Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen yhteydessä käsiteltävät valtuusto- ja kuntalaisaloitteet sekä niihin annetut vastaukset

Transkriptio

1 Vuoden 2017 talousarvioehdotuksen yhteydessä käsiteltävät valtuusto- ja kuntalaisaloitteet sekä niihin annetut vastaukset Koonti Lasten ja nuorten palvelut / sikula Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/ /2016) - Alueellisten kielikokeilujen osalta tämän hetkinen lainsäädäntö ei anna edellytyksiä sen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite resurssien vahvistamiseksi yksityisen päivähoidon/varhaiskasvatuksen ohjaamisessa ja valvonnassa - Anne Liimola ym. TRE:6295/ / Valvontayksikön henkilöstön tehtäviä on tarkoituksenmukaista järjestellä uudelleen toimintamallin muuttuessa vuoden 2017 alusta. Tätä kautta valvontakoordinaattorit pystyvät keskittymään valvontaan ja ohjaukseen liittyviin työtehtäviin. Lasten ja nuorten palvelut / sotela Valtuustoaloite eteläisen sosiaaliaseman säilyttämiseksi Hervannassa - Jari Heinonen ym. (TRE: 5875/ /2015) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamiseksi alle 25-vuotiaille - Minna Minkkinen ja Varpu Jutila (TRE: 1885/ /2016) - Lautakunnan päätös: Vuoden 2017 talousarvioesityksessä on varauduttu tarjoamaan ilmainen kupari- tai hormonikierukka kaikille raskaudenkeskeytyksen läpikäyneille uusintakeskeytysten vähentämiseksi. Vuosittainen kustannus Tampereen kaupungille on noin euroa. Muilta osin ei esitetä nykyistä laajempaa maksutonta ehkäisyä. Sivistys- ja elämänlaatupalvelut Valtuustoaloite tekonurmikenttien lisäämiseksi eteläiselle alueelle - Johanna Loukaskorpi ym. (TRE: 5883/ /2015) - Lautakunnan lausunnon (95 ) mukaisesti messu- ja urheilukeskuksen nurmikentät ovat jatkossakin liikuntakäytössä. Lisäksi kaupungin liikuntapalvelut suunnittelevat eteläisen alueen kenttien kehittämistä siten, että Rantaperkiön kenttä muutetaan tekonurmipintaisesti mahdollisesti jo keväällä 2017, kun messu- ja urheilukeskuksen C-hallin tekonurmimatto uusitaan ja nykyinen matto sijoitetaan aiempien vuosien tapaan jollekin kaupungin lukuisista ulkokentistä. Edellä kuvattujen toimenpiteiden jälkeen eteläisen alueen kenttäolosuhteet ja niiden myötä eri liikuntalajien, myös jalkapallon, harrastusmahdollisuudet paranevat. Valtuustoaloite Pyynikinharjulla sijaitsevan Thermopyleen kentän vierellä olevan laululavan kunnostamiseksi - Jari Niemelä ym. (TRE: 6622/ /2015) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi.

2 Valtuustoaloite Sara Hildénin taidemuseon sijoittamiseksi Tampereen keskusta-alueelle - Aila Dündar-Järvinen (TRE: 7074/ /2015) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite varausmaksujen poistamiseksi Tampereen kaupungin kirjastoissa - Aila Dündar-Järvinen (TRE:7857/ /2015) - Tampereella kirjasto siirtyy maksuttomiin varauksiin vuoden 2017 aikana viimeistään uuden kirjastolain astuessa voimaan. Valtuustoaloite sisäliikuntatilojen ja uimahallin rakentamiseksi Koilliskeskuksen tuntumaan ym. - Yrjö Schafeitel ja Lasse Oksanen (TRE: 515/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite Santalahden ainutlaatuisten graffitikerrostumien dokumentoimiseksi ja säilyttämiseksi osana alueen historiaa - Juhana Suoniemi (TRE: 1187/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite aktiivipassin kehittämiseksi aktiivi- ja kulttuuripassiksi - Jari Heinonen (TRE: 2587/ /2016) - Aktiivipassin laajentamista Kaikukortin suuntaisesti, joka mahdollistaisi kulttuuritarjonnan nykyistä laajemmin, selvitetään vuoden 2017 aikana Espoon mallin mukaisesti, jossa toimijat osallistuvat verkostoon vapaaehtoisesti ilman erilliskorvauksia. Valtuustoaloite liikuntapalveluiden parantamiseksi Lielahden alueella - Pekka Salmi (TRE: 5114/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Valtuustoaloite Tampereesta Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen käynnistämiseksi - Riitta Ollila (TRE: 5118/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen Keskustorilla ja tilojen löytämiseksi Huoltsulle - Aila Dündar-Järvinen (TRE:1191/ /2016) - Tampereen kaupunki avustaa Tampereen A-klinikan etsiviä työntekijöitä, jotka työskentelevät keskustan alueella. - Päihtyneiden päiväkeskus Huoltsulle valmistuivat syyskuun 2016 alussa uudet tilat lähemmäksi keskustaa Viinikan liikenneympyrän lähelle Tampereen valtatielle. - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa vartijoiden tai järjestyksenvalvojien lisäämiseksi. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (sotela) Valtuustoaloite ikääntyneiden kotihoidon palvelujen parantamiseksi - Satu Sipilä ja Leena Rauhala (TRE: 513/ /2016) - Ikäihmisten kotiaterioiden ruuan laatuun, makuun, edullisuuteen ja terveellisyyteen panostetaan. - Kotihoidon toimintamallia kehitetään vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeiden ja kotikäyntien määrää.

3 - Vuodetta suojaavat muovitetut poikkilakanat eivät kuulu ilmaisjakelussa oleviin hoitotarvikkeisiin vaan inkontinenssista kärsivät asiakkaat tilaavat ja maksavat ne itse. Valtuustoaloite sähköpyörien hankkimiseksi kotihoitoon - Johanna Loukaskorpi ym. (TRE: 2599/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Osaamis- ja elinkeinopalvelut Valtuustoaloite lukiolaisten mahdollisuuksista oppimateriaalin lainaamiseksi kouluista - Ulla-Leena Alppi (TRE:6292/ /2016) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Kaupunkiympäristön kehittäminen Pysäköintimaksut Markkina- ja toritapahtumapäivinä TRE 7621/ / Keskustorin läheisyydessä sijaitseva Frenckellin pysäköintihalli soveltuu jo nyt kokopäiväpysäköintiin muille kuin korkeille autoille. - Nykyisin laajasti jo käytössä olevilla mobiilimaksumenetelmillä pysäköintiaikaa voidaan jatkaa kännykällä palaamatta auton luokse välillä sallitun maksimipysäköintiajan puitteissa. - Tampereen kaupunki kehittää parhaillaan asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmiin liittyen sähköistä rekisteriä. Osana järjestelmän kehittämistä voidaan tarkastella mahdollisuutta kehittää torimyyjiä palvelevaa päivän pysäköintiin oikeuttavaa lupaa. Kaupungin pysäköintipolitiikka urheilu- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä TRE 6615/ / Tapahtuman järjestäjä voi hakea katutilavalvonnasta lupaa järjestää pysäköinti poikkeavasti tapahtuman ajaksi. Kotihoitajien / kotikäyntejä tekevän hoitohenkilöstön vapautus pysäköintimaksusta TRE 4336/ / Nykyisin laajasti jo käytössä olevilla mobiilimaksumenetelmillä pysäköintiaikaa voidaan jatkaa kännykällä helposti palaamatta auton luokse välillä. Lisäksi mobiilimaksamisen vyöhykkeitä ydinkeskustan alueella on tarkistettu mikä helpottaa auton siirtämistä korttelien välillä - Tampereen kaupunki on neuvotellut Kiinteistöliiton edustajien kanssa kotihoidon huoltoajon ja pysäköinnin mahdollistamiseksi pihapiirissä asiakaskäyntien aikana nykyistä joustavammin. Kaupunki pyrkii kehittämään aiheeseen soveltuvan infolapun. - Tampereen kaupunki kehittää parhaillaan asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmiin liittyen sähköistä rekisteriä. Osana järjestelmän kehittämistä voidaan tarkastella mahdollisuutta kehittää kaupungin henkilökunnalle yhteiskäytössä oleviin autoihin sähköinen asukaspysäköinnin kaltainen vuosilupa. Valtuustoaloite alikulkutunnelin rakentamiseksi Vehmaisten koulun ja urheilukentän välille - Yrjö Schafeitel TRE: 6614/ / Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi.

4 Joukkoliikenne Valtuustoaloite Autonvaihtoviikot- kampanjan käynnistämiseksi Tampereen seudun joukkoliikenteessä - Aila Dündar-Järvinen (TRE: 2590/2016) - Talousarvioehdotuksessa on varauduttu esityksen kaltaiseen asiakashankintaan. Muut talousarvion yhteydessä käsiteltävät asiat: Konsernihallinto Kuntalaisaloite kesätyöpaikkojen määrän lisäämiseksi Tampereella Dnro TRE:5003/ / Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. Sivistys- ja elämänlaatupalvelut Kuntalaisaloite parempien ulkokuntoilutelineiden saamiseksi Tampereelle - Janne Mikkola (TRE: 7843/ /2015) - Useita puistoja kunnostetaan ja uudistetaan syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana, jolloin mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan kehonpainoharjoitteluun sopivien välineiden ja telineiden asentamista yhdessä käyttäjien kanssa. Kuntalaisaloite Street Workout- liikuntapuiston saamiseksi Hervantaan - Riku-Matti Kyyhkynen (TRE: 6493/ /2015) - Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi. - Hervannassa sijaitseva Näyttämönpuistoon on tulossa lähivuosina isompi remontti, jonka yhteydessä tullaan huomioimaan kuntalaiset toiveet Street Workout-välineistä. Kuntalaisaloite ulkovoimailupaikan rakentamiselle Tampereelle - Janne Mäkiniemi E: 1577/ /2015) - Syksyn 2016 aikana Pyynikin ulkokuntosali tullaan uudistamaan Street Workout- tyyliseksi ja suunnittelussa tullaan hyödyntämään harrastajien ideoita ja toiveita. - Useita puistoja kunnostetaan ja uudistetaan syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana, jolloin mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan kehonpainoharjoitteluun sopivien välineiden ja telineiden asentamista yhdessä käyttäjien kanssa. - Hervannassa sijaitseva Näyttämönpuistoon on tulossa lähivuosina isompi remontti, jonka yhteydessä tullaan huomioimaan kuntalaisten toiveet Street Workout-välineistä. - Kalevan liikuntapuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa Liikuntapuiston yhteyteen on suunniteltu monipuolista Street Workout-osiota. Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/ /2016)

5 - Lautakunta on hyväksynyt kehitysvammaisten asumispalvelujen toimintasuunnitelman , jossa tavoitteena on lisätä kotona asuvien kehitysvammaisten asumispalveluja vuosittain noin 20 paikalla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hanke osaltaan vastaa asumispalvelujen tarpeeseen ja se voidaan sisällyttää kehitysvammaisten asumispalvelujen toimintasuunnitelmaan vuodelle Psykologin ja diabeteshoitajien (2) toimien perustaminen, toiminnan kehittäminen ja hoitotarvikejakelun muuttaminen alueelliseksi ym. - Tampereen Diabetesyhdistys ry (TRE: 1814/ /2016) - Talousarvioehdotuksessa on varattu määräraha psykologin toimen perustamiseksi Diabetesvastaanotolle. - Diabeteshoitajien määrää tarkastellaan osana tulevien hyvinvointikeskusten kokonaisuutta.

6 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/ /2016) Valtuustoaloite resurssien vahvistamiseksi yksityisen päivähoidon/varhaiskasvatuksen ohjaamisessa ja valvonnassa - Anne Liimola ym. TRE:6295/ /2016

7 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/ /2016) Perusopetuksen kieliohjelmaan liittyen on 12 kaupunginvaltuutettua tehnyt aloitteen alueellisesta kielikokeilusta, jossa kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua. Lisäksi esitetään, että Tampereen kaupunki laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kokeilulupaa. Aloitteessa esitetään myös, että Tampereen kaupunki tekee kokeilun suunnittelua, lupahakemusta ja toimeenpanoa varten selvityksen huoltajien käsityksistä siitä, mitä vierasta kieltä heidän lapsen siinä tapauksessa opiskelisi, jos toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua. Lisäksi aloitteessa todetaan, että Tampereen kaupungin tulisi selvittää lähikuntien kiinnostus ja mahdollisuudet osallistua edellä mainittuun kokeiluun yhteistyössä Tampereen kanssa. Alueellisten kielikokeilujen osalta tämän hetkinen lainsäädäntö ei anna edellytyksiä sen toteuttamiseksi. Asiasta on myös eduskunnassa käyty keskustelu, jossa vastauksena kirjalliseen kysymykseen KKV 136/2016 on opetus- ja kulttuuriministerin toimesta todettu, että toisen kotimaisen kielen poisjättämistä koskeva kokeilu edellyttää perusopetuslain muutosta ja että nykyiset kokeilupykälät eivät mahdollista tarkoitettua kokeilua. Muutos perustusopetuslain muuttamiseksi on valmisteilla mutta lain tarkkaa voimaantuloajankohtaa ei ole vielä mahdollista määritellä. Eduskunnalle annetussa vastauksessa todetaan edelleen, että kokeiluun osallistumista edeltää hakukierros ja että yhdelläkään kunnalla ei voi olla erityistä oikeutta päästä kokeiluun vaan valinnat tulee aikanaan tehdä yhdenvertaisin perustein. Kokeilun edellyttämä lakiesitys sisältää myös useita perustuslaillisia kysymyksiä, joiden takia lakiesitys on saatettava perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Valtuustoaloitteessa esitettyyn kokeiluun liittyen asian kohdalla kokonaisharkinta voidaan tehdä vasta sitten, kun lainsäädännölliset raamit ovat selvät. Tampereen kaupungin valtuustoaloitteesta on keskusteltu myös seudun sivistysjohtajien työryhmässä. Työryhmä totesi edellä esitetyn eli kielikokeiluun tai sen valmisteluun ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista lähteä. Sen sijaan niin Tampereen perusopetuksen koulujen kesken kuin seutukunnallisestikin voidaan lähteä lisäämään ja kehittämään harvinaisempien kielien etäopetusta. Tampereen kielitarjonta on tällä hetkellä seitsemän A1 kieltä (englanti, saksa, venäjä, kiina, ranska, ruotsi, espanja), kuusi A2 kieltä (ranska, venäjä, saksa, espanja, englanti, ruotsi) ja viisi B2 kieltä (saksa, ranska, venäjä, espanja). B1-kielenä opiskellaan ruotsia.

8 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

9 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

10 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Valtuustoaloite resurssien vahvistamiseksi yksityisen päivähoidon/varhaiskasvatuksen ohjaamisessa ja valvonnassa - Anne Liimola ym. TRE:6295/ /2016 Anne Liimola ja 17 kaupunginvaltuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa edellytetään kaupungin lisäävän Valvonta- ja ohjausyksikön varhaiskasvatuksen resursseja tai uuden organisoitumisen myötä varmistettava muulla tavoin valvonnan ja ohjauksen riittävät resurssit kaupungin organisaatiossa jo v Resurssien lisäämisessä on huomioitava rekrytoitavien vahva varhaiskasvatusosaaminen. Tampereen kaupungin hyvinvoinnin palvelualueella toimii valvonta- ja ohjausyksikkö, jonka tehtävänä on kuntalaisen saaman palvelun laadun valvonta ja ohjaus. Valvonta- ja ohjausyksikön toiminta kattaa terveyttä- ja toimintakykyä edistävät palvelut, ikäihmisten sekä yksityisen päivähoidon/varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuudet. Lisäksi yksikössä toimii sosiaali- ja potilasasiamies sekä vanhusasiamiestoiminta. Toimintaa johtaa asiakaspalvelupäällikkö ja yksikkö toimii hyvinvointipalvelujen johtajan alaisuudessa. Valvonta- ja ohjausyksikkö on perustettu vuoden 2016 alusta, jolloin siihen koottiin em. palvelujen valvonta valvonnan yhtenäiseksi kehittämiseksi ja sen laadun takaamiseksi. Myös sisäinen tarkastus on suositellut valvonnan kokonaiskoordinaation kehittämistä. Yksikön tehtävänä on luoda yhteiset toimintakäytännöt, mahdollistaa kollegiaalinen tuki, vahvistaa osaamista ja jakaa resursseja tasaisemmin. Tärkeä tehtävä on myös tiedon välittäminen palvelujen hankinnoista vastaaville. Yksikköön sijoittuneet asiamiehet tuovat valvontaan luontevasti asiakasnäkökulman. Lisäksi keskitetty yksikkö on selkeä yhteistyökumppani palveluntuottajille, asiakkaille ja muille valvoville viranomaisille. Yksiköihin sijoittuneiden henkilöiden lisäksi valvontaa toteutetaan myös muualla, nykyisin esimerkiksi suunnittelupäälliköiden tehtäviin kuuluu valvontaa. Tämän vuoksi yksikön sisäisen kehittämisen vuoksi tunnistettiin tarve kehittää valvontaa myös verkostomaisesti sekä kaupungin sisällä että seudullisessa yhteistoiminnassa. Valvontayksikössä hyödynnetään monialaista asiantuntijaosaamista yli sektorirajojen ja tämä verkostoimainen työskentelytapa tulee vahvistumaan kaupungin toimintamallin muuttuessa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen lakisääteinen valvonta on valvontayksikön ydintehtävää ja pedagogista ohjausta toteutetaan osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelu- ja asiakasohjauksen toimintaa. Lähtökohtana kaikessa varhaiskasvatuksen valvonnassa tulee olla lapsen turvallisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon varmistaminen (educare-malli) sekä lainsäädännön noudattaminen. Varhaiskasvatuksen valvonnasta vastaa tällä hetkellä kaksi varhaiskasvatuksen valvontakoordinaattoria. Varhaiskasvatuksen osalta valvontayksikön henkilöstön tehtäviin on kuulunut mm. hankintaan ja asiakasmaksuihin liittyviä tehtäviä, jotka on tarkoituksenmukaista järjestellä uudelleen toimintamallin muuttuessa vuoden 2017 alusta. Tätä kautta valvontakoordinaattorit pystyvät keskittymään valvontaan ja ohjaukseen liittyviin työtehtäviin.

11 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

12 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SOTELA Valtuustoaloite eteläisen sosiaaliaseman säilyttämiseksi Hervannassa - Jari Heinonen ym. (TRE: 5875/ /2015) Valtuustoaloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamiseksi alle 25-vuotiaille - Minna Minkkinen ja Varpu Jutila (TRE: 1885/ /2016)

13 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Valtuustoaloite eteläisen sosiaaliaseman säilyttämiseksi Hervannassa - Jari Heinonen ym. (TRE: 5875/ /2015) Jari Heinonen esittää aloitteessaan, että Hervannasta tulee etsiä sopivat tilat eteläiselle sosiaaliasemalle, jotta sosiaaliasema voisi jatkossakin toimia kokonaisuudessaan Hervannassa. Aloitetta perustellaan palveluiden saatavuuden heikkenemisellä sekä tuodaan esille tilojen ahtaudesta johtuva huoli työskentelyrauhan häiriintymisestä ja kyvystä varmistaa asiakkaiden yksityisyyden suoja. Lapsiperheiden eteläinen sosiaaliasema muutti joulukuun 2015 alussa Hervannasta Tipotien sosiaalija terveysasemalle. Sosiaaliasema joutui muuttamaan aikaisemmista tiloistaan sisäilmaongelmien vuoksi, sillä Hervannan tiloja ei ison remontinkaan jälkeen saatu sisäilmaltaan kuntoon. Tämän seurauksena iso osa työntekijöistä oireili jatkuvasti ja siirtyminen sisäilmaltaan turvallisiin tiloihin oli välttämätöntä toteuttaa nopealla aikataululla. Sosiaaliaseman toiminta siirtyi Tipotielle itäisen ja läntisen sosiaaliaseman yhteyteen, koska korvaavia tiloja ei löytynyt Hervannasta. Muuton yhteydessä Hervantaan perustettiin etäpiste Hermiaan, jossa järjestetään erikseen sovittavia asiakasneuvotteluja. Myös Linnainmaalla ja Kaukajärvellä on asiakastapaamisiin ja työntekijöiden työtiloiksi tarkoitetut etäpisteet. Iso osa neuvotteluista järjestetään myös perheiden kotona, päiväkodeissa, kouluissa ja muissa tiloissa, joita perheet käyttävät. Tipotielle siirron jälkeen eteläisen alueen sosiaaliaseman työntekijät ovat päässeet turvallisiin työtiloihin. Myöskään asiakkailta ei ole tullut valituksia toimipisteen sijainnista. Eteläisen alueen sosiaaliaseman muuton jälkeen kaikkien alueasemien työntekijät menettivät omat työhuoneensa. Salassapito ei estä työtilojen jakamista ja työn korkea laatu on mahdollista säilyttää, vaikka työntekijöillä ei ole omaa työhuonetta. Työtilojen jakaminen on kuitenkin vaatinut työntekijöiltä aiempaa suunnitelmallisempaa ja joustavampaa työotetta sekä lisännyt työn kuormittavuutta. Työn kuormittavuuden vähentämiseksi työryhmät tekevät tiiviisti kehittämistyötä esimiesten ja työntekijöiden yhteistoiminnassa.

14 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

15 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Valtuustoaloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamiseksi alle 25-vuotiaille - Minna Minkkinen ja Varpu Jutila (TRE: 1885/ /2016) Valtuutetut Jutila, Minkkinen ym. esittävät aloitteessaan, että Tampereen kaupunki ryhtyisi tarjoamaan alle 25-vuotiaille kaupunkilaisille maksutonta ehkäisyä sekä panostaisi erityisryhmien seksuaaliterveyteen. Lisäksi esitetään, että Tampereen kaupunki kilpailuttaa kondomihankinnan. Aloitetta perustellaan sukupuolitautitartuntojen määrän nousemisella ja vuotiaiden korkeilla raskaudenkeskeytysluvuilla, joiden vähentäminen toisi kunnalle säästöjä. Tampereella nuorten ehkäisyneuvonta ja ehkäisyn käyttämisen edistäminen nähdään tärkeänä, ja sitä useat viranomaiset pyrkivät edistämään. Tampereen kaupungissa raskauden ehkäisyneuvontaa toteuttavat ehkäisyneuvola, nuorisoneuvola, äitiysneuvolat, opiskeluterveydenhuolto ja terveysasemat. Nuorisoneuvola ja ehkäisyneuvola tarjoavat korkeatasoista raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveyden erityisosaamista. Tällä hetkellä Tampereella annetaan ehkäisypillereitä, -renkaita tai -laastareita ensimmäisen ehkäisyn aloituksen yhteydessä sekä synnytyksen tai raskaudenkeskeytyksen jälkeen. Maksuttoman hormonaalisen ehkäisyn jakelua on pidennetty maaliskuussa 2016 aikaisemmasta kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi erityistilanteissa (sosiaalisin syin) voidaan asettaa asiakkaalle maksutta pitkäaikaisia ehkäisymenetelmiä (kierukat, kapseli). Lisäksi nuorisoneuvolassa on ajoittain asetettu nuorille maksutta ehkäisykapseleita osana lääketieteen opiskelijoiden koulutusta. Jos kondomiehkäisy valikoituu ehkäisyneuvontakäynnillä pääasialliseksi ehkäisymenetelmäksi, voidaan asiakkaalle antaa mukaan kondomia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä nuorisoneuvolassa on lisäksi pienimuotoista kondomien ilmaisjakelua vastaanottokäyntien yhteydessä. Tampereella Hatanpään sairaalassa tehtiin vuonna 2015 noin 446 raskaudenkeskeytystä, joista suurin osa tehtiin vuotiaille. Alle 25-vuotiaille tehtyjä keskeytyksiä näistä oli 186. Alle 20-vuotiaiden keskeytysasiakkaiden määrä oli pieni. Nuorten alhaiset keskeytysluvut kertonevat hyvin toimivasta palvelujärjestelmästä sekä riittävästä pääsystä nuorisoneuvolan ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen piiriin. Hatanpään sairaalassa on kuitenkin huomattu hiljattain synnyttäneiden ryhmä raskaudenkeskeytystä hakevien joukossa. Kyseessä on kansallisestikin selkeä ongelma. Toinen riskiryhmä muodostuu toistuvasti tapahtuvista raskaudenkeskeytyksistä, sillä valtakunnallisesti vuonna 2014 useampi kuin joka kolmas (36 %) raskaudenkeskeytyksistä tehtiin naisille, joille oli tehty keskeytys jo aiemmin. Tästä johtuen raskaudenkeskeytyslukujen alentaminen onnistunee parhaiten kohdistamalla huomio hiljattain synnyttäneisiin sekä raskaudenkeskeytyksen tehneisiin varmistamalla luotettavan ehkäisyn käyttöönotto heti keskeytyksen yhteydessä. Kesällä 2016 Tampereen seksuaaliterveyspalvelujen toimijat päättivät ottaa käyttöön uuden toimintamallin, jonka tavoitteena on vähentää synnytyksen jälkeisiä keskeytyksiä sekä toistuvia keskeytyksiä. Ehkäisyn toteutumista päätettiin parantaa varmistamalla, että kukaan ei jää ilman luotettavaa ehkäisyä abortin jälkeen. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella on erityisen kannattavaa pyrkiä pitämään esillä pitkäkestoisia palautuvia menetelmiä (hormonikierukka, kuparikierukka, kapseli), sillä niillä saavutetaan paras teho uusintakeskeytysten ehkäisyssä. Seksuaaliterveyspalvelujen yhteistyöpalaveriin osallistujien yhteinen näkemys oli, että ilmaista pitkäaikaista ehkäisyä tulisi tarjota kaikille alle 25-vuotiaille sekä synnytyksen ja raskaudenkeskeytyksen jälkeen, mikäli tähän järjestyy rahoitus. Hyvä vaihtoehto olisi myös ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisyn tarjoaminen maksutta iästä tai elämäntilanteesta riippumatta. Tapaamisessa päätettiin myös siitä, että tulevaisuudessa on tarpeen järjestää ajoittain raskauden ehkäisyyn liittyvää koulutusta, joka tavoittaa myös terveysasemien toimijat. Synnytyksen jälkeisen ehkäisyn tehostamisesta järjestettiin koulutusiltapäivä neuvolan henkilöstölle

16 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Mikäli kaikille raskaudenkeskeytyksen läpikäyneille voitaisiin tarjota ilmaista kupari- tai hormonikierukkaa uusintakeskeytysten vähentämiseksi, vuosittainen kustannus Tampereen kaupungille olisi noin euroa. Synnyttäneiden mukaan otto nostaisi kustannusarvion yhteensä noin euroon vuodessa. Alle 30-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten nettokustannukset olivat Tampereen kaupungille vuonna 2014 noin euroa. Kaikille alle 25-vuotiaille annettavan maksuttoman ehkäisyn vuosittaista kustannusta on tällä hetkellä haastava arvioida. Kondomien hankinta on vuonna 2017 mukana perusterveydenhuollon kertakäyttöisten tarvikkeiden kilpailutuskokonaisuudessa. Ehkäisypillerien apteekkihinnat ovat tällä hetkellä alhaiset, mutta maksuton jakelu voisi aiheuttaa hinnankorotuspaineita tulevaisuudessa. Vuoden 2017 talousarvioesitys ei sisällä rahoitusta nykyistä laajempaan maksuttomaan ehkäisyyn.

17 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

18 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

19 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET Valtuustoaloite tekonurmikenttien lisäämiseksi eteläiselle alueelle - Johanna Loukaskorpi ym. (TRE: 5883/ /2015) Valtuustoaloite Pyynikinharjulla sijaitsevan Thermopyleen kentän vierellä olevan laululavan kunnostamiseksi - Jari Niemelä ym. (TRE: 6622/ /2015) Valtuustoaloite Sara Hildénin taidemuseon sijoittamiseksi Tampereen keskusta-alueelle - Aila Dündar-Järvinen (TRE: 7074/ /2015) Valtuustoaloite varausmaksujen poistamiseksi Tampereen kaupungin kirjastoissa - Aila Dündar-Järvinen (TRE:7857/ /2015) Valtuustoaloite sisäliikuntatilojen ja uimahallin rakentamiseksi Koilliskeskuksen tuntumaan ym. - Yrjö Schafeitel ja Lasse Oksanen (TRE: 515/ /2016) Valtuustoaloite Santalahden ainutlaatuisten graffitikerrostumien dokumentoimiseksi ja säilyttämiseksi osana alueen historiaa - Juhana Suoniemi (TRE: 1187/ /2016) Valtuustoaloite aktiivipassin kehittämiseksi aktiivi- ja kulttuuripassiksi - Jari Heinonen (TRE: 2587/ /2016) Valtuustoaloite liikuntapalveluiden parantamiseksi Lielahden alueella - Pekka Salmi (TRE: 5114/ /2016) Valtuustoaloite Tampereesta Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen käynnistämiseksi - Riitta Ollila (TRE: 5118/ /2016)

20 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloite tekonurmikenttien lisäämiseksi eteläiselle alueelle - Johanna Loukaskorpi ym. (TRE: 5883/ /2015) Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki rakentaa eteläiselle alueelle koulujen välittömään läheisyyteen ja puistokentille tekonurmikenttiä ja näin turvaa alueen jalkapalloharrastusmahdollisuudet. Esitystä perustellaan mm. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n aikeilla muuttaa Messu- ja urheilukeskuksen yhteydessä olevat nurmikentät kivituhkapintaisiksi. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta antoi kokouksessaan (95 ) lausuntonsa Tampereen messu- ja urheilukeskuksen yhteydessä olevista jalkapallokentistä. Lausunnossa todetaan, että edellytyksenä messu- ja urheilukeskuksen jalkapallokenttien muuttamiselle kivituhkapintaisiksi on, että kaupungista löytyy vastaava alue, johon voidaan toteuttaa useita pelikenttiä. Tamperelaisten seurojen järjestämien turnausten ja perustoiminnan onnistumisen turvaamiseksi on tarpeellista, että kentät sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n tulisi osallistua tarvittaessa myös uusien tekonurmikenttien yhteyteen tehtävien muiden rakenteiden ja rakennusten aiheuttamiin kustannuksiin. Vasta edellä esitettyjen edellytysten toteutuessa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta katsoo, että Tampereen messu- ja urheilukeskuksen jalkapallokenttiä koskevasta nykyisestä asemakaavamääräyksestä voidaan poiketa Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n esittämällä tavalla. Lautakunnan lausunnon mukaisesti messu- ja urheilukeskuksen nurmikentät ovat jatkossakin liikuntakäytössä. Lisäksi kaupungin liikuntapalvelut suunnittelee eteläisen alueen kenttien kehittämistä siten, että Rantaperkiön kenttä muutetaan tekonurmipintaisesti mahdollisesti jo keväällä 2017, kun messu- ja urheilukeskuksen C-hallin tekonurmimatto uusitaan ja nykyinen matto sijoitetaan aiempien vuosien tapaan jollekin kaupungin lukuisista ulkokentistä. Edellä kuvattujen toimenpiteiden jälkeen eteläisen alueen kenttäolosuhteet ja niiden myötä eri liikuntalajien, myös jalkapallon, harrastusmahdollisuudet paranevat.

21 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

22 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloite Pyynikinharjulla sijaitsevan Thermopyleen kentän vierellä olevan laululavan kunnostamiseksi - Jari Niemelä ym. (TRE: 6622/ /2015) Valtuustoaloitteessa esitetään Pyynikillä sijaitsevan Thermopyleen laululavan kunnostamista ja sen ympäristön siistimistä, jolloin käyttöön saataisiin uusi esiintymispaikka pienimuotoisille tilaisuuksille. Pyynikin ranta-alue on perinteikäs kansanjuhlien pitopaikka 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Thermopyleen kentälle rakennettiin vuonna 1888 juhlakenttä. Vuonna 1962 kaupunki rakensi puretun laululavan tilalle uuden laululavan tai laulukorokkeen, joka nimettiin Pyynikin laululavaksi. Laululava ja sen ympäristö on kuitenkin ollut vuosia vähäisellä käytöllä ja koroke huonokuntoinen. Tampereen keskustassa sijaitsee vuonna 2010 valmistunut esiintymislava, Laikunlava. Lava on yhdistysten ja yhteisöjen aktiivisessa käytössä ja soveltuu erinomaisesti muun muassa kuoro- ja musiikkitilaisuuksiin. Laikunlava on osoittautunut toimivaksi ja kysytyksi esiintymispaikaksi keskeisen sijaintinsa ja hyvin fasiliteettien vuoksi. Laikun lavan ohella pienempiä laululavoja sijaitsee Tampereella mm. Näsinpuistossa ja Osmonpuistossa, joita yhdistykset ja yhteisöt voivat hyödyntää toiminnassaan. Laululavan osalta on ennakoitavissa, että Thermopyleen esiintymislavan käyttö jäisi kunnostettunakin melko vähäiseksi, sillä kaupungissa on tarjolla vaihtoehtoisia esiintymistiloja yhteisöille ja yhdistyksille. Tästä johtuen Thermopyleen kentän kunnostamista ei ole toistaiseksi suunniteltu. Ympäristönsuojeluyksikön toimesta Pyynikille on valmisteilla uusi luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Tavoitteena on säilyttää alueelle tyypillinen harjumainen kasvillisuus ja pusikoitumista pyritään estämään hoitotoimenpiteillä. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaan sisällytetään kaikki alueella tehtävät hoito- ja kunnostustoimenpiteet aikavälillä. Thermopyleen kentän kunnostaminen tulee arvioitavaksi osana käyttö- ja hoitosuunnitelman laadintaan syksyn 2016 aikana.

23 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

24 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloite Sara Hildénin taidemuseon sijoittamiseksi Tampereen keskusta-alueelle - Aila Dündar-Järvinen (TRE: 7074/ /2015) Valtuustoaloitteessa esitetään, että Sara Hildénin taidemuseolle etsitään sopivat tilat Tampereen keskusta-alueelta, esimerkiksi Eteläpuistosta taidemuseon johtokunnan toiveiden mukaisesti. Esitystä perustellaan mm. sillä, että taidemuseo tarvitsee asiakasvirtoja, yhteyttä kaupunkikulttuuriin ja liikenneyhteyksiin, joita on vain kaupungin keskusta-alueella. Aloitteen tekijän mukaan Särkänniemen alueesta on muodostumassa tulevaisuudessa alue, johon taidemuseo ei enää luontevasti istu. Sara Hildénin säätiön ja Tampereen kaupungin välillä solmittiin sopimus, jonka nojalla kaupunki mm. sitoutui rakentamaan säätiön taidekokoelmia varten näyttelytilat Särkänniemeen. Sopimuksessa määritelty sijainti oli tiettävästi säätiön perustajan Sara Hildénin nimenomainen toive. Sopimukseen kirjattiin myös, että ensimmäisessä vaiheessa toteutettavia taidemuseon tiloja voidaan myöhemmin tarvittaessa laajentaa. Aloitteessa viitataan myös Särkänniemen yleissuunnitelmaan, jota on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Suunnitelmaan sisältyy mm. Sara Hildénin taidemuseon laajennusmahdollisuus sekä museon saavutettavuuden parantaminen uusilla kulkureiteillä. Yleissuunnitelma perustuu siihen, että Rantatunnelin ja mahdollisen raitiotien myötä Särkänniemen alueen saavutettavuus ja kytkeytyminen tiiviimmin kaupungin keskustaan paranevat huomattavasti. Tällöin alueen toimintojen vetovoimaisuudenkin arvioidaan kasvavan. Särkänniemen yleissuunnitelma sisältyy asemakaavaohjelmaan vuoden 2018 kohteena. Sara Hildénin taidemuseon kävijämäärät vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Vaihteluväli on alle :sta vierailijasta lähes :een vuotuiseen kävijään. Kävijämäärään vaikuttaa näyttelyjen kiinnostavuus. Lokakuulle 2016 asti avoinna oleva Ron Mueckin näyttely on yksi museon historian suosituimmista näyttelyistä. Sara Hildénin taidemuseo on onnistunut yleisesti niukasta taloudellisesta tilanteesta sekä erityisesti museon toimintaan kohdennettujen resurssien vähäisyydestä riippumatta toteuttamaan erittäin laadukkaita ja paljon yleisöä houkutelleita näyttelyjä. On vaikea arvioida, millaisia kävijämääriä Sara Hildénin taidemuseossa olleet näyttelyt olisivat houkutelleet, jos museo sijaitsisi toisessa paikassa. Aloitteessa esitetään, että Sara Hildénin taidemuseo voisi sijoittua Eteläpuistoon. Eteläpuistoa koskeva asemakaavaehdotus on tarkoitus käsitellä yhdyskuntalautakunnassa vuoden 2016 aikana. Asemakaavaluonnokseen sisältyy varaus julkiselle rakennukselle Hämeenpuiston eteläisenä päätteenä. Kaavaluonnoksessa ei oteta kantaa siihen, mitä toimintoja julkiseen rakennukseen sijoittuisi. Pormestari Timo P. Nieminen asetti työryhmän selvittämään Tampereen taidemuseoiden tilaratkaisuja. Työryhmän työskentelyn aikana selvitettiin useita erilaisia toteutusvaihtoehtoja Sara Hildénin taidemuseon ja Tampereen taidemuseon tilojen kehittämiseksi. Työryhmän joulukuussa 2012 ehdotus taidemuseokeskittymän toteuttamisesta Onkiniemen-Särkänniemen alueelle ei ole edennyt päätöksentekoon. Sara Hildénin säätiö jätti työryhmän loppuraporttiin eriävän mielipiteensä. Työryhmä teetti alustavia kustannusarvioita eri ratkaisuvaihtoehdoille. Eräänä vaihtoehtona arvioitiin Eteläpuistoon Pyhäjärven rannalle rakennettavan Sara Hildénin taidemuseon käyttöön tarkoitetun brm2:n laajuisen uudisrakennuksen kustannuksia, ja päädyttiin euron suuruiseen arvioon. Laskelma pohjautui vuoden 2012 rakennusalan kustannustasoon.

25 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Taidemuseoiden merkitys sijaintipaikkakuntiensa kiinnostavuuteen ja vetovoimaisuuteen on parhaimmillaan todella huomattava. Museoiden sijainnilla ja arkkitehtuurilla on vaikutusta kävijämääriin, mutta olennaista on myös näyttelytoiminnan sisältö, kuten Sara Hildénin taidemuseon viime vuosien kävijämääräkehitys osoittaa. Lyhyellä tähtäimellä tärkeintä on turvata museolle riittävät toimintaresurssit sekä kokoelmanhoitoon että näyttelytoimintaan. Myös taidemuseon tiloja koskevat päätökset on saatava aikaan melko pian, koska nykytilat alkavat olla elinkaaressaan kattavan peruskorjauksen tarpeessa, ja siinä yhteydessä sijaintia ja laajuutta koskevat kysymykset on ratkaistava. Vuoden 2017 vuosisuunnitelmaehdotukseen ei sisälly erillistä määrärahaa Sara Hildénin taidemuseon perusparannukseen, laajentamiseen tai uudisrakennukseen.

26 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

27 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloite varausmaksujen poistamisesta Tampereen kaupungin kirjastoissa - Aila Dündar-Järvinen (TRE:7857/ /2015) Valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunginkirjaston varausmaksuista luovuttaisiin. Aloitetta perustellaan sillä, että nykyinen käytäntö asettaa kirjaston käyttäjäryhmät epätasaarvoiseen asemaan lainaamisen osalta. Varausmaksun poistaminen tukisi kirjaston aineiston lainaamista juuri niissä asiakasryhmissä, jotka ehkä eniten tarvitsevat kirjaston palveluita. Useissa muissa kunnissa varausmaksuista on luovuttu. Aloitteen mukainen tavoite liittyy väestön yhtäläisiin mahdollisuuksiin käyttää kirjaston palveluja, joka toteutuu tällä hetkellä jo lasten ja nuorten kohdalla, sillä lasten ja nuorten aineistoista ei peritä varausmaksuja. Aikuisten varausmaksuista luopuminen on kirjaston imagolle myönteinen asia. Aikuisten aineistojen varauksista on Tampereella arvioitu tulevan kirjastolle tuloja vuodessa noin euroa. Varausmaksuista luopuminen myös aikuisten osalta lisää todennäköisesti myös tehtävien varausten määrää. Sen myötä myös varausten käsittelyyn kuluva aika tulee lisääntymään. Osa varauksista tehtäisiin edelleen lainassa olevaan aineistoon, jolloin kirjat on helppo palautuksen yhteydessä siirtää varaushyllyyn. Varauksia voi tehdä kuitenkin myös hyllyssä olevaan aineistoon, jolloin varaus edellyttää henkilökunnalta varattavan aineiston paikantamista. Kirjastojärjestelmässä ei ole mahdollista erotella hyllyssä ja lainassa olevaan aineistoon liittyviä varauksia ilman ohjelmistopäivitystä. Näin ollen ei ole mahdollista estää varausten tekemistä hyllyssä olevaan aineistoon. Järjestelmään tehtävät muutokset aiheuttaisivat lisäkuluja ja vaikuttaisivat myös muiden maakunnallisten järjestelmää käyttävien kuntien käytäntöihin ja kustannuksiin. Uudessa kirjastolaissa, joka astunee voimaan vuoden 2017 aikana, tulee olemaan pykälä, jonka mukaan varausten tulee olla maksuttomia. Näin ollen kirjastot tulevat siirtymään maksuttomiin varauksiin lain tultua voimaan. Tampereella kirjasto siirtyy maksuttomiin varauksiin vuoden 2017 aikana viimeistään uuden kirjastolain astuessa voimaan.

28 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

29 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloite Linnainmaan sisäliikuntatilojen ja uimahallin rakentamisen selvittämiseksi - Yrjö Schafeitel ja Lasse Oksanen (TRE: 515/ /2016) Valtuustoaloitteessa esitetään, että Tilakeskus ja kiinteistötoimi pikaisesti selvittävät, kuinka sisäliikuntatilat ja uimahalli voitaisiin rakentaa Linnainmaan Koilliskeskuksen tuntumaan asukkaiden liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta käsitteli kokouksessaan kaupungin liikunta- ja urheilupaikkojen rakentamisen kokonaissuunnitelmaa Tavoitteena oli tunnistaa olemassa olevien liikuntarakennusten perusparannustarpeet, arvioida uuden liikuntapaikkarakentamisen tarpeita ja sovittaa perusliikuntapaikkojen korjauksen ja uudisrakentamisen suunnittelua tiedossa oleviin yksityisiin liikuntapaikkahankesuunnitelmiin. Lisäksi todettiin, että suunnitteilla olevan Kansi ja areena -hankkeen vaikutukset muuhun liikuntapaikkaketjuun ovat niin merkittävät, että niitä tulee tarkastella kokonaisuutena. Työryhmään kutsuttiin edustus kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksiköstä, kaupungin liikuntapalveluista, Tampereen Tilakeskus liikelaitoksesta, yleiskaavoituksesta sekä kaupungin tapahtumatoimistosta. Lisäksi linjattiin, että suunnitelman valmistelussa on kuultava liikuntapaikkojen käyttäjinä tamperelaisia urheiluseuroja ja asukkaita. Tampereen urheiluseuraparlamentti arvioitiin hyväksi yhteistyötahoksi, koska se edustaa laajasti tamperelaisia urheiluseuroja. Suunnitelmaan sisältyy esitys seuraavien keskeisten kaupungin liikuntapaikkarakennushankkeiden aikataulutuksesta: Tesoman palloiluhalli, Vehmaisten koulun liikuntasali, Tesoman jäähallin uudisrakentaminen, Kaukajärven vapaa-aikatalon perusparannus, Kalevan liikuntapuisto (nykyinen Sorsapuiston urheilukenttä), Pyynikin palloiluhallin perusparannus, Kaupin kenttien kehittäminen, Tammelan stadion, Hervannan vapaa-aikakeskuksen perusparannus, Tampereen jäähallin (Haka 1) muuttaminen sisäliikuntakeskukseksi, Hakametsän alueen kehittyminen liikuntakampukseksi laajemminkin sekä Kaukajärven soutu- ja melontastadionin perusparannus. Lisäksi aikataulutuksessa on huomioitu Kansi ja areena -hankkeen todennäköinen toteuttaminen. Vuosien ajalle suunnitelmassa on kaupungin kasvuun liittyen tunnistettu tarve yhden uuden uimahallin ja jäähallin rakentamiseen. Kaupungin nykyisen ja tulevan väestörakenteen kannalta Linnainmaa on potentiaalinen uuden uimahallin sijaintialue. Kaupungin maankäytön kehittämisen myötä ko. ajanjaksona on tarvetta ainakin Lielahden alueen (sis. Niemenranta ja Hiedanranta), Linnainmaan alueen sekä eteläisen alueen (Lakalaiva) sisäliikuntaolosuhteiden toteuttamiseen. Näiden hankkeiden osalta toteutustapaa ja omistuspohjaa ei ole syytä ratkaista tässä vaiheessa. Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto hyväksyi kokouksessaan Linnakeskus Oy:n rakennuslupahakemuksen. Linnakeskus Oy toteuttaa luvan mukaisesti Korpikodinkatu 3:ssa sijaitsevalle tontille liikuntapaikkarakennuksen, johon tulee mm. salibandyn ja kuntosaliharjoittelun olosuhteet. Kyseessä on yksityinen hanke, jonka toteutukseen tai rahoitukseen kaupunki ei ole sitoutunut. Toteutuessaan Linnakeskus lisää merkittävästi Linnainmaan alueen liikuntamahdollisuuksia ja osaltaan parantaa erityisesti kasvulaji salibandyn harjoitus- ja kilpailuolosuhteita Tampereella. Vuoden 2017 talousarvioesitykseen ei sisälly määrärahaa Linnainmaan alueelle toteutettavien sisäliikuntatilojen tai uimahallin rakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Yksityinen liikuntakeskus parantaa osaltaan alueen liikuntaharrastusmahdollisuuksia. Uimahalli sisältyy liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmaan, jossa sen toteutusajankohdaksi on määritelty aikaisintaan vuosi 2022.

30 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

31 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloite Santalahden ainutlaatuisten graffitikerroksien dokumentoinnista ja säilyttämisestä osaksi alueen historiaa - Juhana Suoniemi (TRE:1187/ /2016) Valtuutettu Juhana Suoniemi on tehnyt valtuustolle aloitteen, jossa esitetään, että Santalahden vanhalla teollisuusalueella sijaitsevat graffitit dokumentoidaan kattavasti. Aloitteessa esitetään myös, että prosenttitaideperiaatetta hyödyntäen osa teoksista säilytetään julkisissa tiloissa ja katutilassa. Kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen ja näyttelypäällikkö Tapani Pennanen : Santalahden teollisuusalueelle on syntynyt laaja ja monipuolinen graffititaiteen keskittymä. Tyhjilleen jääneiden teollisuusrakennusten seinille ja radan tukimuureihin on tehty useiden vuosien ajan poikkeuksellisen laajoja graffiteja. Graffitien dokumentoinnista ja säilyttämisestä osana alueen historiaa on tehty valtuustoaloite, jonka johdosta museopalvelut toteaa omalta osaltaan seuraavaa. Graffititaide on tunnistettu osaksi Santalahden kulttuuriympäristön monimuotoista historiaa. Pitkään tyhjillään olevien rakennusten ympäristöön on syntynyt vaihtoehtoisten kulttuurien ja omaehtoisten toimintojen kokonaisuus, jonka näkyvin esimerkki seinille maalatut graffitit ovat entisen Tikkutehtaan viereen rakennetun skeittiparkin lisäksi. Pirkanmaan maakuntamuseo on ottanut kantaa Santalahden alueen asemakaavoitukseen sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa (lausunnot dnro 258/2012 ja dnro 523/2013) ja todennut alueella olevista graffiteista mm. seuraavaa: Entisen tikkutehtaan seinille on syntynyt viime vuosien kuluessa merkittävä kokoelma graffititaidetta. Myös kattohuopatehdasta vastapäätä, Ratakatua tukevassa muurissa on poikkeuksellisen suuri graffitimaalausten sarja. Maakuntamuseo esittää että ko. ominaispiirteet huomioidaan tikkutehdasta koskevassa suojelumääräyksessä, mutta myös Kattohuopatehtaan ympäristössä siten, että muuri maalauksineen on mahdollista nähdä Santalahden puolelta. Graffiteja on dokumentoitu valokuvaamalla Nykytaiteen museon toimesta ja lisäksi aiemmin läänintaiteilijana toiminut graffititaitelija Tero Karvinen on koonnut taiteilijoiden itse ottamia kuvia kokoelmaksi, joka on tallennettu Vapriikin kuva-arkistoon. Kaiken kaikkiaan Vapriikin kuva-arkiston kokoelmissa on noin 7000 kuvaa Tampereen graffiteista. Niistä suuri osa on Santalahdesta. Kuvat ajoittuvat vuosien 1990 ja 2013 välille. Karvinen kuratoi yhteistyössä Tampereen taidemuseon kanssa Valoviikkojen Valogalleria-näyttelyn, jossa viiden graffittiwraitterin teokset heijastettiin valon avulla kiinteistöjen seinille, näkyville paikoille ja yleisön ulottuville. Taidemuseo ja Karvinen ovat myös allekirjoittaneet alustavan yhteistyösopimuksen graffititaidetta esittelevän näyttelyn järjestämisestä Taidemuseolla vuonna 2018 tai Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto on myöntänyt 2016 Karviselle apurahan pirkanmaalaista katutaidetta esittelevän näyttelyn valmistamiseen ja historian kirjoittamiseen. Graffiti- ja katutaide ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena Tampereen lisäksi myös muualla Suomessa. Santalahden rakennusperintöä on inventoitu alueen asemakaavoitusta varten vuosina 2000 (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä) ja 2007 (Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen). Graffiteja ei ole kuitenkaan näissä selvityksissä systemaattisesti huomioitu. Kai Ylinen tutki Jyväskylän yliopistolle vuonna 2015 tekemässään taidehistorian Pro gradussaan ( Santalahden graffititaidetta ja esitti myös ideoita miten teokset voisivat olla osa uuttaa kulttuuriympäristöä. Graffititaide on luonteeltaan spontaania ja lyhytikäistä ja siten sen säilyttämisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Graffitien säilyminen osana uudistuvaa Santalahden aluetta tuleekin ratkaistavaksi kun alueen toteutussuunnittelu käynnistyy. Suunnittelun pohjaksi on tarpeen alueen dokumentointien täydentäminen siten, että rakennukset ja graffitit huomioidaan kokonaisuutena. Mikäli dokumentointiin järjestyy erillisiä resursseja, on Pirkanmaan maakuntamuseon mahdollista toteuttaa kyseinen työ.

32 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Suunnittelija Outi Lehtinen : Santalahden teollisuusalueella sijaitsevia graffiteja on jo dokumentoitu eri tahojen toimesta mutta ei systemaattisesti. Museopalvelujen esittämän arvion mukaan kokonaisvaltainen dokumentointi jo olemassa olevia materiaaleja hyödyntäen vaatisi noin euron lisäresurssin. Aloitteen mukaiseen kattavaan dokumentointiin ei ole talousarvioon varattu määrärahaa.

33 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

34 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloite aktiivipassin kehittämiseksi aktiivi- ja kulttuuripassiksi - Jari Heinonen (TRE: 2587/ /2016) Valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereella käyttöön otettu aktiivipassi kehitettäisiin Espoossa käytössä olevan Kaikukortin suuntaisesti aktiivi- ja kulttuuripassiksi, joka mahdollistaisi esimerkiksi teatterissa käynnit osana aktiivipassin käyttöä. Kaikukortti on valtakunnallinen kokeilu, jota koordinoi Kulttuuria kaikille palvelu opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Espoossa Kaikukorttia pilotoitiin vuonna 2015 ja sen käyttö vakinaistettiin Kaikukorttitoiminnan tavoitteena on parantaa kaikkien mahdollisuuksia nauttia taiteesta ja kulttuurista varallisuudesta riippumatta. Kaikukortti on suunnattu Espoossa Kaikukortti-verkostossa toimivien sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen aikuisille tai 16 vuotta täyttäneille asiakkaille, jotka kokevat olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Kaikukortilla pääsee maksutta Kaikukortti-verkostoon kuuluvien kulttuuritoimijoiden tilaisuuksiin. Lisäksi Espoossa kortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja myös perheen alle 16-vuotiaille lapsille silloin kun he osallistuvat tilaisuuteen yhdessä kortinhaltijan kanssa. Kortin voi noutaa verkossa mukana olevista sosiaali- ja terveysalan toimijoilta ja sen saamisen yhteydessä ei tarvitse todistaa omia tuloja. Kortti on maksuton ja voimassa vuoden myöntämispäivästä lukien. Espoossa verkostossa on mukana 19 sosiaali- ja terveysalan toimijaa sekä 23 kulttuurialan toimijaa. Kulttuuritoimijoissa on mukana useita museoita, muutama teatteri ja festivaali sekä muita kulttuuritoimijoita. Koska kortti on ollut Espoossa käytössä vasta lyhyen ajan, myös kokemuksia on toistaiseksi kertynyt vähän. Pilottivuonna 2015 kortti oli käytössä 9 kuukautta. Kyseisenä aikana kortteja jaettiin asiakkaille n kappaletta. Raportoituja käyntikertoja vastaavalta ajalta kertyi 564 kappaletta eli läheskään kaikki kortinhaltijat eivät hyödyntäneet korttiaan. Vuodelta 2016 on käytössä raportit ensimmäisen 6 kuukauden ajalta. Tänä aikana kortteja on jaettu noin 800 kappaletta ja raportoituja kulttuurikäyntejä vastaavana aikana on noin 350. Käytössä näkyy edelleen sama ilmiö, että kaikki kortinhaltijat eivät hyödynnä korttiaan ja Espoon kokemusten mukaan monet tarvitsisivat lähtemiseen tukea tai innostamista eli esimerkiksi ryhmäkäyntejä. Palaute kortin käyttäjiltä on ollut yksinomaan positiivista. Verkostoon toivottaisiin kuitenkin lisää populaarisemman kulttuurin kohteita, kuten elokuvateattereita ja festivaaleja. Kortin jakamista ilman tuloselvitystä on pidetty Espoossa toimivana mallina, sillä tällä on vältetty suuri määrä hallinnollista työtä ja sosiaali- ja terveysalan toimijat ovat olleet iloisia siitä, että asiakkaille on tarjota jokin konkreettinen ja positiivinen tuote. Espoon kokemusten mukaan kortti ei ole myöskään johtanut maksuttomien kulttuuripalvelujen kohtuuttoman suureen käyttöön. Kaikukortti ei ole aiheuttanut Espoon kaupungille merkittäviä kustannuksia, sillä Kaikuverkostossa mukana oleville kulttuuritoimijoille ei makseta korvauksia Kaikukortilla hankituista lipuista. Verkostoon mukaan tuleminen on vapaaehtoista ja tämä koskee sekä kaupungin omia että avustusten piirissä olevia toimijoita. Verkostossa mukana oleminen tarjoaa valmiin rakenteellisen alustan olla mukana sosiaalisesti kestävässä toiminnassa ja hyvän sosiaalialan verkoston. Koska järjestelmässä ei makseta korvauksia, pysyy rakenne ja kustannukset keveinä. Kustannukset syntyvät lähinnä toimintaa koordinoivan henkilön työajasta sekä korttien ja markkinointimateriaalien kustannuksista. Tampereella on pilotoitu aktiivipassia, joka otettiin käyttöön huhtikuussa Aktiivipassin edellytyksenä on, että henkilö on 18 vuotta täyttänyt ja saanut toimeentulotukea vähintään 10 kuukautta edeltävän 12 kuukauden aikana. Aktiivipassi ladataan joukkoliikenteen matkakortille. Kortilla voi matkustaa kaupungin joukkoliikenteen busseilla ja maksaa uimahallien tai kuntosalien pääsymaksun. Lisäksi kortilla pääsee maksutta kaupungin museoihin. Kortin arvo on 50 euroa ja sen omavastuu on viisi euroa. Kortti voidaan myöntää maksimissaan kaksi kertaa vuoden aikana.

35 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Vuonna 2015 kortti oli käytössä 9 kuukautta, jona aikana kortteja myönnettiin 3610, eri henkilöitä edun piirissä on ollut yhteensä Kortin käytöstä 98% on kohdistunut joukkoliikenteeseen (n käyttökertaa) ja 2 % liikuntapalveluihin (n käyttökertaa). Museokäyntejä ei ole yksityiskohtaisesti raportoitu, mutta kokemusten perusteella museoiden käyttö on ollut vähäistä. Kevään 2016 aikana kortteja on myönnetty 1 588, eri henkilöitä edun piirissä on ollut yhteensä Kortin käyttö on kohdistunut samoilla prosenttiosuuksilla joukkoliikenteeseen ja liikuntapalveluihin kuin vuonna Teknillinen yliopisto on tutkinut aktiivipassin käyttöä Tampereella kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksessa saatujen tulosten valossa kortin käyttäjät ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä aktiivipassiin. Aktiivipassia toivotaan kuitenkin kehitettävän monipuolisemmaksi siten, että se tarjoaa nykyistä laajemmin mahdollisuuden osallistua kulttuurin ja liikunnan aktiviteetteihin. Parhaillaan käynnissä olevissa hankkeissa selvitetään passin kehittämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtävien hyvinvointisuunnitelmien toteutus- ja seurantavälineeksi. Asiakkaan niin halutessa hyvinvointisuunnitelmien mukaisten toimenpiteiden toteuttamisella voisi tällöin esimerkiksi kerryttää itselleen bonuksia, joilla voisi saada alennuksia myös muutoin maksullisista palveluista. Kehitettävä korttisovellus tarjoaa mahdollisuuksia erilaiselle yritysten väliselle kehitysyhteistyölle ja esimerkiksi yritysten osallistumiselle erityisryhmille kohdennettuun sponsorointiin. Aktiivipassin laajentamista Kaikukortin suuntaisesti, joka mahdollistaisi kulttuuritarjonnan nykyistä laajemmin, selvitetään vuoden 2017 aikana Espoon mallin mukaisesti, jossa toimijat osallistuvat verkostoon vapaaehtoisesti ilman erilliskorvauksia.

36 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

37 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloite liikuntapalvelujen parantamiseksi Lielahden alueella - Pekka Salmi (TRE:5114/ /2016) Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki käynnistää hankinnan uuden liikuntahallin rakentamiseksi Lielahteen. Esitystä perustellaan Lielahden ja Lentävänniemen alueen väestömäärän kasvulla tulevaisuudessa :lla uudella asukkaalla. Lisäksi aloitteessa arvioidaan, että alueen sisäliikuntaolosuhteet ovat jo tällä hetkellä heikot. Osan alueen liikuntapaikkatarjonnasta järjestää yksityinen Rientolan setlementti, joka on lähitulevaisuudessa luopumassa hallinnoimistaan liikunta- ja harrastustiloista ja keskittämässä toimintaansa Niemen kartanon alueelle. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta hyväksyi kokouksessaan Tesoman palloiluhallin tarveselvityksen, joka käynnisti hankkeen suunnitteluprosessin. Palloiluhalli valmistuu kesällä Länsi-Tampereen palloiluhallin tarve todettiin vuonna 2010 asiaa selvitelleessä työryhmässä. Työryhmä esitti uutta Länsi-Tampereen palloiluhallia Tesoman alueelle. Työryhmässä oli kaupungin tilaajaryhmän, liikuntapalvelujen, perusopetuksen sekä Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen edustajat. Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana mm. Länsi-Tampereen alueella toimivia urheiluseuroja sekä alueellista vaikuttamisfoorumia Länsi-Alvaria. Kuulemisten sekä väestötilastojen ja -suunnitteiden perusteella Tesoman seutu katsottiin sopivimmaksi paikaksi mahdolliselle uudelle sisäliikuntahallille. Selvitystä tehtäessä Tampereen viidestä palvelualueesta läntiseltä ja koilliselta palvelualueelta puuttui suuri katsomollinen sisäliikuntapaikka, joka soveltuisi esimerkiksi eri palloilulajien aikuisten SM-sarjatasoisiin kilpailutapahtumiin. Sisäliikuntatilojen suurin tarve Länsi-Tampereella liittyi selvityksen perusteella erityisesti koripalloon ja lentopalloon. Muita käyttäjäryhmiä olisivat mm. jalkapallon, futsalin, yleisurheilun, salibandyn sekä cheerleadingin harrastajat. Alueen koulujen liikuntasalit ovat kovassa käytössä myös iltaisin, ja alueelta puuttuivat olosuhteet eräiden palloilulajien valtakunnallisten sääntöjen mukaisiin kilpailuihin. Tarveselvityksen esittelytekstissä todettiin, että tuolloin rakenteilla ollut Ikurin liikuntahalli ei ratkaise Länsi-Tampereen sisäliikuntaolosuhteiden ongelmia. Parannusta tilanteeseen on sittemmin saatu Tesoman palloiluhallin rakentamisen myötä. Liikuntalain (390/2015) mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Lain mukaan kunnan tulee myös kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalaissa säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, kuten tehtiin edellä kuvatussa Länsi- Tampereen sisäliikuntahallia koskevassa selvityksessä. Liikuntalaissa ei määritellä sitä, missä laajuudessa ja millaisella palveluverkolla kunnan tulee em. velvoitteisiin vastata. Laissa tai muussa normistossa ei säädetä esimerkiksi tiettyjen liikuntapaikkojen maksimietäisyyttä asuinpaikasta. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että liikuntapaikat ovat riittävän hyvin saavutettavissa ja käytettävissä. Niemenrannan alueen rakentumisen myötä koko Vaasantien pohjoispuolisen Länsi-Tampereen alueen väestömäärä on alkanut kasvaa. Tulevaisuudessa alueen väestömäärä kasvaa edelleen, kun uutta Hiedanrannan aluetta aletaan aikanaan rakentaa. Julkisten palvelujen tarve alueella lisääntyy, ja myös liikuntaolosuhteiden tarvetta on arvioitava kokonaisuudessaan lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä Niemenrannan alueelle ei ole suunnitteilla tai rakenteilla kaupungin toimesta uusia sisäliikuntaolosuhteita. Niemenrannan rakentamisen edetessä ja erityisesti Hiedanrannan alueen suunnittelun käynnistyessä alueen liikuntaolosuhteiden tarvetta arvioidaan ja selvitetään kaupungin eri toimialojen yhteistyönä ja alueen asukkaita sekä yhteisöjä kuullen.

38 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupungin tulee käynnistää välittömästi suunnitelmat Lielahden alueen sisäliikuntatilojen parantamiseksi ja turvaamiseksi. Vaatimus on alueen tulevan väestökehityksen näkökulmasta perusteltu. Alueen sisäliikuntaolosuhteiden kehittämisen tulee pohjautua huolelliseen tarvearviointiin, eikä kaupungin ole tässä vaiheessa syytä sitoutua yhteen toteutustapaan, vaan esimerkiksi aloitteessa mainitun Rientolan setlementin kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuutta on selvitettävä. Sisäliikuntahalli voi toteutua, jos alueen palvelutarve sitä edellyttää ja kaupungin taloudellinen tilanne mahdollistaa sen rakentamisen tai hankkeeseen muulla tavalla osallistumisen.

39 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

40 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

41 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Valtuustoaloite Tampereesta Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen käynnistämiseksi - Riitta Ollila (TRE: 5118/ /2016) Valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin Tampereesta Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen käynnistämiseksi. Suomalainen kaupunki on yhdessä slovakialaisen kaupungin kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki seuraavan kerran vuonna Viralliset hakemukset vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi jätetään vuonna Vielä ei ole tiedossa, miten Iso-Britannian ero Euroopan Unionista vaikuttaa kulttuuripääkaupunkiaikatauluun. Iso-Britannian vuoro on nykyisen aikataulun mukaisesti vuonna Pormestarin asettama suurtapahtumatyöryhmä on käynyt Euroopan kulttuuripääkaupunki hausta alustavia keskusteluja. Työryhmässä linjattiin, että kaupungin johdolle valmistellaan esitys hakuprosessin käynnistämiseksi erillisenä hankkeena. Tampere haki Euroopan kulttuuripääkaupunki statusta vuonna 2006, mutta Turku valittiin suomalaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Tampereen hakemus valmisteltiin hyvin nopealla aikataululla siten, että työryhmän asettamispäätöksestä hakemuksen jättämiseen oli aikaa noin 10 kuukautta. Esimerkiksi Turku valmisteli omaa hankettaan ja hakemustaan pari vuotta. Euroopan kulttuuripääkaupunki -hakemuksen valmistelu on luonteeltaan strategista valmistelua. Kulttuuripääkaupunki-status ei tarkoita vain tietyn vuoden aikana toteutettavia kulttuuritapahtumia, vaan kyse on pitkäjänteisestä prosessista, joka antaa mahdollisuuden koko kaupungin kulttuuriseen, sosiaaliseen, rakenteelliseen ja taloudelliseen kehittämiseen. Itse toteutusvuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki -status näkyy tietenkin monin tavoin ja tuo kaupunkiin paljon vierailijoita, mutta vaikutukset ovat pitkäkestoisempia. Parhaimmillaan kulttuuripääkaupunki luo pysyviä fyysisiä, aluetaloudellisia ja sosiaalisia rakenteita, jotka osaltaan vahvistavat kaupungin elinvoimaa pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden 2017 vuosisuunnitelmaesitykseen ei sisälly erillistä määrärahaa Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen käynnistämiseksi, mutta hankesuunnittelu tulisi käynnistää pikimmiten, mikäli Tampere päättää tehdä hakemuksen. Hanketta tulee valmistella laajassa yhteistyössä tamperelaisten yhteisöjen, Pirkanmaan muiden kuntien ja toimijoiden sekä valtakunnallisten ja eurooppalaisten kumppanien kanssa.

42 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

43 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄ VALTUUSTO- ALOITE Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen Keskustorilla ja tilojen löytämiseksi Huoltsulle - Aila Dündar-Järvinen (TRE:1191/ /2016)

44 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen Keskustorilla ja tilojen löytämiseksi Huoltsulle - Aila Dündar-Järvinen (TRE: 1191/ /2016) Aloitteessa esitettyä aihetta on käsitelty viime vuosien aikana useasti kaupunginvaltuustossa sekä muissa kaupungin luottamuselimissä. Aiheeseen on etsitty ratkaisua monelta kannalta ja erilaisia toimenpiteitä ja kokeiluja on vuosien varrella ollut esillä. Sisä-Suomen poliisilaitokselta saadun arvion mukaan keskustorin tilanne ei ole muuttunut, mutta ei myöskään ole viime aikoina erityisesti ollut esillä. Yrittäjien suunnalta ei myöskään ole tullut yhteydenottoja, toiveena on kuitenkin esitetty vartioinnin/järjestyksenvalvonnan järjestämistä. Poliisin ja yrittäjien yhteistyö on parantunut keskustorin alueella ja poliisi on partioinut keskustan alueella. Tampereen kaupunki avustaa Tampereen A-klinikan etsiviä työntekijöitä, jotka työskentelevät keskustan alueella. Etsivät työntekijät ovat viestittäneet, että keskustori on muuttunut rauhallisemmaksi alueeksi, mutta häiriökäyttäytyminen on osittain siirtynyt Tullintorin alueelle. Päihtyneiden päiväkeskus Huoltsu on ollut huhtikuusta 2016 väliaikaisissa tiloissa Ilmarinkadulla. Syyskuun alussa valmistuivat uudet tilat lähemmäksi keskustaa Viinikan liikenneympyrän lähelle Tampereen valtatielle. Palvelut ja aukioloajat eivät muutu aikaisempaan verrattuna. Huoltsun työntekijät ovat myös päässeet suunnittelemaan tiloja mahdollisimman toimiviksi. Asiakkaat ja työntekijät ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä uusiin tiloihin. Aloitteessa esitetään myös, että vartijoita käytettäisiin häiriökäyttäytymisen ennalta ehkäisemiksi. Laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) 4 :ssä määritellään vartijan tehtävät ja toimialue. Vartijan tehtävänä on suorittaa vartioimistehtäviä vartioimisalueella. Tällaisia tehtäviä voivat olla omaisuuden vartioinnin, henkilön koskemattomuuden suojaamiseen ja rikosten paljastamiseen liittyvät tehtävät. Saman lain 5 :ssä on kuitenkin nimenomainen maininta siitä, että vartioimisliiketoiminnassa ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa, joka sisältää sitoumuksen ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Näin ollen vartijoita ei voi asettaa julkiseen kaupunkitilaan sillä perusteella, että he ennalta ehkäisivät ja puuttuisivat häiriökäyttäytymiseen järjestyksenpidon hengessä. Oulun kaupungissa vartijaa on käytetty kesäaikana tehostettuna. Vartiointi on näkyvää: vartija-asuiset vartijat liikkuvat alueella kävellen. Tehtävänä on puuttua kaupungin omaisuuteen kohdistuvaan ilkivaltaan ja rikoksiin sekä pyrkiä ennalta ehkäisemään niitä. Vartijat ovat tarvittaessa yhteydessä poliisiin ja päinvastoin. Yleisellä alueella vartijat toimivat kuitenkin vain jokamiehen oikeuksin. Vartija vartioi Tampereella nyt jo mm. raatihuonetta ja muuta kaupungin omaisuutta, mutta mikäli vartijan käyttöä halutaan lisätä keskustaalueella kesäaikana omaisuuden suojan tehtäviin, maksaa ympärivuorokautinen vartiointi noin /kk. Myöskään järjestyksenvalvojien käyttö ei ole Keskustorin ympäristössä päätoimisesti mahdollista. Julkisilla alueilla järjestyksenvalvojien käyttö on sidottu järjestyslaissa ja laissa järjestyksenvalvojista tarkoin rajatuille toimialueille, jolloin järjestyksenvalvojien päätoiminen käyttö ei ole tällä alueella juridisesti mahdollista. Alueella olevat ravitsemusliiketoiminnat

45 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta ja liiketilat voivat sen sijaan ostaa vartioimispalveluita ja järjestyksenvalvojapalveluita lainsäädännön asettamissa rajoissa.

46 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

47 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

48 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

49 Ikäihmisten palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET Valtuustoaloite ikääntyneiden kotihoidon palvelujen parantamiseksi - Satu Sipilä ja Leena Rauhala (TRE: 513/ /2016) Valtuustoaloite sähköpyörien hankkimiseksi kotihoitoon - Johanna Loukaskorpi ym. (TRE: 2599/ /2016)

50 Ikäihmisten palvelujen lautakunta Valtuustoaloite ikääntyneiden kotihoidon palvelujen parantamiseksi - Satu Sipilä ja Leena Rauhala (TRE: 513/ /2016) Satu Sipilä esittää saapuneessa valtuustoaloitteessa, että vanhusten kotiin toimitettavaan ruuan laatuun, makuun, edullisuuteen ja terveellisyyteen panostetaan ja että kotihoidossa turvataan tutun hoitajan käynnit vanhuksen luona päivittäin mahdollisimman hyvin. Lisäksi Sipilä esittää, että vuodetta suojaavat muovitetut poikkilakanat sisällytetään automaattisesti inkontinenssista kärsivien kotihoidon asiakkaiden palvelusopimukseen. Kotihoidon asiakkaiden kotiateriapalvelusta huolehtii pääosin Tampereen Voimia liikelaitos. Tammelan ja Tampellan eli Kotitorille ulkoistetun väestövastuualueen kotiateriapalvelut on tuottanut alkaen Mainio Vire Oy. Tämän sopimuksen mukaiset laatuvaatimukset ovat pääosin samanlaiset kuin Tampereen Voimialla. Ikäihmisten palvelujen lautakunta hyväksyy vuosittain palvelusopimuksen Tampereen Voimian kanssa. Sopimus sisältää kotipalveluaterioiden ja palvelukeskusaterioiden palvelukuvaukset. Palvelukuvauksista mm. selviää, että ravintosisällöltään kotiin vietävät ateriat täyttävät Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset ikäihmisille. Niissä määritellään myös annoskoot ja valvonta. Tampereen Voimialla on käytössä voimassaoleva elintarvikeviranomaisten hyväksymä omavalvontasuunnitelma. Kotiaterioiden säilyvyyttä ja laatua testataan säännöllisesti, aistinvaraisesti ja laboratoriokokein. Lisäksi ravintoainelaskelmat tehdään säännöllisesti ja aterioiden sisältämä energiataso ja energiaravintoaineiden määrät ovat yli ikäryhmän suosituksen, pääaterian ison annoskoon ja täydellisen ateriakokonaisuuden ansiosta. Kotiaterioina valmistetaan ravitsemussuositukset ja asiakkaiden mieltymykset huomioiden perinteisiä suomalaisia ruokia. Asiakas voi valita viikoittain kymmenestä pääruoka- ja jälkiruokavaihtoehdosta itselleen mieleisimmät. Kotiateria sisältää aina lämpimän lisäkkeen ja tuorepalan (salaatin, hedelmän, täysmehun). Erityisruokavaliot valmistetaan asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Kotipalveluaterioiden asiakastyytyväisyyttä mitataan monella tavalla vuosittain. Ikäihmisten palvelujen vuosittaisessa kotihoidon asiakastyytyväisyyskyselyssä kysytään myös kotihoidon tukipalveluiden laadusta. Vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskyselyssä ateriapalvelun kokonaisarvosanaksi 1-5 asteikolla tuli 3,7. Tampereen Voimian omassa, laajemmassa asiakastyytyväisyyskyselyssä kysellään itse aterioiden laatuun liittyviä kysymyksiä enemmän kuin ikäihmisten palveluiden yleisessä kyselyssä ja tuloksista käy ilmi, että arviot aterioiden mausta ja ulkonäöstä ovat parantuneet aikaisemmista vuosista. Viimeisimmässä vuoden 2015 kyselyssä aterioiden maku sai arvosanakseen 3,92 (2014: 3,89). Heikoimmat arvosanat ovat saaneet keitetyt kasvikset ja salaatit, mutta niidenkin osalta tulokset ovat vuodesta 2014 vuoden 2015 kyselyyn parantuneet. On hyvä huomioida myös, että asiakkaiden palautteisiin vastaaminen saa kyselyssä hyvän arvosanan 4,02. Tämän vuoden kyselyn tulokset saadaan vuoden lopussa. Tampereen Voimia seuraa myös kotihoidon asiakkaiden hyvinvointia oman mittaristonsa avulla. Hyvinvointimittariston tavoitteena on kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ylläpito mahdollisimman pitkään ja siinä ravitsemuksella on keskeinen rooli. Tämän vuoksi mittaristossa seurataan vajaaravittujen määrää sekä syödyn ruoan laatua ja määrää. Kehittämistoimenpiteinä Voimia panostaa edelleen mieliruokiin, peruna- ja kasvislisäkkeiden valikoimaan ja kypsyyden arviointiin sekä asiakashyväksynnän saamiseen uusille ruokalajeille. Lisäksi kotihoidossa

51 Ikäihmisten palvelujen lautakunta ravitsemusterapeutti Riina Talvitie ja Tampereen Voimian ravitsemussuunnittelija Virpi Uski tekevät säännöllistä yhteistyötä kotiateriaasiakkaiden ravitsemushoidon kehittämiseksi. Ikäihmisten palvelujen lautakunta määrittelee kotiateriapalvelun asiakasmaksun, joka on lähtien ollut 6,30 /ateria. Maksu on korotuksenkin jälkeen edullisempi verrattuna moniin Tampereen ympäristökuntiin tai muihin suurimpiin kaupunkeihin Suomessa. Edellä esitetyn mukaisesti ikäihmisten kotiaterioiden ruuan laatuun, makuun, edullisuuteen ja terveellisyyteen panostetaan. * Kaupungin kotihoidon toimintamallia ollaan parhaillaan kehittämässä vastaamaan nykyistä kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeen ja kotikäyntien määrää, koska nykyinen omahoitajamalli ei ole riittävä. Tällä toiminnan kehittämisellä ei odoteta olevan talousarviovaikutusta. Kotitorin väestövastuualueelle kotihoitoa tuottava Mainio Vire Oy on aloittanut ennen kesää muutoksen kohti itseohjautuvia kotihoidon tiimejä. Tämä muutos on vähentänyt asiakkaan kotona käyvien hoitajien määrää. * Tällä hetkellä vuodetta suojaavat muovitetut poikkilakanat eivät kuulu ilmaisjakelussa oleviin hoitotarvikkeisiin vaan inkontinenssista kärsivät asiakkaat tilaavat ja maksavat ne itse. Lakanat yksittäisille kuluttajille toimittava Tena arvioi erilaisten inkontinenssilakanoiden menekiksi Tampereella tällä hetkellä kpl. Edellä mainittujen lakanoiden kuluttajien maksama hinta on yhteensä e. Talousarviossa ei ole huomioitu tätä kustannuserää.

52 Ikäihmisten palvelujen lautakunta

53 Ikäihmisten palvelujen lautakunta Valtuustoaloite sähköpyörien hankkimiseksi kotihoitoon - Johanna Loukaskorpi ym. (TRE: 2599/ /2016) Johanna Loukaskorpi ym. esittävät valtuustoaloitteessaan, että kotihoidon työntekijöille hankittaisiin sähköpolkupyörät. Sähköpolkupyörät ovat olleet käytössä esimiehen luvalla hankittuna jo kaksi vuotta monella kotihoidon palvelualueella: Amuri-Pyynikin alueella on kaksi, Härmälässä ja Kissanmaalla yksi kummassakin. Työntekijät ovat olleet pyöriin pääasiassa tyytyväisiä, joskin talviaikaan on todettu akun toimivuudessa ongelmia. Mikäli sähköpolkupyörien käyttöä halutaan laajentaa, on järkevää hankkia pyörät leasing-sopimuksella, jotta mm. pyörien huolto toimii. Aikaisemmat pyörät on hankittu Tampereen Sarka Oy:ltä, joka antaa kustannusarvioksi 20 pyörälle 2,15 euroa vuorokaudessa, jolloin kustannus vuodessa/pyörä on 365 x 2,15 = 784,75 euroa. Kahdestakymmenestä pyörästä vuosikustannus on euroa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että kotihoidon 53 leasing-auton vuosittainen kustannus (poisluettuna mm. polttoainekustannukset) on euroa. Talousarviossa ei ole huomioitu sähköpolkupyörien hankintaa. Pidemmällä tähtäimellä sähköpolkupyörien käytön yleistyminen todennäköisesti säästäisi mm. vähentämällä työntekijöiden sairaspoissaoloja, mutta lyhyemmällä tähtäimellä leasing-hankintaan tarvittava raha olisi irroitettava olemassa olevista määrärahoista.

54 Ikäihmisten palvelujen lautakunta

55 Osaamis- ja elinkeinolautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET Valtuustoaloite lukiolaisten mahdollisuuksista oppimateriaalin lainaamiseksi kouluista - Ulla-Leena Alppi (TRE:6292/ /2016)

56 Osaamis- ja elinkeinolautakunta Valtuustoaloite lukiolaisten mahdollisuuksista oppimateriaalin lainaamiseksi kouluista - Ulla- Leena Alppi (TRE:6292/ /2016) Lukiokoulutuksen johtaja Eija Tiisala-Heiskala: Ulla-Leena Alppi ja muut allekirjoittajat ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Tampereella kartoitetaan pikaisesti oppimateriaalien lainausmahdollisuuksien tilanne lukioissa ja turvataan opiskelijoiden mahdollisuudet lainata oppikirjoja ja -välineitä koulusta. Kaupungin lukioilla on hyvin vaihtelevasti koulukirjastoja, minkä vuoksi mahdollisuudet kurssikirjojen lainaamiseen ovat tällä hetkellä erilaiset. Hyvänä esimerkkinä on Teknillinen lukio, joka toimii yhteisissä tiloissa Tredun kanssa ja kirjastossa on tarjolla myös kurssikirjoja. Tredun henkilöstö hoitaa lainaustoiminnasta aiheutuvan työn. Teknillisessä lukiossa opiskelijat lainaavat runsaasti kirjoja. Kaikki lukiot ovat osallisena TOKI-verkkokirjastossa, joten teknisesti lainaus toimisi ilman henkilöstöä. Kirjojen palautus ja paikoilleen toimittaminen aiheuttaa henkilöstötarvetta, jos lukiossa on kirjasto. Tässä olisi mahdollista hyödyntää esim. harjoittelijoilla tai siviilipalvelusmiehillä, joita lukioissa on lähes säännöllisesti. Opiskelijoiden tilannetta helpottaisi jo se, että edes osa kurssikirjoista olisi lainattavissa. Lukioiden varustelutilanne sekä tilojen että kirjojen suhteen vaihtelee huomattavasti. Lisäksi haasteena on se, että opetussuunnitelmat ovat juuri muutosvaiheessa: Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat ottaneet uudet opetussuunnitelmat käyttöön ja sen myötä myös ainakin osittain uuden oppimateriaalin, kun taas vanhemmat opiskelijat opiskelevat vanhojen opetussuunnitelmien mukaan. Siirtymävaiheessa olisi tämän vuoksi tarve sekä uusien että vanhojen opetussuunnitelmien mukaiseen oppimateriaaliin. Oman haasteensa tuovat sähköiset materiaalit, joihin opiskelijat ostavat itse lisenssit. Mahdollisuutta lisenssien hankintaan keskitetysti tulee tarkastella yhtenä vaihtoehtona. Tietokoneiden ja laskinten hankinnasta on tullut varsinkin pienillä koulutuksenjärjestäjillä keino houkutella opiskelijoita. On kuitenkin eri asia hankkia tietokone 25 aloittavalle opiskelijalle kuin 1045 opiskelijalle, mikä tulee olemaan ensi kevään sisäänottomäärä kaupungin ylläpitämissä lukioissa. Jokaisella Tampereen kaupungin lukiolla on jo tällä hetkellä jonkin verran tietokoneita, joita opiskelijat, joilla ei ole omaa tietokonetta, voivat käyttää koulupäivien aikana. Kotiin niitä ei kuitenkaan ole mahdollista lainata. Lukioista saadun tiedon mukaan opiskelijoita, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia omaa konetta, on hyvin vähän. Yhteensä noin 3200 opiskelijasta vain muutama/lukio. Kuraattorit ovat ohjanneet heitä yleisen toimeentulon piiriin. Kurssikirjojen ja muun oppimateriaalin hankkimisessa opiskelijoiden lainattavaksi ydinkysymykseksi nousee raha. Tarvittavaa määrärahaa ei ole mahdollista irrottaa nykyresursseista, vaan siihen tulisi osoittaa lisärahoitusta. Mikäli lisärahoitus on mahdollista osoittaa, lukiokoulutus on valmis kartoittamaan mahdollisuudet oppimateriaalin, perinteisten kurssikirjojen, sähköisten materiaalien lisenssien sekä tietokoneiden ja laskinten, hankintaan. Arvio tarvittavasta lisämäärärahasta on yhteensä noin euroa. Se mahdollistaisi tietokoneen hankinnan viidelle (5) prosentille lukiokoulutuksen opiskelijoista eli noin 180 opiskelijalle (kustannus euroa) sekä lainattavien oppikirjojen ja laskien hankkimisen (kustannus euroa). Tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs: Talousarvioesitys ei sisällä tarkoitukseen osoitettua määrärahaa.

57 Osaamis- ja elinkeinolautakunta

58 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunnan talousarvioehdotuksen 2017 yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet 1. Pysäköintimaksut Markkina- ja toritapahtumapäivinä TRE 7621/ / Kaupungin pysäköintipolitiikka urheilu- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä TRE 6615/ / Kotihoitajien / kotikäyntejä tekevän hoitohenkilöstön vapautus pysäköintimaksusta TRE 4336/ / Valtuustoaloite alikulkutunnelin rakentamiseksi Vehmaisten koulun ja urheilukentän välille - Yrjö Schafeitel TRE: 6614/ /2015

59 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta Pysäköintimaksut Markkina- ja toritapahtumapäivinä TRE 7621/ /2012 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell: Valtuustoaloitteessa toivotaan torikauppiaille mahdollisuutta ostaa toriluvan yhteydessä pysäköintilupa torivalvojalta koko päivän ajaksi. Perusteena on, että yksin myymässä oleva torikauppias ei ole päässyt lisäämään rahaa pysäköintimittariin, ja on saanut sakot sen vuoksi. Toisena perusteena mainitaan, että kaikissa muissa Suomen kaupungeissa on voinut torimaksun yhteydessä ostaa torivalvojalta päivän pysäköintiin oikeuttavan luvan. Tampereella pysäköinti on maksullista lähinnä keskusta-alueella. Keväällä 2016 hyväksytyn Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikan mukaan keskusta-alueella maksullisuus säilyy ja laajenee alueellisesti tulevaisuudessa. Nykyisin laajasti jo käytössä olevilla mobiilimaksumenetelmillä pysäköintiaikaa voidaan jatkaa kännykällä palaamatta auton luokse välillä sallitun maksimipysäköintiajan puitteissa. Helsingin vilkkaan Kauppatorin osalta olevissa muutossuunnitelmissa torikauppiaiden pysäköintipaikat siirtyvät vajaan kilometrin päässä sijaitsevaan Kasarmitorin parkkihalliin tai Katajanokan alueen lähikaduille. Erillisiä torimyyjille osoitettavia pysäköintipaikkoja ei ole suunnitelmissa esitetty. Lahden kaupungille valmistui pysäköintipolitiikka, jossa on otettu kantaa torikauppiaiden ja muiden erillisryhmien pysäköintiin. Katujen varsilta ei osoiteta millekään organisaatiolle tai henkilölle pysäköintiin vakiopaikkoja. Erityisesti tietylle käyttäjäryhmälle on varattu ainoastaan invapaikat. Torikauppiaiden autojen pysäköintiä torialueella ei ole tarkoitus uusitulla torilla sallia. Autoille on tavoitteena löytää pysäköintiratkaisu, jonka kustannukset peritään toripaikan luvan yhteydessä. Ratkaisusta neuvotellaan toritoimintoja hoitavan tori-isännän kanssa. Vaihtoehtoina on paikkojen myyminen Toriparkista sekä erityisesti korkeille autoille yleispysäköintitunnuksen käyttö ja pysäköinti tunnuksen oikeuttamille alueille. Keskustorin läheisyydessä sijaitsee Frenckellin pysäköintihalli, jossa kokopäivän pysäköinti on mahdollista. Korkeiden ajoneuvojen osalta pysäköinti tapahtuu kadunvarressa. Tampereen kaupunki kehittää parhaillaan esimerkiksi asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmiin liittyen sähköistä rekisteriä, joka mahdollistaisi asukaspysäköintiluvan tunnistamisen maastossa ajoneuvon rekisterin perusteella. Osana järjestelmän kehittämistä voidaan tarkastella mahdollisuutta kehittää torimyyjiä palvelevaa päivän pysäköintiin oikeuttavaa lupaa. Tampereen kaupungilla perustettiin pysäköinnin yhteistyöryhmä kesäkuussa Mobiilimaksamiseen liittyvän luvan kehittämistä ja sovelluksen tarkempaa sisältöä tarkastellaan pysäköinnin yhteistyöryhmässä.

60 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta

61 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta Kaupungin pysäköintipolitiikka urheilu- ja kulttuuritapahtumien yhteydessä TRE 6615/ /2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell: Ryhmä kaupunginvaltuutettuja on esittänyt, että laadittaisiin selvitys pysäköinnin sallimiseksi kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa tapahtumapaikan välittömässä läheisyydessä ns maastopysäköintinä. Maastopysäköintiä säädellään maastoliikennelaissa, joka velvoittaa kaikkia tienkäyttäjiä noudattamaan sitä. Tampereen kaupunki ei voi kumota maastoliikennelain voimassaoloa tietyllä alueella tapahtuman tai muun tilaisuuden ajaksi. Maastoliikennelaki (4 1 mom.) kieltää moottorikäyttöisellä ajoneuvolla liikkumisen sekä sen pysäyttämisen ja pysäköinnin maastossa ilman maanomistajan tai haltijan lupaa. Maastoksi määritellään samassa laissa muun muassa maa-alue, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko-, tai ilmaliikenteeseen. Maastoa voi olla nurmi- ja puistoalueiden lisäksi myös erilaiset joutomaat. Kyseistä kieltoa ei merkitä liikennemerkein, koska se johtuu suoraan laista. Kielto on ehdoton, eikä sen voimassaolo riipu pysäköinnin vaikutuksista luonnolle tai muulle ympäristölle. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä (päätösnumero 16/0651/3) linjannut maastopysäköinnin tulkinnassa käytettävät lait: Maastoliikennelaki 4 Oikeus liikkua maastossa Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Maastoliikennelaki 26 Ajoneuvon luvaton pysäyttäminen ja pysäköiminen Edellä 4 :n 1 momentissa tarkoitetusta moottorikäyttöisen ajoneuvon luvattomasta pysäyttämisestä tai pysäköimisestä toisen maalla voidaan määrätä suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu siten kuin siitä pysäköintivirhemaksusta annetussa laissa (248/70) säädetään. Tieliikennelain 2 :n 1 kohdan mukaan tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkareittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Saman pykälän 3 kohdan mukaan pientareella tarkoitetaan ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan tieliikennelain tarkoittamaa piennarta ei ole olemassa, jos sitä ei ole ajoradasta reunaviivalla erotettu. Tällöin pysäköinnistä asfalttialueen ulkopuolelle on olemassa peruste pysäköinnin virhemaksulle. Tapahtuman järjestäjä voi hakea katutilavalvonnasta lupaa järjestää pysäköinti poikkeavasti tapahtuman ajaksi. Mikäli lupa myönnetään, määritellään lupaehdoissa, mitä toimenpiteitä luvanhakijan on toteutettava poikkeavien pysäköintijärjestelyjen turvallisuuden varmistamiseksi.

62 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupungilla toimii yhteistyöryhmä (Liikenteenhallintakeskuksen alatyöryhmä), jonka jäsenet ovat yleisten alueiden suunnittelusta, katutilavalvonnasta, joukkoliikennetoimistosta ja tapahtumatoimistosta. Yhteistyöryhmän rooli on pohtia mm tapahtumiin liittyvien liikenteellisten haittojen vähentämistä ja tiedottamista. Yhteistyöryhmässä on jo sovittu, että joukkoliikenne tekee tapahtumien järjestäjille ohjeen, jossa neuvotaan osanottajia menemään nettisivuille, mistä löytyy reitit. Saavutettavuuden ja kulkemisen kannalta erilaiset citynomadi-sovellukset olisivat hyviä. Jonkin verran on jo nykyään käytössä joukkoliikennelipun kytkeminen tapahtumalippuun, esim. logo tapahtumapassiin / näyttöpassi, jonka kuljettaja rekisteröi ja sen perusteella laskutetaan tapahtumajärjestäjää. Urheilutapahtumissa lippu ostetaan ennakkoon, kulttuuritapahtumissa paikan päällä. Tapahtumatoimisto vastaa Tapahtumajärjestäjän oppaasta, jossa on kuvattu, mitä tapahtumanjärjestäjän pitää huomioida tilaisuuden järjestelyissä ja mistä löytyy lisätietoa asioista. Yhteistoimintaryhmässä on sovittu, että lisätään tietoa joukkoliikenteen palveluista tapahtumajärjestäjän oppaaseen. Liityntäpysäköintijärjestelmän kehittäminen on yksi keino parantaa isojen tapahtumien aikaista pysäköintipaikkojen puutetta. Yleisten alueiden suunnittelussa on käynnistetty selvitys, jossa tarkastellaan liityntäpysäköintialueiden sijoittumista. Tavoitteena on toteuttaa ensimmäinen liityntäpysäköintialue vuonna 2017.

63 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta

64 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta Kotihoitajien / kotikäyntejä tekevän hoitohenkilöstön vapautus pysäköintimaksusta TRE 4336/ /2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell: Valtuustoaloitteessa toivotaan pysäköintimaksuista vapautusta kotihoidon henkilöstölle. Perusteena on pysäköintiajan pituuden ennakoimattomuus kotikäynneillä mahdollisesti tapahtuvien viiveiden vuoksi. Tampereella pysäköinti on maksullista lähinnä keskusta-alueella. Keväällä 2016 hyväksytyn Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikan mukaan keskusta-alueella maksullisuus säilyy ja laajenee alueellisesti tulevaisuudessa. Nykyisin laajasti jo käytössä olevilla mobiilimaksumenetelmillä pysäköintiaikaa voidaan jatkaa kännykällä helposti palaamatta auton luokse välillä. Kotihoidon henkilöstöllä on käytössään työnantajan puhelin työpäivän aikana, joten mobiilimaksamisen käyttöönotto olisi käytännöllinen ratkaisu asiaan. Puhelimen kulut ohjautuvat suoraan yksikön kustannuksiin, jolloin työntekijöiden ei myöskään tarvitsisi säilytellä irtokuitteja matkalaskun liitteeksi. Siten mobiilimaksaminen vähentää kotihoidon henkilöstön hallintoon kuten matkalaskujen laatimiseen kuluvaa aikaa. Kodinhoitajilla voi olla ydinkeskustassa asiakkaita, jotka asuvat viereisissä kortteleissa. Aiemmin tästä on aiheutunut ongelmia, koska mobiilimaksamiseen määritellyt vyöhykkeet eivät tunnistaneet siirtymistä uuteen pysäköintipaikkaan. Mobiilimaksamisen vyöhykkeitä ydinkeskustan alueella on tarkistettu, joten ongelma ratkennut. Tampereen kaupunki on neuvotellut Kiinteistöliiton edustajien kanssa kotihoidon huoltoajon ja pysäköinnin mahdollistamiseksi pihapiirissä asiakaskäyntien aikana nykyistä joustavammin. Kaupunki pyrkii kehittämään aiheeseen soveltuvan infolapun. Kiinteistöliitto lähettää jäsenilleen suosituskirjeen, jossa toivotaan myönteistä suhtautumista menettelyyn, jossa kaupungin kotihoito voi pysäköidä pihapiirissä lupalapun turvin ilman sakon uhkaa. Kaupunki on yhteydessä myös kaikkiin keskeisiin vuokratalotoimijoihin konsernissa ja sen ulkopuolella. Tampereen kaupunki kehittää parhaillaan esimerkiksi asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmiin liittyen sähköistä rekisteriä, joka mahdollistaisi asukaspysäköintiluvan tunnistamisen maastossa ajoneuvon rekisterin perusteella. Osana järjestelmän kehittämistä voidaan tarkastella mahdollisuutta kehittää kaupungin henkilökunnalle yhteiskäytössä oleviin autoihin sähköinen asukaspysäköinnin kaltainen vuosilupa. Sähköisen rekisterijärjestelmän avulla vuosiluvan kustannukset voidaan laskuttaa suoraan siltä kaupungin yksiköltä, jonka käytössä kyseinen lupa on. Sähköinen rekisteri on vasta koekäytössä ja siihen liittyvien pysäköinnin vuosilupien periaatteiden kehittämisselvitys käynnissä. Lisäksi pysäköintiin liittyvät muutokset periaatteisiin edellyttävät yhdyskuntalautakunnan käsittelyä ja hyväksyntää ennen käyttöönottoa.

65 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta

66 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta Valtuustoaloite alikulkutunnelin rakentamiseksi Vehmaisten koulun ja urheilukentän välille Yrjö Schafeitel TRE: 6614/ /2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell: Valtuutettu Yrjö Schafeitel on tehnyt valtuustoaloitteen alikulun rakentamisesta Kaukajärventielle Vehmaisten koulun ja urheilukentän väliin turvaamaan koululaisten kulku urheilukentän ja koulun välillä. Lisäksi alikulku palvelisi Kaukajärventien länsipuolelle sijoittuvaa päiväkotia ja muita puistoon tulevia palveluja. Nykyisin Kaukajärventien ja Kauppilaisenkadun liittymän pohjoispuolella on saarekkeellinen suojatie, jota koululaiset käyttävät siirtyessään urheilukentälle. Kaukajärventien itäreunassa on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie ja länsireunassa on myös yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, joka päättyy Kauppilaisenkadun liittymän pohjoispuolella olevaan suojatiehen. Kaukajärventiellä on nykyisin 40 km/h nopeusrajoitus ja vuorokausiliikenne on n ajoneuvoa/vrk. Koulun kohdalta ei ole laskentatietoja kävelijöiden ja pyöräilijöiden määristä, mutta Sammon valtatien liittymässä on Kaukajärventiellä n. 100 jalankulkijaa ja n. 700 pyöräilijää.kohde sijaitsee teollisuusalueen läheisyydessä ja siksi siellä jonkin verran raskasta liikennettä. Ajonopeuksien selvittämiseksi sijoitettiin maaliskuussa 2015 nopeusnäyttötaulu koulun kohdalle. Mittausten mukaan 85 prosenttia autoilijoista ajoi alle 46 km/h eli ajonopeudet olivat melko maltilliset ja liikennemäärät olivat n ajoneuvoa/vrk. Viimeisen viiden vuoden aikana on Kaukajärventiellä koulun kohdalla tapahtunut 3 onnettomuutta, joista yksi oli loukkaantumiseen johtanut pyöräilyonnettomuus ja kaksi yksittäisonnettomuutta. Yksittäisonnettomuudet on tapahtunut lähellä Kauppilaisenkadun liittymää. Henkilövahinko-onnettomuus oli tapahtunut lähempänä Juvelankadun liittymää. Kauppilaisenkadun ja Kaukajärventien liittymä ei ole onnettomuustietojen perusteella erityisen turvaton. Alikulun toteuttaminen ei tunnu perustellulta kohteessa, jossa on melko vähän autoliikennettä ja jossa mittausten mukaan ajonopeudet ovat maltilliset. Kauppilaisenkadun ja Kaukajärventien liittymä ei vaikuta olevan myöskään erityisen turvaton. Ehdotetun alikulun kohdalla Kaukajärventien poikki ei kulje merkittäviä itälänsisuuntaisia jalankulun ja pyöräilyn reittejä, joten alikulun toteuttaminen ehdotettuun paikkaa palvelisi lähinnä koulun ja urheilukentän välistä kulkua ja siten se palvelisi melko vähäistä kulkijamäärää. Alikulun toteuttaminen maksaa satoja tuhansia euroja ja tähän kohteeseen niin hintavan ratkaisun toteuttaminen ei ole perusteltua. Alikulun sijaan kohteeseen ehdotetaan toteutettavaksi liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja kadunylityksen turvaamiseksi tärinäraidat lapsia-varoitusmerkin kohdalle ja valaistujen suojatie-liikennemerkkien sijoittamista suojatien kohdalle.

67 Talousarvioehdotus 2017 / Yhdyskuntalautakunta

68 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan vuoden 2017 talousarvioesityksen yhteydessä käsiteltävä valtuustoaloite: Valtuustoaloite Autonvaihtoviikot- kampanjan käynnistämiseksi Tampereen seudun joukkoliikenteessä - Aila Dündar-Järvinen (TRE: 2590/2016) Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita : Kaupunginvaltuutettu Aila Dündar-Järvinen esittää tekemässään valtuustoaloitteessa, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne aloittaa Autonvaihtoviikot- kampanjan Turun seudun joukkoliikenteen tavoin. Kampanjalla saadaan lisää matkustajia ja uusia asiakkaita joukkoliikenteeseen ja pitkällä tähtäimellä lisää lipputuloja. Tulojen avulla voidaan tulevaisuudessa panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Näin kampanja hyödyttää lopulta kaikkia Tampereen seudun kuntalaisia, vaikka kampanjan idea kohdistuu uusiin asiakkaisiin. Turun seudun joukkoliikenne toteutti helmikuussa 2016 joukkoliikenteen markkinointikampanjana ns. Autonvaihtoviikot-kampanjan. Tarkoituksena oli saada ihmiset vaihtamaan oman auton käyttö bussin käyttöön. Houkutukseksi tarjottiin ilmaista matkakorttia, johon ladattiin 20 euron edestä arvoa. Turussa ilmaisia kortteja jaettiin kampanjassa kappaletta. Helsingin seudun liikenne toteutti vastaavanlaisen kaikille uusille asiakkaille suunnatun kampanjan pääkaupunkiseudulla vuonna Kortteja jaettiin kampanjassa kappaletta. HSL uudisti kampanjan 2014 kohderyhmänä yli 50-vuotiaat asiakkaat. Tällöin ilmaiskortteja ja matkustusaikaa jaettiin noin kappaletta. Aloitteen esitys on erinomaisen kannatettava. Turun ja Helsingin seudun kokemusten perusteella olemme jo käynnistäneet tämänkaltaista asiakashankintatoimintaa. Kevättalvella 2016 matkakorttia markkinoitiin Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden ja Vesilahden asukkaille tarjoamalla 10 euroa ilmaista arvoa, jos tilasi kortin Nella Nettilatauspalvelun kautta. Samalla ohjattiin asiakkaita tutustumaan nettilatauspalveluun ja varautumaan jo ennakkoon kesäkuussa tapahtuneeseen vyöhykejärjestelmäuudistukseen. Huhtikuussa jaettiin peruskoulun oppilaille yli 4000 ilmaista matkakorttia Nellan kautta ja samalla helpotettiin elokuun alkuun perinteisesti osuvaa kortinhankintaruuhkaa asiakaspalvelussa. Parhaillaan on toteutuksessa YLEn ja HSL:n kanssa kampanja, jossa Yleisradion autoilevat työntekijät voivat kokeilla joukkoliikennettä energiansäästöviikon ajan pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Lisäksi loppuvuodelle on suunnitteilla mm. senioreille kohdentuvia kampanjoita.

69 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Joukkoliikenteen talousarviossa 2017 on varauduttu esityksen kaltaiseen asiakashankintaan. Vuosisuunnitelman laadinnan yhteydessä vuoden vaihteessa voidaan tämän vuotisten kampanjoiden perusteella suunnitella toteutustapa. Useat vuoden aikana toteutettavat kohdennetut kampanjat ovat korttien jakelun organisoinnin suhteen helpompia. Sekä Turussa että Helsingissä kampanjan suosio venytti merkittävästi luvattujen korttien jakelua. Kohdennetuilla kampanjoilla on mahdollista saavuttaa sama levikki ja sitä kautta vaikuttavuus pidemmällä aikajänteellä. Asia on myös näin esillä toistuvaksi, joskin yhdellä kertaluontoisella kampanjalla on toki omat hyvät puolensa.

70

71 1 (2) Konsernihallinto Henkilöstöyksikkö Kuntalaisaloite kesätyöpaikkojen määrän lisäämiseksi Tampereella Dnro TRE:5003/ /2015 Ari Wigeliuksen ym. kuntalaisaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki lisää kesätyöpaikkojen määrää koko organisaatiossa, ja että valtuuston tulee myöntää hallintokunnille enemmän rahaa, jolla lisätään nuorten kesätyöpaikkojen määrää. Kuten aloitteessakin todetaan, on nuorten työttömyystilanne Pirkanmaalla hankala. Kesäharjoittelijoiden palkkaamisella Tampereen kaupunki auttaa osaltaan ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja antaa mahdollisuuden nuorelle ensimmäiseen työkokemukseen. Vuonna 2016 kaupunki tarjosi monipuolisia kesätyöpaikkoja ja haussa oli yhteensä yli 500 paikkaa useissa kaupungin yksiköissä. Kesätöihin palkattiin koululaisia, harjoittelijoita, vuosilomasijaisia sekä kausityöntekijöitä. Eniten kesätyöpaikkoja oli Tampereen Infratuotannossa, Tilakeskuksessa, Tampereen Vedessä, Tampereen kaupunkiliikenteessä, laitoshoidossa, avopalveluissa, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluissa, konsernihallinnossa, sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuksessa. Kahden viikon pituisia kesäharjoittelupaikkoja järjestettiin 150:lle vailla aikaisempaa työkokemusta olevalle vuotiaalle nuorelle. Nämä työtehtävät olivat erilaisia avustavia tehtäviä ja ne arvottiin kaikkien hakijoiden kesken. Nuorten parempi työllistyminen on yhteinen tahtotila. Tampereen kaupungilla kesätyöpaikkojen lisääminen on myös yhtenä toimenpiteenä organisaation toimintakykysuunnitelmassa pohjautuen Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki kaupunkistrategiaan. Kesätyöpaikkojen lisääminen on yhteinen etu, jolla estetään nuorisotyöttömyyden lisääntymistä ja syrjäytymistä sekä luodaan parempaa tulevaisuutta yhdessä. Esitämme, että alle 18-vuotiaille tarjotaan enemmän mahdollisuuksia päästä kesätöihin, ja että kaupunginvaltuuston tulisi varmistaa elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen vuoden 2017 vuosisuunnitelmaan määrärahaa yhteensä 300 nuoren työllistymiseksi niin, että 150 nuorelle tarjotaan edelleen kahden viikon kesätöitä kaupungin omasta organisaatiosta ja lisäksi 150 nuorelle tarjotaan työtä kesätyösetelin muodossa. Nuorten kesäharjoittelijoiden työllistämisen kustannukset olisivat euroa ja kesätyösetelien pilotoinnin euroa. Tampereen kaupungilla haluttaisiin hyödyntää perinteisen kesätyöntekijähaun lisäksi kesätyöseteliä, kuten on tehty monissa kaupungeissa jo vuosien ajan. Esimerkiksi yhdeksäsluokkaisille nuorille voitaisiin järjestää arvonta, jossa setelit jaetaan. Kesätyösetelillä nuori voisi itse hakea töitä tamperelaisista yrityksistä, yhdistyksistä, urheiluseuroista, järjestöistä ja säätiöistä, kunhan työnantajalla on y-tunnus. Kaupunki voisi korvata työnantajalle 300 euroa kahden viikon työajasta.

72 2 (2) Konsernihallinto Henkilöstöyksikkö Vertailutietona mainittakoon, että Oulussa setelimalli on ollut käytössä jo seitsemän vuotta ja vuonna 2015 seteleitä on käytetty kappaletta (280 euroa/seteli). Helsingissä seteleitä on vuonna 2015 käytetty 437 kappaletta (300 euroa/seteli) ja vuonna 2016 seteli jaettiin jokaiselle yhdeksäsluokkalaiselle. Hämeenlinnassa seteleitä on vuonna 2016 jaettu 280 kappaletta (250 euroa/seteli). Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Jaana Villilä-Vakkilainen henkilöstön kehittämispäällikkö

73

74

75 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite parempien ulkokuntoilutelineiden saamiseksi Tampereelle - Janne Mikkola (TRE: 7843/ /2015) Kuntalaisaloite Street Workout- liikuntapuiston saamiseksi Hervantaan - Riku- Matti Kyyhkynen (TRE: 6493/ /2015) Kuntalaisaloite ulkovoimailupaikan rakentamiselle Tampereelle - Janne Mäkiniemi (TRE: 1577/ /2015)

76 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Kuntalaisaloite parempien ulkokuntoilutelineiden saamiseksi Tampereelle (TRE:7843/ /2015) Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari ja kaupunginpuutarhuri Timo Koski: Kuntalaisaloitteessa esitetään, että ulkokuntoilutelineitä tulisi kehittää siten, jotta ne palvelisivat aloittelijoiden lisäksi myös kehittyneempiä käyttäjiä. Aloitteessa esitetään, että telineitä voisi rakentaa puistoihin tai leikkipaikkojen yhteyteen, jolloin aikuisilla on mahdollisuus harjoitella lasten leikkiessä. Keskeistä telineiden valinnassa olisi monipuolisten perustankojen tarjoaminen (leuanvetotanko, noja- ja puolapuut). Aloite ulkokuntoilutelineiden kehittämiselle on ajankohtainen. Tampereen kaupunki rakensi Ratinan sillan alle Street Workout-harjoittelulle sopivia telineitä kesällä Syksyn 2016 aikana Pyynikin ulkokuntosali tullaan uudistamaan Street Workout- tyyliseksi ja suunnittelussa tullaan hyödyntämään harrastajien ideoita ja toiveita. Useita puistoja kunnostetaan ja uudistetaan syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana, jolloin mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan kehonpainoharjoitteluun sopivien välineiden ja telineiden asentamista yhdessä käyttäjien kanssa. Kalevan liikuntapuiston yleissuunnitelma oli Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa Liikuntapuiston yhteyteen on suunniteltu monipuolista Street Workout-osiota.

77 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

78 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

79 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Kuntalaisaloite Street Workout- liikuntapuiston saamiseksi Hervantaan TRE:6493/ /2015) Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari ja kaupunginpuutarhuri Timo Koski: Kuntalaisaloitteessa esitetään, että Hervantaan tulisi rakentaa Street Workout- liikuntapuisto sillä Hervannassa ei ole nuorille omaehtoiseen liikuntaan tarkoitettuja harrastuspaikkoja. Aloitteessa esitetään, että puisto palvelisi kaikkia kuntalaisia ja edistäisi heidän hyvinvointiaan. Aloitteessa kerrotaan, että Hervanta olisi suuren harrastajamäärän ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi hyvä paikka Street Workout- puistolle. Aloitteessa esitetään paikaksi Näyttämönpuistoa Etelä-Hervannassa. Aloitteen tekijät ovat halukkaita järjestämään puistossa mm. lajiopastusta ja tapahtumia. Aloite ulkokuntoilutelineiden kehittämiselle on ajankohtainen. Tampereen kaupunki rakensi Ratinan sillan alle Street Workout-harjoittelulle sopivia telineitä kesällä Syksyn 2016 aikana Pyynikin ulkokuntosali tullaan uudistamaan Street Workout- tyyliseksi ja suunnittelussa tullaan hyödyntämään harrastajien ideoita ja toiveita. Useita puistoja kunnostetaan ja uudistetaan syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana, jolloin mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan kehonpainoharjoitteluun sopivien välineiden ja telineiden asentamista yhdessä käyttäjien kanssa. Hervannassa sijaitseva Näyttämönpuistoon on tulossa lähivuosina isompi remontti, jonka yhteydessä tullaan huomioimaan kuntalaiset toiveet Street Workout-välineistä. Kalevan liikuntapuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa Liikuntapuiston yhteyteen on suunniteltu monipuolista Street Workout-osiota.

80 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

81 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

82 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta