Clifford Geertz syntyy San Franciscossa

Transkriptio

1 Clifford Geertz syntyy San Franciscossa 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Javalle tutkimusryhmässä, jonka tavoite on taloudellisen kasvun parantaminen 1956 PhD., uskonto ja yk.muutos Javalla

2 , University of Chicago , jaksottaisia kenttätöitä Sefroussa Marokossa Islam Observed 1973 The Interpretation of Cultures 1983 Local Knowledge: Further essays in interpretive anthropology 1988 Works and lives: The anthropologist as author.

3 Thick Description ja Interpretive Theory of Culture Kulttuurin käsite, johon nojaan on olennaisesti semioottinen. Uskon Max Weberin kanssa, että ihminen on eläin, joka roikkuu itse kehräämissään merkitysverkoissa. Pidän kulttuuria noina verkkoina ja sen tutkiminen ei ole lakia etsivää kokeellista tiedettä, vaan tulkinnallista tiedettä, joka etsii merkitystä(geertz 1973:5)

4 Thick description 1.Interpretative study: since anthropology is a semiotic endeavor, cultural analysis should be an interpretative practice which traces the manner in which meaning is ascribed. The raw observational material collected by an ethnographer is not sufficient if we are to achieve a thick description of a culture. 2. The subject of interpretation is the flow of social discourse. Interperative ethnography according to Geertz should produce the codes required for decoding social events. 3. Interpretation deals with extrovert expressions. Data collection and interpretation are limited to what local informants can tell us. Therefore the thickest of descriptions can only be based on extrovert expressions of culture. 4. Ethnographic description is microscopic. According to Geertz ethnographic findings describe local behaviors and truths as serve as an ethnographical miniature. We always view specific and contextualized happenings, and these make up the thick description.

5 Geertzin tulkinta-antropologia: Oletus: ihminen on eläin, joka roikkuu itse kehräämissään merkitysverkoissa ja nimi noille verkoille on kulttuuri Johtopäätös: sen tutkiminen ei ole lakia etsivää kokeellista tiedettä, vaan tulkinnallista tiedettä, joka etsii merkitystä Merkitysverkko, tulkinta?

6 sen, mitä Ryle kutsuu nimellä "thin description siitä, mitä sen esittäjä (parodisti, silmäniskijä, bongaaja...) tekee ( supistaessaan nopeasti silmäluomeaan ) ja hänen tekonsa "thick descriptionin ( teeskentelemällä ystävää ja näin houkuttelemalla viattoman ajattelemaan yhteistä salaliittolaisuutta") välillä on etnografian kohde/objekti: kerrostunut hierarkia merkityksellisiä rakenteita, joiden avulla silmäniskuja, valesilmäniskuja, parodioita tuotetaan, aistitaan ja tulkitaan

7 Gilbert Rylea seuraten Geertz on sitä mieltä, että antropologian tehtävä kulttuurien selittäminen tiheän kuvauksen kautta; se tarkentaa yksityiskohtia, käsitteellisiä rakenteita ja merkityksiä, näin se on vastakkainen ohuelle kuvaukselle, joka on faktuaalinen selonteko ilman tulkintaa. Ohut kuvaus ei ole Geertzille vain riittämätön selonteko kulttuurin jostakin puolesta, vaan se on harhaanjohtava kuvaus. Geertzin mukaan etnografin on esitettävä tiheä kuvaus, joka ei koostu pelkästään faktoista, vaan myös kommentaareista, tulkinnoista ja tulkintojen sekä kommenttien tulkinnoista. Hänen tehtävänsä tehdä näkyväksi merkitysrakenteita, jotka tekevät kulttuurin, ja tähän ei Geertzin mukaan riitä pelkät fakta, koska merkitysrakenteet ovat monimutkaisia ja päällekkäisiä ja sisäkkäisiä sillä tavoin, että jokainen fakta voi kuulua toisiinsa risteytyviin tulkintoihin, joita etnografin on tutkittava.

8 Kontekstien tunnistaminen ja avaaminen vaatii thick descriptionin. Geertzin mukaan juuri tätä etnografinen kirjoittaminen tekee (tiheää ei ohutta) Geertz sijoittaa semioottisen tulkintaantropologian historialliseen kehykseen (Weber)...

9 Antropologiset tekstit ovat itsessään tulkintoja, ja toisen ja kolmannen asteen tulkintoja pohjiaan myöten. (Määritelmällisesti vain natiivi tekee ensimmäisen asteen tulkintoja: se on hänen kulttuurinsa). Tulkinnat ovat siis fiktiota; fiktiota siinä mielessä, että ne ovat jotakin tehtyä, jotakin sommiteltua eivät silti valhetta...

10 ...etnografia on tiheä kuvaus. Se, minkä kanssa etnografi itse asiassa on kasvotusten, lukuun ottamatta tilannetta (minkä hän tietenkin joutuu läpikäymään) kun hän suorittaa automatisoituja aineiston keräämisen rutiineja on monimutkaisten käsitteellisten rakenteiden moninaisuus; niistä monet ovat päällekkäisiä tai toisiinsa solmiutuneita, samalla outoa, epätavallista, epätäsmällistä, ja se hänen on ensin yritettävä jollain tavoin saada haltuun ja sitten tehdä ymmärrettäväksi

11 Etnografian tekeminen on kuin yrittäisi lukea (luetun konstruoimisen mielessä) vierasta käsikirjoitusta, haalistunutta, täynnä aukkoja, epäjohdonmukaisuuksia, epäilyttäviä lisäyksiä, tarkoitushakuisia kommentteja, mutta kirjoitettuna ohikiitävissä esimerkeissä käyttäytymisen muotoja eikä äänteiden merkkeinä. (1973:10)

12 Mitä kulttuuri ei ole Semioottinen näkökulma ei pidä ensisijaisena teknologiaa tai mitään muuta käsitystä luonto/kulttuuri käyttöliittymästä (interface) Kulttuuri ei ole olemassa jollain yliorgaanisella tasolla, jolla siihen vaikuttavat vain sen omat voimat ja tavoitteet Kulttuuria ei voida esineellistää. Kulttuuri ei ole pelkkää käyttäytymistä tai mentaalinen rakennelma, josta voitaisiin tehdä kaavamaisia analyysejä tai supistaa se etnografisiksi algoritmeiksi (=äärellinen joukko täsmällisiä, suoritettavissa olevia ohjeita, jotka ohjaavat päättyvää tehtävän suoritusta).

13 Mitä kulttuuri on? Julkista, koska merkitys on, ja merkitysjärjestelmät tuottavat kulttuuria, ne ovat tietyn ihmisryhmän kollektiivista omaisuutta Kulttuuri on symbolista Kulttuuri on kommunikaatiota Merkitys on kontekstuaalista Muodostuu yhteiskunnallisesti rakennetuista merkitysrakenteista, joiden avulla ihmiset kommunikoivat: erottamaton symbolisesta social discourse Kulttuuri on kompleksista = sommitelma tekstejä

14 Kulttuuri on merkityskudelma/tekstuuri, jonka avulla ihmiset tulkitsevat kokemustaan ja ohjaavat toimintaansa; yhteiskunnallinen rakenne on muoto, jonka toiminta ottaa, aktuaalisesti olemassa oleva yhteiskunnallisten suhteiden verkosto. Kulttuuri ja yhteiskuntarakenne eivät ole kuin saman ilmiön kaksi eri abstraktiota. (Geertz 1973:145). Tulkinta-antropologin (joka hyväksyy semioottisen näkemyksen kulttuurista) metodi on samankaltainen kuin tekstiä analysoivan kirjallisuuskriitikon.