Pauliina Ikävalko. Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, sen suunnittelu ja suunnittelija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pauliina Ikävalko. Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, sen suunnittelu ja suunnittelija"

Transkriptio

1 Pauliina Ikävalko Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, sen suunnittelu ja suunnittelija

2 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä... 5 HYVÄ KÄYTTÖLIITTYMÄ... 6 Käyttöliittymäsuunnittelu ohjelmistotuotantoprosessin osana... 9 PAREMPAA KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUA GUIDE-PROJEKTIMALLIN AVULLA...10 Käyttöliittymäsuunnittelu ammattina AMMATIN VAATIMUKSET...14 KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUN KOULUTUS...15 Yhteenveto Lähteet... 18

3 3 Johdanto Erilaiset ohjelmistotuotteet liittyvät nykyisin lähes kaikkien ammattiryhmien tehtäviin ja niillä on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Tekniikka kehittyy niin nopeasti, että vain harvoilla on mahdollisuus ymmärtää näitä muutoksia ja niiden vaikutuksia jokapäiväiseen työhön. Elinkeinoelämän valtuuskunnan parin vuoden takaisen selvityksen mukaan yli puolet kansalaisista uskoo tietotekniikan kehityksen jakavan väestön a- ja b-kansalaisiin 1. Kolmannes uskoo tippuneensa tietotekniikan kehityksen kelkasta 2. Tietoyhteiskunnan tasa-arvoa voidaan edistää suunnittelemalla tuotteet ja palvelut niin, että ne sopivat mahdollisimman monelle. Ohjelmistotuotteet ovat tulleet koko ajan monimutkaisemmiksi ja niiden suunnittelussa tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista. Pelkkä tietotekniikkaosaaminen ei riitä, vaan tarvitaan muun muassa tietoa niistä tehtävistä, joihin käyttäjä ohjelmaa tarvitsee ja ymmärrystä niistä tavoista, joilla ihminen ohjelmistotuotteen toimintaa havaitsee ja oppii. Esimerkiksi terveydenhuoltotyö on usein nopeatempoista ja hoitotilanteet muuttuvia. Työn ja toiminnan kohde on potilas ja hänen hyvinvointinsa. Lääkärit ja sairaanhoitajat eivät istu kukin omien tietokoneidensa äärellä, vaan samaa tietokonetta saattaa saman potilaan hoitotilanteessa tarvita lääkäri ja hoitaja vuorotellen. Suomessa lääkärit ja sairaanhoitajat käyttävät tietotekniikkaa hoitotyön tukena päivittäin, mutta suurin osa heistä pitää tietotekniikkavalmiuksiaan riittämättöminä. 3 Sosiaali- ja terveysministeriön tietotekniikan hyödyntämisstrategian mukaan terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen on pääasiassa ohjelmistoyritysten vastuulla 4. Laadukkaiden ohjelmistotuotteiden suunnittelemiseksi yritykset tarvitsevat tietoa terveydenhuollon tietojärjestelmien erityisvaatimuksista. Terveydenhuollon tietojärjestelmien luonne edellyttää vahvaa tietosuojaa ja tietojen virheettömyyttä. Hoitotilanteessa lääkäri tai sairaanhoitaja haluaa saa- 1 Helsingin Sanomat Savon Sanomat Immonen, Ruotsalainen, Saranto & Turunen Sosiaali- ja terveysministeriö 1996.

4 4 da kulloistakin potilasta koskevat tiedot mahdollisimman helposti ja nopeasti; hän ei pohdi kirjaustensa tilastollista merkitystä tai mahdollista tieteellistä jatkokäyttöä. Mitä havainnollisemmassa muodossa järjestelmän tarjoamat tiedot ovat, sitä paremmin ne tukevat potilaan hoitamista koskevaa päätöksentekoa. Tässä käyttöliittymäsuunnittelulla on merkittävä rooli: Loppukäyttäjän näkökulmasta ajateltuna ohjelmistotuote on sellainen, millainen sen käyttöliittymä on. Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, mikä on ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, miten se pitäisi suunnitella ja millaisia tietoja ja taitoja suunnittelijalla tulisi olla.

5 5 Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytieteen professori Martti Mäntylän mukaan tuotteen ominaisuudet on mielekästä jakaa kahteen tasoon: toiminnallisuuteen ja käyttöliittymään. Erilaisten niin sanottujen älykkäiden tuotteiden (television kaukosäädin, kännykkä, tietokone jne.) toiminnallisuuden ja käyttöliittymän erottaminen toisistaan on suhteellisen helppoa. Esimerkiksi matkapuhelimen toiminnallisuus koostuu sellaisista tekijöistä kuin puheluiden soittaminen ja niihin vastaaminen, tekstiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen jne. Matkapuhelimen käyttöliittymä taas koostuu itse puhelinlaitteesta, sen muodosta, näytön ja painikkeiden sijoittelusta, koosta ja väristä ja puhelimen erilaisista käyttömahdollisuuksista. Sama toiminnallisuus voidaan toteuttaa monien erilaisten käyttöliittymien avulla. 5 Toiminnallisuuden ja käyttöliittymän käsitteellisestä erottamisesta huolimatta niitä ei käytännössä voida suunnitella erillään toisistaan. Ei voida ajatella tuotetta tai järjestelmää, jossa olisi pelkkä toiminnallisuus ilman käyttöliittymää. Valmiissa tuotteessa on aina käyttöliittymä, on se sitten harkiten suunniteltu tai syntynyt koodauksen sivutuotteena ilman mitään varsinaista suunnittelemista. Tämän käyttöliittymän perusteella käyttäjä muodostaa käsityksensä tuotteen toiminnallisuudesta ja käyttöliittymän avulla hän tuotetta myös käyttää. VTT:n tutkijoiden mukaan käyttöliittymään kuuluu erilaisten hallinta- ja näyttölaitteiden lisäksi myös kaikki ne tavat, joilla tuote kertoo käyttötarkoituksestaan ja mahdollisuuksistaan. Käyttöliittymä voidaan määritellä tuotteen viesteistä ja käytännöllisistä osatuotteista koostuvaksi kokonaisuudeksi. Siten esimerkiksi käyttöohjekirja ja tuotepakkaus ovat osa käyttöliittymää. 6 Liiketoiminnan näkökulmasta ajateltuna hyvä käyttöliittymä ja tuote on sellainen, jonka asiakkaat haluavat ja voivat ostaa ja joka tekee heidät tyytyväisiksi. Asiakaslähtöisessäkin tuotekehitystoiminnassa on ajateltava myös valmistajan näkökulmaa, ettei tuotteesta tule asiakkaalle liian kallis tai yritykselle liian tappiollinen. Vaikka käyttöliittymän tärkein hyödyntäjä onkin sen loppukäyttäjä, on suunnittelussa otettava huomioon myös kaikkien muiden sen kanssa 5 Mäntylä 2001, Vuori, Toivonen ja Kivistö-Rahnasto 1998, 5 9.

6 tekemisiin joutuvien tarpeet. Erilaisia tuotteen käyttäjiä voivat olla valmistajan ja loppukäyttäjän lisäksi markkinointiyhtiö, maahantuoja, jälleenmyyjä, kouluttajat, huoltohenkilökunta, ostajat jne. Hyvä käyttöliittymä voi olla erilainen esimerkiksi ostopäällikön tai atk-tukihenkilön näkökulmasta tarkasteltuna. 7 Käyttöliittymäsuunnittelulla on ohjelmistotuotteiden suunnittelussa sama merkitys kuin teollisella muotoilulla tai graafisella suunnittelulla muilla tuotannonaloilla. Esimerkiksi jopa sellaisissa perusteollisuuden hankinnoissa kuin Metso-konsernin paperikonekaupoissa muotoilulla on tärkeä tai ratkaiseva rooli yhdessä kaupassa kymmenestä. Nokian puhelimesta tietty kuluttajaryhmä oli valmis maksamaan 1000 kruunua enemmän pelkästään sen takia, että se näytti paremmalta. 8 Kun joku uusi teknologia kehittyy riittävästi, ei tekniikka itsessään enää 6 riitä kilpailukeinoksi, vaan tarvitaan muutakin. 9 Vuoden 2002 teollisen muotoilija Eljas Perheentuvan mukaan ohjelmistotuotannossa muotoilun merkitystä aletaan vasta ymmärtää: Ohjelmistoteollisuus on samassa tilanteessa muotoilun suhteen, kun kovia esineitä valmistava teollisuus oli 20 vuotta sitten. 10 Käyttöliittymäsuunnittelu, jota voitaisiin kutsua myös teolliseksi ohjelmistomuotoiluksi, ei ole taiteellista itseilmaisua eikä ohjelmistotuotteen koristelemista. Kyse on järkevän tuotekehityksen oleellisesta osasta. Käyttöliittymäsuunnittelu auttaa yksinkertaistamaan tuotetta ja sitä kautta pienentää valmistuskustannuksia. Tekesin ohjelmapäällikkö Arto Ruokonen on laskenut, että muotoilijoiden osallistuminen tuotekehitykseen projektin alusta lähtien tarjoaa 5 10 prosentin kustannussäästöt tuotteen valmistuksessa. 11 HYVÄ KÄYTTÖLIITTYMÄ Professori Mitchell Kapor, joka on muun muassa suunnitellut Lotus ohjelman 1980-luvun alkupuolella, on verrannut ohjelmien suunnittelun työnjakoa rakentamiseen: Ne kriteerit, joiden perusteella asukkaat rakennuksen onnistumista arvioivat, ovat oleellisesti erilaisia, kuin ne asiat, joiden parissa insinöörit työskentelevät. Asukkaat haluavat makuuhuoneen, jossa on niin hiljaista, että siellä voi nukkua. Keittiössä tai sen läheisyydessä pitää olla paikka ruokapöydälle, koska keittiön ideana on, että siellä valmistetaan ruokaa ja ruoan syömiseen tarvitaan 7 Vuori et al. 1998, Keinonen Keinonen Helsingin Sanomat Savon Sanomat

7 7 ruokapöytää: Sellaisten tilojen, joiden käyttötarkoitukset ovat tekemisissä keskenään, pitää olla myös fyysisesti lähellä toisiaan. Tämänkaltaiset seikat liittyvät arkkitehdin eivät insinöörin ammattitaitoon. Vastaavasti tietokoneohjelmissa sovelluksen eri komponenttien ja osien valinnan pitää perustua älykkääseen ja tietoiseen suunnitelmaan. On otettava huomioon yleiset käyttöolosuhteet ja käyttäjän tarpeet. Kuinka tämä on toteutettavissa? Ohjelmasuunnittelijoiden toimesta. Suunnittelijoiden tehtävänä on huolehtia, että erilaiset artefaktit soveltuvat ihmisen käyttöön. Arkkitehti työskentelee rakennusten kanssa, graafikko lehtien ja muiden painotuotteiden parissa, teollinen suunnittelija massatuotantoon tarkoitettujen esineiden ja laitteiden parissa ja ohjelmasuunnittelija ohjelmien parissa. Ohjelmasuunnittelijalla pitäisi olla kokonaisvastuu niin ohjelman suunnittelusta kuin toteuttamisestakin. Roomalainen arkkitehtuurikriitikko Vitruvius esitti aikanaan sellaisen edistyksellisen mielipiteen, että hyvin suunnitellut rakennukset ovat lujia, hyödyllisiä ja miellyttäviä. Samaa voidaan sanoa hyvistä ohjelmista. Lujuus: Ohjelmassa ei pitäisi olla mitään sen toimintaa haittaavia vikoja. Hyödyllisyys: Ohjelman pitäisi sopia siihen tarkoitukseen, mihin se on ajateltu. Miellyttävyys: Ohjelman käyttämisen pitäisi olla mukavaa. Tässä meillä on alkeet ohjelmasuunnittelun teoriasta. 12 Näitä hyvän ohjelman ominaisuuksia on sittemmin totuttu nimittämään käytettävyydeksi. Suuri osa niistä on nimenomaan käyttöliittymän ominaisuuksia. Käytettävyyden käsite on syntynyt tietotekniikan kehittymisen myötä. Aluksi sitä käytettiin vain tietokoneohjelmien tarkastelun yhteydessä ja se on sieltä levinnyt myös muiden tuoteryhmien tarkasteluihin. Taideteollisen korkeakoulun tutkija Turkka Keinonen on määritellyt käytettävyyden nykyisin olevan sekä oppisuunta, suunnittelunäkökulma, tuotteen ominaisuus että laadun mittari. 13 Käytettävyyden uranuurtajina tunnetaan amerikkalaisen Jakob Nielsen ja Donald A. Norman. Jakob Nielsenin mukaan käytettävyys oli ennen Internet-vallankumousta vain vaivoin siedetty tietokonealan kummajainen. Hänen mukaansa alan yritykset ovat aina kieltäytyneet ottamasta käytettävyyttä tuotekehityksensä pääkriteeriksi ja vasta Web on muuttanut tilanteen: Verkon käyttäjät joutuvat käytettävyyden kanssa tekemisiin jo siinä vaiheessa, kun he vasta harkitsevat yrityksen kanssa asioimista. 14 Käytettävyyden osa-alueiksi Nielsen luettelee opittavuuden, tehok- 12 Kapor a Software Design Manifesto. Teoksessa Bringing Design to Software. Toim. Winograd. Addison-Wesley. Kirjoittajan vapaasti suomentamana. 13 Keinonen Nielsen 2000.

8 8 kuuden, muistettavuuden, virheiden vähäisyyden (few and noncatastrophic errors) sekä miellyttävyyden. 15 Norman ei liitä käytettävyyttä erityisesti tietokoneohjelmiin, vaan kirjoittaa enemmän sellaisista arkisista esineistä kuin ovista, puhelimista, jääkaapeista jne. Hän määrittelee käytettävyyden muodostuvan tuotteen tarjoamasta hyvästä käsitteellisestä mallista ja näkyvyydestä, jolla Norman tarkoittaa erilaisten säätimien ja niiden käytön välistä ymmärrettävää yhteyttä ja riittävää palautetta. Näyttöpäätteellä tehtävän työn ergonomisia vaatimuksia käsittelevän ISO 9241 standardin mukaan käytettävyydellä tarkoitetaan sitä tehokkuutta, hyötyä ja tyydytystä, jolla määrätyt käyttäjät voivat saavuttaa tietyn päämäärän tietyissä ympäristöissä. 16 VTT:n tutkija Matti Vuoren mukaan tuotteen käytettävyydellä tarkoitetaan sen kykyä tehdä käyttäjän hallitsemana niitä asioita, joita käyttäjä haluaa. Tämän määritelmän mukaan käytettävyys ei ole varsinaisesti tuotteen ominaisuus, vaan tuotteen, sen käyttäjän, käyttötehtävän ja käyttöolosuhteiden muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden ominaisuus. Tuotteen käytettävyysominaisuudet ovat kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. Käytettävyyden kriteerit ovat toiminnallisia, eivät rakenteellisia tai teknillisiä. Käytettävyyden voidaan määritelmän mukaan sanoa kuvaavan tuotteen toiminnallista laatua. 17 Teknillisen korkeakoulun professori Martti Mäntylän mukaan käytettävyys on pohjimmiltaan henkilökohtainen, tuotteen käyttöön liittyvä elämys, joka voi olla jokaisella käyttäjällä erilainen. Koettuun käytettävyyteen vaikuttavat mm. käyttäjän fysiologiset ja psyykkiset ominaisuudet, hänen tietonsa ja taitonsa sekä tuotteen käyttämiseen kohdistuvat odotukset ja tavoitteet. Eri tilanteissa käytettävyys voi määräytyä eri tekijöistä: on eri asia opetella kaikessa rauhassa käyttämään uutta matkapuhelinta kuin muistella kiireen keskellä, kuinka välipuhelu otettiinkaan. Tuotteen oppimisen myötä käytettävyyden sisältö ja osatekijät muuttuvat. Mäntylän mukaan tuotteiden valmistajien haasteena onkin tunnistaa ja ymmärtää riittävän laajoja ja yhtenäisiä käyttäjäryhmiä, joiden voidaan olettaa arvottavan tuotteen käytettävyyttä samalla tavalla, kehittää tuotteita sen pohjalta Nielsen 1994, SFS-EN ISO Vuori Toivonen Mäntylä

9 9 Käyttöliittymäsuunnittelu ohjelmistotuotantoprosessin osana Yleensä käyttöliittymäsuunnittelun ajatellaan olevan jonkunlaista käyttöliittymän koristelemista: värityksen ja kuvakkeiden ulkoasun suunnittelemista. Perheentupa kutsuu tätä muotoilun kosmetiikkaosastoksi: Se on pieni, mutta äärettömän tärkeä asia. Huonolla värillä voi tuhota kaiken tehdyn työn, hyvällä värillä voi pelastaa todella paljon. 19 Käyttöliittymän suunnitteleminen on kuitenkin paljon muutakin kuin tuotteen tekemistä kauniiksi. Suunniteltavana on myös ohjelman rakenne ja toimintamahdollisuudet, itse asiassa koko ohjelman artefaktinen olemus. Siinä ohessa tullaan myös suunnitelleeksi se, kuinka tehokkaasti (nopeasti ja virheettömästi) loppukäyttäjä tehtävistään selviytyy. Käyttöliittymäsuunnittelijan on ymmärrettävä olemassa oleva tekniikka rajoituksineen ja mahdollisuuksineen. Bauhausin perinteelle nojaavassa visuaalisessa suunnittelussa korostetaan vastaanottajan tarpeita. Tämä retorinen näkemys korostaa muotoilun käytännöllisyyttä. Muoto seuraa funktiota eikä intuitio riitä tavoitteen toteuttamiseksi, vaikka esteettisestä näkemyksestä ja taiteenomaisuudesta pidetäänkin kiinni. 20 Hyvä suunnittelu ei ole ilmaista, mutta paradoksaalisesti hyvä suunnittelu tulee lopulta huonoa edullisemmaksi. Ohjelmistotuotannon määrittelyvaiheeseen satsaaminen säästää kustannuksia myöhemmin. Hyvin suunniteltu tuote on pitkäikäisempi ja tarvitsee vähemmän ylläpitoa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa mahdolliset suunnitteluvirheet huomataan, sitä edullisemmaksi niiden korjaaminen tulee. On laskettu, että jos virhe huomataan vasta tuotteen luovuttamisen jälkeen, sen korjaaminen tulee maksamaan kertaisesti määrittelyvaiheessa huomattua virhettä enemmän. Miksi käyttöliittymäsuunnittelun edelleen ajatellaan olevan jonkunlaista ohjelman koristelua, joka voi kyllä olla sinänsä viehättävää, mutta ei erityisen tarpeellista? Miksi käytettävyystestaus on aina se vaihe, josta tingitään, kun aika loppuu? 19 Helsingin Sanomat Brusila

10 10 Irlannin National Universityn tutkija Michael Langin tutkimuksen mukaan Atk-suunnittelijoiden keskuudessa suosittu näkemys on, että graafinen suunnittelu on epämääräistä luovaa puuhastelua, jonka tärkein tehtävä on tehdä ohjelmista sieviä kunhan niistä on ensin tehty toimivia. Graafiset suunnittelijat puolestaan uskovat atk-suunnittelijoiden olevan teknistä toimivuutta, modulaarisuutta ja huollettavuutta korostavia ominaisuusfriikkejä. Tämän näkemyksen mukaansa atk-suunnittelijoita ei voisi vähempää kiinnostaa miltä asiat näyttävät kunhan koodi on pelkistetyn sujuvaa. 21 Kuitenkin molempien suunnittelijoiden työssä on kyse ongelmanratkaisuprosessista, jonka etenemisestä on erotettavissa samankaltaisia vaiheita 22 ja jonka selvittämiseksi suunnittelijat käyttävät jopa samanlaisia menetelmiä (esim. vuokaavioita ja muita malleja) 23. Erilaisten koulutusperinteiden ja arvomaailmojen aiheuttamat ennakkoluulot ovat johtaneet siihen, että ammattialojen kohtaaminen ei ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. 24 Mistä eri suunnittelijaryhmien väliset ennakkoluulot johtuvat ja miten niitä voitaisiin ratkaista? PAREMPAA KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUA GUIDE- PROJEKTIMALLIN AVULLA Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Sari A. Laakson mukaan käyttöliittymäsuunnittelun ongelma on siinä, että monissa nykyään käytössä olevissa projektimalleissa (esim. vesiputous- tai evoluutiomallissa) käyttöliittymäkehitystä ei ole huomioitu juuri lainkaan. Käyttöliittymän suunnittelemiseen päästään hänen mukaansa joko liian myöhään, sitä suunnitellaan liian pienissä paloissa irrallaan kokonaisuudesta tai se syntyy koodauksen sivutuotteena ilman mitään varsinaista suunnittelua. Siksi näiden mallien pohjalta suunnitelluissa järjestelmissä on paitsi tehottomia ja vaikeaselkoisia käyttöliittymäratkaisuja, myös puutteita sekä työtehtävien suorittamisessa tarvittavassa toiminnallisuudessa että tietosisällössä. Soveltuminen työtehtävien suorittamiseen testataan pahimmassa tapauksessa vasta käyttöönoton jälkeen. 21 Lang 2003, Suunnitteluprosessin alkuvaiheessa tehdään taustaselvitys (mihin tarkoitukseen, mihin ympäristöön, kenelle ja miksi suunnittelutyö tehdään) ja tarkennetaan suunnittelutehtävä. Sen perusteella käydään käsiksi varsinaiseen suunnittelutyöhön, johon yleensä kuuluu tavalla tai toisella tehtyä luonnostelua, testausta ja ratkaisuehdotusten kokeilemista. Syntyneitä ehdotuksia karsitaan eri tavoin ja kehitellään edelleen, kunnes tulos on riittävän hyvä. Työ etenee spiraalimaisesti ja syvenee kierros kierrokselta. 23 Lang 2003, Vertelney ym

11 11 Käyttöliittymäongelman ratkaisemiseksi Laakso esittelee oman GUIDemallinsa (Goals User Interface Design Implementation), jonka suurimpana etuna hän pitää käyttöliittymän tietoista ja harkittua suunnittelemista niin varhaisessa vaiheessa, että suunniteltuja käyttöliittymäratkaisuja voidaan vielä helposti muuttaa. Mallin käyttämisen edellytyksenä on, että ohjelmistotuotannossa on mukana tavoitepohjaisten käyttötapausten selvittämisen ja käyttöliittymäsuunnittelun osaajia. Käyttöliittymäratkaisuja pitää myös osata arvioida ainakin jollain arviointimenetelmällä. GUIDe-mallin mukaan työskenneltäessä aloitetaan kenttätutkimusvaiheella, johon kuuluu tyypillisesti käyttäjähaastatteluja ja havainnointia. Niiden perusteella laaditaan tavoitepohjaisia käyttötapauksia (goal-based use case). Käyttötapauksia suunniteltaessa pyritään riittävän korkean tason tavoitteisiin, jotka ovat juuri ja juuri suunniteltavan järjestelmän toimintoja laajempia. Esimerkiksi yliopiston salinvarausjärjestelmässä salivarausten tekeminen ja peruminen ovat toimintoja, koulutustilaisuuden järjestäminen määrätyillä reunaehdoilla voi muodostaa sopivan tavoitepohjaisen käyttötapauksen. Käyttäjien työtehtävien ja käyttötapauskuvausten laatimisen jälkeen työnkulkuja ja muita prosesseja suoraviivaistetaan tarvittaessa (joissain tapauksissa koko järjestelmä voidaan tässä vaiheessa todeta tarpeettomaksi). Sen jälkeen vaatimusmäärittelyvaiheessa selvitettyjen työtehtävien ja käyttötapausten perusteella suunnitellaan käyttöliittymä, joka konkretisoi tulevan järjestelmän sekä asiakkaille että järjestelmän toteuttajille. Merkittävä osa valmiin järjestelmän muutospyyntöjen tarpeesta katoaa, kun asiakas voi ottaa kantaa ikään kuin koko järjestelmän pienoismalliin ja sen toimintalogiikkaan jo projektin alkuvaiheessa. Käyttöliittymää päästään myös testaamaan niin varhaisessa vaiheessa, että muutosten tekeminen on helppoa ja nopeaa. Käyttöliittymäsuunnittelija aloittaa työnsä suunnittelemalla ratkaisun (tarvittavat toiminnot ja käyttöliittymäratkaisut) yhteen korkeimman tason käyttötapaukseen. Suunnittelija välttää tarkasti lisäämästä mitään sellaista, mikä ei ole tarpeen juuri tämän käyttötapauksen suorittamisessa. Sen jälkeen hän integroi suunnitelmaan ratkaisut muille tehtäville yksi kerrallaan. Suunnittelun edetessä käyttöliittymän toimintaa simuloidaan tehtävä kerrallaan, jotta mukaan otetut uudet tehtävät eivät hankaloita aikaisemmin suunniteltujen tekemistä. Tällä tavalla suunniteltavaan järjestelmään ei Laakson mukaan voi syntyä tarpeettomia toimintoja, koska jokaisen käyttötapauksen kohdalla suunnitellaan

12 12 vain siinä tarvittavat ratkaisut. Jos suunnitteluryhmälle tai asiakkaalle tulee projektin aikana mieleen muita potentiaalisia hyödyllisiä toimintoja, ne annetaan käyttöliittymäsuunnittelijoiden tutkittavaksi: Onko löydettävissä jokin huomiotta jätetty tavoitepohjainen käyttötapaus, jossa tätä uutta toimintoa tarvittaisiin? Jos ei ole, toiminto dokumentoidaan tarpeettomaksi. Jos taas huomiotta jätetty käyttötapaus löytyy, se lisätään vaatimusmäärittelyyn ja otetaan suunnitteluun mukaan, mistä yleensä seuraa käyttöliittymään muitakin muutoksia kuin ehdotetun toiminnon lisääminen. Kun koko käyttöliittymäsuunnitelman ensimmäinen versio on valmis, suunnittelija laatii käyttöliittymäkuvauksen (user interface specification). Siinä näytetään kuvasarjojen avulla vaihe vaiheelta, kuinka käyttäjä saa tehtävänsä tehdyksi. Tätä käyttöliittymäkuvausta arvioidaan ikään kuin valmista järjestelmää. Ensin varmistetaan käyttöliittymäratkaisujen toiminta ja tehokkuus; sen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan mahdollisia opittavuuteen ja intuitiivisuuteen liittyviä ongelmia. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen löytyneet ongelmat korjataan ja käyttöliittymäkuvausta päivitetään. Käyttöliittymäratkaisu on edelleen olemassa vain kuvina, joiden muuttaminen testitulosten perusteella on nopeaa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole iteroida vain iteroinnin vuoksi, vaan tavoitteena on luoda heti ensimmäisestä käyttöliittymän versiosta niin hyvä, ettei sitä tarvitsisi kovin paljon korjata enää testauksen yhteydessä. Testauksen jälkeen alkaa toteutusvaihe, joka sisältää ainakin toteutuksen suunnittelua, koodausta ja testausta sekä monissa tapauksissa myös mm. käsiteanalyysia ja tietokantasuunnittelua. Toteutus voidaan tehdä monilla eri tavoilla, mutta kaikissa vaihtoehdoissa jo suunnitellun käyttöliittymäkuvauksen noudattaminen on yksi vaatimus. Jos käyttöliittymään joudutaan toteutuksen aikana tekemään muutoksia (esimerkiksi joku ratkaisu on liian työläs toteuttaa valituilla välineillä), toteutuksen suunnittelija tai ohjelmoija kuvaa ongelman käyttöliittymäsuunnittelijalle, joka suunnittelee uuden ratkaisun. Tämä työnjako varmistaa, etteivät ohjelmoijat joudu oman työnsä ohella tekemään käyttöliittymäsuunnittelua, josta heillä ei välttämättä ole kokemusta. 25 GUIDe-mallin käyttämisen etuna on paitsi sen tuoma mahdollisuus saada parempia käyttöliittymiä vähemmällä koodaamisella, niin myös eri suunnitteluosapuolten tehtävien selkeyttäminen. Se lisännee eri suunnitteluosapuolten ym- 25 Laakso

13 13 märrystä toistensa työtä kohtaan ja vähentänee kilpailua (yleensä niukoista) resursseista. Tämä kaikki auttaa osaltaan myös vähentämään osapuolten välisiä ennakkoluuloja.

14 14 Käyttöliittymäsuunnittelu ammattina Ohjelmistotuotanto on nuori ala. Ammattiroolit saati nimikkeet eivät ole vielä kovin vakiintuneet. Tässä tutkielmassa käyttöliittymäsuunnittelijan työ määritellään Työministeriön ammattialakuvauksen mukaisesti: Käyttöliittymäsuunnittelija suunnittelee, miten vuorovaikutus ihmisen ja tietojärjestelmän välillä toteutuu. Suunniteltava tuote voi olla esimerkiksi ohjelmisto tai tietokanta, web-palvelu, matkapuhelimen tai pankkiautomaatin toimintavalikko tai teollisuuden prosessinohjaus. Suunniteltavaa tai kehitettävää tuotetta lähestytään aina käyttäjän näkökulmasta ja työnkuvaan kuuluvat myös erilaiset käyttäjätutkimukset. Käyttöliittymäsuunnittelijan ammattinimikkeenä saattaa olla myös esimerkiksi vuorovaikutus- tai käytettävyyssuunnittelija. 26 Vaikka monien käyttöliittymäsuunnittelijoiden tausta on graafisessa suunnittelussa ja ohjelmistotuotteen graafinen ilme on tärkeä osa käyttöliittymää, niin ohjelmistotuotantoprosessissa näiden kahden roolit ovat kuitenkin erotettavissa toisistaan. Käyttöliittymäsuunnittelijan tehtävänä on suunnitella ohjelmistotuotteen artefaktinen perusolemus; se miten ohjelmistotuote kommunikoi käyttäjänsä kanssa. Graafisen suunnittelijan vastuualueena on ohjelmistotuotteen visuaalinen ilme, jolla on suuri merkitys esimerkiksi käyttöliittymän tyylilajin muodostumisessa. AMMATIN VAATIMUKSET Käyttöliittymäsuunnittelijaksi ei voi valmistua vielä mistään suomalaisesta oppilaitoksesta. Käyttöliittymäsuunnittelijoilla on yleensä takanaan vaihtelevia korkeakouluopintoja ja työkokemusta. Ammattitaidon kannalta hyödyllisiä ovat taideteolliset ja teknilliset opinnot sekä esimerkiksi psykologia ja kognitiotiede. 27 Työministeriön mukaan käyttöliittymäsuunnittelijan työssä vaaditaan hyviä tietoja ihmisen käyttäytymisestä ja toimintatavoista. Tietoteknisen osaamisen tulee olla hyvä ja englannin kielen taito on tarpeen. Käyttöliittymäsuunnittelija tarvitsee hyvää visuaalista hahmotuskykyä, kirjoitustaitoa, ongelmanratkaisu- ja ryhmätyötaitoja sekä kykyä hahmottaa nopeasti kokonaisuuksia ja asioiden väli- 26 Työministeriö Työministeriö 2004.

15 15 siä riippuvuussuhteita. Kärsivällisyydestä ja tarkasta, mutta joustavasta luonteesta on hyötyä. 28 Suunnittelujohtaja Robert Reimannin (Cooper Interaction Design) mukaan käyttöliittymäsuunnittelijan pitää työstä selviytyäkseen oppia nopeasti uusia asioita, osata ratkaista ongelmia sekä luovasti että analyyttisesti, osata visualisoida ja yksinkertaistaa monimutkaisia systeemejä, suhtautua empaattisesti käyttäjiin ja heidän tarpeisiinsa ja pyrkimyksiinsä sekä ymmärtää sekä teknologian että ihmisten heikkouksia ja vahvuuksia. Käyttöliittymäsuunnittelijalla pitää olla intohimoinen tarve suunnitella eettisiä, merkityksellisiä, käytännöllisiä ja elegantteja tuotteita, joiden avulla maailmasta tulee entistä parempi paikka elää. Parhaat käyttöliittymäsuunnittelijat ovat kiinnostuneita niin ihmisistä kuin melkein kaikesta muustakin. 29 KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUN KOULUTUS Käyttöliittymäsuunnittelu on mitä suurimmassa määrin visuaalista suunnittelua ja lähestymistapa eroaa oppialana luonnontieteistä tai insinöörikoulutuksesta. Koska ala on uusi, ei vielä ole muotoutunut yhtenäistä käytäntöä siitä, mitä opetussuunnitelmaan pitäisi kuulua. Taidekouluissa käyttöliittymäsuunnittelua lähestytään ilmaisun näkökulmasta pikemminkin kuin pyrkimyksenä ratkaista tuotteen määrittelyn tai käytettävyyden ongelmia; teknillisissä oppilaitoksissa tutkitaan välineitä ja tekniikoita pikemminkin kuin ratkotaan inhimillisiä tarpeita. Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen tutkiminen taas keskittyy kognitiotieteeseen ja käyttäjätutkimuksiin pikemminkin kuin suunnittelumetodeihin tai käytäntöön (suunnittelutaitoon). 30 Mitchell Kapor luonnosteli jo kymmenkunta vuotta sitten käyttöliittymäsuunnittelijoille sopivaa koulutusta vertaamalla sitä arkkitehtikoulutukseen. Molemmissa on kysymys ihmisille sopivien artefaktien suunnittelemisesta ja molempien suunnittelutyön toteuttamisessa tarvitaan suunnittelusta erillistä teknillistä osaamista. 31 Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopistossa arkkitehtiopintoihin kuuluu arkkitehtuurin historiaa, rakennusten suunnittelun perusteita, taideilmaisua, erilaisten rakennustyyppien suunnittelua, rakenteiden, rakennusmateriaalien ja 28 Työministeriö Reimann Reimann Kapor 1996.

16 16 rakennusten teknisten järjestelmien tuntemusta sekä yhdyskunta- ja maakuntasuunnittelua. 32 Käyttöliittymäsuunnittelijan tulisi ymmärtää erilaisten representaatiomenetelmien ilmaisukeinoja mutta myös ohjelmistotuotannon teknillistä puolta ja ihmisen tapoja oppia ja käyttää erilaisia järjestelmiä. Erityisen tärkeänä Kapor pitää taideteolliselle alalle tyypillistä tekemällä oppimista, jota hän nimittää studiotyöskentelyksi ja johon kuuluu oleellisena osana tehtyjen harjoitustöiden kriittinen arviointi. Harjoitustöissään opiskelijoiden pitäisi päästä kokeilemaan käytännössä niin ohjelmistotuotteiden osien, kokonaisten tuotteiden kuin tuoteryhmienkin suunnittelemista. 33 Reimannin mukaan käyttöliittymäsuunnittelun opetuksen pitäisi olla synteesi perinteisestä visuaalisesta suunnittelusta, psykologiasta ja teknologiasta. Hänen mukaansa kysymyksessä on artefaktien, ympäristöiden ja systeemien (= tuotteiden) toiminnan suunnittelu. Käyttöliittymäsuunnittelijan tulee määritellä tuotteen muoto ja toiminta; se, miten tuote kohtaa ihmisen tarpeet ja vaikuttaa ihmisen ymmärrykseen sekä vuorovaikutus tuotteen, ihmisen ja ympäristön (fyysisen, kulttuurisen ja historiallisen) välillä Tampereen teknillinen korkeakoulu Kapor Reimann 2001.

17 17 Yhteenveto Monesti kiireisissä hoitotilanteissa lääkärin tai sairaanhoitajan on saatava tarvitsemansa tieto mahdollisimman nopeasti ja tiedon oikeellisuuteen on voitava ehdottomasti luottaa. Mitä havainnollisemmassa muodossa järjestelmän tarjoamat tiedot ovat, sitä paremmin ne tukevat potilaan hoitamista. Tässä käyttöliittymäsuunnittelulla on merkittävä rooli. Käyttöliittymäsuunnittelu, jota voitaisiin kutsua myös teolliseksi ohjelmistomuotoiluksi, on järkevän tuotekehityksen oleellinen osa. Kun käyttöliittymä suunnitellaan määrittelyvaiheen osana, saadaan entistä parempia (käytettävämpiä, taloudellisempia ja helpommin ylläpidettäviä) ohjelmistotuotteita vähemmällä työllä. Toiminnallisuutta ja käyttöliittymää ei voida suunnitella toisistaan erillään. Vaikka käyttöliittymäsuunnittelija työskentelee tiiviissä yhteistyössä muiden ohjelmistotuotteiden suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa, on kysymyksessä oma asiantuntemuksen alueensa, joka eroaa niin graafisesta suunnittelusta kuin ohjelmistotuotteen teknisestä suunnittelustakin. Käyttöliittymäsuunnittelijan ammattitaitoon kuuluu vahvan visuaalisen osaamisen lisäksi hyvät tietotekniset tiedot ja taidot sekä ymmärrys ihmisen tavoista toimia.

18 18 Lähteet Brusila Graafinen muotoilu on kommunikaatioarkkitehtuuria. Teoksessa visuaalinen viestintä: Monialainen tulevaisuus. Toim. Koskinen. WSOY Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Immonen, Ruotsalainen, Saranto ja Turunen Terveydenhuollon ammattilaisten tietotekniikka- ja tietoturvavalmiudet. Suomen lääkärilehti 58/ Kapor A Software Manifesto. Teoksessa Bringing Design to Software. Toim. Winograd. Addison-Wesley. Keinonen, Turkka. Nokia tekee tulosta hallitus miettii veroja. A-plus Yleisradio. TV1. Laakso Hyvän käyttöliittymän varmistaminen GUIDe-projektimallilla. ( ). Lang Mäntylä Nielsen, Jacob Nielsen, Jacob Reimann Savon Sanomat Savon Sanomat SFS-EN ISO , Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset. Osa 11: Käytettävyyden määrittely ja arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö Tietotekniikan hyödyntämisstrategia. Tampereen teknillinen yliopisto Työministeriö Vertelney, L, Arent, M ja Lieberman, H Two Disciplines in Search of an Interface: Reflections on a Design Problem. Teoksessa Art of Human-Computer Interface Design. Addison-Wesley. Vuori, Toivonen 1996.

19 Vuori, Toivonen ja Kivistö-Rahnasto 1998,

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Sähköisten toteuttaminen 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oma-aloitteisuus ja työn tulosten

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**?

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten ** julkisissa Navigoi oikein käytettävyyden

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan.

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Pelituotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja testata pelin, jossa on useita erilaisia pelitiloja, grafiikkaa,

Lisätiedot

Convergence of messaging

Convergence of messaging Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 Työtehtävän suunnittelu, 10 ov Ammattitaitovaatimukset kartoittaa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietoturvan ylläpito 15 osp Tietoturvan ylläpito Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KÄSITYÖ VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL Mikä oppiaine tarjoaa? ongelmanratkaisua ja toiminnallisia taitoja kehittävää toimintaa,

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

Hyvän käyttöliittymän varmistaminen GUIDe-prosessimallilla

Hyvän käyttöliittymän varmistaminen GUIDe-prosessimallilla Hyvän käyttöliittymän varmistaminen GUIDe-prosessimallilla Sari A. Laakso, Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Karri-Pekka Laakso, Interacta Design Oy Tiivistelmä Monissa projekteissa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot