TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi 2005 2006"

Transkriptio

1 TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Jarmo Harju Karri Huhtanen Aleksi Suhonen Heikki Vatiainen Verkkotekniikan jatkokurssi 1

2 Verkkotekniikan jatkokurssi, 4 op Tavoitteet Ymmärrys verkkotekniikoiden keskinäisistä suhteista, Internetin arkkitehtuurista, verkkosuunnittelusta ja IP-verkkojen reitityksestä sekä IPv6:n asemasta. Perustiedot multicastista ja Mobile IP:stä Teoriatietoa sovelletaan käytäntöön laboratorioharjoituksissa Esitiedot TLT-2100 / Tietoliikenneverkkojen perusteet (suoritusmerkintä oltava, muuten tenttiä ei tarkasteta) Suositellaan: Tietoliikenneprotokollat Vaatimukset Luennot Labraharjoitus, joka tehdään kolmessa vaiheessa kevään IV periodilla tentti ( ) Verkkotekniikan jatkokurssi 2

3 Verkkotekniikan jatkokurssi, 4 op Materiaalia kurssikirja: Christian Huitema: Routing in the Internet, 2. painos, Prentice Hall alan toinen klassikko: Radia Perlman: Interconnections, 2. painos, Addison-Wesley yleisteokset Stallings: Data and Computer Communications, Prentice-Hall Kurose, Ross: Computer Networking, Addison Wesley Bertsekas, Gallager: Data Networks, Prentice Hall reititysprotokollista: John T. Moy. OSPF: Anatomy of an Internet Routing Protocol, Addison- Wesley Bassam Halabi: Internet Routing Architectures, 2. painos, Cisco Press luentokalvoja Verkkotekniikan jatkokurssi 3

4 Verkkotekniikat ja Internetin arkkitehtuuri Verkkotekniikan jatkokurssi 4

5 Piirikytkentä vs. pakettikytkentä 1/3 Piirikytkentä osapuolien välille muodostetaan kuvaannollisesti virtapiiri, ns. galvaaninen yhteys, jota pitkin data siirretään reititys ja resurssien varaus ennen datan siirtoa datan mukana ei tarvita minkäänlaista osoitetietoa välttämätön analogisen datan siirrossa digitaalisen datan siirrossa voidaan pieninopeuksisia yhteyksiä kanavoida (multipleksata) suurinopeuksisille yhteyksille tyypillisesti aikajakokanavointia hyväksi käyttäen puskurointia ei käytetä muuten kuin em. kanavoinnin tarpeisiin yhteydellä on koko ajan käytössä vakio tiedonsiirtonopeus Plussaa: pienet viiveet, taattu siirtokaista Miinusta: tekniikka kallista; resurssit varattuna koko yhteyden ajan vaikka liikennettä ei olisikaan; reititys verrattain staattista Verkkotekniikan jatkokurssi 5

6 Piirikytkentä vs. pakettikytkentä 2/3 Pakettikytkentä verkon solmuissa data käsitellään paketteina resurssien tehokkaampi hyödyntäminen: tilastollinen kanavointi kommunikoivilla osapuolilla voi olla käytössä eri tiedonsiirtonopeudet verkkopalvelulle kaksi perusvaihtoehtoa yhteydetön palvelu eli pakettiperustainen reititys (datagrammiverkot, esim. Internet) yhteydellinen palvelu eli virtuaalipiirikytkentäiset verkot, esim. X.25, ATM, MPLS vain digitaaliselle datalle täydelliset osoitteet (yhtydetön palvelu) tai lyhyet yhteysviitteet (yhteydellinen palvelu) tarvitaan joka paketissa Plussaa: resurssit aina hyötykäytössä; halvempi tekniikka; dynaaminen reititys Miinusta: yhteyden viive ja läpäisy (throughput) riippuvat verkon kuormituksesta Verkkotekniikan jatkokurssi 6

7 Piirikytkentä vs. pakettikytkentä 3/3 Piiri- ja pakettikytkennän suhde toisiinsa Pakettikytkentäisen verkon aliverkkoina voi olla piirikytkennällä toteutettuja osia ja usein näin onkin, esim. modeemi/isdn-yhteydet Internetiin, tai SDH:n käyttö datansiirtoon operaattorin runkoverkossa Toisaalta piirikytkentäisen puhelinverkon runkoverkossa voidaan käyttää pakettikytkentäistä VoIP-tekniikkaa Pakettikytkentäisiä ja piirikytkentäisiä aliverkkoja voidaan siis yhdistää toisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla Datagrammipohjainen (siis yhteydetön) pakettikytkentä mahdollisti joustavan ja edullisen tavan yhdistää eri tekniikoilla toteutettuja dataverkkoja => Internet sai alkunsa Verkkotekniikan jatkokurssi 7

8 Internetin arkkitehtuuri Perusnäkökulma Internetin keskeinen suunnitteluperiaate: älykkäät päätelaitteet, yksinkertainen verkko Verkkotekniikan jatkokurssi 8

9 Internetin arkkitehtuuri Verkkotekninen näkökulma Reitittimet eivät yleensä ole toisiinsa kytkettyjä point-to-point -linkeillä vaan siirtoverkkojen avulla MPLS PoS LAN Frame Relay ATM Verkkotekniikan jatkokurssi 9

10 Internetin arkkitehtuuri Verkkohierarkian näkökulma Access Network CORE Internetin verkkohierarkiaan kuuluvat päätelaitteet (host), pääsyverkot eli liityntäverkot (access) ja runkoverkko (core). Verkkotekniikan jatkokurssi 10

11 Internetin arkkitehtuuri Palveluntarjoajanäkökulma Esimerkki Verkkotekniikan jatkokurssi 11

12 Internetin arkkitehtuuri Reitityshierarkian näkökulma Internetin runkoverkko kytkee organisaatioiden ja palveluntarjoajien verkkoja (autonomisia systeemeitä) toisiinsa. Autonomisten systeemien sisällä toimii ns. sisäinen reititys. Myös Internetin runkoverkko on kokoelma toisiinsa kytkettyjä autonomisia systeemejä, jotka tarjoavat kauttakulkupalveluita asiakkailleen. AS:ien tasolla tarvitaan ns. ulkoista reititystä. Transit AS 1 Transit AS 7 AS 6 AS 1 Transit AS 2 Transit AS 4 Transit AS 6 Transit AS 3 Transit AS 5 AS 5 AS 2 AS 3 AS 4 Verkkotekniikan jatkokurssi 12

13 Internetin arkkitehtuuri yhteenveto Toisin kuin televerkossa, Internetin pääsy- ja runkoverkot eivät ole rakentuneet suunnitelmallisesti Runkoverkon hierarkiataso on matala Runkoverkko on kokoelma kansallisten ja kansainvälisten operaattoreiden autonomisia järjestelmiä, jotka tarjoavat kauttakulkuoikeuksia toisilleen Jos runkoverkko ei osaa reitittää jotain pakettia, paketti hylätään (default-free -verkko) Pääsyverkot ovat tyypillisesti teleoperaattoreiden hallinnoimia verkkoja, jotka liittyvät runkoverkkoon yhdellä tai useammalla reitittimellä Verkkotekniikan jatkokurssi 13

14 Verkkotekniikoiden kerrosten erottaminen Verkkoprotokollat: IP (IPX, CLNP) Verkkotekniikat: ATM, MPLS, Frame Relay, Ethernet, X.25 Verkkokerros Siirtokerros Siirtoverkko, kehystys: SDH, HDLC, PPP, Ethernet Fyysinen kerros Multipleksaava siirtokerros: WDM, TDM, FDM, CDM Fyysinen kerros: kupari, kuitu, radiotie Verkkotekniikan jatkokurssi 14

15 Pääsyverkot Kapeakaistainen access PSTN, ISDN GPRS, UMTS Laajakaistainen access dedikoitu yhteys (taattu kaista) xdsl (Fyysinen puhelinlinja + ATM-verkko tai Ethernet), kiinteä linja (kuitu- tai kuparijohtimella) jaettu yhteys Normaali Ethernet Kaapelimodeemi (fyysinen kaapeli-tv-verkko + Ethernet) Langaton yhteys (operaattorin WLAN) Verkkotekniikan jatkokurssi 15

16 Runkoverkot Tasot 1 2: Siirtoverkot fyysisellä tasolla optiset kuidut ja WDM niiden päällä SDH, Ethernet tai jokin muu 2- tai 3-tason tekniikka Taso 3 (over taso 2 over taso 1): Verkkotekniikat ATM tai Frame Relay (over SDH ja/tai over WDM) MPLS (over SDH tai over Ethernet) (IP-) Packet over (PPP over) SDH (IP-) Packet over (jokin kehystys over) WDM IP over Ethernet over (jokin kehystys over) WDM Verkkotekniikan jatkokurssi 16

17 IP:n asema kerrosmallissa IP on verkkokerroksen ylin alikerros, ns. internetworking kerros Sen alla voi olla suoraan linkkikerros tai käytetystä verkkotekniikasta riippuva verkkokerroksen protokolla kuten X.25 tai ATM:n AAL5 Verkkotekniikan jatkokurssi 17

18 Verkkokerros vs. linkkikerros Linkkitason toiminta: kehys siirretään yhden linkin yli yhdelle (point-to-point -linkki) tai useammalle vastaanottajalle (multi-access linkki) Verkkotason toiminta: kehys (jota nyt kutsutaan paketiksi) siirretään (eli reititetään) usean verkon solmun kautta kohteeseensa Linkkitasolla ei siten tarvita reititystä Selkeää, eikö totta? Hetkinen, entä tyypillinen kytkimillä rakennettu lähiverkko!? Katsotaan sitä tarkemmin. Verkkotekniikan jatkokurssi 18

19 Lähiverkko 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches Verkkotekniikan jatkokurssi 19

20 Lähiverkot Laajoissa Ethernet-kytkinverkoissa on sinänsä kaikki tunnusmerkit sille, että kehysten siirtely on verkkokerroksen toimintaa. LANit kuuluvat kuitenkin linkkikerrokselle siksi, että kytkinten (siltojen) toiminta perustuu kakkoskerroksen osoitteisiin (MAC-osoitteisiin), joiden perusteella reititys ei ole mahdollista Miksi ei? Palataan asiaan hieman myöhemmin. Verkkotekniikan jatkokurssi 20

21 Ethernet -kytkimet Välittävät kehyksiä linkkikerroksen tasolla MAC-osoitteita käyttäen Kytkentä: A-to-B ja A -to-b samanaikaisesti, ei törmäyksiä Suuri määrä liityntöjä (interface) Nykyään yksittäiset asemat ovat tyypillisesti tähtimäisesti kytkettyjä kytkimiin (hubeja ei käytetä) Ethernet, mutta yleensä ei törmäyksiä! Broadcast- ja multicast-osoitteilla varustetut kehykset lähetetään kaikkiin liittymiin Verkkotekniikan jatkokurssi 21

22 Lähiverkko Broadcast -domain 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches Collision domain Verkkotekniikan jatkokurssi 22

23 Virtuaali-LANit VLAN-runkolinja eli IEEE802.1Q on käytössä Virtuaali-LANien avulla broadcast-domaineja voidaan jakaa pienemmiksi alueiksi kytkinverkon sisällä 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches VLANien välinen liikenne kulkee reitittimen kautta Verkkotekniikan jatkokurssi 23

24 IP, IP-reititys ja reitittimet Verkkotekniikan jatkokurssi 24

25 Nimet, osoitteet, reitit Nimi identifioi kohteen. Kuka on kyseessä? Osoite kertoo sijainnin. Missä kohde on? Reitti Miten kohteeseen päästään? Esimerkkejä: LAN-osoitteet ovat oikeastaan nimiä MAC-osoite yksilöi laitteen (tai sen verkkokortin) Jos laitteen paikka LANissa vaihtuu, MAC-osoite säilyy samana IP-tason osoitteet ovat aidosti osoitteita kaksitasoinen rakenne: verkkotunnus + koneen tunnus IP-osoitetta on vaihdettava, kun konetta siirretään aliverkosta toiseen TCP/IP-verkkojen ongelma on, että koneilla (sovelluksilla) ei ole selkeästi määriteltyjä nimiä! DNS:n domain-nimet auttavat, mutta eivät ratkaise ongelmaa. Verkkotekniikan jatkokurssi 25

26 IP-osoitteet Jotta asemat ja reitittimet voisivat käsitellä IP-datagrammeja oikein, niiden on pystyttävä erottamaan verkon tunnus ja aseman tunnus IP-osoitteesta käytännössä siis tarvitaan tieto, minkä kahden bitin välissä raja kulkee, eli mikä osuus osoitteesta on verkkotunnusta (network prefix) Alkuperäinen ajatus: sallitaan rajan kulkea vain tavujen välissä, ja koodataan tieto verkkotunnuksen pituudesta osoitteen alkuun! Tämänhetken fakta: raja pitäisi voida vetää joustavasti lähes mihin kohtaan tahansa, eikä tietoa silloin voida sisällyttää osoitteeseen itseensä => Tarvitaan erillinen tieto: aliverkkomaski kertoo verkkotunnuksen pituuden Verkkotekniikan jatkokurssi 26

27 IP-reititys IP-reititys on pakettien kytkentää IP-osoitteen perusteella tavoitteena kuljettaa paketti lähettäjältä vastaanottajalle Ei yhteydenmuodostusta eikä siihen liittyvää signalointia Reititys perustuu siihen, että jokaisen paketin osalta reitittimet itsenäisesti päättelevät (konfiguroinnin kautta ja/tai verkosta saamiensa tietojen perusteella) mikä on paketin seuraava etappi matkalla kohteeseensa Reititys on dynaamista, eli se ottaa automaattisesti huomioon katkenneet yhteydet, uudet verkot, jne. Tähän tarvitaan reititysprotokollia, jotka välittävät saavutettavuustietoa ja mahdollistavat reititystaulujen päivittämisen Verkkotekniikan jatkokurssi 27

28 IP-aliverkko IP-aliverkko (IP subnet) on osoitteiden avulla muodostettu looginen kokonaisuus, joka on sidoksissa fyysiseen topologiaan Samaan IP-aliverkkoon kuuluvat asemat voivat lähettää toisilleen IP-datagrammeja suoraan, ilman reitittimen myötävaikutusta. IP-aliverkko on toteutettu jollain verkkotekniikalla, esimerkiksi lähiverkon avulla (broadcast-verkko) tai (paketti)kytkentäisen verkon avulla. Yhteen LANiin tai pakettikytkentäiseen verkoon voidaan muodostaa useita IP-aliverkkoja. Verkkotekniikan jatkokurssi 28

29 IP-aliverkko Tyypillisesti yksi lähiverkko (broadcast domain) muodostaa yhden IP-aliverkon, mutta joskus voi olla tarkoituksenmukaista sijoittaa lähiverkkoon useita IP-aliverkkoja. Virtuaali-LANien (VLAN) avulla broadcastin etenemistä lähiverkossa voidaan rajoittaa. Luontevaa on sijoittaa eri VLANit eri IP-aliverkkoihin. Reititin tunnistaa aliverkot IP-osoitteen verkkotunnuksen (eli network prefixin) perusteella. Myös asemat tuntevat oman verkkotunnuksensa, ja ohjaavat reitittimelle vain ne lähettämänsä IP-datagrammit, joiden kohde ei kuulu samaan IP-aliverkkoon. Verkkotekniikan jatkokurssi 29

30 Virtuaali-LANit ja IP-aliverkot VLAN-runkolinja eli IEEE802.1Q on käytössä VLANit voivat olla eri IPaliverkkoja. 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches Tällöin on ilman muuta selvää, että VLANien välinen liikenne kulkee reitittimen kautta. Verkkotekniikan jatkokurssi 30

31 Voiko sama VLAN näkyä reitittimen eri porteissa? VLAN-runkolinja eli IEEE802.1Q on käytössä VLANit voivat olla eri IPaliverkkoja 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches Verkkotekniikan jatkokurssi 31

32 Vastaus on EI Reititystoiminto ei tunnista VLANeja Verkkotunnisteen (network prefix) määrittelemä IP-aliverkko pitää löytyä yksikäsitteisesti yhden IP-tasolle näkyvän portin takaa (no, ei tämä nyt aivan ehdoton vaatimus ole Edellisen kalvon kuvassa esittetty tapaus on mahdollinen vain, jos reititin onkin yhteen laatikkoon pakattu yhdistelmälaite, ns. kytkinreititin, joka suostuu kytkemään myös MAC-osoitteiden ja VLAN-tunnuksen perusteella silloin kun kehystä ei ole lähetetty reitittimen MAC-osoitteeseen. Paitsi reitittimen, myös portin käsite on hämärtynyt, kun yhden fyysisen tason portin takaa voi löytyä eri tasoilta useampia loogisia portteja käytetystä verkkotekniikasta riippuen Verkkotekniikan jatkokurssi 32

33 Verkkotekniikan jatkokurssi 33

34 IP-tason ja fyysisen tason topologian vertailu Verkkotekniikan jatkokurssi 34

35 Reititin Reititin on tietokone, joka on yhdistetty kahteen tai useampaan aliverkkoon. Reititin päättää jokaisen sille saapuvan paketin osalta kaksi asiaa: 1) ulosmenoportin eli seuraavan fyysisen aliverkon 2) seuraavan etapin (reititin tai kohdehost) ko. aliverkossa. Reitittimet käyttävät reititystauluja, joihin talletetaan tietoja kohdeverkoista ja niihin johtavista reiteistä Verkkotekniikan jatkokurssi 35

36 Reititin Reitittimen tehtävät voidaan jakaa kahteen osaan: 1. IP-pakettien välitys (forwardointi) IP-protokollan ohjaamana reititystaulusta etsitään sisääntulleelle IP-datagrammille oikea (fyysinen tai looginen) ulosmenoportti, ja portin takana olevan fyysisen verkon ymmärtämä seuraavan etapin osoite 2. Reititystietojen pitäminen ajantasalla Reititystaulut luodaan ja pidetään yllä käymällä jatkuvaa keskustelua muiden reitittimien kanssa. Tähän tarvitaan reititysprotokollia, sillä IP ei ole ollenkaan suunniteltu tähän tarkoitukseen. Verkkotekniikan jatkokurssi 36

37 Router Architecture Overview Two key router functions: run routing algorithms/protocol (RIP, OSPF, BGP) switching datagrams from incoming to outgoing link Verkkotekniikan jatkokurssi 37

38 IP-verkon reititysprotokollat Päätelaitteiden ja reitittimien muodostamaa verkkokonaisuutta, joka on yhden tahon hallinnan ja valvonnan alainen kutsutaan autonomiseksi järjestelmäksi (AS). Autonominen järjestelmä muodostaa oman reititysalueensa Yhden AS:n sisällä olevat reitittimet vaihtavat keskenään reititykseen liittyvää tietoa käyttäen ns. Internal-reititysprotokollia kuten OSPF, RIP tai IGRP. Ennenkuin kaksi AS:ää voi kommunikoida keskenään, pitää niiden vaihtaa reititystietoja - tähän käytetään ns. Externalreititysprotokollia, joista tärkein on BGP4. Verkkotekniikan jatkokurssi 38

39 Reititystauluharjoitus HARJOITUS: Miltä oheisen reititystaulun mukainen verkkoympäristö näyttää? {kukkuu:16} netstat -ain Name Mtu Network Address Ipkts Ierrs Opkts Oerrs Coll ni0* 0 none none ni1* 0 none none lo lan {kukkuu:17} ifconfig lan1 lan1: flags=863<up,broadcast,notrailers,running,multicast> inet netmask fffffc00 broadcast {kukkuu:18} netstat -rn Routing tables Destination Gateway Flags Refs Use Interface UH lo UGHD 0 27 lan UH lo UGHD 0 18 lan UGHD lan1 default UG lan U lan UG lan UG lan UG lan UG lan UG lan1 Verkkotekniikan jatkokurssi 39

40 Graafit Graafi määritellään parina missä G = (N,A), N = solmujen (node) joukko A = kaarien (arc) joukko. Yksinkertaisessa graafissa kahta solmua voi yhdistää vain yksi kaari, eli tällöin kaaret ovat solmupareja {n 1, n 2 }, missä n 1, n 2 N ja n 1 n 2. Solmuja n 1 ja n 2 sanotaan kaaren α = {n 1,n 2 } päätepisteiksi. Multigraafissa solmuparia voi yhdistää useampi kuin yksi kaari, ja myös päätepisteet voivat olla yksi ja sama solmu. Verkkotekniikassa on syytä olettaa graafien olevan multigraafeja. Verkkotekniikan jatkokurssi 40

41 Graafiteorian määritelmiä 1/5 Reitti (walk) graafissa G on jono (n 1, n 2,..., n k ) solmuja siten, että jokainen pari (n 1, n 2 ), (n 2, n 3 ),..., (n k-1, n k ) kuuluu A:han eli on G:n kaari. Jos solmut n 1, n 2,..., n k ovat kaikki eri solmuja, reittiä sanotaan poluksi (path). Reitti (n 1, n 2,..., n k ), jolle pätee: k > 3, n 1 = n k ja reitillä ei ole muita samoja solmuja on silmukka (cycle). Graafi G' = (N', A') on graafin G = (N, A) aligraafi, jos N' N ja A' A. Verkkotekniikan jatkokurssi 41

42 Graafiteorian määritelmiä 2/5 Graafi on yhtenäinen, jos jokaisesta solmusta i N on polku (i = n 1, n 2,..., n k = j) jokaiseen muuhun solmuun j. Yhtenäinen graafi, jossa ei ole silmukoita, on puu. Virittävä puu (spanning tree) on sellainen G:n aligraafi, joka on puu ja sisältää G:n kaikki solmut. Verkkotekniikan jatkokurssi 42

43 Graafiteorian määritelmiä 3/5 G = (N, A) on suunnattu graafi, jos A on järjestettyjen parien joukko, eli kaaret ovat suunnattuja kaaria (n 1, n 2 ), missä n 1 on kaaren alkupiste ja n 2 on kaaren päätepiste. Jokaiseen suunnattuun graafiin liittyy tavallinen graafi G' = (N', A'), jolle N' = N ja {i, j} A' <=> ( (i, j) A (j, i) A ) Suunnatussa graafissa voidaan suunnattu reitti määritellä luonnollisella tavalla. Verkkotekniikan jatkokurssi 43

44 Graafiteorian määritelmiä 4/5 Suunnattu graafi on vahvasti yhtenäinen, jos jokaisesta solmusta i on polku jokaiseen muuhun solmuun m. Oletetaan, että suunnatun graafin G jokaiselle kaarelle (i, j) A on annettu äärellinen painokerroin ( pituus ) d ij. Ääretön pituus siis tulkitaan siten, että kaari (i, j) ei kuulu A:han. G:n suunnatun reitin r = (i, j, k,..., l, m) pituus on d ij + d jk d lm. Lyhimmän polun ongelmassa tavoitteena on löytää pituudeltaan lyhin reitti r kahden annetun solmun välille. Verkkotekniikan jatkokurssi 44

45 Graafiteorian määritelmiä 5/5 Lause. Olkoot i ja m, i m, suunnatun, vahvasti yhtenäisen graafin G kaksi mielivaltaista solmua. Lyhin reitti solmusta i solmuun m on polku, jos ja vain jos kaikkien sellaisten silmukoiden, jotka eivät kulje solmun m kautta, pituus on ei-negatiivinen. Tod. => Jos pituudeltaan negatiivinen silmukka löytyy, voidaan sen avulla lyhentää jokin i:stä m:ään kulkeva polku mielivaltaisen pieneksi ( lähestyy miinus ääretöntä), joten lyhintä reittiä m:ään ei ole olemassa. <= Olkoon r mielivaltainen reitti solmusta i solmuun m. Jos r ei ole polku, siitä voidaan irrottaa silmukoita, kunnes se on polku i:stä m:ään. Koska irrotettujen silmukoiden pituudet ovat suurempia tai yhtäsuuria kuin 0, on saatu polku enintään samanpituinen kuin reitti r. Siten kaikki mahdolliset reitit voidaan modifioida enintään samanpituisiksi poluiksi. Koska graafissa polkuja on äärellinen määrä, ko. poluista voidaan löytää lyhin. Verkkotekniikan jatkokurssi 45

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Kattava katsaus reititykseen

Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/29) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 4: Reititys Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/29) S 38.122 Telecommunication Switching Technology II (2

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)

Lisätiedot

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)

Lisätiedot

OSPF:n toiminta. Välittäjäreititin. Hello-paketti. Hello-paketin kentät. Hello-paketin kentät jatkuvat. OSPF-sanomat hello naapurien selvillesaaminen

OSPF:n toiminta. Välittäjäreititin. Hello-paketti. Hello-paketin kentät. Hello-paketin kentät jatkuvat. OSPF-sanomat hello naapurien selvillesaaminen OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)

Lisätiedot

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1) 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

S Tietoliikenneverkot

S Tietoliikenneverkot Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-8.88 Tietoliikenneverkot Luento : Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa 5.9.999 S-8.88 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma Miksi kytketään Suoraan

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Page 1 of 7 03.04.2008 Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Yleistä Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kolmella Ethernet-kytkimellä, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla:

Lisätiedot

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Graafit ja verkot Suuntamaton graafi: eli haaroja Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja Suunnattu graafi: Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Haaran päätesolmut:

Lisätiedot

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää

Lisätiedot

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju. algoritmit Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 45 Sisältö 1 algoritmit 2 3 4 algoritmit 5 6 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 45 Sisältö

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin

Lisätiedot

reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)

reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing) 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut

Verkkokerroksen palvelut 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros deliver packets given to it by its customers siirtoyhteyskerros peruskerros 2/5/2003 1 Verkkokerroksen palvelut tavoitteet

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu

Lisätiedot

Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava:

Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava: Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava: Dijkstra(V, E, l, v 0 ): S := { v 0 } D[v 0 ] := 0 for v V S do D[v] := l(v 0, v) end for while S V do valitse v V S jolle D[v] on minimaalinen S := S

Lisätiedot

Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät

Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät Monilähetysreititys Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät ohjelmistopäivitykset WWW-välimuistien päivitykset etäopetus, virtuaalikoulu videoiden, äänitteiden lähetys

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast Prof. Jarmo Harju, TTY Verkkotekniikan jatkokurssi 1 Multicast-sovellukset Resurssien haku esim. naapurireitittimet, DHCP -palvelin käytetään yleensä vain

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen

Lisätiedot

AS 3 AS 0. reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)

AS 3 AS 0. reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen

Lisätiedot

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4 AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot,3N\WNHQWl -XNND1XUPL Ongelmakenttä teoriaa mittaustuloksia Ratkaisumallit IP switching Tag switching MPOA muut ratkaisut MPLS 5.11.1997 Jukka Nurmi/ TKK Teletekniikka

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000 Luennot Liisa Marttinen 13.9.2000 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri tietojenkäsittelyalojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien

Lisätiedot

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing) 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing) 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing) 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

Verkkokerros 2: Reititys

Verkkokerros 2: Reititys Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta Luennon sisältö Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 3 ja 5 Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9.

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9. Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 21.5.2002

Diplomityöseminaari 21.5.2002 Diplomityöseminaari.5. Nimi: Aihe: Valvoja: Ohjaaja: Teettäjä: Leimakytkentää hyödyntävien virtuaaliverkkojen vertailu Prof. Raimo Kantola DI Jarno Salmela Sonera Oyj.5. Diplomityöseminaari Esityksen rakenne

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus väylä Eetteriverkon rakenne Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2009. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2005 / 2008 tutkintovaatimukset)

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko, Tehtävä 1 : 1 a) Olkoon G heikosti yhtenäinen suunnattu verkko, jossa on yhteensä n solmua. Määritelmän nojalla verkko G S on yhtenäinen, jolloin verkoksi T voidaan valita jokin verkon G S virittävä alipuu.

Lisätiedot

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori linkkikerroksen toiminnot (LK)

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori linkkikerroksen toiminnot (LK) Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... (switching fabric) 12.10.2001 41 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset,

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 8 Ke 1.2.2017 Timo Männikkö Luento 8 Järjestetty binääripuu Solmujen läpikäynti Binääripuun korkeus Binääripuun tasapainottaminen Graafit ja verkot Verkon lyhimmät polut Fordin ja Fulkersonin

Lisätiedot

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

0 v i v j / E, M ij = 1 v i v j E.

0 v i v j / E, M ij = 1 v i v j E. Vieruspistematriisi Graafi esitetään tietokoneessa useimmiten matriisin avulla. Graafin G = (V, E), V = {v 1, v 2,..., v n } vieruspistematriisi (adjacency matrix)on n n matriisi M = (M ij ), missä n on

Lisätiedot

Tietoverkkoprojekti 1, 5 OP

Tietoverkkoprojekti 1, 5 OP Tietoverkkoprojekti 1, 5 OP 3-periodi 2012 Tavoite Tietoverkkoprojektin ensimmäisen osan tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa pienimuotoinen operaattoriverkko. Kokonaisuudessaan tietoverkkotekniikan

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin. 7.2.2012 Luennon sisältö Reititys

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät

1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät luento01.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2005 1 Sisältö Tietoliikenneverkot ja välitysperiaatteet Liikenneteorian tehtävä Liikenneteoreettiset mallit Littlen kaava 2 Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 9 Ti 7.2.2017 Timo Männikkö Luento 9 Graafit ja verkot Kaaritaulukko, bittimatriisi, pituusmatriisi Verkon lyhimmät polut Floydin menetelmä Lähtevien ja tulevien kaarien listat Forward

Lisätiedot

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Tietoliikenneverkot Luento 4: Reititys 29.9.1999 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Ja taas OSI 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

Ongelmallinen Ethernet

Ongelmallinen Ethernet Ongelmallinen Ethernet Kari Seppänen Kari.Seppanen@vtt.fi Johdanto Sisältö Mikä Ethernet oikeastaan on? Toimisto-Ethernet Skaalautuvuus, vikasietoisuus ja tietoturva Spanning tree protocol -parannukset

Lisätiedot