Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta"

Transkriptio

1 1

2

3 Selene Jokisaari Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta

4 Esipuhe Suomalainen maahanmuuttajapolitiikka alkoi muotoutua vasta 1990-luvun lopussa uusien ja aiempaa suurempien maahanmuuttajaryhmien saapuessa maahan. Politiikan keskeinen aikaansaannos oli uusi laki, joka koski maahanmuuttajien kotouttamista. Kotouttamislain (Laki N:o 493/1999) hyödyllisyys ja toimivuus nousi keskeiseksi tutkimuskohteeksi jo 2000-luvun alussa. Tämä tutkimus syntyi työministeriön tarpeesta selvittää kotouttamislain toteutumista käytännössä. Tutkimus suoritettiin Siirtolaisuusinstituutissa työministeriön tilaustutkimuksena, ja se on samalla osa kotouttamislain virallista seurantaa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millä tavoin kotouttamislaki toimii ja toteutuu käytännössä. Keskeinen teema on toteutuuko lain henki niissä toimenpiteissä ja käytännöissä, joihin lain kohteena olevat maahanmuuttajat joutuvat. Halusimme tietää, millä tavoin maahanmuuttajat ovat hyötyneet laista ja sitä seuranneista toimenpiteistä. Meitä kiinnosti erityisesti maahanmuuttajien omat kokemukset ja käsitykset toimenpiteistä. Lisäksi halusimme tietää, millä tavoin lain kohteena olevat maahanmuuttajat itse kokevat Suomeen kotoutumisen, ja minkälaisia asioita he tarvitsevat voidakseen kokea maan kodikseen tai ainakin sopeutuakseen ja voidakseen elää täällä (riittävän) hyvää elämää. Tutkimuksen seurantaryhmään kuului työministeriöstä työmarkkinaneuvos Timo Filpus ja maahanmuuttopolitiikan osastolta erikoissuunnittelijat Eeva Vattulainen ja Elina Ekholm. Toisena tutkimusvuotena ryhmään liittyi erikoissuunnittelija Sinikka Keskinen maahanmuutto- ja työlupa-asioiden toimeenpano-osastolta. Hän tuli korvaamaan muihin työtehtäviin siirtynyttä Ekholmia. Siirtolaisuusinstituutista seurantaryhmään kuului tutkimuspäällikkö FT Elli Heikkilä ja tutkija FM Selene Peltonen. Tutkimuksen alustavia tuloksia kuultiin vuoden 2001 lopulla osana työministeriön hallintovaliokunnalle antamaa selontekoa koskien kotouttamislain arviointia ja seurantaa. Toimikunnan puheenjohtajana toimi maahanmuuttopolitiikkaosaston johtaja Mervi Virtanen. Tutkimuksen tuloksia kuultiin myös eduskunnan työ- ja tasa- arvoasiainvaliokunnassa syyskuussa 2002 ja hallintovaliokunnassa saman vuoden joulukuussa. Tutkimus toteutettiin vuosina , jolloin myös raportti valmistui. Valitettavasti raportti joutui vuosiksi byrokratian rattaisiin, mihin osaltaan varmastikin vaikutti seurantaryhmän erinomaisen puheenjohtajan, Timo Filpuksen, siirtyminen eläkkeelle. Hänellä oli aito halu selvittää, miten kotouttamislaki tosiasiallisesti toimii ja hän osaltaan kannusti kriittisen ja riippumattoman tutkimuksen tekoon.. Haluan kiittää erityisesti elämänkumppaniani Olli-Jukka Jokisaarta tuesta ja kannustuksesta työprosessin eri vaiheissa ja myös raportin julkaisun vuosia kestäneen viivytyksen aikana. Viivästyksestäkin huolimatta tutkimuksen kriittinen sanoma on edelleen ajankohtainen. Turussa Selene Jokisaari (ent. Peltonen)

5 Sisällysluettelo Johdanto... 5 I Suomalainen integraatiopolitiikka Katsaus suomalaiseen maahanmuuttajatilanteeseen Suomalainen integraatiopolitiikka Kotouttamislaki Integraatio päämääränä Integraation käsitteestä Integraatio erilaisten maahanmuuttopolitiikoiden strategiana Kulttuurin ja identiteetin käsitteistä Suomalaisen integraatiopolitiikan ja kotouttamislain keskeiset päämäärät ja tavoitteet Integraatio kotouttamispolitiikan keskeisenä tavoitteena Tasa-arvo kotouttamislain päämääränä Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi: hyvinvointipolitiikasta kohti osallistumisenpolitiikkaa Suomalaisesta hyvinvointivaltioideologiasta hyvinvointiyhteiskunnaksi Suomalainen integraatiopolitiikka muuttuvan yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta tarkasteltuna Kotouttamislain toteuttamisen ideoista ja päämääristä Integraatiopolitiikan kritiikkiä II Aineisto Haastatteluaineisto Tietoa haastateltujen osaamispääomasta Haastateltujen koulutustaso Koulutustaso työhallinnon arvion mukaan Suomenkielentaito Suomenkielen taito työhallinnon virkailijan mukaan III Maahanmuuttajien kokemukset ja käsitykset suhteessa kotouttamislain tavoitteisiin ja toteutukseen Mitä kotoutuminen merkitsee maahanmuuttajille Mitä maahanmuuttajat tarvitsevat kotoutuakseen Parantaisi elämää Maahanmuuttajien päämäärät Koulutushalukkuus suhteutettuna koulutustasoon Kieliopintojen tarve ja työllistymishalukkuus koulutustaustan mukaan Tyytyväisyys omaan elämään Yhteenveto kotoutumisen ehdoista ja elämän päämääristä Maahanmuuttajien kokemuksia ja käsityksiä kotouttamislaista ja sen vaikutuksista Kotoutumissuunnitelmaan ja toimenpiteisiin vaikuttaminen Kotoutumisuunnitelman hyödyllisyys

6 2.3. Kotoutumissuunnitelmat ja työnhakusuunnitelmat Onko kotouttamislain voimaantulo muuttanut asemaa työnhakijana tai yhteiskunnan jäsenenä: Työvoimatoimiston asiakkaana ennen vuotta 1999 olleiden kokemus Miten kotoutumissuunnitelman laatiminen on auttanut kotoutumisessa Miten maahanmuuttajat ovat hyödyntäneet kotouttamislain myötä tarjolla olevia mahdollisuuksia asuinpaikkakunnallaan ja miten kotouttamistoimenpiteet ovat vaikuttaneet maahanmuuttajien Suomeen asettumiseen Maahanmuuttajien osallistuminen kursseihin Kielikursseihin ja maahanmuuttajakoulutukseen osallistuminen Suomenkielenryhmän taso Miten kielikursseille osallistuminen on vaikuttanut maahanmuuttajien Suomeen asettumiseen? Yhteenveto: miten kielikurssit ovat auttaneet kotoutumisessa Maahanmuuttajien ammatilliset valmiudet ja päämäärät Ammatilliset kurssit Tyytyväisyys ammatillisiin kursseihin Kuinka ammatillisille kursseille osallistuminen on auttanut kotoutumisessa Maahanmuuttajien osallistuminen työelämään Työharjoitteluun osallistuminen Työkokemus Suomessa Maahanmuuttajien kokemuksia työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston palveluista Maahanmuuttajien kokemus työvoimatoimiston palveluista Tulkkipalveluiden saatavuus Maahanmuuttajien kokemus sosiaalitoimiston palveluista Osallistuminen asuinpaikkakunnan toimintaan ja asumiseen liittyvät kysymykset Asumiseen liittyvä tyytyväisyys Osallistuminen kunnassa järjestettävään maahanmuuttajatoimintaan Integraation toinen puoli: etnisen identiteetin säilyttämisen mahdollisuudet Maahanmuuttajien osallistuminen yhdistystoimintaan Vaikuttaminen paikkakunnan asioihin Maahanmuuttajien harrastukset Tutustuminen suomalaisiin Tyytyväisyys asuinpaikkakuntaan Muuttohalukkuus paikkakunnalta Muuttohalukkuus pois Suomesta IV Miten kotouttamislain tavoitteet ovat toteutuneet maahanmuuttajien elämässä? Yhteenveto koutouttamistoimenpiteiden toteutuksesta maahanmuuttajien kokemusten perusteella Venäläiset parhaiten integroituneita ja somalialaisten ja irakilaisten monimuotoiset sopeutumisongelmat Onko maahanmuuttajien tasaveroinen osallistuminen yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin lisääntynyt?

7 2.1. Edistävätkö kotouttavat toimenpiteet maahanmuuttajien tasa-arvoista yhteiskuntaan osallistumista? Kotoutumissuunnitelma Ammatilliset kurssit ja työharjoittelu Kielikurssit ja sosiaalinen integraatio Yhteenveto: Minkälaista tasa-arvoa kotouttavat toimenpiteet rakentavat? Onko maahanmuuttajien valinnanvapaus lisääntynyt kotouttavien toimenpiteiden myötä? Onko kotouttamislain toteutus tukenut maahanmuuttajien etnisen identiteetin ja äidinkielen ylläpitoa? Vaihtoehtoisia lähestymistapoja maahanmuuttajien kohtaamiseen Lopuksi Lähteet Liitteet

8 Johdanto Suomi on perinteisesti ollut siirtolaisia lähettävä, ei niinkään vastaanottava maa. Tähän on osaltaan ehkä vaikuttanut Suomen pitkä historia toisen valtion alaisuudessa ja sen aiheuttama jonkinlainen vierauden pelko. Globalisaation murentaessa modernia kansallisvaltioihannetta, on Suomessakin ruvettu keskustelemaan monikulttuurisuudesta ja avoimuudesta toisille kulttuurisille ryhmille ja piirteille. Euroopan yhdentyminen tuo oman lisänsä keskusteluun. Toisaalta pyritään avautumaan ja tulemaan monikulttuurisiksi ja globaaleiksi yhteiskunniksi, ja toisaalta kansallisvaltiolliset ihanteet ja rakenteet edelleen ohjaavat käytännön politiikkaa. Ongelma on yhteinen kaikille (läntisille) kansallisvaltioille. Osana globalisaatiota, Euroopan yhdentymistä ja yleistä kansainvälistä kehitystä Suomeen on 1990-luvun alusta saapunut huomattavasti enemmän maahanmuuttajia kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Suomi omaksui tuolloin entistä avoimemman pakolaispolitiikan ja tulijoista suuri osa onkin saapunut pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Kuitenkin maahanmuuttajaväestömme on edelleen hyvin pieni muihin länsimaihin verrattuna. Vain muutama uusi maahanmuuttajaryhmä kykenee kokonsa puolesta muodostamaan varsinaisia etnisiä yhteisöjä ja nämä ovat keskittyneet lähinnä pääkaupunkiseudulle. Kuitenkin yhteiskuntamme on monikulttuurisempi kuin aiemmin ja uudet tulokkaat tulee ottaa huomioon yhteiskunnan kehitystä ja tasa-arvokysymyksiä pohdittaessa. Suomalainen yhteiskunta onkin uusien haasteiden edessä pyrkiessään muodostamaan sopivaa maahanmuuttajapolitiikkaa. Koska maassamme ei aiemmin ole ollut varsinaisia suuria maahanmuuttajaryhmiä, ei heitä koskevaa politiikkaakaan ole ennen tarvittu. Suomalaiset päättäjät ovatkin voineet aloittaa puhtaalta pöydältä maahanmuuttajien sopeutumiseen liittyvän politiikan rakentamisen. Muiden maiden kokemuksista ja virheistä on varmasti ollut suuri hyöty tässä tehtävässä. Kun suomalaista yhteiskuntaa pyritään tekemään monikulttuurisemmaksi, olisi hyvä ottaa huomioon, millä tavoin nämä kysymykset liittyvät maailmantalouteen ja sen muutoksiin, globalisaatioon ja sen tuomiin paineisiin. Jos nämä kysymykset jätetään huomiotta, voi olla että rakennamme epätasa-arvoista, syviin luokkajakoihin ja tuloeroihin perustuvaa monikulttuurisuutta, jossa etniset vähemmistöt ja pitkäaikaistyöttömät tai muutoin köyhyydessä elämään joutuvat muodostavat yhden alaluokan. Etniset kysymykset ja luokkakysymykset kulkevat monesti käsi kädessä. Suomen maahanmuuttajapolitiikan perustaksi on valittu monessa maassa hyväksi koettu integraatiopolitiikkaa ja täällä on ensimmäisten joukossa laadittu varsinainen integraatiolaki, jonka tarkoituksena on legitimoida integraatiopolitiikan keskeiset sisällöt. Integraatiopolitiikan lähtökohdissa pyritään maahanmuuttajien tasa-arvoon ja tuetaan heidän yksilöllistä kehitystään suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Mutta toteutuvatko nämä päämäärät maahanmuuttajien elämässä ja minkälaista politiikkaa ja tasa-arvokäsitystä integraatiopolitiikka lopulta edustaa? Tässä selvityksessä pyritään vastaamaan näihin kysymyksiin. Selvitykses- 5

9 sä tarkastellaan integraatiopolitiikan ideaa ja politiikan toteuttamista käytännössä: vastaako toteutus asetettuja tavoitteita? Ja minkälaista tasa-arvoa integraatiopolitiikalla rakennetaan, miten integraatiopolitiikassa näkyvät yleisen yhteiskuntapolitiikan henki ja arvot? Keskeisen osan tarkastelua muodostaa maahanmuuttajien puhelinhaastatteluista koottu aineisto, jonka kautta integraatiopolitiikan kohteena olevien ääni ja kokemus pyritään saamaan edes jossain määrin kuuluviin. Maahanmuuttajien autenttista ääntä tutkimuksessa tuskin tavoitetaan, mutta pyrkimys on kuitenkin, että he tulisivat kuulluksi itseään koskevassa keskeisessä asiassa. Yksi tasa-arvon toteutumisen edellytyksistä olisi, että maahanmuuttajat pääsisivät edustamaan itseään keskeisiin suomalaisiin instituutioihin ja elimiin eli tekemään itse päätöksiä ja selvityksiä, jotka koskevat heitä. 6

10 I Suomalainen integraatiopolitiikka 1. Katsaus suomalaiseen maahanmuuttajatilanteeseen Suomi on perinteisesti ollut maastamuuttomaa, josta ihmiset ovat lähteneet etsimään parempia työllistymismahdollisuuksia. Suomalaiset ovat muuttaneet pääasiassa muihin länsimaihin työmahdollisuuksien toivossa. Ruotsi on ollut suosituin siirtolaisuuden kohdemaa luvun alusta lähtien Suomi on vastaanottanut enemmän maahanmuuttajia kuin maasta on lähtenyt siirtolaisia. Tästä asti nettomuutto on alkanut kasvaa. (Heikkilä& Peltonen 2002)!990-luvun aikana maahanmuutto lisääntyi huomattavasti. Nykyisin maassamme asuu ulkomaalaista ja he muodostavat ainoastaan 1,9 prosentin osuuden koko väestöstä. Tähän lukuun sisältyvät kuitenkin ainoastaan Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset, joten todellinen maahanmuuttajien osuus Suomessa on hieman korkeampi. Ulkomailla syntyneitä asuu maassamme tällä hetkellä noin Suomen maahanmuuttajaväestö on siis joka tapauksessa maailman pienimpiä. (Tilastokeskus 2002:8.) Suurin osa maahanmuuttajaväestöstä on saapunut Suomeen inkerinsuomalaisina, pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Perinteinen työsiirtolaisuus on ollut melko vähäistä. Suurimmalla osalla 1990-luvulla maahanmuuttaneista ei ollut tiedossaan työpaikkaa Suomeen saapuessaan. (Forsander 2001a; ks. myös Jaakkola 2000; Heikkilä & Peltonen 2002.) Venäläiset (n ), virolaiset (n ), ruotsalaiset (n ), somalialaiset (4 500), jugoslavialaiset (n ) ja irakilaiset (n. 3000) muodostavat Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät. Suurin osa ryhmiin kuuluvista on saapunut viime vuosikymmenen aikana. Venäläiset ja virolaiset ovat pääasiassa muuttaneet Suomeen inkerinsuomalaisina paluumuuttajina ja osittain avioliittojen myötä avioiduttuaan suomalaisen puolison kanssa. (ks. Tilastokeskus 2002: 8.) Ruotsalaiset ovat suureksi osaksi suomalaisia paluumuuttajia edustaen täältä siirtolaisina lähteneitä ja heidän jälkeläisiään. Somalialaiset, jugoslavialaiset ja irakilaiset ovat pääasiassa saapuneet Suomeen joko pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Uusien maahanmuuttajaryhmien ilmaantuessa Suomeen, poliitikot ja muut päättäjät ovat joutuneet kohtaamaan uudenlaisia ongelmia ja kysymyksiä. Monissa muissa länsimaissa siirtolaisuus on pitkään ollut yksi työpoliittinen kysymys ja keino. Näissä maissa mahanmuuttajien sopeutumiskysymyksiä on jouduttu miettimään huomattavasti kauemmin. Suomessa tällaisen politiikan tarve on tullut vasta viimevuosikymmenenaikana tarpeelliseksi. Maahanmuuttajien korkea työttömyys on yksi niistä politiikan osa-alueista, joita integraatiopolitiikassa joudutaan miettimään. Maahanmuuttajien työttömyysaste on huikeasti korkeampi kuin koko väestöllä. Maahanmuuttajien keskimääräinen työttömyysaste oli 31,5 prosenttia vuonna 2001, kun koko väestöllä osuus oli yhdeksän prosenttia. Eri maahanmuuttajaryhmien välillä työttömyysaste kuitenkin vaihtelee suuresti. Pakolaistaustaisilla ryhmillä työttömyysaste on yleensä muita korkeampi. Irakilaisten työttömyysaste oli vuonna 2001 lähes 80 prosenttia ja somalialais- 7

11 ten noin 60 prosenttia. Venäläisten työttömyysaste oli puolestaan 45 prosenttia. (Tilastokeskus 2002:8.) Maahanmuuttajien korkea työttömyys muodostaa paitsi yksilötason ongelmia myös yhteiskunnallisen ongelma-alueen. Maahanmuuttajien sopeutuminen ja kotoutuminen ovat kuitenkin laajempialaisia prosesseja, joita varten tarvitaan myös moniulotteista politiikkaa. 2. Suomalainen integraatiopolitiikka Vuonna 1995 asetettiin Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta suunnittelemaan ja antamaan kehykset suomalaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Suomalaisen mahanmuuttoja pakolaispolitiikan lähtökohtina pidetään perustuslakia ja muuta kansallista lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia. (Sisäasianministeriö 1/1997: 34.) Perustuslain muutoksessa vuonna 1995 perusoikeudet määriteltiin uudelleen ja ne ulotettiin kansalaisten piirin ulkopuolellekin kaikkiin Suomen oikeusjärjestelmän piirissä oleviin ihmisiin eli myös maahanmuuttajiin. Ainoa perusoikeus, joka koskee ainoastaan Suomen kansalaisia on äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä valtiollisissa asioissa. Äänioikeus onkin ainoa asia, jonka suhteen maahanmuuttajat ovat periaatteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa suomen kansalaisiin (ks. laki N:o 731/1999:14 ). Perusoikeuksien uudistuksessa oli myös uusi näkökulma, jonka mukaan yksilön vapaus ja oikeudet turvataan valtiosäännöllä. Lisäksi uutena näkökulmana korostettiin yksilön oikeutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. (Nousiainen: laki N:o 731/1999.) Ennen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan asettamista ja mietinnön antamista Suomella ei varsinaisesti ollut virallisesti määriteltyä ulkomaalaispolitiikkaa. Käytäntö asioissa onkin muodostunut pitkälti asiaa koskevan lainsäädännön, ministeriöiden ohjeiden ja viranomaisten tekemien päätösten pohjalta. Maahanmuuttajien asemaa ovat ohjannet Suomen ratifioimat kansainväliset sopimukset mm. ihmisoikeuksista. Suomen oma lainsäädäntö ja erityisesti perustuslain takaamat perusoikeudet määrittelevät myös merkittäviltä osin maahanmuuttajien asemaa. Suomalaisen mahanmuutto- ja pakolaispolitiikan lähtökohtina on pidetty perustuslakia ja muuta kansallista lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia. (Sisäasiainministeriö 1997: 34.) Maahanmuuttajien asemaa ja Suomen suhdetta maahanmuuttoon määriteltäessä suurimpana ongelmana oli ennen toimikunnan mietinnön antamista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla selkeiden pitkäntähtäimen poliittisten kannanottojen puuttuminen Kotouttamislaki Maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan antama mietintö johti hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen periaateohjelman hyväksymiseen Ohjelman yksi kolmesta lähtökohdasta on maahanmuuttajien kotoutuminen. Hallituksen ohjelmassa tavoitteeksi kirjattiin kaikkien maahanmuuttajien, eli siirtolaisten, paluumuuttajien ja pakolaisten, joustava ja tehokas kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. 8

12 Mietinnössä muotoillaan maahanmuuttajien vastaanoton ja yhteiskuntaan integroitumisen eli kotouttamisen periaatteet. Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta ehdotti kotoutumista koskevan lain säätämistä, sillä kotoutumista koskevien poikkihallinnollisten kysymysten yhteensovittaminen, suunnittelu ja seuranta on vaikeaa ilman lainsäädäntö perustaa. (Työministeriö 316/2002:1; ks. myös Sisäasianministeriö 1/1997.) Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (Laki 493/1999) tuli voimaan Lain päämääränä on kotoutumisen osalta edistää maassa pysyväisluontoisesti oleskelevien maahanmuuttajien integroitumista eli kotoutumista, tasaarvoa ja valinnan vapautta suomalaisessa yhteiskunnassa. Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin, mitä näillä päämäärillä laissa ja sen perusteluissa tarkoitetaan ja minkälaisiin tavoitteisiin niiden kautta pyritään Integraatio päämääränä Kotouttamislain keskeisin sisältö on juuri maahanmuuttajien integraation eli kotoutumisen tukeminen. Monet länsimaat ovat omaksuneet integraatiopolitiikan maahanmuuttajapolitiikakseen. Integraation käsitteellä tarkoitetaan kokonaistumista, eheytymistä, jossa erilaiset ainekset ja tai tapahtumat sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Valtioiden keskinäisissä suhteissa sillä tarkoitetaan yhdentymistä ja kansojen kiinteää yhteistoimintaa, mm. ylikansallisten yhteisöjen muodostamista ja teollisuuksien yhdistämistä ylikansallisiksi markkinaalueiksi. (Aikio 1989: 291.) Euroopan Unionin jäsenmaiden keskinäisiä suhteita ja Unionin toimintaa kuvataan usein jäsenmaiden integraationa ja Euroopan yhdentymisenä Integraation käsitteestä Kulttuurintutkimuksessa ja sosiaalipsykologiassa integraation käsitteellä on viitattu maahanmuuttajien prosesseihin ja asenteisiin, joita he omaksuvat maahanmuuton seurauksena. Integraation käsitteellä ollaan tarkoitettu yhtä akkulturaation muotoa. Akkulturaatiolla tarkoitetaan kulttuurisia muutoksia, jotka tapahtuvat eri kulttuuristen ryhmien kohdatessa ja joutuessa keskinäiseen vuorovaikutukseen tai jonkin kulttuurisen ryhmän tapojen omaksumista jossain toisessa kulttuuriryhmässä.. (Berry 1997: 6-7.) Muita akkulturaation muotoja ovat assimilaatio, separaatio ja marginalisaatio. Yhteis- kuntapolitiikassa samoja käsitteitä ja strategioita on käytetty maahanmuuttajien sopeuttamisessa eli maahanmuuttajapolitiikoissa. (Emt.) Integraatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa maahanmuuttaja pyrkii säilyttämään etnisen identiteettinsä mahdollisimman yhtenäisenä osallistuen samanaikaisesti laajempaan yhteiskuntaan sen olennaisena osana. (Berry 1997: 9-10.) Monikulttuurisuudella tarkoitetaan yleisimmin juuri tällaista monikulttuurisuutta, jossa kulttuuriset alaryhmät, kuten maahanmuuttajayhteisöt, osallistuvat yhteiskunnan toimintaan valtayhteiskunnan ehdoilla säilyttäen ja pitäen yllä etnistä identiteettiään ja kulttuurisia piirteitään yksityiselämässään. (ks. Rex 1997.)Tällöin yhteiskuntaan osallistuminen edellyttää integraatiota yhteiskuntarakenteisiin ja valtaväestön edustamien arvojen tunnustamista ja valtakulttuurin käytäntöjen hallintaa. (Ahponen 2001: ) Etniset piirteet ja kulttuuriset käytännöt rajataan siis yksityiselämään kuuluviksi ja siellä harjoitettaviksi. 9

13 Integraatiolle vaihtoehtoinen uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriseen tilanteeseen mukautumisen (akkulturaation) strategia on assimilaatio, jossa maahanmuuttaja pyrkii ennen kaikkea vuorovaikutukseen valtayhteiskunnan kanssa pyrkien sulautumaan sen kulttuuriseen arvomaailmaan ja toimintatapoihin hyläten etnisen identiteettinsä. Yhteiskuntapolitiikkana assimilaatiostrategiaa toteutettiin pitkään mm. Yhdysvalloissa, jonka keskeinen maahanmuuttajastrategia on ollut toimia sulatusuunina, jossa kaikki alkuperältään erilaiset ryhmät sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on ollut sulauttaa kaikki kansat yhtenäiseen amerikkalaiseen unelmaan ja identiteettiin. Viime vuosikymmeninä USA:ssa on ruvettu korostamaan pluralismin merkitystä ja erilaisuuden huomioimisen tärkeyttä (jossain määrin). (Graves 1995, ) Separaatiostrategialla tarkoitetaan maahanmuuttajien vetäytymistä valtayhteiskunnallisesta kontekstista erillisiin alakulttuureihin ja ryhmiin pyrkimyksenä säilyttää mahdollisimman hyvin etninen identiteettinsä ja kulttuurisia piirteitä. Samalla valtayhteiskunnan arvoja ja kulttuurisia piirteitä pyritään välttämään. (Berry 1997.) Yhteiskuntapolitiikkana segregaatiota voidaan harjoittaa mm. liberaalina monikulttuurisuuspolitiikkana, jossa valtayhteiskunnan edustajat määrittelevät erityisryhmien kulttuuriset identiteetit alakulttuureiksi, joille voidaan myöntää oma kulttuuripoliittisesti perusteltu toimintakenttänsä. Tällainen politiikka johtaa helposti vähemmistöryhmien ghettoutumiseen, eikä se muuta valtavirtastrategiaa tai -yhteiskuntaa. (Ahponen 2001: 304.) Marginalisaatio syntyy tilanteessa, jossa on vain vähän mahdollisuuksia tai kiinnostusta säilyttää alkuperäistä kulttuuriaan (usein kulttuurinsa menettämiseen pakotettuna) ja samanaikaisesti hyvin vähän kiinnostusta olla vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien edustajien kanssa (usein syrjinnän ja poissulkemisen seurauksena). Nämä maahanmuuttajat ovat päinvastaisessa tilanteessa kuin integraatiostrategian mukaisesti suuntautuneet. Marginalisaatio luonnehtii maahanmuuttajia, jotka hyljeksivät sekä omaa kulttuuriaan (yleensä kulttuurinsa kadottamiseen pakotettuina) että menettävät yhteydet myös isäntäkulttuuriin (yleensä syrjimisen ja poissulkemisen seurauksena). (Berry 1997: 9-10.) Integraatiostrategian on todettu monissa tutkimuksissa olevan paras strategia sekä maahanmuuttajien sopeutumisen ja hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta. Integraatio on osoittautunut hyvinkin erilaisissa yhteiskunnissa parhaaksi ja toimivimmaksi maahanmuuttajien psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Integraatiostrategia on havaittu olevan toimivin sekä monikulttuurisissa eli pluralistisissa yhteiskunnissa että assimilaatiota korostavissa yhteiskunnissa. Assimilatiivista näkemystä edustavat mm. USA ja Norja. USA on edustanut assimilatiivista strategiaa sulatusuuni-ideologian näkökulmasta. Norja puolestaan on hyvin pieni valtio, jossa on ainoastaan vähän maahanmuuttajia. Suomi on monessa mielessä lähellä norjalaista yhteiskuntaa. (Berry 1997.) Integraatiostrategia voi toimia ainoastaan yhteiskunnissa, jotka ovat selvästi monikulttuurisia, ja joissa tietyt edellytykset vallitsevat. Näitä edellytyksiä ovat: laajalle levinnyt hyväksyntä kulttuurisen monimuotoisuudesta tärkeänä arvona (esim. myönteisen monikulttuurisuusideologian vallitseminen yhteiskunnassa), ennakkoluulojen suhteellinen vähyys (esim. hyvin vähän etnosentrisyyttä, rasismia ja syrjintää), kulttuuriryhmien väliset, molemmin puolin myönteiset (esim. ei erityisiä ryhmien välisiä vihamielisyyksiä) ja kaikkien ryhmien laajempaan yhteiskuntaan sitoutumisen tai identifioitumisen ilmapiiri. (emt.) 10

14 2.4. Integraatio erilaisten maahanmuuttopolitiikoiden strategiana Integraatiostrategian on siis todettu monissa yhteiskunnissa toimivammaksi maahanmuuttajien sopeuttamisen strategiaksi kuin esimerkiksi assimilaatio. Integraatio on määritelty maahanmuuttajapolitiikoissa lähtökohtaisesti juuri assimilaation vastakohdaksi korostaen maahanmuuttajien etnisen identiteetin ja kulttuuristen piirteiden arvoa. Integraatiolla ollaan kuitenkin tarkoitettu hyvinkin erilaisia ja erilaisia arvoja painottavia yhteiskuntapolitiikkoja. Yhdistävän tekijänä niissä on juuri maahanmuuttajien kulttuurisen identiteetin hyväksyminen jonkinasteiseksi arvoksi. (Hagelund 2002; Tanner 2003.) Integraatiolla ollaan voitu tarkoittaa yksinomaan maahanmuuttajien etnistä identiteettiä säilyttämään pyrkivää politiikkaa, jolloin integraatiostrategialla on pyritty vastustamaan yhteiskunnassa esiintyviä assimilatiivisia (valtakulttuuriin sulauttavia) vaikutuksia. Toisaalta integraatio on voitu nähdä monikulttuurisuuden yleisenä teesinä, jonka avulla koko yhteiskunta muuttuu monikulttuurisemmaksi ja -arvoisemmaksi. Integraation päämäärät ovat voineet myöskin vaihdella eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Keskeinen ero eri integraatiopolitiikoiden välillä syntyy erilaisista vallitsevista yhteiskuntapolitiikoista ja niiden keskeisistä arvoista. Maahanmuuttajapolitiikka yleensä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista arvomaailmaa ja politiikkaa. Integraation käsite maahanmuuttajapolitiikassa ja myös kulttuurintutkimuksessa pitää yleensä sisällään oletuksen maahanmuuttajien etnisestä identiteetistä pysyvänä ja yhtenäisenä identiteettinä, jonka säilyttäminen nähdään siis myös yhteiskuntapoliittisena arvona. Monet kulttuurintutkijat ovat kuitenkin viime aikoina kritisoineet tällaista etnisen identiteetin käsitystä Kulttuurin ja identiteetin käsitteistä Kulttuurin ja identiteetin käsitteitä on määritelty viime vuosikymmenien aikana udelleen luvlta alkaneen barthilaisen vallankumouksen seurauksena kulttuurin käsite ja tutkimuksen kohde määriteltiin uudelleen. Sinänsä kulttuurin käsite on hyvin monisärmäinen ja monimutkainen, sillä kulttuurin määritelmiä on lukuisia erilaisia. A.l. Kroeber, ja Clyde Kluckhohn luettelivat 1950-luvulla 161 kulttuurin määritelmää. (Knuuttila 1989: 29.) Kulttuurin käsitteellä on kulttuurin tutkimuksen parissa tarkoitettu perinteisesti jotain pysyvää, joka on säilynyt jonkin ryhmän tai aikakauden piirteenä tai kulttuurisena materiaalina.. (Anttonen 1999: ) Aikaisemmin korostettiin kulttuurin pysyvyyttä ja yhtenäisyyttä. Kulttuurin käsite oli läheisessä yhteydessä nationalismin käsitteeseen, jolloin kulttuurinen identiteetti ja kulttuuri edustivat kansallisvaltion homogenisoivaa yhteisyyttä. Kansallisuudet ja kansat nähtiin toisistaan kulttuurisesti eroavina sisäisesti yhtenäisinä ryhminä. Kulttuurinen identiteettikin nähtiin yhtenäisenä ja samanlaisena pysyvänä kokonaisuutena. (Anttonen 1999: ) Nykyisin kulttuurin käsite mielletään enemmän jotain kulttuurin näkökulmaa jota jokin sosiaalinen ryhmä käyttää hyväkseen tehdessään eroa oman ja muiden ryhmien välillä. Kulttuuria ei enää mielletä pysyväksi entiteetiksi, joka pysyy samana ja toisaalta on itsekin toimija, joka tekee asioita. Kulttuurisen käsite on otettu käyttöön kuvaamaan eroa perinteisen staattisen kulttuurin käsitteen ja uuden kulttuurisen käsityksen välille. Kulttuurinen viit- 11

15 taa niihin ajatusrakennelmiin, joilla käsitteellistetään uskomuksia, käytäntöjä, jatkumoja ja muutoksia. Kulttuuriset käytännöt ovat prosesseja, eivät jotain staattista ainesta. Kulttuurisella viitataan myös kulttuuriseen monimuotoisuuteen, joka on vastakkainen homogenisoivan perinteisen kulttuurikäsityksen kanssa. Kulttuurin itsenäinen olemassaolo on myöskin haluttu kyseenalaistaa mm. toteamalla, ettei kulttuuri voi ajatella, sillä se on itsessään ajatusten tuotos. (Anttonen 1999: ; Goodenough 1994: 267.) Kulttuurisen identiteetin käsitteen kohdalla on tapahtunut samanlainen muutos. Aiemmin kulttuuriset identiteetit on kuviteltu vastaavalla tavalla pysyviksi ja yhtenäisiksi eniteeteiksi, jotka säilyvät suhteellisen samanlaisina ihmisen koko elämän ajan. Nykyiset kulttuurintutkimuksen suuntaukset ovat kyseenalaistavat tätä käsitystä. Monimuotoisessa kulttuurisessa ympäristössä elävät ihmiset eivät nykyisten käsitysten mukaan yleensä pyri säilyttämään alkuperäistä ja pysyvää etnistä identiteettiään (separaatio) tai samaistumaan ja sulautumaan valtakulttuuriin. Erilaisessa kulttuurisessa ympäristössä elämään joutuvat ihmiset ennemminkin joutuvat neuvottelemaan kulttuurista identiteettiään ja kulttuurisia arvojaan erilaisten kulttuuristen käsitysten ja arvojen välillä. Näiden ihmisten kulttuurinen identiteetti ei muotoudu yhtenäiseksi ja pysyväksi identiteetiksi, vaan enemmin mosaiikiksi, joka koostuu erilaisista kulttuurisista aineksista ja fragmenteista. Tällöin maahanmuuttajien kulttuurinen identiteetti muotoutuu eräänlaiseksi hybridiksi eli sekamuodoksi koostuen erilaisista kulttuurisista aineksista ja arvoista, jotka saattavat olla keskenään ristiriitaisia ja näennäisen yhteen sovittamattomia. Hybridit identiteetit eivät ole palautettavissa suoraan niihin kulttuurisiin viiteryhmiin, joiden välisestä neuvottelusta ja vuorovaikutuksesta ne nousevat esiin. Ne muodostavat ja luovat uusia kulttuurisia muotoja ja ajattelutapoja. (Hall 1992: ; Bhabba 1995; ; Bhabba 2000: ) Kulttuurintutkimuksen piirissä on alettukin puhua hybrideistä identiteeteistä integraation, assimilaation ja separaation sijaan. Hybridiyteen liittyy myös toisenlainen yhteiskunnallinen lähestymistapa. Integraation ja assimilaation käsitteet lähtevät liikkeelle valtayhteiskunnan näkökulmasta, jossa keskeisenä ajatuksena on, miten maahanmuuton seurauksena yhteiskuntaan saapuneet uudet etniset vähemmistöt saadaan parhaiten sopeutettua yhteiskuntaan. Hybiridin identiteetin näkökulmasta keskeinen kysymys onkin uuden kulttuurisen ajattelutavan luominen, jossa asuinmaan yhteiskunta ei välttämättä ole ainoa tai lainkaan samaistumisen ja integraation kohde. Hybridien identifikaatioiden kautta maahanmuuttajat saattavat enemminkin tai samanaikaisesti samaistua entisen kotimaansa yhteiskuntaan. Vaihtoehtoisesti samaistumisen kohteena ja keskeisenä sosiaalisena verkostona saattaa olla muissa maissa asuvat samalta alueelta olevat lähtöisin olevat siirtolaiset tai pakolaiset. Näiden identifikaatioiden rinnalla voi keskeisenä samaistumisen kohteena ja kuulumisen paikkana olla myös asuinmaan yhteiskunta. Asuinmaan yhteiskunta ei kuitenkaan ole enää keskiössä tai ainoa identifikaation ja kulttuurisen identiteetin määrittelyjen kohde. (Forsander 2001b:50-54; Huttunen 2002: 44-45; Povrzanovic Frykman 2001a: ) Monet tutkijat ovatkin kritisoineet integraatiokeskeistä ajattelua, tutkimusta ja politiikkaa, sillä siinä keskitytään valtayhteiskunnan näkökulmaan tavalla, jonka todellisuus on osoittanut tietyllä tavalla vaillinaiseksi. Integraation ja assimilaation tilalle on nostettu diasporan ja transnationaalin käsitteet, joilla lähtömaahan tai sieltä lähteneisiin ihmisiin liittyvää toi- 12

16 mintaa ja yhteydenpitoa on pyritty kuvaamaan. Jotkut tutkijat toteavat, ettei integraatiosta pitäisi enää puhua, sillä todellisuus eroaa integraatiokäsitteen antamista mielikuvista. (ks. Anttonen 1999; Huttunen 2002; Povrzanovic Frykman 2001a.) Transnationaalilla on yleensä viitattu epävirallisiin valtioiden rajat ylittäviin suhteisiin ja käytäntöihin. Transantionaalilla toiminnalla on tarkoitettu yksilöiden, perheiden ja epävirallisten ryhmien valtioiden rajat ylittävää toimintaa erotuksena valtioiden ja järjestöjen kansainvälisestä toiminnasta. (Huttunen 2002: 44.) Transnationaalilla toiminnalla ja siteillä viitataan usein maahanmuuttajien ja siirtolaisten suhteisiin entisiin kotimaihinsa. Transnationalismilla tarkoitetaan myös eri maihin muuttaneiden ja asettuneiden, mutta samalta alueelta lähtöisin olevien siirtolaisten keskinäisiä verkostoja ja suhteita. Transnationaali toiminta voi olla luonteeltaan poliittista, taloudellista tai kulttuurista. Tyypillistä toiminalle on, että uudessa kotimaassaan asuva maahanmuuttaja harjoittaa jotain edellä mainittua aktiviteettia entisen kotimaansa kanssa samalla vaikuttaen lähtömaansa tilanteisiin (mikro- tai makrotasolla). (ks. Werbner 2002: ; Forsander 2001b:50-54.) Transnationaalinen identifikaatio tarkoittaa suuntautumista lähtömaansa kulttuurisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin tai poliittisiin toimintoihin ja suhteisiin. Samanaikaisesti maahanmuuttaja voi identifioitua ja tuntea lojaalisuutta myös uuden asuinmaansa politiikoita ja yhteiskuntaa kohtaan. Transnationalismi mahdollistaa kuulumisen kahteen tai useampaankin kansalliseen lojaliteettiin. Tämä ei välttämättä tarkoita muodollisia poliittisia oikeuksia kahdessa (tai useammassa) valtiossa, vaan enemmän on kyse vapaaehtoisesta tunteiden ja toiminnan tasolla tapahtuvasta lojaaliudesta kahta valtiota ja yhteiskunta kohtaan. (Povrzanovic Frykman 2001a: ) Kuitenkin kaksoiskansalaisuuden ja poliittisten oikeuksien myöntäminen useampaa kuin yhteen maahan on ajankohtainen kysymys myös Suomessa. kaksoiskansalaisuuden mahdollisuus herättää kysymyksiä, mitä tapahtuu kansallisvaltioiden demokraattiselle järjestelmälle, jos kansalaisilla on poliittisia oikeuksia kahdessa maassa (Forsander 2001b:50.) Diasporan käsitteellä tarkoitetaan usein yhtä transnationaalien suhteiden erityistyyppiä. Diasporan käsitteeseen liittyy transnationalismia selkeämmin ajatus lähtömaasta, yhteisestä kotimaasta paluun toiveesta tai ylipäätään sitoutumisesta maantieteellisesti miellettyyn kotimaahan. (Huttunen 2002: 45.) Diasporaidentiteettiä pidetään myös yhtenä hybridien identiteettien muotona, joka muotoutuu läheisessä suhteessa lähtömaan tai alueen oletettuihin kulttuurisiin pirteisiin. Diasporalla viitataan yleensä ottaen jonkin etnisen yhteisön jäseniin, jotka elävät poissa maasta, jossa heidän esi-isänsä ovat syntyneet säilyttäen kuitenkin vahvat siteet tähän maahan. Diasporassa elävät ihmisillä jotka on tuomittu pakenemaan kotimaastaan poliittisen vainon tai sodan vuoksi, säilyttävät usein vahvat intellektuaaliset, kulttuuriset tai henkiset siteet kotimaahansa. Erityisesti pakolaisuuden alkuvaiheessa kotimaa säilyy keskeisenä tunteiden kiinnittymisen paikkana. (Povrzanovic-Frykman 2001a:18; ks. myös Gilroy 1992: ) Diaspora, transnationaali ja hybridit identiteetit liittyvät myös myöhäismoderniksi tai jopa postmoderniksi kutsuttuun aikaan. Myöhäismodernin ajan ilmiöt liittyvä kapitalismin ja modernin teknologia- ja edistysuskon kehitysvaiheeseen, jossa alkuvaiheen modernille yhteiskunnalle tyypilliset ilmiöt alkavat muuttaa muotoaan. (ks. Sennet 1999; Giddens 1992.) 13

17 Markkinatalous on levinnyt ja kehittynyt sellaiselle asteelle, jossa kansallisvaltiot eivät enää tarjoakaan parasta kehystä toiminnalle. Niitä tarvitaan edelleen julkisten palvelujen ja infrastruktuurien tuottajina, mutta ei enää kansallisen tai kansainvälisen teollisuuden turvaajina. Osakemarkkinat toimivat monikansallisesti ja monikansalliset yritykset tarvitsevat toimintaympäristökseen enemmin kansallisvaltioiden rajoituksista, kuten verotuksesta ja tulleista vapaita markkinoita. Kapitalismin ideaan kuuluu jatkuva voiton tavoittelu, eivätkä kansalliset toimintakentät enää riitä tässä prosessissa. Tarvitaankin vapaata kauppaa ja talouden globalisaatiota, jotta voitot olisivat aina edellistä vuotta suurempia. Taloudellisen globalisaation seurauksena ihmisten halutaan voivan myös liikkua vapaammin, jotta he olisivat käytettävissä olevan työvoimana tarvittaessa kansainvälisillä markkinoilla. (Beck 1999; Sennet 1999; Martin et al ) Globalisaation seurauksena tavarat, ihmiset ja ajatukset ylittävät rajoja ennenäkemättömällä tavalla. Ihmiset joutuvat tulemaan aiempaa tietoisemmiksi maantieteellisesti toisaalla tapahtuvista asioista ja ilmiöistä. Seurauksena oin kulttuurista ja kansallista homogenisoitumista eli yhdenmukaistumista. Toisaalta puhutaan myös glokalisaatiosta, jolla viitataan globalisaation paikallisen tason ilmiöihin. Glolakisaatiolla tarkoitetaan paikkalista eriytymistä ja paikallisia kulttuurisia piirteitä, jotka kommunikoivat globaalien taloudellisten ja kulttuuristen ilmiöiden kanssa ollen osa globaalia suuntausta omalla erityislaatuisella tavallaan. (Hall 1992: ; Beck 1999.) Seuraavassa tarkastellaan suomalaista integraatiopolitiikkaa, sen sisältöjä ja päämääriä sekä taustalla vaikuttavia ideoita ja niiden nivoutumista osaksi laajempia poliittisia ilmiöitä. 3. Suomalaisen integraatiopolitiikan ja kotouttamislain keskeiset päämäärät ja tavoitteet Integraatiopolitiikan ja kotouttamislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien integraatiota eli kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta suomalaisessa yhteiskunnassa toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen hallintaa. Käsitteet ovat kovin abstrakteja, joten niiden ymmärtämiseksi tulee tarkastella näissä yhteyksissä niille annettuja määreitä sekä laajempia yhteiskuntapoliittisia linjauksia Integraatio kotouttamispolitiikan keskeisenä tavoitteena Integraatio määritellään kotouttamislaissa maahanmuuttajan yksilölliseksi kehitykseksi, jonka tavoitteena on maahanmuuttajan osallistuminen työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Tätä prosessia nimitetään kotoutumiseksi. Integraatiota pyritään tukemaan viranomaisten järjestämillä kotoutumista edistävillä toimenpiteillä ja voimavaroilla. Viranomaisten kotoutumista tukevaa toimintaa kutsutaan kotouttamiseksi. (Laki 493/1999:2.) Integraatiolla tarkoitetaan siis pitkälti berryläistä eli perinteistä integraatioprosessia. Keskiössä on maahanmuuttajien sopeuttaminen ja sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan an- 14

18 nettaessa samalla mahdollisuus etnisen identiteetin jonkinasteiselle säilyttämiselle. Lähtökohta on siis selvä, mutta tarkemman käsityksen saamiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota lain sisältämiin määrittelyihin ja perusteluihin. Olennaista on integraation käsitteen nivoutuminen muihin maahanmuuttajan kotoutumisen tavoitteita määrittelevin käsitteisiin. Erityisessä asemassa on kotoutumisen suhde tasa-arvon käsitteeseen, jonka kautta määritellään maahanmuuttajien asemaa suhteessa valtaväestöön ja muuhun väestöön Tasa-arvo kotouttamislain päämääränä Kotouttamislain tavoitteena on edistää mahanmuuttajien tasa-arvoa ja valinnan vapautta. Laissa ei juurikaan määritellä, minkälaista tasa-arvoa siinä tarkoitetaan. Lain mukaan tasaarvoa tulee edistää sellaisilla toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Lisäksi maahanmuuttajien valinnanvapautta tulee kotouttamislain mukaan edistää. Valinnanvapaus liittyy myös tasa-arvo käsitykseen. Kotoutumisen tavoitteena ei pidetä maahanmuuttajien ja valtaväestön välistä tasaarvoisuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, vaan maahanmuuttajien osallistumista työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Kuitenkin kotouttamislain perusteluissa todetaan, että integroitumisen keskeisenä periaatteena on maahanmuuttajien osallistuminen yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Maahanmuuttajien ja muun väestöön tasavertaista osallistumista yhteiskunnan keskeisille sektoreille voidaan siis pitää yhtenä integraatiopolitiikan periaatteena. Tasa-arvon päämäärän ymmärtämiseksi täytyy käsitettä kuitenkin tarkastella tarkemmin. Länsimaissa ajatteluperinteessä tasa-arvon käsitteellä ja idealla on perinteisesti ollut kaksi tärkeää suuntausta. Tasa-arvon määrittelyssä on ollut keskeistä sen sisältämä vapauskäsitys ja mistä näkökulmasta tasa-arvo määritellään. Toinen suuntaus on nojannut positiivisen vapauden vapauskäsitykseen ja tasa-arvo on määritelty tasa-arvoisten lähtökohtien näkökulmasta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on perinteisesti edustanut tällaista tasa-arvo näkemystä. Lähtökohtien tasa-arvossa yksilöiden oikeudet ja vapaudet perustuvat positiiviseen vapauskäsitykseen. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan yksilön vapaus määrittyy hänen lähtökohtaisten toimintamahdollisuuksiensa ja vaihtoehtojensa kautta. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan ihmisille annetaan mahdollisuudet toimia ja elää yhteiskunnan osana. Näkemyksen mukaan tulisi taata yksilön vapaus ja osuus yhteiskunnan materiaalisista resursseista. Positiivinen vapauskäsitys usein yhdistetään kommunitarismin perinteeseen, jossa yhteiskunnan edut asetetaan yksilön etujen edelle. Positiivinen vapauskäsitys korostaa yksilöiden lähtökohtaista mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tämä tarkoitetaan lähtökohtaista tasa-arvoa erilaisiin tavoitteisiin pyrittäessä ja tasaarvoista mahdollisuutta tavoitteidensa saavuttamiseen. Tilanteen mahdollistamiseksi on yhteiskunnan materiaalisten ja muiden resurssien jakamisen tavoitteena antaa kaikille se osuus, jonka he tarvitsevat. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan keskeisimpiä päämääriä on parantaa heikoimmassa asemassa olevien asemaa yhteiskunnassa. Nämä periaatteet ovat olleet pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisiä periaatteita. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on pyrkinyt antamaan ja takaamaan asukkailleen mahdolli- 15

19 simman tasa-arvoiset lähtökohdat. Hyvinvointivaltion näkökulmasta tasa-arvoa on siis määritelty yhteiskunnan jäsenten lähtökohtaisten mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta. Positiivinen vapauskäsitys merkitsee, että epätasa-arvoisia lähtökohtia tasoittamalla yhteiskunnan jäsenille pyritään antamaan mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat. Tällaisen toimintaperiaatteen voidaan katsoa rajoittavan yksilön negatiivista vapautta. Toinen keskeinen länsimaissa vallinnut vapauskäsitys on siis negatiivisen vapauden käsitys, jonka mukaisesta näkökulmasta tasa-arvo määritellään yksilöiden mahdollisuuksien tasaarvon mukaan. Negatiivisen vapauskäsityksen mukaan yksilöiden vapaus määritellään valinta- ja toimintamahdollisuuksina, joita mikään auktoriteetti, kuten valtio, ei rajoita suorasti tai epäsuorasti. Libertaristit korostavat omistusoikeuksia. Näkökulma perustuu John Locken ajatukseen yksilön oikeudesta omaan persoonaansa ja ruumiiseensa, josta seuraa, että hänellä oikeus myös oman työnsä tai taitonsa tuotoksiin. Negatiivisen vapauskäsityksen mukaisessa ajattelussa yksilön etua priorisoidaan yhteiskunnan etuun nähden. Negatiivisen vapauskäsityksen mukainen tasa-arvokäsitys on ollut vallalla liberalistisemmissa yhteiskunnissa kuten Yhdysvalloissa. (Hellsten 1996.) Negatiivisen vapauskäsityksen mukaan yksilö on vapaa, jos mikään auktoriteetti ei rajoita hänen valinta- tai toimintamahdollisuuksiaan. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan heikommassa asemassa olevien lähtökohtia pyritään tasoittamaan paremmassa asemassa oleviin nähden. Tällöin parempiosaiset joutuvat antamaan jotain tuotoksistaan myös yhteiskunnalle, jotta myös heikommassa asemassa olevilla olisi mahdollisuus toimia ja elää. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan esimerkiksi progressiivinen verotus ja julkinen koulusysteemi ja terveydenhuolto lisäävät ihmisten tasa-arvoa ja vapautta, kun taas negatiivisen vapauskäsityksen mukaan nämä rajoittavat yksilön vapautta ja luovat epätasa-arvoa. Vapauden määrä ja tasa-arvo riippuvat siis näkökulmasta, josta asioita tarkastellaan. Ei voida siis suoraan verrata onko Yhdysvalloissa vai Suomessa enemmän vapautta tai tasaarvoa. Kuitenkin on mahdollista tarkastella konkreettista vapautta ja tasa-arvoa. Tämän näkemyksen mukaan tosiasiallinen tasa-arvo määrittyy positiivisen ja negatiivisen vapauden yhdistelmästä, jossa on huomioitu molemmat lähtökohdat. Tällöin yksilön vapaus ja tasaarvo määrittyy sen mukaan, miten tasa-arvoiset lähtökohdat ja valinnanmahdollisuudet hänellä on yhteiskunnassa. Tällöin pelkästään lähtökohtien tasaaminen ei riitä, vaan yksilöllä täytyy olla myös todellisia valinnanmahdollisuuksia. Myöskään pelkkien valinnanmahdollisuuksien tarjoaminen ei riitä, jos yksilöllä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia valita tai saavuttaa niitä. Suomalaista integraatiopolitiikkaa tarkasteltaessa vapauskäsitysten näkökulmasta voitaisiin sanoa, että siinä ilmenee toisaalta positiivisen vapauskäsityksen mukaisuutta, sillä maahanmuuttajien integroitumista ja tasaveroisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään tukemaan erilaisilla kotouttavilla toimenpiteillä. Maahanmuuttajia siis pyritään auttamaan ja tukemaan epätasa-arvoisia lähtökohtia tasoittamalla. Toisaalta politiikassa on negatiivisen vapauskäsityksen mukaisuutta, sillä siinä korostetaan yksilön vastuuta omaa paikkaa yhteiskuntaan rakennettaessa. (ks. myös Suurpää 2002: ) Maahanmuuttajien asemaa tarkasteltaessa voidaan ajatella, että heidän negatiivista vapauttaan rajoitetaan, kun heitä estetään pääsemästä töihin koulutustaan vastaavalle alalle. Seuraavaksi tarkastelemme suomalaisen integraatiopolitiikan tasa-arvokäsityksiä: minkälaista tasa-arvoa politiikalla rakennetaan ja minkälaista vapautta tarkoitetaan. Integraatiopo- 16

20 litiikassa ja kotouttamislaissa tasa-arvoa käsitellään implisiittisesti ja eksplisiittisesti. Integraatiopolitiikan tasa-arvokäsitystä ei voida kuitenkaan ymmärtää ilman laajempaa suomalaisen yhteiskuntapolitiikan tuntemusta. Suomessa on pitkään ollut vallalla pohjoismaisen hyvinvointivaltion mukainen lähtökohtien tasa-arvoa ihanteena pitävä käsitys. Hyvinvointivaltio on kuitenkin joutunut viime vuosikymmenen aikana kriisiin Euroopan Unionin jäsenmaissa. Hyvinvointivaltiota on riisuttu ja on siirrytty kohti liberalistisempaa yhteiskuntapolitiikkaa. Suomi seuraa EU:nin valitsemaa suuntausta Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi: hyvinvointipolitiikasta kohti osallistumisenpolitiikkaa Pohjoismainen hyvinvointivaltion periaatteet ja sosiaalipolitiikan perusteet ovat muuttumassa. Edelleen käytetään samoja käsitteitä, mutta niiden merkitykset ja määritelmät ovat muuttumassa. Tasa-arvon käsite on yksi näistä keskeisistä muuttumassa olevista käsitteistä. Tasa-arvoa pidetään edelleen keskeisenä yhteiskuntapolitiikkaa ohjaavana arvona, mutta sen merkitys ja päämäärät eroavat hyvinvointivaltion perinteisestä tasa-arvo käsityksestä. Aiemmin korostettiin työelämän ja yhteiskunnan tasa-arvoa, ja valtiolla oli vahva rooli tasa-arvon takaamisessa. Valtion oletettiin antavan kansalaisille näiden tarvitsemat mahdollisuudet ja resurssit. Tämä oli hyvinvointivaltion yleistä politiikkaa. (Hagelund 2002.) Viimeisen vuosikymmenen aikana hyvinvointivaltio on joutunut perustavaa laatua olevaan muutokseen. Monet tutkijat ajattelevat hyvinvointivaltion projektin kohdanneen loppunsa (Bauman 1998.) hyvinvointivaltio on heikentynyt kokonsa ja vaikutusvaltansa suhteen. Muuttuvassa politiikassa on alettu painottaa mahdollisuuksien tasa-arvoa lähtökohtien tasaarvon sijaan. Yksilöllä on vastuu elämänsä ja sosiaalisen elämänsä päämäärien saavuttamisesta yhteiskunnan eri sektoreilla. Valtion ja hallituksen rooliksi jää tiettyjen yhteiskunnan perusrakenteiden organisointi ja verojen keruu. Liberalistisessa politiikassa valtion roolin ajatellaan kuitenkin olevan parhaimmillaan, kun se on lähes olematon. Myös verojenkeruun tulee olla minimissään. Valtion rooli yksilön elämässä määrittyy pääasiassa sen kautta, ettei valtio estä yksilöä toteuttamasta itseään ja toiveitaan. Ideologia on mahdollisuuksien tasa-arvokäsityksen ja negatiivisen vapauskäsityksen mukainen, mikä on lähes päinvastainen hyvinvointivaltion vapaus- ja tasaarvokäsitykselle. Hyvinvointivaltion tavoitteena on lähtökohtien tasa-arvo, jonka valtio pyrkii toimillaan mahdollistamaan. (Hellsten 1996, Julkunen 2001.) Liberaalimmassa yhteiskuntapolitiikassa yksilöllisyys, aktiivisuus ja vastuu ovat avaintermejä. Vuonna 1998 Yhdysvalloissa tehtiin hyvinvointipolitiikan uudistus (welfare reform). Uudistuksen alkuperäinen nimi oli Personal Responsibility Act ja se esiteltiin osana republikaanien ohjelmaa Contract With America. Lakialoitteen keskiössä on työ, ei työ itsessään, vaan työetiikka ja tämän etiikan rappeutuminen. Lain päämääränä oli työntekoon perustuva sosiaaliturva (workfare), mikä siis tarkoittaa vastikkeellista sosiaaliturvaa ja velvollisuutta tehdä työtä korvausta vastaan. Keijo Rahkonen huomauttaa, että Suomessa tätä politiikkaa kutsutaan aktiiviseksi sosiaalipolitiikaksi. (Rahkonen 2000: ) Liberaali yhteiskuntapolitiikkaa on nostanut esiin ajatuksen yhteisön kautta tapahtuvasta hallinnoinnista. Ajatus on esitetty kritiikkinä neoliberaaleille diskursseille. (Rose 2000: ; Hagelund 2002.:18.) Ideana on, että epävirallinen yhteisö hoitaisi aiemmin valtiolle kuulunei- 17

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset: TYÖMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkentamista ja kehittämistä varten perustetun työryhmän (TM 008:00/2003)

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot