Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta"

Transkriptio

1 1

2

3 Selene Jokisaari Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta

4 Esipuhe Suomalainen maahanmuuttajapolitiikka alkoi muotoutua vasta 1990-luvun lopussa uusien ja aiempaa suurempien maahanmuuttajaryhmien saapuessa maahan. Politiikan keskeinen aikaansaannos oli uusi laki, joka koski maahanmuuttajien kotouttamista. Kotouttamislain (Laki N:o 493/1999) hyödyllisyys ja toimivuus nousi keskeiseksi tutkimuskohteeksi jo 2000-luvun alussa. Tämä tutkimus syntyi työministeriön tarpeesta selvittää kotouttamislain toteutumista käytännössä. Tutkimus suoritettiin Siirtolaisuusinstituutissa työministeriön tilaustutkimuksena, ja se on samalla osa kotouttamislain virallista seurantaa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millä tavoin kotouttamislaki toimii ja toteutuu käytännössä. Keskeinen teema on toteutuuko lain henki niissä toimenpiteissä ja käytännöissä, joihin lain kohteena olevat maahanmuuttajat joutuvat. Halusimme tietää, millä tavoin maahanmuuttajat ovat hyötyneet laista ja sitä seuranneista toimenpiteistä. Meitä kiinnosti erityisesti maahanmuuttajien omat kokemukset ja käsitykset toimenpiteistä. Lisäksi halusimme tietää, millä tavoin lain kohteena olevat maahanmuuttajat itse kokevat Suomeen kotoutumisen, ja minkälaisia asioita he tarvitsevat voidakseen kokea maan kodikseen tai ainakin sopeutuakseen ja voidakseen elää täällä (riittävän) hyvää elämää. Tutkimuksen seurantaryhmään kuului työministeriöstä työmarkkinaneuvos Timo Filpus ja maahanmuuttopolitiikan osastolta erikoissuunnittelijat Eeva Vattulainen ja Elina Ekholm. Toisena tutkimusvuotena ryhmään liittyi erikoissuunnittelija Sinikka Keskinen maahanmuutto- ja työlupa-asioiden toimeenpano-osastolta. Hän tuli korvaamaan muihin työtehtäviin siirtynyttä Ekholmia. Siirtolaisuusinstituutista seurantaryhmään kuului tutkimuspäällikkö FT Elli Heikkilä ja tutkija FM Selene Peltonen. Tutkimuksen alustavia tuloksia kuultiin vuoden 2001 lopulla osana työministeriön hallintovaliokunnalle antamaa selontekoa koskien kotouttamislain arviointia ja seurantaa. Toimikunnan puheenjohtajana toimi maahanmuuttopolitiikkaosaston johtaja Mervi Virtanen. Tutkimuksen tuloksia kuultiin myös eduskunnan työ- ja tasa- arvoasiainvaliokunnassa syyskuussa 2002 ja hallintovaliokunnassa saman vuoden joulukuussa. Tutkimus toteutettiin vuosina , jolloin myös raportti valmistui. Valitettavasti raportti joutui vuosiksi byrokratian rattaisiin, mihin osaltaan varmastikin vaikutti seurantaryhmän erinomaisen puheenjohtajan, Timo Filpuksen, siirtyminen eläkkeelle. Hänellä oli aito halu selvittää, miten kotouttamislaki tosiasiallisesti toimii ja hän osaltaan kannusti kriittisen ja riippumattoman tutkimuksen tekoon.. Haluan kiittää erityisesti elämänkumppaniani Olli-Jukka Jokisaarta tuesta ja kannustuksesta työprosessin eri vaiheissa ja myös raportin julkaisun vuosia kestäneen viivytyksen aikana. Viivästyksestäkin huolimatta tutkimuksen kriittinen sanoma on edelleen ajankohtainen. Turussa Selene Jokisaari (ent. Peltonen)

5 Sisällysluettelo Johdanto... 5 I Suomalainen integraatiopolitiikka Katsaus suomalaiseen maahanmuuttajatilanteeseen Suomalainen integraatiopolitiikka Kotouttamislaki Integraatio päämääränä Integraation käsitteestä Integraatio erilaisten maahanmuuttopolitiikoiden strategiana Kulttuurin ja identiteetin käsitteistä Suomalaisen integraatiopolitiikan ja kotouttamislain keskeiset päämäärät ja tavoitteet Integraatio kotouttamispolitiikan keskeisenä tavoitteena Tasa-arvo kotouttamislain päämääränä Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi: hyvinvointipolitiikasta kohti osallistumisenpolitiikkaa Suomalaisesta hyvinvointivaltioideologiasta hyvinvointiyhteiskunnaksi Suomalainen integraatiopolitiikka muuttuvan yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta tarkasteltuna Kotouttamislain toteuttamisen ideoista ja päämääristä Integraatiopolitiikan kritiikkiä II Aineisto Haastatteluaineisto Tietoa haastateltujen osaamispääomasta Haastateltujen koulutustaso Koulutustaso työhallinnon arvion mukaan Suomenkielentaito Suomenkielen taito työhallinnon virkailijan mukaan III Maahanmuuttajien kokemukset ja käsitykset suhteessa kotouttamislain tavoitteisiin ja toteutukseen Mitä kotoutuminen merkitsee maahanmuuttajille Mitä maahanmuuttajat tarvitsevat kotoutuakseen Parantaisi elämää Maahanmuuttajien päämäärät Koulutushalukkuus suhteutettuna koulutustasoon Kieliopintojen tarve ja työllistymishalukkuus koulutustaustan mukaan Tyytyväisyys omaan elämään Yhteenveto kotoutumisen ehdoista ja elämän päämääristä Maahanmuuttajien kokemuksia ja käsityksiä kotouttamislaista ja sen vaikutuksista Kotoutumissuunnitelmaan ja toimenpiteisiin vaikuttaminen Kotoutumisuunnitelman hyödyllisyys

6 2.3. Kotoutumissuunnitelmat ja työnhakusuunnitelmat Onko kotouttamislain voimaantulo muuttanut asemaa työnhakijana tai yhteiskunnan jäsenenä: Työvoimatoimiston asiakkaana ennen vuotta 1999 olleiden kokemus Miten kotoutumissuunnitelman laatiminen on auttanut kotoutumisessa Miten maahanmuuttajat ovat hyödyntäneet kotouttamislain myötä tarjolla olevia mahdollisuuksia asuinpaikkakunnallaan ja miten kotouttamistoimenpiteet ovat vaikuttaneet maahanmuuttajien Suomeen asettumiseen Maahanmuuttajien osallistuminen kursseihin Kielikursseihin ja maahanmuuttajakoulutukseen osallistuminen Suomenkielenryhmän taso Miten kielikursseille osallistuminen on vaikuttanut maahanmuuttajien Suomeen asettumiseen? Yhteenveto: miten kielikurssit ovat auttaneet kotoutumisessa Maahanmuuttajien ammatilliset valmiudet ja päämäärät Ammatilliset kurssit Tyytyväisyys ammatillisiin kursseihin Kuinka ammatillisille kursseille osallistuminen on auttanut kotoutumisessa Maahanmuuttajien osallistuminen työelämään Työharjoitteluun osallistuminen Työkokemus Suomessa Maahanmuuttajien kokemuksia työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston palveluista Maahanmuuttajien kokemus työvoimatoimiston palveluista Tulkkipalveluiden saatavuus Maahanmuuttajien kokemus sosiaalitoimiston palveluista Osallistuminen asuinpaikkakunnan toimintaan ja asumiseen liittyvät kysymykset Asumiseen liittyvä tyytyväisyys Osallistuminen kunnassa järjestettävään maahanmuuttajatoimintaan Integraation toinen puoli: etnisen identiteetin säilyttämisen mahdollisuudet Maahanmuuttajien osallistuminen yhdistystoimintaan Vaikuttaminen paikkakunnan asioihin Maahanmuuttajien harrastukset Tutustuminen suomalaisiin Tyytyväisyys asuinpaikkakuntaan Muuttohalukkuus paikkakunnalta Muuttohalukkuus pois Suomesta IV Miten kotouttamislain tavoitteet ovat toteutuneet maahanmuuttajien elämässä? Yhteenveto koutouttamistoimenpiteiden toteutuksesta maahanmuuttajien kokemusten perusteella Venäläiset parhaiten integroituneita ja somalialaisten ja irakilaisten monimuotoiset sopeutumisongelmat Onko maahanmuuttajien tasaveroinen osallistuminen yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin lisääntynyt?

7 2.1. Edistävätkö kotouttavat toimenpiteet maahanmuuttajien tasa-arvoista yhteiskuntaan osallistumista? Kotoutumissuunnitelma Ammatilliset kurssit ja työharjoittelu Kielikurssit ja sosiaalinen integraatio Yhteenveto: Minkälaista tasa-arvoa kotouttavat toimenpiteet rakentavat? Onko maahanmuuttajien valinnanvapaus lisääntynyt kotouttavien toimenpiteiden myötä? Onko kotouttamislain toteutus tukenut maahanmuuttajien etnisen identiteetin ja äidinkielen ylläpitoa? Vaihtoehtoisia lähestymistapoja maahanmuuttajien kohtaamiseen Lopuksi Lähteet Liitteet

8 Johdanto Suomi on perinteisesti ollut siirtolaisia lähettävä, ei niinkään vastaanottava maa. Tähän on osaltaan ehkä vaikuttanut Suomen pitkä historia toisen valtion alaisuudessa ja sen aiheuttama jonkinlainen vierauden pelko. Globalisaation murentaessa modernia kansallisvaltioihannetta, on Suomessakin ruvettu keskustelemaan monikulttuurisuudesta ja avoimuudesta toisille kulttuurisille ryhmille ja piirteille. Euroopan yhdentyminen tuo oman lisänsä keskusteluun. Toisaalta pyritään avautumaan ja tulemaan monikulttuurisiksi ja globaaleiksi yhteiskunniksi, ja toisaalta kansallisvaltiolliset ihanteet ja rakenteet edelleen ohjaavat käytännön politiikkaa. Ongelma on yhteinen kaikille (läntisille) kansallisvaltioille. Osana globalisaatiota, Euroopan yhdentymistä ja yleistä kansainvälistä kehitystä Suomeen on 1990-luvun alusta saapunut huomattavasti enemmän maahanmuuttajia kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Suomi omaksui tuolloin entistä avoimemman pakolaispolitiikan ja tulijoista suuri osa onkin saapunut pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Kuitenkin maahanmuuttajaväestömme on edelleen hyvin pieni muihin länsimaihin verrattuna. Vain muutama uusi maahanmuuttajaryhmä kykenee kokonsa puolesta muodostamaan varsinaisia etnisiä yhteisöjä ja nämä ovat keskittyneet lähinnä pääkaupunkiseudulle. Kuitenkin yhteiskuntamme on monikulttuurisempi kuin aiemmin ja uudet tulokkaat tulee ottaa huomioon yhteiskunnan kehitystä ja tasa-arvokysymyksiä pohdittaessa. Suomalainen yhteiskunta onkin uusien haasteiden edessä pyrkiessään muodostamaan sopivaa maahanmuuttajapolitiikkaa. Koska maassamme ei aiemmin ole ollut varsinaisia suuria maahanmuuttajaryhmiä, ei heitä koskevaa politiikkaakaan ole ennen tarvittu. Suomalaiset päättäjät ovatkin voineet aloittaa puhtaalta pöydältä maahanmuuttajien sopeutumiseen liittyvän politiikan rakentamisen. Muiden maiden kokemuksista ja virheistä on varmasti ollut suuri hyöty tässä tehtävässä. Kun suomalaista yhteiskuntaa pyritään tekemään monikulttuurisemmaksi, olisi hyvä ottaa huomioon, millä tavoin nämä kysymykset liittyvät maailmantalouteen ja sen muutoksiin, globalisaatioon ja sen tuomiin paineisiin. Jos nämä kysymykset jätetään huomiotta, voi olla että rakennamme epätasa-arvoista, syviin luokkajakoihin ja tuloeroihin perustuvaa monikulttuurisuutta, jossa etniset vähemmistöt ja pitkäaikaistyöttömät tai muutoin köyhyydessä elämään joutuvat muodostavat yhden alaluokan. Etniset kysymykset ja luokkakysymykset kulkevat monesti käsi kädessä. Suomen maahanmuuttajapolitiikan perustaksi on valittu monessa maassa hyväksi koettu integraatiopolitiikkaa ja täällä on ensimmäisten joukossa laadittu varsinainen integraatiolaki, jonka tarkoituksena on legitimoida integraatiopolitiikan keskeiset sisällöt. Integraatiopolitiikan lähtökohdissa pyritään maahanmuuttajien tasa-arvoon ja tuetaan heidän yksilöllistä kehitystään suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Mutta toteutuvatko nämä päämäärät maahanmuuttajien elämässä ja minkälaista politiikkaa ja tasa-arvokäsitystä integraatiopolitiikka lopulta edustaa? Tässä selvityksessä pyritään vastaamaan näihin kysymyksiin. Selvitykses- 5

9 sä tarkastellaan integraatiopolitiikan ideaa ja politiikan toteuttamista käytännössä: vastaako toteutus asetettuja tavoitteita? Ja minkälaista tasa-arvoa integraatiopolitiikalla rakennetaan, miten integraatiopolitiikassa näkyvät yleisen yhteiskuntapolitiikan henki ja arvot? Keskeisen osan tarkastelua muodostaa maahanmuuttajien puhelinhaastatteluista koottu aineisto, jonka kautta integraatiopolitiikan kohteena olevien ääni ja kokemus pyritään saamaan edes jossain määrin kuuluviin. Maahanmuuttajien autenttista ääntä tutkimuksessa tuskin tavoitetaan, mutta pyrkimys on kuitenkin, että he tulisivat kuulluksi itseään koskevassa keskeisessä asiassa. Yksi tasa-arvon toteutumisen edellytyksistä olisi, että maahanmuuttajat pääsisivät edustamaan itseään keskeisiin suomalaisiin instituutioihin ja elimiin eli tekemään itse päätöksiä ja selvityksiä, jotka koskevat heitä. 6

10 I Suomalainen integraatiopolitiikka 1. Katsaus suomalaiseen maahanmuuttajatilanteeseen Suomi on perinteisesti ollut maastamuuttomaa, josta ihmiset ovat lähteneet etsimään parempia työllistymismahdollisuuksia. Suomalaiset ovat muuttaneet pääasiassa muihin länsimaihin työmahdollisuuksien toivossa. Ruotsi on ollut suosituin siirtolaisuuden kohdemaa luvun alusta lähtien Suomi on vastaanottanut enemmän maahanmuuttajia kuin maasta on lähtenyt siirtolaisia. Tästä asti nettomuutto on alkanut kasvaa. (Heikkilä& Peltonen 2002)!990-luvun aikana maahanmuutto lisääntyi huomattavasti. Nykyisin maassamme asuu ulkomaalaista ja he muodostavat ainoastaan 1,9 prosentin osuuden koko väestöstä. Tähän lukuun sisältyvät kuitenkin ainoastaan Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset, joten todellinen maahanmuuttajien osuus Suomessa on hieman korkeampi. Ulkomailla syntyneitä asuu maassamme tällä hetkellä noin Suomen maahanmuuttajaväestö on siis joka tapauksessa maailman pienimpiä. (Tilastokeskus 2002:8.) Suurin osa maahanmuuttajaväestöstä on saapunut Suomeen inkerinsuomalaisina, pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Perinteinen työsiirtolaisuus on ollut melko vähäistä. Suurimmalla osalla 1990-luvulla maahanmuuttaneista ei ollut tiedossaan työpaikkaa Suomeen saapuessaan. (Forsander 2001a; ks. myös Jaakkola 2000; Heikkilä & Peltonen 2002.) Venäläiset (n ), virolaiset (n ), ruotsalaiset (n ), somalialaiset (4 500), jugoslavialaiset (n ) ja irakilaiset (n. 3000) muodostavat Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät. Suurin osa ryhmiin kuuluvista on saapunut viime vuosikymmenen aikana. Venäläiset ja virolaiset ovat pääasiassa muuttaneet Suomeen inkerinsuomalaisina paluumuuttajina ja osittain avioliittojen myötä avioiduttuaan suomalaisen puolison kanssa. (ks. Tilastokeskus 2002: 8.) Ruotsalaiset ovat suureksi osaksi suomalaisia paluumuuttajia edustaen täältä siirtolaisina lähteneitä ja heidän jälkeläisiään. Somalialaiset, jugoslavialaiset ja irakilaiset ovat pääasiassa saapuneet Suomeen joko pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Uusien maahanmuuttajaryhmien ilmaantuessa Suomeen, poliitikot ja muut päättäjät ovat joutuneet kohtaamaan uudenlaisia ongelmia ja kysymyksiä. Monissa muissa länsimaissa siirtolaisuus on pitkään ollut yksi työpoliittinen kysymys ja keino. Näissä maissa mahanmuuttajien sopeutumiskysymyksiä on jouduttu miettimään huomattavasti kauemmin. Suomessa tällaisen politiikan tarve on tullut vasta viimevuosikymmenenaikana tarpeelliseksi. Maahanmuuttajien korkea työttömyys on yksi niistä politiikan osa-alueista, joita integraatiopolitiikassa joudutaan miettimään. Maahanmuuttajien työttömyysaste on huikeasti korkeampi kuin koko väestöllä. Maahanmuuttajien keskimääräinen työttömyysaste oli 31,5 prosenttia vuonna 2001, kun koko väestöllä osuus oli yhdeksän prosenttia. Eri maahanmuuttajaryhmien välillä työttömyysaste kuitenkin vaihtelee suuresti. Pakolaistaustaisilla ryhmillä työttömyysaste on yleensä muita korkeampi. Irakilaisten työttömyysaste oli vuonna 2001 lähes 80 prosenttia ja somalialais- 7

11 ten noin 60 prosenttia. Venäläisten työttömyysaste oli puolestaan 45 prosenttia. (Tilastokeskus 2002:8.) Maahanmuuttajien korkea työttömyys muodostaa paitsi yksilötason ongelmia myös yhteiskunnallisen ongelma-alueen. Maahanmuuttajien sopeutuminen ja kotoutuminen ovat kuitenkin laajempialaisia prosesseja, joita varten tarvitaan myös moniulotteista politiikkaa. 2. Suomalainen integraatiopolitiikka Vuonna 1995 asetettiin Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta suunnittelemaan ja antamaan kehykset suomalaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Suomalaisen mahanmuuttoja pakolaispolitiikan lähtökohtina pidetään perustuslakia ja muuta kansallista lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia. (Sisäasianministeriö 1/1997: 34.) Perustuslain muutoksessa vuonna 1995 perusoikeudet määriteltiin uudelleen ja ne ulotettiin kansalaisten piirin ulkopuolellekin kaikkiin Suomen oikeusjärjestelmän piirissä oleviin ihmisiin eli myös maahanmuuttajiin. Ainoa perusoikeus, joka koskee ainoastaan Suomen kansalaisia on äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä valtiollisissa asioissa. Äänioikeus onkin ainoa asia, jonka suhteen maahanmuuttajat ovat periaatteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa suomen kansalaisiin (ks. laki N:o 731/1999:14 ). Perusoikeuksien uudistuksessa oli myös uusi näkökulma, jonka mukaan yksilön vapaus ja oikeudet turvataan valtiosäännöllä. Lisäksi uutena näkökulmana korostettiin yksilön oikeutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. (Nousiainen: laki N:o 731/1999.) Ennen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan asettamista ja mietinnön antamista Suomella ei varsinaisesti ollut virallisesti määriteltyä ulkomaalaispolitiikkaa. Käytäntö asioissa onkin muodostunut pitkälti asiaa koskevan lainsäädännön, ministeriöiden ohjeiden ja viranomaisten tekemien päätösten pohjalta. Maahanmuuttajien asemaa ovat ohjannet Suomen ratifioimat kansainväliset sopimukset mm. ihmisoikeuksista. Suomen oma lainsäädäntö ja erityisesti perustuslain takaamat perusoikeudet määrittelevät myös merkittäviltä osin maahanmuuttajien asemaa. Suomalaisen mahanmuutto- ja pakolaispolitiikan lähtökohtina on pidetty perustuslakia ja muuta kansallista lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia. (Sisäasiainministeriö 1997: 34.) Maahanmuuttajien asemaa ja Suomen suhdetta maahanmuuttoon määriteltäessä suurimpana ongelmana oli ennen toimikunnan mietinnön antamista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla selkeiden pitkäntähtäimen poliittisten kannanottojen puuttuminen Kotouttamislaki Maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan antama mietintö johti hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen periaateohjelman hyväksymiseen Ohjelman yksi kolmesta lähtökohdasta on maahanmuuttajien kotoutuminen. Hallituksen ohjelmassa tavoitteeksi kirjattiin kaikkien maahanmuuttajien, eli siirtolaisten, paluumuuttajien ja pakolaisten, joustava ja tehokas kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. 8

12 Mietinnössä muotoillaan maahanmuuttajien vastaanoton ja yhteiskuntaan integroitumisen eli kotouttamisen periaatteet. Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta ehdotti kotoutumista koskevan lain säätämistä, sillä kotoutumista koskevien poikkihallinnollisten kysymysten yhteensovittaminen, suunnittelu ja seuranta on vaikeaa ilman lainsäädäntö perustaa. (Työministeriö 316/2002:1; ks. myös Sisäasianministeriö 1/1997.) Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (Laki 493/1999) tuli voimaan Lain päämääränä on kotoutumisen osalta edistää maassa pysyväisluontoisesti oleskelevien maahanmuuttajien integroitumista eli kotoutumista, tasaarvoa ja valinnan vapautta suomalaisessa yhteiskunnassa. Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin, mitä näillä päämäärillä laissa ja sen perusteluissa tarkoitetaan ja minkälaisiin tavoitteisiin niiden kautta pyritään Integraatio päämääränä Kotouttamislain keskeisin sisältö on juuri maahanmuuttajien integraation eli kotoutumisen tukeminen. Monet länsimaat ovat omaksuneet integraatiopolitiikan maahanmuuttajapolitiikakseen. Integraation käsitteellä tarkoitetaan kokonaistumista, eheytymistä, jossa erilaiset ainekset ja tai tapahtumat sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Valtioiden keskinäisissä suhteissa sillä tarkoitetaan yhdentymistä ja kansojen kiinteää yhteistoimintaa, mm. ylikansallisten yhteisöjen muodostamista ja teollisuuksien yhdistämistä ylikansallisiksi markkinaalueiksi. (Aikio 1989: 291.) Euroopan Unionin jäsenmaiden keskinäisiä suhteita ja Unionin toimintaa kuvataan usein jäsenmaiden integraationa ja Euroopan yhdentymisenä Integraation käsitteestä Kulttuurintutkimuksessa ja sosiaalipsykologiassa integraation käsitteellä on viitattu maahanmuuttajien prosesseihin ja asenteisiin, joita he omaksuvat maahanmuuton seurauksena. Integraation käsitteellä ollaan tarkoitettu yhtä akkulturaation muotoa. Akkulturaatiolla tarkoitetaan kulttuurisia muutoksia, jotka tapahtuvat eri kulttuuristen ryhmien kohdatessa ja joutuessa keskinäiseen vuorovaikutukseen tai jonkin kulttuurisen ryhmän tapojen omaksumista jossain toisessa kulttuuriryhmässä.. (Berry 1997: 6-7.) Muita akkulturaation muotoja ovat assimilaatio, separaatio ja marginalisaatio. Yhteis- kuntapolitiikassa samoja käsitteitä ja strategioita on käytetty maahanmuuttajien sopeuttamisessa eli maahanmuuttajapolitiikoissa. (Emt.) Integraatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa maahanmuuttaja pyrkii säilyttämään etnisen identiteettinsä mahdollisimman yhtenäisenä osallistuen samanaikaisesti laajempaan yhteiskuntaan sen olennaisena osana. (Berry 1997: 9-10.) Monikulttuurisuudella tarkoitetaan yleisimmin juuri tällaista monikulttuurisuutta, jossa kulttuuriset alaryhmät, kuten maahanmuuttajayhteisöt, osallistuvat yhteiskunnan toimintaan valtayhteiskunnan ehdoilla säilyttäen ja pitäen yllä etnistä identiteettiään ja kulttuurisia piirteitään yksityiselämässään. (ks. Rex 1997.)Tällöin yhteiskuntaan osallistuminen edellyttää integraatiota yhteiskuntarakenteisiin ja valtaväestön edustamien arvojen tunnustamista ja valtakulttuurin käytäntöjen hallintaa. (Ahponen 2001: ) Etniset piirteet ja kulttuuriset käytännöt rajataan siis yksityiselämään kuuluviksi ja siellä harjoitettaviksi. 9

13 Integraatiolle vaihtoehtoinen uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriseen tilanteeseen mukautumisen (akkulturaation) strategia on assimilaatio, jossa maahanmuuttaja pyrkii ennen kaikkea vuorovaikutukseen valtayhteiskunnan kanssa pyrkien sulautumaan sen kulttuuriseen arvomaailmaan ja toimintatapoihin hyläten etnisen identiteettinsä. Yhteiskuntapolitiikkana assimilaatiostrategiaa toteutettiin pitkään mm. Yhdysvalloissa, jonka keskeinen maahanmuuttajastrategia on ollut toimia sulatusuunina, jossa kaikki alkuperältään erilaiset ryhmät sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on ollut sulauttaa kaikki kansat yhtenäiseen amerikkalaiseen unelmaan ja identiteettiin. Viime vuosikymmeninä USA:ssa on ruvettu korostamaan pluralismin merkitystä ja erilaisuuden huomioimisen tärkeyttä (jossain määrin). (Graves 1995, ) Separaatiostrategialla tarkoitetaan maahanmuuttajien vetäytymistä valtayhteiskunnallisesta kontekstista erillisiin alakulttuureihin ja ryhmiin pyrkimyksenä säilyttää mahdollisimman hyvin etninen identiteettinsä ja kulttuurisia piirteitä. Samalla valtayhteiskunnan arvoja ja kulttuurisia piirteitä pyritään välttämään. (Berry 1997.) Yhteiskuntapolitiikkana segregaatiota voidaan harjoittaa mm. liberaalina monikulttuurisuuspolitiikkana, jossa valtayhteiskunnan edustajat määrittelevät erityisryhmien kulttuuriset identiteetit alakulttuureiksi, joille voidaan myöntää oma kulttuuripoliittisesti perusteltu toimintakenttänsä. Tällainen politiikka johtaa helposti vähemmistöryhmien ghettoutumiseen, eikä se muuta valtavirtastrategiaa tai -yhteiskuntaa. (Ahponen 2001: 304.) Marginalisaatio syntyy tilanteessa, jossa on vain vähän mahdollisuuksia tai kiinnostusta säilyttää alkuperäistä kulttuuriaan (usein kulttuurinsa menettämiseen pakotettuna) ja samanaikaisesti hyvin vähän kiinnostusta olla vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien edustajien kanssa (usein syrjinnän ja poissulkemisen seurauksena). Nämä maahanmuuttajat ovat päinvastaisessa tilanteessa kuin integraatiostrategian mukaisesti suuntautuneet. Marginalisaatio luonnehtii maahanmuuttajia, jotka hyljeksivät sekä omaa kulttuuriaan (yleensä kulttuurinsa kadottamiseen pakotettuina) että menettävät yhteydet myös isäntäkulttuuriin (yleensä syrjimisen ja poissulkemisen seurauksena). (Berry 1997: 9-10.) Integraatiostrategian on todettu monissa tutkimuksissa olevan paras strategia sekä maahanmuuttajien sopeutumisen ja hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta. Integraatio on osoittautunut hyvinkin erilaisissa yhteiskunnissa parhaaksi ja toimivimmaksi maahanmuuttajien psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Integraatiostrategia on havaittu olevan toimivin sekä monikulttuurisissa eli pluralistisissa yhteiskunnissa että assimilaatiota korostavissa yhteiskunnissa. Assimilatiivista näkemystä edustavat mm. USA ja Norja. USA on edustanut assimilatiivista strategiaa sulatusuuni-ideologian näkökulmasta. Norja puolestaan on hyvin pieni valtio, jossa on ainoastaan vähän maahanmuuttajia. Suomi on monessa mielessä lähellä norjalaista yhteiskuntaa. (Berry 1997.) Integraatiostrategia voi toimia ainoastaan yhteiskunnissa, jotka ovat selvästi monikulttuurisia, ja joissa tietyt edellytykset vallitsevat. Näitä edellytyksiä ovat: laajalle levinnyt hyväksyntä kulttuurisen monimuotoisuudesta tärkeänä arvona (esim. myönteisen monikulttuurisuusideologian vallitseminen yhteiskunnassa), ennakkoluulojen suhteellinen vähyys (esim. hyvin vähän etnosentrisyyttä, rasismia ja syrjintää), kulttuuriryhmien väliset, molemmin puolin myönteiset (esim. ei erityisiä ryhmien välisiä vihamielisyyksiä) ja kaikkien ryhmien laajempaan yhteiskuntaan sitoutumisen tai identifioitumisen ilmapiiri. (emt.) 10

14 2.4. Integraatio erilaisten maahanmuuttopolitiikoiden strategiana Integraatiostrategian on siis todettu monissa yhteiskunnissa toimivammaksi maahanmuuttajien sopeuttamisen strategiaksi kuin esimerkiksi assimilaatio. Integraatio on määritelty maahanmuuttajapolitiikoissa lähtökohtaisesti juuri assimilaation vastakohdaksi korostaen maahanmuuttajien etnisen identiteetin ja kulttuuristen piirteiden arvoa. Integraatiolla ollaan kuitenkin tarkoitettu hyvinkin erilaisia ja erilaisia arvoja painottavia yhteiskuntapolitiikkoja. Yhdistävän tekijänä niissä on juuri maahanmuuttajien kulttuurisen identiteetin hyväksyminen jonkinasteiseksi arvoksi. (Hagelund 2002; Tanner 2003.) Integraatiolla ollaan voitu tarkoittaa yksinomaan maahanmuuttajien etnistä identiteettiä säilyttämään pyrkivää politiikkaa, jolloin integraatiostrategialla on pyritty vastustamaan yhteiskunnassa esiintyviä assimilatiivisia (valtakulttuuriin sulauttavia) vaikutuksia. Toisaalta integraatio on voitu nähdä monikulttuurisuuden yleisenä teesinä, jonka avulla koko yhteiskunta muuttuu monikulttuurisemmaksi ja -arvoisemmaksi. Integraation päämäärät ovat voineet myöskin vaihdella eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Keskeinen ero eri integraatiopolitiikoiden välillä syntyy erilaisista vallitsevista yhteiskuntapolitiikoista ja niiden keskeisistä arvoista. Maahanmuuttajapolitiikka yleensä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista arvomaailmaa ja politiikkaa. Integraation käsite maahanmuuttajapolitiikassa ja myös kulttuurintutkimuksessa pitää yleensä sisällään oletuksen maahanmuuttajien etnisestä identiteetistä pysyvänä ja yhtenäisenä identiteettinä, jonka säilyttäminen nähdään siis myös yhteiskuntapoliittisena arvona. Monet kulttuurintutkijat ovat kuitenkin viime aikoina kritisoineet tällaista etnisen identiteetin käsitystä Kulttuurin ja identiteetin käsitteistä Kulttuurin ja identiteetin käsitteitä on määritelty viime vuosikymmenien aikana udelleen luvlta alkaneen barthilaisen vallankumouksen seurauksena kulttuurin käsite ja tutkimuksen kohde määriteltiin uudelleen. Sinänsä kulttuurin käsite on hyvin monisärmäinen ja monimutkainen, sillä kulttuurin määritelmiä on lukuisia erilaisia. A.l. Kroeber, ja Clyde Kluckhohn luettelivat 1950-luvulla 161 kulttuurin määritelmää. (Knuuttila 1989: 29.) Kulttuurin käsitteellä on kulttuurin tutkimuksen parissa tarkoitettu perinteisesti jotain pysyvää, joka on säilynyt jonkin ryhmän tai aikakauden piirteenä tai kulttuurisena materiaalina.. (Anttonen 1999: ) Aikaisemmin korostettiin kulttuurin pysyvyyttä ja yhtenäisyyttä. Kulttuurin käsite oli läheisessä yhteydessä nationalismin käsitteeseen, jolloin kulttuurinen identiteetti ja kulttuuri edustivat kansallisvaltion homogenisoivaa yhteisyyttä. Kansallisuudet ja kansat nähtiin toisistaan kulttuurisesti eroavina sisäisesti yhtenäisinä ryhminä. Kulttuurinen identiteettikin nähtiin yhtenäisenä ja samanlaisena pysyvänä kokonaisuutena. (Anttonen 1999: ) Nykyisin kulttuurin käsite mielletään enemmän jotain kulttuurin näkökulmaa jota jokin sosiaalinen ryhmä käyttää hyväkseen tehdessään eroa oman ja muiden ryhmien välillä. Kulttuuria ei enää mielletä pysyväksi entiteetiksi, joka pysyy samana ja toisaalta on itsekin toimija, joka tekee asioita. Kulttuurisen käsite on otettu käyttöön kuvaamaan eroa perinteisen staattisen kulttuurin käsitteen ja uuden kulttuurisen käsityksen välille. Kulttuurinen viit- 11

15 taa niihin ajatusrakennelmiin, joilla käsitteellistetään uskomuksia, käytäntöjä, jatkumoja ja muutoksia. Kulttuuriset käytännöt ovat prosesseja, eivät jotain staattista ainesta. Kulttuurisella viitataan myös kulttuuriseen monimuotoisuuteen, joka on vastakkainen homogenisoivan perinteisen kulttuurikäsityksen kanssa. Kulttuurin itsenäinen olemassaolo on myöskin haluttu kyseenalaistaa mm. toteamalla, ettei kulttuuri voi ajatella, sillä se on itsessään ajatusten tuotos. (Anttonen 1999: ; Goodenough 1994: 267.) Kulttuurisen identiteetin käsitteen kohdalla on tapahtunut samanlainen muutos. Aiemmin kulttuuriset identiteetit on kuviteltu vastaavalla tavalla pysyviksi ja yhtenäisiksi eniteeteiksi, jotka säilyvät suhteellisen samanlaisina ihmisen koko elämän ajan. Nykyiset kulttuurintutkimuksen suuntaukset ovat kyseenalaistavat tätä käsitystä. Monimuotoisessa kulttuurisessa ympäristössä elävät ihmiset eivät nykyisten käsitysten mukaan yleensä pyri säilyttämään alkuperäistä ja pysyvää etnistä identiteettiään (separaatio) tai samaistumaan ja sulautumaan valtakulttuuriin. Erilaisessa kulttuurisessa ympäristössä elämään joutuvat ihmiset ennemminkin joutuvat neuvottelemaan kulttuurista identiteettiään ja kulttuurisia arvojaan erilaisten kulttuuristen käsitysten ja arvojen välillä. Näiden ihmisten kulttuurinen identiteetti ei muotoudu yhtenäiseksi ja pysyväksi identiteetiksi, vaan enemmin mosaiikiksi, joka koostuu erilaisista kulttuurisista aineksista ja fragmenteista. Tällöin maahanmuuttajien kulttuurinen identiteetti muotoutuu eräänlaiseksi hybridiksi eli sekamuodoksi koostuen erilaisista kulttuurisista aineksista ja arvoista, jotka saattavat olla keskenään ristiriitaisia ja näennäisen yhteen sovittamattomia. Hybridit identiteetit eivät ole palautettavissa suoraan niihin kulttuurisiin viiteryhmiin, joiden välisestä neuvottelusta ja vuorovaikutuksesta ne nousevat esiin. Ne muodostavat ja luovat uusia kulttuurisia muotoja ja ajattelutapoja. (Hall 1992: ; Bhabba 1995; ; Bhabba 2000: ) Kulttuurintutkimuksen piirissä on alettukin puhua hybrideistä identiteeteistä integraation, assimilaation ja separaation sijaan. Hybridiyteen liittyy myös toisenlainen yhteiskunnallinen lähestymistapa. Integraation ja assimilaation käsitteet lähtevät liikkeelle valtayhteiskunnan näkökulmasta, jossa keskeisenä ajatuksena on, miten maahanmuuton seurauksena yhteiskuntaan saapuneet uudet etniset vähemmistöt saadaan parhaiten sopeutettua yhteiskuntaan. Hybiridin identiteetin näkökulmasta keskeinen kysymys onkin uuden kulttuurisen ajattelutavan luominen, jossa asuinmaan yhteiskunta ei välttämättä ole ainoa tai lainkaan samaistumisen ja integraation kohde. Hybridien identifikaatioiden kautta maahanmuuttajat saattavat enemminkin tai samanaikaisesti samaistua entisen kotimaansa yhteiskuntaan. Vaihtoehtoisesti samaistumisen kohteena ja keskeisenä sosiaalisena verkostona saattaa olla muissa maissa asuvat samalta alueelta olevat lähtöisin olevat siirtolaiset tai pakolaiset. Näiden identifikaatioiden rinnalla voi keskeisenä samaistumisen kohteena ja kuulumisen paikkana olla myös asuinmaan yhteiskunta. Asuinmaan yhteiskunta ei kuitenkaan ole enää keskiössä tai ainoa identifikaation ja kulttuurisen identiteetin määrittelyjen kohde. (Forsander 2001b:50-54; Huttunen 2002: 44-45; Povrzanovic Frykman 2001a: ) Monet tutkijat ovatkin kritisoineet integraatiokeskeistä ajattelua, tutkimusta ja politiikkaa, sillä siinä keskitytään valtayhteiskunnan näkökulmaan tavalla, jonka todellisuus on osoittanut tietyllä tavalla vaillinaiseksi. Integraation ja assimilaation tilalle on nostettu diasporan ja transnationaalin käsitteet, joilla lähtömaahan tai sieltä lähteneisiin ihmisiin liittyvää toi- 12

16 mintaa ja yhteydenpitoa on pyritty kuvaamaan. Jotkut tutkijat toteavat, ettei integraatiosta pitäisi enää puhua, sillä todellisuus eroaa integraatiokäsitteen antamista mielikuvista. (ks. Anttonen 1999; Huttunen 2002; Povrzanovic Frykman 2001a.) Transnationaalilla on yleensä viitattu epävirallisiin valtioiden rajat ylittäviin suhteisiin ja käytäntöihin. Transantionaalilla toiminnalla on tarkoitettu yksilöiden, perheiden ja epävirallisten ryhmien valtioiden rajat ylittävää toimintaa erotuksena valtioiden ja järjestöjen kansainvälisestä toiminnasta. (Huttunen 2002: 44.) Transnationaalilla toiminnalla ja siteillä viitataan usein maahanmuuttajien ja siirtolaisten suhteisiin entisiin kotimaihinsa. Transnationalismilla tarkoitetaan myös eri maihin muuttaneiden ja asettuneiden, mutta samalta alueelta lähtöisin olevien siirtolaisten keskinäisiä verkostoja ja suhteita. Transnationaali toiminta voi olla luonteeltaan poliittista, taloudellista tai kulttuurista. Tyypillistä toiminalle on, että uudessa kotimaassaan asuva maahanmuuttaja harjoittaa jotain edellä mainittua aktiviteettia entisen kotimaansa kanssa samalla vaikuttaen lähtömaansa tilanteisiin (mikro- tai makrotasolla). (ks. Werbner 2002: ; Forsander 2001b:50-54.) Transnationaalinen identifikaatio tarkoittaa suuntautumista lähtömaansa kulttuurisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin tai poliittisiin toimintoihin ja suhteisiin. Samanaikaisesti maahanmuuttaja voi identifioitua ja tuntea lojaalisuutta myös uuden asuinmaansa politiikoita ja yhteiskuntaa kohtaan. Transnationalismi mahdollistaa kuulumisen kahteen tai useampaankin kansalliseen lojaliteettiin. Tämä ei välttämättä tarkoita muodollisia poliittisia oikeuksia kahdessa (tai useammassa) valtiossa, vaan enemmän on kyse vapaaehtoisesta tunteiden ja toiminnan tasolla tapahtuvasta lojaaliudesta kahta valtiota ja yhteiskunta kohtaan. (Povrzanovic Frykman 2001a: ) Kuitenkin kaksoiskansalaisuuden ja poliittisten oikeuksien myöntäminen useampaa kuin yhteen maahan on ajankohtainen kysymys myös Suomessa. kaksoiskansalaisuuden mahdollisuus herättää kysymyksiä, mitä tapahtuu kansallisvaltioiden demokraattiselle järjestelmälle, jos kansalaisilla on poliittisia oikeuksia kahdessa maassa (Forsander 2001b:50.) Diasporan käsitteellä tarkoitetaan usein yhtä transnationaalien suhteiden erityistyyppiä. Diasporan käsitteeseen liittyy transnationalismia selkeämmin ajatus lähtömaasta, yhteisestä kotimaasta paluun toiveesta tai ylipäätään sitoutumisesta maantieteellisesti miellettyyn kotimaahan. (Huttunen 2002: 45.) Diasporaidentiteettiä pidetään myös yhtenä hybridien identiteettien muotona, joka muotoutuu läheisessä suhteessa lähtömaan tai alueen oletettuihin kulttuurisiin pirteisiin. Diasporalla viitataan yleensä ottaen jonkin etnisen yhteisön jäseniin, jotka elävät poissa maasta, jossa heidän esi-isänsä ovat syntyneet säilyttäen kuitenkin vahvat siteet tähän maahan. Diasporassa elävät ihmisillä jotka on tuomittu pakenemaan kotimaastaan poliittisen vainon tai sodan vuoksi, säilyttävät usein vahvat intellektuaaliset, kulttuuriset tai henkiset siteet kotimaahansa. Erityisesti pakolaisuuden alkuvaiheessa kotimaa säilyy keskeisenä tunteiden kiinnittymisen paikkana. (Povrzanovic-Frykman 2001a:18; ks. myös Gilroy 1992: ) Diaspora, transnationaali ja hybridit identiteetit liittyvät myös myöhäismoderniksi tai jopa postmoderniksi kutsuttuun aikaan. Myöhäismodernin ajan ilmiöt liittyvä kapitalismin ja modernin teknologia- ja edistysuskon kehitysvaiheeseen, jossa alkuvaiheen modernille yhteiskunnalle tyypilliset ilmiöt alkavat muuttaa muotoaan. (ks. Sennet 1999; Giddens 1992.) 13

17 Markkinatalous on levinnyt ja kehittynyt sellaiselle asteelle, jossa kansallisvaltiot eivät enää tarjoakaan parasta kehystä toiminnalle. Niitä tarvitaan edelleen julkisten palvelujen ja infrastruktuurien tuottajina, mutta ei enää kansallisen tai kansainvälisen teollisuuden turvaajina. Osakemarkkinat toimivat monikansallisesti ja monikansalliset yritykset tarvitsevat toimintaympäristökseen enemmin kansallisvaltioiden rajoituksista, kuten verotuksesta ja tulleista vapaita markkinoita. Kapitalismin ideaan kuuluu jatkuva voiton tavoittelu, eivätkä kansalliset toimintakentät enää riitä tässä prosessissa. Tarvitaankin vapaata kauppaa ja talouden globalisaatiota, jotta voitot olisivat aina edellistä vuotta suurempia. Taloudellisen globalisaation seurauksena ihmisten halutaan voivan myös liikkua vapaammin, jotta he olisivat käytettävissä olevan työvoimana tarvittaessa kansainvälisillä markkinoilla. (Beck 1999; Sennet 1999; Martin et al ) Globalisaation seurauksena tavarat, ihmiset ja ajatukset ylittävät rajoja ennenäkemättömällä tavalla. Ihmiset joutuvat tulemaan aiempaa tietoisemmiksi maantieteellisesti toisaalla tapahtuvista asioista ja ilmiöistä. Seurauksena oin kulttuurista ja kansallista homogenisoitumista eli yhdenmukaistumista. Toisaalta puhutaan myös glokalisaatiosta, jolla viitataan globalisaation paikallisen tason ilmiöihin. Glolakisaatiolla tarkoitetaan paikkalista eriytymistä ja paikallisia kulttuurisia piirteitä, jotka kommunikoivat globaalien taloudellisten ja kulttuuristen ilmiöiden kanssa ollen osa globaalia suuntausta omalla erityislaatuisella tavallaan. (Hall 1992: ; Beck 1999.) Seuraavassa tarkastellaan suomalaista integraatiopolitiikkaa, sen sisältöjä ja päämääriä sekä taustalla vaikuttavia ideoita ja niiden nivoutumista osaksi laajempia poliittisia ilmiöitä. 3. Suomalaisen integraatiopolitiikan ja kotouttamislain keskeiset päämäärät ja tavoitteet Integraatiopolitiikan ja kotouttamislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien integraatiota eli kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta suomalaisessa yhteiskunnassa toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen hallintaa. Käsitteet ovat kovin abstrakteja, joten niiden ymmärtämiseksi tulee tarkastella näissä yhteyksissä niille annettuja määreitä sekä laajempia yhteiskuntapoliittisia linjauksia Integraatio kotouttamispolitiikan keskeisenä tavoitteena Integraatio määritellään kotouttamislaissa maahanmuuttajan yksilölliseksi kehitykseksi, jonka tavoitteena on maahanmuuttajan osallistuminen työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Tätä prosessia nimitetään kotoutumiseksi. Integraatiota pyritään tukemaan viranomaisten järjestämillä kotoutumista edistävillä toimenpiteillä ja voimavaroilla. Viranomaisten kotoutumista tukevaa toimintaa kutsutaan kotouttamiseksi. (Laki 493/1999:2.) Integraatiolla tarkoitetaan siis pitkälti berryläistä eli perinteistä integraatioprosessia. Keskiössä on maahanmuuttajien sopeuttaminen ja sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan an- 14

18 nettaessa samalla mahdollisuus etnisen identiteetin jonkinasteiselle säilyttämiselle. Lähtökohta on siis selvä, mutta tarkemman käsityksen saamiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota lain sisältämiin määrittelyihin ja perusteluihin. Olennaista on integraation käsitteen nivoutuminen muihin maahanmuuttajan kotoutumisen tavoitteita määrittelevin käsitteisiin. Erityisessä asemassa on kotoutumisen suhde tasa-arvon käsitteeseen, jonka kautta määritellään maahanmuuttajien asemaa suhteessa valtaväestöön ja muuhun väestöön Tasa-arvo kotouttamislain päämääränä Kotouttamislain tavoitteena on edistää mahanmuuttajien tasa-arvoa ja valinnan vapautta. Laissa ei juurikaan määritellä, minkälaista tasa-arvoa siinä tarkoitetaan. Lain mukaan tasaarvoa tulee edistää sellaisilla toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Lisäksi maahanmuuttajien valinnanvapautta tulee kotouttamislain mukaan edistää. Valinnanvapaus liittyy myös tasa-arvo käsitykseen. Kotoutumisen tavoitteena ei pidetä maahanmuuttajien ja valtaväestön välistä tasaarvoisuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, vaan maahanmuuttajien osallistumista työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Kuitenkin kotouttamislain perusteluissa todetaan, että integroitumisen keskeisenä periaatteena on maahanmuuttajien osallistuminen yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Maahanmuuttajien ja muun väestöön tasavertaista osallistumista yhteiskunnan keskeisille sektoreille voidaan siis pitää yhtenä integraatiopolitiikan periaatteena. Tasa-arvon päämäärän ymmärtämiseksi täytyy käsitettä kuitenkin tarkastella tarkemmin. Länsimaissa ajatteluperinteessä tasa-arvon käsitteellä ja idealla on perinteisesti ollut kaksi tärkeää suuntausta. Tasa-arvon määrittelyssä on ollut keskeistä sen sisältämä vapauskäsitys ja mistä näkökulmasta tasa-arvo määritellään. Toinen suuntaus on nojannut positiivisen vapauden vapauskäsitykseen ja tasa-arvo on määritelty tasa-arvoisten lähtökohtien näkökulmasta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on perinteisesti edustanut tällaista tasa-arvo näkemystä. Lähtökohtien tasa-arvossa yksilöiden oikeudet ja vapaudet perustuvat positiiviseen vapauskäsitykseen. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan yksilön vapaus määrittyy hänen lähtökohtaisten toimintamahdollisuuksiensa ja vaihtoehtojensa kautta. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan ihmisille annetaan mahdollisuudet toimia ja elää yhteiskunnan osana. Näkemyksen mukaan tulisi taata yksilön vapaus ja osuus yhteiskunnan materiaalisista resursseista. Positiivinen vapauskäsitys usein yhdistetään kommunitarismin perinteeseen, jossa yhteiskunnan edut asetetaan yksilön etujen edelle. Positiivinen vapauskäsitys korostaa yksilöiden lähtökohtaista mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tämä tarkoitetaan lähtökohtaista tasa-arvoa erilaisiin tavoitteisiin pyrittäessä ja tasaarvoista mahdollisuutta tavoitteidensa saavuttamiseen. Tilanteen mahdollistamiseksi on yhteiskunnan materiaalisten ja muiden resurssien jakamisen tavoitteena antaa kaikille se osuus, jonka he tarvitsevat. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan keskeisimpiä päämääriä on parantaa heikoimmassa asemassa olevien asemaa yhteiskunnassa. Nämä periaatteet ovat olleet pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisiä periaatteita. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on pyrkinyt antamaan ja takaamaan asukkailleen mahdolli- 15

19 simman tasa-arvoiset lähtökohdat. Hyvinvointivaltion näkökulmasta tasa-arvoa on siis määritelty yhteiskunnan jäsenten lähtökohtaisten mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta. Positiivinen vapauskäsitys merkitsee, että epätasa-arvoisia lähtökohtia tasoittamalla yhteiskunnan jäsenille pyritään antamaan mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat. Tällaisen toimintaperiaatteen voidaan katsoa rajoittavan yksilön negatiivista vapautta. Toinen keskeinen länsimaissa vallinnut vapauskäsitys on siis negatiivisen vapauden käsitys, jonka mukaisesta näkökulmasta tasa-arvo määritellään yksilöiden mahdollisuuksien tasaarvon mukaan. Negatiivisen vapauskäsityksen mukaan yksilöiden vapaus määritellään valinta- ja toimintamahdollisuuksina, joita mikään auktoriteetti, kuten valtio, ei rajoita suorasti tai epäsuorasti. Libertaristit korostavat omistusoikeuksia. Näkökulma perustuu John Locken ajatukseen yksilön oikeudesta omaan persoonaansa ja ruumiiseensa, josta seuraa, että hänellä oikeus myös oman työnsä tai taitonsa tuotoksiin. Negatiivisen vapauskäsityksen mukaisessa ajattelussa yksilön etua priorisoidaan yhteiskunnan etuun nähden. Negatiivisen vapauskäsityksen mukainen tasa-arvokäsitys on ollut vallalla liberalistisemmissa yhteiskunnissa kuten Yhdysvalloissa. (Hellsten 1996.) Negatiivisen vapauskäsityksen mukaan yksilö on vapaa, jos mikään auktoriteetti ei rajoita hänen valinta- tai toimintamahdollisuuksiaan. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan heikommassa asemassa olevien lähtökohtia pyritään tasoittamaan paremmassa asemassa oleviin nähden. Tällöin parempiosaiset joutuvat antamaan jotain tuotoksistaan myös yhteiskunnalle, jotta myös heikommassa asemassa olevilla olisi mahdollisuus toimia ja elää. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan esimerkiksi progressiivinen verotus ja julkinen koulusysteemi ja terveydenhuolto lisäävät ihmisten tasa-arvoa ja vapautta, kun taas negatiivisen vapauskäsityksen mukaan nämä rajoittavat yksilön vapautta ja luovat epätasa-arvoa. Vapauden määrä ja tasa-arvo riippuvat siis näkökulmasta, josta asioita tarkastellaan. Ei voida siis suoraan verrata onko Yhdysvalloissa vai Suomessa enemmän vapautta tai tasaarvoa. Kuitenkin on mahdollista tarkastella konkreettista vapautta ja tasa-arvoa. Tämän näkemyksen mukaan tosiasiallinen tasa-arvo määrittyy positiivisen ja negatiivisen vapauden yhdistelmästä, jossa on huomioitu molemmat lähtökohdat. Tällöin yksilön vapaus ja tasaarvo määrittyy sen mukaan, miten tasa-arvoiset lähtökohdat ja valinnanmahdollisuudet hänellä on yhteiskunnassa. Tällöin pelkästään lähtökohtien tasaaminen ei riitä, vaan yksilöllä täytyy olla myös todellisia valinnanmahdollisuuksia. Myöskään pelkkien valinnanmahdollisuuksien tarjoaminen ei riitä, jos yksilöllä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia valita tai saavuttaa niitä. Suomalaista integraatiopolitiikkaa tarkasteltaessa vapauskäsitysten näkökulmasta voitaisiin sanoa, että siinä ilmenee toisaalta positiivisen vapauskäsityksen mukaisuutta, sillä maahanmuuttajien integroitumista ja tasaveroisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään tukemaan erilaisilla kotouttavilla toimenpiteillä. Maahanmuuttajia siis pyritään auttamaan ja tukemaan epätasa-arvoisia lähtökohtia tasoittamalla. Toisaalta politiikassa on negatiivisen vapauskäsityksen mukaisuutta, sillä siinä korostetaan yksilön vastuuta omaa paikkaa yhteiskuntaan rakennettaessa. (ks. myös Suurpää 2002: ) Maahanmuuttajien asemaa tarkasteltaessa voidaan ajatella, että heidän negatiivista vapauttaan rajoitetaan, kun heitä estetään pääsemästä töihin koulutustaan vastaavalle alalle. Seuraavaksi tarkastelemme suomalaisen integraatiopolitiikan tasa-arvokäsityksiä: minkälaista tasa-arvoa politiikalla rakennetaan ja minkälaista vapautta tarkoitetaan. Integraatiopo- 16

20 litiikassa ja kotouttamislaissa tasa-arvoa käsitellään implisiittisesti ja eksplisiittisesti. Integraatiopolitiikan tasa-arvokäsitystä ei voida kuitenkaan ymmärtää ilman laajempaa suomalaisen yhteiskuntapolitiikan tuntemusta. Suomessa on pitkään ollut vallalla pohjoismaisen hyvinvointivaltion mukainen lähtökohtien tasa-arvoa ihanteena pitävä käsitys. Hyvinvointivaltio on kuitenkin joutunut viime vuosikymmenen aikana kriisiin Euroopan Unionin jäsenmaissa. Hyvinvointivaltiota on riisuttu ja on siirrytty kohti liberalistisempaa yhteiskuntapolitiikkaa. Suomi seuraa EU:nin valitsemaa suuntausta Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi: hyvinvointipolitiikasta kohti osallistumisenpolitiikkaa Pohjoismainen hyvinvointivaltion periaatteet ja sosiaalipolitiikan perusteet ovat muuttumassa. Edelleen käytetään samoja käsitteitä, mutta niiden merkitykset ja määritelmät ovat muuttumassa. Tasa-arvon käsite on yksi näistä keskeisistä muuttumassa olevista käsitteistä. Tasa-arvoa pidetään edelleen keskeisenä yhteiskuntapolitiikkaa ohjaavana arvona, mutta sen merkitys ja päämäärät eroavat hyvinvointivaltion perinteisestä tasa-arvo käsityksestä. Aiemmin korostettiin työelämän ja yhteiskunnan tasa-arvoa, ja valtiolla oli vahva rooli tasa-arvon takaamisessa. Valtion oletettiin antavan kansalaisille näiden tarvitsemat mahdollisuudet ja resurssit. Tämä oli hyvinvointivaltion yleistä politiikkaa. (Hagelund 2002.) Viimeisen vuosikymmenen aikana hyvinvointivaltio on joutunut perustavaa laatua olevaan muutokseen. Monet tutkijat ajattelevat hyvinvointivaltion projektin kohdanneen loppunsa (Bauman 1998.) hyvinvointivaltio on heikentynyt kokonsa ja vaikutusvaltansa suhteen. Muuttuvassa politiikassa on alettu painottaa mahdollisuuksien tasa-arvoa lähtökohtien tasaarvon sijaan. Yksilöllä on vastuu elämänsä ja sosiaalisen elämänsä päämäärien saavuttamisesta yhteiskunnan eri sektoreilla. Valtion ja hallituksen rooliksi jää tiettyjen yhteiskunnan perusrakenteiden organisointi ja verojen keruu. Liberalistisessa politiikassa valtion roolin ajatellaan kuitenkin olevan parhaimmillaan, kun se on lähes olematon. Myös verojenkeruun tulee olla minimissään. Valtion rooli yksilön elämässä määrittyy pääasiassa sen kautta, ettei valtio estä yksilöä toteuttamasta itseään ja toiveitaan. Ideologia on mahdollisuuksien tasa-arvokäsityksen ja negatiivisen vapauskäsityksen mukainen, mikä on lähes päinvastainen hyvinvointivaltion vapaus- ja tasaarvokäsitykselle. Hyvinvointivaltion tavoitteena on lähtökohtien tasa-arvo, jonka valtio pyrkii toimillaan mahdollistamaan. (Hellsten 1996, Julkunen 2001.) Liberaalimmassa yhteiskuntapolitiikassa yksilöllisyys, aktiivisuus ja vastuu ovat avaintermejä. Vuonna 1998 Yhdysvalloissa tehtiin hyvinvointipolitiikan uudistus (welfare reform). Uudistuksen alkuperäinen nimi oli Personal Responsibility Act ja se esiteltiin osana republikaanien ohjelmaa Contract With America. Lakialoitteen keskiössä on työ, ei työ itsessään, vaan työetiikka ja tämän etiikan rappeutuminen. Lain päämääränä oli työntekoon perustuva sosiaaliturva (workfare), mikä siis tarkoittaa vastikkeellista sosiaaliturvaa ja velvollisuutta tehdä työtä korvausta vastaan. Keijo Rahkonen huomauttaa, että Suomessa tätä politiikkaa kutsutaan aktiiviseksi sosiaalipolitiikaksi. (Rahkonen 2000: ) Liberaali yhteiskuntapolitiikkaa on nostanut esiin ajatuksen yhteisön kautta tapahtuvasta hallinnoinnista. Ajatus on esitetty kritiikkinä neoliberaaleille diskursseille. (Rose 2000: ; Hagelund 2002.:18.) Ideana on, että epävirallinen yhteisö hoitaisi aiemmin valtiolle kuulunei- 17

Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta

Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta 1 2 Selene Jokisaari Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 I Suomalainen integraatiopolitiikka... 7 1. Katsaus suomalaiseen maahanmuuttajatilanteeseen...

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset: TYÖMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkentamista ja kehittämistä varten perustetun työryhmän (TM 008:00/2003)

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia?

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia? Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Vesa Puuronen Oulun yliopisto vesa.puuronen@oulu.fi Vesa Puuronen Oulun yliopisto 2013-09-05 Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Sisältö Johdanto Rasismit -näkökulmasta

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet 5.15 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

SUOMALAISEN MONIKULTTUURISUUDEN MAHDOLLISUUDET

SUOMALAISEN MONIKULTTUURISUUDEN MAHDOLLISUUDET ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 20 2/2013. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_13/hammarstrom.pdf] Kirja-arvio SUOMALAISEN MONIKULTTUURISUUDEN MAHDOLLISUUDET

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot