Sähköisen kyselyn Internet-osoite: c1f5828f.par.

Transkriptio

1 1(8) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi (*). Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytäpainiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Käsittelyssä voidaan esimerkiksi työstää lausuntoa tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään sähköiseen kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, puh , (rakenteiden uudistus) Hallitusneuvos Anne Koskela, puh , (terveydenhuolto, päivystysasetus) Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, puh , (sosiaalihuolto) Lääkintöneuvos Timo Keistinen, puh , (terveydenhuolto, päivystysasetus, keskittäminen) Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, puh , (ensihoito) Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Hang Pham, puh ,

2 2(8) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Tampereen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Tuukka Salkoaho 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot o Etunimi: Tuukka o Sukunimi: Salkoaho o Sähköposti: tuukka.salkoaho@tampere.fi 4. Onko vastaaja* o Kunta X o Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue o Muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin o Valtion viranomainen o Järjestö o Joku muu KYSYMYKSET 5. Esityksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistettäisi vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti koordinoidusti ja yhtenäisin perustein. Onko uudistus tarpeellinen? 6. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Kokonaisuuden kannalta sekä sairaalaverkon tiivistämisen että työnjaon näkökulmasta uudistus on perusteltu. Uudistukseen liittyy kuitenkin myös riskitekijöitä, jotka tulee huomioida toiminnan järjestämisessä. Ensihoidon ja päivystyksen kustannusten nousu on ollut merkittävää päivystysten keskittymisen ja ensihoidon palvelutasopäätösten myötä. Kiirevastaanottojen järjestäminen suuriin kaupunkeihin arkiiltoihin ja viikonloppuihin lisää edelleen kustannuksia. Toiminnan järjestämisessä on suhtauduttava kriittisesti kustannustasoa lisääviin malleihin ja pyrittävä sekä kriteerein, ohjeistuksin ja tiedottamisella ohjaamaan palvelujen käyttäjiä normaalien, virka-aikaan tapahtuvien palvelujen piiriin. Osaajien ja tekijöiden kuormittuminen keskitetyissä päivystyksissä lisääntyy ja ylimenokaudella on riski siihen, että erityisosaajia hakeutuu tehtäviin, joissa päivystysvelvollisuutta ei ole.

3 3(8) Toiminnan järjestämisessä on huomioitava myös osaajien jaksaminen ja riittävyys päiväaikaisen toiminnan järjestämiseen. Toimintaa ei tule organisoida yksittäisen osaajan perusteella. ERVA-tasoisesti on perusteltua keskittää päivystystoimintoja riittävän suuriin yksikköihin, esimerkkinä kardiologinen päivystystoiminta. Valmistelussa korostetaan ja lainsäädännöllisestikin vahvistetaan ensihoidon osuutta vanhuspotilaiden palveluketjussa. Lähtökohtaisesti tulisi kuitenkin panostaa nykyistä enemmän kotiin vietäviin tukipalveluihin ja terveyspalveluihin, jolloin terveydentilassa tapahtuvat muutokset voitaisiin ennakoida ja vanhuspotilaat ohjata aikaisemmin hoidon piiriin, jo ennen kuin tarve ensihoidon palveluille syntyy. 7. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisestä (39 ), ensihoitopalvelun sisällöstä (40 ) ja ensihoitokeskuksesta (46 ). Ovatko ehdotetut säännökset tarkoituksenmukaisia? 8. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Palvelutasopäätöksien valmistelusta tulee huomioida riittävät valmiudet isojen väestökeskittymien tarpeisiin vastaamiseen. Ensihoidon ja pelastustoimen johtamistoimintaa voidaan keskittää nykyistä enemmän yhteiseen johtokeskukseen. Samoin kiireellisen ensihoidon ja kiireettömien siirtokuljetusten koordinointia voidaan parantaa ja tehostaa. Tämä edellyttää johtamisjärjestelmien kehittämistä ja parempaa yhteistoimintaa kenttäjohdon ja kuljetuksista vastaavien tahojen kanssa. Toimintaa järjestettäessä tulee varmistaa ensihoidon tilannearvion jälkeen yhteistyö kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa kotona tapahtuvan hoidon tehostamiseksi. Käytännössä syntyy usein tilanteita, joissa ensihoito arvioi hoidontarpeen olevan olemassa, mutta kiireettömän kuljetuksen järjestäminen terveyskeskuksen vuodeosastohoidon tasoiseen yksikköön on ongelmallista. Tämä näyttää osaltaan liittyvän Kelan korvauskäytäntöihin ja voimassa oleviin kilpailutettuihin sopimuksiin, jotka tulee myös uudistuksen yhteydessä arvioida uudelleen. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi vanhuspotilaita joudutaan tarpeettomasti kierrättämään yhteispäivystyksen kautta. Toiminnan laadun seurannassa tulee jatkossa käyttää muitakin mittareita kuin potilaiden tavoittamisaika. Mikäli suuntaus A- ja B-kiireellisyysluokkiin arvioitujen tehtävien määrän kasvamisesta jatkuu, pelkkä tavoittamisaikojen seuranta ei anna oikeaa kuvaa resurssien ohjaamiseksi. 9. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (45 ) o Kyllä X

4 4(8) 10. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Esityksessä todetaan, että leikkaustoiminta joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Tampereen kaupungin ja koko Pirkanmaan maakunnan näkökulmasta tämä on ongelmallisin kohta koko uudistuksessa. Tampereen kaupunki katsookin, että terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain sekä päivystysasetuksen muutoksia ei pykälän 45 (ehdotus terveydenhuoltolain erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä) mukaisesti tule saattaa voimaan ennen kuin asiasta on saatu riittävät kansalliset ja alueelliset selvitykset. Tampereen kaupunginsairaalassa, joka toiminnan volyymiltään vastaa keskisuurta keskussairaalaa, on ympärivuorokautinen paikalla oleva sairaalapäivystäjä osastolla hoidossa olevia potilaita varten sekä vastaanottamassa Tays:n yhteispäivystyksestä ympäri vuorokauden jatkohoitoon siirtyviä potilaita. Lisäksi kirurgian, sisätautien ja anestesian päivystäjät ovat 30 minuutin valmiudessa saapumaan paikalle. Potilasturvallisuuden ei voi odottaa lisääntyvän leikattujen potilaiden osalta, vaikka leikkaukset siirrettäisiiin Tays:iin. Myöskään kustannussäästöjä ei ole odotettavissa. Lisäksi tarvitaan lisäinvestointeja leikkaussalikapasiteetin ja vuodeosastokapasiteetin rakentamiseksi ja toisaalta kaupunginsairaalan tilat jäävät puutteelliseen käyttöön. Päiväkirurgisen toiminnan alasajoa ei ole myöskään syytä tehdä kaupunginsairaalasta tai Pirkanmaan aluesairaaloista Tays:n, Hatanpään sairaalan ja aluesairaaloiden välillä on selkeästi sovittu työnjako, mitä leikkaustoimintaa missäkin sairaalassa tehdään. Tällä saavutetaan tavoite, missä suuret toimintavolyymit mahdollistavat laatu- ja potilasturvallisuuden paremman toteutumisen, pienemmät haittatapahtumien määrän sekä oppimisen sekä leikkaaville kirurgeille että koko hoitavalle tiimille. Tays:lle tulee näin ollen mahdollistaa harkinta- ja ohjausvalta tehtävien keskittämisestä, tarvittaessa yksisairaala periaatetta noudattaen. Valmistelussa todetaan, että leikkaushoito osana syövän hoitoa on potilaan ennusteen kannalta kaikkein keskeisimmässä asemassa. Rintasyövän kirurginen hoito keskitetään alkaen koko Pirkanmaan alueelta Hatanpään sairaalaan, jolloin siitä muodostuu Suomen toiseksi suurin näitä leikkauksia tekevä yksikkö. Edellä mainituin perustein tulee tässäkin työnjakoasiassa päätäntävalta säilyttää Tays:lla. Mikäli aluesairaaloiden leikkaustoiminta lopetetaan ja tapahtuu sairaaloiden alasajo, on odotettavissa yksityisen sairaalatoiminnan siirtyminen niiden tiloihin. Millä tavoin varmistetaan, että samat vaatimukset potilasturvallisuuden, potilasvalinnan ja kustannusten osalta koskevat myös niitä. 11. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa kiireellisestä hoidosta (50 ) 12. Voitte perustella edellistä vastaustanne.

5 5(8) Kiirevastaanottojen käynnistäminen ilta-aikaan ja päiväsaikaan viikonloppuisin tulee tehdä koordinoidusti yliopistosairaalan laajan päivystyksen kanssa, että vältetään päällekkäinen toiminta ja kaksinkertaiset investoinnit, mikä johtaa ensihoidon ja päivystyksen kustannusten edelleen lisääntymiseen. Periaatteessa ambulanssipotilaat edelleen menisivät Acutaan ja itse kävelevät käyttäisivät Tampereen kaupungin kiirevastaanottoa. Yliopistosairaalan liiallisen ruuhkautumisen estämiseksi tämä on tarpeen. Mikäli yliopistosairaalan päivystyspalvelujen tarve kiirevastaanottojen myötä vähenee, voidaan rahoitusta ja resursseja yhteispäivystyksestä siirtää kiirevastaanottojen järjestämiseen. Laboratoriotutkimusten ja kuvantamisen osalta terveyskeskusten kiirevastaanotoilla riittää suppea valikoima, jotka voidaan pääosin toteuttaa vierianalytiikkana. Pienempien kuntien kiirevastaanottoja tulee sekä kustannusten että myös työvoiman riittävyyden takia yhdistää. 13. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa sosiaalihuollon tarpeen arvioinnista (53 a ) 14. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Esitetty muutos tiivistää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaa ja muuttaa toimintamallia asiakaslähtöisemmäksi. Nykyisellään terveydenhuoltoon ohjautuu paljon henkilöitä, joiden ongelmat eivät ole lääketieteen keinoin autettavissa ja näin ollen he jäävät tarvitsemaansa palvelua vaille. Paljon palveluja käyttävien henkilöiden palvelujen järjestäminen on jäänyt valmistelussa liian vähäiselle huomiolle. Yhteispäivystyksessä käy paljon ns. monikäyttäjäasiakkaita, joiden ongelmiin vastaaminen päivystyksessä ei ole mahdollista. Toimintaa järjestettäessä tulee tämän ryhmän palveluihin kiinnittää erityistä huomiota, koska heidän palvelujen käytön kustannuksensa ovat erittäin korkeat ja vaikuttavuus heikko. Edellyttää hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistoimintaa ja toisaalta toimivaa palveluohjausta päiväaikaisten palvelujen piiriin. On tärkeää, että potilasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja hoidon yhteydessä myös arvioidaan hänen sosiaalihuollon tarve. Suurin osa potilaista ei vaadi välitöntä sosiaalihuollon palvelua, vaan palvelut ja apu pystytään järjestämään normaalipalveluiden puitteissa. Tärkeää on, että terveydenhuollon ammattilaiset havaitessaan sosiaalihuollon palvelujen tarpeessa olevan potilaan tekevät ilmoituksen Sosiaalihuoltolain 35 :n mukaisesti sosiaalitoimeen ja kiireellisissä tapauksissa sosiaalipäivystykseen. Moniongelmaiset asiakkaat/potilaat ovat kaikille viranomaisille haastavia ja työllistäviä. Ensisijaisesti tulisi kehittää näille ryhmille peruspalveluihin palveluja. Sosiaalipäivystyksen näkökulmasta kyseiset asiakkaat eivät tällä hetkellä saa apua tai peruspalvelut eivät pysty vastaamaan heidän palvelutarpeeseensa joko asiakkaan oman käyttäytymisen takia, tai heillä ei ole halua tai kykyä ottaa palvelua tai hoitoa vastaan. Tämä asiakasryhmä vaatii kaikkien viranomaisten yhteistyötä, ja kyseisten asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää jatkossa kehittää uudenlaisia moniammatillisia työtapoja kohdata ja auttaa heitä. Kuntien päiväaikaiset palvelut Pirkanmaalla vaihtelevat kovasti. 15. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipäivystyksestä (29 )

6 6(8) 16. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Erinomaista säädöksessä on se, että valtakunnallisesti yhdenmukaistetaan sosiaalipäivystystyö. Nyt Suomessa sosiaalipäivystykset toimivat erilaisin resurssein, palveluin ja toiminnoin. Kuntalaiset saavat päivystyspalveluja joko matalan tai korkean kynnyksen palveluna. On tärkeää, että kuntalaisilla on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä sosiaalipäivystykseen ja päivystäjillä mahdollisuus tehdä tarvittaessa kotikäyntejä asiakkaan luokse. Sosiaalipäivystyksessä on luotu hyvä toimintamalli, missä Pirkanmaan kuntien yhteinen keskitetty sosiaalipäivystys toimii poliisiaseman yhteydessä ja samassa rakennuksessa on myös selviämis- ja katkaisuasema. Sosiaalipäivystyksen työntekijät liikkuvat paljon kentällä, jolloin oleellisinta päivystyksen fyysiselle sijainnille on synergiaetu toimimisesta poliisin kanssa. Koska etäisyys Tays:iin on vain muutamia kilometrejä, ei fyysisellä etäisyydellä ole merkitystä ja se voidaan korvata yhteistoimintaa tiivistämällä. Tampereen Sosiaalipäivystykseen tulevista ilmoituksista ja tehtävistä noin puolet tulee suoraan kuntalaisilta. Viranomaisilta eniten yhteydenottoja tulee poliisilta, jonka kanssa sosiaalipäivystys tekeekin eniten yhteistyötä. Sosiaalipäivystys tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden sosiaalihuoltolain 29 :ssä mainittujen viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Yhteistyötä kehitetään ja tiivistetään säännöllisillä tapaamisilla ja info-tilaisuuksilla. Tampereen Sosiaalipäivystys vastaa virka-ajan ulkopuolella kaikkien Pirkanmaan kuntien sosiaalipäivystyksestä. Päivystyksen vastuualue on suuri, pinta-alaltaan km2 ja väestöpohjaltaan asukasta. Sosiaalipäivystyksen resurssit on suunniteltu nykyisen päivystystyön tarpeisiin. Jo nyt välimatkat päivystysalueella tuovat haastetta antaa kiireellistä ja välttämätöntä apua päivystysalueen asukkaille erilaisissa sosiaalisissa hätätilanteissa. Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijät liikkuvat maakunnassa erilaisissa hälytystehtävissä joko keskenään tai yhdessä muiden hälytysviranomaisten kanssa. Tällä hetkellä sosiaalipäivystäjät ovat ainoita, jotka pystyvät antamaan Pirkanmaalla henkistä ensiapua virka-ajan jälkeen kuntalaisen kotona yllättävän traumaattisen ja mieltä järkyttävän tapahtuman jälkeen. Kriisityön toimeksiannot sosiaalipäivystykseen tulevat poliisilta, ensihoidolta, pelastustoimelta tai hätäkeskukselta. Sosiaalipäivystys ja Acuta tekee nykyään tiivistä yhteistyötä äkillisissä sosiaalisissa hätätilanteissa. Acuta pyytää sosiaalipäivystäjän paikalle arvioimaan kiireellistä sosiaalihuollon palvelujen tarvetta, ja Sosiaalipäivystys taas tarvittaessa vie asiakkaan Acutaan psyykkisen tai fyysisen terveydentilan arvioimiseksi. Tampereen Sosiaalipäivystys sijaitsee Tampereen poliisitalolla, josta on lyhyt matka Acutaan. Sosiaalipäivystys ehtii paikalle Acutaan noin 30 minuutissa, jollei ole kiinnitettynä toiseen hälytystehtävään. Kentällä poliisin kanssa sosiaalipäivystystyötä tekevä henkilö ei välttämättä ole kovin paljoa yhteispäivystyksen käytettävissä. Siten tähän tehtävään saatetaan tarvita myös erillistä työntekijää. Nyt psykiatriset sairaanhoitajat ja kotiutustiimin sairaanhoitajat osin suorittavat sosiaalipäivystyksen mahdollisia sivuavia tehtäviä. Jatkohoidon järjestely, palveluohjaus ja interventiotarve ovat keskeisiä, jos uutta sosiaalihuoltolakia pyritään toteuttamaan terveydenhuollon yhteispäivystyksissä. Tarvetta varmasti yhteistyöhön olisi.

7 7(8) 17. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalvelujen järjestämisestä muiden palvelujen yhteydessä (33 a ) 18. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Ehdotus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Sen toteuttaminen tuo kuitenkin lisäkustannuksia ainakin alkuvaiheessa. Esimerkiksi Pirkanmaan osalta tämä edellyttäisi 1-2:lla sosiaalityöntekijän lisäystä virka-aikaisen sairaalan sosiaalityöntekijän lisäksi. Yhteispäivystyksessä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden pitää toimia sosiaalihuoltolain alaisuudessa, jotta he pystyvät tekemään kiireellisiä sosiaalihuoltoon liittyviä päätöksiä (toimeentulotuki, lastensuojelu, hätämajoitus jne.). Tämä nopeuttaa ja selkeyttää asiakaspalvelua sekä vähentää resursseiden päällekkäistä käyttöä. 19. Vapaamuotoisia huomioita esityksestä. Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus olla suoraan yhteydessä sosiaalipäivystykseen erilaissa sosiaalisissa hätätilanteissa. Jos sosiaalipäivystyksen tavoittaa ainoastaan 112 hätänumeron kautta, kynnys yhteydenottoon nousee. Sosiaalipäivystyksen tulee olla resursoitu niin, että päivystävät sosiaalityöntekijät pystyvät työparina lähtemään kotikäynneille ilman poliisiakin. Osa kotikäynneissä toteutetaan asiakkaan omasta pyynnöstä, joten poliisin virka-apu ei aina ole välttämätöntä. Lähtökohtaisesti sosiaalipäivystäjän pitää olla jatkuvassa toimintavalmiudessa vastaanottamaan ilmoituksia ja tehtävänantoja, joten päivystäjän on työskenneltävä aktiivisessa työajassa, ei varalla ollen. Sosiaalipäivystyksen päivystäjillä on oltava luku- ja kirjoitusoikeus sopimuskuntien asiakastietojärjestelmiin. Tämä turvaa niin työntekijöiden kuin asiakkaan oikeusturvan. Tulevaisuudessa pitää yhdenmukaistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä. Sosiaalipäivystys on yksi hälytysviranomainen ja jatkossa KEJO:n tullessa moniviranomaistehtävät kentällä lisääntyvät. Sosiaalipäivystyksessä on oltava toimivat ja asianmukaiset työvälineet toteuttaa sosiaalipäivystystyötä. Keskeistä on toteuttaa yhteispäivystys moniammatillisesti myös niissä tehtävissä, jotka aiemmin olleet enemmän sosiaalihuollon tehtäväkenttää. Esimerkiksi arvioitaessa kiireellistä lastensuojelun tarvetta virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystyksellä tulee olla mahdollisuus konsultoida lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäriä. Sosiaalipäivystystyö on erityisen vaativaa ja vaatii työntekijältä ammatillista erityisosaamista, kriisityön osaamista sekä päätöksentekokykyä ja jatkuvaa osaamisen vahvistamista. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutukseen tulisi lisätä pakollisena osana myös kolmen kuukauden jakso palvelua yhteispäivystyksessä, koska muualla ei heillä ole mahdollisuutta hankkia perusosaamista päivystysaikaisten ongelmien tunnistamiseen ja hoitoon. Valmistelussa on todettu useita erikoisaloja, joiden erikoislääkäritilanne tulee huomattavasti vaikeutumaan vuosikymmenen vaihteessa. Erityisen huolestuttava on psykiatritilanne, koska yhteispäivystysten järjestäminen ja toisaalta mielenterveyslain mukaisen hoidon toteuttaminen psykiatrisissa sairaaloissa edellyttävät molemmat erikoislääkäriosaamista ja työvoiman riittävyyden

8 8(8) kannalta ongelmat tulevat vain lisääntymään. Psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen lisäämiseksi tulisi antaa yliopistosairaaloille sekä velvoite, että myös osoittaa siihen korvamerkittyä rahoitusta. Toiminnan porrastuksen ja sujuvuuden kannalta nousee palveluista tiedottaminen ja sekä sähköinen että puhelimitse ympäri vuorokauden saatavissa oleva ohjaus- ja neuvontapalvelu keskeiseksi. Tämän tulee olla muualla kuin keskitetyillä päivystyspoliklinikoilla, koska siellä henkilöstö ei tähän riitä. 20. Vapaamuotoiset huomionne liitteenä olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Valmistelutekstissä arvioitiin 16 aluesairaalan operatiivisen toiminnan kustannusten olevan 200Me, joista 80 85% koostuu henkilöstö- ja materiaalikustannuksista. Aluesairaaloiden operatiivisen toiminnan siirtämisen keskussairaaloiden yhteyteen arvioitiin säästävän 160Me. Tätä yhtälöä on perin vaikea ymmärtää. Henkilöstöä ja tarvikkeita tarvitaan keskussairaalassakin siirrettävien toimintojen toteuttamiseen.