Pohjois-Karjalan kuntaseminaari, Joensuu Ajankohtaista kunta-asioista: Talous, työllisyys, turvapaikanhakijat, sote ja tulevaisuuden kunta

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan kuntaseminaari, Joensuu Ajankohtaista kunta-asioista: Talous, työllisyys, turvapaikanhakijat, sote ja tulevaisuuden kunta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 2

3 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuonna 2014 sekä vuosien keskiarvo Ahvenanmaa Etelä-Karjala Uusimaa Kainuu Lappi Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Satakunta Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa ka Lähde: Tilastokeskus

4 % Kuntien vuosikate % poistoista Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Koko maa * Lähde: Tilastokeskus 4

5 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Karjala yhteensä * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 5 Lähde: Tilastokeskus

6 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Joensuun seutukunta * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 6 Lähde: Tilastokeskus

7 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Karjalan seutukunta * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus

8 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pielisen Karjalan seutukunta * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus

9 80 Pohjois-Karjalan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , milj Vuosikate Tilikauden tulos * Lähde: Tilastokeskus

10 Kuntien lainakanta sekä rahavarat maakunnittain , /asukas Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa KOKO MAA Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lainakanta Rahavarat Lähde: Tilastokeskus

11 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Pohjois-Karjala Rahavarat, Pohjois-Karjala Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pohjois-Karjala Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus 11

12 BKT:n määrä, 2007=100 Lähde: Nordea Markets, Macrobond 12

13 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina Kaudella OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) 13

14 Vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkausten Mrd. vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 0,76 1,12 1,39 1,47 1,60 1,72 1,85 2,0 0,63 1,5 1,0 0,5 0, Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM

15 Kuntien lainakannan muutos , milj "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos * 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta. 15 Lähde: Tilastokeskus

16 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd ,8 0,2 8,7 12, ,1 0,3 9,1 13, ,5 0,3 9,5 14, ,2 0,4 9,9 15, ,2 0,5 10,1 16, ,1 0,6 10,3 18, ,7 0,7 10,5 18, ,2 0,8 10,8 19, ,7 0,9 11,2 20, ,8 1,0 11,9 22, ,5 1,2 12,9 24, ,0 1,3 13,3 25, ,3 1,5 13,5 27, ,8 1,7 14,7 30, Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt /hp Lähde: Tilastokeskus

17 Hallituksen budjettiesitys, kuntatalousohjelma, JTS ja kunnat Työllisyys- talousnäkymien heikkeneminen vaikeuttivat valmistelua 8.9. ns. tuottavuutta lisäävät toimenpiteet eivät sisälly budjettiesitykseen jäi liikkumavaraa neuvotteluille Pakolaiskysymys ei riittävästi esillä kotouttaminen erityishaaste Ei uusia tehtäviä, ei myöskään merkittäviä tehtävien vähentämistä tulevat vaikuttamaan vasta 2017 tulo- ja menoarvioon tehtävien ja velvoitteiden purun jatkovalmistelusta linjauksia lähiaikoina Kuntien valtionosuudet kasvavat veroperustemuutosten kompensaation ja täysimääräisen kustannusten jaon tarkistuksen takia, indeksitarkistus leikataan pois ja yhteisöveron korotettua jako-osuutta ei jatketa (lain voimassaolo päättyy) Hallituksen budjettiesitys vahvistaa kuntataloutta VM:n arvion mukaan 295 milj. Lisäbudjetissa tuli 21,6 milj. euroa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin summa ei riittävä 17

18 18

19 19

20 Turvapaikanhakijoita ennätysmäärä Turvapaikanhakijoita ennätysmäärä vanhoilla toimintamalleilla ei pärjätä Erityisesti Irakin osalta harkitaan turvallisia alueita uudelleen, myös palautussopimus Irakin kanssa neuvotteluissa Vastaanottokeskuksien ja hätämajoituksen osalta valtio maksaa kustannukset, valmistavan koulutuksen korvausperuste muuttuu Kotouttaminen iso haaste moninkertaisilla kotoutettavien määrällä, järjestelmän pullonkaulat korjattava! 20

21 21

22 Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa (ns. sakkomaksut) Työmarkkinatuki Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto 22

23 Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava Hyödynnetään tänä vuonna päättymässä olevan kuntakokeilun hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista, palvelutarpeiden arvioinnista, palveluketjujen yhteensovittamisesta ja palvelujen räätälöinnistä Jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja vahvistetaan vertaisoppimista Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi panostetaan verkosto- ja kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen, tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 23

24 Hallituksen kärkihankkeiden toteutus: Viisi strategista painopistettä kärkihankkeineen ja rakenteelliset uudistukset eli reformit = hallituksen muutosohjelma 1,6 mrd. euroa 26 kärkihankkeeseen ja korjausvelan pienentämiseen vuosina Reformit: eläkeuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, Tulevaisuuden kunta sekä alue- ja keskushallinnon uudistukset Lähde: Pääministeri Sipilä / hallituksen info 24

25 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2014, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,2 KUNNAT verotulot 21,2 1,5 VALTIO verotulot 39,3 27,8 1,5 18,2 6,4 2,4 2,7 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista 25

26 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 3 % Opetus- ja kulttuuritoimi 28 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 17 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 6 % Käyttötal. valtionosuudet 18 % Toimintatulot 23 % siitä: myyntitulot 12 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 45,9 mrd. 26 Lähde: Kuntatalousohjelma/Kuntaliitto

27 Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin , mrd Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 27 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

28 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terveystoimi 14,0 %, 3,01 mrd. : - Päihdehuolto 0,20 mrd. - Ympäristöterveydenhuolto 0,10 mrd. - Toimeentulotuki 0,74 mrd. - Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki 0,50 mrd. - Muu sosiaali- ja terveystoimi 1,47 mrd. Hallinto 3,1 %, 0,67 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,4 %, 1,17 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,1 %, 0,88 mrd. Kotipalvelu 4,0 %, 0,86 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,8 %, 0,38 mrd. Erikoissairaanhoito 33,1 %, 7,13 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 14,9 %, 3,21 mrd. Perusterveydenhuolto 19,6 %, 4,23 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 21,55 mrd. Ilman lasten päivähoitoa, mutta sisältää kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet (= toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) 28 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

29 Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon käyttökustannukset 1) , mrd. Kunnat ja kuntayhtymät Mrd Sosiaalitoimi 2) Terveydenhuolto ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Sosiaalitoimi sisältää myös tehtäväluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekä muu sosiaali- ja terveystoimi. Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty pois sosiaalitoimesta koko tarkastelujaksolla. 29 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

30 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1) kuntakoon mukaan vuonna 2013, /as. Manner-Suomi Kunnan asukasluku Kaikki kunnat Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 2) Vanhusten huolto ym. 3) Muu sosiaali- ja terveystoimi 1) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyörytysmenot) (toimintatulot + vyörytystulot) 2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 3) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut /hp Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

31 Hallitusohjelmassa päätetyt lähtökohdat Itsehallinnollisten alueiden muodostamiselle Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy nykyisiä kuntia laajemmille itsehallintoalueille. Itsehallintoalue on uusi hallinnon taso, jonka päätöksenteko perustuu vaaleilla valittuun itsehallintoalueen omaan hallintoon. Hallituksen marraskuun alussa tekemä päätös: 18 itsehallintoaluetta, 15 sote-aluetta, 12 täyden palvelun 24/7 päivystyssairaalaa sen lisäksi muita päivystysyksiköitä. Kunnista siirtyviä tehtäviä: sote, pelastustoimi, maakuntien liittojen tehtävät. Ympäristöterveydenhuolto selvitettävänä. 31

32 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/ /19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatio sta ja vaalien periaatteista Järjestämislaki lausuntokierrokselle HE eduskuntaan Sotejärjestämis laki Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis vastuu sotealueille PÄÄTOIMENPITEET: 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-uudistuksen yhteydessä. Lähde: STM 32

33 Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan linjaukset

34 Tehtävät Ensi vaiheessa sote-palvelujen järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueille pitäisi antaa palo- ja pelastustoimen vastuu sekä maakuntaliittojen nykyiset tehtävät Toisen asteen koulutuksen siirto alueille tulee selvittää osana valmistelua kiinnittäen huomiota erityisesti lukion ja peruskoulun yläkoulun yhteistyötarpeisiin. Myös valtion aluehallinnon tehtävien siirtoa tulee selvittää tavoitteena selkeä, nykyistä tehokkaammin toimiva julkinen aluehallinto 34

35 Itsehallinto: verotus, vos Itsehallinnon pitää olla aitoa, pääsääntöisesti samoin periaattein kuin nyt kunnallinen itsehallinto toimii. Kuntaliitto tukee tulevien itsehallintoalueiden verotusoikeutta siirtymäajan jälkeen. Alueille tarvitaan valtionosuusjärjestelmä, joka ottaa huomioon alueiden erilaiset olosuhteet, palvelutarpeet ja veropohjan. 35

36 Itsehallinto: vaalit, tuotanto, rahoitusperiaate Itsehallintoon kuuluu vaaleihin perustuva oma päätösvalta. Järjestämisvastuun ohella itsehallintoalueilla tulee olla myös valta päättää, miten palveluita tuotetaan. Itsehallintoalueiden tehtävät on säädettävä lailla kuten nykyisin kuntien tehtävät. Pitää soveltaa rahoitusperiaatetta: valtio turvaa niiden palvelujen rahoituksen, jotka se lailla säätää hoidettavaksi. 36

37 Rahoitus Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta sekä turvata vieraan pääoman saaminen valtion takauksilla. Siirtymäkauden rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti, ja siinä pitää huomioida myös kuntiin jäävien tehtävien rahoitus ja erilaiset kunnat ja alueet. 37

38 Omaisuus, vastuut Omaisuuden siirto pitää selvittää ja toteuttaa riittävän siirtymäajan turvin. Kuntaliitto suosittaa, että kunnat pidättäytyisivät tässä vaiheessa sote-toimialaa koskevista ulkoistuksista, pitkävaikutteisista hankinta- ja vuokrasopimuksista sekä muista kuin välttämättömistä investoinneista. Itsehallintoalueet ovat Kevan jäseniä ja siellä noudatetaan kunnallisia ves- ja tes-sopimuksia. Eläkemenoperusteinen maksu on jaettava esim. palkkasummien perusteella itsehallintoalueiden ja kuntien kesken. 38

39 Kielelliset oikeudet Jos alueella on yksikin kaksikielinen kunta, niin hallinto järjestetään sen mukaisesti. 39

40 Tulevaisuuden kunta Kuntaliiton käynnistämä ohjelma määrittelee tulevaisuuden kuntien roolin alueen elinvoiman ja asukkaiden elämän tukena. Samalla selvitetään itsehallintoalueiden ja kuntien tehtävien työnjakoa ja yhteistyötä. 40

41 Auki olevia kysymyksiä sotessa riittää Selkeää ratkaisu: kuntien rahoitusvastuu sote-palveluihin on loppumassa Pelkkä valtionosuuksien jako kuntien ja sote-alueiden kesken ei riitä sote tarvitsee enemmän resursseja: siirretäänkö osa kuntien verotuloista sotealueille, miten? Kuntavero, kiinteistövero, yhteisövero? Mistä muualta verotuloja? Kunnat ja itsehallinnolliset alueet tarvitsevat oman vos-rahoituksen rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi ja erojen tasaamiseksi Itsehallinnollisten alueiden yleinen toimiala vs. kuntien yleinen toimiala Onko IH-alueiden osalta kyse vain palveluiden järjestäjästä vai myös tuottajasta? Kiinteistöjen hallinta ja sen organisointi, palkkojen harmonisointi, eläkevastuiden jako kuntien ja sote-alueiden kesken on ratkaistava Kevan ja KT:n rooli sote-alueilla edellyttää ao. lakien muuttamista myös Kuran/KTK:n, jos sitä halutaan valtion takaus itsehallinnollisille alueille perusteltu vaihtoehto alkuvaiheessa ennen mahdollista omaa verotusoikeutta Mikä on sote-uudistuksen suhde muuhun aluehallinnon uudistukseen: valtion aluehallinto, 2. aste, maakuntaliitot, pelastustoimi jne. nämä määriteltäneen tammikuussa 41

42 Itsehallinnollisten alueiden muodostamisen jälkeen kuntakonsernien suhteellinen asema vahvistuu tulevaisuuden kunta on vahva Kunta sote-uudistuksen jälkeenkin vahva nouseva paikallisuus ja uudet osallistumisen muodot vahvistavat asemaa, jäljelle jäävissä tehtävissä kunnilla selkeä päätösvalta Kunnilla säilyy merkittäviä tehtäviä: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kunnallinen infra, kaavoitus- ja maapolitiikka, asuminen, kulttuuri-, liikuntaja vapaa-aika, oleskeluluvan saaneiden turvapaikan hakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotouttaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehköäisevä toiminta ja erityisesti paikallisesta elinvoimasta huolehtiminen Avoinna mm. miten käy toisen asteen koulutuksen, työttömien aktivoinnin jne Pelastustoimi ja maakuntien liittojen tehtävät siirtynevät itsehallinnollisten alueille jo alkuvaiheessa Kuntien ja itsehallinnollisten alueiden välille tarvitaan tiivis yhteistyö mm. ennalta ehkäisevän toiminnan, työttömien aktivoinnin ym. toteuttamiseksi => rajapintojen toimivuus varmistettava! Tulevaisuuden kunnan valmistelu tapahtuu parlamentaarisesti kuntalakiin, vos-lainsäädäntöön jne. muutoksia odotettavissa 42

43 Kuntajohtamisen kokonaisuus kuntakonsernin merkitys tulevaisuuden kunnassa kasvaa 43

44 Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Tavoitteena riittävän rahoituksen turvaaminen tulevaisuuden kunnille ja itsehallinnollisille alueille. Uudistuksen alkuvaiheessa kustannukset pikemminkin nousevat mm. palkkojen harmonisoinnin johdosta => lisää haasteita rahoitukselle. Hallituksen asettama tavoite: kokonaisveroaste ei saa nousta, eikä verotus saa kiristyä millään tulotasolla. Kunnilta siirtynee yli puolet peruspalvelujenvaltionosuuksista ja kunnallisverotuloista itsehallinnollisille alueille miten siirto tehdään vaikuttaa merkittävästi eri kuntien/kuntalaisten asemaan. Siirron kuntavaikutusten kohtuullistaminen Miten kuntiin jäävät tehtävät rahoitetaan ja miten kuntien valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa, miten rahoitusperiaate toteutuu jatkossa? Siirtymävaiheen rahoitusmalli on suunniteltava pikaisesti. 44

45 Itsehallinnolliset alueet tulevat: Miten niiden ja kuntien rahoitus järjestetään? Itsehallinnollisille alueille tullee soten asiakasmaksut nykypohjalta (reilu 1,3 mrd. /v) Itsehallinnollisille alueille tulisi siirtymävaiheen jälkeen saada oma verotusoikeus (itsehallinto/vastuu, varainhankinnan kustannukset)» myös valtion rahoitusta tarvitaan rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi itsehallinnollisilla alueilla sekä alueiden välisten erojen tasaamiseksi. Ennen kuin verotusoikeus saadaan järjestettyä, valtion tulee vastata itsehallintoalueiden alijäämien kattamisesta. Jos alkuvaiheessa itsehallinnollisille alueille ei tule omaa verotusoikeutta on valtion taattava alueiden varainhankinta. 45

46 Muut kysymykset Ns. sote-budjettikehysjärjestelmän valmistelu ja kustannusten hallinta tulevaisuudessa» Usean ohjauskeinon muodostama kokonaisuus, keskiössä julkisen talouden suunnitelma Tasearvoltaan 6 6,5 mrd. kiinteistöjen kohtalo? Vaihtoehtoina mm. siirto IH-alueille tai yhtiöittäminen/fuusiot kuntien omistuksessa miten korvataan kunnille? Kiinteistöjen arvostus samoin periaattein, tasearvo tai sitä korkeampi käypä arvo (määrittely vaativaa). Investointien ohjaus Kattamattoman eläkevastuun jakaminen kuntien ja itsehallinnollisten alueiden kesken kyse vajaasta 1 mrd. /v (eläkemenoperusteinen maksu) KL: jaettava kuntien ja IHalueiden kesken esim. toimintamenojen suhteessa. 46

47 Kuntien rahoitus Kunnat eivät ole enää sote-palveluiden rahoittajia Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä millään tulotasolla» Kunnallisvero laskee sillä määrällä kuin valtion / itsehallintoalueiden verotusta kiristetään Onko väliaikaisen verokaton asettaminen mahdollista => Erittäin ongelmallista mm. kuntien itsehallinnon ja rahoituskustannusten nousu-uhan takia Kuntien erilaisuus eroissa tasaustarvetta jatkossakin Riittääkö jäljelle jäävä valtionosuus valtion rahoitusperiaatteen sekä kuntien keskinäisten palvelutarve-, olosuhde- ja tulopohjaerojen tasaamiseen? Kunnille kannusteet ennaltaehkäisevään työhön joko erillisen IH-alueen kannustinjärjestelmän tai kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta. 47

48 48

49 Kiitos mielenkiinnosta! Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: