ARVOT...3 EETTISET LINJAUKSET... 3 VISIO...4 SEURATOIMINNAN TAVOITTEET...4 KOYAMAN JUDO...5 KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPERIAATTEET... 9 PELISÄÄNNÖT...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVOT...3 EETTISET LINJAUKSET... 3 VISIO...4 SEURATOIMINNAN TAVOITTEET...4 KOYAMAN JUDO...5 KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPERIAATTEET... 9 PELISÄÄNNÖT..."

Transkriptio

1 TOIMINTALINJA 2014

2 2 ARVOT...3 EETTISET LINJAUKSET... 3 VISIO...4 SEURATOIMINNAN TAVOITTEET...4 KOYAMAN JUDO...5 KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPERIAATTEET... 9 PELISÄÄNNÖT...10 TOIMINTAMUODOT...11 MUKSUJUDO JUNNU I (peruskurssi), JUNNU II, JUNNU III & IV HARRASTEJUDO (aikuisten peruskurssi, kuntojudo, nuorten höntsäjudo) YLEINEN RYHMÄ / TEHOTIIMI SOVELLETTU JUDO MATTOJUDO KOORDINAATIO JA KETTERYYSHARJOITUKSET OHEISTREENIT PALAUTTAVA HARJOITTELU ERIKSEEN JÄRJESTETTÄVÄT JUDOKOULUTUKSET VYÖKOKEET...14 HUOMIONOSOITUKSET URHEILIJOILLE, VALMENTAJILLE JA SEURAN TOIMIJOILLE OHJEISTUKSET...15 MATKUSTUSOHJEET YLEISTÄ OHJEET AIKUISILLE OHJEET NUORILLE RANGAISTUSMENETTELY ANTIDOPING TOIMINTATAPOJA HÄIRINTÄTAPAUKSISSA YLEISTÄ JUDOSTA LAJINA HÄIRINTÄ KOYAMA RY:N TOIMINTATAPA VIESTINTÄ...18 BUDJETTI...19 KOYAMA RY:N REKISTERISELOSTE...19 ORGANISAATIO, VASTUUHENKILÖT JA JÄSENET...20

3 Koyama Ry Toimintalinja 2014 ARVOT 3 Koyama Ry:n arvoja ovat yhteisöllisyys, erilaisuuden arvostus, suvaitsevaisuus, terveet elämäntavat, tasa-arvoisuus, reiluus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, avoimuus ja yhteistyö. Arvoihin sisältyy olennaisena osana kunnioittaminen; niin lajin, kanssa harjoittajien kuin seuran ja lajin perinteiden ja historiankin kunnioittaminen. Jokaisella judokalla seurassa on vahva velvollisuus toimia esimerkkinä muille. Jokainen yksilö otetaan vastaan omana itsenään. Koyama haluaa seurana toimia yhteisen hyvän eteen, kasvattaa urheilemalla ja urheiluun. Pyrkimyksenä on olla uudistuskykyinen ja toimia tehokkaasti. Mainittakoon arvoina myös ehdoton pidättäytyminen dopingin käytöstä ja kannustaminen päihteettömyyteen ja savuttomuuteen. EETTISET LINJAUKSET Koyaman toiminta perustuu yhteisen hyvän periaatteeseen kaikessa toiminnassa. Jokaista yksilöä kunnioitetaan omana itsenään ja yhdessä toimimisella ja yhteisöllisyydellä pyrimme tukemaan tasa-arvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja reilun pelin henkeä. Seura kannustaa terveellisiin ja päihteettömiin ja dopingista pidättäytyviin elämäntapoihin. Toiminta on kokonaisvaltaista ja pyrkii tukemaan erityisesti lasten ja nuorten, mutta myös aikuisten sosiaalista ja henkistä kasvua. Koyama toimii yhteistyössä lasten vanhempien kanssa ja rohkaisee heitä osallistumaan lastensa harrastukseen. Kaikkien mielipiteet otetaan huomioon tasa-arvoisesti ja kaikki halukkaat ovat enemmän kuin tervetulleita mukaan seuramme toimintaan. Koyaman kaikilla valmentajilla, ohjaajilla ja seuratoimijoilla on tasavertaiset mahdollisuudet kehittää itseään ja osallistua koulutuksiin. Harjoituksissa on aina vastuuvetäjänä paikalla aikuinen. Kaikki vastuuvetäjät ovat käyneet judoliiton koulutuksia ja omaavat pitkän judollisen kokemuksen. Ohjauksen laatuun panostetaan tukemalla vetäjie kouluttautumisessa ja varmistamalla riittävä apuvetäjäresurssi ryhmäkoon mukaan. Jokainen on tärkeä. Kaikkien on mahdollista harjoitella omalla tasollaan ja omilla tavoitteillaan. Varmistamme viihtyvyyden olemalla kannustavia. Suvaitsemme erilaisuutta ja rohkaisemme kaikki saavuttamaan omat tavoitteensa, jotka voivat olla kilpailullisia tai sitten omaan judolliseen ja taidolliseen kehittymiseen tähtääviä. Yhdessä olemme enemmän. Harjoittelussa painotetaan monipuoliseen ja innostavaan liikkumiseen ja judoa voi harrastaa aktiivisesti myös osallistumatta kilpailuihin. Harrastajia kannustetaan monipuoliseen urheilun harrastamiseen. Harjoitusryhmäjaon perusteena ei käytetä pelkästään vyöarvoa vaan lähtökohtana on, että juniorit jaetaan ryhmiin iän, fyysisen ja psyykkisen kehitysasteen perusteella eli juniori sijoitetaan ryhmään, joka on hänelle soveltuvin. Kaikilla seuran judokoilla on myös vahva velvollisuus toimia esimerkkinä. Judokoilta edellytetään hyviä käytöstapoja ja kohteliasta kielenkäyttöä, niin tatamilla kuin tatamin ulkopuolellakin. Emme kiroile. Koyaman toiminta on sellaista jossa jokainen voi tuntea

4 4 olevansa turvallisessa ympäristössä sekä henkisesti että fyysisesti. Harjoitusten turvallisuutta turvataan mm. koulutetuilla vetäjillä ja aikuisten läsnäololla. VISIO On olla Suomen paras judon junioritoimintaan keskittyvä judoseura, toimintamme on arvostettua ja tunnettua, niin paikallisesti kuin kansallisestikin. Se ilmenee toiminnan laajuudessa, jäsentemme osallistumisena judotapahtumiin sekä harjoittelijoiden judotaitoina, hyvänä fyysisenä kuntona ja laadukkaana valmennuksena. Treeneissä viihtyy, vallitseva tunne on leikillisyys, ilo ja innostus. Jäsenet kehittyvät taidoissaan ja kilpailijamme saavuttavat menestystä. Olemme riittävän suuri seura, jotta voimme ylläpitää laadukasta harjoitteluympäristöä sekä valmennusta. Olemme houkutteleva vaihtoehto lapsille, nuorille ja aikuisille harrastajille, kilpaurheilijoille sekä seuratoimijoille. Koyaman yhteisiin tapahtumiin on mukava tulla ja kaikki pääsevät osallistumaan. Toiminta innostaa jäseniä osallistumaan seuratoimintaan myös tatamin ulkopuolella. Järjestämme vuosittain alueellisia, kansallisia sekä Kalottialueen judotapahtumia. Koyamalla on toimintaa pitkäjänteisesti tukevia sponsoreita. Meillä on ammattimainen johto. Koyaman tavoitteellisen juniori- ja valmennustoiminnan tuloksena meillä on ensimmäinen edustaja judon Olympiakisoissa vuonna Toimimme omien laatukriteeriemme mukaisesti edistäen yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta. SEURATOIMINNAN TAVOITTEET Koyama Ry perustettiin vuonna Seura on profiloitunut juniorivalmennukseen, joka on pitkäjänteistä ja tavoitteellista judoa. Viime vuosina juniorimme ovat kiertäneet isolla joukolla kansallisia kilpailuja. Junioriryhmiemme ohjaajina toimivat seuran omat kasvatit ja vastuuohjaajilla on yli 20-vuoden kokemus lajin parista. Judon kasvatuksellinen puoli on keskeinen osa juniorityötämme ja pyrimme tukemaan jäsentemme judollisten taitojen kehityksen lisäksi heidän kasvuaan ja kehitystä ihmisenä. Tavoitteena on judokan kokonaisvaltainen kasvu ja oman judon kehittyminen. Ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa fyysinen ja henkinen ovat yhtä. Fyysisen tekemisen kautta kasvetaan henkisesti. Judossa saavutettu ymmärrys, kokemukset, ominaisuudet ja taidot, ovat sinällään hyödyllisiä ja palvelevat kaikessa, mitä judoka elämässään tekee. Tavoitteena on, että judoa tehdään elämää varten, eikä se rajaudu pelkästään tatamille. Judo on kamppailua elmä on kamppailua, judo valmentaa ja kasvattaa elämää varten. Toiminta painottuu nyt ja tulevaisuudessa voimakkaasti nuorten ohjaamiseen ja kasvattamiseen, mutta aikuisille kuntojudokoillekin löytyy sopivaa toimintaa. Koyamassa judo tarjoaa aidosti elämänmittaisen polun oman itsensä haastamiseen, kehittämiseen, kasvuun ja oman itsensä löytämiseen. Judoka kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa harjoitustovereiden kanssa, eikä judossa kukaan kehity yksin. Oppiminen tapahtuu yhdessä. Harjoitellakseen, kamppaillakseen judoka tarvitsee toista judokaa. Näin ollen judoka oppii välittämään, arvostamaan ja kunnioittamaan, niin harjoituskavereitaan kuin vastustajiansakin, heidän panostaan omassa kehityksessään ja kasvussaan. Seuramme valttikortti onkin hyvä yhteishenki. Jokainen judoka harjoittelee omien voimiensa ja taitojensa mukaisesti ja harjoituksissa otetaan toiset huomioon. Harjoittelemme lujasti, ahkerasti ja tehokkaasti, mutta pyrimme aina säilyttämään pilkkeen silmäkulmassa.

5 Koyama Ry Toimintalinja Judo on kamppailulaji, jossa täysitehoinen kamppailu on mahdollista ilman kohtuutonta loukkaantumisriskiä. Se on kilpaurheilua, erinomainen, monipuolinen urheilu/ liikunta / kuntoilumuoto, mutta sen lisäksi se on tehokas itsepuolustuslaji. Judotaidot on soveltuvat perustaksi eriammateihin kuuluvaan voimankäyttöön. Itsepuollustuksena se soveltuu niin ammattailaisille kuin tavan kansalaisellekin. Harjoitukset ovat aina ohjattuja ja turvallisia. Niihin sisältyy mm. heittoja, kaatoja, sidontoja sekä myöhemmässä vaiheessa lukkoja ja kuristuksia. Harjoitukset kehittävät judollisten taitojen lisäksi, fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia. Judo on jokaisen oma polku ja tavoitteena on tukea jokaista judokaa yksilönä hänen omalla matkallaan. Kehitystä tarkastellaan ainoastaan henkilökohtaisella tasolla, ei suhteessa toisiin. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on yhtä arvokas. Pyrimme seurana kehittymään jatkuvasti. Jatkuva kehittäminen, kouluttautuminen, positiivinen suhteutuminen uudistumiseen ja uuden oppimiseen on Koyaman peruslinja. Haemme jatkuvasti osaamista yli seura- ja lajirajojen. Ohjaamiseen ja valmentamiseen opitaan ja siinä kehitytään koko ajan. Nuoria otetaan apuvetäjiksi oppimaan vanhempien vetäjien rinnalle. Vastuu on treenistä kuitenkin aina kuitenkin yli 18v. koulutetulla ohjaajalla/valmentajalla. Koyama panostaa yhteisöllisyyteen. Seurassa pyritään osallistamaan harrastajia ja heidän vanhempiaan. Kaikki talkoilu on kuitenkin vapaaehtoista. Seurassa kaikenikäiset toimivat yhdessä ja toiminta tatamilla ja sen ulkopuolella on avointa. KOYAMAN JUDO Koyamassa judo nähdään pelinä, jossa koetellaan harjoituskaverin tai -vastustajan kanssa omia judotaitoja / -tekniikoita, jymäyttämisen taitoja sekä fyysisiä että henkisiäkin ominaisuuksia. Tekemisen perustana on judon kautta kumpuava tekemisen ilo. Ilo syntyy judon parissa tapahtuvien judotaitojen, fyysisten ja henkisten ominaisuuksien, omien rajojen koettelemisen, uuden oppimisen sekä itsensä hallitsemisen kokemuksen kautta. Judon näkeminen pelinä tarkoittaa, että siinä hetkessä se vie kaiken harrastajansa huomion, tekeminen on täydellisen keskittynyttä flown lävistämää, leikillistä, kokeilevaa ja innostunutta. Judo ymmärretään jokaisen henkilökohtaisena matkana, jossa kehitystä ja kasvua tarkastellaan suhteessa omaan itseensä. Tavoitteena on judokan kokonaisvaltainen kasvu ja oman judon kehittyminen. Ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa fyysinen ja henkinen ovat yhtä. Fyysisen tekemisen kautta kasvetaan henkisesti. Judossa saavutettu ymmärrys, kokemukset, ominaisuudet ja taidot, ovat sinällään hyödyllisiä ja palvelevat kaikessa, mitä judoka elämässään tekee. Tavoitteena on, että judoa tehdään elämää varten, eikä se rajaudu pelkästään tatamille. HARJOITTELU Judoharjoitteen onnistumisesta vastaavat molemmat tai kaikki harjoitukseen osallistuvat. Judon harjoittelu on hauskaa ja harjoituksissa ollaan tosissaan, mutta ei vakavissaan. Judoa opitaan ja siinä kehitytään judoa harjoittelemalla. Harjoituksissa pyritään itsensä jatkuvaan haastamiseen ja itselle vaikeiden asioiden tekemiseen, eikä tyydytä saman toistamiseen. Taito, ketteryys, liikkuvuus, nopeus, aloitteellisuus ja jymäyttäminen ovat

6 6 judon perusta. Harjoituksista pyritään tekemään vaihtelevia ja saman toistamista vältetään. Tatamilla kannustetaan toinen toistamme. Kannustaminen perustuu positiivisuuteen ja innostamiseen. Positiivinen ja kannustava ote luovat harjoituksiin iloisen ilmapiirin. Judossa ei voi koskaan olla pyrkimyksenä vastustajan tai harjoituskaverin tarkoituksellinen satuttaminen. Jokainen on vastuussa oman turvallisuutensa lisäksi myös harjoitustovereiden turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että harjoituksissa ei voi suorittaa tekniikoita väkisin, toisesta välittämättä. Suoritus viedään loppuun saakka kun se on lähtökohtaisesti tehty sellaiseen paikaan, mistä vastustaja on heitettävissä. Valmentajilla ja ylemmillä vöillä on erityinen rooli näyttää mallia hyvässä, toiset huomioivassa judoharjoittelussa. Kiusaaminen, nöyryyttäminen tai tarkoituksellinen satuttaminen eivät ole judokalta hyväksyttävää käytöstä. Harjoitusryhmäjaon perusteena ei käytetä pelkästään vyöarvoa vaan lähtökohtana on, että juniorit jaetaan ryhmiin iän, fyysisen ja psyykkisen kehitysasteen perusteella eli juniori sijoitetaan ryhmään, joka on hänelle soveltuvin. Peruskurssilta alkaen judoharjoitusten keskiössä ovat kamppailulliset harjoitteet ja leikit, joiden yhteyteen tuodaan vähä vähältä uusia tekniikoita. Alkulämmittelyssä ja harjoitusten aikana käytetään pelejä ja leikkejä joihin ujutetaan mukaan kamppailun elementtejä ja lihaskuntoharjoitteita. Lähtökohtana ohjaamisessa on mahdollisimman vähän puhetta, edestä opettamista ja istuskelua, niiden sijaan paljon tekemistä, liikettä, osallistumista ja innostamista. Kamppailullisilla harjoitteilla lapset liikkuvat ja oppivat enemmän aivan luonnostaan. Näin myös judon kamppailullinen luonne tulee esille alusta alkaen ja näin annetaan lajista sen todellista luonnetta vastaava kuva. Tekniikat syntyvät väistämättä liikkeeseen ja sovellettuihin tilanteisiin. Näin opitaan ensin kamppailun perustaidot; otteluasento, otetaistelu, liikuttaminen, tasapaino sekä paikat tekniikoille ja vasta tämän jälkeen keskitytään itse tekniikoiden hiomiseen. Tekniikoita ei opeteta yksityiskohtaisesti vaan tilanteeseen isoina liikkeinä, jotka opitaan kokeilemalla ja tekemällä osana kamppailuharjoitteita, eikä irrallisina suoritteina edestä opetettuna. Hyvä ukemi on onnistuneiden pystyharjoitteiden perusta ja hyvällä ukemilla voitetaan heittopelko. Ukemin harjoittelussa ei keskitytä muotoseikkoihin vaan siihen, että saadaan aikaan hyvä alastulo. Ukemi tehdään alusta asti oikeisiin tekniikkoihin ja heittäjältä edellytetään kahden käden otteen pitämistä mattoon asti. Näin heitosta tulee hallitumpi, siitä on helpompi tulla alas ja heittäjä luo perustan tekniikan jatkamiselle matossa. Ukemi ylösnousten voi olla osa taitoharjoittelua. Ukemin harjoittelu on yhteispeliä, jossa hallitusta heitosta on hyvä tulla alas. Mattojudoa on harjoiteltava niin paljon, että mattotaidot tulevat niin vahvoiksi, etteivät ne rajoita pystyssä tapahtuvaa yrittämistä sekä mahdollistavat mattotilanteiden täysipainoisen hyödyntämisen. Mattojudo perustuu myös aktiiviseen ja aloitteelliseen judoon puolustautuminen käännetään hyökkäykseksi. Vahva passiivinen puolustautumisasento esimerkiksi puolustautuminen kilpikonnanasennossa, ei ole tavoite. Vaan se on viimeinen hätäkeino, jos tilannetta ei ole mahdollista kääntää hyökkäykseksi. Ensin opitaan matossa ottelemalla selviytymään ja vasta osana myöhempää ottelutaktiikkaa opetetaan turvautumista passiiiviseen puolustautumiseen vaikkapa kilpikonnapuolustuksella. Harjoitteissa painopisteenä on pystystä mattoon tilanteiden nopeassa ja tehokkaassa hyödyntämisessä, niin heittäjänä / yrityksen tekijänä kuin tultaessa heitetyksi. Pystystä mattoon tilanne nähdään siis mahdollisuutena matossa tapahtuvalle jatkotilanteelle myös silloin kun tullaan heitetyksi.

7 Koyama Ry Toimintalinja 2014 Ennen varsinaista tekniikkaharjoittelua, tekniikoiden oppiminen tapahtuu enemmänkin itsestään leikin ja kamppailullisten harjoitteiden varjolla, tekemällä ja oivaltamalla. Sopivilla harjoitteilla luodaan tilanteet, joissa tekniikoita syntyy. Näin opitaan ensin judon periaatteet kamppailullisten harjoitteiden kautta eli se, mihin perustuen ylipäätään on vastustajaa mahdollista heittää, saada sidonta, tehdä käsilukko tai kuristus. Lisäksi kamppailullisten harjoitteiden kautta kehitetään fyysisiä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat tekniikoiden tekemisen. Judoa ei harjoitella vyökokeita varten vaan, jotta opittaisiin judoa. Junioreilla alempien vöiden kokeita ei perinteisessä muodossa pidetä vaan vyöarvoissa eteneminen perustuu harjoituksiin osallistumiseen, riittävien taitojen saavuttamiseen sekä osaltaan osana ryhmää etenemiseen. Perusmuotoinen ja puhdas tekniikka ei ole itseisarvo vaan tekniikoita soveltaen ja tehdään huonoistakin otteista. Tekniikoiden nimet opitaan harjoitusten yhteydessä ohjaajien niitä käyttäessä tai ylempien vöiden vyökokeisiin valmistauduttaessa. Tarkempi tekniikoiden hiominen ja rakentaminen alkaa vasta ikävuoden kohdalla, kun junioreilla on tällaiseen harjoitteluun vaadittava fyysiset ja henkiset valmiudet. Tekniikkaharjoittelun ohjenuorana on, että ottelussa vastustajaa ei koskaan heitetä kahta kertaa täysin samalla tekniikalla, täysin samaan tilanteeseen. Miksi siis harjoittelisimme tekemään samaa tekniikkaa samalla tavalla, samaan tilanteeseen. Tekniikka voidaan tunnustella ja kokeilla paikalleen pariin kertaan, mutta jo heti sen jälkeen seuraavat suoritteet on tultava jonkinlaiseen ottelunomaiseen liikkeeseen esimerkiksi 75 %:n teholla. Näin kehitetään ottelussa toimivaa tekniikkaa ja tehdään harjoitteesta fyysisesti kehittävämpää. Samaa periaatetta sovelletaan niin pystyyn kuin mattoonkin. Pystyjudoa harjoiteltaessa pääpaino on erilaisissa heittoharjoitteissa. Mattotekniikoita tehdään tatamin päästä päähän siten, että suorittajat liikkuvat tekniikoiden tekemisen kautta. Tekniikat tehdään yhdessä ja näin varmistetaan toistojen määrä. Tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia kehitetään lajinomaisin harjoittein sekä lihaskuntoharjoitteina osana kaikkea lajiharjoittelua. Lisäksi kannustetaan monipuoliseen urheilun harrastamiseen. Kilpajudokalle kova lihaskunto (kestävyys, voima, nopeus) sekä kova fyysinen kunto ylipäätään (anaerobinen kynnys, hapenottokyky) ovat perusta tehokkaan judon tekemiseen ja loukkaantumisien ennaltaehkäisyyn. Kilpailijalla on oltava riittävä fysiikka, jotta hän on valmis kilpailemaan ja jotta vältytään täysin turhilta loukkaantumisilta. Lajiharjoittelussa jatkuvat uchikomi -tyyppiset harjoitteet, niin matossa kuin pystyssä ovat väline lajissa tarvittavan peruskunnon sekä perustekniikan kehittämiseen. Tekniikoiden tehoa kehitetään Resistance -harjoitteilla. Näillä harjoitteilla harjoittelu on kokonaisvaltaista ja kehittää samalla 100 %:sti niin uken kuin torin roolissa olevaa. Lajissa tarvittavan lihaskunnon ja aerobisen kunnon kehittäminen ovat osa jokaista judoharjoitusta. Se tapahtuu erilaisten heittojen (mattotekniikoiden) ja uchikomien yhdistämisellä kuntoliikkeisiin sekä kiertoharjoitteisiin. Harjoitteita haastetaan kellolla ja niihin sisällytetään myös ajattelua vaativia harjoitteita, jolloin kehitetään judokan kykyä ajatella myös väsyneenä eli valmistetaan siihen, että tämä kykenee ajattelemaan ottelussa ollessaan väsynyt. Lisäksi lihaskuntoa kehitetään lajinomaisissa oheisharjoituksissa. Kesä on aikaa jolloin kilpailijat valmistautuvat tulevaan kauteen keskittymällä fysiikan kehittämiseen ja silloin luodaan fyysinen perusta tulevan kauden judoharjoituksille sekä kilpailukaudelle. Näin rakennetulla perustalla kyetään määrällisesti ja tehollisesti kovaan lajiharjoitteluun sekä ennaltaehkäistään turhia loukkaantumisia. Kilpailutekniikkaa ja taktiikkaa opetetaan ohjeistettujen tehtävärandorien kautta. Kuitenkaan kova kilpailuhenkinen randori ei ole vastaus judokan taidolliseen ja fyysiseen 7

8 8 kehitykseen. Randorityyppisten harjoitteiden tavoitteena on kisailun hengessä vaikeiden ja mahdollisimman haastavien, monipuolisten sekä vaihtuvien tilanteiden aikaansaaminen, oikeassa suhteessa omiin sekä harjoituskaverin judollisiin taitoihin ja ominaisuuksiin. Kaiken perustana on jatkuva liike. Randorityyppisten harjoitteiden tavoitteena ei ole harjoituskaverin voittaminen, oman paremmuuden esille tuominen tai toisen nöyryyttäminen. Randoriharjoitteissa ei voi olla voittajaa tai häviäjää. Randoriharjoitus ei ole ollut kummankaan kannalta onnistunut, jos vastustaja on jyrätty voimalla, tilanteet on kuoletettu passaamalla, toinen väsyy ukemin tekemiseen sekä tatamista nousemiseen tai toistetaan vanhaa ja tuttua kaavaa. Mitä parempi judoka on, sitä parempia tilanteita hän kykenee luomaan siten, että molemmat tai kaikki harjoitukseen osallistuvat saavat siinä tilanteessa parhaan mahdollisen judoharjoituksen. Liiallinen täysitehoisen vapaan randorin ottaminen altistaa turhille loukkaantumiselle ja tekee randorista hengetöntä. Riittävä määrä vapaata täysitehoista randoria on, että sitä otetaan yhdet treenit kerran viikkossa. Näin vältetään loukkaantumisia, pidetään randori innostavana harjoitteena ja säästetään innostusta kilpatatamille. Harjoittelijat ja valmentajat vastaavat yhdessä siitä, että kovissakin harjoituksissa säilyy hyvä tekemisen meininki, kokeileva leikillisyys, jota tukee kannustaminen ja innostaminen. Harjoituksissa annettava palaute on kannustavaa, kehittävää ja ohjaavaa, ei arvostelevaa virheisiin keskittyvää lyttäämistä. Kanssaharjoittelijat noudattavat valmentajien ohella edellä esitettyjä periaatteita palautteen annossa. Asiallinen, kannustava ja ohjaava palaute on ensiarvoisen tärkeää ja sitä tarvitaan niin valmentajilta kuin harjoituskavereilta. Oikealla tavalla annetulla palautteella kehitetään judoharjoittelua siten, että kaikki hyötyvät siitä. Hyvä kommunikaatio uken ja torin välillä on perusta onnistuneeseen harjoitukseen. Uke ja tori sovittavat omaa tekemistä suhteessa harjoituksen tavoitteisiin sekä toisiinsa. Tavoitteena on löytää yhteinen sävel, jolloin harjoitus pystytään toteuttamaan molempia optimaalisesti palvelevana. JUDOKILPAILUT Kilpailut ovat väline ja areena oman judon kehittämiseen, taitojen testaamiseen, rajojen koetteluun ja niiden ylittämiseen. Kilpailumentaliteettina on hyvän judon tekeminen, häviämistä ei tarvitse jännittää vaan kilpailuissa yksinkertaisesti tehdään sitä, mitä on opittu. Häviäminen ei tarkoita epäonnistumista, vaan jos on oteltu pelitavan mukaisesti, niin silloin ottelu on ollut onnistunut. Otellaan ennakkoluulottomasti, aloitteellisesti, jatkuvasta liikkeestä, aktiivisella tekemisellä. Pyritään oivaltamaan vastustajan virheet ja heikkoudet, ennakoidaan, jymäytetään saatetaan vastustaja tilanteeseen, jossa hän tekee virheitä ja hyödynnetään syntynyttä ylivoimatilannetta. Kovuuteen perustuva judo altistaa loukkaantumisille, eikä kehitä judokaa taidollisesti. Ottelemisessa tulisi tekemisenilo olla tavoitteena samoin kuin harjoittelussa. Vastustajaa ei pyritä voittamaan väkisin vaan synnyttämällä tilanne, joka johtaa vastustajan tappioon. Osana kilpailemista judoka kunnioittaa ja arvostaa samalla tavalla voitettuja ja hävittyjä otteluita. Yhtäkään judo-ottelua ei voi käydä yksin ja ilman vastustajaa jää hieno kokemus ottelusta saamatta ja oppi hakematta. Vastustajien ja kanssakilpailijoiden ohella kunnioitetaan ja arvostetaan kilpailut mahdollistavia tuomareita, kilpailun järjestäjiä sekä tunnelman kilpailupaikalle tuovaa yleisöä. Tappio saa harmittaa, mutta sitä ei pidä jäädä suremaan. Kilpailijoita kannustetaan pelitavan mukaiseen ottelemiseen. Laidalta ei anneta yksityiskohtaisia ohjeita vaan keskitytään kannustamaan, annetaan ottelijalle mahdollisuus oivaltamiseen ja omien ratkaisujen tekemiseen. Palaute annetaan ottelun jälkeen kysellen ja keskustellen. Tavoitteena on, että ottelija oivaltaa itse asiat matsatessaan ja saa tilan

9 Koyama Ry Toimintalinja 2014 otella oman ottelun. Judokaa autetaan ja ohjataan oivaltamaan omia heikkouksiaan ja virheitään sekä hyödyntämään vahvuuksiaan ja osaamistaan. Junioreiden otteluita kannustettaessa on huolehdittava erityisesti siitä, että kannustus on asiallista, positiivista, molemmat ottelijat huomioivaa sekä hyvää ja kehittävää, judoa edistävää. Seuran jäsenten välisissä otteluissa on erityisen tärkeää, että kannustajat eivät asetu jommankumman ottelijan puolelle vaan kannustetaan molempia ottelijoita hyvään judoon. Kannustamisen on oltava asiallista myös suhteessa tuomareihin, kilpailun järjestäjiin sekä yleisöön. Aikuiset ja vanhemmat juniorit toimivat esimerkkeinä nuoremmilleen. Kilpailujen tavoitteena on hyvän judon tekeminen. Niin kilpailemisessa kuin kovassa harjoittelussakin on aina muistettava, että vaikka harjoittelu olisi kuinka tavoitteellista jatkuu elämä kilpailemisen jälkeenkin. Judoa ei voi tehdä ja menestystä ei voi tavoitella terveyden kustannuksella. Osana kilpailemista ovat kilpailumatkat ja jokainen matkaan osallistuva on vastuussa siitä, että matkasta tehdään kaikille osallistujille mukava, hyväntuulinen ja hienon yhteisen kokemuksen ja elämyksen synnyttämä yhteisöllinen tapahtuma. 9 YHTEENVETO Koyaman judo on aloitteellista, yrittävää, kokeilevaa, leikkisää sekä oivaltavaa. Vastustaja voitetaan tai harjoituskaveria heitetään saattamalla hänet sellaiseen tilanteeseen, että hänet voidaan heittää, laittaa sidontaa, lukottaa tai kuristaa. Otelleessaan judoka ajattelee, eikä ainoastaan tee. Judoka pyrkii ottelussa löytämään vastustajan heikkouksia tai jymäyttämään vastustajaa, jotta suoritus on mahdollista tehdä. Koyamalainen judoka on taitava, ajatteleva sekä fyysisesti kovassa kunnossa. Harjoituskaverina ja kilpailijana hän on toiset huomioiva. Hän kunnioittaa niin harjoitustovereitaan, vastustajaansa, valmentajia / ohjaajia, tuomareita sekä yleisöä. Oman judon kehittämisen lisäksi hän pyrkii yhtäläisesti edistämään toisten kehittymistä judossa. Hän on vastuullinen judoka, joka toimii esimerkkinä muille. Judokan asenne ei rajoitu vain tatamille vaan hän soveltaa samoja periaatteita myös tatamin ulkopuolella. KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPERIAATTEET Koyama järjestää kolmeatoista eri harjoitusta: Muksujudo, Junnu I, Junnu II, Junnu III, Junnu IV, Yleinen ryhmä / Tehotiimi, Sovelttu judo, Akatemian aamujudo, Mattojudo, Harrastejudo, Koordinaatio- / taito- / ketteryysharjoitus, Paluttava harjoittelu sekä Oheistreenit. Harjoituskerrat vaihtelevat yksilöllisesti kehitysasteiden mukaisesti yhdestä kerrasta viikossa kaksikertaa päivässä tapahtuvaan harjoittelemiseen saakka. Seuran junnuryhmät muodostetaan ikä, koko ja harrastuneisuus huomioiden. Junnu I toimii yhden kauden (peruskurssi) ja sieltä siirrytään kehitysasteen mukaisesti eteenpäin. Myös muissa ryhmissä siirtyminen seuraavaan tapahtuu kehitysasteen mukaisesti. Harjoituskerrat vaihtelevat kehitysasteiden mukaisesti yhdestä kerrasta viikossa kaksi kertaa päivässä tapahtuvaan harjoittelemiseen saakka. Kaikilla harrastajilla on mahdollisuus osallistua halunsa ja oman tasonsa mukaisiin harjoituksiin sekä kilpailuihin. Päihteiden käytössä noudatetaan Nuori Suomi -sinettiseurojen toimintaperiaatteita kaikissa seuran tilaisuuksissa, harjoituksissa, sekä kilpailu ja leirimatkoilla. Jäsenet maksavat jäsenmaksun lisäksi omavastuita kilpailuihin ja leireihin. Seuran Kilpailu- ja leririkalenterissa oleviin tapahtumiin seura osallistuu pääsäänöisesti vähintään

10 10 50 %:n osuudella matkan kokonaiskustannuksista. Jäsenmaksut määräytyvät iän ja harrastamisen määrän mukaan. Jäsenasioista tiedotetaan Seuran kotisivulla, sähköpostilla sekä harjoittelusalien seinillä. Seuran aktiivit ja harrastajien perheenjäsenet voivat osallistua talkootöiden tekoon erilaisissa tilaisuuksissa. Tästä ei makseta yleisesti korvausta, mahdolliset korvaukset sovitaan erikseen. Periaatteet koskevat kaikkia. Koyama jakaa vuosittain erilaisia huomionosoituksia ja tunnustuspalkintoja. Näitä ovat vuoden Koyamalainen, tunnollisin harjoittelija ryhmäkohtaisesti, SM-mitalistit ja Nuori Suomi tunnustuspalkinnot. Lisäksi muistetaan ulkopuolisia leirien vetäjiä, 50-vuotis päiviä, ylioppilaita, hääpareja, eri tahojen yhteistyökumppaneita sekä 1-5 dan vyöarvoja sekä suruvalitteluita. Myös aktiivisia toimijoita muistetaan kiitoksin. Toimimme yhteistyökumppaneiden; Rovaniemen kaupunki ja Santa Sport Urheiluopiston, kanssa heidän kanssaan sovitulla tavalla. PELISÄÄNNÖT Seuralla on yhteiset pelisäännöt ja pelisääntöjä noudatetaan. Pelisäännöistä keskustellaan niin vanhempien kuin lastenkin kanssa, niistä sovitaan ja ne kirjataan yleisiksi säännöiksi, jotka ovat keskustelujen jälkeen nähtävillä salin seinällä sekä nettisivuilla. Toiminnan lähtökohtana on se, että olemme yhdessä aidosti kiinnostuneita lastemme tekemisistä ja huomioimme jokaisen yksilönä. Yhdessä toimiminen, positiivinen kannustaminen, terveelliset elämäntavat ja reilu meininki ovat osa iloista harrastamista. Harrastaminen on mukavaa ja tarjoaa lapsille turvallisia tapoja kehittää osaamistaan ja kokeilla uusia asioita. Kannustamme lapsia ja nuoria kokeilemaan kilpailuja, sillä miellämme kilpailut osana judoa ilman sen kummempia menestymispaineita, onhan kyseessä kamppailulaji. Jännittäminen, pettymykset sekä väistämättömät tappion hetket ovat osa elämää ja niitä on hyvä oppia kestämään! Kilpailut ovat myös paikka jossa saadaan palautetta omasta kehittymisestä. Ne osaltaan edistävät tavoitteellista harjoittamista motivoimalla ja rytmittämällä harrastamista. MUUTAMIA PELISÄÄNTÖJÄ RYHMÄN VETÄJIEN JA VANHEMPIEN VÄLILLÄ: 1. Olemme kiinnostuneita lapsen tekemisistä olemalla aidosti läsnä. 2. Huomioimme jokaisen yksilönä omana itsenään. 3. Tuemme kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä kannustamalla positiivisesti jokaista lasta. 4. Olemme reiluja, rehellisiä, oikeudenmukaisia ja avoimia. 5. Seuran tapahtumissa tai kisamatkoilla ei tupakoida eikä käytetä nuuskaa, alkoholia tai huumaavia aineita ei myöskään urheilussa kiellettyjä aineita (doping) tai energiajuomia. Pyrimme esimerkillämme ja asenteillamme kannustamaan Seuran jäseniä olemaan käyttämättä tällaisia aineita muuallakaan. 6. Arvostamme ohjaajien työtä antamalla tukemme heidän työlleen sekä työrauhan.

11 Koyama Ry Toimintalinja Tärkein tavoitteemme on tarjota lapsille liikunnan iloa ja opastaa heitä terveisiin elämäntapoihin pitäen heidät poissa ostoskeskuksista tai kaupungilta kuljeksimasta. MUUTAMIA VETÄJIEN JA LASTEN VÄLISISTÄ PELISÄÄNNÖISTÄ 1. Valmentajia kunnioitetaan ja totellaan. 2. Harjoituskavereita kunnioitetaan, eikä heidän harjoitteluaan häiritä. 3. Harjoitellaan kaikkien kanssa. 4. Jos ei osaa käyttäytyä, joutuu jäähylle tai sivuun treeneistä. 5. Judotaidot kuuluvat tatamille. 6. Huolehditaan hygieniasta, kynnet lyhyenä ja pitkät hiukset kiinni. 7. Huolehditaan judogin puhtaudesta. 8. Judossa on hauskaa. 9. Pidetään yllä leikillisyyttä. 10.Treeneissä pidetään yllä uutta kokeilevaa, luovaa, etsivää, löytävää ja avointa ilmapiiriä. 11 TOIMINTAMUODOT Muksujudo Ikäryhmä n. 5-7v. Kaikki edellä mainitut rajat ovat viitteellisiä. Junnu I (peruskurssi) - Ikäryhmä n. 8-10v. 0-2v judoa treenanneet. Alle 40kg junnut. Kaikki edellä mainitut rajat ovat viitteellisiä. Junnu II - Ikäryhmä n v. 0-2v judoa treenanneet. Yli 35 kg. Kaikki edellä mainitut rajat ovat viitteellisiä. Junnu III & IV - Ikäryhmä n v. 1-4v judoa treenanneet. Yli 35 kg. Kaikki edellä mainitut rajat ovat viitteellisiä. Harrastejudo (Aikuisten peruskurssi, kuntojudo, nuorten höntsäjudo) - Kuntojudo: yli 13-v judokoille jotka harjoittelevat omaksi ilokseen pysyäkseen kunnossa ja kehittyäkseen judotaidoissa. Sovellettujudo - on suunnattu henkilöille, joilla on erityistä tuen tarvetta esimerkiksi liikkumisessa, ymmärryksessä, puheen tuottamisessa, aistien toiminnassa, suureen ryhmään sopeutumisessa tai tarvitsee jostain syystä enemmän aikaa asioiden oppimiseen. Yleinen ryhmä ja Tehotiimi - Tehotiimi: Ikäryhmä 13v ja yli. Yli 2v judoa treenanneet. Yli 40kg junnut. Tahto treenata kovaa. Kaikkiedellä mainitut rajat ovat viitteellisiä.

12 12 Akatemian aamujudo - Ikäryhmä vuotiaiden Akatemiaan kuuluvien junioreiden aamuharjoitukset. Oheistreenit, Palauttava harjoittelu sekä Taito- ja ketteryysharjoitus - On tarkoitettu kaikille, jotka pyrkivät kehittämään judossa tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia. Mattojudo (kaikille kamppailulajeille avoin harjoitus) Lisäksi ulkopuolisille ryhmille järjestettävää judokoulutusta sekä muiden seurojen uheilijoille vedettävät judoharjoitukset. MUKSUJUDO Muksujudo on tarkoitettu 5-7-vuotiaille. Sen tärkeimpinä tavoitteina on opetella toisen kunnioittamisen periaatetta ja käytöstapoja mukavassa seurassa liikkumisen ohella. Aivan pienimmät harjoittelijat opettelevat judoa leikillisesti ja iän karttuessa aletaan opetella myös haastavampia asioita. Aikaisen aloittamisen ajatuksena on, minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Itsensä hallitseva, judon periaatteet tunteva ja niitä kunnioittava judoka on sekä henkisesti, että fyysisesti vahva myös judotatamin ulkopuolella. JUNNU I (peruskurssi), JUNNU II, JUNNU III & IV Ennen lajia harrastamattomat juniorit (8 - n.13 vuotta) aloittavat harrastuksen junioreiden peruskurssiryhmässä. Kurssin opetusohjelman tavoitteena on antaa kurssilaisille yleiskäsitys judosta sekä riittävä tieto ja taito ensimmäisen taitoasteen, keltaisen vyön suorittamiseen. Kaudella Junnu I kurssin päävetäjänä on Samuel Salmela (1 Kyu). Lisäksi apuohjaajina on Koyaman vanhempia junioreita, joiden oman judon kehittämiseen osana vyökoevaatimuksia kuuluu judon opettaminen. Aiemmin peruskurssin suorittaneet juniorit ja jo aiemmin judoa harrastaneet jatkavat oman tasonsa mukaisessa ryhmässä. Useimmille oikea ryhmä on junioreiden jatkoryhmä Junnu II tai Junnu III. Junnu II:n vastuuvetäjänä kaudelle toimii Petteri Pohja (3 dan), joka toimii myös Suomen judoliiton nuorten edustusvalmennettavien valmennustehtävissä. Pohjan kanssa harjoituksia vetää Lauri Paavilainen (1 kyu) ja Annika Suokanerva (1 kyu) sekä apuohjaajina on Koyaman vanhempia junioreita. Junnu III:n päävetäjänä kaudella on Tomi Teppo ja Tepon kanssa ohjaamassa on Leo Kortesalmi (3 kyu). Junnu IV:n vastuuvetäjänä kaudella on Jani Suokanerva, apuohjaajina on Koyaman vanhempia junioreita. Junnu II, III ja IV -ryhmille järjestetään kerran viikossa yhteisharjoitukset, joiden vetämisestä vastaavat junnuryhmien vastuuvetäjät. Valmentajan kanssa keskustelemalla sekä valementajan ohjauksella löytyy oikean tasoinen harjoitusryhmä. HARRASTEJUDO (aikuisten peruskurssi, kuntojudo, nuorten höntsäjudo) Ennen lajia harrastamattomat aikuiset sekä vanehmmat ja isommat juniorit aloittavat harrastuksen aikuisten peruskurssiryhmässä. Kurssin opetusohjelman tavoitteena on antaa kurssilaisille yleiskäsitys judosta sekä riittävä tieto ja taito ensimmäisen taitoasteen,

13 Koyama Ry Toimintalinja 2014 keltaisen vyön suorittamiseen. Peruskurssit alkavat yleensä syyskuussa. Ryhmä harjoittelee yhdessä Harrastejudon kanssa. Harrasteudoryhmässä, joka harjoittelee aikuisten peruskurssilaisten kanssa, harjoittelevat ovat peruskurssin suorittaneita, vanhempia sekä isokokoisempia junioreita, aikuisia, höntsäileviä nuoria sekä konkarijudokoita isolla ikähaarukalla. Pääpaino on judotaitojen ja kunnon ylläpitäminen monipuolisilla judotekniikoiden harjoitteilla. Tarkoituksena on harjoittaa judoa, jossa jokainen toimii omien kykyjensä mukaisesti. Kurssi sopii kaikille kokoon, sukupuoleen ja kuntoon katsomatta. Tässä tekniikkaryhmässä korostuvat muut kuin kilpailulliset tavoitteet; kilvoittelemme lähinnä itsemme kanssa kehittyäksemme judollisissa taidoissa. Otteluharjoitteluakin on mutta vähemmän kuin yleisessä ryhmässä eikä tehotkaan aina ihan 110%. Kaudella ryhmän vetäjinä toimivat Veijo Saarinen (5dan), Harry Halttu (5dan) sekä Ari Pasanen (1 kyu). 13 YLEINEN RYHMÄ / TEHOTIIMI Tässä ryhmässä harjoittelevat ovat aikuisia tai pitkään harjoitelleita junioreita. Tässä ryhmässä harjoittelee myös Koyaman edustusryhmä, joka koostuu tavoitteellisesti urheilevista juniorikilpajudokoista. Edustusryhmä harjoittelee päivittäin ja yli 15 -vuotiaat edustusryhmään kuluvat judokat harjoittelevat kaksi kertaa päivässä. Tavoitteena on kansainvälisen menestyksen saavuttaminen sekä tarvittavien valmiuksien luominen aiukisena jatkuvan huippu-urheilijauralle. Ryhmän harjoittelu on on kovatehoista, henkisesti ja fyysisesti haastavaa. Harjoittelu on kilpajudoon tähtäävää oman judon kehittämistä. Ryhmän vetäjinä toimivat Pasi Värinen (4dan), Tuomo Seikkula (2dan) ja Matti Virta (2 dan). Edustusryhmän valmennuksesta vastaa Tuomo Seikkula (2 dan). SOVELLETTU JUDO Sovellettu judo on suunnattu henkilöille, joilla on erityistä tuen tarvetta esimerkiksi liikkumisessa, ymmärryksessä, puheen tuottamisessa, aistien toiminnassa, suureen ryhmään sopeutumisessa tai tarvitsee jostain syystä enemmän aikaa asioiden oppimiseen. Ryhmässä harjoittelevat kerta viikkoon 12 ikävuodesta ylöspäin judoa aiemmin harrastaneet tai sen vasta aloittaneet juniorit. MATTOJUDO Tämä on kaikille kamppailulajeille avoin harjoitus. Tervetulleita ovat niin ikään kaikki kiinnostuneet esimerkiksi poliisit, vartijat, portsarit, painijat jne. Ryhmässä harjoitetaan mattotyöskentelyä ja mattotekniikoita. KOORDINAATIO JA KETTERYYSHARJOITUKSET Harjoituksissa harjoitetaan nimensä mukaan, erilaisin koordinaatio- ja ketteryysleikein ja liikkein tasapainoa ja ketteryyttä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki judon harrastajat ikään ja harjoittuneisuuteen katsomatta.

14 14 OHEISTREENIT Kaksi kertaa viikossa on kaikilla halukkailla mahdollisuus osallistua oheistreeneihin. Treeneissä tarkoituksena on kehittää judossa tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia kuten: Nopeus, voima ja kestävyys. PALAUTTAVA HARJOITTELU Kerran viikossa pidettävä harjoitus, jossa tehdään kehon palautumista edistäviä harjoituksia. Se on kaikille avoin ja suunnattu erityisesti kovaa harjoittelevien kilpajudokoiden tarpeisiin ja sillä pyritään tukemaan palautumista kovasta harjoittelusta sekä ennaltaestämään urheiluvammojen syntymistä. ERIKSEEN JÄRJESTETTÄVÄT JUDOKOULUTUKSET Koulutuksia Koyama järjestää yhdessä muiden Pohjois-Suomen alueen judoseurojen kanssa, esimerkiksi Judon perusteet ja Oppimisen ja opettamisen perusteet judossa. Edellä mainituille kursseille ja Judoliiton järjestämille kursseille osallistutaan tarpeen mukaan. Näitä Judoliiton koulutuksia ovat mm. Perusohjaajakoulutus, Muksujudo, Erityisryhmien judo; fyysisen harjoittelun perusteet jne. Alueleirien ja judovalmennusleirien yhteydessä pidettäville valmentajien jatkokoulutustilaisuuksiin ottavat osaa kaikki valmentajat. Ryhmiä vetävät ohjaajat kustantaa seura. Koyama järjestää myös yksittäisiä koulutuksia ja valmennusta ajoittain niin jäsenille kuin ulkopuolellekin. Tällaisia ovat ajoittain järjestetttävät kurssi ja koulutukset kuten mm. Psyykkisen valmennus, jossa judokat saavat kokonaisvaltaista ohjausta myös ihan jokapäiväiseen elämään. Ulkopuolisille tahoille järjestettäviä kursseja ja koulutuksia ovat mm. kouluille vedettävät judotunnut, muiden lajien harrastajille vedettävät judoharjoitukset (esim. jalkapalloilijoille ja jääkiekkoilijoille) sekä lasten judosynttärit. Samalla kun judoharrastaja pitää huolen fyysisestä kunnostaan, tulee hän kehittäneeksi myös kamppailutaitojaan. Näin judo toimii myös itsepuolustustaitona, johon liittyvä kurssitus on suunnitteilla. VYÖKOKEET Vuosittain Suomessa järjestettävät vyökokeet: KURSSIGRADUOINTI: keltaisen vyön kokeen järjestää Koyama Ry SEURAGRADUOINTI: oranssin, vihreän tai sinisen vyön kokeen järjestää Koyama Ry ALUEGRADUOINTI: ruskean (1 kyu) tai mustan (1 dan) vyön koe järjestetään Dankollegion järjestämänä alue- tai liittograduointina. Koyaman järjestämään vyökokeeseen pääsee valmentajan kautta. Nuorten ryhmissä valmentaja määrittää kaikille yhteisen vyökoeajan. Vanhempien kohdalla valmentajan katsoo tilanteen yksilöllisesti ja yhdessä harjoittelijan kanssa asetetaan tavoitteet kehittymiselle. Vyökoevaatimukset ja judokan urapolku löytyvät harjoittelusalin seinältä.

15 Koyama Ry Toimintalinja 2014 HUOMIONOSOITUKSET URHEILIJOILLE, VALMENTAJILLE JA SEURAN TOIMIJOILLE Koyama Ry jakaa vuosittain erilaisia huomionosoituksia ja tunnustuspalkintoja. Näitä ovat vuoden Koyamalainen, tunnollisin harjoittelija ryhmittäin, jokaisesta ryhmästä palkitaan 2-3 nuorta judokaa Nuori Suomi diplomein, SM-mitalistit ja Nuori Suomi tunnustuspalkinnot. Judoliiton ansiomerkkejä anotaan ja annetaan säännösten mukaisin perustein. Seuran vetäjät huomioidaan vuosittain esimerkiksi vuoden teemaan sopivalla huomionosoituksella. Lisäksi muistetaan aktiivisia seuran toimijoita, ulkopuolisia leirien vetäjiä, 50-vuotis päiviä, ylioppilaita, hääpareja, eri tahojen yhteistyökumppaneita sekä 1-5 dan vyöarvoja sekä suruvalitteluita. 15 OHJEISTUKSET MATKUSTUSOHJEET YLEISTÄ Seuran matkoilla lähtiessä annetaan osallistujille ohjeistusta. Yleensä suurempia ongelmia ei ole ollut vaan judokat ovat osanneet käyttäytyä esimerkillisesti. Käyttäytymiseen kiinnitetäänkin huomiota matkan aikana, jotta turvallisuus ja keskittyminen harjoittamiseen taataan ja matkan kulku on sujuvaa. Rikkeisiin puututaan ja ohjeistusta käydään läpi aina tarpeen tullen. OHJEET AIKUISILLE Seuran matkustusohjeet koskevat kaikkia, niin matkalla mukana olevia vanhempia kuin seuran ohjaajia ja opettajia, matkanjohtajia jne. Aikuisilta edellytetään asiallista käytöstä ja Koyaman yleisiä sääntöjä. He toimivat esimerkkinä lapsille ja nuorille. Myös kielenkäyttöön tulee aikuisten kiinnittää huomiota. Kaikkien kilpailijoiden tasapuolinen kannustaminen osoittaa hyvää urheiluhenkeä. Hillitty käytös kilpailuissa luo viihtyvyyttä ja toimii positiivisena mallina lapsille ja nuorille. Vetäjät puuttuvat leiri- ja kilpailumatkoilla huonoon käytökseen. Myös lasten ja nuorten vanhempien odotetaan puuttuvan asiaan huonoa käytöstä havaitessaan. Matkalle lähtevän lapsen tai nuoren kanssa on käytävä läpi seuran matkustusohjeet ja keskustella asioista ennen matkaa. OHJEET NUORILLE Vetäjien ja aikuisten ohjeita tulee noudattaa kaikissa tapauksissa. Mikäli aikuisilta tulee ristiriitaisia ohjeita, päättää matkanjohtajan viime kädessä lopullisesti säännöistä ja ohjeista. Riippumatta matkalla olevista perheen tai muiden seurojen ym. omista säännöistä on nuorten päihteiden nauttiminen, tupakointi, energiajuomien sekä nuuskan käyttö kielletty.

16 16 Kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jokainen lapsi ja nuori edustaa matkalla omaa seuraansa ja toimii esimerkkinä muille. Ulkomaan matkoilla edustamme seuran lisäki Suomea ja haluamme antaa maastamme hyvän vaikutelman. Kiroilu, haistattelut, epäasialliset kommentit ja muu epäasiallinen käytös ei ole hyväksyttävää ja tarvittaessa siitä seuraa rangaistus. RANGAISTUSMENETTELY Mikäli seuran jäsen aikaansaa yhdistykselle huomattavaa vahinkoa tai toimii muutoin vastoin yhdistyksen sääntöjä, hallitus voi antaa jäsenelle huomautuksen, varoituksen tai erottaa määräajaksi tai kokonaan yhdistyksestä. Kilpailu- ja leirimatkoilla räikeimpiä sääntöjen rikkojia voi odottaa pahimmassa tapauksessa kotiinlähtö kesken matkan, jolloin vanhemmat ovat vastuussa syntyvistä kustannuksista. Tällaisessa tilanteessa käydään kaikkien osapuolten kanssa keskustelua, mutta viime kädessä matkanjohtaja tekee asiassa lopullisen päätöksen. ANTIDOPING Koyama Ry on sitoutunut noudattamaan Suomen Judoliitossa noudatettavaa, voimassa olevaa Suomen antidoping-säännöstöä sekä Kansainvälisen Judoliiton säännöstöä. TOIMINTATAPOJA HÄIRINTÄTAPAUKSISSA Tässä on tiivistettynä Koyama Ry:n toimintatavat ja ennaltaehkäisy sukupuolisessa ja seksuaalisessa häirinnässä, jotka osittain pohjaavat Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n oppaaseen Lupa välittää -lupa puuttua. (Oppaaseen voi tarkemmin tutustua SLU:n nettisivuilla tai tilaamalla sen SLU:sta.) Oppaasta saa myös aiheeseen liittyvää lisäohjeistusta ja toimintatapoja. YLEISTÄ JUDOSTA LAJINA Judo, siinä missä muukin urheilu ja liikunta, on hyvin fyysistä toimintaa. Suoritusten oppiminen ja parantaminen niissä kehittyminen, edellyttää lajin jokaisessa harjoituksessa toisten koskettamista ja lähellä olemista. Valmentajan on ohjattava käsin koskettaen mm. oikeanlaiseen suoritukseen. Peleissä ja leikeissä voidaan istua parin, ohjaajan tai valmentajan sylissä, olla reppuselässä tai muutoin läheisessä kontaktissa. Harjoituksissa maataan parin päällä, käsi voi kulkea jalkojen välistä tai valmentaja voi opastaa nostamalla oppilasta reiden sisäpuolelta. Loppulämmittelyssä paria hierotaan kauttaaltaan jne. Judokoille nämä ovat täysin luonnollisia tilanteita ilman seksuaalista virittäytyneisyyttä. Judossa vasta-aloittaneelle ja ulkopuoliselle katsojalle nämä voivat alussa olla joskus hieman hämmentäviä, mutta jo muutaman viikon harjoittelun jälkeen, tilanteet tuntuvat yleensä aivan luonnollisilta. Judoa ei opi muuten kuin olemalla läheisessä kosketuksessa muiden kanssa, kyseessä on kontaktilaji. Kaikkeen liikuntaan ja urheiluun kuuluu oleellisena osana koskettelu, taputtelu, halailu jne. Usein harjoituksissa, mutta varsinkin kilpailuissa on mukana paljon tunteita, joita täytyy uskaltaa kohdata ja näyttää. Tunteiden kohtaaminen on kasvamista, jota tarvitsevat lapset,

17 Koyama Ry Toimintalinja 2014 nuoret ja aikuiset. Koskettaminen ja kannustuksenosoittaminen ei saa olla kiellettyä urheilun piirissä. HÄIRINTÄ Sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän yksiselitteinen määrittäminen on mahdotonta ja siksi tärkeimpänä asiana on häirinnän kohteen kokemus asiasta. Alla luetellaan muutamia häirinnän ilmenemismuotoja: - nimittely (myös huorittelu ja homottelu yms.) - vartaloon liittyvät huomautukset tai kysymykset - seksuaalinen koskettelu (suutelu, nipistely, puristelu jne.) - seksuaalisävytteiset kirjeet, puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit tai facebook kommentit - seksuaalisten kuvien ja muiden materiaalien näyttäminen ja lähettäminen - halventavat ja seksistiset vitsit - seksuaalissävyiset ehdotukset - seksuaaliseen kontaktiin pakottaminen On huomioitava, että häirinnän kohteena voi olla kuka tahansa. Asiallinen ja avoin sukupuolikasvatus ja tiedon jakaminen kuuluvat hyvään valmennukseen ja liikuntakasvatukseen. KOYAMA RY:N TOIMINTATAPA 1. Toimintatapa ja SLU:n Lupa välittää -lupa puuttua -opas jaetaan kaikille uusille vetäjille kauden alussa. 2. Vuosittain järjestettävissä Pelisääntökeskustelussa lasten, nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa jaetaan sama materiaali ja aiheesta keskustellaan. 3. Seuran harjoituksissa on aina avoimet ovet ; harjoituksia pääsee seuraamaan halutessaan niin vanhemmat, sisarukset kuin muutkin harjoituksista kiinnostuneet. 4. Leiri- ja kilpailutapahtumiin, joissa ollaan yötä, lähtee seurasta mukaan vähintään kaksi aikuista valvojiksi. 5. Lasten ja nuorten vanhemmat ovat enemmän kuin tervetulleita ja toivottuja leiri- ja kilpailumatkoille mukaan. 6. Vetäjien tehtävänä on puuttua harjoituksissa, pukuhuoneissa sekä leiri- ja kilpailumatkoilla huonoon käytökseen tai ahdisteluun, on se sitten aikuisten tai lasten käytöstä. Myös lasten ja nuorten vanhempien odotetaan puuttuvan asiaan, heidän havaitessaan huonoa käytöstä. 7. Väärinkäsitysten ja ymmärrysten ehkäisemiseksi asioista pitää puhua Seuran vetäjien ja muiden Seuran ihmisten kanssa. Nämä toimintaohjeet koskevat aivan kaikkia Seuran toiminnassa mukana olevia; vetäjiä, joukkueenjohtajia, tuomareita, toimitsijoita, lasten vanhempia, lapsia ja nuoria jne. 17

18 18 VIESTINTÄ Seura informoi asioista muun muassa erinomaisten nettisivujen välityksellä. Sivuilta löytyy tietoa myös englanniksi. Koyamalla on myös oma facebook-ryhmä. Vanhempiin pyritään pitämään yhteyttä yllä niin sähköpostitse, nettisivujen kautta kuin myös kasvokkain vanhempainvarttien keinoin. Sisäinen tiedotus toteutetaan kohderyhmittäin jaettavilla tiedotteilla, ilmoittamalla seuran omalla ilmoitustaululla sekä nettisivujen ja Facebookin kautta. Ulkoinen tiedottaminen kohdistuu toistaiseksi lähinnä paikallisiin tiedotusvälineisiin, Rovaniemen kaupungin nettisivuille, Judolehteen ja Judoliiton www sivuille sekä luonnollisesti yhteistyökumppaneille. Näitä ovat mm. Lapin liikuntakeskus, Suomen Judoliitto, alue ja sponsorit, sekä muut judoseurat ym. Seuran julkista kuvaa ylläpidetään mahdollisimman aktiivisesti tiedottamalla tärkeimmistä tapahtumista yksilöllisesti varsinkin ns. ulkoisille yhteistyökumppaneille. Jäsenille asioista tiedotetaan aktiivisesti harjoituksissa ja jäsentiedotteella, joka on luettavissa nettisivuilla. Ryhmien vetäjät tiedottavat myös asioista ryhmäkohtaisilla sähköpostilistoillaan. Seuran kotisivut löytyvät osoitteesta Sivuilla uutiset päivittyvät tapahtumista riippuen. Sieltä löytyvät myös valmentajien yhteystiedot, harjoitteluryhmien tietoja jne. Sivuja päivittää 4-6 henkilöä. Facebook sivuilla päivitetään ajankohtaista tietoa ja käydään keskustelua treeneistä. Valmentajilla on sähköpostilistat kaikista seuran ryhmistä (harjoitusryhmittäin). Sihteeri pitää yllä jäsenluetteloa, jossa mukana puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ym. tietoja. Paperiset listat säilytetään vetäjien ryhmäkohtaisissa harjoitusseurantakansioissa esim. ongelmatilanteita varten. Harjoitussalin yhteydessä pidetään ilmoitustaulua, jonne tulee myös ajankohtaista tietoa seuran tapahtumista. Ilmoitustauluille kiinnitetään mm. kilpailuihin osallistumislistoja sekä kiinteistöä/salia koskevia tiedotteita. Ryhmien vetäjät antavat harjoitusten yhteydessä kotiin vietäväksi ryhmää koskevia tiedotteita. Harjoituskausiohjelma jaetaan myös ryhmäkohtaisesti käteen. Paikallislehteen, Lapin Kansa, kirjoitetaan juttuja kisamenestyksestä ja tapahtumista. Lapin Kansassa tai uudessa Rovaniemessä julkaistaan kurssimainoksia tarpeen tullen. Kilpailutulokset kaikista kisoista, joissa Koyamalaisia on ollut kisaamassa, välitetään seuran kotisivulle ja Lapin Kansaan. BUDJETTI Seuran budjettiesityksen tekee hallitus yhdessä seuran muiden toimihenkilöiden kanssa ja sen hyväksyy seuran syyskokous.

19 Koyama Ry Toimintalinja 2014 Tulot: Jäsen- ja kausimaksut Avustukset Tapahtumien järjestäminen Tarvikemyynti Sponsorit 19 Menot: Tilavuokrat Palkat Muut hallintokulut (kirjanpito, www-sivut yms.) Liiton yms. jäsenmaksut Ohjaajien koulutus Kilpailijoiden kilpailumaksut sekä matka- ja majoituskulut Seuran järjestämät tapahtumat jäsenistölle esim. joulujuhlat tms. Erilaiset huomionosoitukset ja stipendit Seuralla on oman pääoman kehittämissuunnitelma, jonka avulla pyritään varmentamaan seuran maksuvalmius muun muassa palkanmaksuihin ja suurempiin laskuihin. KOYAMA RY:N REKISTERISELOSTE Rekisterinpitäjä: Koyama Ry osoite. Puh tai sähköposti: Tietojen käsittelyn tarkoitus: Lain tarkoittama yhdistyksen jäsenluettelo ja yhdistyksen tarkoitusperien toteuttaminen. Rekisteröityjen ryhmä ja siihen liittyvät tiedot: Yhdistyksen jäsenet. Kerättävät tiedot ovat: jäsenen täydellinen nimi jäsennumero syntymäaika liittymispäivämäärä sukupuoli jäsentyyppi (jäsen, hallitus) lähiosoite laskutusosoite puhelinnumero sähköpostiosoite vyösuoritteet Tiedot saadaan yhdistyksen jäseniltä

20 20 ORGANISAATIO, VASTUUHENKILÖT JA JÄSENET Puheenjohtaja varapuheenjohtaja Koulutusvastaava Kouluttaja Kouluttaja Valmennusvastaava Sihteeri Rahastonhoitaja Ohjaajia ja valmentajia Tuomo Seikkula Tomi Teppo Jani Suokanerva Jani Suokanerva Henna Alanko Matti Virta Annika Suokanerva Pia Yliräisänen-Seppälä Pasi Värinen (Yleinen/Teho) Tuomo Seikkula (Edustusryhmä) Veijo Saarinen (Harrastejudo) Harry Halttu (Harrastejudo, Oheisharjoittelu) Samuel Salmela (Muksujudo, Junnu I) Petteri Pohja (Junnu II) Lauri Paavilainen (Junnu II) Annika Suokanerva (Junnu II) Tomi Teppo (Junnu III) Jani Suokaverva (Junnu IV) Ari Pasanen (Harrastejudo) Jari Paksuniemi (Oheisharjoitukset) Carita Seikkula (Psyykkinen valmennus) Seurassa on 131 kpl on alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta. Lasten ja nuorten ohjaajia on 13. Jäseniä seurassa on kaikkiaan 164.

KOYAMAN JUDO pelitapa

KOYAMAN JUDO pelitapa Rovaniemi 14.10.2014 Judoseura Koyama Ry Tuomo Seikkula 2 dan, puheenjohtaja KOYAMAN JUDO pelitapa Esipuhe Koyamassa on käyty keskustelua siitä, millaista Koyamassa harjoiteltava judo on. Keskustelujen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Osallistujat Tapio Niemi, Niklas Hurmerinta, Helena Orava, Jari Orava, Mari Turto ja Veijo Tarhala

Osallistujat Tapio Niemi, Niklas Hurmerinta, Helena Orava, Jari Orava, Mari Turto ja Veijo Tarhala Loviisan seudun Judoseura Arashi ry. Toimintalinja 2013 > 2016 Jakelu Johtokunnan jäsenet Toiminnantarkastajat Taloudenhoitaja Ilmoitustaulu Kotisivu LOVIISAN SEUDUN JUDOSEURA ARASHI RY Aika 20.1.2013

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Esipuhe Iisalmen Taekwondo Ry on vuonna 2000 perustettu liikunta- ja urheiluseura, sen tarkoituksena on edistää Taekwondon keinoin kunto- ja terveysliikuntaa, kilpaurheilua sekä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 SISÄLTÖ 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset... 3 1.1.4 Seuran toimisto... 3

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Pieksämäen Urheilusukeltajat ry Toimintalinja

Pieksämäen Urheilusukeltajat ry Toimintalinja Pieksämäen Urheilusukeltajat ry Toimintalinja 2014 PiSu:n VISIO Toimintamme tärkeimpänä lähtökohtana on koota Pieksämäen talousalueen sukelluksesta kiinnostuneet henkilöt seuraamme. Seura pyrkii ottamaan

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT

SINETTISEURAKRITEERIT 2011 => Suomen Judoliitto ry SINETTISEURAKRITEERIT Judoliiton Sinettiseurakriteerit, jotka ovat lupaus laadusta lasten ja nuorten harjoittelussa ja kilpailemissa aktiivisessa ja kehityshaluisessa judoseurassa.

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry.

NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry. NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry. Graduointivaliokunta Natsakokeiden filosofiaa: - Graduointiohjeet eivät määrittele natsakokeiden sisältöjä, joten se jää seuran/ graduoitsijan kontolle. - Natsakokeiden

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

OUSHINKAN RY TOIMINTALINJA

OUSHINKAN RY TOIMINTALINJA OUSHINKAN RY TOIMINTALINJA 2009-2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintalinjan runkosuunnitelma...3 Oushinkan Ry:n visio...3 Eettiset linjaukset...3 Seuratoiminnan tavoitteet 2009-2011...4 Käytännön toimintatapoja...5

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos

Espoon Urheilijat ry Judojaos Espoon Urheilijat ry Judojaos Toimintakertomus 2014 1 Sisällysluettelo 1 HALLINTO... 3 1.1 YHDISTYKSEN KOKOUKSET... 3 1.2 HALLITUS... 3 1.3 JUDON TOIMIJAT... 3 1.4 JÄSENISTÖ... 3 2 SEURAN TOIMINTA... 4

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

BULLDOGS SIPOO - Juniorijoukkueiden toimintaperiaatteet BULLDOGS JUNIORIEN PELISÄÄNNÖT 2013

BULLDOGS SIPOO - Juniorijoukkueiden toimintaperiaatteet BULLDOGS JUNIORIEN PELISÄÄNNÖT 2013 Yhteisillä toimintaperiaatteilla ja säännöillä varmistetaan kaikkien mahdollisuudet tehokkaaseen harjoitteluun. Säännöt auttavat positiivisen ilmapiirin ylläpitämistä joukkueissa. Tärkeää on, että nuorille

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

IF-ryhmän tavoitteena on harrastemainen taitoluisteluharrastus, luistelun ilo ja onnistumisien kokeminen.

IF-ryhmän tavoitteena on harrastemainen taitoluisteluharrastus, luistelun ilo ja onnistumisien kokeminen. Taitoluistelijan polku Seinäjoen Taitoluistelijat ry LUISTELUKOULU Luisteluharrastus alkaa usein luistelukoulusta. Luistelukouluun tullaan pääsääntöisesti 3-4 vuotiaana. Luistelukoulujen tavoitteena on

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

OUSHINKAN RY TOIMINTALINJA 2008

OUSHINKAN RY TOIMINTALINJA 2008 OUSHINKAN RY TOIMINTALINJA 2008 SISÄLLYSLUETTELO... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 2 Toimintalinjan runkosuunnitelma...3 Oushinkan Ry:n visio... 3 Eettiset linjaukset...3 Seuratoiminnan tavoitteet 2008... 4 Käytännön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Suomen Judoliitto Toimintasuunnitelma 2011 1 Toimintasuunnitelma 2011 Kilpailutoimintaa ella 2010 15. Sotilasurheiluliiton Kamppailupäivät - C.P.E Production Games 2010 järjestettiin Kauhavan Koulukeskuksessa

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA 7.3.2009 Joensuu SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 TOIMENKUVA...3 2.1 Talous...3 2.2 Kurssit...4 2.3 Muut...4 3 RAHOITUS...5

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA

LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA 1 LIITE 1, VALMENTAJILLE LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA Oikeus iloon Oikeus leikkiä ja pitää hauskaa Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus osallistua

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2015

Toimintasuunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2015 Esipuhe Iisalmen Taekwondo Ry on vuonna 2000 perustettu liikunta- ja urheiluseura, sen tarkoituksena on edistää Taekwondon keinoin kunto- ja terveysliikuntaa, kilpaurheilua sekä

Lisätiedot

Pyhäjokilaakson Ratsastajat Ry TOIMINTALINJA

Pyhäjokilaakson Ratsastajat Ry TOIMINTALINJA Pyhäjokilaakson Ratsastajat Ry TOIMINTALINJA 1. YLEISTÄ TOIMINTALINJASTA 2. VISIO 3. ARVOT JA EETTISET LINJAUKSET 4. TOIMINNAN TAVOITTEET 5. KÄYTÄNNÖN TOIMINTA JA PERIAATTEET 6. ORGANISAATIO JA VASTUUNJAKO

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Seuran toimintalinja

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Seuran toimintalinja Espoon Urheilijat ry Judojaos Seuran toimintalinja 1 Sisällysluettelo 1 ESPOON URHEILIJAT RY JUDOJAOKSEN VISIO JA MISSIO... 3 1.1 VISIO... 3 1.2 MISSIO... 3 2 ESPOON URHEILIJAT RY JUDOJAOKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä Tapanilan Erä ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 1(6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä Vuosi 2012 tulee olemaan taloudellisesti haasteellinen toimintavuosi. Oletettavaa on, että Helsingin Kaupungin

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

ITF:n kehittämä / rahoittama

ITF:n kehittämä / rahoittama ITF:n kehittämä / rahoittama 3-7 vuotiaille lapsille 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 6 vuotta 7 vuotta 8 vuotta 9 vuotta... Opettaa ymmärrystä Taekwon- Dosta ja perusliikkeitä. Opettaa lapselle

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos

Espoon Urheilijat ry Judojaos Espoon Urheilijat ry Judojaos Toimintakertomus 2013 1 Sisällysluettelo 1 HALLINTO... 3 1.1 YHDISTYKSEN KOKOUKSET... 3 1.2 HALLITUS... 3 1.3 JUDON TOIMIJAT... 3 1.4 JÄSENISTÖ... 3 2 SEURAN TOIMINTA... 4

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

TOIMINTALINJA Pöytyän Urheilijat, hiihtojaosto 11.9.2009

TOIMINTALINJA Pöytyän Urheilijat, hiihtojaosto 11.9.2009 TOIMINTALINJA Pöytyän Urheilijat, hiihtojaosto 11.9.2009 Hiihtojaoston toiminnan keskeisimmät osatekijät Toiminta on perhekeskeistä, koko perheen harrastus. Pyrimme toiminnassa siihen, että kaikilla olisi

Lisätiedot

Tikkurilan Judokat Ry. Kotikisojen järjestämisen opas

Tikkurilan Judokat Ry. Kotikisojen järjestämisen opas Kotikisojen järjestämisen opas 2 Kilpailun järjestämisen perusteet... 3 Kilpailukutsut... 3 Ottelupaikan järjestäminen... 3 Yksi vai kaksi ottelualuetta?... 3 Toimitsijapöydät... 3 Punnitus... 4 ATK-ohjelma

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

www.vantaansalamat.fi www.facebook.com/pages/vantaan-salamat Twitterissä: @VantaanSalamat Instagram: @vantaansalamat

www.vantaansalamat.fi www.facebook.com/pages/vantaan-salamat Twitterissä: @VantaanSalamat Instagram: @vantaansalamat www.vantaansalamat.fi www.facebook.com/pages/vantaan-salamat Twitterissä: @VantaanSalamat Instagram: @vantaansalamat Urheilukouluinfo Kuullaan seuran toiminnasta Keskustellaan lasten urheilun prinsiipeistä

Lisätiedot

Variston Tennis VarTe. Toimintalinja 2013

Variston Tennis VarTe. Toimintalinja 2013 Variston Tennis VarTe Toimintalinja 2013 Sisällys 1. Yleistä toimintalinjasta 2. VarTen toiminnan visio 3. VarTen eettinen linja 4. Varten seuratoiminnan tavoitteet 5. Varten käytännön toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Osa-alue (kriteerit) Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS. 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi. 2. Kannustava ilmapiiri

Osa-alue (kriteerit) Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS. 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi. 2. Kannustava ilmapiiri YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja

Lisätiedot

1(5) GRADUOINTIOHJE 15.8.2004 Suomen Karate-Do Shotokai ry

1(5) GRADUOINTIOHJE 15.8.2004 Suomen Karate-Do Shotokai ry 1(5) SUOMEN KARATE-DO SHOTOKAI RY:N GRADUOINTIOHJE 1 JOHDANTO 1.1 Tämä graduointiohje antaa suuntaviivat ja yleiset puitteet :n (SKDS) harjoittelusta graduointivaatimusten muodossa. 1.2 Tähän kirjatut

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

*Perustettu vuonna 1956 *Vuonna 2013 noin 1300 lapsi- ja

*Perustettu vuonna 1956 *Vuonna 2013 noin 1300 lapsi- ja Perustettu vuonna 1956 *Vuonna 2013 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa. *Salon suurin seura; jalkapallo, taitoluistelu, salibandy ja koripallo. *Toimisto sijaitsee Salossa Helsingintiellä, seuran omistamissa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa AURAJOEN UINTI Vesitaituriksi Turussa UIMARIN POLKU Uimarin polun tarkoituksena on selvittää uimarille ja vanhemmille uintiharrastuksen kulkua uimakoulusta aina kilpauintiin asti. Aurajoen Uinti ry haluaa

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

Kiitos, että olet lähtenyt mukaan BUKK-kikkahaaste -projektiin. Kikkailusta on varmasti iloa ja ehkä aluksi hieman turhautumistakin.

Kiitos, että olet lähtenyt mukaan BUKK-kikkahaaste -projektiin. Kikkailusta on varmasti iloa ja ehkä aluksi hieman turhautumistakin. (OHJE PÄIVITETTY 12.7.2015) BUKK vastaa taitokiekon osaamisen ja elämäntavaksi muodostuvan kikkailemisen kasvavaan kysyntään tarjoamalla pelaajaa kunnioittavia, innostavia, haastavia ja kestäviä, jää-

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y.

TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y. TOIMINTAKERTOMUS 01.06.2014 31.05.2015 1(4) TURUN SULKA R.Y. 1. JOHDANTO HALLINTO Johtokunnan jäsenet kaudella 2014 2015: Puheenjohtaja Joona Knuuti (Petri Hannula osan kautta) Ulkoiset yhteydet, yleinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

OVOn arvot. Slogan: Sykettä ja sykähdyksiä! OVO on hyvä olo!

OVOn arvot. Slogan: Sykettä ja sykähdyksiä! OVO on hyvä olo! OVOn visio 2025 OVOn arvot Iloa ja elämyksiä hyvässä seurassa Liikunnallisuus elämäntapana Unelmista totta yksilö huomioiden Luovuus, rohkeus ja edelläkävijyys Positiivisuus ja yhteisöllisyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

Joen Yawaran harjoitukset keväällä 2009

Joen Yawaran harjoitukset keväällä 2009 Joen Yawara ry:n tiedote 1/2009 Joen Yawaran harjoitukset keväällä 2009 HARJOITUSPAIKAN OSOITE JOENSUUN URHEILUTALO, KOSKIKATU 12. TATAMIT I JA II 2 KRS. PUNTTISALI URHEILUTALON ALAKERRASSA. PV AIKA PAIKKA

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella

SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella 1 / 10 -tason yleiskuvaus, kaikille lajeille sama, kuvattu tarkemmin Sinettiseuran laatukäsikirjassa

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015 1 Vaajakosken Kuohu ry Painijaosto Toimintasuunnitelma 2015 2 sivu Sisällysluettelo 2 1.0 Johdanto 3 1.1 Painijaoston jäsenet 2015, esitys johtokunnalle 3 2.0 Toiminta 4 2.1 Harrastustoiminta ryhmittäin

Lisätiedot

KAUSIKIRJE SYKSY 2015

KAUSIKIRJE SYKSY 2015 KAUSIKIRJE SYKSY 2015 Hei kaikki vanhemmat! Toivotamme kaikki vanhat ja uudet seuralaiset tervetulleiksi treenaamaan kanssamme myös ensi kautena. Tästä kirjeestä löydät tärkeitä tietoja syksyä koskien,

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot

Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot 1 YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

AITOON TAEKWON-DO RY. Toimintalinja 2015. Hyväksytty Aitoon Taekwon-do ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa Pälkäneellä 15.10.

AITOON TAEKWON-DO RY. Toimintalinja 2015. Hyväksytty Aitoon Taekwon-do ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa Pälkäneellä 15.10. Toimintalinja 2015 Hyväksytty Aitoon Taekwon-do ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa Pälkäneellä 15.10.2014 Osoite: Aitoontie 747, 36720 Aitoo Pankkiyhteys: 451071-24957 Puhelin: 040 568 9636 Sisältö:

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ETELÄ- SUOMEN JUDO ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015. 1. Johdanto

ETELÄ- SUOMEN JUDO ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015. 1. Johdanto ETELÄ- SUOMEN JUDO ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. Johdanto Judoliiton strategiassa (2013-2020) alueellinen yhteistyö on yksi kulmakivistä matkalla kohti päätavoitetta - olympiakultaa. Strategiaan liittyen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kyu Cup 2015 SIJAINTI ALUSTAVA OHJELMA KENDO. Kendo, Iaido ja Jodo kilpailut Porissa 31.10. 1.11.2015

Kyu Cup 2015 SIJAINTI ALUSTAVA OHJELMA KENDO. Kendo, Iaido ja Jodo kilpailut Porissa 31.10. 1.11.2015 Kyu Cup 2015 Kendo, Iaido ja Jodo kilpailut Porissa 31.10. 1.11.2015 Pori Kendoseura järjestää Kyu Cup kendokilpailut lokakuun lopulla 31.10. 1.11.2015 Porissa. Kaikki kyu tasoiset kendon, iaidon ja jodon

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Porvoon Miekkailijat Borgå Fäktare PM-BF Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Sisällysluettelo 1 Harjoitustoiminta... 3 1.1 Kevätkausi... 3 1.2 Syyskausi... 3 2 Kilpailutoiminta ja siihen liittyvät

Lisätiedot

Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry

Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry KOBUSHIKAI SHORINJIRYU KARATEDO Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry 1 DOJON SÄÄNNOT 1. Salille tultaessa ja poislähtiessä on tapana kumartaa dojon keskustaa kohti.

Lisätiedot

KOULUTUSPALAUTE. Suomen Judoliitto Kouluttaa. Koulutuksen nimi: Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa. huono hyvä. Mikä oli parasta?

KOULUTUSPALAUTE. Suomen Judoliitto Kouluttaa. Koulutuksen nimi: Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa. huono hyvä. Mikä oli parasta? KOULUTUSPALAUTE Suomen Judoliitto Kouluttaa Koulutuksen nimi: Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa Kouluttaja(t): Aika: Paikka: huono hyvä ETUKÄTEISINFO KOULUTUSPAIKKA KOULUTUKSEN HINTA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hallitus huolehtii valmentajien valinnasta ja palkkaamisesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johdolla.

Hallitus huolehtii valmentajien valinnasta ja palkkaamisesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johdolla. hallitus 9.12.2014 EsJt:n muodostelmaluistelun pelisäännöt Muodostelmaluistelun tavoitteet EsJt:n muodostelmaluistelun tavoitteena on tarjota luistelijoita kehittävää, laadukasta, pitkäjänteistä, määrätietoista

Lisätiedot