Iloa vanhemmuuteen, Työkaluja arkeen. RAISA CACCIATORE Lastenpsykiatri, tietokirjailija, kouluttaja PORVOO

Transkriptio

1 Iloa vanhemmuuteen, Työkaluja arkeen RAISA CACCIATORE Lastenpsykiatri, tietokirjailija, kouluttaja PORVOO

2 Miten suhtaudut kiukkuun ja pettymykseen? Miten opetat elämänhallintaa? Pärjäätkö itse? Ajatuksia ilon vahvistamiseen. Innostunut ja omat tunteensa tunnistava lapsi voi hyvin ja löytää oman polkunsa.

3 Lapsen kohtaaminen Jokaisella tarve tulla nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset? Empatia ja myötätunto opitaan hitaasti, eläytymällä ja mallista.

4 Temperamentit ja itsetunto Kaikki ihmiset ovat jo syntymästään erilaisia. Jos huomaa, että kelpaa ja on iloksi muille, voi rakentaa hyvää kuvaa maailmasta ja itsestään. Tähän rakennustyöhön voi jokainen osallistua.

5 AIKATAULUISSAAN

6 TOIMISSAAN

7 SOSIAALISISSA TILANTEISSA

8 TUNTEISSAAN

9 ILMAISUSSAAN

10 ASENTEELTAAN

11 Tunteiden hallinta = elämänhallintaa ja itsetuntoa, terveyttä, luovuutta

12 Tunteita on kaikilla! Niitä saa olla Tunteen saa sanoa Tunne on eri asia kuin teko Tunteita tulee ja menee Olet eri asia kuin tunteesi Cacciatore: Aggression portaat 2008

13 Kaikki tunteet ovat sallittuja! Ristiriitaisia asioita on tärkeää pohtia. Pelot ja huolet kannattaa purkaa. Lapsi ja koko perhe hyötyy siitä, sillä muutut rennommaksi. Hankalat tunteet saavat selityksen. Muuten ne saattavat viedä iloa arjesta. Ahdistus ja pelko välittyvät kehon stressinä (verenpaineen nousu ym.).

14 Äitiysvapaani pahimpia hetkiä ovat iltapäivän loputtoman pitkät, yksinäiset tunnit, jolloin odotan lapseni toisen vanhemman avainten rapinaa ulko-oven lukossa. Ensin katselemme vauvan kanssa kuvaamme peilistä, sitten käymme läpi lelukorin leluja kello käy hitaammin kuin koskaan. Sekunti kestää kauemmin kuin eilen. Sata kertaa kauemmin kuin viikonloppuna. Miljoona kertaa kauemmin kuin ennen vauvan syntymää. Kannan lasta pitkin asuntoa joskus itkee vauva, toisinaan minä.

15 Avaa aistisi Katso ihmettä. Tutki yksityiskohtia: sormia, varpaita, silmiä, hiuksia. Näe sama ihme itsessäsi olette samanlaiset ja samaa. Aisti vauvan ihoa omalla ihollasi. Kosketuspinnalla olette yhtä: ei sinä ja minä vaan me. Kuuntele lapsen jokellusta ja jokella mukana. Se yhdistää teidät äänellä. Nauti vauvan tuoksusta. Vauva tuntee sinut tuoksustasi. Hengittäkää yhteistä ilmaa. FT Timo Klemola ja vavu-työryhmä 2012

16

17 Pettymyksistä selviytyminen

18 Oma vastuu tunteista ja tunneilmapiiristä.

19 Tietoa myös tunteista Tunneilmapiiri vaikuttaa Tunneilmasto periytyy Tehdään ilmastoremontti!

20 Aikuisen pärjääminen heijastuu suoraa lapsiin Jos aikuinen on pulassa omien tunteitten kanssa, hänellä ei ole tilaa lapselle, myötätunnolle ja empatialle.

21 Optimisti vai pessimisti? Kannattaa ajatella: Minulle käy hyvin! Tuosta ajatuksesta saa voimaa nykyhetkeen. Optimisteilla enemmän sinnikkyyttä ja menestystä työssä, harrastuksessa, opiskelussa, ihmissuhteissa. Heillä on fyysinen ja psyykkinen terveys parempi ja he elävät 7-10v pidempään kuin pessimistit. Pessimisti sairastuu kahdeksan kertaa todennäköisemmin masennukseen kohdatessaan vaikean elämäntapahtuman. Optimisti parantaa ajattelullaan koko ajan hyvää mielialaansa sekä itsearvostustaan. Peterson 2000, Seligman 2002, Antti S. Mattila: Onnen taidot

22 Pessimistien kannattaa kammeta ajatteluaan myönteisempään suuntaan. Positiivinen psykologia on osoittanut, että myönteisillä tunteilla ja tunneilmaisulla on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin. Myönteinen ajattelu on taito kääntää huomio ratkaisuihin ja lakata huolehtimasta pikkuasioista ja asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Ajattele ja keskity asioihin, jotka ovat hyvin. Kommentoi myös ääneen hyviä asioita. Myönteinen ajattelu ja mielihyvän löytäminen vaativat joiltakin suurempia ponnistuksia kuin toisilta.

23 TUNNETILA MYÖNTEISEKSI Syvällisempää ja pysyvämpää onnellisuutta voisi kuvata vaikka kukoistamisella. On tunne, että elämä sujuu hyvin ja asiat ovat enimmäkseen parhain päin. Elämässä on mielekkyyttä ja innostusta, vaikka samalla voi olla haasteita ja kärsimystäkin. Myönteisillä tunteilla ja tunneilmaisuilla on suuri merkitys ihmisten, ihmissuhteiden, työyhteisöjen ja kodin ilmapiiriin sekä ihmisten hyvinvointiin. Ks. Myös Antonovski 1987 Salutogenesis, Sekä Timo Hämäläinen 2013: Hyvinvointi

24 TUNNETILA MYÖNTEISEKSI Positiivinen eli myönteinen ajattelu on taito kääntää huomio ratkaisuihin ja lakata huolehtimasta pikkuasioista tai sellaisista asioista, joihin ei voi vaikuttaa. Ajattele ja keskity asioihin, jotka ovat hyvin. Kommentoi ääneen myös hyviä asioita. Ajattele myös itsestäsi hyvää. Tutustu itseesi ja opettele hyväksymään omat omituisuutesi, niin löydät paljon kompasseja hyvään elämään. Onnen tunne seuraa tätä hyvän elämän -tunnetta. Tämä on luonnollista ja suositeltavaa. Aivojen ja koko kehon hyvinvointi ja tyytyväisyys on suositeltavaa. Mielihyvän, onnen ja ilon kokemukset ovat terveelliset ja kaikkein terveellisintä on saada niitä aikaan luomuna, ilman nautintoaineita. Se on elämänhallintaa ja mielihyvää parhaimmillaan. Hyvinvointia ja onnellisuutta säteilevä ihminen levittää tyytyväisyyttä myös ympäristöönsä.

25 TUNNETILA MYÖNTEISEKSI Positiivisuudessa ja optimistisuudessa kuten mielihyvähakuisuudessakin on eroja. Ihminen on luonnostaan huolestuva ja varuillaan. Aivot suuntautuvat uhkaan herkemmin ja pitempään kuin palkintoon ja mielihyvään. Näin ollen myönteinen ajattelu ja mielihyvän löytäminen on mielen taito, se ei kaikilta suju itsestään. Paljon riippuu varhaisten vuosien mielialoista, millaista säätöä olemme saaneet vauvana ja pikkulapsena perheestämme. Onko ollut yhteisen ilon kokemuksia ja hyvinvointia. Se vaikuttaa. Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis 2014

26 TUNNETILA MYÖNTEISEKSI Kasvatuksella on merkitystä. Opetetaanko lapset näkemään asiat, joita on hyvin, sallitaanko ilakointi, luovuus, leikki ja flow. Osaatko ohjata kielteisen tunteen nopeasti ohi? Lastenkasvatuksessa tämä tarkoittaa aikuisen omia tunnetaitoja, tunteitten sietämistä, myönteiseen keskittymistä, kiittämällä kasvattamista, respektipisteitä, onnistumisen esiin nostamista, arvostavaa puhetta ja iloista, lupsakkaa, hylkäämätöntä ja turvallista koti-ilmapiiriä.

27 Tunteita on kaikilla! Niitä saa olla Se on normaalia Tunne on pelkkä tunne Tunteita tulee ja menee Olet eri asia kuin tunteesi

28 Pään sisäinen puhe Eihän tästä tule yhtään mitään Tyhmä! Mä oon idiootti! Miksen mä ikinä opi Kykyä sietää ristiriitoja pitää parantaa! Ajattelun taitoja! Tunnetaitoja! Ei kannata yrittää, en mä koskaan onnistu Parasta etten mokaa enempää...

29 Ihmiset saattavat moittia itseään jatkuvasti. Tai he antavat itselleen kannustusta, yllyttävät tekoihin tai rauhoittavat itseään. Opettele kuulemaan sisäinen puheesi. Ota siihen etäisyyttä. Valitse päähäsi hyviä ajatuksia! Kiitä myös itseäsi aina, kun olet toiminut oikein. Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Tammi 2014

30 Opeta pettymyksen sietoa Pysähdy lapsen vaikean tunteen äärelle Mene lapsen luo Älä kiirehdi poistamaan tunnetta Siedä omatkin tunteesi Käännä myönteiseen Kärsimys kuuluu elämään, sen kanssa on pärjättävä. Lapsi saa itsesäätelyn mallin sinulta. Hallinta kehittyy ensin pienissä tunteissa.

31 Kärsimys = vastoinkäyminen + potutus Vältä potutusbonus Itsensä ruoskiminen ei motivoi. Älä hauku ja syyttele itseäsi tai lasta. Jos haluat pärjätä paremmin vastoinkäymisten ja mokan hetkellä, opettele ja opeta itsemyötätunto. Silloin toimintakykysi säilyy. Sen avulla nouset nopeasti itsetuntokuopasta. Osaa ja opeta itsemyötätunto. Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Tammi 2014

32 Erehtyminen on inhimillistä Kaikki ihmiset mokaavat joskus! Ratkaisevaa on, miten selviät vastoinkäymisestä

33 Itsemyötätunto Ole itse itsesi paras ystävä. Erityisen tärkeää on hyväksyä oma harmi ja pettymys, kun mokaa tai epäonnistuu. Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Tammi 2014

34 Opeta (itse)myötätuntoa! 1. Huomaa kärsimys 2. Lohduta lämmöllä 3. Pysy rinnalla 4. Yleis(inhimillis)tä

35 Tuuleta tunneilmasto! Tuo tilanteeseen turvaa Rauhoita Arvosta Luo läheisyyttä Rakenna luottamusta Vähennä vihaisuutta ja tuomitsevuutta PELISSÄ MEIDÄN KAIKKIEN ITSETUNTO!

36 Myönteinen ilmapiiri: lupsakka iloinen olo läsnäolo stressittömyys

37 Tunteet: puhu nimeä piirrä, leiki, tanssi

38 Kykyä sietää ristiriitoja pitää parantaa! Ajattelun taitoja! Tunnetaitoja!

39 Pikkulapsi opettelee tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan... Äiti, mä oon surullinen! No voi, oletko surullinen, itke vain. Se helpottaa. Äiti, mä oon iloinen! Hauska juttu, huomaan, että olet tosi iloinen! Elämä on joskus ihanaa! Äiti, mä tahdon jäätelön! Et voi saada nyt jäätelöä!

40 Tunteet menevät ohi Tunteet menevät ohi. Tunteita ei tarvitse ratkaista tai poistaa. Ne voi elää, antaa tulla ja mennä. Näytä lapselle, miten tunteiden kanssa pärjää!

41 Rymyretki Kosketuksen merkitys. Piilovauvan taputtelu. Peuhupainia, reppuselkää, haleja, körökörökirkkoa. -> stressinsietokyky, sos.älykkyys, itsetunto.

42 Ihmisarvon antamista Sinä tuotat iloa! Sinä levität iloa ympärillesi! -> Mun äidilläni / isälläni on hauskaa kanssani! Keskitytään ihan vaan kokemaan yhdessä. Ei ole muuta tavoitetta. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän luento

43 TIK TAK MENETELMÄ TIK Kirjoita vasemmalle asia joka on huonosti ja harmittaa (TIK) Kirjoita oikealle asian toinen puoli, eli yltiömyönteinen tapa ajatella. TAK Kun väkerrät jokaisen huolesi perään heti, stressaantumatta ja turhia miettimättä huippu menestysnäkökulman TAK-puolelle, huomaat, että olosi kohenee tästä aivotyöstä. ESIM: Ottaa päähän, kun paino vain nousee (TIK). On loistava hetki aloittaa kuntoilu, kun lisäpainotkin kulkevat mukana omasta takaa (TAK)! Michael Michalko: Thinkertoys; Järvilehto ja Martela: Onnellisuus, työkaluja hyvään elämään. Filosofianakatemia.fi ja Karukivi: Mieletön fiilis 2014, s 91.

44 Ilolla kohtaaminen Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset? Empatia ja myötätunto itseä ja lasta kohtaan. MATKIMINEN

45 Vanhemman vaikeus tuntea myötätuntoa En muista, että olisin koskaan päässyt äitini tai isäni syliin Koen todella suurta syyllisyyttä ja riittämättömyyttä siitä, että en halua enkä pysty lohduttamaan lapsia. Mieheni huomauttelee minulle kylmyydestäni ja empatian puutteestani Tunnen olevani kuin jossain näytelmässä, kun lapsi tulee luokseni lohtua hakien. Mietin, miltä minun pitäisi nyt näyttää Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa 2013

46 Kuva: Eila Kurkinen HYVÄKSYVÄN HYMYN HARJOITUS Lopeta itseesi kohdistuvien kielteisten asioiden hokeminen. Älä murenna itse itsearvostustasi! Sulje silmäsi, hengittele rauhallisesti ja keskity kehoosi sisältäpäin. Miltä tuntuu? Hymyile! Hymyile hyväksyvästi kaikelle sinussa. Kuvittele hymyilevät kasvosi pensseliksi. Maalaa hymypensselilläsi kaikki sinussa! Vain sinä itse voit vaikuttaa ratkaisevasti itsearvostukseen. Korteniemi-Poikela ja Cacciatore: Aikuisen naisen seksi 2011 s.187 Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis 2014 s. 145

47 Kuva: Eila Kurkinen Ajattele itsestäsi hyvää. Tutustu itseesi ja opettele hyväksymään omat omituisuutesi, niin löydät paljon kompasseja hyvään elämään. Onnen tunne seuraa tätä hyvän elämän -tunnetta. Peterson 2000, Seligman 2002, Antti S. Mattila: Onnen taidot

48 Mielihyvää ja tyytyväisyyttä synnyttäviä aineita vapautuu verenkiertoon unen aikana ja auringonpaisteessa kelliessä.

49 Keskittynyt puuhailu, tärkeän työn loppuun saattaminen, toisten auttaminen, mielekäs missio ja mikä tahansa itsestä ihana homma tuntuu joskus mielettömän hyvältä. Laiskottelukin.

50 Endorfiini, dopamiini ja oksitosiini antavat onnellisuuden kokemuksia ja energiapiikkejä. Nämä kokemukset ovat terveellisiä. Niitä voi saada aikaan luomuna. Hyvänolon kiksejä voi saada muun muassa liikunnasta, seksistä, saunomisesta ja upean maiseman katselusta.

51 Nautinto on hyväksi. Kärsimys ei jalosta.

52 Voit itse säädellä tunnetta Älä ole tahdoton tunneastia Huomaa, mitä viestität Tunteet tarttuu Lauri Nummenmaa, Tieteiden päivät 1/2013 Helsinki

53 Elämä voi olla välillä tosi stressaavaa. Ympärillä voi olla kestämättömiä asioita. Ne aiheuttavat paineita, eikä niille voi oikein mitään. Ne ovat kuin mahdottomia matikan yhtälöitä. On vain hyväksyttävä tuo mahdoton yhtälö, annettava sen liukua mielen läpi ja siedettävä se. Sano se ääneen ja anna sen olla. ARMOLLINEN JA-SANA RISTIRIITOJEN SIETOON Kellu sen kanssa, kuuntele se. Rakastan kesää ja nyt on talvi. Integrum, Kolmannen polven kognitiivisen psykoterapian opinnot Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis 2014.

54 Liikennevalot vihan ja pelon hallintaan Ulpu Siponen PUNAINEN : STOP! Pysähdy! -Rauhoitu. Älä tee mitään ennen kuin rauhoitut. KELTAINEN : ODOTA! Ajattele, mikä nyt on ja miten asian esität. Miltä minusta tuntuu? Miksi tunnen näin? Mitä vihan takana on? Miten voisin ilmaista itseäni rakentavasti? Mitä vaihtoehtoja on toimia? Mikä niistä olisi paras? VIHREÄ : AJA! Toimi. - Valitse rakentavin vaihtoehto ja kokeile sitä.

55 Mielikuvat ja rauhoittavat ajatukset Kuva: Petri Heimonen 2004

56 KIITOLLISUUS- TYÖKALU Kiitollisuuden aiheiden miettiminen ja listaaminen vääntää ajatukset pois miettimästä sitä, mikä on huonosti, miettimään sitä mikä on hyvin. Listaa joka ilta viisi asiaa, joista olet tänään kiitollinen. Ravitse ja vahvista kiitollisuuden tunnetta viimeiseksi ennen unta. Huomaat, miten maailmankuvasi alkaa valostua!

57 Lapsen tunteen kuuleminen ja arvostaminen auttaa. Kannattele lasta sietämättömän tunteen kanssa, auta häntä sietämään paha mieli ja ylläpidä toivoa. Sitten käännä myönteiseen. Huomenna on uusi päivä. Sitten voit taas leikkiä siskon kanssa! Uus yritys, kohta onnistuu!

58 Miksi tarvitaan pienten lasten seksuaalikasvatusta? LAPSEN OIKEUDET Jokaisella lapsella on oikeus iänmukaiseen tietoon ja kasvatukseen. Omaan kehoon tutustuminen kuuluu ikään. Läheisyystaidot. Itsemääräämisoikeus.

59 OPETA: Vanhemmat ja ammattilaiset tarvitsevat välineitä! Oikea kieli. Helppolukuisuus.

60 Kattava sivusto 2015!

61 Turvataito-juliste alakouluun, päivähoitoon, neuvolaan, kotiin.

62 17 asiantuntijan kirjoittama TUTKIMUS - TIETO - TAITO Käsikirja varhaiskasvatukseen ja neuvolaan 2016

63 Terveyden uusi määritelmä? Health is what it takes to make life worth living Bengt Lindström: The Hitchhiker s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Folkhälsan 2010