PoPSTer. Pohtimolampi Hannu Leskinen Selvityshenkilö, TtT

Transkriptio

1 PoPSTer Pohtimolampi Hannu Leskinen Selvityshenkilö, TtT

2 PoPSTerin tavoitteet (1/2) Tavoitteena on sosiaali ja terveydenhuollon optimaalisten palveluprosessien: Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sosiaali ja terveyspalveluissa. Sosiaali ja terveydenhuollon teemojen (ks. kohta 6.1.) ja palvelukokonaisuuksien määritys tehdään hankkeessa asiakaslähtöisyyden pohjalta. Eri palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuottamisen osalta integraatiohyötyjen varmistaminen sekä (eri palvelukokonaisuuksien ja prosessien välillä ja osana)

3 PoPSTerin tavoitteet (2/2) Sosiaali ja terveyspalvelujen tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen Pohjois Pohjanmaan alueella alueen eri osat (niiden erityispiirteet ja olemassa oleva infrastruktuuri, yksityinen ja kolmas sektori ym.) ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen Tavoitteena on alueen asukaskohtaisten sosiaali ja terveydenhuollon kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso (=laatu ja määrä suhteessa tarpeeseen) turvaten Pohjois Pohjanmaan osalta tavoitteena on tarvevakioitujen (THL) sosiaali ja terveydenhuollon nettomenojen indeksiluku max. 95 (koko maa = 100).

4 HANKKEEN RAJAUKSET Hankkeessa ei käsitellä IHA:n johtamisjärjestelmää Henkilöstön hallinnollista asemaa (siirtymistä ) Tukipalveluja (osin) omaisuutta rahoitusta yms. vastaavia asiakokonaisuuksia Em. asiat valmistellaan ja päätetään osana IHA:n muodostamista erikseen

5 PoPSTer hanke Nykytilaanalyysi Havainnot, epäkohdat Visio / strategia Omat uudet valinnat ja painotukset Numerot, tilanne, vertailu Mahdollisuudet Toimimattomuudet pth+sos/esh suhteessa Benchmarking Valmistelua ohjaavat linjaukset ja teemat Toimeksianto + Vastuutukset Integraatio Yhden johdon alaisuudessa

6 Strategia Johtaminen Organisointi ja vastuut Asenne, orientaatio Mistä syntyy hyvinvointi? Asiakas Julistukset/ Mistä muutos syntyy? Mikä muuttuu ja miten? Osaaminen Kehittämisote Digitalisaatio ja sähköiset palvelut Monituottajuus Palvelurakenne Kustannusvaikuttavuus/ tehokkuus

7 Visio Mielekäs elämä syntyy yhdessä Asukkaiden omat voimavarat, osallisuus, vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista, palveluiden avulla tuki pärjäämiselle, turvallinen arki kotona, usko ihmisen omiin kykyihin Palvelut saadaan joustavasti, nopeasti, ajasta riippumatta, kotona ja arjessa, kohdennetusti, itsepalvelulla, sähköiset palvelut

8 Strategiset päämäärät IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista

9 Julistukset (1/2) Asiakkaan näkökulma Lähtökohta: asiakas osaa, pystyy ja haluaa Tuetaan kansalaisen omaa vastuunottoa ja toimia sekä palvelun toteuttamista itse Asiakas on kyvykäs (useimmiten) tekemään valinnat Kaikilla asukkailla on voimavaroja: hyödynnetään ne kaikki mahdollisuuksien mukaan Lähtökohta: normaalisuuden periaate Räätälöidään palvelut ja palvelumuodot ei pelkästään samaa kaikille Palvelut toteutetaan lähtökohtaisesti kotona tai arkiympäristössä Palveluprosessien näkökulma Asiakasta ei pompoteta tai luukuteta, vaan otetaan koppi ja kannetaan kokonaisvastuuta torppaamisen kulttuurista kohtaamiseen, tarvittaessa oma coach Varmistetaan palvelun ja tiedon integraatio ja ehjä yhteistyö Digitaaliset palvelut ensisijainen palvelumuoto, muut palvelumuodot vasta erityisperustein ajan ja matkan merkitys asioinnissa vähenee

10 Julistukset (2/2) Johtamisen, palvelurakenteen ja talouden näkökulma Sote rahaa on v suhteellisesti XX /% vähemmän kuin nyt Kustannusten kasvun hillintä puoleen = 5/2 = 2,5 %.iin Keinona tähän uudet palvelumallit, palvelurakenne Kukaan ei asu laitoksessa vaan kaikki asuvat kotona Laitospaikkoja ja sairaansijoja poistetaan xx kpl / xx % v. 20YY mennessä Toimijoiden ja henkilöstön näkökulma Otan vastuuta, kohtaan, tuen ja autan en torppaa Rohkea uudistuminen on osa menestyvää työyhteisöä Kehittäminen kuuluu kaikille Monipuolinen ja uudenlainen osaaminen

11 TALOUDESTA+

12 Ratkaisujen Suomi: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen ( /as) muutos % vuodesta 2000 vuoteen Terveydenhuolto Sosiaalihuolto Sairaanhoitopiireittäin Perusdatan lähde: Sotkanet OYS ervan sh-piirit

14 Sote menojen kasvu /vuosi Pohjois Pohjanmaalla Hallitusohjelman mukainen tavoite vähentäisi sote:n kustannuskasvua Pohjois- Pohjanmaalla n. 35 M /v. *) ERO n. 35 M Kasvu 2,5 % / v. (abs.) *) Suuntaa antava laskelma, ottaen huomioon väestörakenteen muutoksen vaikutuksen Kasvu 5,0 % / v. V Ka. 5,2% / v. (abs.)

15 Pasi Parkkila 2015 SOSIAALI JA TERVEYDEN- HUOLLON TARVEVAKIOIDUT MENOT /AS. SH-PIIREITTÄIN V KESKIARVO PPSHP:n ALUEEN SÄÄSTÖ YHT. NOIN 80 MILJOONAA EUROA VUODESSA VERRATTUNA SIIHEN, ETTÄ KULUT OLISIVAT MAAN KESKIMÄÄRÄISELLÄ TASOLLA Perusdatan lähde ja tarvevakiointi: THL OYS ervan sh-piirit

16 AALTO-yliopisto (1/2015): Kaikkein tehokkaimpien kuntien pohjalta laskettu rationointipotentiaali sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteensä / vuosi shpiireittäin Sairaanhoitopiirien vertailu tehokkaimpien 15 kunnan tasoon / as Nettokustannukset 2013 M Nettokustannukset / as 2013 laskeva Väestö 2013 Tarvekerroin Manner Suomi Itä Savon Lapin Kainuun Etelä Savon Pohjois Savon Kymenlaakson Länsi Pohjan Pohjois Karjalan Etelä Pohjanmaan Keski Pohjanmaan Vaasan Satakunnan Päijät Hämeen Keski Suomen Varsinais Suomen Etelä Karjalan Pirkanmaan Kanta Hämeen Pohjois Pohjanmaa Helsingin ja Uudenm Sairastavuusindex Tehokkaimpien kustannustaso, tarvekertoimella kohdistettuna M Tehokkaimpien kustannustaso / as Rationointipotentiaali M

17 Pohjois Pohjanmaan shp:n alueen sosiaalija terveystoimen säästöpotentiaali / vuosi ( ) laskettuna THL:n sosiaalija terveydenhuollon tarvevakioinnin kautta ( keskiarvotiedot) Pasi Parkkila 2016 Alue Suomi ka PPSHP ka Oulu Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska PPSHP:n alueen säästöpotentiaali / vuosi

18 Keskeiset muutoksen edistäjät ja välineet Osallistava valmistelu Rohkeus uudistua ja uudistaa Uusi palveluiden ryhmittely (asiakaslähtöinen integraatio) Asiakaslähtöisyys kehittämisen voimana Uudet työotteet (asenteet,paradigmat) Uudet työ ja toimintatavat Digitalisaatio, teknologian vahva hyödyntäminen Benchmarking

19 Uusi normaali orientaatio, asenne, johtaminen

20 Lainsäädäntö Arvopohja Osaaminen Työhyvinvointi Palvelujen järjestäminen Orientaatio ja asenne Omahoito, asiakkaan itse tekeminen ja vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista Kokeilukulttuuri Käyttäjäkokemus Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus Paikallinen, alueellinen, kansallinen Luottamus Yhteisöllisyys Ohjausjärjestelmät Omistajaohjaus Mistä ja miten syntyy sote palveluissa vaikuttavuus, tehokkuus ja tuottavuus? Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Toimintaympäristön erityispiirteiden huomiointi Rahoitus Kotona asumisen tukeminen Arjen turva Johtaminen (viranhaltijat, luottamushenkilöt) Digitalisaatio Viestintä Asiakaslähtöisyys Tietojärjestelmät Ennakointi ja trendit Tukipalvelut Kehittämistoiminta Eri toimijoiden välinen yhteistyö Fyysiset tilat Integraatio Dialogi Monituottajuus Asiakkaiden tuntemus Tietojohtaminen Valinnanvapaus Palveluseteli Palveluketjujen toimivuus Palveluverkko Palvelujen fyysinen sijainti

21 Asiakkaan valinnanvapaus ja monituottajuus

22 Integraatio Järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä, joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sote palveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto) Tiedon integraatio: asiakas/hoitosuhteessa ja siihen liittyvässä analyysissä tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta Palveluketjujen integraatio: hoito ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin Tuotannollista integraatiota, jossa palveluita tarjotaankustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä.

23 Asiakaskeskeinen palveluintegraatio Asiakkaan tarpeita voidaan arvioida kokonaisuutena. Eri sote ammattilaisten osaamista ja eri sote palveluita ja toimenpiteitä voidaan joustavasti ja oikea aikaisesti yhdistää asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kustannusvaikuttavasti vastaavaksi kokonaisuudeksi.

24 Digitalisaaatio ja teknologian voimakas hyödyntäminen

25 PoPSTer palvelukokonaisuudet

26 Palvelukokonaisuudet on pyritty kokoamaan niin, että asiakkaan näkökulmasta palvelukokonaisuus olisi mahdollisimman ehjä ja sujuva rajojen minimointi (vaikka osin uusia syntyisikin) Keskitytään palvelukokonaisuuksien sisällä isoihin volyymeihin, :t, optimointipotentiaaliin (asiakkaan, prosessin tai talouden näkökulma) isoin oletettu integraatiopotentiaali suurimmat ongelmat, pullonkaulat varmistetaan mitattavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet esim. /asukas, /asiakas, raskaimmat palvelut/asukas Ymmärretään, että palvelukokonaisuudet menevät osin päällekkäin teemat ristiävät ja otetaan huomioon joka palvelukokonaisuudessa kansalainen voi olla asiakkaana useammassa palvelukokonaisuudessa Muu meneillään oleva kehittämis ja selvitystyö Pohjois Pohjanmaalla integroidaan Popsteriin mm. Joki Sote MT, OSYP yhteispäivystyksen kehittäminen, lasten ja nuorisopsykiatrian selvitystyö... Hallitusohjelman kärkihankkeet valmistelusta ja etenemisestä sopiminen lapset ja perheet ikäihmiset (KODA) virtuaalisairaala

27 Maakunnallinen ja kansallinen toimintaympäristö Valmistelua ohjaavat linjaukset ja teemat Strategia Johtaminen Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelurakenne Asenne, orientaatio Vaikuttavuus, tehokkuus Digitalisaatio, sähköiset palvelut Osaaminen ja kehittäminen Mistä syntyy hyvinvointi Asiakkuuksien hallinta ja segmentointi Palvelukokonaisuudet Tukipalvelut

28 PoPSTer valmistelun vaiheistus ja vastuutus Poliittinen ohjausryhmä Johtoryhmä Sote johtajat Selvityshenkilöt OHJAAVAT LINJAUKSET Arvot (yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys) Visio ja strategia Talouden raamit Monituottajuus, palveluverkon periaatteet Rajapintayhteistyö (kunnat ja muut sidosryhmät) Nykytila ja sen analyysi JÄRJESTÄMINEN ohjaa ja mahdollistaa 2/2016 5/2016 Väliraportti 10/ /2016 Työryhmät TUOTANTO tekee TOTEUTUS / Väliaikaishallinto Työryhmien loppuraportit 2/2017 PoPSTerloppuraportti 6/

29

30 Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria ja puhdistuspalvelut Ict palvelut Talous ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto

31 Toimeksianto Toimeksianto: yleinen ja erityiset Linjaukset ja teemat

32 EVÄÄT TYÖRYHMILLE tietopaketit +

33 Väliraportin rakenne 1. Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi 1.1. Analyysi taustamateriaalista 1.2. Nykyinen palveluverkko 1.3. Ongelmakohdat ja kehittämistarpeet 2. Palvelukokonaisuuden alustavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 3. Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi 3.1. Palvelurakennemuutos 3.2. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen 3.3. Asiakastarpeet ja saavutettavuus 3.4. Monituottajuus 3.5. Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen 3.6. Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus 3.7. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 4. Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset

34 Työryhmien työskentelyä ohjaavat kysymykset 1. Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi 1.1. Mistä arjen turvallisuus muodostuu? Miten toiminnan painopistettä siirretään raskaista keveämpiin palveluihin? Mitä ja miten uusia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää? 1.2. Onko digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetty? Onko olemassa hyviä käytäntöjä tai caseja alueella? 1.3. Miten monituottajuus / tuotantotapojen koko kirjo on käytössä ja minkälainen rooli kullakin tuotantotavalla on koko palvelukokonaisuuden järjestämisessä (oma tuotanto, ostopalvelut, palveluseteli) 1.4. Miten alueen nykyiset resurssit (ammattilaiset, kansalaiset, kolmas sektori) osataan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti (mukaan lukien osaamisen jakaminen, verkostomainen työtapa jne..) 1.5. Mitä ratkaisemattomia kysymyksiä ja katvealueita tunnistetaan? 1.6. Mitä nykyisestä tulee säilyttää ja mistä tulee luopua?

35 Työryhmien työskentelyä ohjaavat kysymykset 2. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ja vaikutukset 2.1. Mitkä ovat eri palvelukokonaisuuksissa olennaisimmat asiat, joista tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta on löydettävissä? Missä on optimointivaraa? 2.2. Digitalisaation ja teknologian avulla (laaja näkökulma) on päämääränä saavuttaa puolet kokonaiskustannustavoitteesta. Millä keinoin siinä onnistutaan? 2.3. Mitä konkreettisia toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä toimivalla integraatiolla saadaan aikaan (järjestäminen, rahoitus, tieto, palve luketjut, tuotanto)? 2.4. Millaisia toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia saadaan aikaan lisäämällä kuntalaisten/asiakkaiden/potilaiden osallisuutta sekä vastuuta omasta ja läheisten terveydestä/hyvinvoinnista? Miten siinä onnistutaan? 2.5. Miten uudistuksessa varmistetaan sitoutuminen tavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon organisaation kaikilla tasoilla? 2.6. Miten ja kuinka paljon kustannuksia voidaan hillitä palvelujen kysyntää ja tarvetta vähentämällä? Esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoin, rajapinnat kuntaan jne.

36 Työryhmien työskentelyä ohjaavat kysymykset 3. Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi (1/2) 3.1. Miten palvelurakennemuutos tulee toteuttaa? 3.2. Mitkä ovat palveluiden saavutettavuuden periaatteet? Miten palvelut toteutetaan lähtökohtaisesti kotona tai arkiympäristössä? Miten varmistetaan palveluiden koordinointi ja vältetään luukuttaminen? Miten päästään eroon poislähettämisen kulttuurista ja hoidetaan kerralla kuntoon? Miten ja missä liikkuvia palveluita voitaisiin hyödyntää? Miten varmistetaan kansalaisille yhteydenpito/yhteydensaanti? Miten toteutetaan palveluiden räätälöinti? 3.3. Miten digitalisaatiota ja teknologiaa voitaisiin hyödyntää? Miten mahdollistetaan kokeilukulttuuri ja joustavuus? 3.4. Miten hyödynnetään monituottajuus?

37 Työryhmien työskentelyä ohjaavat kysymykset 3. Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi (2/2) 3.5. Mitä uudenlaista osaamista voidaan ottaa käyttöön/hyödyntää ja mitä muutostarpeita nykyisessä ammattirakenteessa on? Miten osaamisen tuki etulinjaan toteutetaan? 3.6. Miten hyödynnetään asiakkaan omat voimavarat, omavastuu, osallistuminen ja läheisverkostot? 3.7. Mitkä ovat tärkeimmät rajapinnat kuntaan ja 3. sektoriin ja miten niitä hyödynnetään? 3.8. Mikä on soten osuus ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? 3.9. Toteutuuko toimenpiteillä: monituottajuus, palvelurakenne ja verkko, digitalisaatio, asiakkuuksien hallinta, logistiset ratkaisut, integraatio ja optimaalinen ammatti ja henkilöstörakenne?

38 Organisointi ja vastuut Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio TR PTR TP Y Sh ShR = työryhmä = pientyöryhmä = työpari = yhden miehen komitea = selvityshenkilö = selvityshenkilöryhmä TR TR PTR PTR Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Palvelukokonaisuudet TR TR TR TR TR TR Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito TP PTR Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria ja puhdistuspalvelut Ict palvelut Talous ja henkilöstöpalvelut Y Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto Y Sh Sh Sh

39 jäsenyyksistä Alueellisesti kattavia Ammatillisesti kattavia Rajapinnat huomioitu Järjestöt: 1+1/ryhmä Yrittäjät+Kauppakamari: 1+1/ryhmä ammattijärjestöt Popsterilaiset ei automaattisesti mukana/pois Kaikki osaavia, kehittämishaluisia, ei edustajia Ryhmät eivät vielä täysin valmiit Esityksia tullut 389 Vaihto/täydennykset syksyllä Kaikki mukaan tulijat omilla kustannuksilla Kummiudet ja teemojen haltijat määritellään piakkoin: sisäinen työnjako

40 Lapset ja perheet Neuvolat, koulu ja opiskeluterveydenhuolto Perheiden sosiaalipalvelut (perhepalvelut, kasvatus ja perheneuvonta,...) Lasten kehitysvammais ja vammaispalvelut Lasten kuntoutus Lasten psykologit, perustason mielenterveystyö Lastensuojelu Lasten ja osin nuorisopsykiatria Lastentaudit Muut sidosryhmät 3. sektori seurakunnat RAJAPINNAT KUNNASSA varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, erityiskoulut, liikunta, nuoriso, kulttuuri RAJAPINNAT PoPSTerissa aikuisten mt /päihdepalvelut, kuntoutus, vammaispalvelut, synnytykset Normaaliuden periaate, kasvun, kehityksen ja vanhemmuuden tuen näkökulma Lapsi ja perhe on kokonaisuus Ei lokeroon erityislapsi/ perhe, vaikka olisi myös erityispalveluita Erityisosaaminen ja erityispalveluiden laatu taataan poikkileikkaavilla palvelukokonaisuuksilla Erityistuki ja palvelut ja sote palvelut tukevat kasvu ja kehitysympäristössä pärjäämistä Puheenjohtajat: Hannu Kallunki (PoPSTer) Arto Willman (Ouka, Siku) Hanna Ebeling (PPSHP)

41 Nuoret aikuiset ja työikäiset Arjen ja asumisen tuki Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Työ ja päivätoiminta (vai työpankki = ei omana palveluna kaikille erityisryhmille) Aikuisten ja nuorten aikuisten mielenterveys/ psykiatria ja päihdepalvelut Opiskeluterveydenhuolto Työ ja toimintakyvyn arviointi (rajapinta kuntoutuksen kanssa) Erityisryhmien sosiaalipalvelut (vammais, aikuisten kehitysvammais, maahanmuuttajapalvelut...) vuotiaat tässä palvelukokonaisuudessa RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvellut (liikunta, kulttuuri, nuoriso) työllisyyspalvelut asuntopolitiikka, asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) logistiikka / kuljetuspalvelut MUUT RAJAPINNAT Kela ja työvoimahallinto, syrjäytymisen ehkäisy/koulutus Työterveyshuolto Puheenjohtajat: Arja Heikkinen (Ouka) Muut sidosryhmät Marja Leena Meriläinen 3. (Kempele) sektori Erkki Hämäläinen (Kuusamo, siku) RAJAPINNAT PoPSTerissa somaattinen avo ja sairaalahoito, mt/päi, kuntoutus...

42 Ikäihmiset Arjen sujuminen ja kotona pärjääminen Kotihoito Omaishoito, avustukset Asumispalvelut ja laitoshoito Geriatrinen arviointi (th+sos) Ikäihmisten kuntoutus (lääkinnällinen + ylläpitävä) Psykogeriatria RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvelut (liikunta, kulttuuri) Asuminen, yhteisöllinen asuminen Liikkumista edistävät palvelut Logistiikka Ikäsuunnitelmat ja muut ohjelmat MUUT RAJAPINNAT Kela RAJAPINNAT PoPSTerissa somaattinen avo ja sairaalahoito, kuntoutus... Muut sidosryhmät 3. sektori Vanhusneuvostot ja muut edunvalvontaelimet Puheenjohtajat: Anna Haverinen (Ouka) Matti Vähäkuopus (Oulunkaari) Ritva Hantula (Helmi)

43 Välittömän avun tarve Monikanavainen ohjaus ja neuvonta 24/7 sähköiset palvelut, puhelin ja virtuaalipalvelut esim. ODA ja KODA hankkeet contact center, puhelin Mielenterveys ja päihdeasiakkaiden päivystyksellinen tarve Sosiaalipäivystys (laaja) perhepalvelut ja lastensuojelu, muut sosiaalipalvelut, kotiin ja arkeen tarvittava tuki (24/7) Laitosten ja palveluasuntojen konsultaatiotarpeet Ensihoito RAJAPINNAT PoPSTerissa sairauksien avo ja sairaalahoito, lasten, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, MT/päi Yllättäen tulevien tarpeiden ja hämmennyksen näkökulma Puheenjohtajat: Pasi Parkkila (PPSHP) Eila Erkkilä (OUKA) Marja Salo (palvelupäällikkö, sospa, seudull. sos.päivystys, OUKA)

44 Sairauksien avohoito ja vastaanotto Perus ja erityistason lääkäri ja hoitajavastaanottotoiminta (laajana) sisältäen perustason mielenterveys ja päihdetyön Somaattiset erikoissairaanhoidon avopalvelut, poliklinikkatoiminta Suun terveydenhuolto Linjauksia vielä puuttuu; iso merkitys mm. valinnanvapauslinjauksilla Digitalisaatio, teknologian hyödyntäminen on iso mahdollisuus Asiakassegmentointi, palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä MUUT RAJAPINNAT Kela Työterveyshuolto Muut sidosryhmät 3. sektori RAJAPINNAT PoPSTerissa Kaikki palvelukokonaisuudet välittömän tuen tarve, sairauksien sairaalahoito, ikäihmisten palvelut, MT/päi, kuntoutus (apuväl.) Puheenjohtajat: Kari Haukipuro (PPSHP) Päivi Peltokorpi (Kallio) Ritva Kanervo (RASHKY)

45 Sairaala ja vuodeosastohoito Sairauksien sairaalahoito ja lyhytaikainen vuodeosastohoito Sekä perustaso (kuntien vuodeosastot) että erityistaso (sairaalat) Ostopalvelut (yksityissairaalat ja alueen ulkopuoliset tuottajat) Mahdollisuuksia mm. kotisairaala Päihdehoitopaikat Katkaisuhoidot ja vieroitukset Päivystysasetus Palveluverkko RAJAPINNAT PoPSTerissa välittömän tuen tarve, sairauksien avohoito, ikäihmisten palvelut (ikäihmisten laitoshoito ei kuulu tähän, paitsi pitkäaikaishoito tiukoin lääketieteellisin perustein), MT/päi, kuntoutus (apuväl.) Puheenjohtajat: Matti Mäntymaa (RASHKY) Irma Toivanen (Liminka) Eija Eloranta (PPSHP)

46 Mielenterveys ja päihdepalvelut Perustason mielenterveyspalvelut Psykiatrinen erikoissairaanhoito Päihdeklinikat Mielenterveys ja päihdeasiakkaiden sosiaalipalvelut arjen ja asumisen tuki, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, työ ja päivätoiminta Työ ja toimintakyvyn arviointi Palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvellut (liikunta, kulttuuri työllisyyspalvelut asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) logistiikka / kuljettaminen MUUT RAJAPINNAT Kela Työvoimahallinto Ylimaakunnallinen yhteistyö Muut sidosryhmät 3. sektori yksityiset palveluntuottajat Puheenjohtajat: Outi Saarento (PPSHP) Anne Mäki Leppilampi (Kalajoki) Jari Jaakkonen (Kuusamo sos) RAJAPINNAT PoPSTerissa lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, kuntoutus, sairauksien avo ja sairaalahoito

47 Vammaispalvelut Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelut (ostot ja omat) Arjen ja asumisen tuki Työ ja päivätoiminta Työ ja toimintakyvyn arviointi Erityisryhmien sosiaalipalvelut (vammaispalvelut, aikuisten kehitysvammapalvelut) Subjektiiviset oikeudet/erityiskysymykset RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvellut (liikunta, kulttuuri) työllisyyspalvelut asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) logistiikka / Liikkumista tukevat palvelut MUUT RAJAPINNAT Kela Työvoimahallinto RAJAPINNAT PoPSTerissa lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, kuntoutus Muut sidosryhmät 3. sektori yksityiset palveluntuottajat vammaisjärjestöt ja muut edunvalvontaelimet Puheenjohtajat: Tuomas Aikkila (Selänne) Päivi Lauri (PPSHP) Mirva Salmela (Oulunkaari)

48 Toimintakyky ja kuntoutus Kuntoutus ymmärretään laajana käsitteenä, jossa mukana kaikki kuntoutuspalveluiden järjestäjien palvelut Työ ja toimintakyvyn arviointiin perustuva kuntoutus Avokuntoutusmallit ovat ensisijaisia Kuntoutujan kokonaisprosessit, palvelukokonaisuus koskee kaikkia väestöryhmiä RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvelut (liikunta, kulttuuri) työllisyyspalvelut asuminen (erityisryhmien asumispalvelut) logistiikka / liikkumista tukevat palvelut Muut sidosryhmät 3. sektori yksityiset palveluntuottajat MUUT RAJAPINNAT Kela (kaikki kuntoutusmuodot, myös ammatillinen) PTH yksikkö RAJAPINNAT PoPSTerissa lasten ja perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelut, MT/päi, sairauksien avo ja sairaalahoito Puheenjohtajat: Johanna Kiiskilä (PoPSTer) Timo Pehkonen (Ouka) Päivi Hirsso (PPSHP)

49 Koulutus ja tutkimus Koulutus (miten tukee sotea?) ammatillinen perus ja jatkokoulutus ammatillinen täydennyskoulutus tieteellinen jatkokoulutus OY, LaY, OAMK, DIAKK, OSAO, Centria, PTH yksikkö, Tutkimus (miten tukee sotea?) yo sairaalan rooli Yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja keskukset OY, LaY, OAMK, DIAKK, Centria, Poske, CHT, THL, VTT, Työterveyslaitos, Kela Oppi ja tutkimuslaitosyhteistyön rakenteet ja käytännöt Oppimis ja tutkimusfasiliteetit Rajapinnat PoPSTerissa Osaaminen ja kehittäminen teema (mihin kuuluu osaamistarpeiden kartoitus ja kehittämistoiminta ) Innovaatio ja testaustoiminta (vai käsitelläänkö kehittämisteeman yhteydessä?) OIA, Oulu Health Labs palvelusektori, tuote ja teknologiasektori, tietosektori

50 Tukipalvelut Tilat ja laitteet ja laitehuolto ei omistussuhteita, kiinteistöjen elinkaari käyttökelpoisuus toimintoihin Logistiikka: ei ihmisten kuljettaminen, mutta rajapintatarkastelu palvelukokonaisuuksiin, joissa ihmisten liikkumisen tukea tutkitaan varastot Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto > nykytilan kartoitus ja analyysi Ateria ja puhdistuspalvelut Ict palvelut Talous ja henkilöstöpalvelut Syksyllä palataan Puheenjohtajat: Lääkehuolto: Sirpa Ämmälä (PPSHP) Välinehuolto: Sirpa Pekkala (PPSHP) Tilat ja laitteet: Pasi Keskitalo (PPSHP) ja Tapio Kangas (Ouka) Laboratorio: Rauno Luttinen (NordLab) Kuvantaminen: Osmo Tervonen (PPSHP) Logistiikka ja (tavara)hankinta: Juha Putkonen (PPSHP)

51 PoPSTer hankkeen aikataulut Poliitt. ohry ja Hallinn. ohry Johtoryhmä Poliitt. ohry? ja Hallinn. ohry Johtoryhmä Poliitt. ohry (ja Hallinn. ohry?) Johtoryhmä Poliitt. ohry ja Hallinn. ohry Johtoryhmä Poliitt. ohry Johtoryhmä Hallinn. ohry Johtoryhmä Hallinn. ohry Soteryhmä Soteryhmä Soteryhmä Soteryhmä Soteryhmä Soteryhmä Soteryhmä uhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Hankkeen aloituskokous Työryhmien jäsenten yhteiskokous Pyyntö työryhmien jäsenehdotuksista Työryhmien pj:ien kokous Maksatus Työryhmien työskentely ja kokoukset sekä työryhmien pj:ien kokoontumiset Työryhmien väliraportti Työryhmien jäsenistön päivitys tarvittaessa Maksatus Työryhmien työskentely ja kokoukset sekä työryhmien pj:ien kokoontumiset Työryhmien Maksatus loppuraportti Hankkeen Maksatus loppuraportti

52 Aikataulutusta työryhmien puheenjohtajien kokoontuminen työryhmien kaikkien jäsenten yhteiskokous työryhmien puheenjohtajat jory ohry Tiimikokoukset + työryhmien vetäjät: kuukausikokous Työryhmien väliraportti Työryhmien loppuraportit Loppuraportti selvityshenkilöryhmältä

53 Tietoa löytyy Nettisivut (uudet sivut avataan touko kesäkuun vaihteessa) pohjanmaa.fi/popster Intranet Sote johtajille ja työryhmien jäsenille Mm. tietopohja, esittelymateriaalia, työryhmien valmistelumateriaalia PoPSTer löytyy myös somesta