TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi 2005 2006"

Transkriptio

1 TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Jarmo Harju Karri Huhtanen Aleksi Suhonen Heikki Vatiainen Verkkotekniikan jatkokurssi 1

2 Verkkotekniikan jatkokurssi, 4 op Tavoitteet Ymmärrys verkkotekniikoiden keskinäisistä suhteista, Internetin arkkitehtuurista, verkkosuunnittelusta ja IP-verkkojen reitityksestä sekä IPv6:n asemasta. Perustiedot multicastista ja Mobile IP:stä Teoriatietoa sovelletaan käytäntöön laboratorioharjoituksissa Esitiedot TLT-2100 / Tietoliikenneverkkojen perusteet (suoritusmerkintä oltava, muuten tenttiä ei tarkasteta) Suositellaan: Tietoliikenneprotokollat Vaatimukset Luennot Labraharjoitus, joka tehdään kolmessa vaiheessa kevään IV periodilla tentti ( ) Verkkotekniikan jatkokurssi 2

3 Verkkotekniikan jatkokurssi, 4 op Materiaalia kurssikirja: Christian Huitema: Routing in the Internet, 2. painos, Prentice Hall alan toinen klassikko: Radia Perlman: Interconnections, 2. painos, Addison-Wesley yleisteokset Stallings: Data and Computer Communications, Prentice-Hall Kurose, Ross: Computer Networking, Addison Wesley Bertsekas, Gallager: Data Networks, Prentice Hall reititysprotokollista: John T. Moy. OSPF: Anatomy of an Internet Routing Protocol, Addison- Wesley Bassam Halabi: Internet Routing Architectures, 2. painos, Cisco Press luentokalvoja Verkkotekniikan jatkokurssi 3

4 Verkkotekniikat ja Internetin arkkitehtuuri Verkkotekniikan jatkokurssi 4

5 Piirikytkentä vs. pakettikytkentä 1/3 Piirikytkentä osapuolien välille muodostetaan kuvaannollisesti virtapiiri, ns. galvaaninen yhteys, jota pitkin data siirretään reititys ja resurssien varaus ennen datan siirtoa datan mukana ei tarvita minkäänlaista osoitetietoa välttämätön analogisen datan siirrossa digitaalisen datan siirrossa voidaan pieninopeuksisia yhteyksiä kanavoida (multipleksata) suurinopeuksisille yhteyksille tyypillisesti aikajakokanavointia hyväksi käyttäen puskurointia ei käytetä muuten kuin em. kanavoinnin tarpeisiin yhteydellä on koko ajan käytössä vakio tiedonsiirtonopeus Plussaa: pienet viiveet, taattu siirtokaista Miinusta: tekniikka kallista; resurssit varattuna koko yhteyden ajan vaikka liikennettä ei olisikaan; reititys verrattain staattista Verkkotekniikan jatkokurssi 5

6 Piirikytkentä vs. pakettikytkentä 2/3 Pakettikytkentä verkon solmuissa data käsitellään paketteina resurssien tehokkaampi hyödyntäminen: tilastollinen kanavointi kommunikoivilla osapuolilla voi olla käytössä eri tiedonsiirtonopeudet verkkopalvelulle kaksi perusvaihtoehtoa yhteydetön palvelu eli pakettiperustainen reititys (datagrammiverkot, esim. Internet) yhteydellinen palvelu eli virtuaalipiirikytkentäiset verkot, esim. X.25, ATM, MPLS vain digitaaliselle datalle täydelliset osoitteet (yhtydetön palvelu) tai lyhyet yhteysviitteet (yhteydellinen palvelu) tarvitaan joka paketissa Plussaa: resurssit aina hyötykäytössä; halvempi tekniikka; dynaaminen reititys Miinusta: yhteyden viive ja läpäisy (throughput) riippuvat verkon kuormituksesta Verkkotekniikan jatkokurssi 6

7 Piirikytkentä vs. pakettikytkentä 3/3 Piiri- ja pakettikytkennän suhde toisiinsa Pakettikytkentäisen verkon aliverkkoina voi olla piirikytkennällä toteutettuja osia ja usein näin onkin, esim. modeemi/isdn-yhteydet Internetiin, tai SDH:n käyttö datansiirtoon operaattorin runkoverkossa Toisaalta piirikytkentäisen puhelinverkon runkoverkossa voidaan käyttää pakettikytkentäistä VoIP-tekniikkaa Pakettikytkentäisiä ja piirikytkentäisiä aliverkkoja voidaan siis yhdistää toisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla Datagrammipohjainen (siis yhteydetön) pakettikytkentä mahdollisti joustavan ja edullisen tavan yhdistää eri tekniikoilla toteutettuja dataverkkoja => Internet sai alkunsa Verkkotekniikan jatkokurssi 7

8 Internetin arkkitehtuuri Perusnäkökulma Internetin keskeinen suunnitteluperiaate: älykkäät päätelaitteet, yksinkertainen verkko Verkkotekniikan jatkokurssi 8

9 Internetin arkkitehtuuri Verkkotekninen näkökulma Reitittimet eivät yleensä ole toisiinsa kytkettyjä point-to-point -linkeillä vaan siirtoverkkojen avulla MPLS PoS LAN Frame Relay ATM Verkkotekniikan jatkokurssi 9

10 Internetin arkkitehtuuri Verkkohierarkian näkökulma Access Network CORE Internetin verkkohierarkiaan kuuluvat päätelaitteet (host), pääsyverkot eli liityntäverkot (access) ja runkoverkko (core). Verkkotekniikan jatkokurssi 10

11 Internetin arkkitehtuuri Palveluntarjoajanäkökulma Esimerkki Verkkotekniikan jatkokurssi 11

12 Internetin arkkitehtuuri Reitityshierarkian näkökulma Internetin runkoverkko kytkee organisaatioiden ja palveluntarjoajien verkkoja (autonomisia systeemeitä) toisiinsa. Autonomisten systeemien sisällä toimii ns. sisäinen reititys. Myös Internetin runkoverkko on kokoelma toisiinsa kytkettyjä autonomisia systeemejä, jotka tarjoavat kauttakulkupalveluita asiakkailleen. AS:ien tasolla tarvitaan ns. ulkoista reititystä. Transit AS 1 Transit AS 7 AS 6 AS 1 Transit AS 2 Transit AS 4 Transit AS 6 Transit AS 3 Transit AS 5 AS 5 AS 2 AS 3 AS 4 Verkkotekniikan jatkokurssi 12

13 Internetin arkkitehtuuri yhteenveto Toisin kuin televerkossa, Internetin pääsy- ja runkoverkot eivät ole rakentuneet suunnitelmallisesti Runkoverkon hierarkiataso on matala Runkoverkko on kokoelma kansallisten ja kansainvälisten operaattoreiden autonomisia järjestelmiä, jotka tarjoavat kauttakulkuoikeuksia toisilleen Jos runkoverkko ei osaa reitittää jotain pakettia, paketti hylätään (default-free -verkko) Pääsyverkot ovat tyypillisesti teleoperaattoreiden hallinnoimia verkkoja, jotka liittyvät runkoverkkoon yhdellä tai useammalla reitittimellä Verkkotekniikan jatkokurssi 13

14 Verkkotekniikoiden kerrosten erottaminen Verkkoprotokollat: IP (IPX, CLNP) Verkkotekniikat: ATM, MPLS, Frame Relay, Ethernet, X.25 Verkkokerros Siirtokerros Siirtoverkko, kehystys: SDH, HDLC, PPP, Ethernet Fyysinen kerros Multipleksaava siirtokerros: WDM, TDM, FDM, CDM Fyysinen kerros: kupari, kuitu, radiotie Verkkotekniikan jatkokurssi 14

15 Pääsyverkot Kapeakaistainen access PSTN, ISDN GPRS, UMTS Laajakaistainen access dedikoitu yhteys (taattu kaista) xdsl (Fyysinen puhelinlinja + ATM-verkko tai Ethernet), kiinteä linja (kuitu- tai kuparijohtimella) jaettu yhteys Normaali Ethernet Kaapelimodeemi (fyysinen kaapeli-tv-verkko + Ethernet) Langaton yhteys (operaattorin WLAN) Verkkotekniikan jatkokurssi 15

16 Runkoverkot Tasot 1 2: Siirtoverkot fyysisellä tasolla optiset kuidut ja WDM niiden päällä SDH, Ethernet tai jokin muu 2- tai 3-tason tekniikka Taso 3 (over taso 2 over taso 1): Verkkotekniikat ATM tai Frame Relay (over SDH ja/tai over WDM) MPLS (over SDH tai over Ethernet) (IP-) Packet over (PPP over) SDH (IP-) Packet over (jokin kehystys over) WDM IP over Ethernet over (jokin kehystys over) WDM Verkkotekniikan jatkokurssi 16

17 IP:n asema kerrosmallissa IP on verkkokerroksen ylin alikerros, ns. internetworking kerros Sen alla voi olla suoraan linkkikerros tai käytetystä verkkotekniikasta riippuva verkkokerroksen protokolla kuten X.25 tai ATM:n AAL5 Verkkotekniikan jatkokurssi 17

18 Verkkokerros vs. linkkikerros Linkkitason toiminta: kehys siirretään yhden linkin yli yhdelle (point-to-point -linkki) tai useammalle vastaanottajalle (multi-access linkki) Verkkotason toiminta: kehys (jota nyt kutsutaan paketiksi) siirretään (eli reititetään) usean verkon solmun kautta kohteeseensa Linkkitasolla ei siten tarvita reititystä Selkeää, eikö totta? Hetkinen, entä tyypillinen kytkimillä rakennettu lähiverkko!? Katsotaan sitä tarkemmin. Verkkotekniikan jatkokurssi 18

19 Lähiverkko 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches Verkkotekniikan jatkokurssi 19

20 Lähiverkot Laajoissa Ethernet-kytkinverkoissa on sinänsä kaikki tunnusmerkit sille, että kehysten siirtely on verkkokerroksen toimintaa. LANit kuuluvat kuitenkin linkkikerrokselle siksi, että kytkinten (siltojen) toiminta perustuu kakkoskerroksen osoitteisiin (MAC-osoitteisiin), joiden perusteella reititys ei ole mahdollista Miksi ei? Palataan asiaan hieman myöhemmin. Verkkotekniikan jatkokurssi 20

21 Ethernet -kytkimet Välittävät kehyksiä linkkikerroksen tasolla MAC-osoitteita käyttäen Kytkentä: A-to-B ja A -to-b samanaikaisesti, ei törmäyksiä Suuri määrä liityntöjä (interface) Nykyään yksittäiset asemat ovat tyypillisesti tähtimäisesti kytkettyjä kytkimiin (hubeja ei käytetä) Ethernet, mutta yleensä ei törmäyksiä! Broadcast- ja multicast-osoitteilla varustetut kehykset lähetetään kaikkiin liittymiin Verkkotekniikan jatkokurssi 21

22 Lähiverkko Broadcast -domain 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches Collision domain Verkkotekniikan jatkokurssi 22

23 Virtuaali-LANit VLAN-runkolinja eli IEEE802.1Q on käytössä Virtuaali-LANien avulla broadcast-domaineja voidaan jakaa pienemmiksi alueiksi kytkinverkon sisällä 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches VLANien välinen liikenne kulkee reitittimen kautta Verkkotekniikan jatkokurssi 23

24 IP, IP-reititys ja reitittimet Verkkotekniikan jatkokurssi 24

25 Nimet, osoitteet, reitit Nimi identifioi kohteen. Kuka on kyseessä? Osoite kertoo sijainnin. Missä kohde on? Reitti Miten kohteeseen päästään? Esimerkkejä: LAN-osoitteet ovat oikeastaan nimiä MAC-osoite yksilöi laitteen (tai sen verkkokortin) Jos laitteen paikka LANissa vaihtuu, MAC-osoite säilyy samana IP-tason osoitteet ovat aidosti osoitteita kaksitasoinen rakenne: verkkotunnus + koneen tunnus IP-osoitetta on vaihdettava, kun konetta siirretään aliverkosta toiseen TCP/IP-verkkojen ongelma on, että koneilla (sovelluksilla) ei ole selkeästi määriteltyjä nimiä! DNS:n domain-nimet auttavat, mutta eivät ratkaise ongelmaa. Verkkotekniikan jatkokurssi 25

26 IP-osoitteet Jotta asemat ja reitittimet voisivat käsitellä IP-datagrammeja oikein, niiden on pystyttävä erottamaan verkon tunnus ja aseman tunnus IP-osoitteesta käytännössä siis tarvitaan tieto, minkä kahden bitin välissä raja kulkee, eli mikä osuus osoitteesta on verkkotunnusta (network prefix) Alkuperäinen ajatus: sallitaan rajan kulkea vain tavujen välissä, ja koodataan tieto verkkotunnuksen pituudesta osoitteen alkuun! Tämänhetken fakta: raja pitäisi voida vetää joustavasti lähes mihin kohtaan tahansa, eikä tietoa silloin voida sisällyttää osoitteeseen itseensä => Tarvitaan erillinen tieto: aliverkkomaski kertoo verkkotunnuksen pituuden Verkkotekniikan jatkokurssi 26

27 IP-reititys IP-reititys on pakettien kytkentää IP-osoitteen perusteella tavoitteena kuljettaa paketti lähettäjältä vastaanottajalle Ei yhteydenmuodostusta eikä siihen liittyvää signalointia Reititys perustuu siihen, että jokaisen paketin osalta reitittimet itsenäisesti päättelevät (konfiguroinnin kautta ja/tai verkosta saamiensa tietojen perusteella) mikä on paketin seuraava etappi matkalla kohteeseensa Reititys on dynaamista, eli se ottaa automaattisesti huomioon katkenneet yhteydet, uudet verkot, jne. Tähän tarvitaan reititysprotokollia, jotka välittävät saavutettavuustietoa ja mahdollistavat reititystaulujen päivittämisen Verkkotekniikan jatkokurssi 27

28 IP-aliverkko IP-aliverkko (IP subnet) on osoitteiden avulla muodostettu looginen kokonaisuus, joka on sidoksissa fyysiseen topologiaan Samaan IP-aliverkkoon kuuluvat asemat voivat lähettää toisilleen IP-datagrammeja suoraan, ilman reitittimen myötävaikutusta. IP-aliverkko on toteutettu jollain verkkotekniikalla, esimerkiksi lähiverkon avulla (broadcast-verkko) tai (paketti)kytkentäisen verkon avulla. Yhteen LANiin tai pakettikytkentäiseen verkoon voidaan muodostaa useita IP-aliverkkoja. Verkkotekniikan jatkokurssi 28

29 IP-aliverkko Tyypillisesti yksi lähiverkko (broadcast domain) muodostaa yhden IP-aliverkon, mutta joskus voi olla tarkoituksenmukaista sijoittaa lähiverkkoon useita IP-aliverkkoja. Virtuaali-LANien (VLAN) avulla broadcastin etenemistä lähiverkossa voidaan rajoittaa. Luontevaa on sijoittaa eri VLANit eri IP-aliverkkoihin. Reititin tunnistaa aliverkot IP-osoitteen verkkotunnuksen (eli network prefixin) perusteella. Myös asemat tuntevat oman verkkotunnuksensa, ja ohjaavat reitittimelle vain ne lähettämänsä IP-datagrammit, joiden kohde ei kuulu samaan IP-aliverkkoon. Verkkotekniikan jatkokurssi 29

30 Virtuaali-LANit ja IP-aliverkot VLAN-runkolinja eli IEEE802.1Q on käytössä VLANit voivat olla eri IPaliverkkoja. 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches Tällöin on ilman muuta selvää, että VLANien välinen liikenne kulkee reitittimen kautta. Verkkotekniikan jatkokurssi 30

31 Voiko sama VLAN näkyä reitittimen eri porteissa? VLAN-runkolinja eli IEEE802.1Q on käytössä VLANit voivat olla eri IPaliverkkoja 1 Gbit/s / 100 Mbit/s switches Verkkotekniikan jatkokurssi 31

32 Vastaus on EI Reititystoiminto ei tunnista VLANeja Verkkotunnisteen (network prefix) määrittelemä IP-aliverkko pitää löytyä yksikäsitteisesti yhden IP-tasolle näkyvän portin takaa (no, ei tämä nyt aivan ehdoton vaatimus ole Edellisen kalvon kuvassa esittetty tapaus on mahdollinen vain, jos reititin onkin yhteen laatikkoon pakattu yhdistelmälaite, ns. kytkinreititin, joka suostuu kytkemään myös MAC-osoitteiden ja VLAN-tunnuksen perusteella silloin kun kehystä ei ole lähetetty reitittimen MAC-osoitteeseen. Paitsi reitittimen, myös portin käsite on hämärtynyt, kun yhden fyysisen tason portin takaa voi löytyä eri tasoilta useampia loogisia portteja käytetystä verkkotekniikasta riippuen Verkkotekniikan jatkokurssi 32

33 Verkkotekniikan jatkokurssi 33

34 IP-tason ja fyysisen tason topologian vertailu Verkkotekniikan jatkokurssi 34

35 Reititin Reititin on tietokone, joka on yhdistetty kahteen tai useampaan aliverkkoon. Reititin päättää jokaisen sille saapuvan paketin osalta kaksi asiaa: 1) ulosmenoportin eli seuraavan fyysisen aliverkon 2) seuraavan etapin (reititin tai kohdehost) ko. aliverkossa. Reitittimet käyttävät reititystauluja, joihin talletetaan tietoja kohdeverkoista ja niihin johtavista reiteistä Verkkotekniikan jatkokurssi 35

36 Reititin Reitittimen tehtävät voidaan jakaa kahteen osaan: 1. IP-pakettien välitys (forwardointi) IP-protokollan ohjaamana reititystaulusta etsitään sisääntulleelle IP-datagrammille oikea (fyysinen tai looginen) ulosmenoportti, ja portin takana olevan fyysisen verkon ymmärtämä seuraavan etapin osoite 2. Reititystietojen pitäminen ajantasalla Reititystaulut luodaan ja pidetään yllä käymällä jatkuvaa keskustelua muiden reitittimien kanssa. Tähän tarvitaan reititysprotokollia, sillä IP ei ole ollenkaan suunniteltu tähän tarkoitukseen. Verkkotekniikan jatkokurssi 36

37 Router Architecture Overview Two key router functions: run routing algorithms/protocol (RIP, OSPF, BGP) switching datagrams from incoming to outgoing link Verkkotekniikan jatkokurssi 37

38 IP-verkon reititysprotokollat Päätelaitteiden ja reitittimien muodostamaa verkkokonaisuutta, joka on yhden tahon hallinnan ja valvonnan alainen kutsutaan autonomiseksi järjestelmäksi (AS). Autonominen järjestelmä muodostaa oman reititysalueensa Yhden AS:n sisällä olevat reitittimet vaihtavat keskenään reititykseen liittyvää tietoa käyttäen ns. Internal-reititysprotokollia kuten OSPF, RIP tai IGRP. Ennenkuin kaksi AS:ää voi kommunikoida keskenään, pitää niiden vaihtaa reititystietoja - tähän käytetään ns. Externalreititysprotokollia, joista tärkein on BGP4. Verkkotekniikan jatkokurssi 38

39 Reititystauluharjoitus HARJOITUS: Miltä oheisen reititystaulun mukainen verkkoympäristö näyttää? {kukkuu:16} netstat -ain Name Mtu Network Address Ipkts Ierrs Opkts Oerrs Coll ni0* 0 none none ni1* 0 none none lo lan {kukkuu:17} ifconfig lan1 lan1: flags=863<up,broadcast,notrailers,running,multicast> inet netmask fffffc00 broadcast {kukkuu:18} netstat -rn Routing tables Destination Gateway Flags Refs Use Interface UH lo UGHD 0 27 lan UH lo UGHD 0 18 lan UGHD lan1 default UG lan U lan UG lan UG lan UG lan UG lan UG lan1 Verkkotekniikan jatkokurssi 39

40 Graafit Graafi määritellään parina missä G = (N,A), N = solmujen (node) joukko A = kaarien (arc) joukko. Yksinkertaisessa graafissa kahta solmua voi yhdistää vain yksi kaari, eli tällöin kaaret ovat solmupareja {n 1, n 2 }, missä n 1, n 2 N ja n 1 n 2. Solmuja n 1 ja n 2 sanotaan kaaren α = {n 1,n 2 } päätepisteiksi. Multigraafissa solmuparia voi yhdistää useampi kuin yksi kaari, ja myös päätepisteet voivat olla yksi ja sama solmu. Verkkotekniikassa on syytä olettaa graafien olevan multigraafeja. Verkkotekniikan jatkokurssi 40

41 Graafiteorian määritelmiä 1/5 Reitti (walk) graafissa G on jono (n 1, n 2,..., n k ) solmuja siten, että jokainen pari (n 1, n 2 ), (n 2, n 3 ),..., (n k-1, n k ) kuuluu A:han eli on G:n kaari. Jos solmut n 1, n 2,..., n k ovat kaikki eri solmuja, reittiä sanotaan poluksi (path). Reitti (n 1, n 2,..., n k ), jolle pätee: k > 3, n 1 = n k ja reitillä ei ole muita samoja solmuja on silmukka (cycle). Graafi G' = (N', A') on graafin G = (N, A) aligraafi, jos N' N ja A' A. Verkkotekniikan jatkokurssi 41

42 Graafiteorian määritelmiä 2/5 Graafi on yhtenäinen, jos jokaisesta solmusta i N on polku (i = n 1, n 2,..., n k = j) jokaiseen muuhun solmuun j. Yhtenäinen graafi, jossa ei ole silmukoita, on puu. Virittävä puu (spanning tree) on sellainen G:n aligraafi, joka on puu ja sisältää G:n kaikki solmut. Verkkotekniikan jatkokurssi 42

43 Graafiteorian määritelmiä 3/5 G = (N, A) on suunnattu graafi, jos A on järjestettyjen parien joukko, eli kaaret ovat suunnattuja kaaria (n 1, n 2 ), missä n 1 on kaaren alkupiste ja n 2 on kaaren päätepiste. Jokaiseen suunnattuun graafiin liittyy tavallinen graafi G' = (N', A'), jolle N' = N ja {i, j} A' <=> ( (i, j) A (j, i) A ) Suunnatussa graafissa voidaan suunnattu reitti määritellä luonnollisella tavalla. Verkkotekniikan jatkokurssi 43

44 Graafiteorian määritelmiä 4/5 Suunnattu graafi on vahvasti yhtenäinen, jos jokaisesta solmusta i on polku jokaiseen muuhun solmuun m. Oletetaan, että suunnatun graafin G jokaiselle kaarelle (i, j) A on annettu äärellinen painokerroin ( pituus ) d ij. Ääretön pituus siis tulkitaan siten, että kaari (i, j) ei kuulu A:han. G:n suunnatun reitin r = (i, j, k,..., l, m) pituus on d ij + d jk d lm. Lyhimmän polun ongelmassa tavoitteena on löytää pituudeltaan lyhin reitti r kahden annetun solmun välille. Verkkotekniikan jatkokurssi 44

45 Graafiteorian määritelmiä 5/5 Lause. Olkoot i ja m, i m, suunnatun, vahvasti yhtenäisen graafin G kaksi mielivaltaista solmua. Lyhin reitti solmusta i solmuun m on polku, jos ja vain jos kaikkien sellaisten silmukoiden, jotka eivät kulje solmun m kautta, pituus on ei-negatiivinen. Tod. => Jos pituudeltaan negatiivinen silmukka löytyy, voidaan sen avulla lyhentää jokin i:stä m:ään kulkeva polku mielivaltaisen pieneksi ( lähestyy miinus ääretöntä), joten lyhintä reittiä m:ään ei ole olemassa. <= Olkoon r mielivaltainen reitti solmusta i solmuun m. Jos r ei ole polku, siitä voidaan irrottaa silmukoita, kunnes se on polku i:stä m:ään. Koska irrotettujen silmukoiden pituudet ovat suurempia tai yhtäsuuria kuin 0, on saatu polku enintään samanpituinen kuin reitti r. Siten kaikki mahdolliset reitit voidaan modifioida enintään samanpituisiksi poluiksi. Koska graafissa polkuja on äärellinen määrä, ko. poluista voidaan löytää lyhin. Verkkotekniikan jatkokurssi 45

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Kattava katsaus reititykseen

Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/29) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 4: Reititys Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/29) S 38.122 Telecommunication Switching Technology II (2

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Graafit ja verkot Suuntamaton graafi: eli haaroja Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja Suunnattu graafi: Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Haaran päätesolmut:

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava:

Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava: Algoritmi on periaatteellisella tasolla seuraava: Dijkstra(V, E, l, v 0 ): S := { v 0 } D[v 0 ] := 0 for v V S do D[v] := l(v 0, v) end for while S V do valitse v V S jolle D[v] on minimaalinen S := S

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju. algoritmit Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 45 Sisältö 1 algoritmit 2 3 4 algoritmit 5 6 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 45 Sisältö

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko, Tehtävä 1 : 1 a) Olkoon G heikosti yhtenäinen suunnattu verkko, jossa on yhteensä n solmua. Määritelmän nojalla verkko G S on yhtenäinen, jolloin verkoksi T voidaan valita jokin verkon G S virittävä alipuu.

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 8 Ke 1.2.2017 Timo Männikkö Luento 8 Järjestetty binääripuu Solmujen läpikäynti Binääripuun korkeus Binääripuun tasapainottaminen Graafit ja verkot Verkon lyhimmät polut Fordin ja Fulkersonin

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 9 Ti 7.2.2017 Timo Männikkö Luento 9 Graafit ja verkot Kaaritaulukko, bittimatriisi, pituusmatriisi Verkon lyhimmät polut Floydin menetelmä Lähtevien ja tulevien kaarien listat Forward

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen

Lisätiedot

Kysymys: Voidaanko graafi piirtää tasoon niin, että sen viivat eivät risteä muualla kuin pisteiden kohdalla?

Kysymys: Voidaanko graafi piirtää tasoon niin, että sen viivat eivät risteä muualla kuin pisteiden kohdalla? 7.7. Tasograafit Graafi voidaan piirtää mielivaltaisen monella tavalla. Graafin ominaisuudet voivat näkyä selkeästi jossain piirtämistavoissa, mutta ei toisessa. Eräs tärkeä graafiryhmä, pintagraafit,

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot,3N\WNHQWl -XNND1XUPL Ongelmakenttä teoriaa mittaustuloksia Ratkaisumallit IP switching Tag switching MPOA muut ratkaisut MPLS 5.11.1997 Jukka Nurmi/ TKK Teletekniikka

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4 AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa

Lisätiedot

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta. Tehtävä 2 : 1 Esitetään aluksi eräitä havaintoja. Jokaisella n Z + symbolilla H (n) merkitään kaikkien niiden verkkojen joukkoa, jotka vastaavat jotakin tehtävänannon ehtojen mukaista alkaanin hiiliketjua

Lisätiedot

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari Tehtävä 9 : 1 Merkitään kirjaimella G tehtäväpaperin kuvan vasemmanpuoleista verkkoa sekä kirjaimella H tehtäväpaperin kuvan oikeanpuoleista verkkoa. Kuvan perusteella voidaan havaita, että verkko G on

Lisätiedot

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen

Lisätiedot

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Verkkokerros 2: Reititys

Verkkokerros 2: Reititys Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

Hello-paketin kentät jatkuvat

Hello-paketin kentät jatkuvat Hello-paketin kentät jatkuvat Designated router Backup desigated router reititin ilmoittaa haluavansa toimia välittäjäreitittimenä tai varavälittäjäreitittimenä valintaa suoritetaan jatkuvasti ja joka

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Liite: Verkot. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Liite: Verkot. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Liite: Verkot TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 : Mitä opimme? Verkkoteoria on hyödyllinen sovelletun matematiikan osa-alue, jolla on sovelluksia esimerkiksi logiikassa, operaatiotutkimuksessa, peli-ja päätösteoriassa

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Tietoliikenneverkot Luento 4: Reititys 29.9.1999 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Ja taas OSI 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin. 7.2.2012 Luennon sisältö Reititys

Lisätiedot

14. Luennon sisältö. Kuljetustehtävä. Verkkoteoria ja optimointi. esimerkki. verkkoteorian optimointitehtäviä verkon virittävä puu lyhimmät polut

14. Luennon sisältö. Kuljetustehtävä. Verkkoteoria ja optimointi. esimerkki. verkkoteorian optimointitehtäviä verkon virittävä puu lyhimmät polut JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 14. Luennon sisältö Kuljetustehtävä esimerkki Verkkoteoria ja optimointi verkkoteorian optimointitehtäviä verkon virittävä puu lyhimmät polut kevät 2012 TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät

1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät luento01.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2005 1 Sisältö Tietoliikenneverkot ja välitysperiaatteet Liikenneteorian tehtävä Liikenneteoreettiset mallit Littlen kaava 2 Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella

Lisätiedot

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE)

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE) Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta, MAC-kerroksen

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Diskreetit rakenteet

Diskreetit rakenteet Diskreetit rakenteet 811120P 5 op 7. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 Mikä on verkko? verkko (eli graafi) koostuu solmuista ja väleistä, jotka yhdistävät solmuja

Lisätiedot

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#> Verkkokerros Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 1 0 1 0 1 001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin

Lisätiedot

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua)» 0xxxxx yksilöosoite» 1xxxxx ryhmäosoite»

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Verkkokerros

Tietoliikenteen perusteet. Verkkokerros Tietoliikenteen perusteet Verkkokerros Kurose, Ross: Ch 4.- 4.5 Tietoliikenteen perusteet /007/ Liisa Marttinen Sisältöä Verkkokerros Reititin IP-protokolla Reititysalgoritmit Oppimistavoitteet: - Osata

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 21.2.2017 Kurssin loppuvaiheet Kolme luentoa (ja harjoituskierrosta) jäljellä 21.2. Verkkokerros Ensi viikolla tauko

Lisätiedot

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit Reititysprosessori Kytkentäosa...... (switching fabric) 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

PCM (Pulse Code Modulation)

PCM (Pulse Code Modulation) PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

Kurssikoe on maanantaina 29.6. Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Kurssikoe on maanantaina 29.6. Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla. HY / Avoin ylioisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 201 Harjoitus 7 Ratkaisut palautettava viimeistään perjantaina 26.6.201 klo 16.00. Huom! Luennot ovat salissa CK112 maanantaista 1.6. lähtien.

Lisätiedot

Linkkikerros 1: perusteet

Linkkikerros 1: perusteet Linkkikerros 1: perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 8.3.2016 Sanna Suoranta ja Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

V. V. Vazirani: Approximation Algorithms, luvut 3-4 Matti Kääriäinen

V. V. Vazirani: Approximation Algorithms, luvut 3-4 Matti Kääriäinen V. V. Vazirani: Approximation Algorithms, luvut 3-4 Matti Kääriäinen Luento omatoimisen luennan tueksi algoritmiikan tutkimusseminaarissa 23.9.2002. 1 Sisältö Esitellään ongelmat Steiner-puu Kauppamatkustajan

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

6. Monilähetysreititys

6. Monilähetysreititys 6. Monilähetysreititys Paketti lähetetl hetetään n usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyv tyvät - ohjelmistopäivitykset ivitykset - etäopetus opetus, virtuaalikoulu - videoiden, äänitteiden

Lisätiedot

Johdanto Internetin reititykseen. Ethernet

Johdanto Internetin reititykseen. Ethernet Johdanto Internetin reititykseen Internet architecture IPv4, ICMP, ARP Addressing, routing principles (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Ethernet Most widespread LAN technology Shared medium: Carrier

Lisätiedot

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät Kytkentäkentät, luento - Kolmiportaiset kentät Kolmiportaiset kytkentäkentät - esitystapoja ja esimerkkejä Kytkentäkenttien vertailuperusteet ƒ Estottomuus, looginen syvyys, ajokyky Closin -verkko Paull

Lisätiedot

Seramon projekti Kimmo Haukimäki & Jani Lirkki Agora Center Jyväskylän yliopisto, 40351 Jyväskylä Suomi Contents 1 Johdanto 1 2 Systeemin kuvaus 1 2.1 MPLS tekniikka................................. 1

Lisätiedot

Ja taas OSI. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Malliverkko. Terminologiaa. Terminologiaa /XHQWR5HLWLW\V. AS (Autonomous System) Alue (Area)

Ja taas OSI. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Malliverkko. Terminologiaa. Terminologiaa /XHQWR5HLWLW\V. AS (Autonomous System) Alue (Area) Ja taas OSI Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR5HLWLW\V 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 4 kuljetus 4 kuljetus verkkokerros verkko kerros verkkokerros

Lisätiedot

Johdanto Internetin reititykseen

Johdanto Internetin reititykseen Johdanto Internetin reititykseen Internet architecture IPv4, ICMP, ARP Addressing, routing principles (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Internet Architecture Principles End-to-end principle All

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

b) Olkoon G vähintään kaksi solmua sisältävä puu. Sallitaan verkon G olevan

b) Olkoon G vähintään kaksi solmua sisältävä puu. Sallitaan verkon G olevan Tehtävä 7 : 1 a) Olkoon G jokin epäyhtenäinen verkko. Tällöin väittämä V (G) 2 pätee jo epäyhtenäisyyden nojalla. Jokaisella joukolla X on ehto X 0 voimassa, joten ehdot A < 0 ja F < 0 toteuttavilla joukoilla

Lisätiedot

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15 Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 16.9.2010 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset

Lisätiedot

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120 Tehtävä 1 : 1 Merkitään jatkossa kirjaimella H kaikkien solmujoukon V sellaisten verkkojen kokoelmaa, joissa on tasan kolme särmää. a) Jokainen verkko G H toteuttaa väitteen E(G) [V]. Toisaalta jokainen

Lisätiedot

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut

Lisätiedot

Reititin (Router) Reitittimen rakenne. Reititysprosessori. Aliverkkomaskin käyttö maskin avulla osoitteesta poistetaan koneosoite AND-operaatio

Reititin (Router) Reitittimen rakenne. Reititysprosessori. Aliverkkomaskin käyttö maskin avulla osoitteesta poistetaan koneosoite AND-operaatio Aliverkkomaskin käyttö maskin avulla osoitteesta poistetaan koneosoite AND-operaatio etsitään verkko-osoite reititystaulusta esim. paketin kohdeosoite: 130.50.15.6 maski: 11 1 11111100 00000000 osoite:

Lisätiedot

Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus

Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus Liittymän mukana saat: Telco Gateway 232 valokuitukytkin / päätelaite Planet XRT-401D palomuurilaite / jakokytkin välikuitukaapeli (keltainen) valokuitupaneelin

Lisätiedot

Luento 7: Verkkokerros

Luento 7: Verkkokerros : Verkkokerros tehtävät, reititin ja IP-protokolla Tiina Niklander Kurose&Ross Ch4.1-4.5 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 Lähettäjä (sender) Luennon sisältöä segmentti

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 121-134 4-1 BGP route selection router may learn about more than 1 route to destination AS, selects route based on: 1. local preference value attribute: policy decision 2. shortest

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot

Internet ja tietoverkot 811338A 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luennoija 811338A 5 op 9. 1. 6. 3. 2015 nimi: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi vastaanotto: torstai klo 10 12,

Lisätiedot

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti Jorma Mellin PJ, FICI ry 1 FICI? Suomen IP-yhdysliikennepiste Perustettu 1993, rekisteröity 2001 (Euroopan #1) 27 jäsentä (lokakuu 2008)

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Injektio (1/3) Määritelmä Funktio f on injektio, joss f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Seurauksia: Jatkuva injektio on siis aina joko aidosti kasvava tai aidosti vähenevä Injektiolla on enintään

Lisätiedot

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen 5 op T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen Suunnattu tietotekniikan opiskelijoille Esivaatimuksena Tietokone Työvälineenä -kurssi T-106.1001 Kurssin tavoitteet:

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot