Työtä yli rajojen: muuttoliike ja työurat

Transkriptio

1 Työ ja hyvinvointi, Suomen Akatemian WORK-tutkimusohjelma & Verve Syrjäytyminen ja siirtymät työpaja Työtä yli rajojen: muuttoliike ja työurat Suomen EU-jäsenyyden jälkeen ( ) Suomesta on muuttanut ihmistä. Keitä nämä ihmiset ovat ja miksi he ovat muuttaneet ulkomaille? tutkija Saara Koikkalainen, Lapin yliopisto,

2 Muuttoliikkeiden historiaa Euroopassa Vuosien välillä 60 miljoonaa eurooppalaista muutti pois kotimaastaan, pääosin Pohjois-Amerikkaan. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa muuttui siirtolaisia lähettävästä maanosasta muuttovirtojen kohdealueeksi. Siirtotyöläisyyden kulta-aika, eli ensimmäinen siirtolaisuuden aalto toi Eurooppaan miljoonia DDD-työntekijöitä: vuosina Euroopan talousyhteisön maissa myönnettiin ulkomaalaisille työntekijöille kahdeksan miljoonaa työlupaa. Yhteispohjoismainen työmarkkina-alue 1954: yli puoli miljoonaa suomalaista etsi parempaa elintasoa Ruotsista ja 1970-luvuilla = kohdemaa 75 prosentille toisen maailmansodan jälkeen ulkomaille muuttaneista suomalaisista alkaneen öljykriisin ja taloustaantuman jälkeen Eurooppa laittoi ovet kiinni siirtolaisille, mutta avasi ikkunat perheenjäsenille, pakolaisille = siirtolaisuuden toinen aalto

3 Suomesta muuttaa vuosittain noin ihmistä. Vuonna 1990 reilusti yli puolet muuttajista suuntasi Ruotsiin, vuonna 2008 enää joka viides. Vuoden :sta muuttajasta suuntasi johonkin toiseen EU-15 maahan. Suurten massaliikkeiden aika on ohi = siirtolaisuuden kolmas aalto 1990-luvulta alkaen Vuosi 2008 Ruotsi 2909 Britannia 1109 Pohjois-Amerikka 1038 Viro 806 Saksa 797 Norja 684 Espanja 591 Siirtotyöläisyyden kulta-aikaan verrattuna ulkomaille vievät polut ovat nykyisin entistä yksilöllisempiä Nykyään muuttajissa on opiskelijoita, aurinkoon muuttavia eläkeläisiä, rakkauden viemiä, kehitys-, lähetys- ja järjestötyöntekijöitä, UM ja EU-virkamiehiä, lobbareita, business-ihmisiä, IT ja metsäteollisuusalan ammattilaisia, tutkijoita, taiteilijoita, muusikoita...

4 Ulkomaille töihin lähteminen on nykyisin entistä helpompaa: kiinnostus työskentelyyn ulkomailla näkyy koulutettujen urasuunnitelmissa Oulun yliopistosta 2000-luvulla valmistuneille tehty kysely (2005, n = 235 ): 76% miesvastaajista kiinnostuneita työskentelemään ulkomailla, naisista hieman yli puolet. 60% haluaisi työskennellä ulkomailla joitakin vuosia, vain alle 3% suunnittelisi muuttavansa pysyvästi. (Heikkilä & Pikkarainen 2008) Eurooppaan töihin? EURES-kysely Turussa, Tampereella ja Oulussa yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta valmistuneille (2003, n = 854): 11 % aikoo muuttaa EU/ETA-maihin töihin, 58 % ei aio muuttaa, 31 % ei osaa sanoa (Koskinen 2005) AKAVAn jäsenistölleen tekemä selvitys (2002, n= 4494): 14,2% vastaajista aikoo muuttaa tai harkitsee muuttoa ulkomaille. (Virtanen 2003)

5 Onko ulkomaantyöjakso jo lähes pakollinen osa työuraa? Katoavatko koulutetut osaajat Suomesta? Vuosina suomalaisissa korkeakouluissa suoritettiin yhteensä noin tutkintoa/vuosi. EURES-tutkimuksen perusteella n. 10 % heistä aikoo muuttaa ulkomaille, joten lähtijöissä pitäisi olla vuosittain yliopistoista tai ammattikorkeakouluista juuri valmistuvaa. Tilastokeskuksen sijoittumispalveluaineiston mukaan yliopistoista ja tiede- ja taidekorkeakouluista vuosina valmistuneista ulkomaille muutti n. 3% (eli viitenä vuotena n. 61,500 tutkinnon suorittaneesta ~ 369 henkilöä per vuosi) Saman aineiston mukaan Oulusta valmistuneista ulkomaille lähti vain 2,3% Jos AKAVAn arvio muuttohalukkaista toteutuisi, lisäksi ulkomaankoneeseen nousisi myös tutkintonsa jo aikaisemmin suorittanutta akavalaista.

6 Työntekijänä Euroopassa tutkimus (2008, n = 364) Verkkokysely Euroopassa asuville suomalaisille, vastaajat löytyivät lumipallomenetelmällä sekä erilaisten ulkosuomalaisten verkkoyhteisöjen kautta (esim. ja ) Vastaajia yli 500, otokseen valittiin 364 korkeakoulututkinnon suorittanutta, vuotiasta, nyt jossakin EU15-maassa asuvaa Tilastollisesti edustavan otoksen saaminen ulkomailla asuvista suomalaisista vaikeaa: tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä, mutta vastaukset kertovat koulutettujen suomalaisten kokemuksista ulkomailla. Puolet vastaajista oli muuttanut vuoden 2004 jälkeen. Suurin osa vastaajista: oli naisia (77%), kävi kokoaikatyössä (75%), asui pääkaupungissa, tai jossakin muussa suuressa kaupungissa (75 %), oli muuttanut johonkin suurimmista EUmaista (UK, Saksa, Belgia, Ranska, Espanja, 87%), ei ollut naimisissa (72 %), ei ollut hankkinut lapsia (76 %) ja oli syntynyt 1970-luvulla (61 %).

7 Perustietoja vastaajista Country of residence # United Kingdom 143 Germany 72 Belgium 40 France 38 Spain 23 The Netherlands 12 Austria 8 Italy 7 Luxembourg 7 Denmark 6 Ireland 6 Portugal 2 Year of mobility Nationality of partner Finnish 182 Non-Finnish 100 Single 78 Data missing 4 Employment situation In fulltime employment 274 Freelancer / part-time job 41 Student 22 Looking for a job / employed part time 13 On parental leave 14 Completed degrees from Finland* Polytechnic 87 Bachelor 27 Master 161 PhD 8 Total degrees 283 Gender Female 279 Male 85 Year of birth Born in the 1960's 50 Born in the 1970's 222 Born in the 1980's 92 Children Have children 87 Do not have children 277 Life situation Single 100 In a relationship 162 Married/registered 102 Completed degrees from abroad* Polytechnic 19 Bachelor 57 Master 49 PhD 7 Total degrees 132 * Many respondents have several degrees either from Finland, abroad or both or are studying. Here is only a listing of completed degrees in total. # There were no responses from Greece. Due to the special migration history, responses from Sweden were not included in the sample.

8 Muutin ulkomaille... (n = 364) Kpl etsimään töitä 66 suomalaisen työnantajan lähettämänä 23 töihin Suomesta käsin hankittuun työpaikkaan 99 paremmin palkatun työn perässä 86 kiinnostavien työtehtävien perässä 125 saadakseni uran kannalta tärkeää työkokemusta 136 puolison työn takia 32 ulkomaalaisen puolison takia 107 opiskelemaan 103 parantaakseni kielitaitoani 159 nähdäkseni maailmaa 202 päästäkseni pois Suomesta 106 paremman elämänlaadun perässä 66 seikkailunhalun takia 172 ollakseni osa globaalia osaajavirtaa 16 Keskimäärin 4 syytä per vastaaja. Mainintoja yhteensä vastauksesta saivat: Seikkailu: 562 kpl Työ: 535 kpl Opiskelu: 262 kpl Puoliso: 139 kpl 117 vastaajaa ei maininnut yhtään työhön liittyvää syytä.

9 Oliko muutto ulkomaille hyvä työurasi kannalta? 76 % avokysymykseen vastanneista piti muuttoa hyödyllisenä: Oli ehdottoman järkevä ratkaisu. Odotan myös parempaa palkkaa ja mielenkiintoisempia tehtäviä Suomeen palattuani. (Belgia, 30 v. mies.) Olet erittain tyytyvainen etta lahdin Englantiin. Suomessa olisin joutunut tekemaan patkatoita, ja kokemaan sen kautta paljon enemman stressia. Taalla tiedan etta minulle on taatusti vakituinen tyopaikka niin kauan kuin haluan, ja lahes rajattomat mahdollisuudet kehittaa itseani. (Iso-Britannia, 29. v. nainen) Muutama erittäin negatiivinen vastaus: Teen parhaillaan uraitsemurhaa, sillä vanhenen koko ajan eikä minulla ole yhtään työkokemusta omalta alalta eli kääntämisestä. (Ranska, 31 v. nainen). Muutto ulkomaille ei taatusti ollut järkevä ratkaisu työuran kannalta, eikä ehkä paljon minkään kannalta? Uskon, että olen väärässä maassa ja siellä väärässä paikassa. Itävaltalaiset ovat konservatiivisia, ennakkoluuloisia ja uskovat olevansa "maailman napa". Nainen tietotekniikkayrityksen käytävällä on automaattisesti siivooja. (Itävalta, 40 v. nainen)

10 Ura ulkomailla Työntekijänä Euroopassa kyselyn vastaajilla: Suomalaisilla on vastaajien mukaan hyvä maine: ulkomaalaisuus ei ylitsepääsemätön este työnhaussa: ahkeruus, tutkintojen tunnustaminen, skandinaavisuus Monet työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä tai järjestöissä, jossa työntekijän kansalaisuudella ei ole niin suurta väliä Yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi että he puhuvat suomea ja ruotsia Helpoiten siirtymä ulkomaille on tapahtunut niillä vastaajilla, jotka työnantaja on lähettänyt ulkomaille, jotka ovat saaneet töitä tuttavan suosituksen perusteella tai siirtyneet hakien oman työnantajan nykyisessä asuinmaassa avoinna ollutta työpaikkaa Ongelmallisinta ulkomaille siirtyminen on ollut heille, jotka ovat lähteneet puolison työn tai kansalaisuusen takia johonkin tiettyyn maahan, esimerkiksi Ranskaan, Italiaan tai Itävaltaan, jossa koulutetun naisen voi olla vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä.

11 Muutamia johtopäätöksiä Siirtolaisen kuolema: perinteisiä siirtotyöläisiä tai pysyvästi muuttavia siirtolaisia ei enää ole? Globaalit nomadit? Kaikki koulutetut eivät lähde Suomesta: muuttoaikeet eivät aina toteudu, eikä ura ei ole ainoa syy lähtöön - myös muita sysääviä tekijöitä tarvitaan Virallisissa muuttotilastoissa eivät lyhyet ulkomailla oleskelut näy: rajatylittävä työ, ulkomaan kesätyöt, harjoittelut ja opiskelijavaihdot tai jatkuvaa matkustamista vaativat työtehtävät eivät vaadi pysyvää muuttoa ulkomaille. Perinteisille ulkomaankomennuksille on nykyään vaihtoehtoja: kommuutterit, työskentely useissa maissa kuukausittain maata vaihtaen, pitkät työmatkat Kansainvälistyminen ei aina tarkoita muuttoa ulkomaille, myös suomalainen työelämä muuttuu: maahanmuuttajat, expatriaattiasiantuntijat, globaalit virtuaalitiimit.

12 Lähteitä Heikkilä, Elli & Pikkarainen, Maria 2008: Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. Hellsten, Kirsi 2009: Ulkomantyö. Lakimiesliiton kustannus. Helsingin Kamari OY/Helsingin seudun kauppakamari. Helsinki: Gummerus Koikkalainen, Saara 2008: Mikä vetää osaajia ulkomaille? Tieto&Trendit 6/2008, ss Koikkalainen, Saara 2009: 'Europe is My Oyster: Experiences of Finns Working Abroad'. Finnish Journal of Ethnicity and Migration. Forthcoming in October 2009, FJEM Vol 4 (2). Koikkalainen, Saara 2009: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa. Kinnunen, Merja & Autto, Janne (toim). Tänään töissä. Sosiologisia näkökulmia työhön. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi. Koskinen, Paula 2005: Eurooppaan töihin? Suomalaisten korkeakouluista valmistuneiden näkemyksiä eurooppalaisista työmarkkinoista, Työministeriö / EURES Moch, Leslie Page 2003: Moving Europeans. Migration in Western Europe since Toinen painos. Indiana University Press, Bloomington & Indianapolis. Tilastokeskus 2009: muuttoliikkeitä käsittelevät tilastotietokannat osoitteessa Virtanen, Piitu 2003: Koulutetun työvoiman kansainvälinen liikkuvuus. Empiirinen tutkimus akavalaisten muuttoaikeista ulkomaille. Kansantaloustieteen Pro grad, Helsingin yliopisto.