PORVOON ELINKAARIHANKKEET 2014 / SUUNNITTELUOHJE 2

Transkriptio

1 Suunnitteluohje 2 1(6) PORVOON ELINKAARIHANKKEET 2014 / SUUNNITTELUOHJE 2 Yleistä Tämä suunnitteluohje 2 käsittelee rakennusten tilojen suunnittelua ja tilamitoitusta. Ohjeessa on huomioitu asiat, jotka ovat tulleet esiin ensimmäisen neuvottelukierroksen ja käyttäjäpalaverien aikana. Porvoon kaupungin kouluhankkeiden kehittämistyöryhmä on niin ikään tehnyt linjauksia, jotka on esitetty tässä ohjeessa ja sen liitteenä olevissa kohteiden tarkennetuissa tilaohjelmissa (päiväys ). Suunnitteluohjeiden, hankesuunnitelmien ja viitesuunnitelmien pätevyysjärjestys ristiriitatilanteissa on seuraava: Hankesuunnitelman viitesuunnitelmat alistuvat hankesuunnitelmalle, hankesuunnitelma alistuu tarkennetulle huonetilaohjelmalle, joka on alisteinen suunnitteluohjeille liitteineen. Suunnitteluohjeet pätevät aikajärjestyksessä siten, että viimeisin suunnitteluohje on pätevin. Kaluste- ja varustekaavioiden ja luetteloiden yhteensovittamisessa tilaohjelman kanssa noudatetaan toiminnallisuusperiaatetta: ensisijaista on käytettävyyden ja toimivuuden takaaminen, jolloin tilaohjelma tarvittaessa joustaa. Kuten suunnitteluohjeessa 1 mainittiin, suunnitteluratkaisuissa keskeisenä toiminnallisena tekijänä on koko elinkaarenaikainen käytettävyys ja toimivuus: kyky palvella joustavasti tarkoitettua käyttöä. Tästä syystä myöskään tarkistettu tilaohjelma ei ole täysin sitova, ja sitä tulee tarkastella kokonaisuutena pikemminkin kuin yksittäisten tilojen mitoituksen kautta. Tilojen keskinäinen painotus voi olla toinen. Rakennusten hyötyala voi poiketa tarkistetussa tilaohjelmassa esitetystä, mikäli vaaditut ominaisuudet voidaan saavuttaa pienemmällä hyötyalalla. Vastaavasti hyötyala voi olla annettua suurempikin, mikäli sillä saavutetaan merkittävää parannusta vaadittuihin ominaisuuksiin, erityisesti tilojen käytettävyyteen ja joustavuuteen. Päiväkodit yleisesti Päiväkotien tilaohjelmat on tarkistettu yhteneväisiksi ja tilojen sisäinen jako on etenkin ryhmäkohtaisten tilojen osalta muuttunut. Päiväkodin tilojen kokonaislaajuus on säilynyt suurin piirtein ennallaan. Hoitoryhmät toimivat pareittain, kaksi hoitoryhmää käyttää samaa yhteistä sisäänkäyntiä ja märkäeteistä. Myös lasten tuominen päiväkotiin ja hakeminen sieltä tapahtuu näiden sisäänkäyntien kautta. Keskeinen muutos on ryhmäkohtaisten tilojen jakaminen kolmeen yhtä suureen 30m2:n tilaan ja pienryhmähuoneiden poistuminen. Ryhmän kolmea ryhmätilaa voidaan käyttää joustavammin eri tilanteissa. Lähtökohtaisesti yksi on edelleen lepohuone, yksi voi toimia osittain lepo- ja osittain leikkihuoneena ja kolmas on leikkihuone. Näiden kolmen huoneen

2 Suunnitteluohje 2 2(6) tulisi olla toistensa yhteydessä tai vähintään kahden niistä. Ryhmähuoneiden välillä tulisi olla ovet siten, että tilat voidaan yhdistää toiminnallisesti. Päiväkodin tiloihin sijoitetaan kaikille yhteinen verstastila. Päiväkotien ruokailu järjestetään niin, että pienimmät, 1-3-vuotiaat syövät omissa ryhmätiloissaan ja isommat ruokailutilassa vuoroihin jaettuna (2 vuoroa). Ruoanjakelu tapahtuu tarjoilulinjastosta. Keittiö on jakelukeittiö. Ruokailutila tulee sijoittaa salin viereen, ja nämä kaksi tulisi voida yhdistää siirtoseinän avulla yhtenäiseksi tilaksi. Ruokailutilaan sijoitetaan kotikeittiö, jolloin ruokailutila ja sali voivat palvella myös erilliskäyttöä. Huonekorkeudet Ryhmähuoneet, joiden pinta-ala on suurempi kuin 20 m2, vapaa korkeus (alapohjan yläpinnasta yläpohjan alapintaan) on vähintään 2900 mm Salien, ruokailutilojen sekä eteis- ja aulatilojen vapaa korkeus on vähintään 3500 mm. Muiden tilojen vapaa korkeus on vähintään 2500 mm. Koulut yleisesti Oppimisen tilat Oppimisen tilat mitoitetaan perinteisen luokkahuoneajattelun mukaisesti, mutta noin 1/3 niistä voidaan toteuttaa avoimen oppimisympäristön ratkaisuina. Tilojen tulee siis toimia suhteellisen tiukasti mitoitettuna perinteisenä ratkaisuna tai ratkaisuna, jossa tiloja on yhdistelty avoimemmiksi kokonaisuuksiksi. Avoimien tilojen sijoittelussa on tärkeää, että niiden läpi kulkeva sisäinen liikenne on mahdollisimman vähäinen. Oppimisen tiloihin luetaan myös kaikki sellaiset tilaohjelman ulkopuoliset tilat, joita voidaan käyttää oppimisympäristönä, esimerkiksi käytävien ja aulatilojen sellaiset osat, jotka eivät ole sisäisen liikenteen sujuvan järjestämisen kannalta välttämättömiä. Ulkovaatteiden ja kenkien säilytys Kouluissa ulkojalkineet jätetään sisäänkäyntien yhteydessä oleviin kenkäeteisiin. Ratkaisusta riippuen kenkäeteisiin voidaan yhdistää myös ulkovaateiden säilytys, tai ulkovaatteiden säilytys voidaan järjestää lähemmäs luokkatiloja useamman luokan yhteisiin vaatetiloihin. Vaatteiden säilytyksen siirtämisellä pois käytäviltä ja ydinalueilta halutaan edistää oppimisen tilojen joustavuutta ja muunneltavuutta sekä mahdollisuuksia avata luokkatiloja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ulkovaatteiden ja kenkien säilytysratkaisuissa tulee erityistä huomiota kiinnittää sisäisen liikenteen mahdollisimman hyvään sujuvuuteen ja sumppuuntumisen estämiseen. Näin ollen toiminnot tulee hajauttaa riittävän moneen yksikköön ja järjestää niiden yhteyteen riittävästi liikennöintitilaa. Tähän voidaan osoittaa tarkoituksenmukainen määrä aula- ja käytävätilaa tilaohjelman estämättä ja tilatehokkuustavoitteessa tarvittaessa joustaen.

3 Suunnitteluohje 2 3(6) Opetusvälinevarastot, wc:t ja puhelinkopit Opetusvälinevarastojen mitoitus on 3m2/perusopetustila (OT3). Ne tulisi yhdistää useampaa perusopetustilaa palveleviksi kokonaisuuksiksi. Oppilaiden wc:t tulee niin ikään ryhmitellä isommiksi ryhmiksi, ja mahdollisesti sijoittaa niiden yhteyteen tilaohjelman mukainen määrä puhelinkoppeja opettajien ja oppilaiden käyttöön. Oppilashuollon tilat Oppilashuollon tilat tulee sijoittaa yhdeksi tilaryhmäksi sivuun keskeisistä liikennetiloista yksityisyyden turvaamiseksi. Oppilashuollon tiloissa on myös kouluaikojen ulkopuolella tapahtuvaa terveystarkastustoimintaa, joten yhteys tiloihin tulisi olla sujuva myös koulun ollessa muuten suljettu. Näyttämötekniikka Näyttämötekniikan viitesuunnitelma on 2. kierroksen neuvottelukutsun liitteenä. Keittiöt Koulujen keittiöt ovat jakelukeittiöitä. Huonekorkeudet Oppimisen tiloissa käytävät mukaan lukien, vapaa korkeus (alapohjan yläpinnasta yläpohjan alapintaan) on vähintään 2900 mm Salien, ruokailutilojen sekä eteis- ja aulatilojen vapaa korkeus on vähintään 3500 mm. Muiden tilojen vapaa korkeus on vähintään 2500 mm. Skaftkärr-Kevätkummun koulun liikuntasalin vapaan korkeuden tulee olla vähintään 7000 mm. Väestönsuojatilat Väestönsuojien (S1-luokka) mitoitus on henkilömäärän mukainen kaikissa kohteissa ja esitetty Suunnitteluohjeessa 1: Peippolan ja Toukovuoren päiväkodit: 120 henkilöä; Gammelbackan päiväkoti ja neuvola: 130 henkilöä; Tolkis skola ja päiväkoti: 310 henkilöä; Skaftkärr skola - Kevätkummun koulu: 530 henkilöä. Koulujen mitoitushenkilömäärät edellyttävät useamman kuin yhden suojatilan rakentamista. Väestönsuojiin sijoitetaan huonetilaohjelman mukaisia tiloja, pääasiassa sosiaalitiloja. Mikäli väestönsuojatiloja ei täysimääräisesti kyetä järkevällä tavalla osoittamaan huonetilaohjelman mukaiseen käyttöön, voidaan jäljelle jäävä tila osoittaa varasto- tai muuhun käyttöön. Jatkosuunnittelun aikana voidaan neuvotella viranomaisen kanssa mahdollisista helpotuksista tilojen mitoituksessa.

4 Suunnitteluohje 2 4(6) Erityiskysymykset kohteittain Skaftkärr skola Kevätkummun koulu Rakennuksessa toimii sekä ruotsin- että suomenkielinen alakoulu. Tilat ovat yhteisessä käytössä, mutta perusopetustilat tulisi ryhmitellä kielenmukaisiksi kokonaisuuksiksi siten, että ruotsinkieliselle koululle on varattu 6 perusopetustilaa ja erityisopetustila ja suomenkieliselle koululle 15 perusopetustilaa ja yksi erityisopetustila. Tilaohjelman mukaisten tilojen lisäksi on mahdollista osoittaa perustelluista syistä myös muita oppimisen tiloja n. 150 hum2:n asti. Oppilashuollon osalta molempien kieliryhmien tilat sijoitetaan samaan tilaryhmään. Hallinto- ja sosiaalitilat ovat yhteiset ja niihin sisältyy myös esikoulun tarvitsemat hallinto- ja sosiaalitilat pois lukien esikoulun yhteydessä oleva tauko- ja neuvottelutila. Tavoitteena on, että hallintotilat sijaitsisivat keskeisesti siten, että ne ovat sekä koulun että esikoulun henkilöstön helposti saavutettavissa. Taukotiloista tulisi olla näköyhteys koulun pihalle. Esikoulun tilat suunnitellaan kuten päiväkotitilat tarkistetussa tilaohjelmassa esitetyin poikkeuksin. Tilat tulee ryhmitellä siten, että ne ovat yhteydessä alkuopetuksen tiloihin (lähinnä 1. luokat), mutta kuitenkin omana kokonaisuutenaan. Esikouluryhmistä kaksi on suomenkielisiä ja yksi ruotsinkielinen. Ryhmien sijoittelussa tulee ruotsinkielinen esikouluryhmä sijoittaa ruotsinkielisen alkuopetuksen (lähinnä 1. luokka) lähelle. Koska esikouluryhmiä on pariton määrä, yhdelle ryhmälle osoitetaan oma kuraeteinen. Tolkis skola ja päiväkoti Koulun tilaohjelmaa on tarkistettu ja päivitetty merkittävästi pienemmäksi kuin hankesuunnitelmassa on esitetty. Mitoitukseltaan tilaohjelma on tiukahko, mutta lähivuosina odotettavissa oleva oppilasmäärän väheneminen ja luokkamäärän supistuminen yhdeksästä seitsemään tuo tiloihin pidemmällä tähtäimellä väljyyttä. Keskeinen tekijä tilojen suunnittelussa on mahdollisimman hyvän tilasynergian löytäminen koulun ja päiväkodin rajavyöhykkeeseen. Koulun alkuopetuksen ja päiväkodin kahden esikouluryhmän tulisi sijaita lähellä toisiaan tilojen ja toiminnallisen yhteistyön mahdollistamiseksi. Koulun rakennukseen ei tule omaa liikuntasalia, vaan liikuntatunnit järjestetään läheisessä monitoimirakennuksessa. Kuitenkin alkuopetuksen luokat voivat käyttää liikuntaan päiväkodin salia, joka mitoitetaan tästä syystä hieman normaalia päiväkodin salia suuremmaksi. Tätä tarkoitusta varten on osoitettu tilat myös oppilaiden ja liikunnanopettajien puku- ja pesutiloille, joiden ei kuitenkaan tarvitse sijaita salin välittömässä läheisyydessä.

5 Suunnitteluohje 2 5(6) Suunnittelussa tulisi tutkia mahdollisuutta yhdistää päiväkodin ruokailutila, sali, ja koulun ruokasali yhdeksi, keskeiseksi tilakokonaisuudeksi, yhteiskäyttövyöhykkeeksi, joka voi toimia esimerkiksi sekä koulun että päiväkodin juhlien pitopaikkana. Päiväkodin hallinto- ja työtilat sijoitetaan koulun vastaavien tilojen yhteyteen, ja tästä syystä ne tulisi sijoittaa keskeisesti molempien käyttäjien helposti saavutettavaksi. Puku- ja pesutilat mitoitetaan koulun puku- ja pesutiloihin, ja päiväkodin tilojen yhteyteen sijoitetaan vain henkilökunnan tauko- ja neuvottelutila. Gammelbackan päiväkoti ja neuvola Sisätilojen toiminnan kannalta keskeistä on yhteys neuvolan ja päiväkodin välillä. Neuvolan henkilökunta käyttää päiväkodin puolelle sijoitettavia yhteisiä sosiaalitiloja (puku- ja pesuhuoneet) ja käyttää esim. synnytysvalmennuksissa päiväkodin salia. Yhteyden tilojen väillä tulee kuitenkin olla suljettavissa ovella infektioriskien minimoimiseksi ja kulunvalvonnallisista syistä. Viitesuunnitelmassa esitettyä erillistä pääsisäänkäyntiä päiväkodin puolelle ei tarvita, mikäli neuvolan sisäänkäynti sijaitsee lähellä päiväkodin tiloja viitesuunnitelman tapaisesti. Neuvolan sisäänkäynnin eteistilaan varataan tilaa neljille lastenvaunuille ja vaatenaulakolle. Neuvolan odotustila tulee suunnitella siten, että siinä on suojattu nurkkaus tai vastaava imetystä varten kahdelle äidille. Näytteenottowc:n tulee sijaita laboratoriohuoneen yhteydessä. Peippolan päiväkoti Peippolan päiväkodin huoltoajo voidaan järjestää siten, että autolle varataan kääntymistila Emännäntien toisella puolella olevan pysäköintialueen yhteydestä. Pysäköintialue ei kuulu urakka-alueeseen, mutta voidaan toteuttaa esitettävän suunnitelman mukaisesti kaupungin toimesta, mikäli se on kokonaisuuden kannalta järkevää. Myös Peippolan päiväkotiryhmien sisäänkäynnit kuraeteisineen tulee suunnitella kahdelle ryhmälle yhteisiksi. Erillinen säänkäynti Emännäntien puolelta on mahdollinen lähinnä salin ja ruokailutilan erilliskäyttöä ajatellen. Päiväkodin päivittäisen toiminnan kannalta se ei ole välttämätön, lapset viedään ja noudetaan ryhmien omien sisäänkäyntien kautta. Toukovuoren päiväkoti Toukovuoren päiväkodin erityispiirre on vuorohoito. Yöpyviä lapsia on maksimissaan 40. Heitä varten suunnitellaan oma nukkumahuoneen ja olohuone-kotikeittiön muodostama tilaryhmä, joka käyttää yhtä päiväkotiryhmän pesuhuone-wc:tä. Tilaryhmä tulisi suunnitella omaksi kotoisaksi, turvallisen tuntuiseksi yksikökseen siten, että ikkunoiden avautumissuunta on pihalle. Sisätilojen suunnittelussa ei tarvitse varautua siihen, että tontin mahdollinen lisärakentaminen olisi päiväkotirakennuksen laajennus, tai että rakennuksilla tulisi olla

6 Suunnitteluohje 2 6(6) yhteisiä toimintoja tai teknisiä järjestelmiä. Mahdollinen lisärakentaminen toteutetaan itsenäisenä rakennuksena olemassa olevan tilanteen ehdoilla. Muita erilliskysymyksiä - Päiväkotien salit varustetaan sähkökäyttöisellä valkokankaalla. - Kohteiden huolto tapahtuu sekä kuorma- että pakettiautoilla. - Sisäovien ääneneristävyys on pääsääntöisesti 30 db. - Valaistuksen tasoa on tarkennettu sähkörakennustapaselostuksen päivityksessä. - Ulkovälinevarasto on kylmää tilaa - Tonteilla mahdollisesti säilytettävät puut selvitetään jatkosuunnittelussa. Puut eivät aiheuta rajoituksia suunnitteluratkaisuille. - Koulujen luokkatilat varustetaan yhdellä avattavalla tuuletusikkunalla, päiväkoteihin ei tehdä tuuletusikkunoita. - Kohteissa varataan sähkölämmityspistokkeita seuraavasti: Päiväkodit 20 kpl, Tolkis skola 20 kpl ja Skaftkärr-Kevätkummun koulu 30 kpl. - Kohteista ei ole tällä hetkellä tekeillä kaavamuutoksia tai luonnoksia. Tarvittavat muutokset on sovittu tehtäväksi hankesuunnitelmissa esitettyjen linjausten mukaisesti. - Kohteiden hissit voivat olla ns. kevythissejä ellei viranomainen toisin määrää. - Kohteisiin ei näillä näkymin asenneta erillistä kulunvalvontajärjestelmää. Kohteiden ulko- ja käytävän ovet varustetaan sähkölukituksella ja kulkua rajoitetaan näillä. - Päiväkotipihojen aidan korkeuden tulee olla vähintään 1400 mm, pelikentän ympärille tehdään 2000 mm korkea aita. Koulun pihat aidataan tarvittavin osin 1200 mm korkealla aidalla. - Huoltoyhteys kohteisiin järjestetään siten, että keittiöiden ja muiden tilojen huolto tapahtuu samasta kohdasta. Talon muu huolto ei kuitenkaan saa kulkea keittiötilojen läpi. - Kaikkien kohteiden jätekeräys järjestetään syväkerääjin. - Kulku IV-konehuoneisiin tulee järjestää kiinteällä erillisellä portaalla tilasta joka on erotettu varsinaisen toiminnan tiloista.