Pauliina Ikävalko. Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, sen suunnittelu ja suunnittelija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pauliina Ikävalko. Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, sen suunnittelu ja suunnittelija"

Transkriptio

1 Pauliina Ikävalko Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, sen suunnittelu ja suunnittelija

2 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä... 5 HYVÄ KÄYTTÖLIITTYMÄ... 6 Käyttöliittymäsuunnittelu ohjelmistotuotantoprosessin osana... 9 PAREMPAA KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUA GUIDE-PROJEKTIMALLIN AVULLA...10 Käyttöliittymäsuunnittelu ammattina AMMATIN VAATIMUKSET...14 KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUN KOULUTUS...15 Yhteenveto Lähteet... 18

3 3 Johdanto Erilaiset ohjelmistotuotteet liittyvät nykyisin lähes kaikkien ammattiryhmien tehtäviin ja niillä on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Tekniikka kehittyy niin nopeasti, että vain harvoilla on mahdollisuus ymmärtää näitä muutoksia ja niiden vaikutuksia jokapäiväiseen työhön. Elinkeinoelämän valtuuskunnan parin vuoden takaisen selvityksen mukaan yli puolet kansalaisista uskoo tietotekniikan kehityksen jakavan väestön a- ja b-kansalaisiin 1. Kolmannes uskoo tippuneensa tietotekniikan kehityksen kelkasta 2. Tietoyhteiskunnan tasa-arvoa voidaan edistää suunnittelemalla tuotteet ja palvelut niin, että ne sopivat mahdollisimman monelle. Ohjelmistotuotteet ovat tulleet koko ajan monimutkaisemmiksi ja niiden suunnittelussa tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista. Pelkkä tietotekniikkaosaaminen ei riitä, vaan tarvitaan muun muassa tietoa niistä tehtävistä, joihin käyttäjä ohjelmaa tarvitsee ja ymmärrystä niistä tavoista, joilla ihminen ohjelmistotuotteen toimintaa havaitsee ja oppii. Esimerkiksi terveydenhuoltotyö on usein nopeatempoista ja hoitotilanteet muuttuvia. Työn ja toiminnan kohde on potilas ja hänen hyvinvointinsa. Lääkärit ja sairaanhoitajat eivät istu kukin omien tietokoneidensa äärellä, vaan samaa tietokonetta saattaa saman potilaan hoitotilanteessa tarvita lääkäri ja hoitaja vuorotellen. Suomessa lääkärit ja sairaanhoitajat käyttävät tietotekniikkaa hoitotyön tukena päivittäin, mutta suurin osa heistä pitää tietotekniikkavalmiuksiaan riittämättöminä. 3 Sosiaali- ja terveysministeriön tietotekniikan hyödyntämisstrategian mukaan terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen on pääasiassa ohjelmistoyritysten vastuulla 4. Laadukkaiden ohjelmistotuotteiden suunnittelemiseksi yritykset tarvitsevat tietoa terveydenhuollon tietojärjestelmien erityisvaatimuksista. Terveydenhuollon tietojärjestelmien luonne edellyttää vahvaa tietosuojaa ja tietojen virheettömyyttä. Hoitotilanteessa lääkäri tai sairaanhoitaja haluaa saa- 1 Helsingin Sanomat Savon Sanomat Immonen, Ruotsalainen, Saranto & Turunen Sosiaali- ja terveysministeriö 1996.

4 4 da kulloistakin potilasta koskevat tiedot mahdollisimman helposti ja nopeasti; hän ei pohdi kirjaustensa tilastollista merkitystä tai mahdollista tieteellistä jatkokäyttöä. Mitä havainnollisemmassa muodossa järjestelmän tarjoamat tiedot ovat, sitä paremmin ne tukevat potilaan hoitamista koskevaa päätöksentekoa. Tässä käyttöliittymäsuunnittelulla on merkittävä rooli: Loppukäyttäjän näkökulmasta ajateltuna ohjelmistotuote on sellainen, millainen sen käyttöliittymä on. Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, mikä on ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, miten se pitäisi suunnitella ja millaisia tietoja ja taitoja suunnittelijalla tulisi olla.

5 5 Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytieteen professori Martti Mäntylän mukaan tuotteen ominaisuudet on mielekästä jakaa kahteen tasoon: toiminnallisuuteen ja käyttöliittymään. Erilaisten niin sanottujen älykkäiden tuotteiden (television kaukosäädin, kännykkä, tietokone jne.) toiminnallisuuden ja käyttöliittymän erottaminen toisistaan on suhteellisen helppoa. Esimerkiksi matkapuhelimen toiminnallisuus koostuu sellaisista tekijöistä kuin puheluiden soittaminen ja niihin vastaaminen, tekstiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen jne. Matkapuhelimen käyttöliittymä taas koostuu itse puhelinlaitteesta, sen muodosta, näytön ja painikkeiden sijoittelusta, koosta ja väristä ja puhelimen erilaisista käyttömahdollisuuksista. Sama toiminnallisuus voidaan toteuttaa monien erilaisten käyttöliittymien avulla. 5 Toiminnallisuuden ja käyttöliittymän käsitteellisestä erottamisesta huolimatta niitä ei käytännössä voida suunnitella erillään toisistaan. Ei voida ajatella tuotetta tai järjestelmää, jossa olisi pelkkä toiminnallisuus ilman käyttöliittymää. Valmiissa tuotteessa on aina käyttöliittymä, on se sitten harkiten suunniteltu tai syntynyt koodauksen sivutuotteena ilman mitään varsinaista suunnittelemista. Tämän käyttöliittymän perusteella käyttäjä muodostaa käsityksensä tuotteen toiminnallisuudesta ja käyttöliittymän avulla hän tuotetta myös käyttää. VTT:n tutkijoiden mukaan käyttöliittymään kuuluu erilaisten hallinta- ja näyttölaitteiden lisäksi myös kaikki ne tavat, joilla tuote kertoo käyttötarkoituksestaan ja mahdollisuuksistaan. Käyttöliittymä voidaan määritellä tuotteen viesteistä ja käytännöllisistä osatuotteista koostuvaksi kokonaisuudeksi. Siten esimerkiksi käyttöohjekirja ja tuotepakkaus ovat osa käyttöliittymää. 6 Liiketoiminnan näkökulmasta ajateltuna hyvä käyttöliittymä ja tuote on sellainen, jonka asiakkaat haluavat ja voivat ostaa ja joka tekee heidät tyytyväisiksi. Asiakaslähtöisessäkin tuotekehitystoiminnassa on ajateltava myös valmistajan näkökulmaa, ettei tuotteesta tule asiakkaalle liian kallis tai yritykselle liian tappiollinen. Vaikka käyttöliittymän tärkein hyödyntäjä onkin sen loppukäyttäjä, on suunnittelussa otettava huomioon myös kaikkien muiden sen kanssa 5 Mäntylä 2001, Vuori, Toivonen ja Kivistö-Rahnasto 1998, 5 9.

6 tekemisiin joutuvien tarpeet. Erilaisia tuotteen käyttäjiä voivat olla valmistajan ja loppukäyttäjän lisäksi markkinointiyhtiö, maahantuoja, jälleenmyyjä, kouluttajat, huoltohenkilökunta, ostajat jne. Hyvä käyttöliittymä voi olla erilainen esimerkiksi ostopäällikön tai atk-tukihenkilön näkökulmasta tarkasteltuna. 7 Käyttöliittymäsuunnittelulla on ohjelmistotuotteiden suunnittelussa sama merkitys kuin teollisella muotoilulla tai graafisella suunnittelulla muilla tuotannonaloilla. Esimerkiksi jopa sellaisissa perusteollisuuden hankinnoissa kuin Metso-konsernin paperikonekaupoissa muotoilulla on tärkeä tai ratkaiseva rooli yhdessä kaupassa kymmenestä. Nokian puhelimesta tietty kuluttajaryhmä oli valmis maksamaan 1000 kruunua enemmän pelkästään sen takia, että se näytti paremmalta. 8 Kun joku uusi teknologia kehittyy riittävästi, ei tekniikka itsessään enää 6 riitä kilpailukeinoksi, vaan tarvitaan muutakin. 9 Vuoden 2002 teollisen muotoilija Eljas Perheentuvan mukaan ohjelmistotuotannossa muotoilun merkitystä aletaan vasta ymmärtää: Ohjelmistoteollisuus on samassa tilanteessa muotoilun suhteen, kun kovia esineitä valmistava teollisuus oli 20 vuotta sitten. 10 Käyttöliittymäsuunnittelu, jota voitaisiin kutsua myös teolliseksi ohjelmistomuotoiluksi, ei ole taiteellista itseilmaisua eikä ohjelmistotuotteen koristelemista. Kyse on järkevän tuotekehityksen oleellisesta osasta. Käyttöliittymäsuunnittelu auttaa yksinkertaistamaan tuotetta ja sitä kautta pienentää valmistuskustannuksia. Tekesin ohjelmapäällikkö Arto Ruokonen on laskenut, että muotoilijoiden osallistuminen tuotekehitykseen projektin alusta lähtien tarjoaa 5 10 prosentin kustannussäästöt tuotteen valmistuksessa. 11 HYVÄ KÄYTTÖLIITTYMÄ Professori Mitchell Kapor, joka on muun muassa suunnitellut Lotus ohjelman 1980-luvun alkupuolella, on verrannut ohjelmien suunnittelun työnjakoa rakentamiseen: Ne kriteerit, joiden perusteella asukkaat rakennuksen onnistumista arvioivat, ovat oleellisesti erilaisia, kuin ne asiat, joiden parissa insinöörit työskentelevät. Asukkaat haluavat makuuhuoneen, jossa on niin hiljaista, että siellä voi nukkua. Keittiössä tai sen läheisyydessä pitää olla paikka ruokapöydälle, koska keittiön ideana on, että siellä valmistetaan ruokaa ja ruoan syömiseen tarvitaan 7 Vuori et al. 1998, Keinonen Keinonen Helsingin Sanomat Savon Sanomat

7 7 ruokapöytää: Sellaisten tilojen, joiden käyttötarkoitukset ovat tekemisissä keskenään, pitää olla myös fyysisesti lähellä toisiaan. Tämänkaltaiset seikat liittyvät arkkitehdin eivät insinöörin ammattitaitoon. Vastaavasti tietokoneohjelmissa sovelluksen eri komponenttien ja osien valinnan pitää perustua älykkääseen ja tietoiseen suunnitelmaan. On otettava huomioon yleiset käyttöolosuhteet ja käyttäjän tarpeet. Kuinka tämä on toteutettavissa? Ohjelmasuunnittelijoiden toimesta. Suunnittelijoiden tehtävänä on huolehtia, että erilaiset artefaktit soveltuvat ihmisen käyttöön. Arkkitehti työskentelee rakennusten kanssa, graafikko lehtien ja muiden painotuotteiden parissa, teollinen suunnittelija massatuotantoon tarkoitettujen esineiden ja laitteiden parissa ja ohjelmasuunnittelija ohjelmien parissa. Ohjelmasuunnittelijalla pitäisi olla kokonaisvastuu niin ohjelman suunnittelusta kuin toteuttamisestakin. Roomalainen arkkitehtuurikriitikko Vitruvius esitti aikanaan sellaisen edistyksellisen mielipiteen, että hyvin suunnitellut rakennukset ovat lujia, hyödyllisiä ja miellyttäviä. Samaa voidaan sanoa hyvistä ohjelmista. Lujuus: Ohjelmassa ei pitäisi olla mitään sen toimintaa haittaavia vikoja. Hyödyllisyys: Ohjelman pitäisi sopia siihen tarkoitukseen, mihin se on ajateltu. Miellyttävyys: Ohjelman käyttämisen pitäisi olla mukavaa. Tässä meillä on alkeet ohjelmasuunnittelun teoriasta. 12 Näitä hyvän ohjelman ominaisuuksia on sittemmin totuttu nimittämään käytettävyydeksi. Suuri osa niistä on nimenomaan käyttöliittymän ominaisuuksia. Käytettävyyden käsite on syntynyt tietotekniikan kehittymisen myötä. Aluksi sitä käytettiin vain tietokoneohjelmien tarkastelun yhteydessä ja se on sieltä levinnyt myös muiden tuoteryhmien tarkasteluihin. Taideteollisen korkeakoulun tutkija Turkka Keinonen on määritellyt käytettävyyden nykyisin olevan sekä oppisuunta, suunnittelunäkökulma, tuotteen ominaisuus että laadun mittari. 13 Käytettävyyden uranuurtajina tunnetaan amerikkalaisen Jakob Nielsen ja Donald A. Norman. Jakob Nielsenin mukaan käytettävyys oli ennen Internet-vallankumousta vain vaivoin siedetty tietokonealan kummajainen. Hänen mukaansa alan yritykset ovat aina kieltäytyneet ottamasta käytettävyyttä tuotekehityksensä pääkriteeriksi ja vasta Web on muuttanut tilanteen: Verkon käyttäjät joutuvat käytettävyyden kanssa tekemisiin jo siinä vaiheessa, kun he vasta harkitsevat yrityksen kanssa asioimista. 14 Käytettävyyden osa-alueiksi Nielsen luettelee opittavuuden, tehok- 12 Kapor a Software Design Manifesto. Teoksessa Bringing Design to Software. Toim. Winograd. Addison-Wesley. Kirjoittajan vapaasti suomentamana. 13 Keinonen Nielsen 2000.

8 8 kuuden, muistettavuuden, virheiden vähäisyyden (few and noncatastrophic errors) sekä miellyttävyyden. 15 Norman ei liitä käytettävyyttä erityisesti tietokoneohjelmiin, vaan kirjoittaa enemmän sellaisista arkisista esineistä kuin ovista, puhelimista, jääkaapeista jne. Hän määrittelee käytettävyyden muodostuvan tuotteen tarjoamasta hyvästä käsitteellisestä mallista ja näkyvyydestä, jolla Norman tarkoittaa erilaisten säätimien ja niiden käytön välistä ymmärrettävää yhteyttä ja riittävää palautetta. Näyttöpäätteellä tehtävän työn ergonomisia vaatimuksia käsittelevän ISO 9241 standardin mukaan käytettävyydellä tarkoitetaan sitä tehokkuutta, hyötyä ja tyydytystä, jolla määrätyt käyttäjät voivat saavuttaa tietyn päämäärän tietyissä ympäristöissä. 16 VTT:n tutkija Matti Vuoren mukaan tuotteen käytettävyydellä tarkoitetaan sen kykyä tehdä käyttäjän hallitsemana niitä asioita, joita käyttäjä haluaa. Tämän määritelmän mukaan käytettävyys ei ole varsinaisesti tuotteen ominaisuus, vaan tuotteen, sen käyttäjän, käyttötehtävän ja käyttöolosuhteiden muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden ominaisuus. Tuotteen käytettävyysominaisuudet ovat kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. Käytettävyyden kriteerit ovat toiminnallisia, eivät rakenteellisia tai teknillisiä. Käytettävyyden voidaan määritelmän mukaan sanoa kuvaavan tuotteen toiminnallista laatua. 17 Teknillisen korkeakoulun professori Martti Mäntylän mukaan käytettävyys on pohjimmiltaan henkilökohtainen, tuotteen käyttöön liittyvä elämys, joka voi olla jokaisella käyttäjällä erilainen. Koettuun käytettävyyteen vaikuttavat mm. käyttäjän fysiologiset ja psyykkiset ominaisuudet, hänen tietonsa ja taitonsa sekä tuotteen käyttämiseen kohdistuvat odotukset ja tavoitteet. Eri tilanteissa käytettävyys voi määräytyä eri tekijöistä: on eri asia opetella kaikessa rauhassa käyttämään uutta matkapuhelinta kuin muistella kiireen keskellä, kuinka välipuhelu otettiinkaan. Tuotteen oppimisen myötä käytettävyyden sisältö ja osatekijät muuttuvat. Mäntylän mukaan tuotteiden valmistajien haasteena onkin tunnistaa ja ymmärtää riittävän laajoja ja yhtenäisiä käyttäjäryhmiä, joiden voidaan olettaa arvottavan tuotteen käytettävyyttä samalla tavalla, kehittää tuotteita sen pohjalta Nielsen 1994, SFS-EN ISO Vuori Toivonen Mäntylä

9 9 Käyttöliittymäsuunnittelu ohjelmistotuotantoprosessin osana Yleensä käyttöliittymäsuunnittelun ajatellaan olevan jonkunlaista käyttöliittymän koristelemista: värityksen ja kuvakkeiden ulkoasun suunnittelemista. Perheentupa kutsuu tätä muotoilun kosmetiikkaosastoksi: Se on pieni, mutta äärettömän tärkeä asia. Huonolla värillä voi tuhota kaiken tehdyn työn, hyvällä värillä voi pelastaa todella paljon. 19 Käyttöliittymän suunnitteleminen on kuitenkin paljon muutakin kuin tuotteen tekemistä kauniiksi. Suunniteltavana on myös ohjelman rakenne ja toimintamahdollisuudet, itse asiassa koko ohjelman artefaktinen olemus. Siinä ohessa tullaan myös suunnitelleeksi se, kuinka tehokkaasti (nopeasti ja virheettömästi) loppukäyttäjä tehtävistään selviytyy. Käyttöliittymäsuunnittelijan on ymmärrettävä olemassa oleva tekniikka rajoituksineen ja mahdollisuuksineen. Bauhausin perinteelle nojaavassa visuaalisessa suunnittelussa korostetaan vastaanottajan tarpeita. Tämä retorinen näkemys korostaa muotoilun käytännöllisyyttä. Muoto seuraa funktiota eikä intuitio riitä tavoitteen toteuttamiseksi, vaikka esteettisestä näkemyksestä ja taiteenomaisuudesta pidetäänkin kiinni. 20 Hyvä suunnittelu ei ole ilmaista, mutta paradoksaalisesti hyvä suunnittelu tulee lopulta huonoa edullisemmaksi. Ohjelmistotuotannon määrittelyvaiheeseen satsaaminen säästää kustannuksia myöhemmin. Hyvin suunniteltu tuote on pitkäikäisempi ja tarvitsee vähemmän ylläpitoa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa mahdolliset suunnitteluvirheet huomataan, sitä edullisemmaksi niiden korjaaminen tulee. On laskettu, että jos virhe huomataan vasta tuotteen luovuttamisen jälkeen, sen korjaaminen tulee maksamaan kertaisesti määrittelyvaiheessa huomattua virhettä enemmän. Miksi käyttöliittymäsuunnittelun edelleen ajatellaan olevan jonkunlaista ohjelman koristelua, joka voi kyllä olla sinänsä viehättävää, mutta ei erityisen tarpeellista? Miksi käytettävyystestaus on aina se vaihe, josta tingitään, kun aika loppuu? 19 Helsingin Sanomat Brusila

10 10 Irlannin National Universityn tutkija Michael Langin tutkimuksen mukaan Atk-suunnittelijoiden keskuudessa suosittu näkemys on, että graafinen suunnittelu on epämääräistä luovaa puuhastelua, jonka tärkein tehtävä on tehdä ohjelmista sieviä kunhan niistä on ensin tehty toimivia. Graafiset suunnittelijat puolestaan uskovat atk-suunnittelijoiden olevan teknistä toimivuutta, modulaarisuutta ja huollettavuutta korostavia ominaisuusfriikkejä. Tämän näkemyksen mukaansa atk-suunnittelijoita ei voisi vähempää kiinnostaa miltä asiat näyttävät kunhan koodi on pelkistetyn sujuvaa. 21 Kuitenkin molempien suunnittelijoiden työssä on kyse ongelmanratkaisuprosessista, jonka etenemisestä on erotettavissa samankaltaisia vaiheita 22 ja jonka selvittämiseksi suunnittelijat käyttävät jopa samanlaisia menetelmiä (esim. vuokaavioita ja muita malleja) 23. Erilaisten koulutusperinteiden ja arvomaailmojen aiheuttamat ennakkoluulot ovat johtaneet siihen, että ammattialojen kohtaaminen ei ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. 24 Mistä eri suunnittelijaryhmien väliset ennakkoluulot johtuvat ja miten niitä voitaisiin ratkaista? PAREMPAA KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUA GUIDE- PROJEKTIMALLIN AVULLA Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Sari A. Laakson mukaan käyttöliittymäsuunnittelun ongelma on siinä, että monissa nykyään käytössä olevissa projektimalleissa (esim. vesiputous- tai evoluutiomallissa) käyttöliittymäkehitystä ei ole huomioitu juuri lainkaan. Käyttöliittymän suunnittelemiseen päästään hänen mukaansa joko liian myöhään, sitä suunnitellaan liian pienissä paloissa irrallaan kokonaisuudesta tai se syntyy koodauksen sivutuotteena ilman mitään varsinaista suunnittelua. Siksi näiden mallien pohjalta suunnitelluissa järjestelmissä on paitsi tehottomia ja vaikeaselkoisia käyttöliittymäratkaisuja, myös puutteita sekä työtehtävien suorittamisessa tarvittavassa toiminnallisuudessa että tietosisällössä. Soveltuminen työtehtävien suorittamiseen testataan pahimmassa tapauksessa vasta käyttöönoton jälkeen. 21 Lang 2003, Suunnitteluprosessin alkuvaiheessa tehdään taustaselvitys (mihin tarkoitukseen, mihin ympäristöön, kenelle ja miksi suunnittelutyö tehdään) ja tarkennetaan suunnittelutehtävä. Sen perusteella käydään käsiksi varsinaiseen suunnittelutyöhön, johon yleensä kuuluu tavalla tai toisella tehtyä luonnostelua, testausta ja ratkaisuehdotusten kokeilemista. Syntyneitä ehdotuksia karsitaan eri tavoin ja kehitellään edelleen, kunnes tulos on riittävän hyvä. Työ etenee spiraalimaisesti ja syvenee kierros kierrokselta. 23 Lang 2003, Vertelney ym

11 11 Käyttöliittymäongelman ratkaisemiseksi Laakso esittelee oman GUIDemallinsa (Goals User Interface Design Implementation), jonka suurimpana etuna hän pitää käyttöliittymän tietoista ja harkittua suunnittelemista niin varhaisessa vaiheessa, että suunniteltuja käyttöliittymäratkaisuja voidaan vielä helposti muuttaa. Mallin käyttämisen edellytyksenä on, että ohjelmistotuotannossa on mukana tavoitepohjaisten käyttötapausten selvittämisen ja käyttöliittymäsuunnittelun osaajia. Käyttöliittymäratkaisuja pitää myös osata arvioida ainakin jollain arviointimenetelmällä. GUIDe-mallin mukaan työskenneltäessä aloitetaan kenttätutkimusvaiheella, johon kuuluu tyypillisesti käyttäjähaastatteluja ja havainnointia. Niiden perusteella laaditaan tavoitepohjaisia käyttötapauksia (goal-based use case). Käyttötapauksia suunniteltaessa pyritään riittävän korkean tason tavoitteisiin, jotka ovat juuri ja juuri suunniteltavan järjestelmän toimintoja laajempia. Esimerkiksi yliopiston salinvarausjärjestelmässä salivarausten tekeminen ja peruminen ovat toimintoja, koulutustilaisuuden järjestäminen määrätyillä reunaehdoilla voi muodostaa sopivan tavoitepohjaisen käyttötapauksen. Käyttäjien työtehtävien ja käyttötapauskuvausten laatimisen jälkeen työnkulkuja ja muita prosesseja suoraviivaistetaan tarvittaessa (joissain tapauksissa koko järjestelmä voidaan tässä vaiheessa todeta tarpeettomaksi). Sen jälkeen vaatimusmäärittelyvaiheessa selvitettyjen työtehtävien ja käyttötapausten perusteella suunnitellaan käyttöliittymä, joka konkretisoi tulevan järjestelmän sekä asiakkaille että järjestelmän toteuttajille. Merkittävä osa valmiin järjestelmän muutospyyntöjen tarpeesta katoaa, kun asiakas voi ottaa kantaa ikään kuin koko järjestelmän pienoismalliin ja sen toimintalogiikkaan jo projektin alkuvaiheessa. Käyttöliittymää päästään myös testaamaan niin varhaisessa vaiheessa, että muutosten tekeminen on helppoa ja nopeaa. Käyttöliittymäsuunnittelija aloittaa työnsä suunnittelemalla ratkaisun (tarvittavat toiminnot ja käyttöliittymäratkaisut) yhteen korkeimman tason käyttötapaukseen. Suunnittelija välttää tarkasti lisäämästä mitään sellaista, mikä ei ole tarpeen juuri tämän käyttötapauksen suorittamisessa. Sen jälkeen hän integroi suunnitelmaan ratkaisut muille tehtäville yksi kerrallaan. Suunnittelun edetessä käyttöliittymän toimintaa simuloidaan tehtävä kerrallaan, jotta mukaan otetut uudet tehtävät eivät hankaloita aikaisemmin suunniteltujen tekemistä. Tällä tavalla suunniteltavaan järjestelmään ei Laakson mukaan voi syntyä tarpeettomia toimintoja, koska jokaisen käyttötapauksen kohdalla suunnitellaan

12 12 vain siinä tarvittavat ratkaisut. Jos suunnitteluryhmälle tai asiakkaalle tulee projektin aikana mieleen muita potentiaalisia hyödyllisiä toimintoja, ne annetaan käyttöliittymäsuunnittelijoiden tutkittavaksi: Onko löydettävissä jokin huomiotta jätetty tavoitepohjainen käyttötapaus, jossa tätä uutta toimintoa tarvittaisiin? Jos ei ole, toiminto dokumentoidaan tarpeettomaksi. Jos taas huomiotta jätetty käyttötapaus löytyy, se lisätään vaatimusmäärittelyyn ja otetaan suunnitteluun mukaan, mistä yleensä seuraa käyttöliittymään muitakin muutoksia kuin ehdotetun toiminnon lisääminen. Kun koko käyttöliittymäsuunnitelman ensimmäinen versio on valmis, suunnittelija laatii käyttöliittymäkuvauksen (user interface specification). Siinä näytetään kuvasarjojen avulla vaihe vaiheelta, kuinka käyttäjä saa tehtävänsä tehdyksi. Tätä käyttöliittymäkuvausta arvioidaan ikään kuin valmista järjestelmää. Ensin varmistetaan käyttöliittymäratkaisujen toiminta ja tehokkuus; sen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan mahdollisia opittavuuteen ja intuitiivisuuteen liittyviä ongelmia. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen löytyneet ongelmat korjataan ja käyttöliittymäkuvausta päivitetään. Käyttöliittymäratkaisu on edelleen olemassa vain kuvina, joiden muuttaminen testitulosten perusteella on nopeaa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole iteroida vain iteroinnin vuoksi, vaan tavoitteena on luoda heti ensimmäisestä käyttöliittymän versiosta niin hyvä, ettei sitä tarvitsisi kovin paljon korjata enää testauksen yhteydessä. Testauksen jälkeen alkaa toteutusvaihe, joka sisältää ainakin toteutuksen suunnittelua, koodausta ja testausta sekä monissa tapauksissa myös mm. käsiteanalyysia ja tietokantasuunnittelua. Toteutus voidaan tehdä monilla eri tavoilla, mutta kaikissa vaihtoehdoissa jo suunnitellun käyttöliittymäkuvauksen noudattaminen on yksi vaatimus. Jos käyttöliittymään joudutaan toteutuksen aikana tekemään muutoksia (esimerkiksi joku ratkaisu on liian työläs toteuttaa valituilla välineillä), toteutuksen suunnittelija tai ohjelmoija kuvaa ongelman käyttöliittymäsuunnittelijalle, joka suunnittelee uuden ratkaisun. Tämä työnjako varmistaa, etteivät ohjelmoijat joudu oman työnsä ohella tekemään käyttöliittymäsuunnittelua, josta heillä ei välttämättä ole kokemusta. 25 GUIDe-mallin käyttämisen etuna on paitsi sen tuoma mahdollisuus saada parempia käyttöliittymiä vähemmällä koodaamisella, niin myös eri suunnitteluosapuolten tehtävien selkeyttäminen. Se lisännee eri suunnitteluosapuolten ym- 25 Laakso

13 13 märrystä toistensa työtä kohtaan ja vähentänee kilpailua (yleensä niukoista) resursseista. Tämä kaikki auttaa osaltaan myös vähentämään osapuolten välisiä ennakkoluuloja.

14 14 Käyttöliittymäsuunnittelu ammattina Ohjelmistotuotanto on nuori ala. Ammattiroolit saati nimikkeet eivät ole vielä kovin vakiintuneet. Tässä tutkielmassa käyttöliittymäsuunnittelijan työ määritellään Työministeriön ammattialakuvauksen mukaisesti: Käyttöliittymäsuunnittelija suunnittelee, miten vuorovaikutus ihmisen ja tietojärjestelmän välillä toteutuu. Suunniteltava tuote voi olla esimerkiksi ohjelmisto tai tietokanta, web-palvelu, matkapuhelimen tai pankkiautomaatin toimintavalikko tai teollisuuden prosessinohjaus. Suunniteltavaa tai kehitettävää tuotetta lähestytään aina käyttäjän näkökulmasta ja työnkuvaan kuuluvat myös erilaiset käyttäjätutkimukset. Käyttöliittymäsuunnittelijan ammattinimikkeenä saattaa olla myös esimerkiksi vuorovaikutus- tai käytettävyyssuunnittelija. 26 Vaikka monien käyttöliittymäsuunnittelijoiden tausta on graafisessa suunnittelussa ja ohjelmistotuotteen graafinen ilme on tärkeä osa käyttöliittymää, niin ohjelmistotuotantoprosessissa näiden kahden roolit ovat kuitenkin erotettavissa toisistaan. Käyttöliittymäsuunnittelijan tehtävänä on suunnitella ohjelmistotuotteen artefaktinen perusolemus; se miten ohjelmistotuote kommunikoi käyttäjänsä kanssa. Graafisen suunnittelijan vastuualueena on ohjelmistotuotteen visuaalinen ilme, jolla on suuri merkitys esimerkiksi käyttöliittymän tyylilajin muodostumisessa. AMMATIN VAATIMUKSET Käyttöliittymäsuunnittelijaksi ei voi valmistua vielä mistään suomalaisesta oppilaitoksesta. Käyttöliittymäsuunnittelijoilla on yleensä takanaan vaihtelevia korkeakouluopintoja ja työkokemusta. Ammattitaidon kannalta hyödyllisiä ovat taideteolliset ja teknilliset opinnot sekä esimerkiksi psykologia ja kognitiotiede. 27 Työministeriön mukaan käyttöliittymäsuunnittelijan työssä vaaditaan hyviä tietoja ihmisen käyttäytymisestä ja toimintatavoista. Tietoteknisen osaamisen tulee olla hyvä ja englannin kielen taito on tarpeen. Käyttöliittymäsuunnittelija tarvitsee hyvää visuaalista hahmotuskykyä, kirjoitustaitoa, ongelmanratkaisu- ja ryhmätyötaitoja sekä kykyä hahmottaa nopeasti kokonaisuuksia ja asioiden väli- 26 Työministeriö Työministeriö 2004.

15 15 siä riippuvuussuhteita. Kärsivällisyydestä ja tarkasta, mutta joustavasta luonteesta on hyötyä. 28 Suunnittelujohtaja Robert Reimannin (Cooper Interaction Design) mukaan käyttöliittymäsuunnittelijan pitää työstä selviytyäkseen oppia nopeasti uusia asioita, osata ratkaista ongelmia sekä luovasti että analyyttisesti, osata visualisoida ja yksinkertaistaa monimutkaisia systeemejä, suhtautua empaattisesti käyttäjiin ja heidän tarpeisiinsa ja pyrkimyksiinsä sekä ymmärtää sekä teknologian että ihmisten heikkouksia ja vahvuuksia. Käyttöliittymäsuunnittelijalla pitää olla intohimoinen tarve suunnitella eettisiä, merkityksellisiä, käytännöllisiä ja elegantteja tuotteita, joiden avulla maailmasta tulee entistä parempi paikka elää. Parhaat käyttöliittymäsuunnittelijat ovat kiinnostuneita niin ihmisistä kuin melkein kaikesta muustakin. 29 KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUN KOULUTUS Käyttöliittymäsuunnittelu on mitä suurimmassa määrin visuaalista suunnittelua ja lähestymistapa eroaa oppialana luonnontieteistä tai insinöörikoulutuksesta. Koska ala on uusi, ei vielä ole muotoutunut yhtenäistä käytäntöä siitä, mitä opetussuunnitelmaan pitäisi kuulua. Taidekouluissa käyttöliittymäsuunnittelua lähestytään ilmaisun näkökulmasta pikemminkin kuin pyrkimyksenä ratkaista tuotteen määrittelyn tai käytettävyyden ongelmia; teknillisissä oppilaitoksissa tutkitaan välineitä ja tekniikoita pikemminkin kuin ratkotaan inhimillisiä tarpeita. Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen tutkiminen taas keskittyy kognitiotieteeseen ja käyttäjätutkimuksiin pikemminkin kuin suunnittelumetodeihin tai käytäntöön (suunnittelutaitoon). 30 Mitchell Kapor luonnosteli jo kymmenkunta vuotta sitten käyttöliittymäsuunnittelijoille sopivaa koulutusta vertaamalla sitä arkkitehtikoulutukseen. Molemmissa on kysymys ihmisille sopivien artefaktien suunnittelemisesta ja molempien suunnittelutyön toteuttamisessa tarvitaan suunnittelusta erillistä teknillistä osaamista. 31 Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopistossa arkkitehtiopintoihin kuuluu arkkitehtuurin historiaa, rakennusten suunnittelun perusteita, taideilmaisua, erilaisten rakennustyyppien suunnittelua, rakenteiden, rakennusmateriaalien ja 28 Työministeriö Reimann Reimann Kapor 1996.

16 16 rakennusten teknisten järjestelmien tuntemusta sekä yhdyskunta- ja maakuntasuunnittelua. 32 Käyttöliittymäsuunnittelijan tulisi ymmärtää erilaisten representaatiomenetelmien ilmaisukeinoja mutta myös ohjelmistotuotannon teknillistä puolta ja ihmisen tapoja oppia ja käyttää erilaisia järjestelmiä. Erityisen tärkeänä Kapor pitää taideteolliselle alalle tyypillistä tekemällä oppimista, jota hän nimittää studiotyöskentelyksi ja johon kuuluu oleellisena osana tehtyjen harjoitustöiden kriittinen arviointi. Harjoitustöissään opiskelijoiden pitäisi päästä kokeilemaan käytännössä niin ohjelmistotuotteiden osien, kokonaisten tuotteiden kuin tuoteryhmienkin suunnittelemista. 33 Reimannin mukaan käyttöliittymäsuunnittelun opetuksen pitäisi olla synteesi perinteisestä visuaalisesta suunnittelusta, psykologiasta ja teknologiasta. Hänen mukaansa kysymyksessä on artefaktien, ympäristöiden ja systeemien (= tuotteiden) toiminnan suunnittelu. Käyttöliittymäsuunnittelijan tulee määritellä tuotteen muoto ja toiminta; se, miten tuote kohtaa ihmisen tarpeet ja vaikuttaa ihmisen ymmärrykseen sekä vuorovaikutus tuotteen, ihmisen ja ympäristön (fyysisen, kulttuurisen ja historiallisen) välillä Tampereen teknillinen korkeakoulu Kapor Reimann 2001.

17 17 Yhteenveto Monesti kiireisissä hoitotilanteissa lääkärin tai sairaanhoitajan on saatava tarvitsemansa tieto mahdollisimman nopeasti ja tiedon oikeellisuuteen on voitava ehdottomasti luottaa. Mitä havainnollisemmassa muodossa järjestelmän tarjoamat tiedot ovat, sitä paremmin ne tukevat potilaan hoitamista. Tässä käyttöliittymäsuunnittelulla on merkittävä rooli. Käyttöliittymäsuunnittelu, jota voitaisiin kutsua myös teolliseksi ohjelmistomuotoiluksi, on järkevän tuotekehityksen oleellinen osa. Kun käyttöliittymä suunnitellaan määrittelyvaiheen osana, saadaan entistä parempia (käytettävämpiä, taloudellisempia ja helpommin ylläpidettäviä) ohjelmistotuotteita vähemmällä työllä. Toiminnallisuutta ja käyttöliittymää ei voida suunnitella toisistaan erillään. Vaikka käyttöliittymäsuunnittelija työskentelee tiiviissä yhteistyössä muiden ohjelmistotuotteiden suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa, on kysymyksessä oma asiantuntemuksen alueensa, joka eroaa niin graafisesta suunnittelusta kuin ohjelmistotuotteen teknisestä suunnittelustakin. Käyttöliittymäsuunnittelijan ammattitaitoon kuuluu vahvan visuaalisen osaamisen lisäksi hyvät tietotekniset tiedot ja taidot sekä ymmärrys ihmisen tavoista toimia.

18 18 Lähteet Brusila Graafinen muotoilu on kommunikaatioarkkitehtuuria. Teoksessa visuaalinen viestintä: Monialainen tulevaisuus. Toim. Koskinen. WSOY Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Immonen, Ruotsalainen, Saranto ja Turunen Terveydenhuollon ammattilaisten tietotekniikka- ja tietoturvavalmiudet. Suomen lääkärilehti 58/ Kapor A Software Manifesto. Teoksessa Bringing Design to Software. Toim. Winograd. Addison-Wesley. Keinonen, Turkka. Nokia tekee tulosta hallitus miettii veroja. A-plus Yleisradio. TV1. Laakso Hyvän käyttöliittymän varmistaminen GUIDe-projektimallilla. ( ). Lang Mäntylä Nielsen, Jacob Nielsen, Jacob Reimann Savon Sanomat Savon Sanomat SFS-EN ISO , Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset. Osa 11: Käytettävyyden määrittely ja arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö Tietotekniikan hyödyntämisstrategia. Tampereen teknillinen yliopisto Työministeriö Vertelney, L, Arent, M ja Lieberman, H Two Disciplines in Search of an Interface: Reflections on a Design Problem. Teoksessa Art of Human-Computer Interface Design. Addison-Wesley. Vuori, Toivonen 1996.

19 Vuori, Toivonen ja Kivistö-Rahnasto 1998,

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Agenda Tehtävänanto Johdanto Näkökulma Ohjelmistotuotantoprosessit Testaus & arviointimenetelmät Menetelmien yhdistäminen, onnistuuko?

Lisätiedot

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti.

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti. TARKENNETTU OPINTOKUVAUS Tutkinnon osa: 10 ov Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: tuottaminen 6 ov Työssäoppiminen 4 ov Opinto: Työssäoppiminen 4 ov Tavoitteet: Opiskelija osaa kartoittaa sähköisten liiketoiminnan

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet?

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan pois lukien yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien ja ammattialan yritystoiminnan työmenetelmien, -välineiden

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot

Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot 1. vuosi Perusopinnot 2. vuosi 3. vuosi ELEKTRONIIKAN SUUNNITTELU JA TESTAUS MOBIILI TIETOLIIKENNE OHJELMISTOJEN KEHITYS 4. vuosi Ohjelmistojen kehitys

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

@Tampereen Testauspäivät (2012-06)

@Tampereen Testauspäivät (2012-06) @Tampereen Testauspäivät (2012-06) Testausodotukset räätälöityjen järjestelmien projekteissa Maaret Pyhäjärvi, testausasiantuntija Twitter: maaretp Testausvastaava @ Granlund Oy Yrittäjä

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tutkimus ja opetusyhteistyö inhimillisen teknologian alalla TOPI. uudet tuulet

Tutkimus ja opetusyhteistyö inhimillisen teknologian alalla TOPI. uudet tuulet Inhimillisen illi teknologian opetuksen uudet tuulet Veikko Surakka Tampere Unit for Computer-Human Interaction, TAUCHI, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tampereen yliopisto Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Mikko Laiho 6.2.2015 TEHOKKUUSMATRIISI LEAN ON TÄHDEN TAVOITTELUA VAIHTELUA VÄHENTÄMÄLLÄ RESURSSITEHOKKUUS VIRTAUSTEHOKKUUS Vaihtelu Voi syntyä mm.

Lisätiedot

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i

Lisätiedot

Sudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa

Sudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa Aika Rahoitus Sudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa Odotukset: Tilaaja(t), toteuttaja(t) Osaaminen: Liikaa tietoa/liian vähän tietoa Sopimusasiat (tekijänoikeus, tilauksen toimitussopimus, yhteistyösopimus)

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Hanna Mattila & Eeva Mynttinen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto-yliopisto, Insinööritieteellinen korkeakoulu Mitä

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE OPISKELUVAIHTOEHTOJA Yliopistossa n. 5 vuotta Ammattikorkeakoulussa n. 4 vuotta Yliopisto-opinnoissa keskitytään enemmän teoriaan, ammattikorkeakouluopinnoissa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liikuntatapahtuman järjestäminen

Liikuntatapahtuman järjestäminen 1/7 järjestäminen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunta- tai kilpailutapahtuman suunnittelu-, järjestely- ja ohjaustehtävissä. Hän

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014 Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppimateriaalit muutoksessa Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

YRITYSESITE / COMPANY BROCHURE

YRITYSESITE / COMPANY BROCHURE YRITYSESITE / COMPANY BROCHURE 1 2 PAINO/PRINTING: WG PRINT OY, VAASA KANSI/COVER: GALERIE ART SILK 250G SISÄSIVUT/INSIDE: GALERIE ART SILK 130G KANSIKUVA/COVER PHOTO, VAASA SCIENCE PARK: TIMO LEHTONEN

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Toisen vuoden työssäoppiminen (10 ov)

Toisen vuoden työssäoppiminen (10 ov) Toisen vuoden työssäoppiminen (10 ov) 1. Toimintaympäristöjen (5 ov) Opintojakson sisältö Toimintaympäristöjen 5 ov ammattitaitovaatimus Mitä opiskelija osaa suoritettuaan tämän jakson Opiskelija osaa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Mikä on brändi? Oppisopimuksen brändi Oppisopimuksen brändi Q Kuinka hyvin oppisopimus tunnetaan

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 Työtehtävän suunnittelu, 10 ov Ammattitaitovaatimukset kartoittaa

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL

Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL Mikä oppiaine tarjoaa? ongelmanratkaisua ja toiminnallisia taitoja kehittävää toimintaa,

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot