Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n avauspuhe Boahttevuohta - Yhdessä eteenpäin Yhdenvertaisuuskonferenssissa Check against delivery
|
|
- Heli Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n avauspuhe Boahttevuohta - Yhdessä eteenpäin Yhdenvertaisuuskonferenssissa Check against delivery Yhdessä eteenpäin! Miten voimme edistää yhdenvertaisuutta? Puoree ithitd! Kiihtu ko lehpet pouten mu_ teihke! Kesällä luin Ruotsalaisen Qaisar Mahmoodin kirjan, på jakt efter svenskheten. se on täynnä älykkäitä oivalluksia yhdenvertaisuudesta ja identiteetin rakentamisesta, ulkopuolisuudesta ja kuulumisesta. Suosittelen! Yksi johtopäätös on se että meille kaikille on äärimmäisen tärkeätä saada tuntea kuuluvamme johonkin yhteisöön mutta yhteenkuuluvuus ei edellytä samanlaisuutta. Kohtaamalla toisemme opimme ymmärtämään toisiamme ja ehkä jopa myötäelämään toisen elämää. Vain siten pääsemme riisumaan ennakkoluulojamme ja käsityksiämme toisistamme. Jokainen kohtaaminen avaa meille uuden maailman. Oma kokemukseni kohtaamisista on, että ihmisillä yleensä on minusta huomattavasti parempi kuva, kun olen saanut tavata heidät kasvokkain. Saa nähdä mitä itse ajattelette tämän puheen jälkeen! Toisen ihmisen kohtaaminen avaa meille mahdollisuuden ymmärtää toisiamme paremmin. Kohtaamisessa oppii tuntemaan toisen luonteen, toisen ilonaiheet, toisen ruokamieltymykset ja tärkeäksi katsomat periaatteet. Ihminen muodostuu niin monesta asiasta, joten on paljon merkitystä missä tilanteessa kohtaamme toisemme koska siitä riippuen eri ominaisuudet tulevat esiin. Ihmisoikeudet ja kansalaisoikeudet perustuvat ihmisten yhdenvertaisuudelle ja tasa-arvolle. Nämä oikeudet voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa ja silloin toisen oikeus ei voi olla parempi tai vahvempi. Syrjintäkielto ei kuitenkaan tarkoita, että yhdenvertainen kohtelu olisi sama asia kuin samanlainen kohtelu. Kun syrjitään - asetetaan toinen heikompaan asemaan hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi. Syrjintä ei välttämättä ole tietoista rasismia. 1
2 Suomen alkuperäiskansalla, Saamelaisilla, ja muilla vähemmistöillä on perustuslaissa kirjattu oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Se, että saamelaiset on tunnustettu alkuperäiskansaksi perustuslaissamme vahvistaa heidän, kansainvälisissä sitoumuksissa annetut, alkuperäiskansojen kollektiiviset oikeudet. Heillä on esimerkiksi oikeus päättää omista asioistaan. (FPIC) Mutta, nämä oikeudet eivät ole vahvempia tai parempia oikeuksia kuin muiden oikeudet. Kun oikeuksien toteuttamisessa syntyy ristiriita, oikeuksia sovitellaan yhdenvertaisella tavalla. Täällä Inarissa käsittelemme yhdenvertaisuutta ennen kaikkea vähemmistön ja alkuperäiskansan, eli saamelaisten näkökulmasta. Minusta se, miten yhteiskunta kohtelee vähemmistöjään, kertoo paljon siitä miten yhteiskunta voi. Kun vähemmistöt kokevat olevansa yhdenvertaisessa asemassa eikä koe oikeutensa olevan uhattuna, niin kulttuuri vahvistuu ja kehittyy. Vuorovaikutus ihmisten välillä ja kulttuurien välillä on yleensä välttämättömyys kulttuurin elinvoiman säilymiseksi ja jotta kulttuuri voisi kehittyä. Siksi vähemmistön elintärkeiden oikeuksien turvaaminen on ensimmäinen askel kohti hyviä etnisiä suhteita. Tässä suhteessa alkuperäiskansat eivät tietysti erotu muista vähemmistöistä muutoin kuin, että heihin useimmiten on ryhmänä kohdistunut järjestelmällistä uhkaa, syrjintää ja kulttuurin assimilaatiota. Heillä on ryhmänä, omana kansana myös yhteisiä oikeuksia. Luottamuksen rakentaminen edellyttää tänään myös erityisiä toimenpiteitä nimenomaan enemmistön puolelta, sekä yhteisön sisällä tapahtuvaa aktiivista erilaisuuden sietämistä, omien vähemmistöjen tukemista. ************************************** Haluan tänään muistuttaa teitä YK:n julistuksesta alkuperäiskansojen oikeuksista. UNDRIP United Nations Declaration on the Rights of Indigenous peoples. Julistus on 2
3 yleismaailmallinen, melkein kaikkien maiden hyväksymä julistus jonka tulee ohjata sekä kansallista lainsäädäntöä ja päätöksentekoa myös paikallisesti Julistus suojelee ja edistää alkuperäiskansojen ja niihin kuuluvien yksilöiden oikeutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Suomi on tunnustanut julistuksen, ja siten sitoutunut aktiivisesti toimeenpanemaan ja valvomaan oikeuksien toteutumista lainsäädännössä, hallinnon päätöksissä ja myös käytännössä Suomessa. Myös EU on viime kesänä jälleen kerran selvästi YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisen asiantuntijamekanismin kokouksessa viestittänyt, että julistus on tärkeä väline ihmisoikeuksien edistämisessä. EU lausui, että alkuperäiskansojen oikeudet, siten kuin ne on määritelty julistuksessa, ovat erottamaton osa EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa, ja niiden täysi toimeenpano on avain näiden oikeuksien todelliselle toteutumiselle. Jyrki Kataisen hallitus on luvannut ratifioida ILO 169-sopimus ennen hallituskauden loppua vuonna Haluan nähdä siihen liittyviä ehdotuksia miten tämä käytännössä voidaan toteuttaa ja sitä keskustelua myös tämä konferenssi voi edistää. Enää ei ole aika puhua siitä tuleeko sopimus ratifioida vaan nyt pitäisi keskittyä siihen miten sopimus toimeenpannaan. Norjan malli on yksi toimiva, olemassa oleva malli. Muualla oikeudet ovat osittain toteutuneet oikeusistuinten kautta. Suomessa suurin ILO-sopimukseen liittyvä keskustelunaihe on ennenkaikkea liittynyt alkuperäiskansojen maaoikeuksiin.. Suomessa ei Saamelaisten perinteisestä maaomistusoikeudesta tai maankäyttöoikeudesta ole tehty ratkaisuja tuomioistuimissa - Ruotsista ja Norjasta näitä ratkaisuja löytyy, maiden erilaisten ILO statuksista riippumatta. Ruotsin korkein oikeus on antanut saamelaiskylille Nordmalingissa oikeuden talvilaiduntaa poroja yksityisillä maa-alueilla perinteisen tapaoikeuteen viitaten. 3
4 Norjassa on annettu kaksi tuomiota koskien saamelaisten maaoikeuksista. Manndalenissa Tromsassa paikalliset saivat yhden metsäalueen yhteisomistusoikeuden. Toisessa tapauksessa annettiin laiduntaoikeuksia yksityisellä alueella Selbun kunnassa. ******************************************* Suomessa jähmettynyt ILO 169 -sopimuksen ratifiointiprosessi herättää kansainvälistä huomiota ja nakertaa uskottavuuttamme kansainvälisesti. Voin kuvitella, että ulkoministeri Erkki Tuomiojalla on vaikeuksia puhua ihmisoikeuksien puolesta ja taistella Suomen paikasta YK-elimissä niin kauan kun Suomen oman alkuperäiskansan oikeudet eivät ole turvattu. Esimerkiksi YK, Euroopan neuvosto ja EU ovat kehottaneet Suomea aloittamaan rakentavan vuoropuhelun Saamelaiskäräjien kanssa sopimuksen ratifioimiseksi. Viimeksi heinäkuussa 2013 YK:n ihmisoikeuskomitea totesi, että Suomi ei ole ratifioinut sopimusta, ja se kehotti Suomea varmistamaan, että saamelaisten oikeus osallistua päätöksentekoon heidän kulttuuriaan ja perinteisiä elämäntapojaan koskevissa asioissa, mukaan lukien maa- ja luonnonvaraoikeudet. Norja on osoittanut, että on heillä on toimiva malli hallinnoida saamelaisten perinteisiä maaoikeuksia ILO-sopimuksen mukaisesti - kunnioittaen saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia. Norjan Finnmarkslovin kokemukset ovat osoittaneet, että käytännössä eturistiriidat harvemmin mielipiteet jakautuvat tasan kahtia etnisten ryhmien mukaan. Tällainen johdonmukainen vastakkainasettelu on siis lähinnä teoreettinen. Tämä pätee yleisestikin työssä ihmisoikeuksien tai vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Sillä, että pyritään tasaarvoon ei tarkoita, että muiden ihmisten oikeuksia samalla vähennettäisiin. Minun käsitykseni mukaan ILO-sopimuksen ratifiointi etenisi nopeammin jos keskustelua suuremmassa määrin suuntaisi käytännön mallien vertailuun - kuinka sopimus on ratifioitu ja käytännössä toimeenpantu muissa valtioissa, kuten Norjassa. Käytännöllisempi lähestymistapa voisi hälventää muun väestön pelkoja siitä, että sopimuksen ratifiointi johtaisi 4
5 heidän oikeuksiinsa puuttumiseen. Suomessa on paljon epätietoisuutta siitä, mitä ILO-169 tarkoittaa käytännössä: se ei tarkoita, että maa jaetaan niille, jotka kuuluvat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, ja että muut jäisivät ilman maata. *************************************** ILO-sopimus herättää tunteita ja se on ymmärrettävää. Tietämättömyys ja muutospaine ovat omiaa luomaan turvattomuuden tunnetta ja on tärkeää, että näistä huolistakin keskustellaan. Toinen aihe, joka tällä hetkellä herättää tunteita täällä saamelaisalueella on keskustelu siitä, kenellä on oikeus olla, ja kutsua itseään saamelaiseksi. Myös tämä keskustelu kertoo ennen kaikkea turvattomuuden tunteesta muutospaineiden alla. On selvää, että Saamelasuuskin muuttuu ja monimaistuu ja että siteet kieleen ja kulttuurin ovat herkkiä sekä koskettavat jokaisen syvintä käsitystä omasta minuudestaan. Jokaisella on aina oikeus määritellä oman identiteettinsä itse. Olisikin ehkä viisaampaa puhua identiteeteistä monikossa, siten kuin Nobelisti Amartya Sen määrittelee. Keskustelu siitä, kuka on ja saa olla saamelainen on vaikea, ja kaikille siihen osallistuville hyvin henkilökohtainen. Minun tehtäväni ei ole tuoda tähän keskusteluun ratkaisua, tai yrittää tehdä jonkinnäköistä rajanvetoa, mutta haluan pohtia kanssanne vähän sitä, mitkä ovat yksilön oikeudet ja miten nämä sopivat yhteen yhteisön oikeuksien kanssa. Alkuperäiskansojen kohdalla jokaisen identiteetin ja ryhmään identifioituminen, niin sanottu itseidentifikaatio on samalla tavoin esimerkiksi saamelaisuuden perustana. Lisäksi kuitenkin kansainvälissessä oikeudessa tähän liitetään alkuperäiskansan oikeus määritelä itse niin sanottu jäsenyys objektiivisin kriteereihin perustuen. Tämä asetelma on tietysti hankala ja sen soveltaminen riippuu paljolti alkuperäiskansan tavasta suhtautua ja rakentaa yhteenkuuluvuutta. Minun näkökulmastani näyttää siltä, että Norjan ja Suomen saamelaiskäräjät ovat ottaneet hyvinkin erilaiset suhtautumistavat esimerkiksi vaaliluetteloon kuulumiselle, vaikka lainsäädäntö on samansuuntainen. On ongelmallista jos restriktiivinen suhtautuminen vaaliluetteloon kuulumiselle koetaan saamelaisen identiteetin määrittelyn perustaksi. 5
6 Myös objektiivisen määritelmän kriteereistä käydään keskustelua ja on ymmärrettävää että asia herättää vahvoja tunteita. On kuitenkin meidän kaikkien edun mukaista että keskustelu käydään toisiamme kunnioittaen, ja toistemme ideniteettiä arvostaen. Valitettavasti keskutselu täällä pohjoisessa on suistunut uriltaan tässä suhteessa. Itse toivoisin, että jokainen meistä kantaisimme eritysen vastuun tästä. Minulle ihmisoikeuksien puolesta taisteleminen kiteytyy toisen ihmisen kunnioittaiseen. ********************************************** Täällä Inarissa puhumme myös vihapuheesta. Vihapuhe kohdistuu usein vähemmistöihin - ja myös saamelaisiin kohdistuu vihapuhetta. Minun, YK:lle tekemässä raportissa, käy ilmi että Saamelaiset nuoret Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ovat huolissaan rasismin lisääntymisestä. Moni nuori saamelainen kertoo raportissa, että he kaihtavat politiikkaa ja eivät halua puhua avoimesti saamelaisten tilanteesta maissaan, koska he kokevat, että se johtaa häirintään. Nuoret kertovat myös, että ajoittain on erittäin raskasta saada valtaväestö ymmärtämään saamelaisten olosuhteita ja oikeuksia. Vähemmistövaltuutetun toimiston tietoon tulee vuositasolla muutamia saamelaisiin liittyviä vihapuhetapauksia. Viimeisen parin vuoden aikana niissä on noussut esiin kaksi selkeää piirrettä. Toisaalta vihapuhetta saamelaisiin kohdistuu valtaväestön suunnalta, mutta samalla esiintyy myös saamelaisten keskinäistä vihapuhetta. Molemmissa vihapuhetyypeissä on käsitykseni mukaan kyse samasta asiasta: pelko oman viiteryhmän oikeuksien vaarantumisesta tai niiden toteutumattomuudesta. Toisin sanoen vihapuheessa oikeudet mielletään kategorisesti nollasummapeliksi tyyliin: "jos tuon ryhmän tämä ja tämä oikeus toteutuu, meidän ryhmän tämä ja tämä oikeus ei toteudu". Kun vihapuhe on keskustelunaiheena, pitää puhua myös median roolista vihapuheen levittäjänä tai kesyttäjänä. Kokemukseni on, että vihapuhe ja esimerkiksi rasismi usein johtuu 6
7 ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä ja medialla on tietenkin tärkeä rooli oikean tiedon levittäjänä mutta vihapuheen ja huonon ilmapiirin leviämiseen vaikuttaa myös se, että medialle vastakkainasettelu on herkkua ja konfliktien korostaminen arkipäivää. Toivon, että huomenna keskusteltaisiin siitä, miten median uutiskriteerit vaikuttavat esimerkiksi ilmapiiriin täällä saamelaisalueella. Hyvät yhdenvertaisuuden ystävät. Olen monta kertaa sanonut, että meidän on nyt päätettävä haluammeko me suojella saamelaisuutta. Ei ole pelkästään saamelaisten vastuulla suojella heidän kulttuuriaan ja tulevaisuuttaan, meidän kaikkien on toimittava sen hyväksi. Esimerkiksi kolttasaamea puhuvia on jäljellä nyt niin vähän, että heidän kielen ja ryhmänsä suojelemiseksi tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä. Koulu ja kielikylvyt ovat keskeisessä roolissa saamelaisten kulttuurin edistämiseksi ja sen säilyttämiseksi elinvoimaisena. Saamelaisille ja muille alkuperäiskansoille kyseessä on omien tietojen ja kielen välittäminen seuraavalle sukupolvelle ja sitä varten tarvitaan koulutusta, jonka avulla voidaan tukea heidän kulttuurinsa säilyttämistä. Saamelaisnuoret tarvitsevat myös kaiken tuen, joka heidän on mahdollista saada: täytyy olla mahdollista elää saamelaisena niin pohjoisessa kuin etelässäkin. Helsingissä saamenkielinen päiväkoti aloittaa syksynä, ja on erittäin tärkeää, että sen toiminta on jatkuvaa. Viranomaisilla, ja erityisesti kunnilla, on tärkeä rooli ja velvollisuus toimia syrjintää vastaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kunnat vastaavat nykyään suurelta osin yhteiskunnallisista tehtävistä, jotka vaikuttavat suoraan yksilöihin, ja monilla niistä tehtävistä on suuri merkitys saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumisessa. Suoja syrjintää ja asenneongelmia vastaan on siksi myös tärkeä viranomaistoiminnassa. Kuntien tulee edistää yhdenvertaisuutta, ja sen eteen on tehtävä enemmänkin kuin täyttää vähimmäisvaatimukset. Monet vähemmistövaltuutetulle toimitetut kantelut koskevat riittämätöntä saamenkielistä opetusta tai sen puuttumista kokonaan. Ruotsissa syrjintävaltuutettu on todennut, että saamelaislasten mahdollisuus saada opetusta omalla äidinkielellä, on pitkälti riippuvainen 7
8 vanhempien sitoutumisesta ja tietoisuudesta saamelaisten kielellisistä oikeuksista, ja että monet saamelaiset vanhemmat kokevat, että heidän täytyy itse järjestää saamenkielinen äidinkielenopettaja. Tilanne on ollut sama myös Suomessa. *********************************************** Kaikista haasteista huolimatta pääsemme koko ajan lähemmäksi yhdenvertaista yhteiskuntaa jos katsotaan ajassa hiukan pidemmälle taaksepäin. Kehitys on myönteinen - tämä on trendi ja tilapäiset askeleet taaksepäin eivät tätä trendiä ole murtaneet. Naisten aseman paraneminen, rotusorron ja rasismin kieltäminen, seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja vammaisten oikeudet elää yhdenvertaisina ovat kaikki aivan eri tasolla tänään kuin viisikymmentä vuotta sitten. Kansainväliset sopimukset ja kansainvälinen yhteistyö, ennen kaikkea YK, mutta myös Euroopan Neuvoston sekä EU:n kautta ovat keskeisellä tavalla toimineet tämän kehityksen välineenä, ja pohjoismaat ovat mielellään toimineet tässä työssä moottorina. Olemme se sukupolvi joka toiminnallamme voi ratkaista siirtyykö Saamelaisten kieli, elämäntapa ja kulttuuri seuraaville sukupolville ja arvokkaana osana suomalaisuutta. Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana perustuslaissamme menettää merkityksensä jollemme pysty antamaan heille riittävät mahdollisuudet vaikuttaa omaan kehitykseensä, ja jollemme taistele yhdessä heidän kanssaan kielen ja kulttuurin säilymiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa omakielisten palvelujen turvaamisen lisäksi myös uutta asennetta sekä virkamiehiltä että päättäjiltä. Alkuperäiskansojen perinteinen elämäntapa on arvokas pala kulttuuriamme. Ilman sen tunnustamista se voi olla vaikea säilyttää. Se edellyttää aktiivisia toimia perinteisen elämäntavan ja perinteisten elinkeinojen tukemiseksi. Toiaalta, On myös tärkeä muistaa, että suurin osa saamelaisnuorista kasvavat perinteisten elinkeinojen ja saamelaisalueiden ulkopuolella. Heillekin tulee turvata oikeudet oman kulttuurinsa ja ennen kaikkea kielensä säilymiselle. He tulevat määrittelemään itsensä ehkä uudella tavalla ja elävät mahdollisesti monen identiteetin tai kulttuurin vuoropuhelussa olematta silti vähemmän saamelaisia. 8
Eva Rönkkö Eläkeläiset ry
Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotSaamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Sámiráđđi - Saamelaisneuvosto 27.7.2018 Saamelaiskäräjälain tarkoituksessa sanotaan, että saamelaisilla on alkuperäiskansa kulttuurinen itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella koskien heidän kieltään
LisätiedotSAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011
SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 13 19.3.2018 29 Asianro 5004/00.01.02.00/2017 Valtuustoaloite suvaitsevuuden puolesta vihapuhetta ja rasismia vastaan Päätöshistoria
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä
LisätiedotIhmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere
Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-
LisätiedotMUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen
MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-
LisätiedotSAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari
SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotMiten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotLapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotIhmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen
Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotMitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?
Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotOikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä
Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,
LisätiedotYK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön
LisätiedotMitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?
Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN
SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
Lisätiedot10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotTasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen
Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto 24.4.2009 Kevät Nousiainen Tasa-arvoelinten/lakien yhtenäistäminen Euroopassa Rotusyrjintädirektiivi
LisätiedotEsteettömyys YK:n vammaissopimuksessa
Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,
LisätiedotValtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä
Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset
LisätiedotOmat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys
Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen
LisätiedotOHJELMA. Boahttevuohta - Yhdessä eteenpäin Yhdenvertaisuuskonferenssi Inari 14.-15.8.2013
OHJELMA Boahttevuohta - Yhdessä eteenpäin Yhdenvertaisuuskonferenssi Inari 14.-15.8.2013 14.8.2013 KESKIVIIKKO Boahttevuohta - Yhdessä Eteenpäin - konferenssin järjestää sisäasiainministeriön koordinoima
LisätiedotSAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005
SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005 Tämän historiallisen Saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäisen yhteisen konferenssin jäsenet, Suomen, Norjan
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
LisätiedotViittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus
12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet
LisätiedotVammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotYHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO
YHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO 18.11.2015 YHDENVERTAISUUDEN IHANUUS JA KURJUUS Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sama asia? Poliittinen ja oikeudellinen periaate Oikeudellinen
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotÄänestä ehdokasta, joka
Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi
LisätiedotIhmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotLAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI
LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a.2 16.12.200815.1.2009 Dnro Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 14.10.2008 LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta
1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotSukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia
LisätiedotKuka määrittelee. varhaiskasvatussuunnitelman. opetussuunnitelman ja. perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1.
Kuka määrittelee opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1.2017 Opetushallitus pähkinänkuoressa Opetushallitus ja Kansainvälisen
LisätiedotÁrvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.
PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin
LisätiedotToiminnan arvoperiaatteet
Sivu 1/5 1 Yleistä Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen arvoperustana on luovuttamaton yleismaailmallinen ihmisarvo ja kaiken elämän arvokkuus itsessään. Yhdistys sitoutuu toiminnassaan yhdenvertaisuuteen,
LisätiedotLapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön
Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön 10.9.2018 1 Yhdenvertaisuuden huomioiminen Anssi Pirttijärvi 6.9.2018 10.9.2018 2 Perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Lisätiedotoppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,
maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä
LisätiedotPUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa
Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotIhmisoikeudet koulussa
Ihmisoikeudet koulussa OKL-seminaari Työpajat 4.10.2017 Rosa Puhakainen-Mattila Asiantuntija Ihmisoikeusliitto/Ihmisoikeudet.net rosa.puhakainen-mattila@ihmisoikeusliitto.fi Ihmisoikeusliitto - Vuonna
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu
LisätiedotMitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?
Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotMuiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien
LisätiedotSuomen kieliolot ja kielilainsäädäntö
Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus
LisätiedotEettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa
Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotYhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL
Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu
LisätiedotOIKEUS OLLA OSA LUONTOA. Leena Heinämäki Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin Yliopisto
OIKEUS OLLA OSA LUONTOA Leena Heinämäki Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin Yliopisto Miten alkuperäiskansojen luontosuhdetta kuvataan kansainvälisillä foorumeilla?
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Toimikunnan tehtävä ja työn lähtökohdat. Saamelaisten asema perustuslain mukaan
1 TIIVISTELMÄ Toimikunnan tehtävä ja työn lähtökohdat Oikeusministeriö asetti 8.11.2017 saamelaiskäräjistä annetun lain muutosta valmistelevan toimikunnan, jonka toimikausi, sittemmin jatkettuna päättyi
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotSaamelaiskäräjälain muutosta valmistelevalle toimikunnalle
Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevalle toimikunnalle Viitaten suulliseen kuulemiseeni etäyhteyden avulla toimikunnan 28.2.2018 pidetyssä kokouksessa, esitän pyydettynä lausuntonani kunnioittavasti
Lisätiedot3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:
1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotOsallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?
Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi täma tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme
LisätiedotJokainen alle 18-vuotias on lapsi.
Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia
Lisätiedot