RAPORTTI. Fennovoima Oy. Ydinvoimalaitoksen YVA PYHÄJOKI. Luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi BOY
|
|
- Tuomo Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI BOY Hanhikivi Fennovoima Oy Ydinvoimalaitoksen YVA PYHÄJOKI Luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi
2
3 COPYRIGHT PÖYRY ENVIRONMENT OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
4
5 3 Sisältö 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ SELVITYSALUE MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ PINNANMUODOT KASVILLISUUS KASVILLISUUDEN YLEISPIIRTEET UHANALAISET JA HUOMIOITAVAT KASVILAJIT TAUSTAA UHANALAISET JA HUOMIOITAVAT PUTKILOKASVILAJIT LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ LINNUSTO LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV(A) LAJIEN ESIINTYMISALUEET MUU ELÄIMISTÖ ERITYISEN ARVOKKAAT JA HUOMIOITAVAT KOHTEET NATURA 2000 ALUEVERKOSTON KOHTEET LUONNONSUOJELUALUEET PERINNEMAISEMAT, KALLIOALUEET JA MUINAISMUISTOKOHTEET LUONNONSUOJELULAIN, METSÄLAIN JA VESILAIN MUKAISET KOHTEET VAIKUTUSARVIO VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN VAIKUTUKSET HUOMIOITAVIEN KASVILAJIEN ESIINTYMIIN VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONNONSUOJELUALUEISIIN NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA MAHDOLLISET VAIKUTUSMEKANISMIT TARKASTELTAVAT NATURA ALUEET TARVEARVIO KIRJALLISUUS Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Laskentareitti (linnusto) Hanhikiven alueen linjalaskennan perustulokset Hanhikiven selvitysalueen pesivän linnuston lajisto v laskennan (parimäärät) sekä Suomen Lintuatlastietojen mukaan Copyright Pöyry Environment Oy
6
7 1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on laadittu Fennovoima Oy:n toimeksiannosta. Toimeksianto liittyy Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitosvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointiin. YVA:ssa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoista sijaintialuetta. Tämä raportti koskee Pyhäjoen kohdealuetta. Pyhäjoen kohdealue sijaitsee Hanhikiven niemessä, Pohjois-Pohjanmaalla. Niemen pohjoiskärki sijaitsee Raahen kunnan puolella, mutta suurin osa suunnitellusta laitosalueesta on Pyhäjoen kunnan aluetta. Suunnitellulta laitosalueelta on etäisyyttä Pyhäjoen kunnan keskustaajamaan noin kuusi kilometriä ja Raahen keskustaan noin 20 kilometriä. Kuva 1-1. Selvitysalueen yleissijainti. Natura 2000 alueet on esitetty mustina rajauksina. Ydinvoimalaitosalue on suunniteltu sijoitettavaksi Hanhikiven niemen pohjoisosaan. Nykyisin alueella on luonnonympäristöä ja mökkiasutusta. Luontoselvityksen on laatinut Pöyry Environment Oy. Työhön ovat osallistuneet Sari Ylitulkkila (FM biologi, luontokartoittaja), Juha Parviainen (FM biologi) sekä biol. yo Tiina Sauvola. Copyright Pöyry Environment Oy
8 2 1.1 Lainsäädäntö Luonnonsuojelulain 29 lueteltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Näitä luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; pähkinäpensaslehdot; tervaleppäkorvet; luonnontilaiset hiekkarannat; merenrantaniityt; puuttomat tai vähäpuustoiset hiekkadyynit; katajakedot; lehdesniityt sekä avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät. Muuttamiskielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on rajannut alueen. Kieltoon voi saada poikkeuksia. Metsälain 10 käsitellään metsien monimuotoisuuden säilyttämistä ja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsiä tulee hoitaa siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälain 10 mukaiset metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet, sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; rehevät lehtolaikut; pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; rotkot ja kurut; jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät sekä karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Metsälain kohteet rajataan talousmetsissä yleensä tiukasti käsittämään vain itse luontotyyppiä edustavan alueen. hankesuunnittelussa metsälakikohteet voidaan huomioida myös talousmetsien ulkopuolella, mutta mitään velvoitteita siihen ei ole. Virkistyskäyttöön osoitettavissa metsissä metsälain kohteiden huomioiminen on kuitenkin suositeltavaa, koska ne rikastuttavat virkistysalueita ja tarjoavat mm. sopivia opetuskohteita. Vesilain 15 a ja 17 a :ssä on määritelty luonnonympäristöä koskevia vesistöjen käytön yleisiä rajoituksia. Enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven tai Lapin läänin ulkopuolella enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilaisena säilymistä ei saa vaarantaa toimenpiteillä. Muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevan luonnontilaisen uoman 1 muuttaminen on kielletty, jos uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Kielto koskee myös luonnontilaisia lähteitä. 1 Uomalla tarkoitetaan ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua varten eikä uomaa pitkin kalakaan voi sanottavassa määrin kulkea.
9 3 Vesilain kohteet on huomioitava suunnittelussa. Mikäli hanke muuttaa vesilain kohteen luonnontilaisuutta, on tähän haettava vesioikeudellista lupaa.. Lintudirektiivi koskee kaikkia luonnonvaraisina elävien lintulajien suojelua jäsenvaltioissa. Direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Jäsenvaltioiden on osoitettava erityiseksi suojelualueiksi näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet. Liitteen I lajien suojelu ei ole totaalisuojelua, jossa kaikki lajien esiintymisalueet olisi suojeltava. Luontodirektiivin ensisijaisena tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Direktiivin liitteessä I on mainittu yhteisön tärkeinä pitämät luontotyypit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Liitteessä II on yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Luonto- ja lintudirektiivin suojelutavoitetta toteuttavat pääasiassa Natura alueet. Luontodirektiivin liitteen IV eläinlajien lisääntymis- ja levähtämispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, ja kasvilajien tai niiden osan hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen on kielletty. Liitteessä mainittujen lajien osalta suojelu on automaattisesti voimassa. Luonnonsuojelulailla voidaan rauhoittaa luonnonvarainen eliölaji. Suomessa rauhoitetut eliölajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksessa. Rauhoitetun lajin kerääminen, tahallinen häiritseminen, vangitseminen, tappaminen ja siirtäminen on kielletty. Rauhoitussäännökset eivät kuitenkaan estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakentamistoimintaan. Uhanalaisten lajien II seurantaryhmän mietinnössä (Rassi ym. 2001) on esitetty valtakunnallisesti uhanalaiset lajit. Näistä osa on luonnonsuojeluasetuksella säädetty erityisesti suojelluiksi. Erityisesti suojellun lajin esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto astuu voimaan alueellisen ympäristökeskuksen tehtyä ns. rajauspäätöksen. Luontotyypeille ei ole toistaiseksi laadittu Suomessa uhanalaisuusluokitusta, luokitustyö on meneillään Suomen ympäristökeskuksessa. Tässä työssä on tuloksissa esitetty myös lainsäädännössä määrittelemättömiä kohteita, jotka on inventointien perusteella arvioitu vähintään paikallisesti merkittäviksi luontokohteiksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisiä huomioon otettavia kohteita edellä mainittujen lisäksi ovat ympäristöhallinnon alueellisten inventointien perusteella arvokkaiksi todetut kallioalueet, pienvesistöt sekä perinnemaisemat. 2 SELVITYSALUE Luontoselvityksessä tutkitun alueen rajaus on esitetty liitteen kuvan 2-1 kartassa. Selvitysalue kattoi ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan lähiympäristön noin 1 km säteellä. Kokonaisuudessaan selvitysalue kattaa n. 4 km 2. Lisäksi selvitettiin laitosalueelta pois johtavien suunniteltujen voimajohto- ja tieväylien ympäristöt sekä muiden laitosalueen ulkopuolelle sijoittuvien toimenpiteiden alueet kuten suunniteltu satama sekä jäähdytysvesien otto- ja purkualueet. Copyright Pöyry Environment Oy
10 4 Kuva 2-1. Selvitysalue. Selvitysalue käsitti Hanhikiven alueen sekä voimajohtoreitin (sininen aluerajaus) ja tieyhteyden (musta katkoviiva). YVA-selostuksessa esitetty toinen, pohjoisen puoleinen, tievaihtoehto ei ole mukana tässä luontoselvityksessä, sillä se otettiin mukaan suunnitteluun vasta maastokartoitusten valmistumisen jälkeen. 3 MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tämä luontoselvitys sisältää Hanhikiven niemen luontokartoituksen, hankkeen luontovaikutusarvion sekä Natura tarveselvityksen. Luontoselvityksessä on koottu yhteen Hanhikiven alueen luonnosta olemassa olevat tiedot, kuten kirjallisuus, tiedot suojelukohteista sekä uhanalaisrekisterin aineistot. Tietoja on täydennetty maastoselvityksin. Lisäksi tausta-aineistona on käytetty alueen karttoja sekä tuoreita viistoilmakuvia. Luontoselvityksessä on ollut periaatteina alueen luonnon ominaispiirteiden selvittäminen ja arvokkaiden luontokohteiden paikantaminen.
11 5 Hanhikiven niemen alueelle tehtiin useita maastokäyntejä sekä kasvillisuuden että linnuston osalta. Linnustoselvityksen maastokäynnit ajoittuivat ja (Juha Parviainen). Kasvillisuusselvityksen maastokäynnit tehtiin (Sari Ylitulkkila, Tiina Sauvola) ja (Tiina Sauvola). Liito-oravaselvitys on tehty samanaikaisesti linnustoselvityksen kanssa. Luontoselvityksen on laatinut Pöyry Environment Oy. Työhön ovat osallistuneet Sari Ylitulkkila (FM biologi, luontokartoittaja), Juha Parviainen (FM biologi) sekä biol. yo Tiina Sauvola. Yhtenä kesänä tehtävällä kasvillisuusselvityksellä ei välttämättä havaita kaikkia yksittäisiä lajeja. Tätä keskeisempää on kuitenkin kerätä tieto selvitysalueen luonnon vaihtelevuudesta ja kasvillisuustyypeistä. Näiden perusteella voidaan arvioida alueen merkittävyyttä myös yksittäisten lajien kannalta. Näin ollen tässä työssä tehtyä kasvillisuusselvitystä on pidettävä riittävänä. Liito-oravaselvitys kuvaa selvityshetken tilannetta selvitysalueella lajin suhteen. Se ei poissulje sitä, että laji voisi esiintyä alueella tulevina vuosina tai että se olisi aiemmin voinut alueella esiintyä. Selvityksen tuloksissa on tuotu lajin kannalta keskeisimmät potentiaaliset elinympäristöt. Lajin esiintymiä ei havaittu selvitysalueella. Linnustoselvitys perustuu sekä olemassa olevaan havaintotietoon että maastolaskentoihin. Yhtenä kesänä tehtävillä linnustoselvityksillä ei havaita pitempiaikaisia kannanmuutoksia tietyn alueen linnustossa. Hanhikiven alueen linnustosta on kuitenkin olemassa varsin runsaasti havaintotietoja ja tämän selvityksen antamaa kuvaa alueen linnustollisesta merkityksestä voidaan pitää riittävänä. 4 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ PINNANMUODOT Pyhäjoen ranta-alue on topografialtaan laakeaa. Hanhikiven rannikkoalueet kohoavat vain alle 2 metrin korkeuteen merenpinnasta. Loiva topografia jatkuu myös meren pinnan alapuolella (Suunnittelukeskus Oy 2007). Pyhäjoen ranta-alueille on tyypillistä paljaat kallioniemet ja ohut maakerros kallioperän päällä. Kallioperä on pinnanmuodoiltaan melko tasaista. Rannan paljaaksi huuhtoutuneilla kallioilla on nähtävissä mannerjäätikön kulutustyönä muodostuneita silokallioita, edustavia silokallioita tavataan muun muassa Hanhikiven länsirannan kallioniemillä (Suunnittelukeskus Oy 2007). Hanhikiven niemi kuuluu kallioperältään Pohjanmaan liuskevyöhykkeeseen. Hanhikiven kallioperän yleisin kivilaji on muusta ympäristöstä poikkeavaa konglomeraattia, joka sisältää vulkaanista alkuperää olevia mukuloita. Konglomeraatti näkyy hyvin alueen kalliopaljastumilla. Se on suurelta osin voimakkaasti liuskettunut. Hanhikiven Rovastinperukan alue on geologisesti arvokas. Alue toimii geologisena retkikohteena (Husa ym. 2001, Suunnittelukeskus Oy 2007). Pyhäjoen alueen yleisin pintamaalaji on moreeni. Myös Hanhikiven alueella tavataan moreenia. Moreeni verhoaa kallioperää ohuena kerroksena, mutta silti muinaisen mannerjäätikön luode-kaakko liikesuunta on nähtävissä muun muassa Hankikiven kapean Mustaniemen alueella (Husa ym. 2001, Suunnittelukeskus Oy 2007). Copyright Pöyry Environment Oy
12 6 Pohjanlahden rannikkoalueille tyypillisesti ranta-alueilla tavataan runsaasti hiekkaa. Myös Pyhäjoen merenranta-alueella tavataan monin paikoin laajoja hiekkakerrostumia, vaikka meren rannikolla ei ole yhtään varsinaista harjumuodostumaa (Suunnittelukeskus Oy 2007). Hanhikiven pintakivilajit ovat pääosin hiekkaa, silttiä ja savea. Kivilajit ovat homogeenisesti sekoittuneita keskenään (Fennovoima 2008). 5 KASVILLISUUS 5.1 Kasvillisuuden yleispiirteet Luonnonmaantieteellisesti Hanhikiven alue kuuluu keskiboreaalisen Pohjanmaan- Kainuun kasvillisvyöhykkeen läntiseen osaan. Pohjanmaan-Kainuun alue on Suomen havumetsävyöhykkeen sydänvyöhykettä. Sitä voidaan myös kutsua suureksi vaihtumisvyöhykkeeksi Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Alueella esiintyy sekä eteläisiä että pohjoisia lajeja (Kalliola 1973). Hanhikiven alue on kasvillisuudeltaan pääosin alueelle alkuperäistä ja merenrannalle tyypillistä luonnonympäristöä. Alueella on laajoja merenrantaniittyjä ja huomattavan laajoja merenrantalehtoja-merenrantametsiä. Mökkiasutus on alueella suhteellisen vähäistä. Hanhikiven niemessä on muutamia rantavyöhykkeen lampareita (fladatkluuvit), joita ei kuitenkaan valtion ympäristöhallinnon kartoituksissa ole rajattu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisiksi luontotyypeiksi. Hankikiven alue on nuorta, alavaa maankohoamisrannikon merenrantaa. Alueelle ovat tyypillisiä kosteat, alavat rantaniityt ja umpeenkasvavat matalat lahdet. Nämä merestä erkaantuneet kosteikot kehittyvät vähitellen soiksi. Hanhikiven niemen alueella tällaisia alueita ovat muun muassa niemen eteläpuolella sijaitseva Heinikarinlampi, niemen keskellä oleva Hietakarinlahti ja niemen itäosassa sijaitseva Rovastinperukka (Suunnittelukeskus Oy 2007). Niemen itä- ja pohjoispuolella merenranta muodostuu osin laajoistakin merenrantaniityistä, jotka vaihettuvat maankohoamisrannalle luonteenomaisesti vähitellen pensaikoiksi ja merenrantametsiksi. Niemen itä- ja pohjoisosan laajemmat merenrantaniityt ovat pääasiassa matalakasvuisia vihvilä-, heinä- ja sararantaniittyjä (PrRnNi), joiden lajeja ovat mm. luhtakastikka, rönsyrölli, rantanätkelmä, terttualpi, lehtovirmajuuri, merisuolake, myrkkykeiso, merisara, vihnesara ja luhtakuusio. Paikoin niityt ovat ruovikon ja vesirajassa merikaislan sekä rantaluikan hallitsemia ruoko-, luikka- ja kaislarantaniittyjä (RkRnNi). Ankkurinnokan alueella tavataan myös suursaraniittyä (SRnNi). Erilaiset kasviyhdyskunnat sijaitsevat rantaniityillä osin mosaiikkimaisesti ja osittain vyöhykkeisesti. Niemen keskiosissa sijaitsevan Hietakarinlahden ympärillä on matalakasvuista vihvilä-, heinä- ja sararantaniittyä (PrRnNi) sekä ruoko-, luikka- ja kaislarantaniittyä (RkRnNi). Alueella on korkeakasvuisia järviruokoyhdyskuntia. Hanhikiven niemen länsiranta on hiekkapohjaista maankohoamisrannikkoa. Hietalahden alueella sijaitsee yksi isompi hiekkaranta, joka on merkitty myös uimarannaksi. Pyhäjoen kunta ei ylläpidä uimarantaa ja rannalla sijaitsevat rakenteet ovat rapistuneet. Hiekkarannalla ei ole luonnonsuojelulain luontotyypin mukaista, selkeää dyynimuodostusta ja sitä uhkaa umpeenkasvu. Rannalla kasvaa muun muassa kiiltopajua ja järviruokoa.
13 7 Niemen länsipuoleiset rantaniityt ovat suhteellisen kapeita ja muuttuvat pian pensaikoiksi ja merenrantametsiksi. Tyypillisen rantakasvillisuuden lomassa esiintyy paikoin komeaa kurjenmiekkaa. Paikoin rannat rajautuvat rantakallioihin, joita esiintyy myös Hanhikiven pohjoisrannoilla. Kallioilla kasvaa mm. keltamaksaruohoa. Myös tyrniä esiintyy Hanhikiven ranta-alueilla. Merenranta-alueella tavataan myös maankohoamisrannikon pinnanmuotoihin kuuluvia fladoja ja kluuveja. Flada on merestä irti kuroutumassa oleva lahdenpohjukka. Hanhikiven niemen alueella fladoja esiintyy muun muassa Siikalahden ja Lipinlahden perukoilla. Kluuvi on jo selvästi merestä irti kuroutunut lammikko tai järvi. Kluuvillakin saattaa olla yhteys mereen esimerkiksi korkean veden aikaan. Hanhikiven alueella kluuveiksi luokitellaan muun muassa Hietakarinlahti ja Heinikarinlampi sekä pienempi Rovastinperukka (Suunnittelukeskus Oy 2007). Kasvillisuuden sukkessio jatkuu merenrantaniityn mantereenpuoleisella reunalla kiiltopajuvyönä. Kiiltopajupensaikot tihentyvät vähitellen ja muuttuvat harmaalepän ja koivun sekä pihlajan muodostamiksi merenrannan lehtipuisiksi lehdoiksi. Alueella on mesiangervon hallitsemia lehtoja (FiT l. Filipendula-tyyppi), joiden valtapuulaji on harmaaleppä. Pensaskerroksessa esiintyy kiiltopajua, punaherukkaa ja vadelmaa. Kenttäkerroksen vakiolajeihin kuuluu mesiangervo, sen lisäksi kenttäkerroksessa kasvavat muun muassa nurmilauha, lehtovirmajuuri, kurjenjalka ja karhunputki. Paikoin merenrantametsät ovat tesman hallitsemia harmaaleppä-hieskoivulehtoja (MiT l. Milium-tyyppi). Aluskasvillisuuden valtalaji on tesma, jonka lisäksi kenttäkerroksessa on mm. karhunputkea, metsätähteä, puna-ailakkia ja lillukkaa. Alueella havaitaan myös ruohokanukan ja heinien hallitsemaa rantametsää (CorDeT l. Cornus-Deschampsiatyyppi), jonka valtapuulaji on hieskoivu. Pensaskerroksessa kasvaa pihlajaa, vadelmaa, katajaa sekä pieniä kuusia. Kenttäkerrosta hallitsevat metsälauha ja nurmilauha yhdessä ruohokanukan kanssa. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat mm. isotalvikki, mesimarja, metsäalvejuuri, lillukka, nuokkuhelmikkä ja karhunputki. Keskellä Hanhikiven niemeä kasvillisuuden sukkessio jatkuu kuusimetsiin ja kuivahkoon mäntykankaaseen. Paikoin esiintyy poronjäkälien peittämiä kalliokkoja ja kivikkoja, paikoin metsä on korpista. Osa kuusikoista on tiheitä kasvatusmetsiä. Sisämaahan mentäessä metsät vaihettuvat edelleen lähinnä kuivahkoiksi mäntykankaiksi (EVT l. variksenmarja-puolukkatyyppi), monin paikoin on myös sekametsää. Metsät ovat eri kehitysvaiheissa olevia talousmetsiä. VT8:aa lähestyttäessä esiintyy myös runsaasti metsäojitusalueita. Lahopuustoa esiintyy laajoissa merenrantametsissä, mutta ei erityisen runsaana. Keskiosien kangasmaat ovat talousmetsää, jossa lahopuuta ei käytännössä esiinny. 6 UHANALAISET JA HUOMIOITAVAT KASVILAJIT 6.1 Taustaa Uhanalaisten lajien esiintymien säilyminen on pyrittävä varmistamaan maankäytön suunnittelussa. Luonnonsuojelulain (N:o 1096, 46 ) mukaan on määrätty uhanalaisiksi lajit, joiden luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksessa. Lisäksi on laadittu listaukset Copyright Pöyry Environment Oy
14 8 valtakunnallisesti silmälläpidettävistä ja alueellisesti uhanalaisista lajeista (Rassi ym. 2000). Uhanalaisten lajien kansainvälinen IUCN-luokitus (Rassi ym. 2000) on seuraava: CR EN VU NT LC RT äärimmäisen uhanalainen (Critically Endangered) erittäin uhanalainen (Endangered) vaarantunut (Vulnerable) silmälläpidettävä (Near Threatened, ei uhanalainen) elinvoimainen (Least Concern) alueellisesti uhanalainen (Regionally Threatened) Alueellisen uhanalaistarkastelun aluejaossa Pyhäjoen alue sijoittuu osa-alueeseen 3a (keskiboreaalinen, Pohjanmaa). Uhanalaisista lajeista osa on luokiteltu luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltaviksi lajeiksi. Näiden lajien säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Lajin rauhoitus (luonnonsuojelulaki 42 ) puolestaan kieltää kasvin tai sen osien poimimisen tai hävittämisen. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja ovat lajit, joiden säilymisessä Suomella voidaan katsoa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit ovat EU:n tärkeinä pitämiä lajeja. Liitteen II lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita l. Natura 2000 alueita. Liitteen IV lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Kasvilajien kohdalla suojelu tarkoittaa, että lajien esiintymäpaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Uhanalaisten putkilokasvilajien esiintymätiedot tarkistettiin Valtion ympäristöhallinnon tiedostoista Havainnot olivat suhteellisen tuoreita, pääosin luvuilta. Perämerenmarunan esiintymispaikan tarkka sijainti on epävarma. Maastokäynnillä tehtiin havaintoja ruijanesikon esiintymistä. Havainnot on esitetty kuvan 8-1 kartalla. 6.2 Uhanalaiset ja huomioitavat putkilokasvilajit Pyhäjoen Hanhikiven alueella havaitut uhanalaiset putkilokasvilajit ja niiden suojelustatus on esitetty taulukossa 1. Esiintymispaikat on esitetty liitteen 2.3 kartalla. Taulukko 6-1. Hanhikiven alueella havaitut uhanalaiset putkilokasvilajit (valtak. = valtakunnallinen uhanalaisuus; alueel. = alueellinen uhanalaisuus; rauh. = rauhoitettu, erit. = erityisesti suojeltava; dir. = luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji; vastuu = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji) tieteellinen nimi suomeksi valtak. alueel. rauh. erit. dir. vastuu Artemisia campestris ssp. bottnica perämerenmaruna CR RE X X X X Botrychium multifidum ahonoidanlukko NT RT X Hippuris tetraphylla nelilehtivesikuusi EN X X X Potamogeton friesii otalehtivita NT Primula nutans var.jokelae ruijanesikko EN X X X Hanhikiven alueen uhanalaisista kasvilajeista vankimman suojelullisen aseman omaavat perämerenmaruna, ruijanesikko ja nelilehtivesikuusi, jotka kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV lajeihin. Perämerenmaruna on lisäksi luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltava laji.
15 7 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ Ydinvoimalaitos-YVA 9 Selvitysalueen linnustoa ja muuta maaeläimistöä selvitettiin maastokäyntien sekä jo olemassa olevan havaintoaineiston perusteella. Olemassa olevaa havaintotietoa selvitysalueen eläimistöstä kerättiin paikallisilta yhdistyksiltä (Raahen seudun riistanhoitoyhdistys), luontoharrastajilta, valtakunnallisista havaintotietokannoista (Hertta-tietokanta, Suomen Lintuatlas, Hatikka-havaintotietokanta, TIIRAhavaintotietokanta, EIONET-tietokanta, Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen havaintotietokanta) sekä alueen luontoa koskevista julkaisuista ja selvityksistä. Alueen linnustosta ja Hanhikiven alueen linnustollisesta merkittävyydestä pyydettiin olemassa olevaan havaintoaineistoon perustuvaa lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteelliseltä yhdistykseltä (PPLY ry), mutta yhdistyksen mukaan se ei anna lausuntoa ilman asianmukaisia tutkimuksia (puheenjohtaja A. Luukkonen, ). Maastokäynnit suoritettiin ja Maastokäyntien tarkoituksena oli tunnistaa suojelustatukseltaan merkittävien lintulajien (EU:n lintudirektiivi 92/43/ETY, kansainväliset erityisvastuulajit (EVA), kansallisesti uhanalaiset lajit) sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisten eläinlajien kannalta keskeiset elinympäristöt selvitysalueella. Luontodirektiivin liitteen lajeista erityishuomio kohdistettiin liitooravan (Pteromys volans), viitasammakon (Rana arvalis) sekä lepakoiden mahdollisiin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin selvitysalueella. 7.1 Linnusto Hanhikiven alueen linnusto on alueen monipuolisesta biotooppirakenteesta johtuen lajistoltaan monipuolista. Hanhikiven ranta-alueilla tavataan sekä muutto- että pesimäaikoina runsaasti sorsa- ja lokkilintuja, kahlaajia sekä hanhia. Niemen sisäosissa valtalajeina ovat lehtivaltaisten sekametsien lajit, mutta paikoin myös sisemmissä osissa tavataan runsaasti rehevien kosteikkojen ja rantojen lajeja esim. Hietakarinlammella. Hietakarinlahti muodostuu maankohoamisen seurauksena syntyneistä, suurelta osin lähes umpeenkasvaneista lampareista, joiden ympäristöön on muodostunut monipuolista kosteikkoluontoa. Hietakarinlahden pohjois- ja koillispuolella on laaja merenrantaniitty. Hanhikiven sisäosat ovat vaihtelevaa, pääosin lehtipuiden hallitsemaa nuorehkoa metsikköä, jossa kasvaa paikoin myös iäkkäämpää puustoa. Pieniä yhtenäisempiä kuusikkoja kasvaa mm. niemen keskiosissa sekä Hanhikiven siirtolohkareelle johtavan polun läheisyydessä Alueen muuttolinnusto Hanhikivi ja erityisesti sen eteläpuolella sijaitseva Parhalahden alue ovat Raahen seudun keskeisimpiä linnuston muutonseurantakohteita varsinkin keväällä (Hauru ym. 1996). Alueen kautta muuttaa vuosittain runsaasti varsinkin suurikokoisia lajeja kuten merimetsoja, joutsenia, hanhia sekä kuoveja. Toukokuussa arktisen vesilintumuuton aikana Hanhikiven kärjen ohi muuttaa kiivaimpina muuttopäivinä satoja kuikkalintuja sekä jopa tuhansia muita vesilintuja vuorokaudessa (mm. TIIRA-havaintotietokanta). Myös pikkulintuja muuttaa Hanhikiven alueen ohi runsaasti. Hanhikiven alueen lahdelmat sekä Hieta- ja Heinikarinlahti ovat keskeisiä levähdys- ja ruokailupaikkoja muuttaville linnuille (Hauru ym. 1996). Heinikarinlahti sijaitsee n. 1 km:n etäisyydeltä selvitysalueesta. Erityisen runsaasti levähtäviä ja ruokailevia lintuja Copyright Pöyry Environment Oy
16 10 kertyy Hanhikiven koillispuolella sijaitsevan Takarannan alueelle, joka on valtakunnallisesti huomattava muutonaikainen lintujen lepäilyalue (mm. Surnia ry 2008). Joutsenten syysmuuton aikaan lokakuussa Takaranta on lajin keskeinen kerääntymisalue: enimmillään alueelta on havaittu kerralla joutsenta. Hanhikiven ranta-alueen lietteille ja rantaniityille kertyy muuttoaikoina runsaasti ruokailevia tyllejä, kapustarintoja, jänkäsirriäisiä, suo- ja lapinsirrejä sekä toisinaan jopa joitakin punakuireja ja tundrakurmitsoja. Hanhikiven kärjen alueella on useina talvina sula-alue, josta havaitaan vesilintuja jopa keskellä talvea Alueen pesimälinnusto Hanhikiven seutu on alueen keskeisimpiä linnustontarkkailupaikkoja ja Hanhikiven niemellä on tehty paikallisten lintuharrastajien mukaan runsaasti havainnointia alueen lintulajistosta. Heidän aineistojaan ei kuitenkaan saatu tämän työn yhteydessä käyttöön. Hanhikiven linnustosta löytyy runsaasti havaintotietoja BirdLife Suomen TIIRAhavaintotietokannasta sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon ylläpitämästä Suomen lintuatlastietokannasta. Valtakunnallisen lintuatlashavaintotietokannan mukaan Hanhikiven alueen atlasruudulla (ruutu 716:336, selvitysaste erinomainen) on havaittu kaikkiaan 108 lintulajia, joista 50 pesii alueella varmasti ja 9 todennäköisesti. Atlasruutu sijoittuu kokonaisuudessaan Hanhikiven alueelle ulottuen mantereen puoleiselta sivultaan Hietakarinlahden itäpuolelle. Atlastietojen antamat tiedot kuvaavat siten edustavasti selvitysalueen linnustoa. Hanhikiven alueen pesimälinnusto on hyvin monipuolinen (mm. Surnia ry 2008, Hauru ym. 1996). Alueella tai sen lähiympäristössä pesivät harmaasorsaa lukuun ottamatta kaikki maamme puolisukeltajasorsalajit. Hietakarinlammella pesii runsaasti vesilintuja ja lokkeja. Alueella pesii mm. n parin naurulokkikolonia, jonka yhteydessä alueella pesii säännöllisesti myös joitakin pikkulokkeja. Kolonia on pienentynyt huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, mutta on edelleen elinvoimainen. Hanhikiven selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä pesii myös useita mustakurkku-uikkuja sekä nokikanoja. Haurun ym mukaan Hanhikiven alueen runsaimpia pesiviä lajeja ovat naurulokki, telkkä, tavi, haapana, sinisorsa, merihanhi, nokikana sekä musta-kurkku-uikku. Harvalukuisia mutta alueella säännöllisesti pesiviä lajeja ovat heinätavi, pikkulokki, luhtahuitti, nuoli-, rusko- ja sinisuohaukat, vesipääsky, lapinsirri ja pikkutikka. Myös pyrstötiaisia esiintyy Hanhikiven alueella. Kahlaajista yleisimpiä ovat kuovi sekä punajalkaviklo. Lokkilinnuista runsaimpia ovat naurulokki ja kalatiira. Vuoden 2008 maastokäyntien tulokset Olemassa olevia havaintotietoja selvitysalueella pesivästä lintulajistosta täydennettiin maastolaskennalla, joka suoritettiin tehdyn maastokäynnin yhteydessä. Laskenta suoritettiin linjalaskentana (Koskimies & Väisänen 1982) klo välisenä aikana ja se keskitettiin erityisesti Hanhikiven sisäosiin, jotta näiden alueiden vallitsevasta maalinnustosta saataisiin kattava yleiskuva. Laskennan tarkoituksena ei ollut tarkkojen parimääräarvioiden tekeminen, eikä se myöskään yhteen laskentakertaan perustuen ole mahdollista. Laskentareitti on esitetty liitteessä 3 ja laskennan perustulokset liitteessä 4. Kesän 2008 linjalaskennan tuloksiin sekä valtakunnallisiin atlastietoihin perustuva Hanhikiven alueen pesimälajisto on koottu liitteeseen 5. Taulukossa 2 on esitetty v.
17 laskennoissa sekä lintuatlastietojen mukaan alueella varmasti pesivinä tavattavat suojelulliselta asemaltaan huomattavat lintulajit. Copyright Pöyry Environment Oy
18 12 Taulukko 7-1. Hanhikiven alueella pesimäaikana esiintyvät suojelullisesti huomattavat lintulajit (EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji; EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji, UHEKS: Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä)). Vuosi 2008: x laskennassa havaittu laji. Lintuatlas: x = varma tai todennäköinen pesintä. Suojelullinen Vuosi Lintuatlas asema Laulujoutsen Cygnus cygnus EU, EVA x Tavi Anas crecca EVA x x Haapana Anas penelope EVA x Ristisorsa Tadorna tadorna NT x Tukkasotka Aythya fuligula EVA x Telkkä Buchephala glangula EVA x Isokoskelo Mergus merganser EVA x Tukkakoskelo Mergus serrator EVA x Mustakurkku-uikku Podiceps auritus EU x Pyy Bonasa bonasia EU x x Teeri Tetrao tetrix EU, EVA, NT x Ruskosuohaukka Cicus aeroginosus EU, NT x x Kurki Grus grus EU x x Mustapyrstökuiri Limosa limosa EN x Kuovi Numenius phaeopus EVA x x Valkoviklo Tringa nebularia EVA x Liro Tringa glareola EU, EVA x Rantasipi Actitis hypoleucos EVA x Naurulokki Larus ridibundus VU x Kalatiira Sterna hirundo EU, EVA x Lapintiira Sterna paradisae EU x Käenpiika Jynx torquilla VU x Pikkutikka Dendrocopos minor VU x Kivitasku Oenanthe oenanthe NT x Tiltaltti Phylloscophus collybita VU x x Yhteensä Hanhikiven niemen sisäosien linnusto koostuu pääasiassa metsälajeista. Yleisimpiä lajeja ovat metsien yleislajit pajulintu ja peippo, mutta myös havumetsien tyyppilajeiksi luettavat (luokittelu Väisäsen ym. 1998) punarinta ja vihervarpunen ovat runsaslukuisia (liite 4). Sisäosien lehtipuuvaltaisten alueiden lajistoon kuuluu useita lehtimetsien tyyppilajeja kuten lehtokerttu, sirittäjä ja mustarastas. Hietakarinlahti ja sen pohjoispuolella oleva laaja rantaniittyalue muodostavat oman linnustollisesti merkittävän biotooppikokonaisuutensa. Hietakarinlahdella tavattiin laskennan yhteydessä sekä sen ulkopuolella tehdyssä havainnoinnissa mm. runsaasti vesi- ja rantalintuja kuten tavi, sinisorsa, kuovi, punajalkaviklo sekä valkoviklo. Hietakarinlahden itänurkassa pesii joutsen. Naurulokkeja alueella tavattiin n. 10 paria ja pikkulokkeja 3 paria. Hietakarinlahden pohjoisosassa oli arviolta useita kymmeniä sorsalintupoikueita, joista lajeina runsaimpia olivat haapanat, tavit ja telkät. Alueella oli myös useita tukkasotkien sekä jouhisorsien poikueita. Hietakarinlahden rantoja kiertää paikoin tiivis järviruokovyöhyke, jonka suojissa pesivät mm. ruokokerttunen sekä ruskosuohaukka.
19 13 Vesilintuja sekä kahlaajia esiintyy myös Hanhikiven niemen länsipuolella Hietakarin ja Siikalahden alueen pienillä rehevillä lampareilla, joilla pesivät mm. kuovi, valkoviklo, haapana ja telkkä. Hanhikiven ranta-alueet muodostavat oman linnustollisen kokonaisuutensa. Rantaalueiden yleisiä pesimälajeja ovat mm. tukkasotka, merihanhi, kuovi, punajalkaviklo, meriharakka, kalatiira sekä naurulokki. Suunniteltujen johtoreittien alueella sijaitsevan Liisanlammen linnusto käsittää kahlaajia sekä joitakin vesilintuja. Maastokäynnin yhteydessä Liisanlammella havaittiin kurjen pesä sekä lisäksi valkoviklo, haapana, tavi ja ruokokerttunen. Muilta osin suunniteltujen johtoreittien linnusto on tyypillistä pääasiassa havupuuvaltaisten sekametsien lajistoa kuten peippo, puinarinta, vihervarpunen, laulurastas ja metsäkirvinen. Paikoin esiintyy myös soiden tyyppilajeja kuten liro, niittykirvinen ja keltavästäräkki Uhanalaisten ja suojelullisesti huomattavien lintulajien esiintyminen suunnittelualueella Uhanalaisten päiväpetolintujen olemassa olevia pesintätietoja selvitettiin Metsähallituksen petovastaava Tuomo Ollilalta. Selvitysalueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei ole olemassa olevia havaintotietoja suurten päiväpetolintujen pesinnöistä (Ollila, kirj. tiedonanto ). Hanhikiven alueella on tehty ajoittain havaintoja sääksestä, joka on ruokaillut alueella. Lajin pesäpaikka sijaitsee kuitenkin selvitysalueen ulkopuolella eikä sen sijainnista ole tarkempaa tietoa. Hanhikiven selvitysalueella pesii EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja olemassa olevan havaintoaineiston sekä v maastolaskennan mukaan yhteensä 9 lajia (taulukko 2). Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) selvitysalueella pesii 13 lajia. Suunnittelualueella pesivään lintulajistoon kuuluu mahdollisesti useampiakin direktiivin tai EVA-luokittelun mukaisia lajeja, koska tässä tarkastelussa on huomioitu vain ne lajit, joiden pesimistä alueella voidaan pitää varmana. Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneiksi (VU) luokiteltuja lajeja Hanhikiven selvitysalueella pesii 4 lajia ja silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja 4 lajia. Erittäin uhanalaiseksi (EN) luokiteltu mustapyrstökuiri esiintyy Hanhikiven atlasruudulla, mutta olemassa olevan tiedon perusteella lajin pesimäreviirit sijaitsevat selvitysalueen ulkopuolella Hanhikiven eteläpuolella Maunuksen ja Kultalahden alueella (Surnia ry 2008) Linnustollisesti huomionarvoiset alueet Selvitysalue sijaitsee osittain valtakunnallisesti arvokkaaksi (FINIBA) luokitellulla Hietakarinlahden-Takarannan lintualueella (FINIBA-aluenumero ) (Birdlife Suomi 2008). FINIBA-alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan 171 ha. Alueen kriteerilajina on joutsen, joka on alueella erityisen runsas muuttoaikoina. Takarannan alue on muutonaikaisena kerääntymisalueena maakunnallisesti merkittävä alue. Varsinaisen selvitysalueen eteläpuolella lähimmillään n. 0,8 km:n etäisyydellä selvitysalueesta sijaitseva Heinikarinlampi kuuluu osana Natura suojeluohjelmaan kuuluvaan Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi -Natura- Copyright Pöyry Environment Oy
20 14 alueeseen (FI ). Alue on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Selvitysalueen linnustollisesti merkittävimmät kohteet ovat Hietakarinlahti ja sitä ympäröivät ruovikot, Hietakarinlahden pohjoispuolella sijaitseva rantaniitty sekä Takarannan alue. Hanhikiven selvitysalue muodostaa kokonaisuudessaan linnustollisesti edustavan alueen, jonka pesivän linnuston lajisto ja parimäärät ovat monipuolisesta biotooppirakenteesta johtuen tavanomaista runsaampia esim. alueellisesti. Myös Hanhikiven alueen kautta muuttava sekä alueella levähtävä ja ruokaileva muuttolinnusto on huomattavan monipuolista jopa maakunnallisesti. Kuva 7-1. FINIBA-aluerajaus. 7.2 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueet Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista selvityksessä huomioitiin liito-orava, viitasammakko sekä lepakot. Varsinaisia lajikartoituksia ei suoritettu vaan lajien esiintymistä selvitettiin olemassa olevaan tietoon perustuen sekä inventoimalla lajien lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvat biotoopit suunnittelualueelta. Luonnonsuojelulain 49 :n nojalla luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kyseiset lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja Liito-orava Tietoja liito-oravan esiintymisestä selvitettiin mm. ympäristöhallinnon Herttatietokannasta, EIONET-tietokannasta sekä Luonnontieteellisen Keskusmuseon HATIKKA-tietokannasta. Tietokantojen mukaan lajia ei tavata Pyhäjoen selvitysalueella. Lajin esiintymisalue rajoittuu maamme länsiosassa pääosin Oulujoen eteläpuolelle. Oulujoen pohjoispuolella liito-oravaa esiintyy Kainuusta Kuusamoon ulottuvalla vyöhykkeellä. Lähin ympäristöhallinnon aineistoissa oleva havaintotieto liito-oravan esiintymisestä on n. 7 km:n päässä selvitysalueesta (ylitarkastaja Tupuna Kovanen, kirj. tiedonanto ). Selvityksen maastotöiden yhteydessä inventoitiin liito-oravan potentiaaliset elinympäristöt ja etsittiin merkkejä lajin esiintymisestä.. Liito-orava suosii iäkkäitä
Voimassa olevassa kaavassa Hanhikiven ja Halkokarin sekä Kettukaaret-Mörönkallion valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet.
Pro Hanhikivi ry 8.12.2009 Laitatie 14, 86110 Parhalahti pro.hanhikivi@omanetti.fi Euroopan komissio (Pääsihteeri) Rue de la Loi/Wetstraat 200 B-1049 Bruxelles/Brussel BELGIA SG-PLAINTES@ec.europa.eu Kantelu
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSELVITYSALUEEN SIJAINTI
Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18 B 20520 Turku Muuramen kunta Kivijärven ranta-asemakaava Luontoselvitys, luonnos Päiväys 31.8.2007 Viite Sivu 1 (4) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh. 010 33 31525 soile.turkulainen@poyry.com
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotLuonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset
Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotNurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007
Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
Lisätiedot67080217.BOY 3.9.2008. Ruijanesikko. Fennovoima Oy. SIMO Ydinvoimalaitoksen YVA Luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi
67080217.BOY 3.9.2008 Ruijanesikko Fennovoima Oy SIMO Ydinvoimalaitoksen YVA Luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi 3 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 1.1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 6 2 SELVITYSALUE... 8 3 MENETELMÄT
Lisätiedotsuojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotNATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi
NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRaportti. Fennovoima Oy. Hanhikiven alueen merkittävyys primäärisukkessiometsien alueena 07080217BEC 5.2.2009
Raportti 07080217BEC 5.2.2009 Fennovoima Oy Hanhikiven alueen merkittävyys primäärisukkessiometsien alueena 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014
LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
Lisätiedot9M031302 30.7.2004 MAA JA VESI OY
30.7.2004 MAA JA VESI OY FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...1 2 MAAPERÄ JA PINNANMUODOT...1 3 KASVILLISUUS...1 4 UHANALAISET JA HARVINAISET KASVILAJIT...2 5 ELÄIMISTÖ...3 6 ERITYISEN
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotVapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007
Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044
FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotKarinkannanlahti (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotVATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK 30.5.2005 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2 2.1 MAISEMA 2 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ 3 2.3 KASVILLISUUS
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
Lisätiedot