Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa. Case Lieksa. Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa Työryhmä 6

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa. Case Lieksa. Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa Työryhmä 6"

Johannes Mikael Rantanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa Case Lieksa Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa Työryhmä 6 Maija Halonen, jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto maijaha@student.uef.fi

2 Maantieteellinen sijainti

3 Maaseutukaupungin määritelmä Lieksan kaupunki Taajaan asuttu kunta (Tilastokeskus 2010) Harvaan asutun maaseudun kunta (Malinen ym. 2006) Pinta-ala 4068 km 2 maa 3420 km 2 vesi 648 km 2 Asukasluku hlö keskusta-alue 9452 hlö haja-asutusalue 3235 hlö (Lieksa 2010)

4 Maaseudun kehittämisstrategiat asumisen näkökulmasta 1) Laissez-faire politiikka vapaiden markkinoiden ehdoilla: Asumismahdollisuus on vain kyvykkäillä ja varakkailla. 2) Oma-avun ja yhteisön aktiivisuuden tukeminen ja edistäminen: Asumismahdollisuudet kasvavat aktiivisissa yhteisöissä. 3) Julkisen hallinnon tuet ja suora toiminta hyvinvoinnin lisäämiseksi alhaisten kustannusten sijaan: Asumismahdollisuudet kasvavat yhteisöjen tai niissä asuvien yksilöiden aktiivisuudesta riippumatta. 4) Kaikkien toimijoiden näkökulmien ja toimintakeinojen yhdistäminen: Asumismahdollisuudet kasvavat ja kehittyvät. (Cloke & Little 1990)

5 Suunnittelun ja päätöksenteon keinot 1) Rationaalinen suunnittelu on: johdonmukainen kokonaisvaltaisesti hallittu tietoon perustuva prosessi, jossa on selkeä alku ja loppu. 2) Ekstrarationaalinen suunnittelu on: johdonmukainen kokonaisvaltaisesti hallittu tietoon, intuitioon ja oivalluksiin perustuva prosessi, jossa on selkeä alku ja loppu. 3) Inkrementaalinen suunnittelu on: useiden vastaan tulevien ongelmien ratkaisuprosessien muodostelma, jossa on päällekkäin ja limittäin etenevien prosessien alkuja ja loppuja sekä jatkuvia prosesseja. 4) Iteratiivinen suunnittelu on: jatkuvasti täydentyvä kokonaisvaltainen tietoon perustuva prosessi, jossa ei ole lainkaan selkeää loppua. (Dror 1968; ks. Harisalo ym. 2007; Viitala 1979)

6 Maaseudun kolme tietä 1) Ensimmäinen tie: Maaseutu kulkee rinnakkain maatalouden kehityksen kanssa. 2) Toinen tie: Kaupunkeja kehitetään ja maaseutu näivetetään. 3) Kolmas tie: Maaseutua kehitetään monimuotoisten toimintojen kokonaisuutena. (Katajamäki & Kaikkonen 1991)

7 Taloudellinen keskittäminen ohjausnuorana 1) Smith (1776): Hajautunut aluerakenne perustuu samaan tuotantoon ja tuottavuuteen ilman erikoistumista. 2) Marshall (1890): Kasautumisedut ovat keskittämisen taustalla: erikoistumisen, monipuolistumisen, työmarkkinoiden, kommunikaation ja informaation mahdollisuudet kasvavat. (ks. Esim. Laakso & Loikkanen 2004)

8 Keskittämisen aiheuttama harveneminen Molemmissa esimerkeissä on sama keskimääräinen asukastiheys. A: Yksi keskus - suurin osa muusta alueesta on harvaan asuttua. B: Monta pienempää keskusta - vain osa alueista on harvaan asuttua. (Gløersen ym. 2006)

9 Ensisilmäyksellä kaupungin rooli olematon Maaseudun ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen pysähtynyttä Inkrementaalisen suunnittelun avulla toteutettua Keskittämiseen alistunutta Vuorovaikutuksetonta Haja-asutusalueen osalta laissez-faire kehittämispolitiikkaa

10 Perustelut Valtion ohjaus keskittämiseen: kaupunki toteuttajana Kaupungilla ei haja-asutusalueeseen liittyviä suunnitelmia: Kehitys omalla painollaan Kaupungin varojen niukkuus hajauttamisen esteenä Kaupunkisuunnitelmille tyypilliset kehittämismahdollisuudet kaavoittamisen avulla usein olemattomat Vuorovaikutus kyliin vähäistä ja yhteistyöpyrkimykset ympäristökuntien kanssa tuloksettomia

11 Perustelut Palvelukylien perustamisesta huonot kokemukset luvulta Maaseutusihteerin pääasiallinen työ edelleen maataloustukien hallinnointi ei suinkaan maaseudun kokonaisvaltainen kehittäminen Näkökulmat: Kyllä tietynlainen tiivistyminen olisi hyvä, mutta ei nimenomaan maatalouden osalta toivoisi. Asenteet: Suoraan sanoen en keksi yhtään syytä, miksi asutuksen pitäisi pysyä haja-asutusalueella. Maa- tai metsätalous ei kannata eikä palveluita ole.

12 Tarkemmin katsottuna Maaseudun kolmatta tietä tavoittelevaa Suunnittelun eri keinoja hyödyntävää Haja-asutusalueenkin havaitsevaa Vuorovaikutusavauksiin pyrkivää maaseudun kehittämispolitiikkaa

13 Perustelut Matkailun edistäminen erikoistuneissa kylissä: Koli-Ruunaa hanke Lieksa brändäys: Lieksa Kolin kaupunki, Vaskiviikot, Moderni maaseutukoti hanke, erämaakaupunki teollisuuskaupunki Strateginen suunnittelu ja hankkeet: inkrementaalisesta kohti rationaalista ja iteratiivista suunnittelua Kaupungin haja-asutusaluetta hyödyttävät avaukset: Kimppakyyti, Ikäihmisten verkkopalvelut, Kuhmo-Nurmijärvi tien peruskorjaus, moderni rantarakentaminen, kuituverkon rakentaminen

14 Perustelut Vuorovaikutusta edistävät toimet: PIKES, Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto, Hyvää palvelua arjessa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke, keskustelukokoukset, kommunikointi Lieksasta ulospäin Rahallinen tuki kylille: toiminta-avustukset ja väliaikaislainat hankkeille

15 Pohdintoja tulevaisuuteen Kaupunkisuunnittelu maaseudun kehittäminen: tietoista tulevaisuuden suunnittelua jatkuvaa nykypäivän korjaamista? Identtisistä hiipuvista palvelukylistä erikoistuneiksi kaupungin osa-alueiksi? Haja-asutusaluetietoisuuden lisääminen hallintoorganisaatiossa? Toimeksiannoltaan maataloussihteeristä maaseutusihteeriksi?

16 Kiitos mielenkiinnostanne

Samankaltaiset tiedostot

Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?

Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Maanmittauspäivät 2019 Tuukka Saarimaa Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE Ymmärretäänkö markkinoiden toimintaa? HS 25.3.2019