VIITASAAREN KAUPUNKI ITÄINEN RANTAYLEISKAAVA. Luonto- ja maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20874

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITASAAREN KAUPUNKI ITÄINEN RANTAYLEISKAAVA. Luonto- ja maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.1.2014 703-P20874"

Transkriptio

1 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy VIITASAAREN KAUPUNKI ITÄINEN RANTAYLEISKAAVA Luonto- ja maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20874

2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys I Itäinen rantayleiskaava 703-D1197 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET Maastotyö ja raportointi Arvokkaat luontokohteet, maisema, eläimistö ja kasvillisuus Linnustoselvitys Liito-oravaselvitys Muut luontoarvot Lähtöaineisto Luontokohteiden arvottaminen ja arvottamiskriteerit Maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden valintaperusteet Uhanalaisuusluokitus Luontotyyppien uhanalaisuus Metsä- ja vesilain mukaiset kohteet Suomen kansainväliset vastuulajit Rantaluokitus Maankäyttösuositusmerkinnät ALUEEN LUONNONHISTORIA ALUEEN NYKYTILA Kallio- ja maaperä Maisema Vesiluonto Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus Metsät Suot Vesi- ja rantakasvillisuus Perinne- ja kulttuurikasvillisuus Eläimistö Nisäkkäät Linnusto Muut eläimet LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Ilves (Lynx lynx) Liito-orava (Pteromys volans) Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) Viitasammakko (Rana arvalis) Lintudirektiivilajit Kaakkuri (Gavia stellata) Kalasääski (Pandion haliaetus) Huuhkaja (Bubo bubo) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Viirupöllö (Strix uralensis) Kalatiira (Sterna hirundo)... 17

3 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys II Itäinen rantayleiskaava 703-D Kuikka (Gavia arctica) Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Metso (Tetrao urogallus) Teeri (Tetrao tetrix) Pyy (Bonasa bonasia) Ruisrääkkä (Crex crex) Palokärki (Dryocopus martius) Kurki (Grus grus) Luhtahuitti (Porzana porzana) UHANALAISET JA SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT LAJIT Uhanalaiset lajit Erittäin uhanalaiset lajit (EN) Vaarantuneet lajit (VU) Silmälläpidettävät lajit SUOMEN KANSAINVÄLISET VASTUULAJIT LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Luonnonsuojelualueet Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaat kohteet Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Luonnonmaisemakohteet Kulttuurimaisemakohteet ja muinaismuistot RANTALUOKITUS JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET LÄHTEET Yleiskartat MML Pohjakartat MML Kuvat Finnish Consulting Group Oy Teksti Finnish Consulting Group Oy Kasvupaikat Metsäntutkimuslaitos, 2014 LIITTEET Liite 1 Liite 2.1 Liite 2.2 Liite 2.3 Liite 3.1 Liite 3.2 Liite 3.3 Kasvupaikat Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Taimoniemi Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Pirttikangas - Isojärvi Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Puronkylä - Valli Rantaluokitus ja rakentamissuositukset Taimoniemi Rantaluokitus ja rakentamissuositukset Pirttikangas - Isojärvi Rantaluokitus ja rakentamissuositukset Puronkylä - Valli

4 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 1 (56) VIITASAAREN KAUPUNKI ITÄINEN RANTAYLEISKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 JOHDANTO Tämä työ on Viitasaaren kaupungin itäosan rantayleiskaavoitusta palveleva luonto- ja maisemaselvitys. Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella (39 ) ja rantayleiskaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella (73 ). Luonto- ja maisemaselvityksessä osoitetaan alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellään luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esitetään suositukset maankäytöstä. Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvityksen tekivät FCG Oy:n Kuopion toimistosta biologi FM Jari Kärkkäinen ja biologi FM Minna Eskelinen. Liito-orava- ja linnustoselvityksestä vastasivat FM Tuomo Pihlaja ja FT Marjo Pihlaja FCG Oy:stä. Kuva 1. Rantaosayleiskaava-alueen sijainti.

5 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 2 (56) 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 2.1 Maastotyö ja raportointi Kaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnin, karttamateriaalin ja kirjallisuuden perusteella. Varsinaiseen luontoselvitykseen sisältyy linnustoselvitys vesilinnuston (kuikka-, uikku-, sorsa- ja lokkilinnut) osalta. 2.2 Arvokkaat luontokohteet, maisema, eläimistö ja kasvillisuus 2.3 Linnustoselvitys Maastotyöt tehtiin ja sekä välisenä aikana. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet. Järvet ja lammet tutkittiin kävellen. Eläimistön osalta tiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) laatiman luokituksen mukaan. Maastossa oli tarkoituksena myös kartoittaa kaava-alueen linnustollisesti tärkeimmät alueet, harvinaiset ja uhanalaiset pesimälinnut sekä muodostaa yleiskuva alueen pesimälinnustosta. Järvet ja lammet kartoitettiin pistelaskentamenetelmällä. Maastossa: kirjattiin maiseman peruspiirteet (mm. maa- ja kallioperän rakenne) ja kasvillisuuden yleiskuva sekä eläimistöhavainnot rajattiin arvokkaat kulttuuri- ja luonnonmaisemakohteet ja alueet maiseman erityiskohteet ja maiseman häiriötekijät rajattiin arvokkaat luontokohteet kohteilta kirjattiin muistiin mm. kohteen luonne, puustorakenne, kasvillisuus-, kasvi- ja eläimistöhavainnot sekä uhanalaiset lajit Kartoitukset suoritettiin 21.5., 24.5., ja Muutamalle linnustoltaan arvokkaimmaksi arvioidulle kohteelle tehtiin uusintakäynti pesimätuloksen selvittämiseksi. Sää kartoituspäivinä oli lämmin ja poutainen. Linnustoselvitys tehtiin ennakkoon valikoiduilla kohteilla. Kartoituksessa keskityttiin vesistöihin, joilla ei ole ennestään rakennuspaikkoja ja joille on kaavaluonnoksessa osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Kartoitusmenetelmänä käytettiin pistelaskentaa näkyvyydeltään sopivilta rantaosuuksilta. Kartoitettavien järvien koko vesialue tarkistettiin kiikareita ja kaukoputkea käyttäen pistelaskentana siten, että kohteelle ei jäänyt katvealueita. tarvittaessa havainnointia tehtiin useammasta pisteestä. Kartoituksessa kirjattiin ylös kaikki vesi- ja rantalinnusto. Samalla havainnoitiin myös muuta kohteen ja lähialueen linnustoa. Linnustoselvityksen kohteiden arvottamisessa huomioitiin useita suojeluarvoon vaikuttavia luokituksia. Tärkeimpänä pidettiin kansallista uhanalaisuusluokitusta, joka pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Tarkastelussa huomioitiin myös EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut lajit, joiden suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suomessa näiden lajien suojelu on toteutettu pääosin Natura alueiden kautta, mutta lajien suotuisan suojelun taso on turvattava myös suojelualueiden ulkopuolella olevilla alueilla ja riittävillä yhteyksillä alueiden välillä. Lisäksi huomioitiin kansainvälisesti sovitut lajit, joiden säilyttämisestä Suomella on erityisvastuu. Tyypillisesti näiden lajien kannasta huomattava osa elää Suomen alueella.

6 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 3 (56) 2.4 Liito-oravaselvitys 2.5 Muut luontoarvot 2.6 Lähtöaineisto Liito-oravaselvitys tehtiin aiempien luontoselvitysten ja ilmakuvien sekä muiden taustaaineistojen (puulajisuhteet, kasvuluokka, puuston ikä) perusteella liito-oravalle sopiviksi arvioiduilla alueilla. Selvitys rajattiin niille kaavan alueille, joille on suunniteltu kaavoitettavaksi uusia rakennuspaikkoja. Kartoitukset suoritettiin 21.5., 24.5., ja Sopivat elinympäristöt käytiin läpi papanakartoitusmenetelmällä. Liito-orava merkitsee reviiriään papanoilla ja merkkejä on yleensä nähtävillä myös varsinaisen kevättalveen sijoittuvan kiima-ajan ulkopuolella. Papanoita löytyy erityisesti reviirillä sijaitsevien metsikön suurimpien kuusien ja haapojen alta. Lisäksi papanoita käytetään usein reviirin rajojen merkitsemiseen metsäkuvioiden reunoilla. Reviiripuiksi sopivien runkojen aluset tarkastettiin papanoita etsien. Myös muita mahdollisia merkkejä liito-oravan oleskelusta havainnoitiin. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty (LsL 49 ). Lisäksi laji on suojeltu luonnonsuojelulain asetuksella. Linnustoselvityksen yhteydessä saatiin havaintoja EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainituista viitasammakosta ja lummelampikorennosta. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Havaintopaikat on esitetty kohdekuvauksien yhteydessä. Viitasammakko- ja sudenkorentokartoitukset eivät olleet kattavia, vaan havainnointi oli satunnaista. Nämä havainnot eivät korvaa perusteellisesti tehtyä selvitystä. Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: HERTTA -ympäristötietojärjestelmä Uhanalaiset lajit. Ympäristöhallinnon Eliölajit tietojärjestelmä Kallio- ja maalajikartta, Suomen geologinen yleiskartta (1: ), lehti C3, Kuopio. Kallioperäkartta (1: ), lehti Viitasaari Keski-Suomen historia I (Jokipii 1999). Keski-Suomen liitto, 5. seutukaava (1996). Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen maakuntakaava (2009). Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot (2010). Keski-Suomen perinnemaisemat (Kivelä 2000). Keski-Suomen rakennus- ja teollisuuskiviselvitys (Keski-Suomen seutukaavaliitto 1989). Keski-Suomen ELY-keskus: pohjavesitiedot. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, petolintujen pesäpaikat ( ). Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Keski-Suomen läänissä (Husa ja Kontula 1997). Suomen kartasto (1990), Geologia, vihko Viitasaaren seutukunnan lehtisammalet (Raatikainen ja Saari 1994) Viitasaaren uhanalaiset putkilokasvit ja niiden suojelu (Raatikainen ym. 1989). Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi (Mussaari ym. 2005). Uhanalaiset kasvit Keski-Suomessa (Välivaara ym. 1991). Viitasaaren ja Pihtiputaan muinaisjäännösten arkeologinen täydennysinventointi 2005 (Kumpulainen 2005). Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi (Keski-Suomen liitto 2007)

7 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 4 (56) 2.7 Luontokohteiden arvottaminen ja arvottamiskriteerit Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (Söderman 2003): - kansainvälisesti arvokkaat kohteet, - kansallisesti arvokkaat kohteet, - maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, - paikallisesti arvokkaat kohteet sekä - muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, edustavat luontotyypit ja niiden kokonaisuudet, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet, kuten edustavat uhanalaiset luontotyypit. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet, kuten pienialaiset uhanalaiset tai silmälläpidettävät luontotyypit. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 2.8 Maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden valintaperusteet 2.9 Uhanalaisuusluokitus Luonnonmaisemaltaan merkittäväksi luokitetaan näkymältään edustavat rantamaisemat, näkymäalueiden rajapinnat (niemen kärjet, pienet saaret) sekä rantaosuudet, joilla on maisemallisia erityispiirteitä. Arvokkaiksi alueiksi mielletään myös edustavimmat pienvesien pienmaisemat. Arvoluokitus on luontokohteiden mukainen. Kulttuurimaisemaltaan arvokkaiksi kohteiksi valitaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi todetut kulttuurimaisema-alueet ja perinnemaisemat sekä selvästi vesimaisemasta erottuvat kulttuurimaisemat. Tiedot alueen uhanalaisista eliölajeista on saatu Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisrekisteristä. Lisäksi tietoja on saatu Natura -alueiden tietokantalomakkeista, Luonnontieteellinen keskus-

8 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 5 (56) 2.10 Luontotyyppien uhanalaisuus museon petolintujen pesärekisteristä ja kirjallisuudesta. Maastoinventoinnin yhteydessä tehtiin myös havaintoja uhanalaisista lajeista. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu Punaisen kirjan 2010 esitykseen (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia lajeja ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008a ja 2008b). Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisen luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Alueellinen uhanalaisuus on määritelty myös erikseen Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen jaotuksella, jossa Etelä-Suomen muodostavat hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke ja Pohjois-Suomen pohjoisboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke. Keski- ja pohjoisboreaalisen vyöhykkeen raja noudattaa lajien alueellisen uhanalaisuuden arviointia varten tarkistettua vyöhykerajaa. Viitasaari kuuluu Etelä-Suomen alueeseen Metsä- ja vesilain mukaiset kohteet Vesilain mukaisten kohteiden (2: 11 ) muuttaminen tai heikentäminen vaatii vesilain mukaisen lupamenettelyn. Suojelun kohteena ovat luonnontilainen alle kymmenen hehtaarin suuruinen flada ja kluuvijärvi, luonnontilainen lähde, Etelä-Suomessa sijaitseva noro tai enintään yhden hehtaarin suuruinen lampi tai järvi. Metsälain 10 määrittelee seitsemän metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä (tarkemmat määritelmät Finlex.fi, Metsälaki, 10 ). Näitä ovat 1) lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset lehto- ja ruohokorvet, yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, letot, vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot sekä luhdat 3) rehevät lehtolaikut 4) kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) rotkot ja kurut 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot Suomen kansainväliset vastuulajit Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa (Rassi, ym. 2010). Suomen vastuulla on sellaisia lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on laaja, mutta ne ovat yleisiä vain pienellä osalla aluetta, josta merkittävä osa

9 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 6 (56) 2.13 Rantaluokitus on Suomessa (15 20 prosenttia Euroopan kannasta). Vastuulajien luettelo perustuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen. Ranta-alueet luokitetaan kolmeen maisemaekologiseen rantaluokkaan, jotka perustuvat rantaalueiden maisemaekologiseen kapasiteettiin. Tähän vaikuttavat mm. rannan kallioisuus, rantavyöhykkeen jyrkkyys, rannan soistuneisuus, ranta-puuston harvuus ja kalliokasvillisuuden heikko kulutuskestävyys. Edellä mainitut tekijät alentavat maiseman kapasiteettia. Myös edustava ranta-, metsä-, suo- ja vesikasvillisuus sekä uhanalaisten lajien esiintyminen vaikuttavat maisemakapasiteettia alentavasti. Rantaluokitus on seuraava: 2.14 Maankäyttösuositusmerkinnät 1) Rakentamista ei suositeta. Näillä rannoilla on huomattavia ekologisia tai maisemallisia arvoja. Maisemakapasiteetti on erittäin heikko tai heikko. Rakentamisen seurauksena alueiden luonne muuttuisi merkittävästi. Ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Ryhmään kuuluvat luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät kohteet, kuten rantaluhdat, puronotkelmat, laajat avokalliot, kalliojyrkänteet ja lehdot. 2) Alueet, joilla rakentamis- ja muut toimenpiteet ovat mahdollisia tietyin rajoituksin. Tähän kuuluvat rannat, joilla on ympäristöllisiä tai maisemallisia erityispiirteitä. Erityispiirteitä ovat esimerkiksi soinen ranta, kallioisuus ja harva mäntypuusto. Ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä. Maisemakapasiteetti on jokseenkin heikko tai kohtalainen. 3) Erilaiseen maankäyttöön luonnon kannalta hyvin soveltuvat alueet. Ympäristöltään nämä rannat ovat tavanomaista rantaa. Ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Maisemakapasiteetti on hyvä tai kohtalainen. Soveltuvat parhaiten rantarakentamiseen ja muuhun maankäyttöön. Selvitysalueen rantaluokitus on esitetty liitteessä 2. Luonto- ja maisemakohteille on esitetty seuraavia maankäyttösuositusmerkintöjä ja alueen erityisominaisuuksia ilmaisevia merkintöjä: SL = Luonnonsuojelualue tai alue, jolle on tarkoitus perustaa luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. nat = Natura-alue. W = Vesilain mukaan suojeltava alue. s-1 = Liito-oravan elinalue (suojeltava alueen osa). MY = Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. luo = Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Metsälain ja vesilain mukaiset arvokkaat luontotyypit, uhanalaisten lajien esiintymisalueet sekä muut merkittävät luontoalueet. geo = Geologisesti arvokas alue. ma = Maisemallisesti arvokas alue. 3 ALUEEN LUONNONHISTORIA Valtaosa Keski-Suomesta vapautui jäästä noin vuotta sitten. Yoldiavaihe kesti Keski- Suomessa vain vuotta. Ancylysvaihe alkoi noin vuotta sitten ja päättyi noin vuotta siten. Yoldiavaiheessa selvitysalueen Ancylusrajan yläpuoliset järvet kuroutuivat omiksi altaiksi. Ancylusrajan korkeus on Viitasaaren seudulla noin 150 m mpy. Alueen korkeimmat mäet ovat vedenkoskemattomia (supra-akvaattisia alueita). Korkeimmat rantamerkit, jotka syntyivät Yoldiavaiheessa, ovat selvitysalueella löydettävissä korkeudelta m mpy. Näitä merkkejä löytyy mm. Saunamäen ja Säynäisvuoren rinteiltä.

10 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 7 (56) Päijänne muodostui erilliseksi järveksi vuotta sitten Ancylysvaiheessa. Päijänteen vedet laskivat tällöin pohjoiseen Kärnäkosken kautta Muinas-Kolimaan ja siitä edelleen Kotajoen kautta Muurasjärven Kotajärveen ja edelleen sen aikaiseen Kalajokeen ja Perämereen. Muinais-Koliman veden pinta kohosi vuotta sitten Kärnäkosken tasolle, jolloin Muinais-Kolima yhtyi Päijänteeseen. Noin vuoden ajan Keski-Suomessa oli laaja Muinais-Päijänteeksi nimetty järvi (Saari 1999). Maapinnan kohoaminen oli pohjoisessa etelää nopeampaa. Tästä seurasi Muinais-Päijänteen vedenpinnan kohoaminen eritoten etelässä. Korkeimman tasonsa Päijänteen veden pinta saavutti noin vuotta sitten. Tätä tasoa sanotaan Muinais-Päijänne -rantatasoksi. Muinais-Päijänne - vaihe päättyi noin vuotta sitten, kun Heinolan harju murtui. Suurjärven vedenpinta laski nopeasti 500 vuodessa 10 metriä. Muinais-Päijänteen rantatasosta kertovia huuhtoutumisrajakohtia (esim. paljas silokallio tai rantalouhikko) on löydettävissä noin m mpy korkeudelta (Ristaniemi 1985). 4 ALUEEN NYKYTILA 4.1 Kallio- ja maaperä Viitasaari sijaitsee Keski-Suomen granitoidialueen pohjoisosassa (Keski-Suomen seutukaavaliitto 1989). Selvitysalueen kallioperä valaosin koostuukin pääasiassa erityyppisistä tasarakeisista ja porfyyrisista graniiteista sekä tummasävyisistä granodioriiteista. Nämä kivilajit ovat happamia ja vähäravinteisia. Lisäksi Toulatin alueella kallioperässä on kiillegneissiä ja metavulkaniittia, jotka ovat kalkkivaikutukseltaan parempia kivilajeja kuin graniitit ja granodioriitit (Geologinen toimikunta 1935, Pipping 1966, Keski-Suomen seutukaavaliitto 1989, Nironen 2003 ja Uusitalo 2006). Maaperä on pinnaltaan suurimmaksi osaksi epätasaista pohjamoreenia (Geologinen toimikunta 1930). Monin paikoin moreeni muodostaa pitkänomaisia harjanteita, drumliineja, jotka ovat syntyneet mannerjäätikön sulamisen loppuvaiheessa noin vuotta sitten. Tällöin Viitasaari oli mannerjäätikön kielekevirtojen alla (Ristaniemi 1985). Selvitysalueen poikki menee luode-kaakkosuuntainen pitkittäisharjujakso, joka kulkee Vesannolta Pihtiputaan Iloskankaalle. Harjun maaperä on hiekkaa ja soraa, mutta harjun laiteilla esiintyy silttiä. Savi- ja silttimaita on Viitasaaren kaupungin luodepuolella Taimoniemen seudulla. Kalliomaat keskittyvät alueen keskelle, Laamaskylän ja Valkeiskylän alueille. Laajimmat turvekerrostumat sijoittuvat alueen itäosiin.

11 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 8 (56) Kuva 2. Alueen kallioperä (Uusitalo 2006). Kuva 3. Alueen maaperä (karttaselite: punainen rasteri = kalliomaa, Vaalean ruskea rasteri = pohjamoreeni, tumman ruskea rasteri = kumpumoreeni, vihreä rasteri = harju, delta, reuna- ja saumamuodostuma, sininen rasteri = meri ja järvikerrostuma (silttiä ja savea) ja harmaa rasteri = turvemaa).

12 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 9 (56) 4.2 Maisema 4.3 Vesiluonto Pohjavedet Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen, Keski-Suomen järviseutuun. Maasto on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Itään päin mentäessä maanpinnan korkeustaso nousee. Idässä olevat Salmijärvi on tasolla 144,3 m mpy ja Vuorijärvi tasolla 150,8 m mpy, kun Kiminkijärvi on tasolla 100,3 m mpy ja Kymönjärvi 100,5 m mpy. Korkeimmat mäet ovat Hirvivuori (189,7 m mpy), Saunamäki (n. 200 m mpy), Mäkrämäki (n. 205 m mpy) ja Sorvavuori (205,9 m mpy). Alueen maisemarakenteeseen vaikuttavat kallioperän muodot ja ruhjevyöhykkeet. Maaperä vaikuttaa maisemaan selvemmin Toulatkangas Lahnakangas Pirttikangas välisellä pitkittäisharjujaksoalueella. Alueella on runsaasti suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä suomaiden halki virtaavia pikkupuroja. Pienten lampien maisema on usein luonnontilainen. Isommat järvet ovat Suolajärvi, Kymönjärvi, Ristijärvi, Iso-Toulat, Suotajärvi ja Suvantojärvi sekä Isojärvi. Alueen itä- ja länsiosassa ovat tyypillisiä laajat ojitetut suot sekä mäntykankaat. Löytänän ja Koliman välillä metsät ovat pääosin mänty- ja kuusikankaita. Rehevämmät metsätyypit keskittyvät viljelysten lähettyville, mäkien notkoihin, purojen ympäristöön ja rannoille. Alueen asutus on pääasiassa haja-asutusta, mutta huomattava osa asutuksesta keskittyy isompien järvien rannoille (Iso Korpinen ja Löytänä) ja Muikunlahden alueelle, missä maisemaa hallitsevat laajat pellot ja laitumet. Kaava-alueelle sijoittuu kolme vedenhankinnalle kannalta tärkeää pohjavesialuetta: Toulatkangas, Mäntylä ja Sorvajärvi. Säynäisvuoren tärkeä pohjavesi sivuaa kaava-aluetta. Lisäksi alueelle sijoittuu neljä vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta Pirttikangas, Kakkiskangas, Lahnaskangas ja Toulat (taulukko 1, kuva 4). Mäntylän pohjavesialue sijoittuu luode-kaakkosuuntaiselle harjujaksolle, joka kulkee Vesannolta Pihtiputaan Iloskankaalle. Tälle harjujaksolle sijoittuvat myös Toulatkankaan, Toulatin, Lahnakankaan, Kiikkukankaan, Sorvakankaan, Kakkiskankaan ja Pirttikankaan pohjavesialueet. Kumpumäen pohjavesialueella sijaitsee Kumpumäen vesiyhtymän Kumpumäen pohjavedenottamo. Säynäisvuoren pohjavesialue sijoittuu kalliomäelle. Säynäisvuoren lähde (931010), johon Säynäisvuoren vedenottamo on rakennettu, sijaitsee rinteessä. Taulukko 1. Alueen pohjavesialueet Nimi Tunnus Luokka Antoisuus Pinta-ala (ha) Toulatkangas Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Mäntylä Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Sorvajärvi Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Säynäisvuori Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Pirttikangas Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kakkiskangas Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Lahnaskangas Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Toulat Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue

13 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 10 (56) Kuva 4. Pohjavesialueet Pintavedet Selvitysalueen vesistöt kuuluivat Kymijoen vesistöalueen (14) Keiteleen Viitasaaren reitin valumaalueelle (14.4). Kaava-alueen vesistöt sijoittuvat seuraaville 3. jakovaiheen valuma-alueille (kuva 5): - Keski-Keitele alue (14.421) - Heinäjoen valuma-alue (14.426) - Suotajärven valuma-alue (14.427) - Vesijoen valuma-alue (14.428) - Täysiänjoen valuma-alue (14.439) - Kymöjärven - Kärnänjärven alue (14.471) - Suvannonjoen valuma-alue (14.477) - Toulatjoen valuma-alue (14.478) - Ahvenisojan valuma-alue (14.716) - Kukertaisjoen valuma-alue (14.723) - Asinjoen valuma-alue (14.765) Rantayleiskaava-alueella on useita järviä ja lampia, lähes 70 kappaletta. Suurin osa on alle 10 hehtaarin kokoisia pieniä järviä ja lampia. Yli 100 ha järviä on seitsemän (taulukko 2). Suurelta osin vesistöjen veden laatu on eriomainen tai hyvä. Pieni Toulat ja Suvantojärvessä veden laatu on luokassa tyydyttävä.

14 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 11 (56) Kuva jakovaiheen valuma-alueet. Kuva 6. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus Viitasaaren kaupungin alueella.

15 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 12 (56) Taulukko 2. Selvitysalueen järvet ja isommat lammet. Kaava-alueeseen kuuluvat yli 2 ha kokoiset järvet ja lammet. Nimi Pinta-ala (ha) Rantaviiva (m) Nimi Pinta-ala (ha) Rantaviiva (m) Suotajärvi 356, Matolampi 9, Suvantojärvi 292, Vuorilampi 8, Salmijärvi/Isojärvi 226, Alimmainen Kotanen 7, Mäntyjärvi 154, Pitkäjärvi 9,6 255 Iso-Toulat 116, Niskajärvi 9, Ristijärvi 112, Alimmainen Töyrijärvi 1 7, Kymönjärvi 106, Vermatlampi 6, Iso-Ahveninen 1 99, Salmijärvi 5,8 428 Kiminkijärvi 99, Huutjärvi 5, Lahnanen 97, Saarilampi 5, Pirttijärvi 87, Iso-Nuottanen 5, Pieni-Toulat 65, Pieni Kalliojärvi 5, Iso-Säynäinen 48, Iso-Kutemainen 4,8 938 Sarpajärvi 48, Iso Suojärvi 4, Vuorijärvi 47, Valkeislampi 4,0 987 Akkua 45, Iso-Valkeinen 3,6 985 Hangaslampi 36, Pieni-Säynäinen 3,3 742 Ruokonen 34, Pieni-Täysiä 3,1 692 Keskimmäinen Töyrijä 34, Hanhijärvi 3,1 998 Hangaslampi 34, Saarilampi 3, Sorvajärvi 30, Pieni Suojärvi 3,1 824 Ylimmäinen Töyrijärvi 26, Kaakkolampi 3,1 866 Pieni Lahnanen 24, Pykäsenlampi 2,9 710 Iso Kalliojärvi 24, Pieni Salmijärvi 2,8 900 Jouhtinen 24, Marjolampi 2,8 673 Hakonen 23, Palolampi 2,8 763 Jouhtinen 19, Matolampi 2,4 640 Sammalislampi 16, Pieni-Kutemainen 2,3 712 Palojärvi 16, Puronlampi 2,3 570 Pitkäjärvi 13, Iso Luotoslampi 2,2 661 Kalliojärvi 13, Iso Mäkrälampi 2,1 712 Ylimmäinen-Kotanen 13, Hirvilampi 2,1 577 Iso-Täysiä 11, Koiralampi 2,1 755 Kotanen 9, Kasvillisuus Metsät Selvitysalue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen ala-alueeseen. Alueella vaihtelevat keskinkertaiset ja karuhkot metsämaat, jotka ovat pääosin tasaikäisiä ja - rakenteisia, yhden puulajin talousmetsiä. Yleisimpiä ovat mustikkatyypin tuoreet kuusikankaat ja puolukkatyypin kuivahkot mäntykankaat. Kallioselänteillä ja kallioisilla rannoilla vallitsevat kanervatyypin kuivat kankaat. Samoin harjujaksolla kasvillisuus on laajasti kanervatyypin mäntykangasta. Rantakallioiden lajisto ei juuri eroa

16 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 13 (56) Suot Vesi- ja rantakasvillisuus Perinne- ja kulttuurikasvillisuus ympäröivästä metsäkasvillisuudesta. Kanerva ja puolukka muodostavat yhtenäisiä kasvustoja, niukemmin kasvaa mm. variksenmarjaa ja mustikkaa. Paikoin kallioita peittävät poronjäkäläkasvustot. Lehtojen ja lehtomaisten kankaiden osuus metsämaasta on vähäinen. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja esiintyy harvakseltaan mm. notkopaikoissa. jokien ja purojen ympäristössä. Lehtomaiset kankaat ovat käenkaali-mustikkatyypin kankaita. Puustossa kuusi on usein vallitsevana, seassa kasvaa myös koivua ja muita lehtipuita. Lehdot ovat pienialaisia ja lehti- tai kuusipuuvaltaisia. Lehtojen kasvillisuus vaihtelee käenkaali-oravanmarjatyypin tuoreista lehdoista rehevämpiin käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehtoihin ja saniaislehtoihin. Suot ovat lähinnä mäkien väliin ja painanteisiin syntyneitä räme- ja keskiravinteisia korpisoita sekä ranta-alueiden luhtia. Suot on suurelta osin ojitettu. Rämeet ovat pääsääntöisesti isovarpurämeitä, jonkin verran esiintyy tupasvilla-rämeitä. Muita rämetyyppejä on selvästi vähemmän. Korpia esiintyy pääsääntöisesti tuoreiden ja lehtomaisen kangasmetsien soistumina. Ruoho- ja heinäkorpia on hyvin niukasti. Nevat ovat pääsäänöisesti karuja suursaranevoja, jotka sijoittuvat muutamien järvien ja lampien rannoille mm. Rimpi, Vuorijärvi, Heteen, Saarilammen ja Heinä-Suvannon rannoilla. Alueella on myös lyhytkorsinevoja. Saranevat ovat kasvistollisesti samantyyppisiä kuin saraluhdat, mutta laajempia suokokonaisuuksia. Yleisin ranta-alueiden suotyyppi on luhta. Rantaluhtia esiintyy etenkin lahtien alavissa päissä ja alavilla rannoilla. Alueen yleisin luhtatyyppi on saraluhta, jota paikoin reunustaa vaihteleva pajuluhta. Pienten lampien rannat ovat usein umpeen kasvavia ja nevakasvillisuudessa luhtalajit ovat yleisiä. Viitasaaren suurjärvet kuuluvat kasvitieteellisessä järviluokituksessa karuun järviruokotyyppiin, johon luetaan kuuluvaksi valtaosa maamme suurjärvistä. Laajemmat järviruokokasvustot esiintyvät etupäässä isompien järvien lahdissa ja lahdenpohjukoissa. Muutamilla järvillä ovat tyypillisiä järvikortteen muodostamat kasvustot (esim. Heinä- Suvannolla). Alueen itäosissa myös isompien järvien vesi- ja rantakasvillisuus on karua. Myös pienten lampien ja järvien ranta- ja vesikasvillisuus on pääsääntöisesti niukkaa ja usein rantaa kiertää nevareunus. Rannat ovat kallio-, kivikko- ja moreenirantoja sekä rantaluhtia. Pääosin maaranta on kapea. Rantakasvillisuuteen kuuluvat mm. pullosara, jouhisara, järvikorte, rentukka, kurjenjalka ja kastikat. Järvikorte- ja pullosaravyöhykkeiden edustalla on lahdissa ja matalilla rannoilla järviruokokasvusto. Kelluslehtisistä tavallisimpia ovat ulpukat, pohjanlumme ja uistinvita. Tavanomaista kulttuurikasvillisuutta edustavat mm. pihat, laidunnurmet, metsälaitumet ja entiset pellot. Ranta-alueille ei sijoitu arvokkaaksi luokiteltuja perinnemaisemakohteita (Herttaympäristötietojärjestelmä 2008, Kivelä 2000).

17 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 14 (56) 4.5 Eläimistö Nisäkkäät Linnusto Viitasaaren nisäkäslajisto on Keski-Suomelle tyypillinen. Alueelta eläimistöön kuuluvat mm. karhu, hirvi, metsäkauris, metsäjänis, orava ja kettu. Suurpedoista Pitkäjärvenkalliot-Holmanrinne (Pitkäjärvi) alueella elää ilves. Majava elää mm. Salmijärven alueella. Myös liito-orava kuuluu selvitysalueen eläimistöön. Laji kuuluu Iso-Toulatin, Pieni- Toulatin, Kaijanjärven, Kiminkijärven, Pukarajärven, Sorvajärven ja Lahnasen alueen eläimistöön. Selvitysaluetta luonnehtivat matalat, ruskeavetiset, paikoin rehevät vesistöt. Järven rehevät lahden pohjukat ovat vesilintujen suosimia ruokailu-, suoja- ja pesäpaikkoja. Vesi- ja rantalinnuston näkyvimmät linnut ovat kalalokit, telkkä ja laulujoutsen. Reheviä elinympäristöjä suosivista lajeista selvitysalueen lahdissa tavattiin mm. pikkulokki ja silkkiuikku. Linnustollisesti arvokkain kohde on Heinä-Suvanto. Pesimälajisto on selvitysalueella monipuolinen. Lintuatlaskartoituksessa pesimälajeja on Mäntylän ruudulta (699:345) tavattu lähes 105 lajia (http://www.ksly.net). Mäntylän ruutu sijoittuu kokonaisuudessaan selvitysalueelle. Linnustohavainnot on jaettu kahteen ryhmään: vesi- ja rantalinnusto sekä muut lajit. Kaavoituksella on todennäköisesti selvä vaikutus vesi- ja rantalinnustoon. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien pesimäpaikat/reviirit /esiintymispaikat on esitetty viranomaisraportin liitekartassa 1. Vesi- ja rantalinnusto Kuikka on karujen selkävesien tyypillisimpiä vesilintuja. Laji kuuluu mm. Iso-Säynäisen, Sammalislammen, Mäntyjärven, Ruokosen, Suotajärven ja Palojärven linnustoon. Kaakkurin tunnettuja pesimälampia on selvitysalueella kahdeksan. Lisäksi lajista on tehty havaintoja kolmelta lammelta. Laulujoutsen pesii rauhallisissa lahdissa ja pienissä niemissä. Laulujoutsen pesii Iso-Kutemaisella, Hangaslampella, Pieni-Lahnasella, Pitkäjärvellä ja Pieni Kalliojärvellä sekä mahdollisesti Palojärvellä, Pieni-Säyniäisellä sekä Sarpajärvellä. Lisäksi pesimättömiä, kierteleviä yksilöitä ja kihlapareja havaittiin eri puolilta selvitysaluetta. Selvitysalueen yleisimpiä sorsalintuja ovat telkkä, sinisorsa ja tavi. Telkkä on maamme kolmanneksi yleisin vesilintu ja se viihtyy monenlaisilla järvillä. Laji pesii useimpien pienten lampien ja järvien pesimälinnustoon. Tavi on maamme yleisin vesilintu, joka pesii myös vaatimattomissa kosteikoissa. Sinisorsa on tavin ohella runsain maassamme pesivistä vesilinnuista. Lajin runsaus vaihtelee alueittain vallitsevien elinympäristöjen mukaan. Lajista tehtiin havaintoja Pieni- Kutemaiselta ja Pitkäjärveltä. Selvitysalueen lokkilinnustoon kuuluvat kalalokki, naurulokki, pikkulokki ja kalatiira. Kalalokki on karujen järvien peruslintu, joka pesii tyypillisesti yksittäispareina lähellä rantaviivaa olevalla kivellä. Laji kuuluu koko selvitysalueen pesimälinnustoon. Naurulokki havaittiin Pieni-Täysiällä ja Iso- Toulatilla. Pikkulokki kuuluu Iso-Säyniäisen pesimälinnustoon. Järvellä havaittiin ruokailevia yksilöitä (16 y). Kalatiira pesii harvakseltaan eri puolilla selvitysalueella (mm. Suotajärvi ja Kiminkijärvi). Havaitut parit olivat yksittäisiä. Kannanarviointia vaikeuttaa lintujen liikkuminen laajalti eri vesialueilla. Rantasipi on karujen järvenrantojen tavallinen kahlaaja. Tiheät järviruovikot mm. Pieni- Kutemaisella ovat ruokokerttusen elinympäristöä.

18 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 15 (56) Muut eläimet Muut lajit Rantasipin lisäksi selvitysalueella tyypillisesti pesivä kahlaaja on metsäviklo. Kuovi ja töyhtöhyyppä pesivät pääosin pelloilla. Peltolinnustoon kuuluu myös ruisrääkkä, joka havaittiin Iso-Toulatin rantapelloilla. Kurki pesii Alimmaisen-Kotasen seudulla ja Lauduskankaan suolla. Metsälinnusto on kangasmetsille tavanomaista lajistoa. Lajistoon kuuluvat mm. peippo, pajulintu, metsäkirvinen, punakylkirastas, räkättirastas, kirjosieppo, talitiainen ja punatulkku. Muuta havaittua lajistoa mm. korppi, närhi ja käpytikka. Rantakivikoilla tyypillinen laji on västäräkki. Petolinnuista alueella pesivät olemassa olevan tiedon mukaan hiirihaukka, mehiläishaukka, ruskosuohaukka, kalasääksi, kanahaukka, viirupöllö ja huuhkaja. Metsäkanalinnuista alueella tavattiin pyy, teeri ja metso. Huomionarvoisia lajeja ovat lisäksi palokärki ja pensastasku. Selvityksessä ei inventoitu selkärangattomia eläinlajeja. Ympäristöhallinnon Eliölajittietojärjestelmän ( ) mukaan Heinä-Suvanto on uhanalaisten idänkukkajäärän ja haapajäärän elinympäristöä. Myllyjoki on harvinaisen koskikorentoihin kuuluvan vähäkirjokorrin elinympäristöä. Linnusto- ja liito-orava selvityksen yhteydessä havaittiin Lummelampikorentoja (EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a)- laji) Pylkkäsenlammella ja Puronlammella. Hyönteisten kannalta olennaisimmat elinympäristöt ovat vanhat metsät, lehdot, lehtimetsät, suot ja niityt. Järvien suojaisat lahdet ja sisälammet ovat vesiympäristön hyönteisten (mm. sudenkorennot) merkittäviä lisääntymis- ja elinalueita (mm. Vermatlammen rantasuot). Linnusto- ja liito-oravaselvityksen ohella havaittiin viitasammakkoesiintymä (EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) - laji) Pieni-Täysiällä. 5 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT 5.1 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Ilves (Lynx lynx) Liito-orava (Pteromys volans) Ilves viihtyy parhaiten syrjäisillä metsäalueilla, mutta se on sopeutunut elämään myös ihmisasutuksen lähettyvillä. Ilveksen reviiri on suuruudeltaan km 2. Uroksen reviiri on suurempi ja sen elinalueella voi elää useampiakin naaraita. Laji elää mm. Pitkäjärvenkalliot-Holmanrinne (Pitkäjärvi) alueella ja Kalliojärven seudulla (voi olla samaa reviiriä). Keski-Suomessa arvioidaan olevan ilvestä. to Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat vanhat kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Lisääntymisalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Lajin tiedossa olevia elinalueita on Säynäisvuoren jyrkänteenalusmetsissä (Karoliinanportaat), Heinä-Suvannon Natura-alueella, Amerikanvuorella, Kymönkosken rantametsässä ja Sorvapuron metsissä (Variola, Sorvajärvi) (Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä ). Maastokartoituksessa 2008 liito-oravan elinalueita löydettiin Kiminkijärven Valkamasta. Liito-oravaselvityksessä 2013 todettiin laji seuraavilta kohteilta: Kivipuron liito-oravan elinalue, Kuikkalahden liito-oravan elinalue, Lähteenmäen liito-oravan elinalue, Pässinniemen liito-oravan elinalue, Savelan liito-oravan elinalue ja Syväpuron liito-oravan elinalue. Lisäksi Valkaman liitooravan elinalue tarkistettiin.

19 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 16 (56) Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) Viitasammakko (Rana arvalis) Lummelampikorentoja elää soilla, lammilla ja pienillä, rehevillä järvillä. Laji on yleisin Etelä- Suomessa. Lajin päälevinneisyysalueen pohjoisraja on linjalla Äänekoski - Kitee, pohjoisin havainto on kuitenkin Oulujärven pohjoispuolelta. Laji on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Lajia havaittiin linnusto- ja liito-oravaselvityksen yhteydessä Pylkkäsenlammella ja Puronlammella. Suomessa viitasammakkoa tavataan lähes koko maamme alueella. Pohjoisin havainto on Ivalosta. Viitasammakko viihtyy kosteilla niityillä, viidoilla, kedoilla, kosteissa metsissä, soilla ja puutarhoissa. Laji suosii kosteampaa ympäristöä kuin tavallinen sammakko. Se kutee monesti samoissa vesissä kuin tavallinen sammakko, mutta se ei kude helposti kuivuviin ojiin ja mataliin vesiin. Selvitysalueella merkittävin lajin esiintymä on Heinä-Suvannon Natura-alueella, missä on sopivaa kuturantaa laajasti. Lajin kutuääniä havaittiin keväällä 2013 useasta kohtaa (Kärkkäinen. J. suullinen tiedonanto 2013). Laji lisääntyi myös Pieni-Täysiän rannalla. Kuva 7. Heinä-Suvannon Natura-alueella on viitasammakolle sopivaa kutualuetta laajasti. Kutu tapahtui mm. lintutornin vieressä. 5.2 Lintudirektiivilajit Kaakkuri (Gavia stellata) Kaakkurit pesivät syrjäisillä lammilla ja pikkujärvillä, joiden koko jää yleensä alle 30 ha. Pesimälampi voi olla hyvinkin pieni. Metsärantaisen lammen on oltava vähintään 1-2 ha kokoinen. Kaakkurit käyvät ruokailemassa lähialueen suuremmissa vesissä. Kaakkuri on arka lintu, joten pesät voivat helposti tuhoutua häirinnän takia. Viimeaikaisen vähenemisen tärkeimmät syyt lienevät pesäpaikkojen tuhoutuminen metsä- ja suo-ojituksissa sekä haudonta-aikainen häirintä. Kaakkurilla on kaava-alueella useita pesimälampia ja muutamia pesintään soveltuvia lampia kaakkurialueiden läheisyydessä, joissa ei linnustoselvityksen yhteydessä havaittu lajia. Asumattomat sopivat lammet ovat kuitenkin tärkeitä lajin pitkän aikavälin kannankehityksen kannalta.

20 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja maisemaselvitys 17 (56) Kalasääski (Pandion haliaetus) Huuhkaja (Bubo bubo) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Kalasääski pesii harvalukuisena koko Suomessa rauhallisilla metsä- ja suoalueilla, usein kilometrien päässä saalistusvesiltä. Vain pieni osa pareista pesii rannoilla ja pikkusaarissa. Pesäpaikan valinnan ratkaisevat paikan rauhallisuus, sopivan pesäpuun löytyminen ja vesistöjen läheisyys. Pesät sijaitsevat vanhan, tasalatvaisen männyn latvassa. Monilla kalasääskipareilla on 2-3 pesää (vaihtopesät). Lajin pesäpaikkoja on selvitysalueella muutamia. Huuhkajan pesän löytää yleensä kalliojyrkänteeltä, valoisalta mäntykankaalta ja hakkuuaukealta. Laji pesimäkanta on tihein Etelä- ja Lounais-Suomessa. Lapissa huuhkaja on melko harvalukuinen. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan noin paria. Huuhkajalla on selvitysalueella kaksi pesäpaikkaa (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012). Suomessa mehiläishaukan levinneisyys painottuu maan etelä- ja keskiosaan ja laji viihtyy rehevissä ja varttuneissa havu- ja sekametsissä. Laji pesii Heinä-Suvanto Hetejärvi Natura-alueella tai sen lähialueella (Jokela 2009) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Viirupöllö (Strix uralensis) Kalatiira (Sterna hirundo) Kuikka (Gavia arctica) Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Lajin levinneisyys ulottuu rannikolla Suomenlahdelta Perämeren pohjukkaan ja sisämaassa aina Kainuun rajoille. Ruskosuohaukka hyväksyy pesäpaikakseen vain tiheimmät ja laajimmat, vedessä kasvavat järviruovikot. Suomen pesivä kanta on noin 320 paria. Laji on tavattu Mustaniemen ympäristössä (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012). Viirupöllö on yleisin etelä- ja keskiosissa maata. Viirupöllö viihtyy etupäässä vanhoissa havu- ja sekametsissä, mutta laji voi pesiä asutuksen läheisyydessä. Pesäpaikkana voi olla luonnonkolo, vanha petolinnun pesä tai pönttö. Suomessa pesii noin paria. Laji on pesinyt mm. Heinä- Suvanto Hetejärvi Natura-alueen, Mikon-Korven ja Sikasuon ympäristössä (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012). Kalatiira on sisävesillä yleinen laji. Se suosii suurten selkävesien luotoja ja pikkusaarten rantakallioita, mutta pesii myös pienemmissä vesistöissä karuista metsäjärvistä reheviin lintujärviin. Kalatiira pesii harvakseltaan koko selvitysalueella. Linnustoselvityksessä laji havaittiin Kotasella, Pieni- Kutemaisella sekä Ylimmäinen-Kotasella. Kuikka on pitkäikäinen ja hitaasti lisääntyvä lintulaji, jonka kanta on taantunut. Syynä tähän pidetään rantojen rakentamista ja retkeilyn aiheuttamaa lisääntynyttä häirintää. Vaikutus on usein välillinen: pesältään paenneen kuikan munat joutuvat helposti variksen tai muiden pesärosvojen saaliksi. Kuikka suosii pesimäympäristöinä rauhallisia ja karuja järviä. Kuikka pesii Mäntyjärven Karvaluodolla, Vuorijärven pohjoispään luodolla ja Suotajärven Talassaaressa. Ruokailevia yksilöitä havaittiin Palojärvellä (3). Lisäksi laji havaittiin Ruokosella (1), Sammalislammella (1), Isolla Säynäisellä (1) ja Ylimmäisellä Töyrijärvellä (1). Laulujoutsen on nykyisin koko Suomen pesimälintu, joka kelpuuttaa syrjäisten suojärvien lisäksi elinpaikoikseen myös viljelyseutujen rehevät lintujärvet ja suorantaiset metsäjärvet. Parhaiten laji viihtyy matalilla kortteikkorannoilla. Joutsen on pitkäikäinen lintu, joka alkaa pesiä vasta 4-6 vuotiaana. Noin 1/3 joutsenkannasta pesii vuosittain. Valtaosa pesimättömistä pareista on nuoria.

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190

FCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190 FCG Finnish Consulting Group Oy Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE Luonto- ja maisemaselvitys 29.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 29.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Niemenharjun alueen luontoselvitys

Niemenharjun alueen luontoselvitys LIITE 2b SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PIHTIPUTAAAN KUNTA alueen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (13) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät... 2 4 Tulokset... 2 4.1

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys 30.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Niemenharjun matkailualueen asemakaavan luonnon nykytila

Niemenharjun matkailualueen asemakaavan luonnon nykytila S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun matkailualueen asemakaavan luonnon nykytila Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26156 Raportti 1 (10) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Tapanilan tilan ranta-asemakaava

Tapanilan tilan ranta-asemakaava Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN

ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN FCG Finnish Consulting Group Oy Leppävirran kunta ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN P16796 31.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I YMP SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS

ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PUKARAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PUKARAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA Luonto ja maisemaselvitys 24.2.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys I 24.2.2010 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Hirvensalmen kunta LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA Liito-oravaselvitys 24.6.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 24.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI. Luonto- ja maisemaselvitys 3847-D2576

FCG Finnish Consulting Group Oy. Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI. Luonto- ja maisemaselvitys 3847-D2576 FCG Finnish Consulting Group Oy Metsähallitus, Laatumaa SORSAKOSKEN SUONIEMI Luonto- ja maisemaselvitys 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto ja maisemaselvitys I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto

Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KANGASALAN KUNTA Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18794 Kangasalan kunta Sisällysluettelo 1 Työn tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Mäntymäen luontoselvitys Laihia

Mäntymäen luontoselvitys Laihia Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SORSAKOSKEN VENERANNANTIEN ALUEEN LEPPÄVIRRAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.5.2014 P21589P001

LUONTOSELVITYS SORSAKOSKEN VENERANNANTIEN ALUEEN LEPPÄVIRRAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.5.2014 P21589P001 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA SORSAKOSKEN VENERANNANTIEN ALUEEN LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21589P001 2 (15) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kärkkäinen Jari

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Liperin kirkonkylän osayleiskaava

Liperin kirkonkylän osayleiskaava LIPERIN KUNTA Liperin kirkonkylän osayleiskaava Liite 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20902 maisemaselvitys, luonnos I (II) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Yleiskuva ja sijainti...

Lisätiedot

UPM Kymmene Metsä Oyj

UPM Kymmene Metsä Oyj FCG Finnish Consulting Group Oy UPM Kymmene Metsä Oyj JUUAN RANTA-ASEMAKAAVAT Luonto- ja maisemaselvitys 30.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 30.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Heikkimäen luontoselvitys 2010

Heikkimäen luontoselvitys 2010 Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot