Koko talon huoneistoala on 156 m2, kun taas koko rakennuksen bruttoala on 227 m2. Lomahuoneistot ovat kukin kooltaan 3h+k+s+parvi, pintaalaltaan

Transkriptio

1 Tämän esityksen tarkoitus on tarjota yksi esimerkkiratkaisu kestävän rakentamisen lomatalosta Ylläksen uudelle osayleiskaava-alueelle. Olemassaolevasta lähtökohtatalosta kehitettiin suunnittelu- ja rakenneteknisin ratkaisuin puurakenteinen passiivitalo, joka simuloitiin Sodankylän 1979 ja 2004 säätiedoilla IDA ICE dynaamisella simulointityökalulla. Mallitalossa tarkasteltiin erilaisia kestävän ja energiatehokkaan rakentamisen ratkaisuja Ylläksen rakentamisympäristössä. Tarkoituksena oli myös selvittää, minkälaisin ratkaisuin passiivitaloja on mahdollista rakentaa Ylläkselle. Tarkoitus ei ole antaa yhtä valmista ratkaisua, vaan käydä läpi yhden ratkaisumallin suunnitteluprosessi sekä energiasimuloinnin tulokset. Tulokset antavat suuntaviivoja sille, kuinka haastavia energiatehokkuustavoitteet Lapin kylmässä ilmastossa ovat.

2 Mallitalon lähtökohtana käytettiin Palmberg Rakennuksen Rukalle rakentamaa Salmenhovi-paritaloa. Lähtökohtatalon tarkoituksena oli antaa mallitalolle tilaohjelma sekä selkeä vertailukohde. Salmenhovi edustaa 2000-luvun tyypillistä lomarakentamista tiloiltaan; yhdessä lomahuoneistossa on tilat kuudelle lomailijalle maantasossa sekä parvella. Rakennuksessa on sähkösauna, ja sen tilat on optimoitu tehokkaiksi. Rakenteiltaan Salmenhovi on osittain puuverhoiltu betonielementtitalo. Koko talon huoneistoala on 156 m2, kun taas koko rakennuksen bruttoala on 227 m2. Lomahuoneistot ovat kukin kooltaan 3h+k+s+parvi, pintaalaltaan 78m2.

3 Pohjapiirros osoittaa lähtökohtarakennuksen tilajaon. Alakerrassa on kaksi makuuhuonetta, keittiö-olohuone sekä märkätilat kompaktina alueena. 3

4

5

6 6

7

8 8

9

10 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttaa oleellisena osana sen muoto, jonka kompaktius luo edellytykset energiatehokkuudelle. Muodon kompaktiutta voidaan tarkastella niin sanotulla muotokertoimella, joka lasketaan yleensä ulkovaipan lämmöneristekerroksen ulkopinta-alan ja lämmitettävän tilavuuden suhdelukuna A/V. Mitä pienempi muotokerroin on, sitä pienemmät lämpöhäviöt rakennuksesta syntyvät.

11 Rakennus muutettiin kaksikerroksiseksi, jotta se olisi muodoltaan kompaktimpi. Tilat ja bruttoala pysyvät samoina, mutta ulkovaipan pinta-ala ja lämpövuotokohtina toimivat nurkkakohdat vähenevät

12 Sekä lähtökohtarakennuksesta että uudesta passiivitalosta tehtiin simulointimallit IDA ICE simulointityökaluun.

13 Koska rakennus muutettiin kaksikerroksiseksi, muuttuivat asuntojen pohjapiirrokset. Makuutilat sijoitettiin yläkertaan. Muuten rakennuksen kerrosala sekä tilojen keskinäiset suhteet säilyivät samoina.

14 14

15 Tulisija ja sauna sijoitettiin keskelle rakennusta, jotta ne luovuttavat lämpöä tasaisesti.

16 Keskikesän aurinko paistaa Ylläksellä korkeintaan 46 asteen kulmassa keskipäivällä. Korkeammalta paistava aurinko lämmittää sisäilmaa liikaa hyvin eristetyssä rakennuksessa. Räystäillä ja ikkunoiden eteen asennettavilla säleillä estetään keskikesän auringon pääsy rakennukseen, jolloin estetään ylilämpeneminen. Lämmityskauden aikana maltillinen auringonvalon päästäminen sisään voi kuitenkin pienentää lämmitysenergian tarvetta. Keskellä talvea, kun lämmitysenergian tarve on suurimmillaan, ei aurinko napapiirin pohjoispuolella paista lainkaan. Toisaalta kesäaikaan aurinko paistaa yöllä myös suoraan pohjoisesta. Mallitalossa ikkunapinta-alaa on 15% bruttoalasta, kun se lähtökohtatalossa on 19 %.

17 17

18 18

19 Kun vertaillaan eri rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia, näyttäytyy puu ylivoimaisena vaihtoehtona. Lisäksi puu on perinteinen lappilaisen arkkitehtuurin materiaali, ja sen suosituimmuus on korostunut myös käynnissä olevassa kävijätutkimuksessa.

20 20

21 Auringonsuojauksella on merkittävä vaikutus sisäolosuhteisiin. Ilman ulkopuolisia säleitä ja ikkunatuuletusta asunnon sisälämpötila nousee etenkin olohuoneessa kohtalaisen korkeaksi.

22 Auringonsuojauksella on merkittävä vaikutus sisäolosuhteisiin. Ilman ulkopuolisia säleitä ja ikkunatuuletusta asunnon sisälämpötila nousee etenkin olohuoneessa kohtalaisen korkeaksi.

23 Auringonsuojauksella on merkittävä vaikutus sisäolosuhteisiin. Ulkopuolisilla säleillä ja ikkunatuuletuksella asunnon sisäolosuhteet ovat viihtyisät.

24 Auringonsuojauksella on merkittävä vaikutus sisäolosuhteisiin. Ulkopuolisilla säleillä ja ikkunatuuletuksella asunnon sisäolosuhteet ovat viihtyisät. 24

25 25

26 26