Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 70/2005 vp Lapsen edunvalvonnan kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsen edunvalvontaan liittyvät asiat ovat nousseet esille eräänä sosiaalipoliittisena, kasvavana ongelmakenttänä. Lapsen etu -käsitteeseen on olemassa useita näkökulmia: miten lapsen etu yleensä toteutuu, miten huoltaja turvaa lapsen kehitysvaiheissa hänen psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa ja onko lapsella oikeus kasvaa oman kehitysvaiheensa mukaisesti siten, että hänellä on mahdollisuus tärkeisiin, läheisiin, pysyviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin. Viime aikoina on aiempaa enemmän kiinnitetty huomiota lapsen asemaan sosiaalitoimen asiakkaana. Aikaisemmin lasta ei ole sosiaalityöntekijöiden työskentelyssä otettu tarpeeksi huomioon, eikä hänen näkemyksiään ole selvitetty kovinkaan laajasti. Lapsi on nähty pikemminkin objektina kuin subjektina. Lapset kuitenkin muodostavat sosiaalitoimen asiakkaista itsenäisen asiakasryhmän, jonka asema on lainsäätäjän taholta pyritty erikseen lastensuojelulailla ja -asetuksella turvaamaan. Lapsen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä tulisi hoitaa vain tehtävään pitkälle perehtyneiden ammattityöntekijöiden toimesta. Lapsen edunvalvonnan näkökulmasta ja uusista, tämän päivän haasteista johtuen kysymykseen voisi tulla erityinen sosiaalityöntekijöiden lainopillinen erikoistuminen näihin vaativiin sosiaalityön tehtäviin erityisesti oikeudenkäyntitilanteita silmällä pitäen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko lapsen edunvalvonnassa kiinnitetty huomiota sosiaalityöntekijöiden koulutukseen ja kelpoisuusehtoihin ottamalla huomioon myös oikeudenkäyntitilanteet ja onko selvitetty mahdollisuuksia seutukunnallisen lastensuojelun yhteistyön ja oikeusavun käytäntöjen kehittämiseen lapsen edunvalvonnan näkökulmasta? Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2005 Matti Kauppila /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 70/2005 vp: Onko lapsen edunvalvonnassa kiinnitetty huomiota sosiaalityöntekijöiden koulutukseen ja kelpoisuusehtoihin ottamalla huomioon myös oikeudenkäyntitilanteet ja onko selvitetty mahdollisuuksia seutukunnallisen lastensuojelun yhteistyön ja oikeusavun käytäntöjen kehittämiseen lapsen edunvalvonnan näkökulmasta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) mukaan lapsen huoltajat edustavat lasta, jollei laissa ole toisin säädetty. Erityisiä lapsen edun valvontaa ja puhevallan käyttöä koskevia säännöksiä sisältyy muun muassa hallintolakiin (434/2003), lastensuojelulakiin (683/1983) sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000). Hallintolain mukaan 15 vuotta täyttäneellä lapsella on rinnakkainen puhevalta henkilöään, etuaan tai oikeuttaan koskevissa asioissa vanhempansa tai muun huoltajansa ohella. Lastensuojelulain mukaan jo 12 vuotta täyttänyt lapsi voi käyttää puhevaltaa tietyissä lastensuojeluasioissa. Pääsääntöisesti puhevallan käyttöä koskeva ikäraja kuitenkin on 15 vuotta. Lastensuojelun tarve heijastaa usein ristiriitaa lapsen ja vanhempien välillä, mikä rajoittaa vanhempien mahdollisuutta toimia lapsen edun ajajina siten, että toiminnassa ensisijaisesti ja puolueettomasti korostuisi lapsen etu. Lastensuojeluasioissa lapsen edun valvominen kuuluukin lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kunnan sosiaalihuollon ammatillisesta henkilöstöstä sosiaalityöntekijä on nykyään ainoa, jonka kelpoisuus on säädöstasolla täsmällisesti määritelty. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/1992) mukaan sosiaalityöntekijän tehtävään vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä sosiaalityön koulutus. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin otettiin useita erityisesti lasten asemaa sosiaalihuollon asiakkaana koskevia säännöksiä. Laissa muun muassa on otettu huomioon tilanteita, joissa lapsen ja hänen vanhempansa tai muun huoltajansa edut ovat ristiriidassa. Mainitun lain 10 :n 3 momentin mukaan kunnan sosiaaliviranomaisten tulee hakea käräjäoikeudelta edunvalvojan määräämistä lapselle tai tehdä sitä koskeva ilmoitus maistraatille, jos yksittäisessä sosiaalihuollon asiassa on perusteltu syy olettaa, että huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja edunvalvojan määrääminen on tärkeää alaikäisen edun turvaamiseksi. Eturistiriita voi koskea mitä tahansa sosiaalihuollon asiaa, mukaan lukien oikeusprosesseja. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt vuonna 2003 neljä vuotta kestävän laajan sosiaalialan kehittämishankkeen. Kyseessä on pitkäjänteinen kehittämistyö, joka sisältää muun muassa henkilöstön osaamiseen, seudullisen palvelujärjestelmän rakentamiseen ja lastensuojelun kehittämiseen liittyvät osahankkeet. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyen kuluvan vuoden elokuun alusta tulee voimaan sosiaali- 2

3 Ministerin vastaus KK 70/2005 vp Matti Kauppila /vas huoltolain muutos, joka velvoittaa kuntia järjestämään henkilöstölleen täydennyskoulutusta. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on myös sosiaalihuollon kelpoisuuslaki, jossa määritellään muun muassa sosiaalityöntekijän tehtävään vaadittava koulutus asiallisesti nykyistä vastaavasti. Sosiaalialan kehittämishankkeeseen sisältyvässä lastensuojelun kehittämisohjelmassa vahvistetaan lastensuojelutyön erityisosaamista kouluttamalla ja juurruttamalla erityisesti lapsen kanssa työskentelyyn kehitettyjä työvälineitä ja -menetelmiä. Kehittämisohjelman tavoitteena on myös luoda suunnitelmat seudullisista lastensuojelun palvelukokonaisuuksista, joissa erityispalvelujen kuten erilaisten konsultaatiopalvelujen saanti ja laatu on turvattu. Lisäksi lastensuojelun kehittämiseen liittyen on aloitettu kuluvan vuoden alussa lastensuojelulain kokonaisuudistus, jossa yhteydessä pohditaan lapsen edun toteutumista ja lapsen edustamista koskevia kysymyksiä. Kokonaisuudistus on tarkoitus saada voimaan vuoden 2007 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämissä koulutuksissa on jo nykyisin aina mahdollisuuksien mukaan pyritty painottamaan tätä lapsen kannalta erittäin tärkeää edunvalvontakysymystä. Erityisesti lapsen edunvalvontaan liittyen on juuri alkamassa Raha-automaattiyhdistyksen tukemana vuosille ajoittuva Pelastakaa Lapset ry:n edunvalvojahanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää lapsen edunvalvontajärjestelmää, kouluttaa lapsen edunvalvojia ja luoda toimiva edunvalvojien verkosto. Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 70/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kauppila /vänst: Har man i bevakningen av barns fördel fäst uppmärksamhet vid utbildningen av och behörighetsvillkoren för socialarbetare även med beaktande av rättegångssituationer och har man utrett möjligheterna till samarbete inom de ekonomiska regionerna i fråga om barnskyddet och till utvecklandet av rättshjälpspraxis med bevakningen av barns fördel som utgångspunkt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen angående vårdnad om barn och umgängesrätt (361/1983) skall vårdnadshavaren företräda barnet om inte något annat bestäms i lag. Särskilda bestämmelser om bevakande av barns fördel och barns rätt att föra talan finns bl.a. i förvaltningslagen (434/2003), barnskyddslagen (683/1983) och lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården (812/2000). Enligt förvaltningslagen har en minderårig som fyllt femton år och hans eller hennes vårdnadshavare eller någon annan laglig företrädare rätt att var för sig föra talan i ett ärende som gäller den minderårigas person eller personliga fördel eller rätt. Enligt barnskyddslagen har redan ett barn som fyllt tolv år rätt att föra talan i vissa barnskyddsärenden. I regel är åldersgränsen för att få föra talan dock femton år. Behovet av barnskydd återspeglar ofta en konflikt mellan barn och föräldrar, vilket begränsar föräldrarnas möjlighet att fungera som den som främjar barnets intresse på det sättet att barnets intresse framhålls som primärt och på ett opartiskt sätt. I barnskyddsärenden bevakas ett barns intresse därför av en socialarbetare som ansvarar för ärenden som gäller barn. Av den yrkesutbildade personal som arbetar inom kommunens socialvård är socialarbetaren idag den enda vars behörighet exakt fastställts på författningsnivå. Enligt förordningen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården (804/1992) krävs för uppgiften som socialarbetare lämplig högre högskoleexamen, i vilken ingår eller utöver vilken förvärvats tillräcklig utbildning på socialarbetets område. Lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården innehåller flera bestämmelser som i synnerhet gäller ett barns ställning som klient inom socialvården. I lagen har bl.a. sådana situationer beaktats där barnets och dess föräldrars eller andra vårdnadshavares intressen står i konflikt med varandra. Enligt 10 3 mom. i nämnda lag skall kommunens socialmyndigheter göra en ansökan hos tingsrätten eller en anmälan till magistraten om förordnande av en intressebevakare för barnet när det i ett enskilt socialvårdsärende finns grundad anledning att anta att vårdnadshavaren inte opartiskt kan bevaka barnets intresse och förordnandet är viktigt för tryggande av den minderårigas intresse. Intressekonflikten kan gälla vilket ärende som helst inom socialvården, inklusive rättsprocesser. Social- och hälsovårdsministeriet har år 2003 inlett ett omfattande utvecklingsprojekt inom det sociala området för en period på fyra år. Det är fråga om ett långsiktigt utvecklingsarbete som bl.a. innefattar delprojekt kring personalens kunnande, upprättande av ett regionalt servicesy- 4

5 Ministerns svar KK 70/2005 vp Matti Kauppila /vas stem och utvecklande av barnskyddet. I anslutning till utvecklandet av personalens kunnande träder en ändring i socialvårdslagen i kraft från ingången av augusti 2005 vilken förpliktigar kommunerna att ordna fortbildning för sin personal. För närvarande är även lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården under beredning i riksdagen. I den definieras bl.a. den utbildning som krävs av en socialarbetare så att den i sak motsvarar den nuvarande. I det program för utvecklande av barnskyddet som ingår i utvecklingsprogrammet för det sociala området förstärks specialkunnandet inom barnskyddsarbetet genom utbildning och inarbetande av i synnerhet sådana arbetsredskap och arbetsmetoder som utvecklats för arbete med barn. Målet med utvecklingsprogrammet är också att utarbeta planer för sådana regionala servicehelheter inom barnsskyddet inom vilka tillgången på och kvaliteten hos specialtjänster såsom olika konsultationstjänster är tryggade. Dessutom har man i början av detta år i anslutning till utvecklandet av barnskyddet inlett en totalrevidering av barnskyddslagen och behandlar i samband med den frågor som gäller tillgodoseendet av barns intressen och företrädandet av barn. Avsikten är att totalrevideringen skall träda i kraft år I den utbildning som ordnas av social- och hälsovårdsministeriet har man redan nu i mån av möjlighet betonat den ur barnets synvinkel mycket viktiga intressebevakningsfrågan. I anslutning till bevakningen av barns intressen inleds just nu Rädda barnens intressebevakningsprojekt för åren , vilket understöds av Penningautomatföreningen. Målet för projektet är att utveckla systemet med bevakningen av barns intressen, utbilda intressebevakare för barn och skapa ett fungerande nät av intressebevakare. Helsingfors den 9 mars 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5