Päivystystyöryhmän loppuraportti hallitukselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivystystyöryhmän loppuraportti hallitukselle"

Transkriptio

1 Päivystystyöryhmän loppuraportti hallitukselle TYÖRYHMÄ: Antti Tamminen, puheenjohtaja Raija Niemelä Olli Lappalainen Ulla Palmu Tom Silfvast Mervi Kattelus Jukka Vänskä Maarit Rantala, sihteeri ad. 6/2010 Heikki Pärnänen, sihteeri 6/2010 alk

2

3 Tiivistelmä Lääkäriliiton hallitus asetti päivystystyöryhmän tehtävänään valmistella Lääkäriliiton näkemyksiä lääkäripäivystyksen järjestämisestä. Työryhmä on tutustunut aiempiin lääkäripäivystystä koskeviin työryhmäselvityksiin samoin kuin asiaa koskevaan tutkimusaineistoon, ja kuullut asiantuntijoita useissa kokouksissaan. Työskentelynsä pohjalta työryhmä on päätynyt tässä raportissaan esittämiinsä johtopäätöksiin ja niistä nouseviin toimenpide-ehdotuksiin. Työryhmä haluaa korostaa lääkäripäivystyksen tarkastelua kokonaisuutena sitä kehitettäessä, ja erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattoman yhteistyön tärkeyttä myös päivystyksen järjestelyissä. Keskeisimpinä toimenpideehdotuksinaan työryhmä esittää seuraavia: 1. Erikoissairaanhoidon päivystyksen tulee rakentua ympärivuorokautiseen päivystysyksikköön, joissa on myös perusterveydenhuollon keskitetty päivystys (ns. yhteispäivystys). HYKS lasketaan kokonaisuudessaan yhdeksi päivystysyksiköksi. 2. Em. päivystysyksiköissä tulee olla edustettuna ainakin seuraavat erikoisalat: kirurgia (traumatologian ja gastroenterologisen kirurgian osaaminen); anestesiologia ja tehohoito; naistentaudit ja synnytykset; lastentaudit; sisätaudit; neurologia; psykiatria; radiologia; yleislääketiede. 3. Erikoissairaanhoidon keskitettyjen ympärivuorokautisten päivystysyksiköiden toiminta tulee hoitaa ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon omana toimintana. 4. Päivystysyksikköjen sijoittelussa tulee ottaa huomioon harvaanasutun maamme liikenneyhteydet ja sekä pysyvät että ajalliset väestökeskittymät siten, että päivystysyksikön saavutettavuus on enintään kahden tunnin ajomatkan päässä. 5. Sairaanhoitopiirien järjestäessään ensihoidon ja tehdessään sitä koskevat palvelutasopäätökset on erityisesti otettava huomioon alueen päivystävien terveydenhuollon yksiköiden sijainti ja suunniteltava ensihoitopalvelut siten, että yhteistyö eri toimijoiden kesken on mahdollisimman saumatonta. Suunnitelmassa on huomioitava harvaanasutut alueet ja ajallisesti muuttuvat väestökeskittymät. 6. Pitkäaikaislaitoshoidossa olevien potilaiden toimittaminen päivystysyksikköön on ratkaistava ajantasaisten hoitosuunnitelmien pohjalta, harkiten tarvittaessa ensihoitohenkilöstön osaamisen hyödyntämistä päätöksenteossa. 7. Päivystysyksiköissä henkilökunnan ja potilaiden turvallisuus on taattava vartioinnin järjestämisellä, ja päihdepotilaille varatuille erillisillä riittävän valvonnan mahdollistavilla tiloilla. 8. Terveydenhuollon toimintayksiköiden työ ja henkilöresursointi on suunniteltava siten, että päivystyspotilaiden hoito toteutuu sujuvasti myös virka-aikana, ja että elektiivisiä potilaita ei siirretä päivystysyksiköiden vastuulle. 9. Päivystykseen tulee varata riittävästi päivystäviä lääkäreitä eri vuorokauden aikoina. Yhden päivystysvakanssin hoitaminen edellyttää vähintään alan erikoislääkärin virkaa. 10. Kansallisen työaikalainsäädännön muutokseen lähivuosina tulee varautua. Lääkäripäivystyksen järjestäminen edellyttää päivystäviltä toimintayksiköiltä nykyistä selvästi suurempia päivystävien erikoisalojen lääkärien virkamääriä. 11. Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallista koordinaatiota on lisättävä. Lääkäriliitto ehdottaa valtakunnallisen erikoislääkärikoulutuksen neuvottelukunnan perustamista. 12. Lääkärin työ koostuu jatkossakin toiminnallisesti ja sisällöllisesti toisistaan poikkeavista virka-ajan työstä ja päivystystyöstä. Tämä tulee ottaa huomioon päivystystyötä suunniteltaessa ja hinnoiteltaessa.

4 Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä jättää raporttinsa Lääkäriliiton hallitukselle esittäen toimenpide-ehdotusten hyväksymistä Lääkäriliiton kannoiksi lääkäripäivystystä järjestettäessä. Helsingissä 11. päivänä huhtikuuta 2011 Antti Tamminen, puheenjohtaja Olli Lappalainen Raija Niemelä Ulla Palmu Tom Silfvast Mervi Kattelus Jukka Vänskä Heikki Pärnänen, sihteeri

5 Sisällysluettelo 1. Työryhmän asettaminen Työryhmän työskentely Kokoukset Aiemmat lääkäripäivystystä koskevat selvitykset Asiantuntijakuulemiset Suomalaisen päivystysjärjestelmän nykytilan kuvaus Päivystys perusterveydenhuollossa Päivystys erikoissairaanhoidossa Lääkärien osallistuminen päivystämiseen Päivystyskorvaukset Päivystyksen terveysvaikutukset ja kuormittavuus Lääkärimäärä nyt ja tulevaisuudessa Työaikadirektiivin muutossuunnitelmien eteneminen Työryhmän johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset niiden pohjalta Päivystyksen järjestäminen erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa Erityisryhmien (vanhus- ja lapsipotilaat) päivystys; päihdepotilaat Ensihoidon järjestäminen Pitkäaikaishoitolaitosten päivystys Sosiaalityön päivystys Yksityinen palvelutuotanto päivystyksessä Lääkärien päivystysvelvollisuus ja osallistuminen päivystykseen Lääkärityövoiman riittävyys päivystyksessä Työaikadirektiivin nykytilan vaikutukset lääkäripäivystykseen Lääkäripäivystyksen työaikamallit ja päivystystyön palkkaus Ylläpidettävä päivystystä koskeva tietopohja LIITE 1. Tilastot Taulukko 1. Erikoissairaanhoidon päivystysvakanssit vuosina 1999, 2002, 2005 ja Taulukko 2. Aktiivipäivystysvakanssit suurimmilla erikoisaloilla 1999, 2002, 2005, Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon virkojen täyttötilanne lokakuussa Taulukko 5. Erikoislääkärien työvoimanäkymät vuoteen 2025 eräillä aloilla ja erikoislääkäriyhdistysten ilmoittamat arviot omalla erikoisalalla tarvittavien ympärivuorokautisten päivystyspisteiden lukumäärästä Kuvio 1. Terveyskeskusten päivystysjärjestelyt Kuvio 2. Terveyskeskusten päivystysjärjestelyt 2010 ja Kuvio 4. Suomessa asuvien lääkärien ikäjakauma LIITE 2. Karttaesimerkki työryhmän kriteerit täyttävästä päivystysyksiköiden sijoittelusta

6 6 1. Työryhmän asettaminen Lääkäriliiton hallitus asetti kokouksessaan päivystystyöryhmän tehtävänään 1. kerätä liiton eri tutkimuksissa ja selvityksissä oleva tieto lääkäripäivystykseen liittyvistä asioista, ja kartoittaa ja toteuttaa työryhmän tehtävän kannalta mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset; 2. analysoida ja raportoida em. tietoaineisto liiton päivystystä koskevien kannanottojen valmistelua varten; 3. pohtia, mitä päivystyksen järjestämiseen ja päivystämiseen liittyviä tietoja ja selvityksiä liiton tulisi jatkuvasti ylläpitää; 4. pohtia päivystyksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista palvelurakennetta osaltaan julkistettavan STM:n raportin pohjalta ja tehdä ehdotukset liiton kannanmuodostukseksi asiassa; 5. valmistautua työaikalainsäädännön muutoksiin valmistellen liiton kantoja lääkärien työaikakysymysten ratkaisemiseksi sekä 6. valmistella mahdollisessa uudessa tilanteessa päivystystyön korvausjärjestelmän uudistamista niin, että päivystystyön korvaukset vähintäänkin säilyvät ennallaan. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Antti Tamminen ja jäseniksi Raija Niemelä, Olli Lappalainen, Ulla Palmu, Tom Silfvast, Mervi Kattelus, Jukka Vänskä ja Heikki Pärnänen, sekä sihteeriksi Maarit Rantala. Maarit Rantalan erottua liiton palveluksesta työryhmän sihteerinä on toiminut Heikki Pärnänen 06/2010 alkaen. Työryhmän tuli asettamispäätöksen mukaan jättää väliraporttinsa hallitukselle vuoden 2010 toukokuun loppuun mennessä ja loppuraporttinsa mennessä. Hallitus jatkoi kokouksessaan työryhmän määräaikaa saakka. 2. Työryhmän työskentely 2.1. Kokoukset Työryhmä on kokoontunut kevään ja syksyn 2010 ja alkuvuoden 2011 aikana yhteensä kolmetoista kertaa: , , , , , , , , , , , ja Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi työryhmän tehtävät, jaettiin työryhmän jäsenille päivystystä koskevaa aineistoa mm. liiton tutkimuksista ja suunniteltiin työryhmän työskentelyä. Toisessa kokouksessa käytiin läpi terveydenhuollon työvoimaennusteita, keskusteltiin ylläpidettävästä tietopohjasta ja laadittiin kysymykset asiantuntijakuulemisia varten. Kevään 2010 kahdessa viimeisessä kokouksessa ja syksyn 2010 kahdessa kokouksessa kuultiin asiantuntijoita. Muissa kokouksissa työryhmä keskusteli toimeksiantoonsa liittyvistä tehtävistä, kävi läpi päivystykseen liittyvää materiaalia ja asiantuntijakuulemisten tuloksia ja valmisteli raporttinsa kannanottoja. Kaikissa kokouksissa on käsitelty EU:n työaikadirektiivin valmistelun ajankohtainen tilanne. Työryhmän kokousten lisäksi Hannu Halila, Jukka Vänskä ja Heikki Pärnänen ovat valmistelleet lääkärityövoiman tarvetta koskevan tiedon keruuta. Lisäksi Antti Tamminen, Teppo Heikkilä, Jukka Vänskä ja Heikki Pärnänen ovat suunnitelleet erikois-

7 7 alayhdistyksille lääkärityövoimatarpeesta järjestettävän keskustelutilaisuuden ohjelman. Tilaisuus pidettiin Työryhmä jätti työskentelynsä käynnistymistä ja kerättyä materiaalia kuvaavan väliraporttinsa hallitukselle Aiemmat lääkäripäivystystä koskevat selvitykset Raportti Lääkäripäivystyksen rationalisointimahdollisuuksista ja lääkäreiden työsidonnaisuudesta 1991 Raportin valmistelussa olivat mukana Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lisäksi Kuntaliitto ja STM. Työryhmäraportin keskeiset suositukset tuolloin, 20 vuotta sitten, olivat: 1. Perustetaan alueellinen päivystyksen johtoryhmä; 2. laaditaan alueellinen päivystyssuunnitelma; 3. päivystyksen vastuualueita laajennetaan; 4. luodaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksiä; 5. yö- ja viikonloppupäivystystä keskitetään vielä enemmän; 6. operatiivinen päivystys, ainakin viikonloppuisin, keskitetään vain keskussairaaloihin; 7. pienten erikoisalojen päivystys keskitetään pääosin vain yliopistosairaaloihin. Kahden vuosikymmen aikana raportin ehdotuksista selkeimmin on tähän mennessä toteutunut yhteispäivystysten perustaminen, perusterveydenhuollon yöaikaisen ja viikonloppujen päivystyksen keskittyessä erikoissairaanhoidon yksikköihin, viime vuosina myös aitoina yhteispäivystyspisteinä mm. Oulun seudulla, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Tampereella, Seinäjoella ja Porissa. Erikoissairaanhoidon päivystys Suomessa vuonna 2010 Lääkäriliitossa laadittiin talven aikana julkaistu suositus erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelyistä. Suosituksessa keskityttiin sellaiseen lääkäripäivystystoimintaan, joka on tarkoitettu kotoa päivystykseen kiireellisen hoidontarpeen vuoksi tuleville potilaille. Jo tuolloin todettiin, että alueellisessa tarkastelussa haasteelliseksi muodostuvat Kainuu ja Lappi selvästi muuta maata pitempien etäisyyksien vuoksi. Työryhmän keskeisiä suosituksia olivat erityisvastuualueille perustettava päivystyksen ja ensihoidon ohjausyksikkö, alueellisen päivystyssuunnitelman laatimisvelvoite, päivystyksen vastuualueiden laajentaminen ja päivystyksen keskittäminen, ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen. Työryhmä esitti myös ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisvastuun siirtämistä sairaanhoitopiireille. Työryhmän mielestä erikoissairaanhoidon laaja päivystystoiminta tulisi järjestää sairaaloissa, joiden väestöpohja on vähintäänkin Laajaan päivystystoimintaan sisältyy synnytysten hoito, ja kirurgisen päivystyksen osalta valmius erilliseen pehmytosa- ja ortopedistraumatologiseen päivystykseen. Alle asukkaan väestöpohjan sairaalat toimisivat alueensa perusterveydenhuollon päivystyskeskuksina muodostaen useimmiten ns. terveyspiirin jäsenkuntiensa terveyskeskusten kanssa. Erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan laajuus näissä yksiköissä ratkeaa anestesiologisen päivystysvalmiuden poh-

8 8 jalta, mutta pääsääntöisesti näissä sairaaloissa olisi jakamaton konservatiivinen ja operatiivinen päivystys, ja psykiatrinen ja yleislääketieteen päivystys. Em. lisäksi työryhmä esitti, että harvaanasutuilla alueilla, jossa etäisyys sairaalaan on pitkä, tulisi järjestää erikoissairaanhoidon tukema perusterveydenhuollon päivystystoiminta siten, että potilaiden välitön hoito voidaan turvata tai potilaat voidaan hoitaa turvallisen siirron edellyttämään kuntoon ennen siirtoa varsinaiseen hoitavaan yksikköön. Tällaisia terveyskeskuksia maantieteellisen sijaintinsa perusteella työryhmä arvioi olevan Nurmes, Kuhmo, Kuusamo, Kemijärvi, Sodankylä, Kittilä ja Inari Asiantuntijakuulemiset Työryhmä on kuullut asiantuntijoina erikoissairaanhoidon edustajina ylilääkäri Eero Hirvensaloa HUS:sta ja apulaisylilääkäri Susanna Wileniä PKSSK:stä ( ), perusterveydenhuollon edustajina osastonylilääkäri Heikki Janhusta K-SSHP:stä ja ylilääkäri Jarmo Kantosta MedOne Oy:stä ( ), ensihoidon asiantuntijoina ylilääkäri Jouni Kurolaa P-SSHP:stä ja ylilääkäri Sami Mäenpäätä Kainuun maakuntakuntayhtymästä sekä ylilääkäri Leena Varesmaa-Korhosta haja-asutusalueiden terveyskeskustyön asiantuntijana ( ) pidetyssä kokouksessa olivat lisäksi kuultavina lääkintöneuvos Timo Keistinen STM:stä, sairaanhoitopiirin johtaja Pertti Palomäki PKSSK:sta ja johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka OYS:sta. Kokouksessa keskusteltiin päivystyksen valtakunnallisesta järjestämisestä tulevaisuudessa. 3. Suomalaisen päivystysjärjestelmän nykytilan kuvaus Sosiaali- ja terveysministeriön vetämän työryhmän loppuraportissa on kuvattu yksityiskohtaisesti suomalaisen päivystysjärjestelmän erityispiirteet 1. Päivystystoiminta on Suomessa jaettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykseen. Erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan järjestävät pääosin sairaanhoitopiirit, mutta myös terveyskeskusten järjestämissä päivystyksissä saattaa olla erikoissairaanhoitoa. Terveyskeskukset järjestävät pääosin perusterveydenhuollon päivystystoiminnan joko yksin tai useamman kunnan yhteistyönä. Kunnat ovat voineet tuottaa päivystyspalvelut itse, sopia päivystyspalveluiden tuottajaksi sairaanhoitopiirin tai ulkoistaa päivystyspoliklinikan toiminnan yksityiselle palveluntuottajalle joko osittain tai kokonaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako päivystystoiminnassa vaihtelee alueittain riippuen lääkäreiden koulutuksesta, alueen perinteistä ja käytettävissä olevista resursseista. Päivystystoiminnassa on tapahtunut 2000-luvulla suuria muutoksia, kun päivystystoimintoja on keskitetty suurempiin yksiköihin, yhteispäivystysmalleja on kehitetty ja potilasohjausta on pyritty tarkastelemaan alueellisesti. Lähes kaikilla alueilla on ollut käynnissä päivystykseen liittyviä rakennus- ja kehittämishankkeita. Potilaiden syyt hakeutua päivystykseen vaihtelevat merkittävästi. Hyvinkään yhteispäivystyksessä vuonna 2008 kerätyn aineiston perusteella tiedetään, että suurimman ryhmän, yli viidenneksen, muodostivat potilaat, jotka hakeutuivat päivystykseen pienten vammojen ja tukielinoireen takia. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat flunssa/ kurkku- 1 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4.

9 9 kipu sekä vatsakipu. Hyvinkään aineistossa vuoden 2008 aikaiset päivystyskäynnit (N=52 000) luokiteltiin tulosyyn perusteella. Eri päivystysyksiköissä tulosyiden jakauma voi vaihdella mm. alueellista eroista johtuen Päivystys perusterveydenhuollossa Perusterveydenhuollon päivystysjärjestelyt ovat hyvin kirjavia. Yhä harvempi terveyskeskus järjestää päivystyksen kokonaan omana toimintana: vuonna 2010 oli vain viisi sellaista terveyskeskusta, joissa omat lääkärit päivystivät kaikkina ajankohtina oman terveyskeskuksen toimitiloissa. Väestöön suhteutettuna 2 % väestöstä asuu näiden terveyskeskusten alueella. Joka kolmannessa terveyskeskuksessa arki-iltojen päivystys on hoidettu omien lääkärien toimesta. Yleisin tapa järjestää yöpäivystys arkisin tai viikonloppuna on ostaa se toiselta kunnalliselta terveyskeskukselta tai sairaalalta. Näin toimii joka toinen terveyskeskus. Vastaavasti joka neljäs terveyskeskus hoitaa yöaikaisen päivystyksen seutukunnallisena yhteystyönä. Yksityisten palveluntuottajien merkitys päivystysten järjestämisessä on kasvanut luvulla. Yritysten osuus perusterveydenhuollon päivystyksestä on suurin viikonloppuisin. Lähes 40 % terveyskeskuksista hankkii viikonloppupäivien ja iltojen päivystyspalvelut yksityiseltä yritykseltä. Väestöön suhteutettuna osuudet ovat selvästi suurempia. Esimerkiksi viikonloppuina ja arkiöinä lähes puolet väestöstä on yksityisiltä yrityksiltä ostettujen päivystyspalveluiden piirissä. Arki-iltoina vastaava osuus on noin kolmannes (Liite 1, kuviot 1 ja 2) Päivystys erikoissairaanhoidossa Lääkäriliiton selvityksen mukaan erikoissairaanhoidon päivystystä järjestettiin vuonna 2009 kaikkiaan 47 toimintayksikössä 566 päivystysvakanssin voimin (Hyksin eri päivystyspisteet on laskettu erillisiksi toimintayksiköiksi). Päivystysvakanssien kokonaismäärä on hieman kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Aktiivipäivystysvakansseja on aiempaa enemmän, kun taas vapaamuotoisen päivystyksen ja muun työpaikkapäivystyksen vakanssien määrät ovat vähentyneet. Erityisesti ovat lisääntyneet anestesiologian ja tehohoidon aktiivipäivystysvakanssit (Liite 1, taulukot 1 ja 2). Aktiivipäivystysvakansseista yli puolet (56 %) on raskaita vakansseja (aktiivityötä yli 85 %), ja joka neljännessä vakanssissa aktiivisuusasteeksi on määritelty alle 75 %. Tässä suhteessa eri erikoisalat poikkeavat selvästi toisistaan Lääkärien osallistuminen päivystämiseen Päivystäminen on keskeinen osa julkisella sektorilla toimivan lääkärin työtä. Päätoimisesti sairaaloissa toimivista lääkäreistä 73 % eli noin lääkäriä päivystää osana päätyötään. Terveyskeskuslääkärit osallistuvat päivystykseen tätä harvemmin, ja vuoden 2009 maaliskuussa joka toinen terveyskeskuksessa toimiva lääkäri (N = 1 700) ilmoitti päivystävänsä. Ulkoistamisten myötä terveyskeskuslääkärien päivystäminen on vähentynyt selvästi: vuonna 2002 noin 75 % terveyskeskusten lääkäreistä ilmoitti työhönsä sisältyvän päivystämistä 2. 2 Suomen Lääkäriliitto: Lääkärikyselyt 2002 ja 2009.

10 Päivystyskorvaukset Noin sairaalassa ja 330 terveyskeskuksissa toimivaa lääkäriä osallistuu ympärivuorokautiseen päivystykseen. Sairaaloissa ympärivuorokautisesti päivystävien lääkärien osuus on 88 % kaikista päivystävistä lääkäreistä. Terveyskeskuksissa vastaava osuus on huomattavasti matalampi, noin 19 %. Neljä kymmenestä (37 %) sairaaloiden lääkäreistä eli noin lääkäriä osallistuu aktiivipäivystykseen. Hieman alle 60 % aktiivipäivystäjistä teki vähintään kolme päivystystä kuukaudessa. Joka kymmenes aktiivipäivystykseen osallistuvista lääkäreistä päivystää yli neljä kertaa kuukaudessa. Raskaita päivystyksiä (aktiivityön osuus > 85 %) ilmoitti tekevänsä noin 75 prosenttia aktiivipäivystäjistä. Heistä joka kymmenes tekee yli neljä raskasta päivystystä kuukaudessa. Reilu kolmannes (35 %) terveyskeskusten lääkäreistä eli noin lääkäriä tekee vähintään yhden aktiivipäivystyksen kuukaudessa. Yli 60 % terveyskeskusten aktiivipäivystäjistä tekee yhden tai kaksi aktiivipäivystystä kuukaudessa. Vapaamuotoinen päivystäminen terveyskeskuksissa on harvinaista: noin 300 lääkäriä eli harvempi kuin joka kymmenes lääkäri takapäivystää terveyskeskuksessa osana virkatyötään. Lähes kaksi kolmasosaa näistä päivystäjistä teki vain yhden tai kaksi vapaamuotoista päivystystä kuukaudessa. Yli 40 % kaikista sairaaloiden lääkäreistä eli yli lääkäriä osallistuu vapaamuotoiseen päivystykseen kuukausittain. Heistä noin 57 % oli vähintään kolme vapaamuotoista päivystystä kuukaudessa. Kajantie, Vänskä, Avela ym. (2007) 3 tutkivat tarkemmin sairaaloiden lääkärien päivystyssidonnaisuutta ja lääkäriryhmien välisiä eroja päivystykseen osallistumisessa. Käytännössä lääkäriin kohdistuva päivystysvelvoite määräytyy pitkälti lääkärin työpaikan ja erikoisalan mukaan. Nykyinen päivystysjärjestelmä on muotoutunut sellaiseksi, että aktiivipäivystyksen eturintamassa työskentelevät nuoret erikoistuvat lääkärit. Noin 70 % erikoistuvista lääkäreistä osallistuu aktiivipäivystykseen. Joka neljäs erikoistuva lääkäri ilmoitti myös osallistuvansa vapaamuotoiseen päivystykseen. Yleensä takapäivystäjinä toimivat erikoislääkärit, joita aktiivipäivystäjät voivat tarvittaessa konsultoida puhelimitse tai hälyttää paikalle. Noin 60 % erikois- ja osastonlääkärin tehtävää hoitavista osallistuu takapäivystykseen. Ylilääkäreistäkin joka toisella työhön sisältyy takapäivystystä. Erikois- ja osastonlääkäreistä joka kolmas osallistuu myös aktiivipäivystykseen, ylilääkäreistä joka kuudes. Päivystyskuormituksessa on merkittäviä eroja erikoisalojen välillä: päivystyssidonnaisuus on korkeinta anestesiologian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten sekä kirurgisten alojen erikoislääkäreillä. Kolme neljästä anestesiologista tekee aktiivipäivystyksiä säännöllisesti. Muista aloista poiketen anestesiologien päivystysrasite säilyy suurena työuran loppuvuosiin asti, koska myös kokeneet anestesiologian erikoislääkärit joutuvat osallistumaan aktiivipäivystykseen. Seuraavaksi eniten aktiivipäivystykseen osallistuvia lääkäreitä on naistentautien ja synnytysten erikoisalalla (42 %). Kirurgisten alojen lääkäreillä on eniten vapaamuotoista päivystystä. Heistä yli 80 % ilmoitti takapäivystävänsä. Päivystyksestä saadut korvaukset ovat merkittävä osa lääkärin palkanmuodostusta. Keskimäärin neljännes sairaaloiden lääkäreiden kokonaisansioista muodostuu päivystyskorvauksista. Tässä suhteessa on merkittäviä eroja esimerkiksi erikoisalojen tai eri tehtä- 3 Kajantie M, Vänskä J, Avela R ym. Sairaalalääkärien päivystys Suom Lääkäril 48/2007 vsk 62,

11 11 vänimikkeiden välillä. Päivystyskorvausten osuus kokonaisansioista voi olla huomattavasti keskimääräistä suurempikin, jopa %. Perusterveydenhuollon päivystysten ulkoistaminen on johtanut siihen, että virkaa hoitavilla lääkäreillä päivystyskorvausten merkitys on selvästi pienempi, ja vain noin 5 6 % kokonaisansioista on peräisin päivystyksestä Päivystyksen terveysvaikutukset ja kuormittavuus Yöaikaiseen työhön liittyy yleensä pitkäkestoista valvomista ja elimistön perusvuorokausirytmin häiriintymistä. Näistä johtuu sekä toimintavirheitä että terveyshaittoja. Univajeen on todettu heikentävän toimintakyvyn arviointia, hidastavan päättelyä ja kasvattavan taipumusta riskinottoon. Keskeisimpiä yötyön aiheuttamia terveysriskejä ovat mm. sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, lisääntymisterveyden huononeminen, aineenvaihdunnan häiriöt ja kohonnut riski sairastua rintasyöpään. Yöaikaiseen työskentelyyn liittyy lisäksi suurentunut onnettomuusriski ei ainoastaan työpaikalla, vaan myös välittömästi työvuoron jälkeen 5. Anestesiologian erikoislääkäreille kohdistettu kyselytutkimus osoitti päivystyskuormituksen olevan yhteydessä mm. työperäiseen stressioireiluun, sairaslomiin sekä perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmiin. Päivystysstressin lieventämiseksi anestesiologit ehdottivat tutkimuksessa päivystyskertojen vähentämistä, päivystysrupeamien lyhentämistä, pakollista kahden päivän viikkovapaata ja yläikärajan (50 vuotta) asettamista päivystyspakolle 6. Päivystysten keskittäminen harvempiin toimintayksiköihin on johtanut siihen, että päivystyspisteistä on tullut erittäin raskaita. Tämä on ollut omiaan karkottamaan lääkäreitä pois päivystysaloilta. Lääkärien haluttomuus päivystää on lisääntynyt lääkärien keskuudessa viime vuosina. Kohtuullinen päivystysrasitus on yksi keskeinen kriteeri, jonka perusteella nuoret lääkärit valitsevat erikoisalansa 7. Myös lääkärikunnassa tapahtunut muutos elämän arvoissa, jossa perhe ja vapaa-aika ovat saaneet yhä merkitsevämmän osan, vaikuttaa varmasti päivystysalojen tämänhetkiseen tilanteeseen Lääkärimäärä nyt ja tulevaisuudessa Lääkärimäärä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja suhteellisesti eniten kasvu on kohdistunut yksityiselle sektorille ja työterveyshuoltoon (Liite 1, kuvio 3). Vuoden 2010 alussa maassamme asui noin työikäistä alle 65-vuotiasta lääkäriä. Tämä vastaa noin lääkärin kokoaikaista työpanosta. Lääkärimäärän lisäyksestä huolimatta julkisella sektorilla on lääkärivajetta, joka on suuruudeltaan 535 kokoaikaista lääkärintehtävää erikoissairaanhoidossa ja 222 perusterveydenhuollossa (Liite 1, taulukko 3 ja 4). Työvoimatilanne vaihtelee alueellisesti ja alakohtaisesti. Lääkärikoulutuksen lisäämisen johdosta terveyskeskusten lääkäritilanne on parin viime vuoden aikana parantunut, kun kunnat ovat pystyneet rekrytoimaan erityisesti sijaistyövoimaa. Terveyskeskusten parantunut lääkäritilanne on pysäyttänyt ulkoistamisten kasvun ja vähentänyt tilapäistä ostopalvelua. 4 Tilastokeskus: Kuntasektorin palkat Suomen Lääkäriliitto 2005: Suositus yötyön ja pitkien työrupeamien aiheuttamien haittojen ehkäisystä. 6 Lindfors P. Work-related well-being of Finnish anesthesiologists. Finnish Institute of Occupational Health Research reports Heikkilä T, Hyppölä H, Vänskä J ym. Lääkäri 2008, Kyselytutkimus vuosina valmistuneille lääkäreille. STM: Julkaisuja 2009:19.

12 12 Pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteisesti laatimassa ennusteessa maamme lääkärimäärän arvioidaan jatkavan kasvuaan. Lääkärimäärän kasvu hidastuu vuoden 2017 jälkeen suurten lääkäri-ikäluokkien tullessa eläkeikään. Eläkehuippu saavutettaneen vuosien välillä, jolloin eläkeiän saavuttaa noin 600 lääkäriä vuosittain (Liite 1, kuvio 4). Myös lääkärityövoiman kysynnän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Hitaamman kasvun ennusteessa, jossa lääkärityövoiman kysyntä kehittyy ennustettua väestönkasvua (+0,45 % vuodessa) vastaavasti, kokoaikaisen lääkärityövoiman tarjonta ylittäisi kysynnän jo muutaman vuoden kuluttua. Nopeamman kasvun skenaariossa (+1 % vuodessa) työvoiman kysyntä kasvaa huomattavasti tarjontaa nopeammin (Liite 1, kuvio 5). Erikoisalakohtaiset tarkastelut osoittavat, että erikoislääkärikoulutus nykyisellä tasollaan ei riitä kaikilla aloilla korvaamaan kiihtyvää eläkepoistumaa. Pitkään lääkärivajeesta kärsineen psykiatrian erikoislääkärimäärä näyttää vähenevän selvästi. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärien määrä on myös hienoisesti supistumassa. Sisätautien ja kirurgisten erikoisalojen lääkärimäärien ennakoidaan kasvavan merkittävästi. Suurista erikoisaloista myös työterveyshuollon, anestesiologian ja tehohoidon, sekä kirurgiassa varsinkin ortopedian ja traumatologian erikoislääkärimääriin voidaan arvioida suurta kasvua 8. Lääkäriliitto pyysi eri alojen erikoislääkäriyhdistyksiä arvioimaan alakohtaisesti erikoislääkärityövoiman tarvetta vuoteen 2025 ja tulevaisuudessa tarvittavien oman alan ympärivuorokautisten päivystyspisteiden lukumäärää. Kyselyyn saatiin vastauksia yli 30 erikoislääkäriyhdistykseltä ja lähes kaikki päivystyksen kannalta tärkeät erikoisalat esittivät näkemyksensä. Erikoislääkäriyhdistysten arvioiden perusteella on nähtävissä, että lääkärityövoimaan kohdistuva kysyntä ei jakaannu tasaisesti koko lääkärikuntaan, vaan kysynnässä on merkittäviäkin eroja eri erikoisalojen välillä. Erityisesti väestön ikääntyminen, hoitomahdollisuuksien lisääntyminen ja palvelujärjestelmän muutosten nähtiin johtavan lisääntyvään palvelukysyntään. Päivystyksen järjestämisen kannalta erityisesti naistentautien ja synnytysten erikoislääkärien työvoimanäkymät ovat huolestuttavia. Näyttäisi siltä, että nykyisellä koulutusvolyymilla ja -rakenteella ko. alan erikoislääkärien määrä pysyisi nykyisellä tasollaan, kun samanaikaisesti alan työvoimatarpeen arvioidaan kasvavan merkittävästi. Anestesiologian ja tehohoidon lääkärien kohdalla tilanne on päinvastainen. Lisääntyvästä tarpeesta huolimatta nykyinen koulutusvolyymi tullee johtamaan lievään ylitarjontaan. Lastentautien ja neurologian aloilla uusien valmistuvien lääkärien määrä näyttäisi riittävän suurelta paikkaamaan eläkkeelle siirtyvien määrän. Näiden alojen erikoislääkäriyhdistysten arvioiden mukaan lääkäritarve tulee kuitenkin todellisuudessa olemaan suurempi (Liite 1, taulukko 5). Erikoislääkäriyhdistyksiltä pyydettiin myös näkemystä siitä, kuinka monta ympärivuorokautista oman alan päivystyspistettä tarvitaan jatkossa. Synnytysten järjestämiseen arvioitiin tarvittavan 20 ympärivuorokautisesti päivystävää yksikköä. Sisätautipäivitystä arvioitiin tulevaisuudessa järjestettävän päivystyspisteessä. Kardiologian ja gastroenterologisen kirurgian ympärivuorokautisten päivystyspisteiden lukumääräksi arvioitiin Monilla muilla aloilla, kuten neurologiassa ja monilla kirurgisilla aloilla, yliopistosairaaloissa järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys arvioitiin riittäväksi (Liite 1, taulukko 5). 8 Ruskoaho J, Halila H, Vänskä J: Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain. Suom Lääkäril 46/2010. )

13 13 4. Työaikadirektiivin muutossuunnitelmien eteneminen Keväällä 2009 epäonnistuneen sovittelun jälkeen työaikadirektiivin käsittelyssä seurasi vuoden tauko, joka päättyi maaliskuussa Tuolloin komissio antoi tiedonannon (COM(2010) 106), joka käynnisti ensimmäisen vaiheen eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen kuulemisessa. Toinen, joulukuussa alkanut kuuleminen päättyi helmikuun 2011 lopussa. Tässä kuulemisessa komissio halusi vastauksen kysymykseen tulisiko lainsäädäntömuutoksissa keskittyä vain päivystysaikaan ja korvaavaan lepoaikaan (suppea lähestymistapa) vai käsitellä muitakin työaikadirektiiviin liittyviä kysymyksiä, kuten yksilölliset työaikajoustot eli opt-out, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, vuosiloma, uudet työnteon muodot, itsenäisessä työntekijäasemassa olevien työaika sekä työaikasäännösten soveltaminen silloin, kun henkilöllä on useita työsopimuksia (laaja lähestymistapa). EU-tason työmarkkinajärjestöt (työntekijöitä edustava ETUC ja työnantajapuolta edustavat Businesseurope, UEAPME ja CEEP) ovat ilmoittaneet varovaisen myönteiset kantansa neuvottelujen aloittamiselle. Toisaalta työntekijöiden ja työnantajien näkemykset ovat edelleen kaukana toisistaan. ETUC on ollut laajan lähestymistavan kannalla ja Businesseurope suppean. Tarkempia neuvottelutavoitteita ei vielä ole asetettu ja ETUCin hallituksen vaihtuminen toukokuussa viivästyttää neuvottelujen aloittamista. Työmarkkinaosapuolilla on yhdeksän kuukautta aikaa neuvotella. Aikaisintaan komission ehdotus mahdollisen sopimuksen mukaisiksi direktiivimuutoksiksi on siten odotettavissa Tanskan puheenjohtajakaudella, eli alkuvuodesta Eurooppalaisten lääkärijärjestöjen pääviesti kuulemisissa on ollut, että direktiivin muutosta ei tarvittaisi, vaan jäsenvaltioiden tulisi noudattaa direktiiviä sen mukaisesti, miten EU-tuomioistuin on sitä tulkinnut. Lääkärijärjestöt haluavat poistaa opt-outin eli mahdollisuuden yksilölliseen poikkeamiseen 48 tunnin maksimiviikkotyöajasta, joka nyt on käytössä 16 EU-maassa. Lääkärijärjestöt katsovat EU-tuomioistuimen kantojen mukaisesti, että kaikki päivystysaika on katsottava työajaksi ja että korvaava lepoaika on annettava välittömästi työrupeaman jälkeen. Suomen Lääkäriliitto on eri yhteyksissä korostanut kansallisen sopimusvapauden säilyttämistä päivystysajan ja korvaavan lepoajan määrittämisessä. Komissio on tiedonannoissaan ilmoittanut, että em. neuvottelu- ja lainsäädäntöprosessista riippumatta se jatkaa oikeudellista prosessia niitä EU-maita kohtaan, jotka eivät noudata nykyistä direktiiviä. Erityisesti tämä koskee tapauksia, joissa liiallisten työtuntien teettämisellä on ilmeisiä negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.

14 14 5. Työryhmän johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset niiden pohjalta Työryhmä esittää lääkäripäivystystä koskevina johtopäätöksinään, ja niiden pohjalta keskeisinä toimenpide-ehdotuksinaan seuraavaa: 5.1. Päivystyksen järjestäminen erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa Terveydenhuollon päivystyspalvelut ovat keskeinen osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Perustason palveluiden järjestämisessä tärkeää on läheisyys, erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisessä laadun ja potilasturvallisuuden korostaminen, vaihteleviin ja hoidollisesti vaativiin tilanteisiin varautuminen, ja siten hyvät tutkimus- ja hoitomahdollisuudet voimaan astuvan terveydenhuoltolain 10 mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä tarpeen mukaiset palvelut asukkailleen yhdenvertaisesti koko alueellaan, ja lähellä asukkaita silloin, jos palvelujen alueellinen keskittäminen ei ole perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Saman lain 33 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta. 34 mukaan sairaanhoitopiirin kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jossa on sovittava mm. päivystyksen järjestämisestä. Lain nojalla annetussa asetuksessa (9 ) säädetään, että päivystyspisteistä ja niiden välisestä työnjaosta sovittaessa on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, väestön palvelutarve ja päivystyspisteiden väliset etäisyydet. Vastaavasti lain mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä alueensa erikoissairaanhoito yhteistyössä. Niiden yksimielisesti hyväksymässä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta siten, että työnjako edistää laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Lisäksi on varmistuttava, että hoitoa antavassa yksikössä on riittävät resurssit ja osaaminen. Lain nojalla annetun asetuksen 13 todetaan, että sopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä. Tällöin on varmistettava yllä 9 määriteltyjen perusteiden lisäksi päivystyksen tehtävien edellyttämien riittävien voimavarojen ja osaamisen olemassaolosta. Lain ja 46 säädetään ensihoidosta. Sairaanhoitopiirin on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu alueellisesti toimivana kokonaisuutena. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on mm. vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä. Lain nojalla annetussa ensihoitoasetuksessa määrätään, että sairaanhoitopiireissä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, samoin kuin erityisvastuualueella on oltava ympäri vuorokauden päivystävä ensihoitolääkäri. Päivystystä koskeva asetus tullaan tietojen mukaan antamaan vasta tulevana syksynä. Siinä määriteltäneen kriteerit erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiselle. Työryhmän näkemyksen mukaan ympärivuorokautisesti päivystäviltä erikoissairaanhoidon yksiköiltä edellytetään mahdollisuutta ylläpitää leikkaustoimintaa jatkuvasti. Tämä edellyttää myös teho-osastotoiminnan, verikeskustoiminnan ja päivystyksen toimintaa tukevien laboratorio- ja kuvantamispalveluiden käytettävissä oloa ympärivuorokautisesti. Synnytysten järjestäminen on yksi keskeinen erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelyihin vaikuttava toiminto. Asianmukaisen synnytysturvallisuuden takaaminen edellyttää pääsääntöisesti toimintayksikköjä, joissa on välitön operatiivinen valmius. Tämä edellyttää sairaalapäivystyksen järjestämistä naistentautien ja synnytysten sekä anestesiologian ja

15 15 tehohoidon erikoisaloilla. Lisäksi näissä yksiköissä on huolehdittava lastentautien päivystyksen järjestämisestä. Mainituilla perusteilla Manner-Suomeen tarvitaan viiden yliopistosairaalan ohella 9-12 muuta erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisesti päivystävää toimintayksikköä (keskussairaalaa). Kaikissa näissä yksiköissä on oltava valmius kirurgian osalta traumatologian ja gastroenterologisen kirurgian osaamisen järjestämiseen. Päivystäviä erikoisaloja näissä yksiköissä olisivat siten vähintään seuraavat: - kirurgia a) traumatologian osaaminen b) gastroenterologisen kirurgian osaaminen - anestesiologia ja tehohoito - naistentaudit ja synnytykset - lastentaudit - sisätaudit - neurologia - psykiatria - radiologia - yleislääketiede Erikoissairaanhoidon päivystyksen keskittäminen tulee samalla merkitsemään myös kiireettömän erikoissairaanhoidon keskittymistä samoille sairaalapaikkakunnille. Rakennettavilla päivystysjärjestelyillä on turvattava myös sairaaloiden sisäinen päivystys. Erikoissairaanhoidon päivystysyksiköissä tulee olla myös perusterveydenhuollon keskitetty päivystys, ns. yhteispäivystys. Tämän lisäksi maahan tarvitaan erillisiä perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoon tukeutuvia ympärivuorokautisia päivystysyksiköitä siten, että terveydenhuollon päivystävän toimintayksikön saavutettavuus on ruuhka- Suomessa noin tunnin ja harvaanasutuillakin alueilla enintään kahden tunnin ajomatkan päässä. Perusterveydenhuollon ympärivuorokautisten päivystysyksiköiden kokonaismääräksi muodostunee siten reilut kaksikymmentä. Tämän lisäksi osan vuorokaudesta avoinna olevia ja mahdollisesti viikonloppuisin palvelevia perusterveydenhuollon päivystysyksikköjä jäänee pääasiallisesti nykyisen keskus- ja aluesairaalaverkon pohjalle rakentuneena. Valtakunnan raja-alueilla Pohjois-Suomessa tulee jatkaa ja kehittää rajat ylittävää päivystysyhteistyötä (Ruotsi, Norja). Toimenpide-ehdotus 1: Erikoissairaanhoidon päivystyksen tulee rakentua ympärivuorokautiseen päivystysyksikköön, joissa on myös perusterveydenhuollon keskitetty päivystys (ns. yhteispäivystys). HYKS -sairaanhoitoalueen yksiköt lasketaan yhdeksi päivystysyksiköksi. Toimenpide-ehdotus 2: Em. päivystysyksiköissä tulee olla edustettuna ainakin seuraavat erikoisalat: kirurgia (traumatologian ja gastroenterologisen kirurgian osaaminen), anestesiologia ja tehohoito, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, sisätaudit, neurologia, psykiatria, radiologia ja yleislääketiede. Toimenpide-ehdotus 3: Päivystysyksikköjen sijoittelussa tulee ottaa huomioon harvaanasutun maamme liikenneyhteydet ja sekä pysyvät että ajalliset väestökeskittymät siten, että päivystysyksikön saavutettavuus on enintään kahden tunnin ajomatkan päässä.

16 16 Toimenpide-ehdotus 4: Perusterveydenhuollon ympärivuorokautisia päivystysyksiköitä on oltava maassa noin 20, sisältäen yhteispäivystysyksiköt erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisissa päivystysyksiköissä. Toimenpide-ehdotus 5: Yksi esimerkki tavasta toteuttaa em. periaatteet ympärivuorokautisesti päivystävistä terveydenhuollon yksiköistä (erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) esitetään oheisessa kuvassa (liite 2). Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystysyksiköitä olisi yhteensä 17. Tämän lisäksi harvaanasutussa ja pitkien etäisyyksien Itä- ja Pohjois-Suomessa olisi 5 perusterveydenhuollon vahvasti erikoissairaanhoitoon tukeutuvaa ympärivuorokautista päivystysyksikköä Erityisryhmien (vanhus- ja lapsipotilaat) päivystys; päihdepotilaat Erillisiä päivystyslinjoja vanhuksille ja lapsipotilaille ei tarvita, mutta erilliset odotus- ja tutkimustilat ovat tarpeen näille erityisryhmille. Vanhuspotilaiden sekavuuden välttämiseksi heidän oleskeluympäristönsä myös päivystyksessä tulisi olla rauhallinen. Heidät tulee pyrkiä saamaan nopeasti pois päivystysalueelta, ja heidän hoitoprosessinsa sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota laitosoleskelun keston minimoimiseksi ja siten pitkäaikaisen laitoshoidon riskin pienentämiseksi. Päihtyneille potilaille tarvitaan riittävän valvontamahdollisuuden omaavat tilat päivystysyksiköissä. Vartioinnilla voidaan vaikuttaa päivystysyksiköiden turvallisuuteen niin potilaiden kuin henkilökunnan osalta. Toimenpide-ehdotus 6: Päivystysprosessin sujuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota vanhusten kohdalla laitostumisriskin minimoimiseksi. Toimenpide-ehdotus 7: Päivystysyksiköissä henkilökunnan ja potilaiden turvallisuus on taattava vartioinnin järjestämisellä, ja päihdepotilaille varatuille erillisillä riittävän valvonnan mahdollistavilla tiloilla Ensihoidon järjestäminen Terveydenhuoltolaki siirtää sairaankuljetuksen järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille. Samalla toiminta määritellään ensihoitopalveluksi, joka integroidaan tiiviisti osaksi terveydenhuollon päivystysjärjestelmää. Sairaanhoitopiirin tulee suunnitella ensihoitopalvelu siten, että se muodostaa toimivan alueellisen kokonaisuuden muun päivystystoiminnan kanssa. Sairaanhoitopiirit tekevät ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen, jossa mm. asetetaan tavoitteet potilaiden tavoittamisajoille ja määritellään henkilöstön pätevyysvaatimukset. Päivystyksen keskittäminen asettaa aiempaa suuremmat vaatimukset ensihoitopalvelulle. Ensihoitohenkilöstön toiminta painottuu jatkossa yhä enemmän potilaan hoidon tarpeen arvioimiseen ja myös kotisairaanhoidon hoitotoimien toteuttamiseen. Lisäksi ensihoito joutuu huolehtimaan potilaasta entistä pitempään kuljetusetäisyyksien kasvaessa. Tarkoitus on, että paikalla suoritetun potilaan tilan ja hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen potilas kuljetetaan suoraan tarkoituksenmukaisimpaan hoitopaikkaan.

17 17 Toimenpide-ehdotus 8: Sairaanhoitopiirien järjestäessään ensihoidon ja tehdessään sitä koskevat palvelutasopäätökset on erityisesti otettava huomioon alueen päivystävien terveydenhuollon yksiköiden sijainti ja suunniteltava ensihoitopalvelut siten, että yhteistyö eri toimijoiden kesken on mahdollisimman saumatonta. Suunnitelmassa on huomioitava harvaanasutut alueet ja ajallisesti muuttuvat väestökeskittymät Pitkäaikaishoitolaitosten päivystys Pitkäaikaishoitolaitosten päivystyksen järjestämisessä keskeistä on päiväaikaisen toiminnan järjestäminen ja ei-päivystyksenaikainen toiminnan suunnittelu. Usein päivystysaikaan esille tulevat ongelmat eivät ole lääketieteellisiä vaan hoidettavuuteen ja resurssipulaan liittyviä ongelmia. Kuoleman muodollisella toteamisella ei myöskään ole mitään kiirettä. Etukäteen laadituissa kirjallisissa hoitosuunnitelmissa on otettava kantaa myös päivystysajan hoitojärjestelyihin kunkin hoidettavan kohdalla. Erityisesti harvaanasutuilla alueilla ensihoidon henkilöstön hoitosuunnitelmien pohjalta suorittama hoidontarpeen arvio päivystysyksikön konsultaatiotarpeesta on paikallaan. Pitkäaikaispotilaiden tarpeettomia laitossiirtoja on vältettävä, mutta raskashoitoisille avohoidon potilaille (kotisairaanhoidon potilaat) on mahdollistettava helppo ja yksinkertainen, ennalta sovittu mahdollisuus päästä päivystysaikana terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolle kuormittamatta päivystysyksikön toimintaa silloin, kun potilaan terveydentila ei sitä nimenomaan vaadi. Toimenpide-ehdotus 9: Pitkäaikaislaitoshoidossa olevien potilaiden toimittaminen päivystysyksikköön on ratkaistava ajantasaisten hoitosuunnitelmien pohjalta, harkiten tarvittaessa ensihoitohenkilöstön osaamisen hyödyntämistä päätöksenteossa Sosiaalityön päivystys Kaikissa terveydenhuollon keskitetyissä päivystysyksiköissä tarvitaan sosiaalityön oma, 24/7 päivystys. Tämän tehtävänä on puuttua erityisesti vanhusten ja vammaisten akuutin tehostetun avohoidon tarpeeseen, hoitaa kotiutusjärjestelyjä, vastata päihdeongelmien hoidontarpeesta ja lastensuojelun ongelmista niin, että terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä omaa ammattiosaamistaan vaativaan toimintaan päivystysyksiköissä. Toimenpide-ehdotus 10: Sosiaalityön päivystys on järjestettävä vähintäänkin kaikissa terveydenhuollon yhteispäivystysyksiköissä. Tämä takaa potilaalle tarpeenmukaiset päivystykselliset sosiaalipalvelut ja mahdollistaa samalla sen, että terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat keskittyä omaan, osaamisensa mukaiseen työhön Yksityinen palvelutuotanto päivystyksessä Päivystys on terveydenhuollon ydintoimintaa. Yleensä ydintoiminnot pyritään hoitamaan omana toimintana toimialasta riippumatta, ulkoistaen ensisijaisesti tukitoimintoja tai rutiininomaista tuotantoa erityisesti kysyntäruuhkien osalta. Ainakin erikoissairaanhoidon päivystystoiminta tulisi hoitaa ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon omana toimintana (keskitetyt yhteispäivystyspisteet). Perusterveydenhuollon erillistä päivystystä voidaan herkemmin ulkoistaa, mutta aina toimintoja ulkoistetta-

18 18 essa on kilpailutuskriteereinä korostettava toiminnan laatua, jonka tulee olla samalla tasolla kuin julkisen sektorin omana toimintana harjoittamassa palvelutuotannossa. Ajallisista ruuhkahuipuista/väestökeskittymistä esimerkiksi Lapin turistikeskuksissa, saaristossa ja Saimaan altaan alueella aiheutuvaa perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen normaalitilanteesta poikkeavaa ylimääräistä palvelukysyntää voi olla tarkoituksenmukaista pyrkiä hoitamaan yksityissektorin voimin. Toimenpide-ehdotus 11: Erikoissairaanhoidon keskitettyjen ympärivuorokautisten päivystysyksiköiden (yhteispäivystyspisteet) toiminta tulee hoitaa ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon omana toimintana. Toimenpide-ehdotus 12: Järjestämisvastuussa olevan julkisen toimijan oman henkilöstön ulkopuolisen työvoiman käyttö on tarvittaessa mahdollista yhteispäivystysyksiköissäkin, kunhan toiminnan johto on järjestämisvastuussa olevalla toimijalla Lääkärien päivystysvelvollisuus ja osallistuminen päivystykseen Julkisessa virassa toimivilla lääkäreillä on päivystysvelvollisuus, Lääkärivirkaehtosopimuksenkin määräysten mukaan. Perusteetonta päivystysvelvollisuudesta vapauttamista ei tule käyttää esimerkiksi rekrytointikeinona sen järjestelmän toimintaa ja kollegiaalisuutta rapauttavan vaikutuksen vuoksi. Päivystystyön houkuttelevuuden lisäämiseksi on tarpeellista perustaa akuuttilääketieteen erikoisala. Päivystystyö on tehtävä lääkäreille muutenkin houkuttelevaksi esimerkiksi palkkauksen keinoin ja järjestämällä päivystysvuorot sekä kestoltaan että työkuormitukseltaan inhimillisiksi, samoin kuin antamalla yksittäisille lääkäreille vaikutusmahdollisuuksia päivystysvuoroja järjestettäessä. Lisäksi päivystyksen houkuttelevuutta voidaan lisätä tarjoamalla nuoremmille kollegoille riittävästi kokeneiden lääkärien tukea niin päivystystyötä aloitettaessa kuin myöhemminkin päivystystyössä. Toimenpide-ehdotus 13: Työnantajan tulee huolehtia päivystysvelvollisten päivystysosaamisen ylläpitämisestä. Toimenpide-ehdotus 14: Lääkärin vapauttamiseen päivystysvelvollisuudesta tulee olla perustellut syyt. Toimenpide-ehdotus 15: Akuuttilääketieteen erikoislääkärien tehtävänä on päivystämisen ohella vastata päivystystoiminnan johtamisesta, kehittämisestä ja koordinoimisesta, sekä päivystystyöhön kouluttamisesta yhteistyössä muiden päivystävien erikoisalojen kanssa Lääkärityövoiman riittävyys päivystyksessä Nykyinen lääketieteellisen peruskoulutuksen määrä on riittävä päivystyspalvelujen järjestämiseksi tulevaisuudessa, eikä lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja tule lisätä. Lääkärikunnan eläköitymisen kiihtyminen tulevina vuosina tullee aiheuttamaan paikallisia ja erikoisalakohtaisia vaikeuksia palvelujen järjestämiselle. Erikoislääkärien riittävyyden turvaamiseksi on lisättävä erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallista koordinaatiota, ja erikoisaloittaiset työvoimanäkymät on otettava paremmin huomioon koulutusvirkamäärien suunnittelussa.

19 19 Erikoislääkärien työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehittymistä on arvioitava myös paikallisesti. Arvioinnissa on otettava huomioon uuden terveydenhuoltolain ja EU:n työaikadirektiivin tuomat palvelujärjestelmän muutokset. Päivystykseen tulee varata riittävät henkilöresurssit. Yhden päivystysvakanssin hoitaminen edellyttää alan erikoislääkärin virkaa päivystyksen järjestävässä yksikössä. Raskaissa aktiivipäivystyksissä virkoja tarvitaan tätäkin enemmän. Päivystyksen sujuvuus edellyttää, että myös päiväaikainen toiminta päivystysyksiköissä on mitoitettu päivystyspotilaiden hoitamista varten ja toisaalta, että päivystysaikana hoidetaan vain välitöntä hoitoa vaativia potilaita. Terveydenhuollon toimintayksiköiden elektiivinen toiminta on suunniteltava ja resursoitava siten, että elektiivisiä potilaita ei siirretä virka-ajan loputtua päivystysyksiköiden vastuulle. Toimenpide-ehdotus 16: Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallista koordinaatiota on lisättävä. Lääkäriliitto ehdottaa valtakunnallisen erikoislääkärikoulutuksen neuvottelukunnan perustamista. Toimenpide-ehdotus 17: Terveydenhuollon toimintayksiköiden työ ja henkilöresursointi on suunniteltava siten, että päivystyspotilaiden hoito toteutuu sujuvasti myös virkaaikana, ja että elektiivisiä potilaita ei siirretä päivystysyksiköiden vastuulle. Toimenpide-ehdotus 18: Päivystykseen tulee varata riittävästi päivystäviä lääkäreitä eri vuorokauden aikoina. Yhden päivystysvakanssin hoitaminen edellyttää vähintään alan erikoislääkärin virkaa Työaikadirektiivin nykytilan vaikutukset lääkäripäivystykseen Nykydirektiivi EU-tuomioistuimen tulkitsemalla tavalla edellyttää, että kaikki työpaikallaoloaika tulee laskea tunti tunnista periaatteella työajaksi. Tämä koskee myös työpaikalla vietettyä ei-aktiivista aikaa. Työpaikan ulkopuolella tapahtuva päivystys katsotaan työajaksi vain aktiiviajalta. Komissio on viimeisimmässä tiedonannossaan ehdottanut ratkaisua, jonka mukaan kaikki työpaikallaoloaika katsotaan työajaksi, mutta päivystysajat voitaisiin joillakin aloilla laskea eri tavalla. Kysymys ei siten olisi aina tunti tunnista laskenta, mutta kuitenkin sovellettaisiin maksimiviikkotyöaikaa, ja työntekijän suojelusta tulisi huolehtia. Lisäksi on otettava huomioon EU-tuomioistuimen vahvistama tulkinta, jonka mukaan saamatta jäänyt vuorokausilepo täytyy antaa heti, kun poikkeuksellinen työvuoro päättyy ja joka tapauksessa ennen kuin seuraava työvuoro alkaa. Direktiivi, EU-tuomioistuimen tulkinnat ja komission näkemykset eivät anna kovin paljon joustovaraa. Ne johtanevat jatkossa lyhyempiin yhtäjaksoisiin työrupeamiin. Jos linjaukset korvaavasta lepoajasta säilyvät jatkossa niin, ettei siitä ole mahdollista kansallisesti työmarkkinaosapuolten välillä sopia toisin, päivystyksen järjestäminen nykyisellä mallilla tulee hyvin hankalaksi nykyisen julkisen terveydenhuollon lääkärivakanssien riittämättömyyden vuoksi. Toimenpide-ehdotus 19: Kansallisen työaikalainsäädännön muutokseen lähivuosina tulee varautua. Lääkäripäivystyksen järjestäminen edellyttää päivystäviltä terveydenhuollon toimintayksiköiltä nykyistä selvästi suurempia päivystävien erikoisalojen lääkärien virkamääriä.

20 Lääkäripäivystyksen työaikamallit ja päivystystyön palkkaus Lääkäripäivystyksen kuormittavuus muodostuu päivystysfrekvenssistä (päivystyskertojen lukumäärä kuukaudessa, ja niiden jakautuminen), päivystysvuoron pituudesta ja päivystysvuoron kiireellisyydestä (päivystysyksikön erikoisalakohtainen resursointi). Vanhakantainen tapa järjestää päivystys normaalin päivätyön lisäksi siten, että raskaimmissakin päivystyspisteissä työvuorojen kestot ovat tuntia, on aikansa elänyt. Lääkäripäivystys tulee järjestää siten, että työvuorojen kestot ovat enintään 17 ja pääsääntöisesti tuntia kerrallaan riippuen päivystysvakanssin raskaudesta. Työvuoron jälkeen lääkärille on taattava riittävä vuorokausilepo ennen seuraavan työvuoron alkua. Tämä on välttämätöntä jo yhteisötason voimassaolevan työaikalainsäädännönkin vuoksi. Päivystyksen muututtua lähes jatkuvaksi työnteoksi 3-4 päivystystä kuukaudessa lääkäriä kohden on ehdoton maksimimäärä. Lääkäriliitto kerää vuoden 2011 aikana tiedot erilaisista perinteisestä päivystystyöstä poikkeavista paikallisista päivystysjärjestelyistä ja niistä saaduista kokemuksista, samoin kuin niitä mahdollisesti koskevista palkkausjärjestelyistä valmistautuen työryhmätyön aloittamiseen yhdessä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa lääkärin päivystystyön uuden työaikamallin ja sitä koskevien palkkausmääräysten aikaansaamiseksi. Jatkossakin lääkärin päivystystyö tulee nähdä erityiseksi, normaalista päiväajan työstä poikkeavaksi työksi, jonka työaikajärjestelyt ja palkkausmallit poikkeavat normaalin päiväajan työn vastaavista. Toimenpide-ehdotus 20: Lääkärin työ koostuu jatkossakin toiminnallisesti ja sisällöllisesti toisistaan poikkeavista virka-ajan työstä ja päivystystyöstä. Tämä tulee ottaa huomioon päivystystyötä suunniteltaessa ja hinnoiteltaessa. Toimenpide-ehdotus 21: Lääkäriliitto valmistautuu tiedonkeruulla virkaehtosopimustyöryhmän perustamiseen 2012 alkavalle sopimuskaudelle. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus lääkäripäivystyksen työaikamalliksi ja sitä koskeviksi palkkausmääräyksiksi. Toimenpide-ehdotus 22: Lääkäriliiton hallitus asettaa liiton sisäisen työryhmän valmistelemaan em. työryhmän työtä ja toimimaan sen taustatyöryhmänä Ylläpidettävä päivystystä koskeva tietopohja Lääkäriliiton merkitys päivystyksen järjestämistä, lääkärien päivystykseen osallistumista sekä päivystyksen ja työhyvinvoinnin yhteyttä koskevan tiedon tuottajana on keskeinen, koska nämä aihealueet eivät kuulu viranomaistahojen tai tutkimuslaitosten tilastoinnin piiriin. Lääkäriliitolla tulee olla oman toimintansa ja kannanmuodostuksensa tueksi systemaattista tilastotuotantoa em. aihealueista myös tulevaisuudessa. Tietoa kerätään sekä osana omia kyselytutkimuksia että muiden tutkimustahojen kanssa toteutettavissa yhteishankkeissa. Liiton on huolehdittava enenevissä määrin siitä, että tehtyjen selvitysten tulokset saadaan osaksi päivystysjärjestelmien kehitystyötä. Parhaiten tämä onnistuu kehittämällä julkaisutoimintaa ja tiivistämällä entisestään yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Tällä hetkellä on varsin rajallisesti tietoa raskaiden päivystysten jakamisesta ja muiden työaikakokeilujen olemassaolosta sekä vaikutuksista toimintojen sujuvuuteen, lääkärien työviihtyvyyteen ja palkanmuodostukseen. Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi luottamus-

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Terveydenhuollon päivystys on muutoksessa. Myös lääkärien päivystystyön työaikamallien ja korvausjärjestelmien on muututtava.

Terveydenhuollon päivystys on muutoksessa. Myös lääkärien päivystystyön työaikamallien ja korvausjärjestelmien on muututtava. Heikki Pärnänen LL, johtaja Suomen Lääkäriliitto, politiikkatoimiala heikki.parnanen[a]laakariliitto.fi Muuttuva lääkäripäivystys uudet työaika- ja korvausmallit Terveydenhuollon päivystys on muutoksessa.

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201

SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 SOSIAALI- JA LAUSUNTOPYYNTÖ 587655 v. 1 TERVEYSMINISTERIÖ 26.06.201 STM059:00/201 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ, ASETUS KIIREELLISEN HOIDON PERUSTEISTA JA PÄIVYSTYKSEN ERIKOISALAKOHTAISISTA EDELLYTYKSISTÄ

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lääkärityöstä hyvinvointia. Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti

Lääkärityöstä hyvinvointia. Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti Lääkärityöstä hyvinvointia Lääkärien työhyvinvointi - työryhmän loppuraportti Työryhmä Teppo Heikkilä, puheenjohtaja Ermo Haavisto Hannu Halila Anja Hallberg Kaarina Huuskonen Ulla-Kaija Lammi Kari-Pekka

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014. 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 782/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Lisätiedot

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta

Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 200/2014 23.09.2014 13:04 Päivystysasetuksen päivityksellä taataan hoidon laatua ja turvallisuutta Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt asetuksen kiireellisen

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä 21.10.2014 Lähettäjä: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Meijerikatu 2 (PL 4) 74101 Iisalmi Vastaanottaja: Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain

Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS JUHO RUSKOAHO VTM, tutkija HANNU HALILA LKT, dosentti, koulutusjohtaja JUKKA VÄNSKÄ VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4)

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4) 1 (4) Lausunto 11.7.2014 LAUSUNTO SUUNNITELMASTA SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 1.1.2015 ALKAEN Viite: Lausuntopyyntö, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

KANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA

KANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA SGY:n hallitus on kokouksessaan 28.2.2015 käsitellyt pienten synnytyssairaaloiden toimintaa tulevaisuudessa. Pääpiirteittäin viittaamme oheiseen SGY:n antamaan kannanottoon 31.01.2010 koskien yhtenäisiä

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2014 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke

Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Terveydenhuoltolakiuudistuksen tilanne Lapin liiton Sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityshanke Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Lapin sairaanhoitopiiri Kunta-/seutukuntaneuvottelut

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

JORVIN YHTEISPÄIVYSTYKSEN YLEISLÄÄKÄRIPALVELUIDEN HANKINTA

JORVIN YHTEISPÄIVYSTYKSEN YLEISLÄÄKÄRIPALVELUIDEN HANKINTA HALLITUS 184 29.11.2010 JORVIN YHTEISPÄIVYSTYKSEN YLEISLÄÄKÄRIPALVELUIDEN HANKINTA 231/00/01/03/2010 HALL 184 HUS käynnisti 29.9.2010 julkaistussa hankintailmoituksessa EU-kynnysarvon ylittävän hankintalain

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Lääkärintyöstä hyvinvointia

Lääkärintyöstä hyvinvointia Lääkärintyöstä hyvinvointia Esipuhe Lääkärin työn keskeisimpänä tavoitteena on tuottaa hyvinvointia potilaille. Parhaimmillaan työ tuottaa hyvinvointia myös lääkärille itselleen. Tämä edellyttää sitä,

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät:

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät: Liite - Ensihoito ja päivystys KYSin erva ESH-järjestämissopimus ERVA-JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN LUKU 8 ENSIHOITOPALVELU, ENSIHOITOKESKUS JA PÄIVYSTYS Sopimuksen tavoitteena on, että ensihoitopalvelu, palvelutasopäätökset

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät:

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät: Liite - Ensihoito ja päivystys ERVA-JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN LUKU 8 ENSIHOITOPALVELU, ENSIHOITOKESKUS JA PÄIVYSTYS Sopimuksen tavoitteena on, että ensihoitopalvelu, palvelutasopäätökset ja päivystävien yksiköiden

Lisätiedot

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle 1 Sopimuksen tausta 2 Sopijaosapuolet 3 Sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät:

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät: Liite - Ensihoito ja päivystys KYSin erva ESH-järjestämissopimus ERVA-JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN LUKU 8 ENSIHOITOPALVELU, ENSIHOITOKESKUS JA PÄIVYSTYS Sopimuksen tavoitteena on, että ensihoitopalvelu, palvelutasopäätökset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset Jouni Kurola KYS 1 Ensihoitopalvelun Tehtävämäärät/vuosi 60000 50000 40500 46954 49836 48512 43 628 47958 40000 30000 20000 27300 25 000 31150 32270 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI. Porvoon sairaala, lautakunnan kokoushuone, 1. kerros

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI. Porvoon sairaala, lautakunnan kokoushuone, 1. kerros HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (12) AIKA 04.06.2015 klo 18:00-19:40 PAIKKA Porvoon sairaala, lautakunnan kokoushuone, 1. kerros KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 18 AJANKOHTAISKATSAUS 4 19

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät:

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät: Liite 7 - Ensihoito ja päivystys KYSin erva ESH-järjestämissopimus ERVA-JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN LUKU 8 ENSIHOITOPALVELU, ENSIHOITOKESKUS JA PÄIVYSTYS Sopimuksen tavoitteena on, että ensihoitopalvelu, palvelutasopäätökset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio 2 Lääkintöneuvos Timo Keistinen ja hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki 26.6.2013

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio 2 Lääkintöneuvos Timo Keistinen ja hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki 26.6.2013 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio 1 Sosiaali ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä 1 Johdanto Terveydenhuoltolaissa (1326/2010)

Lisätiedot

Erva-järjestämissopimuksen 8

Erva-järjestämissopimuksen 8 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Liite 7 1 (19) Erva-järjestämissopimuksen 8 Sisällys Ensihoitopalvelu, ensihoitokeskus ja päivystys... 2 Ensihoitopalvelut... 2 KYS-ervan ensihoitokeskus... 3 Potilassiirtotoimintakoordinointi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Ylilääkäri Antti Koskinen Oulun seudun yhteispäivystys

Ylilääkäri Antti Koskinen Oulun seudun yhteispäivystys Päivystyskriteerit Ylilääkäri Antti Koskinen Oulun seudun yhteispäivystys Työryhmän raportin 31.1.2010 pohjalta Tehtävänanto STM nimesi HYKS erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Paperittomien neuvolapalvelut

Paperittomien neuvolapalvelut Paperittomien neuvolapalvelut 22.10.2014 Taneli Puumalainen Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 30.10.2014 2 Kuka on paperiton? Muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

MUISTIO KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSYLILÄÄKÄREIDEN KOKOUKSESTA. Läsnä: Aarnio Pertti Satakunnan keskussairaala

MUISTIO KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSYLILÄÄKÄREIDEN KOKOUKSESTA. Läsnä: Aarnio Pertti Satakunnan keskussairaala Ari Harjula/kmp MUISTIO KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSYLILÄÄKÄREIDEN KOKOUKSESTA Aika: 25.3.2011 klo 11.00-14.00 Paikka: Helsingin Suomalainen Klubi Kansakoulukuja 3, 5. krs Läsnä: Aarnio Pertti Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Lääkäriliitto toteutti vuonna 2010 yhteistyössä

Lääkäriliitto toteutti vuonna 2010 yhteistyössä Tuula Rajaniemi LL, ylilääkäri, KPSHP Lääkäriliiton hallituksen jäsen Lääkärin työhyvinvointi -työryhmän jäsen tuula.rajaniemi[a]fimnet.fi Lääkärintyöstä hyvinvointia Työhyvinvointi ei synny itsekseen,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lääkintöneuvos Timo Keistinen ja hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki 29.8.2013

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lääkintöneuvos Timo Keistinen ja hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki 29.8.2013 SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lääkintöneuvos Timo Keistinen ja hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki 29.8.2013 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS KIIREELLISEN HOIDON PERUS- TEISTA

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista Yhtymähallitus 15 22.01.2013 Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista 574/00.01.02.03/2012 Yhall 15 Valmistelijat: Johtava ylilääkäri Pekka Taipale, pekka.taipale(at)ylasavonsote.fi,

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot