EHNROOSIN YHTENÄISKOULUN HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 EHNROOSIN YHTENÄISKOULUN HANKESUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO HANKESUUNNITELMATYÖRYHMÄ HANKKEEN TARPEELLISUUS Hankeselvitys Hankkeen tarpeellisuuden määrittely ja ratkaisut tilatarpeeseen NYKYISTEN RAKENNUSTEN KORJAUSTARVE Yleistä TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT TILAT JA TILAOHJELMA Pedagoginen oppimisympäristö Toiminnan laajuus Tilaohjelmat ja laajuus Muut huomioon otettavat asiat RAKENNUKSEN JA TILOJEN LAATU Yleistä Energiataloudellisuus Rakennus ja tilat Rakennustapaselostus PIHAT SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Tontti Maaperätiedot Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset HANKEAIKATAULU, VAIHEISTUS JA VÄISTÖTILAT KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Rakennuskustannukset Ensikertainen kalustaminen ja irtaimistohankinnat Vuokrakustannukset Rahoitus Liitteet Huonetilaohjelma ja kustannusselvitykset 3. Tontinkäyttövaihtoehdot A3, B2 ja C3 ja havainnekuva A3 4. Tontinkäyttö- ja tilakaaviovaihtoehdot Vaihtoehtovertailu 6. Käyttäjien perustelut ja kannanotot hankkeesta 7. Rakennustapaselostus 8. Nykytilanteen asemakaava

3 3 YHTEENVETO Hankesuunnitelmaa on tehty kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaiheen (v.2014) kunnan hyväksymismenettelyvaiheessa on tehty valtuustoaloite, joka on johtanut hankesuunnitelman päivittämiseen vuonna Ensimmäisen vaiheen suunnittelutyön on tehnyt P&R Arkkitehtuuria Oy. Hankesuunnitelman päivittäminen, jossa mukaan on tullut esittävän taiteen tila sekä vaiheittainen rakentaminen, on tehty kunnan tekniset palvelut -toimialan ns. omana työnä. Hanke käsittää Ehnroosin yhtenäiskoulun uudisrakennuksen/laajennusosan rakentamisen, nykyisen yläkoulun purkamisen sekä muutostyöt vapautuvien tilojen osalta Myllymäen koulun rakennuksessa. Peruslähtökohta hankkeelle on nykyisen yläkoulurakennuksen rakenteelliset ja sisäilmastolliset ongelmat sekä niistä aiheutunut rakennuksen käyttökielto, minkä takia yläkoulun rakennus puretaan. Rakentamalla yläkoulun sisältävä ja koulut yhdistävä laajennusosa, johon sijoitetaan myös keittiö- ja ruokailutilojen lisäksi koulujen yhteiset hallinto- ja opettajien taukotilat sekä liikuntasali, saadaan nykyajattelun mukainen yhtenäiskoulukokonaisuus. Uusien opetustilojen suunnittelussa otetaan huomioon 2010-luvun pedagoginen ajattelu, mm. luokkatilan jousto opetusryhmän koon suhteen (eriyttäminen ja integraatio). Hanketyöryhmä esittää taloudellisiin näkökohtiin nojaten, että rakentaminen toteutettaisiin vaiheittain vaihtoehtoon 6 perustuen. Toteutussuunnittelu alkaa keväällä 2016 ja rakentamisen ensimmäinen vaihe ajoittuu vuosille ja toinen vaihe vuosille Tavoite on, että 1.vaihe; laajennus ja muutostyöt Myllymäen alakoulussa ovat valmiit ja voidaan ottaa käyttöön Toisen vaiheen osalta tavoite on, että rakennus on käyttöön otettavissa Tilaohjelmassa on hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä tapahtunut muutoksia; ks. liite. Tiivistettynä liikuntatilat puku-pesutiloineen on siirretty vaiheeseen kaksi. Lisätilana vaiheen 2 alustavassa tilaohjelmassa on auditorio / esittävän taiteen esitystilat. Auditorio on korvannut ensimmäisen vaiheen kaksi perusopetustilaa (OT3 á 65hym). Hankkeen laajuustiedot Vaihe 1: - laajennuksen/uudisrakennuksen 1 hyötyala hy-m 2 - laajennuksen/uudisrakennuksen 1 tavoitebruttoala br-m 2 - Vaihe 2: - uudisrakennuksen 2 hyötyala hy-m 2 - uudisrakennuksen 2 tavoitebruttoala br-m 2 Yhteensä: - hyötyala hy-m 2 - bruttoalatavoite br-m 2 Kustannukset ja rahoitus Hinnat ovat ALV 0 %. (Kustannustaso 8/2015). Rakennuskustannukset - Vaiheen 1 kokonaiskustannukset ovat n.13,0 M, sisältäen pihatyöt sekä Myllymäen koulun muutostyöt.

4 4 - Vaiheen 2 kokonaiskustannukset ovat n. 4,2 M. Ensikertaisen kalustamisen kustannukset: - ensikertaisen kalustamisen kustannukset ovat Vuokrakustannukset (Vaihtoehto A3): - kokonaisvuokra on /v Hanke toteutetaan kunnan omalla rahoituksella. Rahoituksessa ei ole otettu huomioon mahdollista myöhemmistä päätöksistä riippuvaa valtionosuutta. 1. HANKESUUNNITELMATYÖRYHMÄT Jäsenet: Hannu Seppälä Pekka Savolainen Pekka Lintonen Janne Mäkinen Marko Lipponen Taina Ahonen Lauri Pouru Tapio Sillfors Konsultit: Teppo Pietarinen tekninen johtaja rakennuttamispäällikkö sivistysjohtaja opetuspäällikkö rehtori rehtori kaavoitusjohtaja asemakaavainsinööri arkkitehti, pääsuunnittelija, P&R Arkkitehdit Oy Jäsenet hankesuunnitelman päivitysvaiheessa 2015: Esittävän taiteentilalisäys ja hankkeen vaiheistus. Hannu Seppälä Pekka Savolainen Alexandre Zaitsev Pekka Lintonen Janne Mäkinen Marko Lipponen Tarja Kuusela-Nissinen Harri Bister Pertti Palmroos erikseen konsultoitu Tapio Sillfors tekninen johtaja rakennuttamispäällikkö rakennuttamispäällikkö sivistysjohtaja opetuspäällikkö rehtori kulttuurisihteeri liikuntasihteeri hankesuunnittelija asemakaavainsinööri 2. HANKKEEN TARPEELLISUUS 2.1 Hankeselvitys Hankesuunnitelman yhteydessä on tehty vaihtoehtoisia Ehnroosin koulun korvaavien tilojen sijoitusmalleja. Päävaihtoehtoina ovat olleet: A. Uudisrakennuksen sijoittaminen Myllymäen koulun yhteyteen sen pohjoispuolelle. B. Uudisrakennuksen sijoittaminen Myllymäen koulun yhteyteen sen eteläpuolelle.

5 5 C. Uudisrakennuksen sijoittaminen Myllymäen koulusta erillisenä rakennuksena sen pohjoispuolelle. Näistä vaihtoehdoista on tehty useita eri vaihtoehtoja, joista hankesuunnitelman liitteiksi on valittu tontinkäytön vaihtoehdot A3, B2 ja C3. Liitteinä oleva tavoitehintalaskelma, havainnekuva ja tilakaaviot on tehty vaihtoehdon A3 pohjalta. Suunnitelmaa on päivitetty 2015 seuraavasti: Vaihtoehdoissa 1-6, on otettu huomioon valtuustoaloite esittävän taiteen tilojen toteuttamiseksi. Samalla on tuotu esiin mahdollisuus toteuttaa hanke vaiheittain. Ne on laadittu aiemman vaihtoehdon A3 pohjalta. 2.2 Hankkeen tarpeellisuuden määrittely ja ratkaisut tilatarpeeseen Hankkeen tarpeellisuus perustuu tehtyihin tutkimuksiin, joiden perusteella nykyinen Ehnroosin koulu on asetettu käyttökieltoon ja se on siksi tarkoituksenmukaista purkaa ja korvata uudisrakentamisella. Alueen lapsi- ja oppilasmäärän kehitys Hankkeen mitoitus ja tilaohjelma perustuvat siihen, että Ehnroosin kouluun sijoitetaan 360 oppilasta ja sen lisäksi yhteensä 64 erityisopetusta ja vammaisten erityisopetusta tarvitsevaa oppilasta. Väestöennusteen mukaan alueen oppilasmäärät pysyvät tulevina vuosina tasaisena. Näin ollen tällä hankkeella on mahdollisuudet vastata myös tulevaisuuden koulutilatarpeeseen. Oppilaitosturvallisuus Alakoulun ja yläkoulun pihat eriytetään toisistaan siten, että oppilaiden turvallisuus on taattu ja valvonta voidaan suorittaa vaivatta. Pysäköinti, saattoliikenne, huoltoliikenne ja jalankulku eriytetään ja niihin liittyvä turvallisuus otetaan erityisesti huomioon suunnittelussa. Pysäköinnissä otetaan huomioon henkilöautojen pysäköinti, mopoautot ja iltakäytön pysäköinti. Rakennuksesta tehdään esteetön rakennus ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuudet tehdään helpoiksi. Opetustilat ja yhteiset tilat Opetustilat voidaan keskittää pääosin ensimmäisen vaiheen rakennukseen, jolloin tilojen monikäyttöisyyttä voidaan parantaa ja tilojen käyttöastetta nostaa, sillä normaalit väestömäärän kausivaihtelut painottuvat eri ikäluokkiin eri aikoina. Laajennusosan tilat suunnitellaan siten, että ne ovat koulun lisäksi myös muiden kunnan toimijoiden käytettävissä, jolloin tilojen käyttöaste saadaan nostettua mahdollisimman korkeaksi. Yhdistyksille ja yhteisöille tarvitaan kokoontumis- ja harrastustiloja. Esittävän taiteen tilat ja liikuntatilat voidaan toteuttaa vaihtoehdon 6 mukaisessa ratkaisussa erillisrakennukseen rakentamisvaiheen toisessa vaiheessa. Erillisellä rakennuksella tavoitellaan tehokasta ratkaisua, jossa ko. tiloja voidaan käyttää myös ulkopuolisen taholta kouluaikana opetuksen sallimissa rajoissa. Opettajien tilat ja hallintotilat Siirryttäessä yhtenäiskouluun on tarpeellista kehittää kahden vierekkäisen koulun toimintaa ja yhteisiä tiloja. Yhtenäiskouluajatuksen mukaisesti niiden tulisi sijaita keskeisesti ja keskitetysti.

6 6 3. NYKYISTEN RAKENNUSTEN KORJAUSTARVE 3.1 Yleistä Nykyisessä Myllymäen koulun rakennuksessa peruskorjataan vain muutostyöalueet. Laajennusosan ja Myllymäen koulun liittymäkohdissa tehdään tarvittavat muutostyöt. 4. TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT TILAT JA TILAOHJELMA 4.1 Pedagoginen oppimisympäristö Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan aiempaa selkeämmin oppimisympäristön merkitystä oppimiselle. Oppiminen on aktiivista ja tilannesidonnaista toimintaa, jossa oppimisympäristön monipuolisuus on tärkeää. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat rakennukset ja tilat, opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä muu rakennettu ympäristö, mm. koulupiha ja ympäröivä luonto. Nykyaikainen oppimisympäristö on turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä, luo edellytyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, opettajan ja oppilaiden vuorovaikutukseen sekä edistää monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä ja oppilaiden omaa aktiivisuutta. Pedagogisessa oppimisympäristössä opiskelutilat suunnitellaan siten, että ne tekevät monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön sekä oppilaiden tarvitseman erityisen tuen järjestämisen mahdollisiksi. Erilaisten työvälineiden, materiaalien ja kirjastopalvelujen sekä ryhmätyötilojen tulee olla sijoitettuina opetusluokkien läheisyyteen, jotta ne antavat mahdollisuuksia oppilaiden aktiiviseen, tutkivaan ja myös itsenäiseen opiskeluun. Tämä merkitsee muunneltavia luokkatiloja, erityistiloja, pieniä ryhmätiloja tai auloihin sijoitettuja yhteistyötiloja sekä lähivarastoja ja säilytystilaa myös oppilaiden materiaaleja varten. Oppilailla ja opettajilla tulee olla myös mahdollisuus käyttää päivittäisessä työskentelyssään tietokoneita ja tietoverkkoja sekä muuta mediatekniikkaa. Perusopetuksessa on lisääntynyt oppilaiden erityisen tuen tarve ja työmuodot ovat muuttuneet monimuotoisiksi ja joustaviksi. Tämä otetaan huomioon erityisopetuksen tiloissa siten, että luokkatilat ovat muunneltavia ja riittävän suuria useallekin pienryhmälle samanaikaisesti ja että niihin mahtuu erityisvälineistöä ja erityisopetuksessa yhä enenevässä määrin käytettäviä tietokoneita. Nykykoulussa koulun tilojen tulee tukea oppilaiden ja opettajien sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Tilaratkaisuna voi olla esimerkiksi ruokasalin tai aulan yhteyteen sijoittuva kokoava keskustila, jossa voidaan oleskella ja johon oppilaat voivat kokoontua, sekä eri puolille koulua sijoitetut pienehköt ryhmätilat luokkien välissä tai pöytäryhmät käytävien yhteydessä. Koulun tiloihin on varattava nykysäädösten mukaiset oppilashuollon tilat sekä neuvottelutilaa esim. huoltajien ja oppilashuollon lisääntyneisiin neuvotteluihin. Opettajien taukotilan yhteyteen tarvitaan opettajille mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn. Tilasuunnittelussa (sisä- ja ulkotilat) tulee ottaa huomioon erityistä tukea tarvitsevien lasten ja erityisoppilaiden tilatarpeet sekä kansalaisopiston ja alueen asukkaiden ilta- ja viikonlopputoiminta. Tilaratkaisuilla edistetään yhteistoimintaa ja sosiaalista integraatiota niin käyttäjien välillä kuin myös palvelun tuottajien ja erilaisten toimijoiden välillä. 4.2 Toiminnan laajuus Katso liitteenä oleva huonetilaohjelma. Oppilasmäärät ja mitoitusperusteet:

7 7 - yläkoulu 360 oppilasta - erityisopetus ja vammaisten erityisopetus 64 oppilasta - yhteensä 424 oppilasta 4.3 Tilaohjelmat ja laajuus Hankkeen laajuustiedot Vaihe 1: Laajennusosa/ uudisrakennusosa - hyötyala hy-m 2 - bruttoalatavoite br-m 2 - tilavuustavoite noin m 3 - tilatehokkuustavoite: e=1,49 Myllymäen koulun muutostyöt - bruttoala noin 300 br-m 2 - hyötyala 261 hy-m 2 Myllymäen koulussa tehdään muutostöiden lisäksi opetustilojen välille siirtoseiniä 5 kpl. Vaihe 2: uudisrakennusosa (esittävän taiteen tilat (auditorio) ja liikuntatilat oheistiloineen) - hyötyala hy-m 2 - bruttoalatavoite br-m 2 - tilavuustavoite noin m 3 tilatehokkuustavoite: e=1,4 Yhteensä: - hyötyala hy-m 2 - bruttoalatavoite br-m 2 - tilavuustavoite m Opetustilat Aineopetustilojen mitoituksessa on käytetty opetushallituksen julkaisemia suunnitteluoppaita sekä tilamitoitusohjeita. Opetustilat luokitellaan kahteen ryhmään: yleisissä opetustiloissa opetetaan aineita, jotka eivät vaadi kalustuksen ja varustuksen vuoksi omaa erillistä opetustilaa (esim. matematiikan, historian ja kielten opetustilat) ja ryhmäopetustilat aineopetustiloissa opetetaan aineita, jotka tarvitsevat ainekohtaisen opetustilan (esim. fysiikka ja kemia, käsityö, kuvataide, musiikki). Yleiset opetustilat Opetustilassa käytettävien monipuolisten opetusmenetelmien, opetustilanteiden ja kalustuksen vuoksi yleisopetustilat on mitoitettu seuraavasti: - OT3-luokan pinta-ala 65 m 2, mikä tekee mahdolliseksi tavoitteellisen ryhmäkoon mukaisen ryhmän työskentelyn - OT2-ryhmäopetustilan pinta-ala noin 40 m 2 (luokkatila, jossa opetetaan perusopetusryhmää pienempää ryhmää) - OT1-ryhmäopetustilan pinta-ala 20 m 2 Erityisopetusta varten on hankesuunnitelmassa varattu yhteensä 11 opetustilaa, katso tilaohjelma.

8 8 Uudet opetustilat voidaan suunnitella periaatteella, jossa opetustilaan liittyy ns. eriyttämistila, joka voi olla myös kahden opetustilan yhteinen. Mahdollisuuksien mukaan opetustilat varustetaan ns. pako-ovella. Koulun perusvarusteluihin kuuluu jokaiseen luokkaan tietoverkkoon kytketty tietokone sekä opetushenkilöstön ja hallinnon käytössä olevat tietoverkkoon kytketyt koneet. Esiopetus ja iltapäiväkerhotoiminta Kouluissa ei järjestetä esiopetusta. Iltapäiväkerhotoiminta järjestetään nykyisen mukaisesti Myllymäen koulun tiloissa. Aineopetustilat Aineopetustilat sijoitetaan ja suunnitellaan siten, että ulkopuolisten käyttäjien (kansalaisopisto, eläkeläiset yms.) ilta- ja erilliskäyttö on mahdollista. Tilaohjelmassa on otettu huomioon ulkopuolisten käyttäjien tilatarpeet sekä opetus- että niihin liittyvissä varastotiloissa. Käsityö Käsityö jakaantuu oppiaineena tekniseen työhön ja tekstiilityöhön. Teknisen työn opetustilat Teknisen työn opetustiloissa on puun työstöön ja metallin työstöön soveltuvia työpaikkoja. Lisäksi erillisessä tilassa on tila suunnittelulle ja atk:lle. Kahdelle ryhmälle työskentely tulee olla opetustilassa mahdollista. Tekstiilityön opetustilat Tekstiilityön opetustilat toteutetaan kahdelle ryhmälle tilakaavion mukaisesti. Myllymäen koululle korjataan tilat tekstiilityön opetusta varten. Kuvataide Kuvataiteen opetustilat Kuvataiteella on tilat opetusvälinevarastoineen. Kuvataideluokat suunnitellaan monipuolisiksi tiloiksi koulun, kansalaisopiston sekä lasten ja nuorten taidekoulun käyttöön. Kansalaisopisto käyttää kuvataiteen opetustiloja myös päivisin eri ryhmien tarpeisiin. Musiikki Musiikin opetustilat Musiikilla on opetustilat opetusvälinevarastoineen. Luonnontieteelliset aineet Luonnontiede on vuosiluokilla 5-9 annettavaa fysiikan ja kemian sekä biologian ja maantiedon opetusta. Fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon opetustilat Opetustilojen lisäksi tarvitaan varastot/kokoelmahuoneet. Kotitalous Kotitalouden opetustilat Kotitaloudella on opetustilat aputiloineen. Liikuntatilat (Vaihe 2)

9 9 Liikuntasali Rakennushankkeen toisessa vaiheessa erillisrakennukseen rakennetaan uusi 405 m 2 :n liikuntasali aputiloineen. Liikuntasaliin liittyy liikuntavälinevarastot, joista osa on varattu ulkopuoliseen käyttöön Koulun muut tilat Kirjasto Mediateekki / tietotekniikan opetustila / ryhmä- ja kokoustila /oleskelutila Mediateekki toimii myös ryhmä-, työ- ja tiimityöskentelytilana sekä opettajien työ- ja kokoustilana. Tila on tarkoitettu myös iltakäyttöön ja ulkopuolisille käyttäjille. - Noin 30 pöytäkoneen mediateekki ryhmätyöpöydillä palvelee erityisesti laadukasta kuvan-, äänen- ja videonkäsittelyä ja sen yhtäaikaisopetusta sekä julkaisujen tekemistä. Pöytäkoneet ja isommat näytöt mahdollistavat useiden sovellusten rinnakkaiskäytön. - Opettajalle tunnin pitäminen mediateekissa on helpompaa, koska kaikki laitteet ovat toimintavalmiina. Tämä lisää tehokasta työskentelyaikaa erityisesti alkuopetuksessa ja madaltaa tekniikkaa vierastavien opettajien kynnystä hyödyntää tietotekniikkaa. - Koulun tehtävä on pitää oppilaiden tietoisuus ja osaaminen ajan tasalla kehityksessä. Ajanmukainen mediateekki tarjoaa myös seuroille, yhdistyksille ym. mahdollisuuden koulutustilaisuuksien, kurssien ja erilaisten kokousten järjestämiseen nykytekniikkaa hyödyntäen. Keittiö ja ruokasali Laajennusosaan/uuteen rakennukseen sijoitetaan koulujen yhteinen keittiö ja ruokasalit. Keittiö tulee toimimaan jakelukeittiönä. Ruokasalit mitoitetaan 750 ruokailijalle. Ruokalinjastoja 2 kpl (korkeus 750 mm) + 1 dieettilinjasto. Ruokalinjastot erotetaan ruokasalin muista tiloista lounasajan ulkopuolella. Osa ruokasalista erotetaan kabinetiksi (n. 70 m 2 ). Kabinetti sijaitsee laajennuksen sisääntuloaulan läheisyydessä. Kabinettiin sijoitetaan iltakäytön keittiökalustus, jonka on oltava suljettavissa rulo-oven tms. taakse. Kabinetti varustetaan kokouskäyttöön soveltuvaksi. Kabinetin yhteyteen varataan varastotila ulkopuolisia käyttäjiä varten. Esittävän taiteen tila (auditorio) (Vaihe 2) Hankesuunnitelmaan ja tilaohjelmaan on täydennetty 2015 esittävän taiteen esitystila. Tilaan liittyy hyvin varusteltu näyttämö varastotiloineen. Katsomo on mitoitettu n. 200 hengelle. Katsomon lattia kohoaa näyttämöstä poispäin näkyvyyden parantamiseksi. Tavoitteena on monipuolinen, korkean käyttöasteen esitystila, joka soveltuu ulkopuolisen käytön lisäksi myös koulun opetus-, juhla- ja koulutustilaisuuksiin. Tilojen yhteyteen tarvitaan aula- ja lämpiötiloja. Esiintyjien puku- ja pesutilat ovat yhteiset liikuntatilojen puku- ja pesutilojen kanssa. Rakennussuunnittelun yhteydessä on syytä tarkastella liikuntasalin mahdollista yhteyttä auditorioon. On kuitenkin huomioitava, että kummassakin tilassa voidaan toimia aiheuttamatta häiriötä toiselle. Kouluterveydenhoito- ja oppilashuoltotila odotustiloineen

10 10 Uudisrakennukseen tarvitaan molempien koulujen kouluterveydenhoitajien huoneet, odotustila, wc, lepohuone sekä psykologien ja kuraattorien huoneet. Psykologien ja kuraattorien huoneissa on huomioitava perhe- ja ryhmäneuvottelumahdollisuus. Tilat sijoitetaan ja suunnitellaan siten, että ilta- ja erilliskäyttö on mahdollista. Hallinto- ja työtilat Tulevan yhtenäiskoulun tavoitteiden mukaisesti ala- ja yläkoulun hallinto sijoitetaan yhteisiin tiloihin laajennusosaan ja osittain nykyisiin tiloihin. Nykyiset hallintotilat peruskorjataan osittain opetustiloiksi. Opettajienhuoneet ja opettajien työskentelytilat Tulevan yhtenäiskoulun hengessä myös koulujen yhteinen opettajanhuone ja työskentelytilat sijoitetaan laajennukseen/uuteen rakennukseen. Ala- ja yläkoulun puolella säilytetään kuitenkin etäpisteet, joissa on muutama työpiste, pieni taukotila ja wc-tilat esim. välituntien aikana tapahtuvaa työskentelyä varten. Muu osa nykyisistä opettajanhuoneista peruskorjataan opetustiloiksi. Sosiaalitilat Opettajien pukeutumis- ja peseytymistilat Opettajien wc-tilat Oppilaiden pukeutumis- ja peseytymistilat Oppilaiden wc-tilat - lähtökohtana yhdelle oppilaalle tarkoitettu wc-yksikkö, jonka koko on noin 1,5 m 2 - vähintään yksi wc-tila á 5,5 m 2 liikuntaesteisiä oppilaita varten - uudet oppilas/yleisö-wc:t - Keittiö-, siivous- ja huoltohenkilökunnan sosiaalitilat Varastotilat Erilliset opetusvälinetilat - aineopetustilojen yhteydessä on kyseisten aineiden opettamisessa tarvittavien opetusvälineiden ja -materiaalien varastotiloja; näiden lisäksi tarvitaan erillistä opetusvälinetilaa Tuolivarasto tarve määritetään rakennussuunnittelun alussa. Tavoitteena on käyttää esittävän taiteen tilaa (auditoriota) korvaamaan liikuntasalin käyttö esitystilana. Voimisteluvälinevarasto - laajennusosan liikuntasalin yhteyteen voimisteluvälinevarastot, joista osa ulkopuoliseen käyttöön Ulkourheiluvälinevarasto - ulkourheiluvälinevarasto tilakaavion mukaisesti vaiheessa 1 Kiinteistönhoitotilat Kiinteistön hoitotila sijoitetaan laajennuksen yhteyteen. Siivousvälinevarastot ja siivouskeskus

11 11 Tilojen kokonaistarve on yhteensä noin 1 % koulun hyötypinta-alasta. Eteis- ja käytävätilat Koulun huonetilaohjelmassa hyötypinta-alaan ei lueta eteis- ja käytävätiloja, auloja, tuulikaappeja, LVIS-laitteiden vaatimia tiloja ym. kiinteistön teknisiä tiloja eikä porrashuoneita. Laajennuksen aulaan vaatesäilytystilat. Ala- ja yläkoulun puolella auloihin lisätään vierasnaulakkoja ilta- yms. muita käyttäjiä varten (sekä aikuisille että lapsille). Yläkoulun käytävälle lisätään oppilaiden lokerokaappeja. Väestönsuojat Laajennusosaan uudet S1-luokan väestönsuojat 2 kpl, suoja-ala yhteensä n. 125 m2. Väestönsuojan tarve ja koko on alustavasti arvioitu hankesuunnitelmavaiheessa. Lopullinen tarve ja koko tulee toteutussuunnitteluvaiheessa neuvotella uudelleen paloviranomaisen kanssa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ulkopuolisten käyttäjien tilat Koulun tilat suunnitellaan varastoineen siten, että ulkopuolinen käyttö on mahdollista. 4.4 Muut huomioon otettavat asiat Koulujen tontit ja rakennusten sijainti Laajennusosan ja siihen liittyvän erillisrakennuksen (2.vaihe) suunnittelussa, massoittelussa ja julkisivusuunnittelussa tulee ottaa huomioon sen keskeinen sijainti taajamassa. Mäntsälän kirkonmäki on museoviraston rekisterin mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Koulujen saattoliikenteen ja keittiön huoltoliikenteen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esittävän taiteen tilan toteuttamisen yhteydessä rakentamisen toisessa vaiheessa tulee myös toteuttaa riittävät pysäköintijärjestelyt kokoontumistilan tarpeisiin sen sisäänkäynnin läheisyyteen.. Tontille jää käyttämätöntä rakennusoikeutta n ke-m 2. Rakennussuunnittelun yhteydessä huomioidaan rakennusoikeuden käytön mahdollisuus ja koulun laajentamismahdollisuus Tilojen ulkopuolinen käyttö Tilojen sijoittelussa otetaan huomioon kulku ja kulun rajaaminen niihin tiloihin, joissa on koulun ulkopuolista käyttöä, kuten auditorio, liikuntasali, käsityön ja kuvataiteen tilat Hankkeen riskit Hankkeen mahdolliset riskit liittyvät mm. rakennusmassan kokoon sekä tontin rakennusjärjestelyihin liittyviin taloudellisiin tekijöihin. Riskinä on myös itse hankesuunnitelma ja sen kustannustaso. Ellei päättäjiä tyydyttävään kustannustasoon päästä, hankesuunnitelma ei etene. Tällöin joudutaan Ehnroosin koulun tilat viranomaispäätösten mukaisesti kuitenkin korjaamaan. Vaiheen 2 mahdollista toteutumattomuutta voidaan pitää koulun toimintaa haittaavana riskinä, koska osa tilaohjelman tiloista jäisi toteutumatta.

12 12 5. RAKENNUKSEN JA TILOJEN LAATU 5.1 Yleistä Laajennusosan ja muutosalueiden tilat suunnitellaan siten, että tilojen sijoittamisella ja monikäyttöisyydellä saavutetaan mahdollisimman paljon yhteiskäyttö- ja synergiaetuja. Suunnitteluvaiheessa tulee tutkia laajennuksen materiaaliratkaisuja, muotoa ja tilojen sijoittamista toiminnallisuuden, taloudellisuuden ja energiataloudellisuuden optimoimiseksi. 5.2 Energiataloudellisuus Laajennuksen suunnittelussa tavoitteena on saada aikaan energiatehokas matalaenergiarakennus. Matalaenergiarakennus kuluttaa merkittävästi vähemmän energiaa kuin vastaava nykyiset rakentamismääräykset täyttävä rakennus. Laajennuksen suunnittelussa otetaan huomioon matalaenergiarakentamisen ohjeet. Energiatehokkuuden toteutumisen varmistamiseksi myös hankkeen luonnossuunnittelu- ja toteutussuunnitteluvaiheessa suoritetaan tarkentava energialaskenta sen osoittamiseksi, että hankesuunnitteluvaiheessa asetettu E-luku-tavoite saavutetaan esitetyillä suunnitteluratkaisuilla. Energialaskennasta on vastuussa hankkeen tilaaja. Tavoitteiden saavuttamiseksi noudatetaan kunnan matalaenergia-rakentamisen ohjeita. Nykyisten koulurakennusten peruskorjattaville osille ei suoriteta energialaskentaa eikä aseteta E-luku-tavoitetta, mutta peruskorjauksessa on noudatettava Ympäristöministeriön asetusta rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä ( ). Peruskorjauksessa on täytettävä asetuksen rakennusosakohtaiset ja teknisten järjestelmien vaatimukset (4 ja 5 ) korjattavien rakennusosien ja teknisten järjestelmien osalta. 5.3 Rakennus ja tilat Hankkeen laatutaso on Mäntsälässä noudatettavaa normaalia peruskoulutasoa. Esittävän taiteen tilaryhmälle määritetään laatu- ja varustetasotavoitteet rakennussuunnittelun alussa. Erityisesti vaiheen 2 ulkoarkkitehtuurissa huomioidaan rakennuspaikan asettamat vaatimukset. Muutoin rakennusten tilat ovat normaalitasoisia, koulukäyttöön tarkoitettuja tiloja, joiden suunnittelussa edellytetään kustannustietoutta. Tilojen tulee täyttää mm. opetushallituksen eri tiloille laatimat ohjeet ja kunnan tiloille asettamat toiminnan vaatimukset. Opetustiloissa noudatetaan normaalia, laatutasoltaan hyvää rakentamista ottaen huomioon tietoverkkopohjaisen oppimisympäristön tuoma lisätekniikka. Osa opetustiloista on muunneltavia. Kalustus ja varustus ovat materiaaleiltaan ja rakenteiltaan viimeisteltyjä. Tavoitteena on rakentaa normaalitasoinen koulurakennus kestäviä, hyväksi koettuja rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja käyttäen, taloudellisuus ja helppo huollettavuus huomioiden. Rakennus tulee suunnitella yleisten suunnitteluohjeiden mukaan ja sen tulee täyttää esteettömän rakennuksen vaatimukset ja Suomen rakentamismääräyskokoelman osan F1 määräykset ja ohjeet.

13 13 Tilojen pintamateriaalien tulee olla kestäviä, mahdollisimman vähän ympäristöön päästöjä tuottavia (M1-luokka), allergisoimattomia, luontoystävällisillä puhdistusaineilla helposti puhdistettavia ja hoidettavia. Materiaalien tulee olla hyvin ääntä vaimentavia. Akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ilma- ja askeläänieristävyyden on täytettävä rakentamismääräyskokoelman C1 vaatimukset. Työturvallisuuteen ja ergonomiaan on kiinnitettävä huomiota. Rakennuksen tulee olla ns. terve rakennus, jossa kosteus, melu, emissiot ja ilmanvaihto ovat hallinnassa. Rakennus-, LVI- ja sähkötekniikan oleellinen tehtävä on luoda tiloihin hyvät työskentelyolot. Lvi- tekniikka on normaalia koulurakennustekniikkaa huomioiden aula- ja tietotekniikkatilojen erityisvaatimukset sekä mahdollisesti tavoitteellista suurempien ryhmäkokojen vaikutus ilmanvaihtoon. Sähkötekniikka on normaalia koulurakennustekniikkaa, jossa huomioidaan opetuksen vaatimat av- ja tietotekniset vaatimukset. Myös LVI- ja sähkötekniikan osalta, mm. valaisimien valinnan osalta tulee ottaa huomioon kunnan matalaenergiarakentamisen ohjeet (ks. liite). Rakentamisen aikana otetaan kattavasti kokonaisuudessaan huomioon kestävään kehitykseen liittyvät ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Suunnittelussa ja toteuttamisessa pyritään ottamaan huomioon energian ja materiaalin säästö. Erityistä huomiota kiinnitetään jätehuollon järjestämiseen, materiaalivalintoihin, emissiopäästöihin ja energiasäästöihin. Rakennustuotteiden on oltava kestäviä, korjattavissa olevia, uudelleen käytettäviä ja jätteinä hyödynnettäviä. Rakennuksen käyttöikä on 75 vuotta ja teknisten järjestelmien järjestelmittäin vaihteleva, ks. KH Rakennuksen vesikaton tulee olla kalteva ja varustettu ulkopuolisella vedenpoistolla. Vesikatto ei saa muodostaa ylipitkiä lappeita eikä lunta kerääviä katvealueita. Ulkoseinissä tulee välttää huoltoa vaativia materiaaleja. 5.4 Rakennustapaselostus Katso liite. 6. PIHAT Piha-alueet Piha-alueet rakennetaan noudattaen kunnan asettamia vaatimuksia sekä yleisiä normeja ja määräyksiä. Pihajärjestelyissä otetaan erityisesti huomioon turvallisuus sekä ajoneuvoliikenteen erottaminen kevyestä liikenteestä ja jalankulkijoista. Kirkonmäelle ulottuvissa rakentamisratkaisuissa huomioidaan paikan historia ja sen vaatimukset. 7. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 7.1 Tontti Tontilla on rakennusoikeutta kem2.

14 Maaperätiedot Rakennus perustetaan maanvaraisesti. 7.3 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset.mäntsälän kirkonmäki on museoviraston rekisterin mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kirkonmäen ja Nordenskiöldintien suuntaan olevat julkisivut tulee massoitella ja suunnitella em. ympäristö huomioiden. 8. HANKEAIKATAULU, VAIHEISTUS JA VÄISTÖTILAT Toiminnan toteuttamisen, sen tason ja laadun kehittämisen turvaaminen edellyttävät mahdollisimman nopeita toimenpiteitä toimitilaratkaisun toteuttamiseksi. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaan hanke valmistuu KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 9.1 Rakennuskustannukset Katso Kustannusselvitys, FMC Laskentapalvelut Oy, (VE A3) sekä tilaohjelman kohta; kustannustarkastelu. Vaiheittaisen rakentamisen kustannusselvitys perustuu laadittuun tavoitehinta-arvioon sekä arvioimalla hanketta tämän hetkiseen hintatasoon vastaavissa rakennushankkeissa. Vaiheen 1 laskelmassa on käytetty neliöhintaa / br-m2 alv 0% (kustannustaso 10/ 2015). Vaihe 1: - Kokonaishinta, alv 0% Alv 24% Yhteensä, alv 24% Vaihe 2: - Kokonaishinta, alv 0% Alv 24% Yhteensä, alv 24% Vaiheet 1 ja 2 yhteensä: - Kokonaishinta, alv 0% Alv 24% Yhteensä, alv 24% Ensikertainen kalustaminen ja irtaimistohankinnat Ensikertaisen kalustamisen kustannukset sisältävät laajennusosan ja muutostyöalueiden tilat. Hinnat ovat ALV 0 %. - ensikertaisen kalustamisen kustannukset arvioitu n , nykyisiä kalusteita voidaan hyödyntää uusissa tiloissa

15 Vuokrakustannukset Perustuen vaihtoehtoon A3, v Laajennusosan/uudisrakennuksen vuokrakustannukset Pääomavuokra: Ylläpitovuokra: Bruttovuokra, neliövuokra: Kuukausivuokra: Kokonaisvuokra: /v /v 13,80 /m /kk /v Huom. Koska laajennusosa/uudisrakennus toteutetaan matalaenergiarakennuksena, tulevat vuotuiset energiakustannukset olemaan vähintään % pienemmät verrattuna nykyisten rakentamismääräysten vähimmäistason mukaan rakennettuun rakennukseen. Henkilökulut Henkilökulut eivät lisäänny nykyisestä. Keittiöhenkilökunnan osalta henkilökulut pienenevät. 9.4 Rahoitus Hanke toteutetaan kunnan omalla rahoituksella. Rahoituksessa ei ole otettu huomioon mahdollista myöhemmistä päätöksistä riippuvaa valtionosuutta.