Ekologisk dagvattenhantering i våra nordiska grannländer. Ekologinen hulevedenkäsittely muissa Pohjoismaissa. Christine Bonn

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologisk dagvattenhantering i våra nordiska grannländer. Ekologinen hulevedenkäsittely muissa Pohjoismaissa. Christine Bonn"

Transkriptio

1 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO Christine Bonn Ekologisk dagvattenhantering i våra nordiska grannländer Ekologinen hulevedenkäsittely muissa Pohjoismaissa

2 Christine Bonn Ekologisk dagvattenhantering i våra nordiska grannländer Ekologinen hulevedenkäsittely muissa Pohjoismaissa ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

3 Christine Bonn Vattenpärla på lupinblad Vesihemi lupiinilehdellä Översättning till finska - Suomennos: Ritva Holmfors Formgivning - Taitto: Göran Strömfors Nr 33 S / Nro 33 F: 2003 ISBN ISSN Oy KEAB-Paper Ab Vasa - Vaasa

4 Innehåll Förord 5 Summary 7 1 Användningen av lokal dagvattenhantering (LOD) och ekologisk dagvattenhantering (ED) hur långt har de kommit? 8 2 Lagarna säger de något om ED? 10 3 Metoder som används för infiltrering, transportering, fördröjning och rening av dagvatten Infiltrering av dagvatten Naturliga infiltrationsytor Anlagda infiltrationsytor Vegetationsytor Infiltrationsgynnande beläggning Yta av singel och gräs (enligt norsk modell) Gräsarmering Beläggningssten Pelleplattan Genomsläpplig asfalt Grusytor 20 4 Transportering av dagvatten Vattentrappor 24 5 Perkolation 25 6 Fördröjning av dagvatten Underjordisk fördröjning Ytliggande fördröjning 27 7 Dammar 27 8 Våtmarker 32 9 Rening av dagvatten Växterna i ED Erfarenheter av ED -anläggningar i tjäljordar och snöhantering Förnyelse av dagvattenhantering i urban miljö exempel Oslo Pilestredet park Malmö Bo01 Framtidsstaden Stavanger Mosvatnet Vad menas med 52 Källor 54 Vill du veta mera? 55 Internet-adresser (år 2000) Sisällys Esipuhe 5 Summary 7 1 Paikallinen sadeveden käsittely (LOD) ja ekologinen huleveden käsittely (ED) miten pitkälle niissä on tultu? 8 2 Mitä lait määräävät ED:stä 10 3 Huleveden imeyttämis-, kuljetus-, viivytysja puhdistusmenetelmiä Huleveden imeytys Luonnollisia imeytyspintoja Rakennettuja imeytyspintoja Kasvillisuusalueita Imeytykseen sopiva päällyste Sora- ja nurmipinta (Norjan mallin mukaan) Reikäkiveys Päällystekivi Pelleplattan -pinnoite-elementti Läpäisevä asvaltti Sorapinnat 20 4 Huleveden kuljetus Vesiportaat 24 5 Suodatus eli perkolaatio 25 6 Sadeveden viivytys Maanalainen viivytys Pintaviivytys 27 7 Lammet 27 8 Kosteikot 32 9 Huleveden puhdistus Kasvit ED:ssä Kokemuksia ED -järjestelmistä routaantuneessa maassa ja lumenkäsittelyssä Huleveden käsittelyn uudistaminen urbaanissa ympäristössä esimerkkejä Oslo Pilesstredet park Malmö Bo01 Tulevaisuuden kaupunki Stavanger-Mosvatnet Mitä tarkoittavat Lähteitä 54 Lisätietoja 55 Internetosoitteita (v. 2000) 55 3

5 Umeå centrum Uumajan keskusta Christine Bonn,

6 Förord Hållbar utveckling är uttrycket som myntades för ett antal år sedan och som (ut)nyttjas till lust och leda. Faktum kvarstår dock att vi måste värna om miljön för allt levandes skull. Därför bör vi inom all planering ha en total ekologisk syn. Att hantera dagvatten ekologiskt är ett steg i rätt riktning. Genom att se regnvattnet som en resurs och leda det i öppna system in i och igenom våra stadsrum får vi inte bara renare vatten utan även renare luft och bättre klimat. Samtidigt skapar vi estetiskt mer tilltalande miljöer. Genom att anlägga våtmarker bidrar vi till att skapa livsrum för artrika biotoper, för våtmarker hör faktiskt till de mest artrika biotoperna i världen. Ekologisk dagvattenhantering i våra nordiska grannländer är ett delprojekt i EU-projektet Vitala Vasa, som utgör en del av det mera omfattande och allmänna programmet Vasa Vista. Projektet uppstod ur behovet att få ta del av de erfarenheter man gjort om ekologisk dagvattenhantering i de andra nordiska länderna. Under arbetets gång visade det sig att man i Sverige hade de längsta erfarenheterna och att man där kommit långt med att utveckla metoderna för ekologiska vattenreningsanläggningar. Därigenom är det mesta erfarenhetsunderlaget i rapporten baserat på svenskt material. Danskarna har anammat det ekologiska sättet att hantera dagvatten och med närheten till kontinenten har de många goda exempel som inspiration, t.ex. i Tyskland. I Norge är den ekologiska dagvattenhanteringen raskt på väg in i städerna och det övergripande ekologiska tänkandet inom all planering och förverkligande ter sig tydligt hos norrmännen. Redan i planeringsskedet tas ställning till återanvändning av möjliga rivningsmaterial, schaktmassor mm. Sortering, krossning osv. av dessa material skall helst ske på plats. Man ser med nya ögon på vegetationen i tätorter och städer på så vis att man vill använda vegetationen i medvetet syfte att rena luftföroreningar. Projektarbetet har utförts av landskapsarkitekt Christine Bonn på uppdrag av Österbottens förbund. En arbetsgrupp bestående av planeringschef Saini Heikkuri-Alborzi (Österbottens förbund), landskapsarkitekt Jorma Panu (Vasa stad) och landskapsarkitektstuderande Ulla Loukkaanhuhta (Vasa stad) har verkat för projektet. Denna grupp har hållit flera konstruktiva möten. I det inledande skedet deltog byggnads- och miljöteknikstuderande Anni Andrejeff med att samla in aktuellt material. Jag vill tacka alla nordiska vänner, som så positivt bemött mig och ställt sitt material till mitt förfogande! Tack till alla som engagerat sig i mitt arbete! Solf Christine Bonn Esipuhe Kestävä kehitys on käsite, jonka alkuperäinen merkitys on vuosien saatossa hämärtynyt. Tosiasiana pysyy kuitenkin se, että meidän on vaalittava elävää ympäristöämme. Sen vuoksi tulee kaikessa suunnittelussa olla ekologinen kokonaisnäkemys. Sadeveden (huleveden) ekologinen käsittely on askel oikeaan suuntaan. Hulevesi on nähtävä luonnonvarana, ja kun se johdetaan avoimiin järjestelmiin ja kaupunkitiloihin on tuloksena puhtaampi vesi ja ilma sekä parempi ympäristö. Samalla luomme esteettisesti puoleensa vetäviä ympäristöjä. Kosteikkoja laatimalla luomme elintilaa monilajisille biotoopeille, kosteikothan kuuluvat maailman monilajisimpiin biotooppeihin. Ekologinen sadeveden käsittely muissa Pohjoismaissa on Vital Vaasa EU-hankkeen osaselvitys ja osa laajempaa ja yleisluontoisempaa Vaasa Vista hanketta. Selvitys sai alkunsa tarpeesta tutustua muista Pohjoismaista saatuihin kokemuksiin ekologisesta huleveden käsittelystä. Työn aikana osoittautui, että Ruotsilla oli kokemuksia pisimmältä ajalta ja siellä oli päästy pitkälle luonnonmukaisten vedenpuhdistusmenetelmien kehittämisessä. Niinpä raportin kokemukset pohjautuvat suurimmalta osin ruotsalaiseen materiaaliin. Myös tanskalaiset ovat omaksuneet ekologiset sadeveden käsittelyjärjestelmät ja maan mannerläheinen sijainti antaa monia innoittavia esimerkkejä esim. Saksasta. Norjassa ekologinen huleveden käsittely on hyvää vauhtia tulossa kaupunkeihin. Kokonaisvaltainen luonnonmukainen ajattelu on kaikessa suunnittelussa ja toteuttamisessa ominaista norjalaisille. Jo suunnitteluvaiheessa otetaan kantaa mahdollisten purkumateriaalien, kaivumaiden ym. uudelleenkäyttöön. Näiden materiaalien lajittelu, murskaus jne. tehdään mieluiten paikan päällä. Taajamien ja kaupunkien kasvillisuus nähdään uudella tavalla, haluten tietoisesti käyttää sitä ilmansaasteiden puhdistamiseen. Projektityön on Pohjanmaan liiton toimeksiannosta tehnyt maisema-arkkitehti Christine Bonn. Hankkeen työryhmään ovat kuuluneet suunnittelupäällikkö Saini Heikkuri-Alborzi (Pohjanmaan liitto), maisema-arkkitehti Jorma Panu (Vaasan kaupunki) ja maisema-arkkitehtiopiskelija Ulla Loukkaanhuhta (Vaasan kaupunki). Tämä ryhmä on pitänyt useita luovia kokouksia. Alkuvaiheeseen rakennus- ja ympäristötekniikan opiskelija Anni Andrejeff osallistui myös projektiin keräämällä ajankohtaista materiaalia. Haluan kiittää kaikkia pohjoismaisia ystäviä, jotka ovat ottaneet minut myönteisesti vastaan ja antaneet materiaalia käytettäväkseni! Kiitos kaikille työssä mukana olleille! Sulva Christine Bonn 5

7 Trädgård i norr, Umeå Uumaja Christine Bonn,

8 Summary Ecological Stormwater Treatment in our Neighbouring Nordic Countries is a part of the EU Vital Vaasa project, which, in turn, is part of the larger and broader Vaasa Vista programme. The project was developed in order to obtain information on the ecological treatment of runoff in other Nordic countries. During this project it was discovered that Sweden has the most experience, and that they have come a long way developing methods for ecological water treatment. Denmark and Norway have started treating their runoff in the same ecological manner. Due to its geographical location, Denmark is able to obtain inspiration from good examples easily found on the European continent; for example in Germany and Switzerland. In Norway, the ecological treatment of runoff is being rapidly introduced to cities, and this ecological policy is the base of all planning. In all the three Nordic countries mentioned above, methods for ecological runoff treatment are being used when building new urban areas and redeveloping old areas. Runoff is treated using ecological methods in cities and urban areas, as well as in industrial areas and on roads. Ecological methods are also being introduced for the treatment of sewage. The project report provides an overview of when and how ecological methods for treating runoff have been introduced in Sweden and Norway. The project work has also shown whether ecological treatment of runoff is covered by legislation. The report mainly deals with the filtration methods, transportation, delay and treatment of runoff. One chapter deals with experiences obtained from the ecological treatment of runoff in frozen soil as well as the treatment of snow. At the end of the report some examples of redeveloped runoff treatment methods in urban environments in Sweden and Norway are described. Many municipalities in Sweden have begun introducing ecological runoff treatment methods over the past few years. Many projects have been put into practice and more treatment facilities are continuously being taken into use. Each municipality in Sweden has its own committee responsible for handling runoff water. The committee members are experts taken from different fields concerned with the treatment of runoff water, drawn from within the municipalities themselves as well as from outside. Members are geotechnicians, landscape architects, ecologists, engineers, surveyors, etc. In order to succeed with projects of this nature, it is important to view the work as being interdisciplinary, and exploit the competence available in new forms of co-operation between the different administrative sectors involved. Formerly, subterranean technical solutions were used and the main goal was to regulate water flow, through the local treatment of runoff water, and in this way reduce the amount of runoff water in the pipes. Today, other factors are important for the treatment of runoff water. These include aspects of water treatment, biological diversity, aesthetic values etc. As a result, surface systems are now being built, for example wet ponds, streams, open ditches and constructed wetlands. The methods are being continuously developed. These developments are mainly concerning the combining of different actions in order to make the stormwater treatment facilities compatible with the local environment. This will make it possible to achieve one or more of the goals set for controlling the flow and treatment of runoff water, as well as obtain more diversity in the environment, and make the surroundings more beautiful. 7

9 1 Användningen av lokal dagvattenhantering (LOD) och ekologisk dagvattenhantering (ED) hur långt har de kommit? I Sverige har man arbetat med att lösa dagvattenhanteringen lokalt ända sedan 1960-talets slut. På 1970-talet anlade man ett flertal anläggningar och på den tiden handlade det främst om perkolationsanläggningar. Man myntade begrepp som EÖB, vilket står för enhetsöverbyggnad en form för lokal infiltrering och magasinering av dagvatten. Vid EÖB användes ofta genomsläpplig asfalt. Lokalt omhändertagande av dagvatten fick sedermera kritik och slog inte igenom på bred bas. Halmstad kommun är dock ett undantag. Där verkar det som om man sedan slutet av 1960-talet bara fortsatt med denna metod och idag är ekologisk dagvattenhantering (ED) det rådande systemet. Här har man i ett tidigt skede fått de olika kommunala instanserna att tro på mer naturenliga lösningar och gått in för att vidareutveckla metoderna. I dag är ekologisk dagvattenhantering mycket starkt framme i Sverige. Det vittnar all den forskning i ämnet om, som föregår på de svenska universiteten, för att inte tala om kommunernas och vägverkets aktiva insatser på området. Under de senaste åren har flere kommuner gått in för ekologisk dagvattenhantering och många projekt har förverkligats och flere anläggningar är på kommande. Många kommuner har egna dagvattengrupper, som består av experter från olika områden för hantering av dagvatten. I dagvattengrupperna ingår kommunens egna experter och även experter utifrån. Det är 1 Paikallinen sadeveden käsittely (LOD) ja ekologinen huleveden käsittely (ED) miten pitkälle niissä on tultu? Ruotsissa on jo 1960-luvun lopusta lähtien työskennelty huleveden käsittelyn ratkaisemiseksi paikallisesti luvulla rakennettiin useita järjestelmiä. Tällöin kyseeseen tulivat lähinnä suodatusjärjestelmät. Alettiin käyttää sellaisia käsitteitä kuin EÖB (enhetsöverbyggnad = yhdistelmäkansi), joka on huleveden paikallisen imeyttämisen ja allastamisen muoto. EÖB:ssä käytettiin usein läpäisevää asvalttia. Sittemmin paikalliseen huleveden talteenottoon suhtauduttiin arvostelevasti, eikä se tehnyt laajempaa läpimurtoa. Halmstadin kunta muodostaa kuitenkin tästä poikkeuksen. Siellä menetelmä tuntuu olleen käytössä 1960-luvun lopulta lähtien ja tänä päivänä ekologinen sadeveden käsittely (ED) on vallitseva järjestelmä. Halmstadissa on aikaisessa vaiheessa saatu kunnan eri tahot uskomaan luonnonmukaisiin ratkaisuihin, ja kehitetty edelleen menetelmiä. Tänä päivänä ekologinen huleveden käsittely on hyvin vahvasti esillä Ruotsissa. Todisteena tästä on Ruotsin yliopistojen johdolla aiheesta tehty tutkimus sekä kuntien ja tielaitoksen aktiiviset panostukset alalla. Viime vuosien aikana ovat useat kunnat päättäneet siirtyä luonnonmukaiseen sadeveden käsittelyyn; monia hankkeita on toteutettu ja uusia on tulossa. Monissa kunnissa on omia hulevesiryhmiä, joihin kuuluu eri alojen asiantuntijoita. Hulevesiryhmiin kuuluu sekä kuntien omia että ulkopuolisia asiantuntijoita. Nämä asiantuntijat ovat geoteknikkoja, maisema-arkkitehteja, ekologeja, insinöörejä, maanmittaushenkilökuntaa jne. Tällaisten hankkeiden onnistumiseksi on tärkeää yhteistyöllä vastustaa sektorisointia, hyödyntää osaaminen ja ylittää hallinnolliset rajat. Bild 1: Flera kommuner i Sverige har utarbetat handlingsplaner för ekologisk dagvattenhantering och gett ut olika typer av informationsbroschyrer om sina projekt. Kuva 1: Monet Ruotsin kunnat ovat laatineet suunnitelmia luonnonmukaista huleveden käsittelyä varten ja julkaisseet esitteitä hankkeistaan. 8

10 Bild 2: Vid antroposofcentret i Järna, Sverige har man redan i årtionden renat sitt avloppsvatten ekologiskt. På bilden ses en av dammarna, som visar kombinationen av skönhet, artrikedom och rening. Christine Bonn, 1987 Kuva 2: Järnan antroposofikeskuksessa Ruotsissa on jo vuosikymmenten ajan puhdistettu jätevedet ekologisesti. Kuvassa nähdään lampi, joka yhdistää luonnonkauneuden, lajirikkauden ja vedenpuhdistuksen. geotekniker, landskapsarkitekter, ekologer, ingenjörer, lantmätare m.fl. För att lyckas i dylika projekt är det viktigt att motverka sektoriseringen och utnyttja den kompetens som finns i nya samarbetsformer över förvaltningsgränserna. Man går in för att med ekologiska anläggningar rena dagvatten i tätorter och städer samt från industriområden och vägar. Även inom rening av avloppsvatten kommer de ekologiska systemen starkt. Med mångårig erfarenhet har man kunnat konstatera att förutom att man får renare vatten, mindre problem med stora vattenmängder och fina friluftsområden, så är ekoteknologiska lösningar även lönsammare rent ekonomiskt. VAV (Sveriges vatten- och avloppverksförening) och Movium (Sveriges lantbruksuniversitet) med flera bidrar hela tiden med ny information, kurser och litteratur på området. Det har också uppkommit privata företag av olika slag, som jobbar med dessa frågor. Det finns företag som planerar, bygger och producerar teknik, plantor och andra material speciellt för anläggningar med biologisk vattenrening som mål. Utvecklingen i Sverige har gått från de mer underjordiska tekniska perkolationsanläggningarna till mera naturliga ytlösningar, som dammar, bäckar och våtmarker. Med de erfarenheter man samlat under åren har man större kunskap att kombinera och lösa infiltration, fördröjning, magasinering och rening av dagvatten så att det fungerar för olika områden. Intressant att notera är att man inom rörbranschen har börjat utveckla nya metoder. I stället för att gräva upp och byta ut gamla rör mot nya, kan man idag renovera gamla ledningsrör. Det här är en viktig del av hela dagvattenhanteringsutvecklingen. Med en dylik metod kan man göra inbesparingar och behöver inte gräva upp och lappa stadens gator. Metoden går i korthet ut på att man med en kamera gör en inre rörinspektion med vilken man kan se Tarkoituksena on luonnonmukaisten järjestelmien avulla puhdistaa taajamista ja kaupungeista sekä teollisuusalueilta ja teiltä kertyvä hulevesi. Myös viemärivesien puhdistuksessa ovat luonnonmukaiset järjestelmät vahvasti tulossa. Monien vuosien kokemukset osoittavat, että luonnonmukaisilla menetelmillä vedet puhdistuvat ja suurten vesimäärien aiheuttamat ongelmat vähenevät, saadaan hienoja ulkoilualueita ja lisäksi ekoteknologiset ratkaisut ovat taloudellisesti kannattavampia. VAV eli Sveriges vatten- och avloppsverksförening, (vesi- ja viemärilaitosten yhdistys) ja Movium (Ruotsin maatalousyliopisto) ym. tuottavat jatkuvasti alalta uutta tietoa, järjestävät kursseja ja julkaisevat kirjallisuutta. On syntynyt myös yksityisiä yrityksiä, jotka työskentelevät näiden kysymysten parissa. Löytyy yrityksiä, jotka suunnittelevat, rakentavat ja tuottavat tekniikkaa, taimia ja materiaaleja erityisesti järjestelmille, joiden tavoitteena on biologinen vedenpuhdistus. Ruotsissa kehitys on kulkenut maanalaisista teknisistä imeyttämisjärjestelmistä luonnonmukaisempiin ratkaisuihin, joita ovat lammet, purot ja kosteikot. Vuosien kokemukset auttavat löytämään paremmat mahdollisuudet ratkaista ja sovittaa yhteen huleveden imeyttämis-, viivytys-, varastointi- ja puhdistuskysymykset niin, että ne pystytään hoitamaan hyvin eri alueilla. On mielenkiintoista todeta, että putkialalla on alettu kehittää uusia menetelmiä. Sen sijaan, että vanhat putket kaivettaisiin ylös ja vaihdettaisiin uusiin, pystytään tänä päivänä kunnostamaan vanhoja putkia. Tämä on tärkeä osa koko huleveden käsittelyn kehittämistä. Tällaisen menetelmän avulla saadaan aikaan säästöjä tarvitsematta kaivaa ylös ja paikata kaupungin katuja. Menetelmän tarkoituksena on lyhyesti sanoen tehdä kameran avulla sisäinen putken tarkastus, jonka avulla saadaan esille saumakohtien siirtymät, halkeamat, reiät, virheelliset kaltevuudet yms. Korjaukset tehdään 9

11 fogförskjutningar, sprickbildningar, hål, felaktiga fall mm. Renoveringen görs antingen genom att styrenfri glasförstärkt polyeterplast, som tätar läckorna sprutas in i rören eller genom att man tillverkar nya rör i befintliga rör. I Norge är man i startgroparna med ekologisk dagvattenhantering. Inom jordbrukssektorn är inte detta något nytt, och där föregår mycket forskning på området. Institutt for jordforsk vid Norges Landbrukshögskole har en framträdande roll när det gäller biologisk rening av vatten. I tätorterna och städerna däremot har ekologisk dagvattenhantering börjat förverkligas först de senaste åren. Detta till trots har det ända sedan 1989 ingått ett blad om lokal dagvattenhantering i Norges byggforskningsinstitutts byggforskserie (nr A ). Nu har man dock flera anläggningar med ekologisk dagvattenhantering i urban miljö främst i de större städerna, ex. Oslo och Stavanger. I Sverige och Norge liksom i Danmark har man använt och använder metoder för ekologisk dagvattenhantering både då man bygger nya områden och då man jobbar med stadsförnyelseprojekt. I framtiden kommer man att se mer av kombinerade lösningar för att optimera vattenreningseffekten, skapa områden med högt estetiskt värde och öka den biologiska mångfalden. joko ruiskuttamalla putkiin styreenitöntä lasivahvisteista polyesterimuovia tiivistämään aukot tai valmistamalla uusia putkia olemassa oleviin putkiin. Norjassa ollaan aloittamassa luonnonmukaista huleveden käsittelyä. Maataloussektorilla se on jo tuttua, ja alalla tehdään paljon tutkimusta. Institutt for jordforsk, Norges Lantbrukshögskole, on merkittävässä asemassa biologisesta vedenpuhdistuksesta kyseen ollessa. Taajamissa ja kaupungeissa sitä vastoin on luonnonmukaista huleveden käsittelyä alettu toteuttaa vasta viime vuosina. Kuitenkin jo vuodesta 1989 on Norges byggforskningsinstitutt in rakennustutkimusten julkaisusarjaan (Nro A ) sisältynyt lehti paikallisesta sadeveden käsittelystä. Nyt on lähinnä suurimmissa kaupungeissa, kuten Oslossa ja Stavangerissa, jo käytössä useita luonnonmukaisia huleveden käsittelyjärjestelmiä kaupunkiympäristössä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käytetään ekologisia huleveden käsittelymenetelmiä sekä uusien alueiden rakentamisessa että kaupungin uudisrakennushankkeissa. Tulevaisuudessa voidaan odottaa useampia yhdistelmäratkaisuja, jotka optimoivat veden puhdistuksen, kehittävät esteettisesti korkeatasoisia alueita ja lisäävät biologista monimuotoisuutta. 2 Lagarna säger de något om ED? Allmänt kan man säga att det inte finns speciella lagar, bestämmelser eller riktlinjer för ekologisk dagvattenhantering i varken Sverige eller Norge. Däremot finns det olika lagar och föreskrifter som omfattar vattenhantering och på så vis berör dagvattenhanteringen. I Sverige gäller bland annat dessa regler (enligt publikationerna: Naturvårdsverkets meddelande 1/ 1983 Dagvattenhantering planering och miljöeffekter och Naturskyddsföreningens Våtmark renare vatten och rikare livsmiljö av Gabriella Lönngren, 1995). Miljöskyddslagen (ML) reglerar all miljöfarlig verksamhet, och utsläpp av dagvatten till vattendrag, sjö eller annat vattenområde är enligt miljöskyddslagen att betrakta som miljöfarlig verksamhet ( 1, 3). 3 ML: Med avloppsvatten avses i denna lag: vatten som avleds för sådan torrläggning av mark inom stadsplan eller byggnadsplan som ej sker för viss eller vissa fastigheters räkning. 4. vatten som avleds för torrläggning av begravningsplats. Anläggning av våtmark lyder under vattenlagen (VL) och tillstånd ges av vattendomstolen. Vatten- 2 Mitä lait määräävät ED:stä Yleisesti voidaan sanoa, ettei sen enempää Ruotsissa kuin Norjassakaan ole erityisiä lakeja, säädöksiä, määräyksiä tai suuntaviivoja ekologista huleveden käsittelyä varten. Sitä vastoin vesihuollosta on olemassa erilaisia lakeja ja määräyksiä, joiden voidaan katsoa koskevan myös hulevettä. Ruotsissa sovelletaan mm. seuraavia määräyksiä seuraavien julkaisujen mukaan: Luonnonsuojeluviraston tiedote 1/1983 Dagvattenhantering planering och miljöeffekter (Huleveden käsittely suunnittelu ja ympäristövaikutukset) sekä Naturskyddsföreningens Våtmark renare vatten och rikare livsmiljö (Luonnonsuojeluyhdistyksen Kosteikko puhtaammat vedet ja rikkaampi elinympäristö) Gabriella Lönngren Miljöskyddslagen (Ympäristönsuojelulaki) (ML) säätelee kaikkea ympäristöä uhkaavaa toimintaa. Huleveden päästöjä vesistöihin, järviin tai muille vesialueille on ympäristönsuojelulain mukaan pidettävä ympäristölle vaarallisena toimintana ( 1, 3). 3 ML: Jätevedellä tarkoitetaan tässä laissa vettä, joka johdetaan asema- tai rakennuskaavaalueelta maan kuivatuksen takia, ja joka ei tapahdu 10

12 Christine Bonn, 2000 lagen innehåller bestämmelser som är av central betydelse för avledande av dagvatten. Enligt 2 kap 1 2 st utgör varje åtgärd som förändrar vattnets djup eller läge ett byggande i vatten. All bebyggelse i tätort regleras enligt plan- och bygglagen (PBL) i detaljplan eller områdesbestämmelser och ingen bebyggelse får ske som strider mot dessa. Dammar och våtmarker kräver inte bygglov. Däremot krävs det marklov för att schakta ifall området ligger inom detaljplan och mark för allmän plats ändras avsevärt eller om kommunen i områdesbestämmelser har angett att marklov krävs. Naturvårdslagens (NVL) särskilda bestämmelser gäller om området är skyddat som nationalpark, naturreservat, naturminne eller naturvårdsområde. Det som är intressant att beakta vid anläggande av nya dammar och våtmarker är det framtida skyddet av dessa. En våtmark med höga naturvärden som är skapad i rekreationssyfte kan skyddas enligt naturvårdslagen, medan en våtmark i tätort skyddas om detaljplan eller områdesbestämmelser enligt plan- och bygglagen anger att ytterligare bebyggelse inte får ske. Även andra lagar och normer berör direkt eller indirekt dagvattenhanteringen som t.ex. hälsovårdsstadgan (HS), lagen om allmänna vatten- och avloppsanläggningar (VAL) och svensk byggnorm (SBN). I svensk byggnorm 1980 anges omhändertagande av dagvatten i en föreskriftstext 51:33 och det anges också exempel på godtagbara lösningar för dagvattenhantering inom fastighet: a) avledning till allmän VA-anläggning, b) avledning till omgivande mark och c) avledning till såväl omgivande mark som till VA-anläggning. I boken Vatten i dagen exempel på ekologisk dagvattenhantering av Gabriella Lönngren skriver hon att bestämmelserna om markavvattning från och med den 1 januari 1999 finns i miljöbalken och i lagen med särskilda bestämmelser om vattenverksamhet. Inom bebyggda områden bildas ett så kallat verksamhetsområde där VA-lagen gäller. I verksamhetsområdet ska huvudmannen (vanligen kommunen) sörja för de enskilda fastigheternas behov av avvattning. Huvudmannen kan i sin tur ingå i ett markavvattningsföretag i syfte att leda bort dagvatten. Den information som erhållits från Norge ger intryck av att man inte kommit så långt vad gäller lagstiftning om ekologisk dagvattenhantering. Det som man dock länge haft är brunnslagen, som jonkin tai joidenkin kiinteistöjen lukuun. Jätevettä on myös hautausmaan kuivattamiseksi pois johdettava vesi. Kosteikon perustaminen on vattenlagen (vesilain) (VL) alainen, ja luvan siihen myöntää vesioikeus. Vesilaki sisältää tärkeimmät huleveden johtamista koskevat määräykset. 2 luvun 1 2 kohdan mukaan vesien rakentamiseen kuuluvat kaikki sellaiset toimenpiteet, jotka muuttavat veden syvyyttä tai sijaintia. Kaikkea rakentamista taajamassa säädellään plan- och bygglagen (kaava- ja rakennuslain) (PBL) mukaan yksityiskohtaisessa kaavassa tai alueelle annetuissa määräyksissä, eikä näiden vastainen rakentaminen ole sallittua. Lampien ja kosteikkojen rakentamiseen ei vaadita rakennuslupaa. Maanrakennukseen tarvitaan maa-aineslupa, jos alue sijaitsee detaljikaavan alueella, ja jos yleinen alue sen johdosta muuttuu huomattavasti, tai jos kunta aluetta koskevissa määräyksissä on ilmoittanut, että lupa vaaditaan. Naturvårdslagen (Luonnonsuojelulain) (NVL) mukaan on noudatettava erityisiä määräyksiä, jos alue on suojattu kansallispuistona, luonnonsuojelualueena tai muistomerkkinä. Kiinnostavaa, rakennettaessa uusia lampia ja kosteikkoja, on niiden suojelu tulevaisuudessa. Luonnonarvoja sisältävä kosteikko, joka on luotu virkistyskäyttöön, voidaan suojella luonnonsuojelulain nojalla, kun taas taajamassa sijaitseva kosteikko suojellaan, jos kaava- ja rakennuslain mukaisessa yksityiskohtaisessa kaavassa tai aluemääräyksissä sanotaan, ettei lisärakentaminen ole sallittua. Myös muut lait ja normit koskevat suoraan tai epäsuorasti huleveden käsittelyä, esim. terveydenhuoltosääntö (HS), laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista (VAL) ja rakennusnormit svensk byggnorm (SBN). Svensk byggnorm 1980 tuo sääntötekstissä 51:33 esiin huleveden käsittelyn ja antaa esimerkkejä myös huleveden käsittelyn hyväksyttävistä ratkaisuista kiinteistössä: a) johtaminen yleiseen VV-laitokseen, b) johtaminen ympäröivään maahan ja c) johtaminen sekä ympäröivään maahan että VV-laitokseen. Kirjassaan Vatten i dagen exempel på ekologisk dagvattenhantering (Hulevesi esimerkkejä luonnonmukaisesta hulevedenkäsittelystä) Gabriella Lönngren kirjoittaa maankuivatusta koskevien määräysten löytyvän 1 tammikuuta 1999 lähtien miljöbalken (ympäristökaaren) määräyksistä ja laista, jossa on erityisiä määräyksiä vesistötoiminnasta. Asutusalueilla muodostetaan ns. toiminta-alue, jota VA- laki koskee. Toiminta-alueella tulee päämiehen (yleensä kunnan) huolehtia yksittäisten kiinteistöjen kuivatustarpeista. Päämies voi vuorostaan kuulua maankuivatus-yritykseen, jonka tarkoituksena on huleveden pois johtaminen. Norjasta saadun tiedon mukaan vaikuttaa siltä, ettei luonnonmukaista huleveden käsittelyä koskevassa lainsäädännössä ole päästy kovin pitkälle. Jo kauan on kuitenkin ollut kaivolaki, jonka mukaan kaikki 30 cm syvemmät lammet on aidattava. Norges byggforskinstitutt in julkaisemaan rakennustutkimussarjaan kuuluu yksityiskohtai- Green zone, Umeå Uumaja. 11

13 kräver att alla dammar, som är djupare än 30 cm, skall gärdas in. I byggforskserien utgiven av Norges byggforskningsinstitutt ingår byggdetaljbladet A , som bygger på den målsättning för dagvattenhantering som statens forurensningstilsyn (STF) ställt. Principer och dimensioneringsmetoder för lokal dagvattenhantering gås igenom. Det konstateras även att enligt gällande norsk lagstiftning kan inte byggnader med godkänd anslutning till ledningsnätet påläggas att ändra dagvattenhanteringssystem, ifall det inte rör sig om väsentliga ombyggnader. sesta rakentamisesta annettu lehti A , joka perustuu valtion forurensningstilsyn (STF) asettamaan huleveden käsittelyn tavoitteeseen. Myös paikallisen huleveden käsittelyn periaatteita ja mitoitusmenetelmiä käydään läpi. Todetaan myös, että Norjan voimassa olevan lainsäädännön mukaan ei rakennuksia, joilla on hyväksytyt liittymät johtoverkostoon, voida velvoittaa muuttamaan huleveden käsittelyjärjestelmiään, jos kyseessä ei ole olennainen muutosrakentaminen. Bild 3: Principsnitt för dagvattenhantering inom planerade områden enligt VBB VIAK i Sverige Kuva 3: Kaaviokuva sadeveden käsittelystä kaavoitusalueilla Ruotsin VBB VIAK:n mukaan 3 Metoder som används för infiltrering, transportering, fördröjning och rening av dagvatten Då man först började se dagvattnet som en resurs och ville komma ifrån att leda vatten direkt i ledningar till recipient, införde man metoder som samlades under begreppet lokal dagvattenhantering (LOD). LOD kallar man det då man tar hand om vattnet just där det faller. Detta var i Sverige på 1970-talet och metoderna man använde var infiltrering lokalt och perkolationsanläggningar. På talet omvärderades LOD, eftersom en del av de gamla anläggningarna inte fungerat som det var tänkt. Man kom in i ett nytt skede under 90-talet då man frångick de mer tekniska underjordiska lösningarna och började anlägga ytanläggningar i form av dammar, bäckar, diken och våtmarker. Samtidigt kom andra viktiga faktorer att börja spela avgörande roll för dagvattenhanteringen, nämligen vattenrening, biologisk mångfald och skönhetsvärde. Från att ha varit en metod att minska mängden dagvatten i ledningsnätet kom dessa anläggningar att utvecklas till biologiska, natursköna vattenreningsverk. 3 Huleveden imeyttämis-, kuljetus-, viivytys- ja puhdistusmenetelmiä Kun hulevesi alettiin nähdä luonnonvarana, eikä enää haluttu johtaa vettä suoraan purkuvesistöön, otettiin käyttöön menetelmiä, jotka koottiin paikallisen hulevesihuollon (LOD) käsitteeseen. LOD - nimellä kutsutaan menetelmää, jossa hulevedestä huolehditaan juuri sen syntypaikalla. Näin tehtiin Ruotsissa 1970-luvulla, jolloin käytettyinä menetelminä olivat paikallinen imeytys ja suodatus luvulla LOD arvioitiin uudelleen, koska osa vanhoista järjestelmistä ei toiminut toivotulla tavalla luvulla tultiin uuteen vaiheeseen, kun luovuttiin teknisemmistä maanalaisista ratkaisuista ja alettiin rakentaa pintajärjestelmiä eli lampia, puroja, ojia ja kosteikkoja. Samaan aikaan alkoivat muut tärkeät tekijät kuten vesien puhdistus, biologinen moninaisuus ja kauneusarvo saada tärkeän osan huleveden käsittelyssä. Alkujaan menetelmä tähtäsi huleveden määrän vähentämiseen johtoverkossa, mutta vähitellen kehitettiin biologisia, luonnonkauniita vedenpuhdistusjärjestelmiä. 12

14 Nu då vi är inne i det 20:e århundradet utvecklar man metoderna vidare. Det handlar om att kombinera olika åtgärder för att anpassa anläggningarna till de lokala förhållandena och uppnå ett eller flera av de uppsatta målen att kontrollera mängden dagvatten, att rena vattnet, att få en artrik miljö och att få ett naturskönt område. Från LOD har man kommit vidare till ekologisk dagvattenhantering (ED), som omfattar LOD och öppen utjämning (ÖU). Med öppen utjämning menas att man leder vattnet till våtmarksanläggningar, där det fördröjs och utjämnas, så att olika vattenrenande processer får verka och där vattnet blir ett förskönande element i landskapsrummet. Det som är viktigt att tänka på vid hanteringen av dagvatten i urbana miljöer är vattenkvaliteten. Man kan inte släppa ut hur förorenat vatten som helst i en våtmarksanläggning. Ifall vattnet är starkt förorenat bör man först leda det till någon form av reningsanläggning som t.ex. oljeavskiljare och/eller en anläggning med filter som tar upp en del av föroreningarna. Efter detta kan man leda vattnet vidare till en ekologisk dagvattenhanteringsanläggning. Thomas Larm, VBB VIAK, har tagit fram ett förslag till riktvärden för dagvattenrening. Enligt nedanstående tabell behöver inte dagvatten med de låga värdena renas innan de leds in i en ekologiskt reningsanläggning. Däremot måste sådant dagvatten, som har värden som ligger i nivå med riktvärdena i kolumnen för högt innehåll av föroreningar, ledas genom någon typ av filter innan det leds ut i en ekologisk reningsanläggning. Ämne Enhet Lågt Högt riktvärde riktv. SS mg/l kväve mg/l fosfor mg/l bly mg/l kadmium mg/l kvicksilver mg/l koppar mg/l zink mg/l nickel mg/l krom mg/l olja mg/l 1 3 PAH mg/l 1 3 Nyt 2000-luvulla järjestelmien kehittämistä jatketaan. On yhdisteltävä erilaisia toimenpiteitä järjestelmien soveltamiseksi paikallisiin oloihin ja yhden tai useamman tavoitteen saavuttamiseksi. Näitä tavoitteita ovat huleveden määrän tarkkailu, veden puhdistaminen, monilajisen ympäristön luominen ja luonnonkauniin ympäristön aikaansaaminen. LOD:sta on tultu edelleen luonnonmukaisempaan sadeveden käsittelyyn (ED), joka käsittää LOD:n ja avoimen tasauksen (ÖU). Avoimella tasauksella tarkoitetaan veden johtamista kosteikkorakennelmiin, joissa se viipyy ja tasoittuu niin, että erilaiset vedenpuhdistusprosessit saavat vaikuttaa ja vedestä tulee maisemaa kaunistava elementti. Kaupunkialueilla tapahtuvassa huleveden käsittelyssä vedenlaatu on tärkeä ja huomioon otettava tekijä. Kosteikkorakennelmaan ei voida päästää miten saastunutta vettä tahansa. Jos vesi on pahasti saastunutta, on se ensin johdettava jonkinlaiseen puhdistusjärjestelmään, kuten öljynerottimeen ja/ tai suodatusjärjestelmään, joka pidättää osan saasteista. Tämän jälkeen vesi voidaan johtaa edelleen luonnonmukaiseen huleveden käsittelyjärjestelmään. Thomas Larm, VBB VIAK, on tehnyt esityksen huleveden puhdistuksen ohjearvoiksi. Alla olevan taulukon mukaan ei hulevettä, jonka saastepitoisuudet ovat alhaiset, tarvitse puhdistaa ennen sen johtamista luonnonmukaiseen puhdistusjärjestelmään. Jos huleveden saastepitoisuudet ovat samalla tasolla kuin korkea ohjearvo sarakkeessa, on se johdettava jonkinlaisen suodattimen läpi ennen luonnonmukaiseen puhdistusjärjestelmään laskemista. Aine Yksikkö Alhainen Korkea ohjearvo ohjearvo SS mg/l Typpi mg/l Fosfori μg/l Lyijy μg/l Kadmium μg/l 0,4 2 Elohopea μg/l 0,04 0,2 Kupari μg/l Sinkki μg/l Nikkeli μg/l Kromi μg/l Öljy mg/l 1 3 PAH μg/l 1 3 Förslag till riktvärden för rening av dagvatten innan det leds vidare till en ekologisk vattenreningsanläggning (Thomas Larm VBB VIAK). Esitys ohjearvoista huleveden puhdistamiseksi ennen veden laskemista edelleen luonnonmukaiseen vedenpuhdistusjärjestelmään. (Thomas Larm VBB VIAK) Carina Färm vid Mälardalens högskola leder ett VA-FORSK projekt där man testar system för rening av vägdagvatten. Man har byggt en reningsanläggning vid Vallbymotet i Västerås. Den består av tre delar. Först leds dagvattnet från vägen till en öppen damm, i vilken sedimentering sker av bl.a. nederbördens första 15 mm, som innehåller ca 90% av avrinningsytans partiklar. Vattnet leds sedan vidare Carina Färm, Mälardalens högskola, johtaa VA- FORSK hanketta, jossa testataan tieltä johdettavan huleveden puhdistusmenetelmää. Vallbymotetiin, Västeråsiin on rakennettu 3-osainen puhdistamo. Hulevesi johdetaan tieltä ensin avoimeen lampeen, jossa sedimentoidaan sadannan ensimmäiset 15 mm, jotka sisältävät n. 90% valuman hiukkasista. Vesi ohjataan edelleen suodatusjärjestelmään, jossa 13

15 Bild 4: Anläggningen i Vallby består av 1) en sedimenteringsdamm, 2) ett efterföljande reningssteg med filterbrunnar samt 3) en genomströmningsdamm och dikessystem innan dagvatten leds ut i Svartån. (VAV-NYTT 1/2000) Kuva 4: Vallbyn rakennelmassa on 1) sedimentointilammikko, 2) seuraava puhdistusvaihe, jossa on imeytyskaivot sekä 3) läpivirtauslammikko ja ojasto ennen veden ohjaamista Svartåhon. (VAV-NYTT 1/2000) Bild 5: Filterbrunnar för rening av vägdagvatten i Vallbyanläggningen i Västerås (VAV-NYTT 1/2000) Kuva 5: Imeytyskaivoja tieltä tulevan sadeveden puhdistamiseksi Vallbyssa, Västeråsissa (VAV-NYTT 1/2000) till ett filtersystem där filtersubstraten är av zeolit och polonit. De reducerar föroreningar bl.a. genom fysikalisk och kemisk adsorption, jonbyte och utfällning. Filtersystemet skall i första hand reducera tungmetallerna. Sedan fortsätter vattnet genom diken och en genomströmningsdamm innan det leds ut i recipient. suodatinsubstraatteina on zeoliittia ja poloniittia. Ne poistavat saasteita mm. fysikaalisella ja kemiallisella imeytyksellä, ionivaihdolla ja saostuksella. Suodatinjärjestelmän tehtävänä on ensisijaisesti raskasmetallien poisto. Vesi jatkaa kulkuaan edelleen ojien ja läpivirtauslammikon kautta, ennen kuin se johdetaan purkuvesistöön. 3.1 Infiltering av dagvatten Vattnet transporteras in och i jorden i två etapper. Först tränger vattnet in i marken genom porer eller sprickor, s.k. infiltrering. Sedan magasineras det i jorden för att långsamt röra sig vidare genom vattenomättade porösa material, s.k. perkolation. Genom perkolation kan dagvattnet nå grundvattenbildningar. Infiltrering av dagvatten sker på en infiltrationsyta, som är naturlig eller anlagd Naturliga infiltrationsytor Naturliga infiltrationsytor är grönytor som lämnas oexploaterade vid bebyggande. Det är viktigt att i planeringsskedet inhämta kunskap om vilka ytor som har en god infiltrationsförmåga. Alla naturliga markytor har infiltrationskapacitet. Det är antalet sprickor och porer som påverkar kapaciteten. Grusåsar och områden med omväxlande berg i dagen och jord är viktiga för bildandet av grundvatten. Även kunskap om markens förmåga att magasinera vatten i infiltrationsområdet behövs. Gropar och 3.1 Huleveden imeytys Vesi kulkeutuu maahan kahdessa vaiheessa. Ensin vesi tunkeutuu maahan huokosten tai halkeamien kautta eli imeytyy. Sen jälkeen se varastoituu maahan ja liikkuu hitaasti edelleen vettä läpäisevien, huokoisten materiaalien lävitse eli suodattuu. Suodattuessaan hulevesi voi kulkeutua pohjavesimuodostumiin. Huleveden imeytyminen tapahtuu imeytymispinnalla, joka on luonnollinen tai rakennettu Luonnollisia imeytyspintoja Luonnollisia imeytyspintoja ovat rakennettaessa käyttämättä jätetyt viheralueet. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää hankkia tietoa siitä, millä pinnoilla on hyvä suotokyky. Kaikilla luonnollisilla maapinnoilla on imeytyskykyä. Pintojen imeytyskapasiteettiin vaikuttaa rakojen ja huokosten määrä. Soraharjut ja alueet, joilla on vuorotellen avokalliota ja maata, ovat tärkeitä pohjaveden muodostumiselle. Tarvitaan myös tietoa siitä, miten maa pystyy varastoimaan vettä imeyttämisalueella. 14

16 Bild 6: Naturlig rening av dagvatten sker på ett naturområde. Arendal, Norge. Christine Bonn, 1985 Kuva 6: Luonnollista sadeveden puhdistusta luonnonalueella. Arendal, Norja. andra ojämnheter i ytan magasinerar vattnet, men främst bör man ta reda på jordens porvolym. I byggnadsskedet är det av största vikt att de naturområden som skall fungera som infiltrationsytor skyddas mot komprimering av t.ex. fordon, materiallager mm. De områden som sparas till infiltration måste gärdas in under byggnadsperioden Anlagda infiltrationsytor Då man vill infiltrera dagvatten bör man sträva efter att infiltrera det där det faller. Det är inte alltid genomförbart i urban miljö med stora hårdgjorda ytor. Man kan då välja att antingen ha ett fall på de hårdgjorda ytorna så att dagvattnet rinner direkt eller via rännor ut på vegetationstäckta ytor där det infiltreras eller att göra de hårdgjorda ytorna genomträngliga, så att vattnet infiltreras där det faller. I befintlig urban miljö kan bl.a. kantsten utgöra ett hinder för vattnet att nå grönytorna. Ett annat problem är att grönytorna i staden ofta ligger på en högre nivå än asfaltytorna och därigenom kan vattnet inte rinna ut över grönytan för infiltration. Kuopat ja muut pinnan epätasaisuudet varastoivat vettä, mutta lähinnä on otettava selvää maan huokostilavuudesta. Rakennusvaiheessa on tärkeintä, että imeyttämiseen käytettävät luonnonalueet suojataan mm. ajoneuvojen, rakennusmateriaalien ym. aiheuttamalta tiivistymiseltä. Imeytykseen säästettävät alueet on aidattava rakennuskauden aikana Rakennettuja imeytyspintoja Kun halutaan imeyttää hulevettä, on se pyrittävä tekemään sateen tulopaikalla. Tämä ei aina ole mahdollista kaupunkiympäristöissä laajoilla, kovilla pinnoilla. Silloin voidaan rakentaa kovat pinnat sellaisiksi, että hulevesi valuu suoraan tai kourujen kautta kasvillisuuden peittämille pinnoille ja imeytyy siellä. Toinen vaihtoehto on laatia kovat pinnat vettä läpäiseviksi niin, että vesi imeytyy tulopaikallaan. Kaupunkiympäristössä voi esim. reunakiveys estää veden pääsyn viherpinnalle. Toinen este on se, että kaupungin viheralueet ovat usein korkeammalla kuin asfalttipinnat, ja vesi ei sen vuoksi pääse valumaan viheralueelle imeytymään. Bild 7: Eko-ränna, som fördelar vattnet jämnt ut på infiltrationsytan. (SF Kooperation ur Bolig- og byggestyrelsens rapport Brug regnvandet i gården, 1994) Kuva 7: Eko-kouru, joka jakaa veden tasaisesti imeytyspinnalle. Kuva 8: Jos liikennealueiden viherpintoja lasketaan, saadaan yksinkertaisella tavalla aikaan sadeveden imeytys ja viivytys. (Byggforsk prosjektrapport 208/96, Terje Nordeide) Bild 8: Om man sänker grönytorna på trafikarealer uppnår man på ett enkelt sätt infiltration och fördröjning av dagvatten. (Byggforsk prosjektrapport 208/96 av Terje Nordeide) 15

17 Bild 9: I Dagvattenplan för Västerås visar man detta förslag till typsektion för bostadsgata. Kuva 9: Dagvattenplan för Västerås esittämä asuntokadun kaaviokuva. Infiltrationsanläggningar kan genom utformning ges olika funktioner: Infiltration - vegetationen och ytjorden tar hand om vattnet Infiltration - vattnet magasineras för att sedan perkolera Infiltration - till dräneringsmagasin, varifrån vattnet leds vidare Infiltration - vattnet samlas i slutet magasin för att användas till bevattning Infiltration - vattnet samlas i slutet magasin för att ledas vidare, s.k. fördröjningsmagasin Imeytysjärjestelmille voidaan erilaisella muotoilulla antaa eri tehtäviä: Imeytys kasvillisuus ja pintamaa huolehtivat vedestä Imeytys vesi varastoidaan ja sen jälkeen suodatetaan Imeytys kuivatusaltaaseen, josta vesi johdetaan edelleen Imeytys vesi kerätään umpinaiseen altaaseen käytettäväksi kasteluun Imeytys vesi kerätään umpinaiseen altaaseen ja johdetaan sitten edelleen, ns. viivytysallas Bild 10: Vegetationsyta för infiltrering av dagvatten som kommer genom ränna från stuprörsutkast. En rolig utformning för t.ex. bostadsområden. (Byggforsk prosjektrapport 208/96 av Terje Nordeide) Anlagda infiltrationsytor kan utformas på olika sätt och anläggas med olika material. Vid val av ytmaterial bör man värdera förutom hållbarhet även hur snabbt avrinning och infiltration sker. Exempelvis rinner allt vatten som faller på en asfaltyta bort, dvs. inget infiltreras. För en gräsyta varierar avrinningen från 0-10% av det fallna regnet beroende på gräsytan och hurudant översta jordlagret är. Imeytyspinnat voidaan muotoilla eri tavoin ja rakentaa eri materiaaleista. Pintamateriaalia valittaessa on arvioitava kestävyyden lisäksi valuman ja imeytyksen nopeus. Esim. kaikki asfalttipinnoille tuleva vesi valuu pois ilman, että mitään siitä imeytyy. Ruohikkopinnalla valuma vaihtelee 0-10 % riippuen sademäärästä, ruohon pinnasta ja siitä millainen ylin maakerros on. Kuva 10: Kasvillisuutta, joka imeyttää syöksykourusta rännin kautta tulevaa sadevettä. Hauska muotoilu esim. asuntoalueille Vegetationsytor Allt från klippt gräsmatta till anlagt naturområde fungerar bra som infiltrationsytor. Högt gräs, som bara slås ett par gånger per år har betydligt bättre infiltrationsförmåga än en klippt gräsmatta. En helt vegetationstäckt yta fungerar bättre än en buskplantering på bar jord. Vid större regnfall kan jorden spolas iväg från barjordsplanteringar. En nyanlagd vegetationsyta behöver 1-2 år på Kasvillisuusalueita Kaikenlaiset alueet leikatusta nurmikosta rakennettuun luonnonalueeseen toimivat hyvin imeytysalueina. Korkea ruoho, joka niitetään vain pari kertaa vuodessa, imeyttää paljon paremmin kuin leikattu nurmikko. Täysin kasvillisuuden peitossa oleva alue toimii paremmin kuin paljaalle maalle istutetut pensaat. Rankkasateilla maa voi huuhtoutua pois paljaalle maalle istutettujen pensaiden ympäriltä.

18 Bild 11: Ytor täckta av högt gräs med blommor och örter har bra infiltrationsförmåga. Christine Bonn, 1985 Kuva 11: Korkeat ruohikot, joilla kasvaa kukkia ja yrttejä, ovat hyviä imeyttäjiä. sig för att nå full infiltrationsförmåga och motstå erosion. Idag finns dock prefabricerade växtprodukter med vilka man når stabila förhållanden betydligt snabbare. Det översta jordlagrets porositet är av stor betydelse för infiltration. För att öka en vegetationsytas infiltrationskapacitet kan man fräsa in grus och sand i de översta 20 cm av jorden. För att undvika att för stora vattenmängder rinner ut punktvis på infiltrationsytan bör man utesluta kantsten eller ha en kantsten/stenläggning som är formad så att den fördelar vattnet jämnt ut till infiltrationsytan. För att kompensera för vegetationens rottillväxt och uppfrysning av marken bör man anlägga infiltrationsytan 5 cm lägre än den belagda ytan Infiltrationsgynnande beläggning Beläggningstyper som gynnar infiltration finns av många olika slag, men det är tillsvidare ett fåtal modeller som tagits fram speciellt med tanke på infiltration Yta av singel och gräs (enligt norsk modell) Underbyggnaden anläggs enligt grundförhållandena. Man kan t.ex. använda cm krossgrus mm, som komprimeras. Bärlagret skall vara cm jord/stenblandning eller 85% grus och 15% jord, som läggs löst ut. Ovanpå bärlagret gödslar man samtidigt som man sår gräsfrö 30g/m 2. Slitlagret skall vara 3 cm singel mm. Med denna lösning får man en yta som framstår som grön, infiltrerar och renar vattnet bra och är lättskött. Vastarakennettu kasvillisuusalue tarvitsee 1-2 vuotta saavuttaakseen täyden imeyttämiskyvyn ja voidakseen vastustaa eroosiota. Nykyään on kuitenkin olemassa esituotettuja kasveja, joilla saadaan huomattavasti nopeammin aikaan kestävät olosuhteet. Ylimmän maakerroksen huokoisuus on imeytykselle tärkeä. Kasvillisuusalueen imeyttämiskyvyn lisäämiseksi voidaan ylimpään 20 cm:n maakerrokseen jyrsiä soraa ja hiekkaa. Suurten vesimäärien paikoittaisen valumisen estämiseksi imeytysalueelle on vältettävä reunakiveystä tai käytettävä sellaista reunakiveystä, joka jakaa veden tasaisesti imeytysalueelle. Maan juurikasvun ja routaantumisen estämiseksi on imeytyspinnan oltava 5 cm matalammalla kuin kivetty ala Imeytykseen sopiva päällyste On olemassa erilaisia imeytykseen sopivia päällystetyyppejä, mutta toistaiseksi vain harvoja malleja on suunniteltu erityisesti imeytystä ajatellen Sora- ja nurmipinta (Norjan mallin mukaan) Pohjarakenne tehdään pohjaolosuhteiden mukaan. Voidaan esimerkiksi käyttää cm raekooltaan mm murskesoraa, joka tiivistetään. Kantavan kerroksen tulee olla cm, mullan ja soran sekoitusta eli 85 % soraa ja 15 % löysää maata Gräsarmering För gräsarmering används speciellt utformad beläggningssten, som har hålrum eller fogar för gräsväxt. Man kan öka infiltrationsförmågan genom att Snitt ur Byggforsk prosjektrapport 208/ 96 av Terje Nordeide 17

19 Bild 12: Gräsarmeringssten med avståndskloss (SF Kooperation ur Boligog byggestyrelsens rapport Brug regnvandet i gården 1994) som fogmaterial använda en blandning av sand och jord eller bara sand som man sår gräset i. Det är viktigt att i anläggningsskedet komma ihåg att fogmaterialet sjunker ihop rätt snabbt så att man kan få för djupa fogar. Man kan även använda olika traditionella beläggningsstenar som man lägger med breda fogar och sår in med gräs. För att undvika stort slitage bör fogarna inte vara bredare än 2-3 cm. För gångarealer är detta ett promenadvänligare alternativ, medan gräsarmeringssten är ett bra alternativ för körbara ytor och parkeringsrutor. Pinta lannoitetaan samalla, kun kylvetään ruohonsiementä 30g/m². Kulutuskerroksen tulee olla 3 cm soraa, raekoko mm. Tällä ratkaisulla saadaan helppohoitoinen pinta, joka imeyttää ja puhdistaa veden sekä lisäksi on vihreä Reikäkiveys Reikäkivinurmikkoon käytetään erityistä päällyskiveä, jossa on kolot tai saumat nurmenkasvua varten. Imeytyskykyä voidaan lisätä käyttämällä saumamateriaalina hiekan ja mullan sekoitusta tai vain hiekkaa, johon ruoho kylvetään. Rakentamisvaiheessa on tärkeää muistaa, että saumamateriaali kutistuu melko nopeasti niin, että saumoista voi tulla liian syviä. Voidaan käyttää myös erilaisia perinteisiä päällystekiviä, jotka asennetaan levein saumoin, joihin kylvetään nurmea. Kulumisen takia ei saumojen tule olla 2-3 cm:ä leveämpiä. Kävelyteillä tämä on sopivampi vaihtoehto, kun taas reikäkiveys on hyvä vaihtoehto ajettaville pinnoille ja pysäköintipaikoille. Kuva 12: Reikäkiveys välipalikoilla Bild 13: Gräsarmeringssten med hålrum. Green Zone, Umeå Kuva 13: Reikäkiveys koloilla, Green Zone, Uumaja Christine Bonn, 2000 Bild 14: Gräsarmeringssten Swerock, Sverige Kuva 14: Reikäkiveys Swerock, Ruotsi Bild 15: Gräsarmeringssten, Betonggruppen RBR a/s, Danmark Kuva 15: Reikäkiveys, Betonggruppen RBR a/s, Tanska Bild 16: Två olika modeller gräsarmeringsstenar Skanska Prefab, Sverige Kuva 16: Kaksi erimallista reikäkiveä, Skanska Prefab, Ruotsi 18

20 3.1.7 Beläggningssten Beläggningsstenar finns av natursten och betong. De finns i otaliga former och färger. En yta lagd med beläggningssten kan infiltrera genom fogarna. Fogbredden har betydelse för hur stor infiltrationen är, men samtidigt kan man inte ha för bred fog då det ger en mindre slittålig yta. Hur en yta av beläggningssten utformas beror främst på vad den skall användas till. Skall området vara för biltrafik, cyklister eller fotgängare? Hur livligt trafikerat är det aktuella området? Kanske området endast skall fungera som infiltrationsyta och man inte behöver beakta slitage. I tillägg till fogbredden har stenens storlek och yta betydelse. En mindre sten ger fler fogar och en ojämn yta bidrar till att vattnet stannar längre kvar, dvs. avrinningen blir långsammare och infiltrationen ökar. Beläggningsstenar av natursten ger därigenom naturligt en mer infiltrerande yta än betongsten Pelleplattan En ny produkt att använda på ytor, som man vill skall ha god infiltration, men tåla tryck är Pelleplattan. Den är tillverkad av återvunnen HDPE (high density polyeten) och kan återvinnas. Måttena är 500 x 500 x 50 mm och den tål ett tryck på 200 ton/m 2. Den kan användas som gräsarmering eller fyllas med t.ex. singel. Vid snöröjning lämnar små mängder snö kvar på en yta av Pelleplattor och dess höga infiltrationsförmåga gör att smältvattnet snabbt försvinner så att ingen isbildning uppstår och man undviker halka. Pelleplattan används i Sverige bl.a. på parkeringsytor och i spårvagnsrälsar. De mest hårda och Päällystekivi Päällystekivet ovat luonnonkiveä tai betonia. Niitä on lukemattomia muotoja ja värejä. Kivellä päällystettyyn alueeseen vesi imeytyy saumojen läpi. Saumojen leveydellä on merkitystä imeytykselle, mutta saumat eivät saa olla liian leveitä, koska silloin pinta kestää kulutusta huonommin. Päällystekiveyksen muotoilu on lähinnä riippuvainen siitä, mihin sitä käytetään. Onko alue tarkoitettu autoliikenteelle, pyöräilijöille vai jalankulkijoille? Miten vilkkaasti alue on liikennöity? Käytetäänkö aluetta ehkä vain imeytysalueena, jolloin kulumista ei tarvitse ottaa huomioon? Saumaleveyden lisäksi on kiven koolla ja pinnalla merkitystä. Pienempi kivikoko merkitsee useampia saumoja ja epätasaisen pinnan johdosta vesi viipyy Bild 17: Parkeringsplats utformad för att vara en infiltrerande grönyta av Landskapsarkitektene 13-3, Oslo (Byggforsk prosjektrapport 208/96 av Terje Nordeide) Kuva 17: Imeyttäväksi viheralueeksi muotoiltu pysäköintipaikka Bild 18: Gatstensgata, Mosebacke, Stockholm Kuva 18: Katukiveys, Mosebacke, Tukholma Christine Bonn, 2000 Bild 19: Natursten och gatsten ger infiltrerande ytor, Göteborg Kuva 19: Luonnonkivi ja katukivi muodostavat imeyttäviä pintoja, Göteborg Bild 20: Olika infiltrationsytor anlagda vid Green Zone i Umeå. Vegetationsyta med gräs, träd och buskar, gräsarmering på parkeringsrutorna och betongsten på körytorna. Christine Bonn, 1984 Christine Bonn, 2000 Kuva 20: Erilaisia imeytysalueita, Green Zone Uumaja, Kasvillisuus käsittää nurmikkoa, puita ja pensaita, reikäkivinurmikkoa pysäköintialueilla ja betonikiveä ajopinnoilla. 19

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria) Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 219/2013 vp Rakennuslain muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituksella on suunnitteilla rakennuslain muutos, jossa mm. rakentamisen suunnittelua, rakennustyön johtoa ja rakentamisen

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

KITÖN VESIOSUUSKUNTA KITÖ VATTENANDELSLAG 1. VAIHEEN VESIHUOLLON RAKENTAMISSUUNNITELMA BYGGPLAN FÖR VATTENSERVICE SKEDE 1.

KITÖN VESIOSUUSKUNTA KITÖ VATTENANDELSLAG 1. VAIHEEN VESIHUOLLON RAKENTAMISSUUNNITELMA BYGGPLAN FÖR VATTENSERVICE SKEDE 1. KITÖN VESIOSUUSKUNTA KITÖ VATTENANDELSLAG 1. VAIHEEN VESIHUOLLON RAKENTAMISSUUNNITELMA BYGGPLAN FÖR VATTENSERVICE SKEDE 1. SKT Suomi Oy 2012 SKT Suomi Oy / SKT Group 35 vuoden kokemus paineviemärijärjestelmistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Ketoconazol Sandoz Shampoo 20 mg/g

Ketoconazol Sandoz Shampoo 20 mg/g PAKKAUSSELOSTE Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Tämä lääke on saatavissa ilman lääkemääräystä lievien sairauksien hoitamiseksi ilman lääkärin apua. Tästä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Mark Summary Form Taitaja-Mästare 2009

Mark Summary Form Taitaja-Mästare 2009 Form 6 Summary Form Page 1 of 1 11-03-2011 16:07:10 Skill No 105 Skill Metsäkoneen käyttö Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E Uppgörande av apteringsfil / Apteeraustiedoston

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

MYYNTILUVAN HALTIJA FERRING LÄÄKKEET OY, PL 23, 02241 Espoo, puhelin 0207 401 440

MYYNTILUVAN HALTIJA FERRING LÄÄKKEET OY, PL 23, 02241 Espoo, puhelin 0207 401 440 PAKKAUSSELOSTE MINIRIN 0,1 mg/ml nenätipat, liuos MINIRIN SISÄLTÄÄ: 1 ml nenätippoja sisältää: desmopressiiniasetaattia 0,1 mg vastaten desmopressiinia 0,089 mg sekä apuaineina klooributanolihemihydraattia

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

LINC Niagara. sanka.fi 130625A

LINC Niagara. sanka.fi 130625A LINC Niagara 130625A SANKA takaa tuotteen toimivuuden kun asennus tapahtuu ohjeiden mukaisesti. SANKA garanterar produktens funktion då monteringsanvisningen följs. sanka.fi Tarvittaessa. Vid behov. Vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

oleopass G -normin mukaan Tuotteen sertifiointi Erotuskapasiteetti Materiaali Huomioitavaa. Lisävarusteet Varusteet

oleopass G -normin mukaan Tuotteen sertifiointi Erotuskapasiteetti Materiaali Huomioitavaa. Lisävarusteet Varusteet oleopass G Maahan asennettava bypass-öljynerotin Lujitemuovia Luokan-I erotin EN 858 -normin mukaan OLEOPASS G on tarkoitettu öljyisten sade- ja jäte vesien puhdistukseen, kun puhdistukselle on asetettu

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

ASENNUSOHJE / INSTALLATIONSANVISNINGAR / INSTALLATION INSTRUCTIONS. PA KAIVO SA tarvikeluettelo/ förteckning över utrustning/ list of equipment:

ASENNUSOHJE / INSTALLATIONSANVISNINGAR / INSTALLATION INSTRUCTIONS. PA KAIVO SA tarvikeluettelo/ förteckning över utrustning/ list of equipment: PS 1 1 2 1 2 PS PA AIVO SA tarvikeluettelo/ förteckning över utrustning/ list of equipment: 1 - tekninentila& keskusyksikkö, kem.pumppu, ilmapumppu / - Teknisk rum & CPU, kemi pump, luftpump /- Technical

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Addex-Natriumklorid 235 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten. Natriumkloridi

PAKKAUSSELOSTE. Addex-Natriumklorid 235 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten. Natriumkloridi PAKKAUSSELOSTE Addex-Natriumklorid 235 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Natriumkloridi Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet Yliopiston tulevaisuuden Avoimen yliopiston menestystekijät Turku 4.10.2007 Christoffer Taxell 1 Yliopiston tulevaisuuden 2 1 Avoimen yliopiston tulevaisuuden 3 Tulevaisuuden haasteista 4 2 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE Ver. 001-200303 USB 2.0 kort Modell/Malli FT-UPC-124V Nr/Nro: 32-4468 USB 2.0 kortti SE Läs igenom anvisningen före installation. Vi reserverar oss för ev. text- och bildfel

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan Mika Tulimaa Rudus Oy Ilmaston muutos Ilmastonmuutosta ei tiedeyhteisössä ole enää kyseenalaistettu (lukuun ottamatta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 34/2008 vp Ajoneuvoveron määräytyminen rekisteröitäessä huoltoauto henkilöautoksi Eduskunnan puhemiehelle Eräs pohjoiskarjalainen henkilö kirjoittaa aikovansa vaihtaa autonsa Itä-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot