Kuntajohtajapäivät Hallitusohjelman uudistukset ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Kuntajohtajapäivät Hallitusohjelman uudistukset ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2

2 BKT:n määrä, 2007=100 Lähde: Nordea Markets, Macrobond Valtion ja paikallishallinnon nettoluotonanto , milj. euroa Kuntien tehtäviä lisätty 2000-luvulla kiivaasti ja tuloja leikattu paikallishallinto valtio Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Timo Kietäväinen

3 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , mrd. 3,5 3,0 2,5 Vuosikate Tilikauden tulos HSY:n perustaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0, * 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Lähde: Tilastokeskus, ennakotieto Tilikauden tulos sisältää vuonna 2010 HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd. euroa ja vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja arviolta 1,7 mrd. euroa Timo Kietäväinen Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, * 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1) Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin. Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuoden 2014 luvussa on mukana arviolta 3,1 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisiin liittyviä osakkeiden ja osuuksien hankintaa. Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus

4 Kuntien lainakannan muutos , milj "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos * 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd ,8 0,2 8,7 12, ,1 0,3 9,1 13, ,5 0,3 9,5 14, ,2 0,4 9,9 15, ,2 0,5 10,1 16, ,1 0,6 10,3 18, ,7 0,7 10,5 18, ,2 0,8 10,8 19, ,7 0,9 11,2 20, ,8 1,0 11,9 22, ,5 1,2 12,9 24, ,0 1,3 13,3 25, ,3 1,5 13,5 27, ,8 1,7 14,7 30, Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt Lähde: Tilastokeskus

5 % Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta , %:a BKT:sta Lainakanta, %:a BKT:sta (painelaskelma) Tavoiteura ( =n. 10 % BKT:sta) 1) BKT:n arvo indeksoituna (oikea asteikko) Huomattava, että suhdelukuun vaikuttaa sekä lainakannan kasvu, että BKT:n kehitys ) VM:n virkamiesten esittämä tavoite kuntatalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi vuoteen 2019 mennessä (Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat , ). Vuonna 2019 painelaskelman ja tavoiteuran välinen ero on 1,37 %-yksikköä = 3,2 mrd. euroa Timo Kietäväinen Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot VM (painelaskelma) Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. Kuntakoon mukaan Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Kaikki kunnat * Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

6 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina Leikkaukset jatkuvat myös kaudella sl/hp Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,7 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset valtionosuudet vuosina käyvin hinnoin, mrd. Kuntien veromenetysten kompensaatio 1) Valtionosuudet ilman kompensaatiota 0,1 0,2 0,5 0,6 0,8 0,8 0,9 1,3 1,7 1,8 2,1 2,1 2,1 2, e 16e 2,5 1) Vuodesta 2004 lähtien veroperustemuutoksista johtuvat kuntien verotulomenetykset on kompensoitu kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Vuoden 2016 tasossa kompensaatioiden osuus valtionosuuksista on 2,5 mrd. euroa, eli noin neljännes. Vuosien veroperustemuutoksista on kompensoimatta yli 0,8 mrd., joten kaikkiaan vuosien veroperustemuutoksista johtuen kunnat saavat vuonna 2016 noin 3,3 mrd. vähemmän verotuloja.

7 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Investointihyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Lainakanta ,79 0,25-0,55-4,59 0,21 0,91-1,98-0,08 2,41-1,48 0,55 0,25-0,33 4,20 13, ,69 0,37-0,62-4,70 0,23 0,94-1,09 0,13 3,02-1,65 0,39 0,20 1,00 5,16 15, * 2,88 1,92-2,56-7,62 0,24 5,05-0,10-1,05 2,74-1,93 0,15 0,34 0,14 5,30 16,53 2,06 0,27-0,45-4,60 0,24 0,80-1,68-0,10 3,30-2,10 0,30 0,00-0,28 5,02 18,03 Vuonna 2014 rahoituslaskelman erissä on mukana kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen vaikutukset 2015** Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuoden 2015 arviot Kuntaliitto 14

8 15 Työttömyyden kustannuksista Vuonna 2014 Suomessa käytettiin noin miljoonaa euroa työttömyydestä koituviin passiivimenoihin (työttömyysturva sekä työttömyyden perusteella maksettu asumistuki ja toimeentulotuki). TEM:n pääluokan aktivointitoimiin käytettiin noin 550 miljoonaa euroa eli kymmenesosa passiivituesta. 1-6/2015 työttömyysvirtojen tasolla yhden päivän työttömyyden keston muutos = henkeä = 22,5 miljoonan euron rajakustannus valtiontalouden työttömyysturvamenoissa. Viite: Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM

9 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu 2014 vs. heinäkuu 2015 Palkkatuettu työ ja starttiraha vähentynyt (-7 600) Työvoimakoulutus vähentynyt (-2 600) ---- Omaehtoinen koulutus lisääntynyt (+3 200) Kuntouttava työtoiminta lisääntynyt (+3 200) - Työttömiä Pitkäaikaistyöttömiä Aktivointi Lähde: TEM Työllisyyskatsaus 7/ Aktivointi hiipumassa loppuvuonna Lopullinen työmarkkinatukilasku kunnille riippuu aktivoinnista ja aktiivitoimien kohdentumisesta Valtion työllistymistä edistäviin palveluihin osoittamat määrärahat määrittävät viimekädessä aktivointiasteen Palkkatuki- ja koulutusrahojen loppuminen tulee kalliiksi kunnille ja lisää passiivitukilaisten määrää => määrärahoja lisättävä lisäbudjetissa! 18

10 Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa Työmarkkinatuki Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto 19 Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava Hyödynnetään kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista, palvelutarpeiden arvioinnista, palveluketjujen yhteensovittamisesta ja palvelujen räätälöinnistä Jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja vahvistetaan vertaisoppimista Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi panostetaan verkosto- ja kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen, tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 20

11 Kuntaliiton tavoitteita Vahvistaa paikallista elinvoimaa edistämällä työllisyyttä, yritystoimintaa, osaavan työvoiman saantia ja sosiaalista eheyttä kunnissa Turvata kuntien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen edistämiselle Selkeyttää valtion ja kuntien välinen työnjako työmarkkinatuen saajien ja ylipäätään vaikeammin työllistyvien työttömien palvelujen järjestämisessä Purkaa rakennetyöttömyyttä ja ehkäistä valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen, edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja eheyttää työuria vahvistamalla aikuiskoulutusta Käynnistetään työllisyyden kuntapilotti ensi vuoden alkupuolella, jota varten tehdään tarvittavat muutokset voimassaolevaan lainsäädäntöön! Valitaan kunnat pilottiin jo tänä syksynä, jotta valmistautuminen voi alkaa 21 Hallitusohjelman plussat ja miinukset Myönteistä mm:» Kunnille ei uusia tehtäviä eikä velvoitteita.» Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään 1 mrd :lla» Kokeilutoimintaa edistetään monin tavoin ja toiminnan joustavuutta lisätään mm. kaavoitussäädöksiä uudistamalla» Kunnille korvataan veroperusteiden muutokset» Ei uusia valtionosuusleikkauksia, ellei tehtäviä ja velvoitteita vähennetä» Liikenneinfran peruskorjaukseen lisäpanostus Kielteistä mm:» Kunnat menettävät 5 %-yksikön määräaikaisen korotuksen yhteisöverossa (-270 milj /v 2016)» Kuntien valtionosuuksiin ei indeksitarkistuksia (-60 m /-16)» Sote-uudistusmalli perustuslakivaliokunnan linjausten pohjalta odotettu. Uudistus vähentää kuntien tehtäviä, sen rahoitus pahasti auki sotenkin jälkeen kuntien rooli on vahva; elinvoimapolitiikka korostuu. Uuden kunnan käsitteen/roolin valmistelu käyntiin.» Jätelain muutos (kuntien yksinoikeuksien rajaaminen asumisen jätteisiin) Hallitusohjelman toteutuksessa keskeisellä sijalla kärkihankkeet (27 kpl). Kuntaliitto vastuuttaa sisäisesti kaikki hallituksen kärkihankkeet ja pyrkii vaikuttamaan niihin. 22

12 Auki olevia kysymyksiä sotessa Monikanavarahoituksen ongelmien ratkaisu vielä alkutekijöissään Miten sote-uudistus valmistellaan selvitysmiesten esitys muodostaa realistista pohjaa jatkovalmisteluprosessille Maakuntamalli tarkoittanee vos-järjestelmän jakoa kahteen osaan» maakunnan ja kuntien rahoitukseen Jos maakunnan rahoitus tulee kunnilta ja valtiolta» ei maakunnan veroina» kunnalla olisi rooli maksajana ja verottajana, mutta ei lainkaan päätäntävaltaa => Selkeämpää on, jos kuntien rahoitusvastuu sote-palveluihin loppuu Jaetaanko peruspalvelujen valtionosuuteen liittyvä sotevaltionosuus suoraan maakunnalle ja mjos jaetaan niin millä perusteella? Pelkkä valtionosuuksien jako ei riitä sote tarvitsee enemmän resursseja: siirretäänkö osa kuntien verotuloista sote-alueille? Kiinteistöjen hallinta ja sen organisointi, palkkojen harmonisointi, eläkevastuut ovat vielä auki KT:n ja Kevan rooli sote-alueilla edellyttää ao. lakien muuttamista, samoin Kuran/KTK:n Mikä on sote-uudistuksen suhde muuhun aluehallinnon uudistukseen: valtion aluehallinto, 2. aste, maakuntaliitot jne. 23 VM:n esitys 2016 talousarvioksi julkaistiin Pohjana kevään 2015 tekninen kehys, johon on pääsääntöisesti lisätty hallitusohjelman päätökset Mukana ei kuitenkaan ole:» Tuoreinta arviota suhdanne-ennusteesta» Hallitusohjelman kärkihankkeita, perusväylänpidon lisärahoja» Osa välittömistä yht. 4 mrd. euron sopeutustoimista vielä valmistelussa -> eivät sisälly talousarvioesitykseen» Ehdollisia 1,5 mrd. euron lisäsopeutustoimia ei vielä mukana» Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä yhdellä mrd. eurolla Säästövaikutukset sisään vasta, kun niiden toteutumisesta on riittävä varmuus 24

13 Hallitusohjelman ehdolliset lisätoimet, jos yhteiskuntasopimusta ei synny (tämä on nyt pohdinnassa ei toteutettane sellaisenaan) MENOLEIKKAUKSET, (yht. 959 milj. ) TyEL- ja Yel-sidonnaisten etuuksien ja indeksikorotusten puolittaminen 2018 ja 2019 Lapsilisien leikkaus Työttömyysturvan leikkaus VERONKOROTUKSET, (yht. 454 milj. ) Jätetään tekemättä tuloverotuksen inflaatiotarkistus 2018 Kiristyksiä asuntolainojen korkovähennykseen, alkoholi-, tupakka- ja makeisveroon -> Toimet heikentävät kuntien tulopohjaa, veronkorotukset eivät kasvattane kuntien verotuloja (veroperustemuutos) 25 VM-esitys sisältää monia välittömiä sopeutustoimia, mm. Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen» Säästö 113 milj. vuoteen 2020 mennessä Lisäys omais- ja perhehoitajien vapaisiin 2016» Säästö 165 milj. euroa v mennessä, kun kalliimpaa laitoshoitoa korvautuu omaishoidolla Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen 2017 lähtien (säästö n. 50 milj. ) Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 2016 ja 2017 Päivähoidon hoitosuhteen nostaminen 1/8 v Indeksikorotusten jäädyttäminen

14 VM-esitys ei sisällä mm. Erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmää» 200 milj. euroon nouseva säästö v Ammatillisen koulutuksen uudistusta» 190 milj. euron säästö vuodesta 2017 lähtien 27 VM-esitys sisältää muutoksia myös tulopuoleen 2016 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan 2016 (n. 150 milj. ) Päivähoitomaksuja korotetaan alkaen (n. 50 milj. ) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ajantasaistetaan (n. 20 milj. ) Kiinteistöveron korottaminen (arvio n. 25 milj. ) Yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen» pienentää tuloja noin 260 milj. Kustannustenjaon tarkistus (n milj. ) Veroperustemuutosten vaikutus kuntien verotuottoihin kompensoidaan kunnille valtionosuuksien kautta» n. 250 milj. 28

15 Kuntasopeutuksen jakautuminen hallitusohjelman mukaan, milj. euroa KUNNAT YHTEENSÄ josta: Opetus, tiede, kulttuuri Sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakasmaksut Sosiaalietuudet Indeksijäädytykset VM:n esitys vuodelle 2016 vastaa paljolti hallitusohjelman taulukkoa, loppuvuosissa epävarmuutta 29 Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen VM:n riihen yhteydessä arvioitiin, että valtion toimenpiteet yhteensä vahvistavat kuntataloutta noin 450 milj. eurolla» Summat täsmentyvät vielä budjettiriiheen edettäessä, summa todennäköisesti pienenee 30

16 31 32

17 33 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoa kunnista ja Kuntaliitosta: Timo Kietäväinen