Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta"

Transkriptio

1 1

2 2

3 Selene Jokisaari Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta 3

4 Sisällysluettelo Johdanto... 5 I Suomalainen integraatiopolitiikka Katsaus suomalaiseen maahanmuuttajatilanteeseen Suomalainen integraatiopolitiikka Kotouttamislaki Integraatio päämääränä Integraation käsitteestä Integraatio erilaisten maahanmuuttopolitiikoiden strategiana Kulttuurin ja identiteetin käsitteistä Suomalaisen integraatiopolitiikan ja kotouttamislain keskeiset päämäärät ja tavoitteet Integraatio kotouttamispolitiikan keskeisenä tavoitteena Tasa-arvo kotouttamislain päämääränä Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi: hyvinvointipolitiikasta kohti osallistumisenpolitiikkaa Suomalaisesta hyvinvointivaltioideologiasta hyvinvointiyhteiskunnaksi Suomalainen integraatiopolitiikka muuttuvan yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta tarkasteltuna Kotouttamislain toteuttamisen ideoista ja päämääristä Integraatiopolitiikan kritiikkiä II Aineisto Haastatteluaineisto Tietoa haastateltujen osaamispääomasta Haastateltujen koulutustaso Koulutustaso työhallinnon arvion mukaan Suomenkielentaito Suomenkielen taito työhallinnon virkailijan mukaan III Maahanmuuttajien kokemukset ja käsitykset suhteessa kotouttamislain tavoitteisiin ja toteutukseen Mitä kotoutuminen merkitsee maahanmuuttajille Mitä maahanmuuttajat tarvitsevat kotoutuakseen Parantaisi elämää Maahanmuuttajien päämäärät Koulutushalukkuus suhteutettuna koulutustasoon Kieliopintojen tarve ja työllistymishalukkuus koulutustaustan mukaan Tyytyväisyys omaan elämään Yhteenveto kotoutumisen ehdoista ja elämän päämääristä Maahanmuuttajien kokemuksia ja käsityksiä kotouttamislaista ja sen vaikutuksista Kotoutumissuunnitelmaan ja toimenpiteisiin vaikuttaminen Kotoutumisuunnitelman hyödyllisyys

5 2.3. Kotoutumissuunnitelmat ja työnhakusuunnitelmat Onko kotouttamislain voimaantulo muuttanut asemaa työnhakijana tai yhteiskunnan jäsenenä: Työvoimatoimiston asiakkaana ennen vuotta 1999 olleiden kokemus Miten kotoutumissuunnitelman laatiminen on auttanut kotoutumisessa Miten maahanmuuttajat ovat hyödyntäneet kotouttamislain myötä tarjolla olevia mahdollisuuksia asuinpaikkakunnallaan ja miten kotouttamistoimenpiteet ovat vaikuttaneet maahanmuuttajien Suomeen asettumiseen Maahanmuuttajien osallistuminen kursseihin Kielikursseihin ja maahanmuuttajakoulutukseen osallistuminen Suomenkielenryhmän taso Miten kielikursseille osallistuminen on vaikuttanut maahanmuuttajien Suomeen asettumiseen? Yhteenveto: miten kielikurssit ovat auttaneet kotoutumisessa Maahanmuuttajien ammatilliset valmiudet ja päämäärät Ammatilliset kurssit Tyytyväisyys ammatillisiin kursseihin Kuinka ammatillisille kursseille osallistuminen on auttanut kotoutumisessa Maahanmuuttajien osallistuminen työelämään Työharjoitteluun osallistuminen Työkokemus Suomessa Maahanmuuttajien kokemuksia työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston palveluista Maahanmuuttajien kokemus työvoimatoimiston palveluista Tulkkipalveluiden saatavuus Maahanmuuttajien kokemus sosiaalitoimiston palveluista Osallistuminen asuinpaikkakunnan toimintaan ja asumiseen liittyvät kysymykset Asumiseen liittyvä tyytyväisyys Osallistuminen kunnassa järjestettävään maahanmuuttajatoimintaan Integraation toinen puoli: etnisen identiteetin säilyttämisen mahdollisuudet Maahanmuuttajien osallistuminen yhdistystoimintaan Vaikuttaminen paikkakunnan asioihin Maahanmuuttajien harrastukset Tutustuminen suomalaisiin Tyytyväisyys asuinpaikkakuntaan Muuttohalukkuus paikkakunnalta Muuttohalukkuus pois Suomesta IV Miten kotouttamislain tavoitteet ovat toteutuneet maahanmuuttajien elämässä? Yhteenveto koutouttamistoimenpiteiden toteutuksesta maahanmuuttajien kokemusten perusteella Venäläiset parhaiten integroituneita ja somalialaisten ja irakilaisten monimuotoiset sopeutumisongelmat Onko maahanmuuttajien tasaveroinen osallistuminen yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin lisääntynyt?

6 2.1. Edistävätkö kotouttavat toimenpiteet maahanmuuttajien tasa-arvoista yhteiskuntaan osallistumista? Kotoutumissuunnitelma Ammatilliset kurssit ja työharjoittelu Kielikurssit ja sosiaalinen integraatio Yhteenveto: Minkälaista tasa-arvoa kotouttavat toimenpiteet rakentavat? Onko maahanmuuttajien valinnanvapaus lisääntynyt kotouttavien toimenpiteiden myötä? Onko kotouttamislain toteutus tukenut maahanmuuttajien etnisen identiteetin ja äidinkielen ylläpitoa? Vaihtoehtoisia lähestymistapoja maahanmuuttajien kohtaamiseen Lopuksi Lähteet Liitteet

7 Johdanto Suomi on perinteisesti ollut siirtolaisia lähettävä, ei niinkään vastaanottava maa. Tähän on osaltaan ehkä vaikuttanut Suomen pitkä historia toisen valtion alaisuudessa ja sen aiheuttama jonkinlainen vierauden pelko. Globalisaation murentaessa modernia kansallisvaltioihannetta, on Suomessakin ruvettu keskustelemaan monikulttuurisuudesta ja avoimuudesta toisille kulttuurisille ryhmille ja piirteille. Euroopan yhdentyminen tuo oman lisänsä keskusteluun. Toisaalta pyritään avautumaan ja tulemaan monikulttuurisiksi ja globaaleiksi yhteiskunniksi, ja toisaalta kansallisvaltiolliset ihanteet ja rakenteet edelleen ohjaavat käytännön politiikkaa. Ongelma on yhteinen kaikille (läntisille) kansallisvaltioille. Osana globalisaatiota, Euroopan yhdentymistä ja yleistä kansainvälistä kehitystä Suomeen on 1990-luvun alusta saapunut huomattavasti enemmän maahanmuuttajia kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Suomi omaksui tuolloin entistä avoimemman pakolaispolitiikan ja tulijoista suuri osa onkin saapunut pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Kuitenkin maahanmuuttajaväestömme on edelleen hyvin pieni muihin länsimaihin verrattuna. Vain muutama uusi maahanmuuttajaryhmä kykenee kokonsa puolesta muodostamaan varsinaisia etnisiä yhteisöjä ja nämä ovat keskittyneet lähinnä pääkaupunkiseudulle. Kuitenkin yhteiskuntamme on monikulttuurisempi kuin aiemmin ja uudet tulokkaat tulee ottaa huomioon yhteiskunnan kehitystä ja tasa-arvokysymyksiä pohdittaessa. Suomalainen yhteiskunta onkin uusien haasteiden edessä pyrkiessään muodostamaan sopivaa maahanmuuttajapolitiikkaa. Koska maassamme ei aiemmin ole ollut varsinaisia suuria maahanmuuttajaryhmiä, ei heitä koskevaa politiikkaakaan ole ennen tarvittu. Suomalaiset päättäjät ovatkin voineet aloittaa puhtaalta pöydältä maahanmuuttajien sopeutumiseen liittyvän politiikan rakentamisen. Muiden maiden kokemuksista ja virheistä on varmasti ollut suuri hyöty tässä tehtävässä. Kun suomalaista yhteiskuntaa pyritään tekemään monikulttuurisemmaksi, olisi hyvä ottaa huomioon, millä tavoin nämä kysymykset liittyvät maailmantalouteen ja sen muutoksiin, globalisaatioon ja sen tuomiin paineisiin. Jos nämä kysymykset jätetään huomiotta, voi olla että rakennamme epätasa-arvoista, syviin luokkajakoihin ja tuloeroihin perustuvaa monikulttuurisuutta, jossa etniset vähemmistöt ja pitkäaikaistyöttömät tai muutoin köyhyydessä elämään joutuvat muodostavat yhden alaluokan. Etniset kysymykset ja luokkakysymykset kulkevat monesti käsi kädessä. Suomen maahanmuuttajapolitiikan perustaksi on valittu monessa maassa hyväksi koettu integraatiopolitiikkaa ja täällä on ensimmäisten joukossa laadittu varsinainen integraatiolaki, jonka tarkoituksena on legitimoida integraatiopolitiikan keskeiset sisällöt. Integraatiopolitiikan lähtökohdissa pyritään maahanmuuttajien tasa-arvoon ja tuetaan heidän yksilöllistä kehitystään suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Mutta toteutuvatko nämä päämäärät maahanmuuttajien elämässä ja minkälaista politiikkaa ja tasa-arvokäsitystä integraatiopolitiikka lopulta edustaa? Tässä selvityksessä pyritään vastaamaan näihin kysymyksiin. Selvitykses- 5

8 sä tarkastellaan integraatiopolitiikan ideaa ja politiikan toteuttamista käytännössä: vastaako toteutus asetettuja tavoitteita? Ja minkälaista tasa-arvoa integraatiopolitiikalla rakennetaan, miten integraatiopolitiikassa näkyvät yleisen yhteiskuntapolitiikan henki ja arvot? Keskeisen osan tarkastelua muodostaa maahanmuuttajien puhelinhaastatteluista koottu aineisto, jonka kautta integraatiopolitiikan kohteena olevien ääni ja kokemus pyritään saamaan edes jossain määrin kuuluviin. Maahanmuuttajien autenttista ääntä tutkimuksessa tuskin tavoitetaan, mutta pyrkimys on kuitenkin, että he tulisivat kuulluksi itseään koskevassa keskeisessä asiassa. Yksi tasa-arvon toteutumisen edellytyksistä olisi, että maahanmuuttajat pääsisivät edustamaan itseään keskeisiin suomalaisiin instituutioihin ja elimiin eli tekemään itse päätöksiä ja selvityksiä, jotka koskevat heitä. 6

9 I Suomalainen integraatiopolitiikka 1. Katsaus suomalaiseen maahanmuuttajatilanteeseen Suomi on perinteisesti ollut maastamuuttomaa, josta ihmiset ovat lähteneet etsimään parempia työllistymismahdollisuuksia. Suomalaiset ovat muuttaneet pääasiassa muihin länsimaihin työmahdollisuuksien toivossa. Ruotsi on ollut suosituin siirtolaisuuden kohdemaa luvun alusta lähtien Suomi on vastaanottanut enemmän maahanmuuttajia kuin maasta on lähtenyt siirtolaisia. Tästä asti nettomuutto on alkanut kasvaa. (Heikkilä& Peltonen 2002)!990-luvun aikana maahanmuutto lisääntyi huomattavasti. Nykyisin maassamme asuu ulkomaalaista ja he muodostavat ainoastaan 1,9 prosentin osuuden koko väestöstä. Tähän lukuun sisältyvät kuitenkin ainoastaan Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset, joten todellinen maahanmuuttajien osuus Suomessa on hieman korkeampi. Ulkomailla syntyneitä asuu maassamme tällä hetkellä noin Suomen maahanmuuttajaväestö on siis joka tapauksessa maailman pienimpiä. (Tilastokeskus 2002:8.) Suurin osa maahanmuuttajaväestöstä on saapunut Suomeen inkerinsuomalaisina, pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Perinteinen työsiirtolaisuus on ollut melko vähäistä. Suurimmalla osalla 1990-luvulla maahanmuuttaneista ei ollut tiedossaan työpaikkaa Suomeen saapuessaan. (Forsander 2001a; ks. myös Jaakkola 2000; Heikkilä & Peltonen 2002.) Venäläiset (n ), virolaiset (n ), ruotsalaiset (n ), somalialaiset (4 500), jugoslavialaiset (n ) ja irakilaiset (n. 3000) muodostavat Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät. Suurin osa ryhmiin kuuluvista on saapunut viime vuosikymmenen aikana. Venäläiset ja virolaiset ovat pääasiassa muuttaneet Suomeen inkerinsuomalaisina paluumuuttajina ja osittain avioliittojen myötä avioiduttuaan suomalaisen puolison kanssa. (ks. Tilastokeskus 2002: 8.) Ruotsalaiset ovat suureksi osaksi suomalaisia paluumuuttajia edustaen täältä siirtolaisina lähteneitä ja heidän jälkeläisiään. Somalialaiset, jugoslavialaiset ja irakilaiset ovat pääasiassa saapuneet Suomeen joko pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Uusien maahanmuuttajaryhmien ilmaantuessa Suomeen, poliitikot ja muut päättäjät ovat joutuneet kohtaamaan uudenlaisia ongelmia ja kysymyksiä. Monissa muissa länsimaissa siirtolaisuus on pitkään ollut yksi työpoliittinen kysymys ja keino. Näissä maissa mahanmuuttajien sopeutumiskysymyksiä on jouduttu miettimään huomattavasti kauemmin. Suomessa tällaisen politiikan tarve on tullut vasta viimevuosikymmenenaikana tarpeelliseksi. Maahanmuuttajien korkea työttömyys on yksi niistä politiikan osa-alueista, joita integraatiopolitiikassa joudutaan miettimään. Maahanmuuttajien työttömyysaste on huikeasti korkeampi kuin koko väestöllä. Maahanmuuttajien keskimääräinen työttömyysaste oli 31,5 prosenttia vuonna 2001, kun koko väestöllä osuus oli yhdeksän prosenttia. Eri maahanmuuttajaryhmien välillä työttömyysaste kuitenkin vaihtelee suuresti. Pakolaistaustaisilla ryhmillä työttömyysaste on yleensä muita korkeampi. Irakilaisten työttömyysaste oli vuonna 2001 lähes 80 prosenttia ja somalialais- 7

10 ten noin 60 prosenttia. Venäläisten työttömyysaste oli puolestaan 45 prosenttia. (Tilastokeskus 2002:8.) Maahanmuuttajien korkea työttömyys muodostaa paitsi yksilötason ongelmia myös yhteiskunnallisen ongelma-alueen. Maahanmuuttajien sopeutuminen ja kotoutuminen ovat kuitenkin laajempialaisia prosesseja, joita varten tarvitaan myös moniulotteista politiikkaa. 2. Suomalainen integraatiopolitiikka Vuonna 1995 asetettiin Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta suunnittelemaan ja antamaan kehykset suomalaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Suomalaisen mahanmuuttoja pakolaispolitiikan lähtökohtina pidetään perustuslakia ja muuta kansallista lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia. (Sisäasianministeriö 1/1997: 34.) Perustuslain muutoksessa vuonna 1995 perusoikeudet määriteltiin uudelleen ja ne ulotettiin kansalaisten piirin ulkopuolellekin kaikkiin Suomen oikeusjärjestelmän piirissä oleviin ihmisiin eli myös maahanmuuttajiin. Ainoa perusoikeus, joka koskee ainoastaan Suomen kansalaisia on äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä valtiollisissa asioissa. Äänioikeus onkin ainoa asia, jonka suhteen maahanmuuttajat ovat periaatteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa suomen kansalaisiin (ks. laki N:o 731/1999:14 ). Perusoikeuksien uudistuksessa oli myös uusi näkökulma, jonka mukaan yksilön vapaus ja oikeudet turvataan valtiosäännöllä. Lisäksi uutena näkökulmana korostettiin yksilön oikeutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. (Nousiainen: laki N:o 731/1999.) Ennen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan asettamista ja mietinnön antamista Suomella ei varsinaisesti ollut virallisesti määriteltyä ulkomaalaispolitiikkaa. Käytäntö asioissa onkin muodostunut pitkälti asiaa koskevan lainsäädännön, ministeriöiden ohjeiden ja viranomaisten tekemien päätösten pohjalta. Maahanmuuttajien asemaa ovat ohjannet Suomen ratifioimat kansainväliset sopimukset mm. ihmisoikeuksista. Suomen oma lainsäädäntö ja erityisesti perustuslain takaamat perusoikeudet määrittelevät myös merkittäviltä osin maahanmuuttajien asemaa. Suomalaisen mahanmuutto- ja pakolaispolitiikan lähtökohtina on pidetty perustuslakia ja muuta kansallista lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia. (Sisäasiainministeriö 1997: 34.) Maahanmuuttajien asemaa ja Suomen suhdetta maahanmuuttoon määriteltäessä suurimpana ongelmana oli ennen toimikunnan mietinnön antamista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla selkeiden pitkäntähtäimen poliittisten kannanottojen puuttuminen Kotouttamislaki Maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan antama mietintö johti hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen periaateohjelman hyväksymiseen Ohjelman yksi kolmesta lähtökohdasta on maahanmuuttajien kotoutuminen. Hallituksen ohjelmassa tavoitteeksi kirjattiin kaikkien maahanmuuttajien, eli siirtolaisten, paluumuuttajien ja pakolaisten, joustava ja tehokas kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. 8

11 Mietinnössä muotoillaan maahanmuuttajien vastaanoton ja yhteiskuntaan integroitumisen eli kotouttamisen periaatteet. Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta ehdotti kotoutumista koskevan lain säätämistä, sillä kotoutumista koskevien poikkihallinnollisten kysymysten yhteensovittaminen, suunnittelu ja seuranta on vaikeaa ilman lainsäädäntö perustaa. (Työministeriö 316/2002:1; ks. myös Sisäasianministeriö 1/1997.) Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (Laki 493/1999) tuli voimaan Lain päämääränä on kotoutumisen osalta edistää maassa pysyväisluontoisesti oleskelevien maahanmuuttajien integroitumista eli kotoutumista, tasaarvoa ja valinnan vapautta suomalaisessa yhteiskunnassa. Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin, mitä näillä päämäärillä laissa ja sen perusteluissa tarkoitetaan ja minkälaisiin tavoitteisiin niiden kautta pyritään Integraatio päämääränä Kotouttamislain keskeisin sisältö on juuri maahanmuuttajien integraation eli kotoutumisen tukeminen. Monet länsimaat ovat omaksuneet integraatiopolitiikan maahanmuuttajapolitiikakseen. Integraation käsitteellä tarkoitetaan kokonaistumista, eheytymistä, jossa erilaiset ainekset ja tai tapahtumat sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Valtioiden keskinäisissä suhteissa sillä tarkoitetaan yhdentymistä ja kansojen kiinteää yhteistoimintaa, mm. ylikansallisten yhteisöjen muodostamista ja teollisuuksien yhdistämistä ylikansallisiksi markkinaalueiksi. (Aikio 1989: 291.) Euroopan Unionin jäsenmaiden keskinäisiä suhteita ja Unionin toimintaa kuvataan usein jäsenmaiden integraationa ja Euroopan yhdentymisenä Integraation käsitteestä Kulttuurintutkimuksessa ja sosiaalipsykologiassa integraation käsitteellä on viitattu maahanmuuttajien prosesseihin ja asenteisiin, joita he omaksuvat maahanmuuton seurauksena. Integraation käsitteellä ollaan tarkoitettu yhtä akkulturaation muotoa. Akkulturaatiolla tarkoitetaan kulttuurisia muutoksia, jotka tapahtuvat eri kulttuuristen ryhmien kohdatessa ja joutuessa keskinäiseen vuorovaikutukseen tai jonkin kulttuurisen ryhmän tapojen omaksumista jossain toisessa kulttuuriryhmässä.. (Berry 1997: 6-7.) Muita akkulturaation muotoja ovat assimilaatio, separaatio ja marginalisaatio. Yhteis- kuntapolitiikassa samoja käsitteitä ja strategioita on käytetty maahanmuuttajien sopeuttamisessa eli maahanmuuttajapolitiikoissa. (Emt.) Integraatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa maahanmuuttaja pyrkii säilyttämään etnisen identiteettinsä mahdollisimman yhtenäisenä osallistuen samanaikaisesti laajempaan yhteiskuntaan sen olennaisena osana. (Berry 1997: 9-10.) Monikulttuurisuudella tarkoitetaan yleisimmin juuri tällaista monikulttuurisuutta, jossa kulttuuriset alaryhmät, kuten maahanmuuttajayhteisöt, osallistuvat yhteiskunnan toimintaan valtayhteiskunnan ehdoilla säilyttäen ja pitäen yllä etnistä identiteettiään ja kulttuurisia piirteitään yksityiselämässään. (ks. Rex 1997.)Tällöin yhteiskuntaan osallistuminen edellyttää integraatiota yhteiskuntarakenteisiin ja valtaväestön edustamien arvojen tunnustamista ja valtakulttuurin käytäntöjen hallintaa. (Ahponen 2001: ) Etniset piirteet ja kulttuuriset käytännöt rajataan siis yksityiselämään kuuluviksi ja siellä harjoitettaviksi. 9

12 Integraatiolle vaihtoehtoinen uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriseen tilanteeseen mukautumisen (akkulturaation) strategia on assimilaatio, jossa maahanmuuttaja pyrkii ennen kaikkea vuorovaikutukseen valtayhteiskunnan kanssa pyrkien sulautumaan sen kulttuuriseen arvomaailmaan ja toimintatapoihin hyläten etnisen identiteettinsä. Yhteiskuntapolitiikkana assimilaatiostrategiaa toteutettiin pitkään mm. Yhdysvalloissa, jonka keskeinen maahanmuuttajastrategia on ollut toimia sulatusuunina, jossa kaikki alkuperältään erilaiset ryhmät sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on ollut sulauttaa kaikki kansat yhtenäiseen amerikkalaiseen unelmaan ja identiteettiin. Viime vuosikymmeninä USA:ssa on ruvettu korostamaan pluralismin merkitystä ja erilaisuuden huomioimisen tärkeyttä (jossain määrin). (Graves 1995, ) Separaatiostrategialla tarkoitetaan maahanmuuttajien vetäytymistä valtayhteiskunnallisesta kontekstista erillisiin alakulttuureihin ja ryhmiin pyrkimyksenä säilyttää mahdollisimman hyvin etninen identiteettinsä ja kulttuurisia piirteitä. Samalla valtayhteiskunnan arvoja ja kulttuurisia piirteitä pyritään välttämään. (Berry 1997.) Yhteiskuntapolitiikkana segregaatiota voidaan harjoittaa mm. liberaalina monikulttuurisuuspolitiikkana, jossa valtayhteiskunnan edustajat määrittelevät erityisryhmien kulttuuriset identiteetit alakulttuureiksi, joille voidaan myöntää oma kulttuuripoliittisesti perusteltu toimintakenttänsä. Tällainen politiikka johtaa helposti vähemmistöryhmien ghettoutumiseen, eikä se muuta valtavirtastrategiaa tai -yhteiskuntaa. (Ahponen 2001: 304.) Marginalisaatio syntyy tilanteessa, jossa on vain vähän mahdollisuuksia tai kiinnostusta säilyttää alkuperäistä kulttuuriaan (usein kulttuurinsa menettämiseen pakotettuna) ja samanaikaisesti hyvin vähän kiinnostusta olla vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien edustajien kanssa (usein syrjinnän ja poissulkemisen seurauksena). Nämä maahanmuuttajat ovat päinvastaisessa tilanteessa kuin integraatiostrategian mukaisesti suuntautuneet. Marginalisaatio luonnehtii maahanmuuttajia, jotka hyljeksivät sekä omaa kulttuuriaan (yleensä kulttuurinsa kadottamiseen pakotettuina) että menettävät yhteydet myös isäntäkulttuuriin (yleensä syrjimisen ja poissulkemisen seurauksena). (Berry 1997: 9-10.) Integraatiostrategian on todettu monissa tutkimuksissa olevan paras strategia sekä maahanmuuttajien sopeutumisen ja hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta. Integraatio on osoittautunut hyvinkin erilaisissa yhteiskunnissa parhaaksi ja toimivimmaksi maahanmuuttajien psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Integraatiostrategia on havaittu olevan toimivin sekä monikulttuurisissa eli pluralistisissa yhteiskunnissa että assimilaatiota korostavissa yhteiskunnissa. Assimilatiivista näkemystä edustavat mm. USA ja Norja. USA on edustanut assimilatiivista strategiaa sulatusuuni-ideologian näkökulmasta. Norja puolestaan on hyvin pieni valtio, jossa on ainoastaan vähän maahanmuuttajia. Suomi on monessa mielessä lähellä norjalaista yhteiskuntaa. (Berry 1997.) Integraatiostrategia voi toimia ainoastaan yhteiskunnissa, jotka ovat selvästi monikulttuurisia, ja joissa tietyt edellytykset vallitsevat. Näitä edellytyksiä ovat: laajalle levinnyt hyväksyntä kulttuurisen monimuotoisuudesta tärkeänä arvona (esim. myönteisen monikulttuurisuusideologian vallitseminen yhteiskunnassa), ennakkoluulojen suhteellinen vähyys (esim. hyvin vähän etnosentrisyyttä, rasismia ja syrjintää), kulttuuriryhmien väliset, molemmin puolin myönteiset (esim. ei erityisiä ryhmien välisiä vihamielisyyksiä) ja kaikkien ryhmien laajempaan yhteiskuntaan sitoutumisen tai identifioitumisen ilmapiiri. (emt.) 10

13 2.4. Integraatio erilaisten maahanmuuttopolitiikoiden strategiana Integraatiostrategian on siis todettu monissa yhteiskunnissa toimivammaksi maahanmuuttajien sopeuttamisen strategiaksi kuin esimerkiksi assimilaatio. Integraatio on määritelty maahanmuuttajapolitiikoissa lähtökohtaisesti juuri assimilaation vastakohdaksi korostaen maahanmuuttajien etnisen identiteetin ja kulttuuristen piirteiden arvoa. Integraatiolla ollaan kuitenkin tarkoitettu hyvinkin erilaisia ja erilaisia arvoja painottavia yhteiskuntapolitiikkoja. Yhdistävän tekijänä niissä on juuri maahanmuuttajien kulttuurisen identiteetin hyväksyminen jonkinasteiseksi arvoksi. (Hagelund 2002; Tanner 2003.) Integraatiolla ollaan voitu tarkoittaa yksinomaan maahanmuuttajien etnistä identiteettiä säilyttämään pyrkivää politiikkaa, jolloin integraatiostrategialla on pyritty vastustamaan yhteiskunnassa esiintyviä assimilatiivisia (valtakulttuuriin sulauttavia) vaikutuksia. Toisaalta integraatio on voitu nähdä monikulttuurisuuden yleisenä teesinä, jonka avulla koko yhteiskunta muuttuu monikulttuurisemmaksi ja -arvoisemmaksi. Integraation päämäärät ovat voineet myöskin vaihdella eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Keskeinen ero eri integraatiopolitiikoiden välillä syntyy erilaisista vallitsevista yhteiskuntapolitiikoista ja niiden keskeisistä arvoista. Maahanmuuttajapolitiikka yleensä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista arvomaailmaa ja politiikkaa. Integraation käsite maahanmuuttajapolitiikassa ja myös kulttuurintutkimuksessa pitää yleensä sisällään oletuksen maahanmuuttajien etnisestä identiteetistä pysyvänä ja yhtenäisenä identiteettinä, jonka säilyttäminen nähdään siis myös yhteiskuntapoliittisena arvona. Monet kulttuurintutkijat ovat kuitenkin viime aikoina kritisoineet tällaista etnisen identiteetin käsitystä Kulttuurin ja identiteetin käsitteistä Kulttuurin ja identiteetin käsitteitä on määritelty viime vuosikymmenien aikana udelleen luvlta alkaneen barthilaisen vallankumouksen seurauksena kulttuurin käsite ja tutkimuksen kohde määriteltiin uudelleen. Sinänsä kulttuurin käsite on hyvin monisärmäinen ja monimutkainen, sillä kulttuurin määritelmiä on lukuisia erilaisia. A.l. Kroeber, ja Clyde Kluckhohn luettelivat 1950-luvulla 161 kulttuurin määritelmää. (Knuuttila 1989: 29.) Kulttuurin käsitteellä on kulttuurin tutkimuksen parissa tarkoitettu perinteisesti jotain pysyvää, joka on säilynyt jonkin ryhmän tai aikakauden piirteenä tai kulttuurisena materiaalina.. (Anttonen 1999: ) Aikaisemmin korostettiin kulttuurin pysyvyyttä ja yhtenäisyyttä. Kulttuurin käsite oli läheisessä yhteydessä nationalismin käsitteeseen, jolloin kulttuurinen identiteetti ja kulttuuri edustivat kansallisvaltion homogenisoivaa yhteisyyttä. Kansallisuudet ja kansat nähtiin toisistaan kulttuurisesti eroavina sisäisesti yhtenäisinä ryhminä. Kulttuurinen identiteettikin nähtiin yhtenäisenä ja samanlaisena pysyvänä kokonaisuutena. (Anttonen 1999: ) Nykyisin kulttuurin käsite mielletään enemmän jotain kulttuurin näkökulmaa jota jokin sosiaalinen ryhmä käyttää hyväkseen tehdessään eroa oman ja muiden ryhmien välillä. Kulttuuria ei enää mielletä pysyväksi entiteetiksi, joka pysyy samana ja toisaalta on itsekin toimija, joka tekee asioita. Kulttuurisen käsite on otettu käyttöön kuvaamaan eroa perinteisen staattisen kulttuurin käsitteen ja uuden kulttuurisen käsityksen välille. Kulttuurinen viit- 11

14 taa niihin ajatusrakennelmiin, joilla käsitteellistetään uskomuksia, käytäntöjä, jatkumoja ja muutoksia. Kulttuuriset käytännöt ovat prosesseja, eivät jotain staattista ainesta. Kulttuurisella viitataan myös kulttuuriseen monimuotoisuuteen, joka on vastakkainen homogenisoivan perinteisen kulttuurikäsityksen kanssa. Kulttuurin itsenäinen olemassaolo on myöskin haluttu kyseenalaistaa mm. toteamalla, ettei kulttuuri voi ajatella, sillä se on itsessään ajatusten tuotos. (Anttonen 1999: ; Goodenough 1994: 267.) Kulttuurisen identiteetin käsitteen kohdalla on tapahtunut samanlainen muutos. Aiemmin kulttuuriset identiteetit on kuviteltu vastaavalla tavalla pysyviksi ja yhtenäisiksi eniteeteiksi, jotka säilyvät suhteellisen samanlaisina ihmisen koko elämän ajan. Nykyiset kulttuurintutkimuksen suuntaukset ovat kyseenalaistavat tätä käsitystä. Monimuotoisessa kulttuurisessa ympäristössä elävät ihmiset eivät nykyisten käsitysten mukaan yleensä pyri säilyttämään alkuperäistä ja pysyvää etnistä identiteettiään (separaatio) tai samaistumaan ja sulautumaan valtakulttuuriin. Erilaisessa kulttuurisessa ympäristössä elämään joutuvat ihmiset ennemminkin joutuvat neuvottelemaan kulttuurista identiteettiään ja kulttuurisia arvojaan erilaisten kulttuuristen käsitysten ja arvojen välillä. Näiden ihmisten kulttuurinen identiteetti ei muotoudu yhtenäiseksi ja pysyväksi identiteetiksi, vaan enemmin mosaiikiksi, joka koostuu erilaisista kulttuurisista aineksista ja fragmenteista. Tällöin maahanmuuttajien kulttuurinen identiteetti muotoutuu eräänlaiseksi hybridiksi eli sekamuodoksi koostuen erilaisista kulttuurisista aineksista ja arvoista, jotka saattavat olla keskenään ristiriitaisia ja näennäisen yhteen sovittamattomia. Hybridit identiteetit eivät ole palautettavissa suoraan niihin kulttuurisiin viiteryhmiin, joiden välisestä neuvottelusta ja vuorovaikutuksesta ne nousevat esiin. Ne muodostavat ja luovat uusia kulttuurisia muotoja ja ajattelutapoja. (Hall 1992: ; Bhabba 1995; ; Bhabba 2000: ) Kulttuurintutkimuksen piirissä on alettukin puhua hybrideistä identiteeteistä integraation, assimilaation ja separaation sijaan. Hybridiyteen liittyy myös toisenlainen yhteiskunnallinen lähestymistapa. Integraation ja assimilaation käsitteet lähtevät liikkeelle valtayhteiskunnan näkökulmasta, jossa keskeisenä ajatuksena on, miten maahanmuuton seurauksena yhteiskuntaan saapuneet uudet etniset vähemmistöt saadaan parhaiten sopeutettua yhteiskuntaan. Hybiridin identiteetin näkökulmasta keskeinen kysymys onkin uuden kulttuurisen ajattelutavan luominen, jossa asuinmaan yhteiskunta ei välttämättä ole ainoa tai lainkaan samaistumisen ja integraation kohde. Hybridien identifikaatioiden kautta maahanmuuttajat saattavat enemminkin tai samanaikaisesti samaistua entisen kotimaansa yhteiskuntaan. Vaihtoehtoisesti samaistumisen kohteena ja keskeisenä sosiaalisena verkostona saattaa olla muissa maissa asuvat samalta alueelta olevat lähtöisin olevat siirtolaiset tai pakolaiset. Näiden identifikaatioiden rinnalla voi keskeisenä samaistumisen kohteena ja kuulumisen paikkana olla myös asuinmaan yhteiskunta. Asuinmaan yhteiskunta ei kuitenkaan ole enää keskiössä tai ainoa identifikaation ja kulttuurisen identiteetin määrittelyjen kohde. (Forsander 2001b:50-54; Huttunen 2002: 44-45; Povrzanovic Frykman 2001a: ) Monet tutkijat ovatkin kritisoineet integraatiokeskeistä ajattelua, tutkimusta ja politiikkaa, sillä siinä keskitytään valtayhteiskunnan näkökulmaan tavalla, jonka todellisuus on osoittanut tietyllä tavalla vaillinaiseksi. Integraation ja assimilaation tilalle on nostettu diasporan ja transnationaalin käsitteet, joilla lähtömaahan tai sieltä lähteneisiin ihmisiin liittyvää toi- 12

15 mintaa ja yhteydenpitoa on pyritty kuvaamaan. Jotkut tutkijat toteavat, ettei integraatiosta pitäisi enää puhua, sillä todellisuus eroaa integraatiokäsitteen antamista mielikuvista. (ks. Anttonen 1999; Huttunen 2002; Povrzanovic Frykman 2001a.) Transnationaalilla on yleensä viitattu epävirallisiin valtioiden rajat ylittäviin suhteisiin ja käytäntöihin. Transantionaalilla toiminnalla on tarkoitettu yksilöiden, perheiden ja epävirallisten ryhmien valtioiden rajat ylittävää toimintaa erotuksena valtioiden ja järjestöjen kansainvälisestä toiminnasta. (Huttunen 2002: 44.) Transnationaalilla toiminnalla ja siteillä viitataan usein maahanmuuttajien ja siirtolaisten suhteisiin entisiin kotimaihinsa. Transnationalismilla tarkoitetaan myös eri maihin muuttaneiden ja asettuneiden, mutta samalta alueelta lähtöisin olevien siirtolaisten keskinäisiä verkostoja ja suhteita. Transnationaali toiminta voi olla luonteeltaan poliittista, taloudellista tai kulttuurista. Tyypillistä toiminalle on, että uudessa kotimaassaan asuva maahanmuuttaja harjoittaa jotain edellä mainittua aktiviteettia entisen kotimaansa kanssa samalla vaikuttaen lähtömaansa tilanteisiin (mikro- tai makrotasolla). (ks. Werbner 2002: ; Forsander 2001b:50-54.) Transnationaalinen identifikaatio tarkoittaa suuntautumista lähtömaansa kulttuurisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin tai poliittisiin toimintoihin ja suhteisiin. Samanaikaisesti maahanmuuttaja voi identifioitua ja tuntea lojaalisuutta myös uuden asuinmaansa politiikoita ja yhteiskuntaa kohtaan. Transnationalismi mahdollistaa kuulumisen kahteen tai useampaankin kansalliseen lojaliteettiin. Tämä ei välttämättä tarkoita muodollisia poliittisia oikeuksia kahdessa (tai useammassa) valtiossa, vaan enemmän on kyse vapaaehtoisesta tunteiden ja toiminnan tasolla tapahtuvasta lojaaliudesta kahta valtiota ja yhteiskunta kohtaan. (Povrzanovic Frykman 2001a: ) Kuitenkin kaksoiskansalaisuuden ja poliittisten oikeuksien myöntäminen useampaa kuin yhteen maahan on ajankohtainen kysymys myös Suomessa. kaksoiskansalaisuuden mahdollisuus herättää kysymyksiä, mitä tapahtuu kansallisvaltioiden demokraattiselle järjestelmälle, jos kansalaisilla on poliittisia oikeuksia kahdessa maassa (Forsander 2001b:50.) Diasporan käsitteellä tarkoitetaan usein yhtä transnationaalien suhteiden erityistyyppiä. Diasporan käsitteeseen liittyy transnationalismia selkeämmin ajatus lähtömaasta, yhteisestä kotimaasta paluun toiveesta tai ylipäätään sitoutumisesta maantieteellisesti miellettyyn kotimaahan. (Huttunen 2002: 45.) Diasporaidentiteettiä pidetään myös yhtenä hybridien identiteettien muotona, joka muotoutuu läheisessä suhteessa lähtömaan tai alueen oletettuihin kulttuurisiin pirteisiin. Diasporalla viitataan yleensä ottaen jonkin etnisen yhteisön jäseniin, jotka elävät poissa maasta, jossa heidän esi-isänsä ovat syntyneet säilyttäen kuitenkin vahvat siteet tähän maahan. Diasporassa elävät ihmisillä jotka on tuomittu pakenemaan kotimaastaan poliittisen vainon tai sodan vuoksi, säilyttävät usein vahvat intellektuaaliset, kulttuuriset tai henkiset siteet kotimaahansa. Erityisesti pakolaisuuden alkuvaiheessa kotimaa säilyy keskeisenä tunteiden kiinnittymisen paikkana. (Povrzanovic-Frykman 2001a:18; ks. myös Gilroy 1992: ) Diaspora, transnationaali ja hybridit identiteetit liittyvät myös myöhäismoderniksi tai jopa postmoderniksi kutsuttuun aikaan. Myöhäismodernin ajan ilmiöt liittyvä kapitalismin ja modernin teknologia- ja edistysuskon kehitysvaiheeseen, jossa alkuvaiheen modernille yhteiskunnalle tyypilliset ilmiöt alkavat muuttaa muotoaan. (ks. Sennet 1999; Giddens 1992.) 13

16 Markkinatalous on levinnyt ja kehittynyt sellaiselle asteelle, jossa kansallisvaltiot eivät enää tarjoakaan parasta kehystä toiminnalle. Niitä tarvitaan edelleen julkisten palvelujen ja infrastruktuurien tuottajina, mutta ei enää kansallisen tai kansainvälisen teollisuuden turvaajina. Osakemarkkinat toimivat monikansallisesti ja monikansalliset yritykset tarvitsevat toimintaympäristökseen enemmin kansallisvaltioiden rajoituksista, kuten verotuksesta ja tulleista vapaita markkinoita. Kapitalismin ideaan kuuluu jatkuva voiton tavoittelu, eivätkä kansalliset toimintakentät enää riitä tässä prosessissa. Tarvitaankin vapaata kauppaa ja talouden globalisaatiota, jotta voitot olisivat aina edellistä vuotta suurempia. Taloudellisen globalisaation seurauksena ihmisten halutaan voivan myös liikkua vapaammin, jotta he olisivat käytettävissä olevan työvoimana tarvittaessa kansainvälisillä markkinoilla. (Beck 1999; Sennet 1999; Martin et al ) Globalisaation seurauksena tavarat, ihmiset ja ajatukset ylittävät rajoja ennenäkemättömällä tavalla. Ihmiset joutuvat tulemaan aiempaa tietoisemmiksi maantieteellisesti toisaalla tapahtuvista asioista ja ilmiöistä. Seurauksena oin kulttuurista ja kansallista homogenisoitumista eli yhdenmukaistumista. Toisaalta puhutaan myös glokalisaatiosta, jolla viitataan globalisaation paikallisen tason ilmiöihin. Glolakisaatiolla tarkoitetaan paikkalista eriytymistä ja paikallisia kulttuurisia piirteitä, jotka kommunikoivat globaalien taloudellisten ja kulttuuristen ilmiöiden kanssa ollen osa globaalia suuntausta omalla erityislaatuisella tavallaan. (Hall 1992: ; Beck 1999.) Seuraavassa tarkastellaan suomalaista integraatiopolitiikkaa, sen sisältöjä ja päämääriä sekä taustalla vaikuttavia ideoita ja niiden nivoutumista osaksi laajempia poliittisia ilmiöitä. 3. Suomalaisen integraatiopolitiikan ja kotouttamislain keskeiset päämäärät ja tavoitteet Integraatiopolitiikan ja kotouttamislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien integraatiota eli kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta suomalaisessa yhteiskunnassa toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen hallintaa. Käsitteet ovat kovin abstrakteja, joten niiden ymmärtämiseksi tulee tarkastella näissä yhteyksissä niille annettuja määreitä sekä laajempia yhteiskuntapoliittisia linjauksia Integraatio kotouttamispolitiikan keskeisenä tavoitteena Integraatio määritellään kotouttamislaissa maahanmuuttajan yksilölliseksi kehitykseksi, jonka tavoitteena on maahanmuuttajan osallistuminen työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Tätä prosessia nimitetään kotoutumiseksi. Integraatiota pyritään tukemaan viranomaisten järjestämillä kotoutumista edistävillä toimenpiteillä ja voimavaroilla. Viranomaisten kotoutumista tukevaa toimintaa kutsutaan kotouttamiseksi. (Laki 493/1999:2.) Integraatiolla tarkoitetaan siis pitkälti berryläistä eli perinteistä integraatioprosessia. Keskiössä on maahanmuuttajien sopeuttaminen ja sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan an- 14

17 nettaessa samalla mahdollisuus etnisen identiteetin jonkinasteiselle säilyttämiselle. Lähtökohta on siis selvä, mutta tarkemman käsityksen saamiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota lain sisältämiin määrittelyihin ja perusteluihin. Olennaista on integraation käsitteen nivoutuminen muihin maahanmuuttajan kotoutumisen tavoitteita määrittelevin käsitteisiin. Erityisessä asemassa on kotoutumisen suhde tasa-arvon käsitteeseen, jonka kautta määritellään maahanmuuttajien asemaa suhteessa valtaväestöön ja muuhun väestöön Tasa-arvo kotouttamislain päämääränä Kotouttamislain tavoitteena on edistää mahanmuuttajien tasa-arvoa ja valinnan vapautta. Laissa ei juurikaan määritellä, minkälaista tasa-arvoa siinä tarkoitetaan. Lain mukaan tasaarvoa tulee edistää sellaisilla toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Lisäksi maahanmuuttajien valinnanvapautta tulee kotouttamislain mukaan edistää. Valinnanvapaus liittyy myös tasa-arvo käsitykseen. Kotoutumisen tavoitteena ei pidetä maahanmuuttajien ja valtaväestön välistä tasaarvoisuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, vaan maahanmuuttajien osallistumista työelämään ja yhteiskunnan toimintaan. Kuitenkin kotouttamislain perusteluissa todetaan, että integroitumisen keskeisenä periaatteena on maahanmuuttajien osallistuminen yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Maahanmuuttajien ja muun väestöön tasavertaista osallistumista yhteiskunnan keskeisille sektoreille voidaan siis pitää yhtenä integraatiopolitiikan periaatteena. Tasa-arvon päämäärän ymmärtämiseksi täytyy käsitettä kuitenkin tarkastella tarkemmin. Länsimaissa ajatteluperinteessä tasa-arvon käsitteellä ja idealla on perinteisesti ollut kaksi tärkeää suuntausta. Tasa-arvon määrittelyssä on ollut keskeistä sen sisältämä vapauskäsitys ja mistä näkökulmasta tasa-arvo määritellään. Toinen suuntaus on nojannut positiivisen vapauden vapauskäsitykseen ja tasa-arvo on määritelty tasa-arvoisten lähtökohtien näkökulmasta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on perinteisesti edustanut tällaista tasa-arvo näkemystä. Lähtökohtien tasa-arvossa yksilöiden oikeudet ja vapaudet perustuvat positiiviseen vapauskäsitykseen. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan yksilön vapaus määrittyy hänen lähtökohtaisten toimintamahdollisuuksiensa ja vaihtoehtojensa kautta. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan ihmisille annetaan mahdollisuudet toimia ja elää yhteiskunnan osana. Näkemyksen mukaan tulisi taata yksilön vapaus ja osuus yhteiskunnan materiaalisista resursseista. Positiivinen vapauskäsitys usein yhdistetään kommunitarismin perinteeseen, jossa yhteiskunnan edut asetetaan yksilön etujen edelle. Positiivinen vapauskäsitys korostaa yksilöiden lähtökohtaista mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tämä tarkoitetaan lähtökohtaista tasa-arvoa erilaisiin tavoitteisiin pyrittäessä ja tasaarvoista mahdollisuutta tavoitteidensa saavuttamiseen. Tilanteen mahdollistamiseksi on yhteiskunnan materiaalisten ja muiden resurssien jakamisen tavoitteena antaa kaikille se osuus, jonka he tarvitsevat. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan keskeisimpiä päämääriä on parantaa heikoimmassa asemassa olevien asemaa yhteiskunnassa. Nämä periaatteet ovat olleet pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisiä periaatteita. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on pyrkinyt antamaan ja takaamaan asukkailleen mahdolli- 15

18 simman tasa-arvoiset lähtökohdat. Hyvinvointivaltion näkökulmasta tasa-arvoa on siis määritelty yhteiskunnan jäsenten lähtökohtaisten mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta. Positiivinen vapauskäsitys merkitsee, että epätasa-arvoisia lähtökohtia tasoittamalla yhteiskunnan jäsenille pyritään antamaan mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat. Tällaisen toimintaperiaatteen voidaan katsoa rajoittavan yksilön negatiivista vapautta. Toinen keskeinen länsimaissa vallinnut vapauskäsitys on siis negatiivisen vapauden käsitys, jonka mukaisesta näkökulmasta tasa-arvo määritellään yksilöiden mahdollisuuksien tasaarvon mukaan. Negatiivisen vapauskäsityksen mukaan yksilöiden vapaus määritellään valinta- ja toimintamahdollisuuksina, joita mikään auktoriteetti, kuten valtio, ei rajoita suorasti tai epäsuorasti. Libertaristit korostavat omistusoikeuksia. Näkökulma perustuu John Locken ajatukseen yksilön oikeudesta omaan persoonaansa ja ruumiiseensa, josta seuraa, että hänellä oikeus myös oman työnsä tai taitonsa tuotoksiin. Negatiivisen vapauskäsityksen mukaisessa ajattelussa yksilön etua priorisoidaan yhteiskunnan etuun nähden. Negatiivisen vapauskäsityksen mukainen tasa-arvokäsitys on ollut vallalla liberalistisemmissa yhteiskunnissa kuten Yhdysvalloissa. (Hellsten 1996.) Negatiivisen vapauskäsityksen mukaan yksilö on vapaa, jos mikään auktoriteetti ei rajoita hänen valinta- tai toimintamahdollisuuksiaan. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan heikommassa asemassa olevien lähtökohtia pyritään tasoittamaan paremmassa asemassa oleviin nähden. Tällöin parempiosaiset joutuvat antamaan jotain tuotoksistaan myös yhteiskunnalle, jotta myös heikommassa asemassa olevilla olisi mahdollisuus toimia ja elää. Positiivisen vapauskäsityksen mukaan esimerkiksi progressiivinen verotus ja julkinen koulusysteemi ja terveydenhuolto lisäävät ihmisten tasa-arvoa ja vapautta, kun taas negatiivisen vapauskäsityksen mukaan nämä rajoittavat yksilön vapautta ja luovat epätasa-arvoa. Vapauden määrä ja tasa-arvo riippuvat siis näkökulmasta, josta asioita tarkastellaan. Ei voida siis suoraan verrata onko Yhdysvalloissa vai Suomessa enemmän vapautta tai tasaarvoa. Kuitenkin on mahdollista tarkastella konkreettista vapautta ja tasa-arvoa. Tämän näkemyksen mukaan tosiasiallinen tasa-arvo määrittyy positiivisen ja negatiivisen vapauden yhdistelmästä, jossa on huomioitu molemmat lähtökohdat. Tällöin yksilön vapaus ja tasaarvo määrittyy sen mukaan, miten tasa-arvoiset lähtökohdat ja valinnanmahdollisuudet hänellä on yhteiskunnassa. Tällöin pelkästään lähtökohtien tasaaminen ei riitä, vaan yksilöllä täytyy olla myös todellisia valinnanmahdollisuuksia. Myöskään pelkkien valinnanmahdollisuuksien tarjoaminen ei riitä, jos yksilöllä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia valita tai saavuttaa niitä. Suomalaista integraatiopolitiikkaa tarkasteltaessa vapauskäsitysten näkökulmasta voitaisiin sanoa, että siinä ilmenee toisaalta positiivisen vapauskäsityksen mukaisuutta, sillä maahanmuuttajien integroitumista ja tasaveroisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa pyritään tukemaan erilaisilla kotouttavilla toimenpiteillä. Maahanmuuttajia siis pyritään auttamaan ja tukemaan epätasa-arvoisia lähtökohtia tasoittamalla. Toisaalta politiikassa on negatiivisen vapauskäsityksen mukaisuutta, sillä siinä korostetaan yksilön vastuuta omaa paikkaa yhteiskuntaan rakennettaessa. (ks. myös Suurpää 2002: ) Maahanmuuttajien asemaa tarkasteltaessa voidaan ajatella, että heidän negatiivista vapauttaan rajoitetaan, kun heitä estetään pääsemästä töihin koulutustaan vastaavalle alalle. Seuraavaksi tarkastelemme suomalaisen integraatiopolitiikan tasa-arvokäsityksiä: minkälaista tasa-arvoa politiikalla rakennetaan ja minkälaista vapautta tarkoitetaan. Integraatiopo- 16

19 litiikassa ja kotouttamislaissa tasa-arvoa käsitellään implisiittisesti ja eksplisiittisesti. Integraatiopolitiikan tasa-arvokäsitystä ei voida kuitenkaan ymmärtää ilman laajempaa suomalaisen yhteiskuntapolitiikan tuntemusta. Suomessa on pitkään ollut vallalla pohjoismaisen hyvinvointivaltion mukainen lähtökohtien tasa-arvoa ihanteena pitävä käsitys. Hyvinvointivaltio on kuitenkin joutunut viime vuosikymmenen aikana kriisiin Euroopan Unionin jäsenmaissa. Hyvinvointivaltiota on riisuttu ja on siirrytty kohti liberalistisempaa yhteiskuntapolitiikkaa. Suomi seuraa EU:nin valitsemaa suuntausta Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi: hyvinvointipolitiikasta kohti osallistumisenpolitiikkaa Pohjoismainen hyvinvointivaltion periaatteet ja sosiaalipolitiikan perusteet ovat muuttumassa. Edelleen käytetään samoja käsitteitä, mutta niiden merkitykset ja määritelmät ovat muuttumassa. Tasa-arvon käsite on yksi näistä keskeisistä muuttumassa olevista käsitteistä. Tasa-arvoa pidetään edelleen keskeisenä yhteiskuntapolitiikkaa ohjaavana arvona, mutta sen merkitys ja päämäärät eroavat hyvinvointivaltion perinteisestä tasa-arvo käsityksestä. Aiemmin korostettiin työelämän ja yhteiskunnan tasa-arvoa, ja valtiolla oli vahva rooli tasa-arvon takaamisessa. Valtion oletettiin antavan kansalaisille näiden tarvitsemat mahdollisuudet ja resurssit. Tämä oli hyvinvointivaltion yleistä politiikkaa. (Hagelund 2002.) Viimeisen vuosikymmenen aikana hyvinvointivaltio on joutunut perustavaa laatua olevaan muutokseen. Monet tutkijat ajattelevat hyvinvointivaltion projektin kohdanneen loppunsa (Bauman 1998.) hyvinvointivaltio on heikentynyt kokonsa ja vaikutusvaltansa suhteen. Muuttuvassa politiikassa on alettu painottaa mahdollisuuksien tasa-arvoa lähtökohtien tasaarvon sijaan. Yksilöllä on vastuu elämänsä ja sosiaalisen elämänsä päämäärien saavuttamisesta yhteiskunnan eri sektoreilla. Valtion ja hallituksen rooliksi jää tiettyjen yhteiskunnan perusrakenteiden organisointi ja verojen keruu. Liberalistisessa politiikassa valtion roolin ajatellaan kuitenkin olevan parhaimmillaan, kun se on lähes olematon. Myös verojenkeruun tulee olla minimissään. Valtion rooli yksilön elämässä määrittyy pääasiassa sen kautta, ettei valtio estä yksilöä toteuttamasta itseään ja toiveitaan. Ideologia on mahdollisuuksien tasa-arvokäsityksen ja negatiivisen vapauskäsityksen mukainen, mikä on lähes päinvastainen hyvinvointivaltion vapaus- ja tasaarvokäsitykselle. Hyvinvointivaltion tavoitteena on lähtökohtien tasa-arvo, jonka valtio pyrkii toimillaan mahdollistamaan. (Hellsten 1996, Julkunen 2001.) Liberaalimmassa yhteiskuntapolitiikassa yksilöllisyys, aktiivisuus ja vastuu ovat avaintermejä. Vuonna 1998 Yhdysvalloissa tehtiin hyvinvointipolitiikan uudistus (welfare reform). Uudistuksen alkuperäinen nimi oli Personal Responsibility Act ja se esiteltiin osana republikaanien ohjelmaa Contract With America. Lakialoitteen keskiössä on työ, ei työ itsessään, vaan työetiikka ja tämän etiikan rappeutuminen. Lain päämääränä oli työntekoon perustuva sosiaaliturva (workfare), mikä siis tarkoittaa vastikkeellista sosiaaliturvaa ja velvollisuutta tehdä työtä korvausta vastaan. Keijo Rahkonen huomauttaa, että Suomessa tätä politiikkaa kutsutaan aktiiviseksi sosiaalipolitiikaksi. (Rahkonen 2000: ) Liberaali yhteiskuntapolitiikkaa on nostanut esiin ajatuksen yhteisön kautta tapahtuvasta hallinnoinnista. Ajatus on esitetty kritiikkinä neoliberaaleille diskursseille. (Rose 2000: ; Hagelund 2002.:18.) Ideana on, että epävirallinen yhteisö hoitaisi aiemmin valtiolle kuulunei- 17

20 ta tehtäviä. Konservatiivinen kommunitarismi korostaa uutta moraalista subjektia ja läheisyhteisöjen, kuten perheen ja naapuruston, merkitystä. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa retoriikkaa kutustaan kolmannen tien politiikaksi. Isossa-Britanniassa Tony Blairin johtama (uusi) työväenpuolue, New Labour, edustaa kolmannen tien politiikkaa. Politiikkaa perustuu pitkälti brittiläisen sosiologin Anthony Giddensin esittämään teoriaan kolmannesta tiestä keskusta-vasemmistolaisena uutena politiikkana, jossa ylitetään perinteiset oikeisto-vasemmisto jaottelut. (Rose 2000: ; Giddens 2000: 89-99; Rahkonen 2000:65-85.) Monet muutkin tutkijat ovat väittäneet, että (ks. Hall 1992; Beck 1999.) myöhäismodernina aikana tapahtuu globalisaation seurauksena sellaista kulttuurista homogenisoitumista ja toisaalta hybridisaatiota (sekoittumista), että perinteiset poliittiset jaottelut menettävät merkityksensä. Kansallisvaltioiden ja perinteisten puoluejakojen ei enää uskota voivan ratkaista globalisoituvan maailman ongelmia niiden ylittävät kansalliset ja perinteiset puoluepoliittiset rajat. (Beck 1999.) Globalisaatio tapahtuu pitkälti talouden ehdoilla eli taloudellisena globalisaationa. Jos maailmanpalloistumisen eli globalisaation annetaan tapahtua talouden, eli markkinatalouden ehdoilla, tapahtuu arvojen ja käytäntöjen yhdenmukaistuminenkin (markkina)talouden ehdoilla. Tällöin voidaan jopa väittää, että markkinatalouden maailmankuva on ainoa oikea ja jopa luonnollinen tila. Sitä ei voida enää kyseenalaistaa, sillä kyseessä katostaan olevan luontoon verrattavissa oleva tosiasia. Tällöin muut poliittiset mielipiteet ja ideologiat todellakin menettävät merkityksensä, sillä yhden jumalan uskonnoissa ei ole tilaa toisille ideoille. Kolmannen tien -politiikan keskeinen ajatus on, ettei ole oikeuksia ilman velvollisuuksia. Toinen keskeinen päämäärä on inkluusion eli kaikki-mukaan-sisällyttävän -politiikan ajatus. Inkuluusiolla tarkoitetaan toisaalta kaikkien kansalaisten tasa-arvoa ja toisaalta velvollisuuksia ja vastuuta yleensä. Menestyvä yhteiskunta perustuu inkluusion ideaan, jossa kaikki yhteiskunnan jäsenet ottavat aktiivisesti osaa yhteiskunnan toimintaan ja huolehtivat velvollisuuksistaan. (Giddens 2000; Rahkonen 2000; Julkunen 2000.) Kolmannen tien politiikkaa on kritisoitu runsaasti. Loïc Wacquant ja Pierre Bourdieu ovat väittäneet blairismin olevan amerikanisaation troijan hevonen. Bourdieu (1999) on todennut, ettei kyseessä ole niinkään uusien ideoiden esiinmarssi, vaan pikemminkin konservatiiviset ideat on puettu uuteen kaapuun. He ovat varoittaneet Yhdysvaltain menestyksekkään talouskasvun kyseenalaisesta kääntöpuolesta: köyhyydestä, epätasa-arvosta, ghettoutumisesta jne. Bourdieu on todennut, ettei talouskasvun ja edistysuskon huumassa pidä unohtaa, että tämänkaltainen edistys tuo mukanaan myös Chicagon slummit. (Wacquant 2000; Bourdieu 1999; Rahkonen 2000:82.) Kriittisen sosiaalipolitiikan mukaan tasa-arvoisiin työmarkkinoihin ja tulojen uudelleenjakoon tähdännyt tasa-arvoisuuden idea on vaihdettu osallistumisen edistämiseen tai vaatimiseen. Valtion tehtävänä on auttaa työelämän ulkopuolella olevat ihmisiä auttamaan itseään pääsemään mukaan työmarkkinoille. Jotkut ovat kritisoineet Blairin uuden työväenpuolueen esitelleen vain uuden työkurin. Tällainen sosiaalipolitiikkaa hyväksyy vain yhden kansalaisuuden ja yhteiskuntaan kuulumisen muodon: omavaraisen (omillaan toimeentulevan) ja tuottavan työllisyyden. (Julkunen 2000: ) Suomessa pääministeri Paavo Lipponen (1997) on kannattanut Tony Blairin esittelemää ideologiaa. Lipposen mukaan Blair on nostanut esiin tärkeän näkökulman, jonka mukaan yhteiskunnan turvaverkon ja yksilön vastuun tulisi olla enemmän tasapainossa. (Rahkonen 2000: 75.) 18

Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta

Selene Jokisaari. Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta 1 Selene Jokisaari Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta Esipuhe Suomalainen maahanmuuttajapolitiikka alkoi muotoutua vasta 1990-luvun lopussa uusien ja aiempaa suurempien

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...

Lisätiedot

Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna

Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna Suuret pohjalaiset kotoutumispäivät 23.10.2018 Pasi Saukkonen Mitä kotoutuminen on? oman paikkansa löytämistä siellä missä asuu yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Sanastoa. Kotopaikka-hanke Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset: TYÖMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkentamista ja kehittämistä varten perustetun työryhmän (TM 008:00/2003)

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Milloin kotoutuminen on onnistunut? Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät

Lisätiedot

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Sosiaalityö osallisuuden tiloissa

Sosiaalityö osallisuuden tiloissa Sosiaalityö osallisuuden tiloissa Esitys osallisuuden tila - toiminnalliset designtyökalut sosiaalisesti esteettömien tilojen kehitystyössä sessiossa Helsinki Design -viikolla Esitys on osa Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään

Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Havaintoja laajasta kokonaisuudesta 18.9.2018 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 2 Mitä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

Nuorten näkymätön kansalaisuus? Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan

Lisätiedot

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään

Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Halki, poikki ja pinoon Maahanmuutto on avittanut Ruotsin talouskasvua, sillä se on nuorentanut

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 13 19.3.2018 29 Asianro 5004/00.01.02.00/2017 Valtuustoaloite suvaitsevuuden puolesta vihapuhetta ja rasismia vastaan Päätöshistoria

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot

Lisätiedot

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia?

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia? Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Vesa Puuronen Oulun yliopisto vesa.puuronen@oulu.fi Vesa Puuronen Oulun yliopisto 2013-09-05 Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Sisältö Johdanto Rasismit -näkökulmasta

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot