Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset...

Transkriptio

1 1

2 Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset Lisätietoa: Greenpeacen energiaratkaisut Liite 1: Tiedot voimalaitoksista Liite 2: Selvityksen yritysten yhteydet ydinvoimahankkeisiin

3 Esipuhe Maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi alle katastrofaalisena pidetyn kahden asteen rajan täytyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä vähentää maailmanlaajuisesti 80 prosenttia seuraavien 40 vuoden aikana. Teollisuusmaissa tarvitaan 40 prosentin vähennys jo kymmenessä vuodessa ja 40 vuoden kuluttua yhteiskuntien täytyy toimia käytännössä kokonaan päästöttömästi. 1 Suomeen nyt rakennettavat voimalaitokset on suunniteltu toimimaan vuoden ajan. Suomen ilmastopäästöistä noin 45 prosenttia syntyy sähkön ja lämmön tuotannossa. Erillinen sähköntuotanto aiheuttaa Suomen päästöistä noin 15 prosenttia, kaukolämpövoimalat noin 20 prosenttia ja teollisuuden polttovoimalat 10 prosenttia. 2 Sähkön- ja lämmöntuotantoon nyt tehtävät investoinnit ovat siis avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Greenpeace selvitti, millaisiin polttolaitoksiin investoinnit suuntautuvat. Investointeja sähkön- ja lämmöntuotantoon tehdään nyt paljon, koska voimaloiden vanheneminen ja EU:n tiukentuvat ilmansaastepäästörajat johtavat vanhojen voimaloiden sulkemiseen. Useimmat voimalaitokset suunnitellaan lisäksi olettaen, että energiatehokkuus paranee hitaasti ja kaukolämmön kulutus kasvaa. Jos investoinnit suuntautuvat edelleen saastuttaviin laitoksiin ja tekniikoihin, tuloksena on lukkiutuminen korkeapäästöiseen energiantuotantoon jopa vuosikymmeniksi. Ilmastonmuutoksen torjumisesta tehdään vaikeaa ja kallista. Toisaalta suuri korvaavan kapasiteetin tarve on tärkeä mahdollisuus vähentää päästöjä ja investoida uusiin, uusiutuviin ratkaisuihin. Kivihiili ja turve ovat ilmastopäästöiltään haitallisimmat Suomessa käytettävät polttoaineet. VTT on tutkinut pitkään turpeen käytön elinkaarivaikutuksia ja todennut niiden olevan matalimmillaan kivihiilen luokkaa, useimmissa tapauksissa korkeammat. 3 Ydinvoimayhtiöt puhuvat usein saastuttavien voimaloiden sulkemisesta ja vakuuttavat ydinvoiman lisärakentamisen vähentävän energiantuotannon päästöjä. Puheissa unohtuu, että jo Olkiluoto 3:n piti sulkea saastuttavat hiilivoimalat. On kuitenkin erityisen kiinnostavaa tarkastella, tukevatko ydinvoimayhtiöiden omat investoinnit väitteitä hiilivoimaloiden sulkemisesta. 1 Esim. Malte Meinshausen ym. 2009: Greenhouse-gas emission targets for limiting global warming to 2 C. Nature 458, Tilastokeskus 2008: Energiatilasto Esim. Jyri Seppälä, Kaisu Aapala, Kimmo Silvo ja Raimo Heikkilä 2008: Muistio Suomen IPCC-ryhmän avoimesta Turpeen ilmastovaikutusten arviointi -seminaarista. Suomen ympäristökeskus. 3

4 Miten selvitys tehtiin Greenpeace kävi läpi kaikki ympäristöhallinnon verkkopalvelussa saatavilla olleet ympäristölupapäätökset sekä ympäristövaikutusten arviointiselostukset, jotka koskivat vuosina käyttöön otettavia sähkö- ja lämpövoimaloita. Aineisto ei luultavasti kata kaikkia hankkeita mm. siksi, että rakenteilla tai suunnitteilla voi olla voimalahankkeita, joiden YVA on tehty vuosia sitten. Kaikista voimaloista oli saatavilla tieto suunnitellusta polttoainetehosta ja lähes kaikista myös arvioidusta polttoainejakaumasta. Tietoa arvioidusta käyttökertoimesta ei monissa tapauksissa ollut saatavilla, jolloin käytettiin vastaavien laitosten maanlaajuista keskiarvoa. Joitain alle 20 MW:n kattiloita, joista tietoa oli saatavilla hyvin rajallisesti, jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Selvityksessä tarkastelluista voimalahankkeista suurin epävarmuus liittyy metsäteollisuuden tuotantolaitosten yhteyteen suunniteltuihin hankkeisiin. Lisäksi Fortumin suunnitelma Naantalin voimalaitoksen uusimisesta on vielä epävarma. Hanke edustaa noin neljännestä Fortumin selvityksessä tarkasteltujen hankkeiden päästöistä. Suomen ilmastopäästöt Lauhdevoima Teollisuuden sähkö ja lämpö Kaukolämpö, erillistuotanto Muut Kaukolämpö, yhteistuotanto Kuvio 1. Sähkön ja lämmön tuotannon osuus Suomen ilmastopäästöistä. Ryhmään muut kuuluvat mm. liikenne, teollisuuden prosessipäästöt, rakennuskohtainen lämmitys, maatalous ja jätesektori. Polttoaineiden päästöt energiayksikköä kohti g/kwh Turve Hiili Öljy Maakaasu Jäte Bioenergia Kuvio 2. Eri polttoaineiden päästöt. Jätteenpolton ilmastovaikutus vaihtelee rajusti riippuen käytettävästä jätteestä. 4

5 Voimalahankkeet kartalla Kuvio 3: Vuosina valmistuvat tai valmistuviksi suunnitellut, polttoaineteholtaan vähintään 80 MW:n voimalaitokset. Voimalan koko osoittaa sen tehoa ja savun väri hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti. 5

6 Tulokset Vuosina uudistuu suuri määrä voimalaitoskapasiteettia. Vanhoja laitoksia poistuu käytöstä sekä ajan myötä että tiukentuvien puhdistusnormien vuoksi. Selvityksessä mukana olevat laitokset kuluttavat yhteensä 25 TWh polttoainetta, mikä on kymmenes kaukolämpö- ja lauhdevoimaloiden yhteenlasketusta kulutuksesta Suurimmat investoijat fossiilisiin polttoaineisiin ja erityisesti kivihiileen ovat ydinvoimaa ajavat yhtiöt PVO ja Fortum. Yhtiöt väittävät, että ydinvoiman lisärakentaminen mahdollistaisi kivihiilivoimaloiden sulkemisen, mutta rakentavat samalla uusia, joiden sulkemiseen niillä ei ole aikomusta. Hankkeet on ajoitettu niin, että laitokset ehditään ottaa käyttöön juuri ennen kuin EU:n tiukemmat saastepäästönormit sekä oletettavasti hiilidioksidipäästörajat uusille laitoksille astuvat voimaan vuonna Yritysten suunnittelemat investoinnit menevät saastuttaviin polttoaineisiin ja vanhaan tekniikkaan. Keskimääräisen uuden voimalan päästöt energiayksikköä kohden ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannossa suuremmat ja lauhdetuotannossa lähes yhtä suuret kuin vanhoissa voimaloissa keskimäärin. Lisäksi poistuvat yksiköt korvataan yleensä suuremmilla, mikä tarkoittaa, että kokonaispäästöt kasvavat. Uusien vs. vanhojen laitosten keskipäästöt g/kwh Uudet Vanhat CHP Lauhde Lämpö Kuvio 4. Uusien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin jopa hieman korkeampia kuin vanhojen. Lauhdelaitosten päästöt ovat hieman alhaisemmat ja lämpölaitosten päästöt samaa suuruusluokkaa. 6

7 Selvityksessä mukana olevien laitosten valmistuttua niiden yhteenlasketut päästöt olisivat noin 5,4 miljoonaa tonnia jakautuen karkeasti puoliksi sähkön- ja lämmöntuotannon kesken. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin lisäystä sekä kaukolämmöntuotannon että erillisen sähköntuotannon päästöissä verrattuna siihen, että laitokset olisi toteutettu käyttäen kokonaan uusiutuvaa energiaa. Kehitys on hälyttävä, kun huomioidaan, miten nopeasti energiasektorin päästöjä tulee alentaa. Suuressa osassa hankkeita investoidaan edelleen polttotekniikkaan, joka ei mahdollista uusiutuvien polttoaineiden korkeaa ( prosentin) osuutta. Tämä tarkoittaa, että päästöjen nopea vähentäminen edellyttää verrattain kalliita muutostöitä lähitulevaisuudessa. Uusien laitosten polttoainejakauma Maakaasu 14% Jäte 6 % Turve 36% Öljy 4% Kivihiili 11% Bioenergia 25% Kuvio 5. Ilmastopäästöiltään kivihiiltäkin pahempi turve on selvityksessä tarkastelluissa voimaloissa edelleen pääpolttoaine ja kivihiilenkin osuus on korkea. 7

8 Sähköntuotantoinvestoinnit MW Yli 200 gco2/kwh Alle 200 gco2/kwh Korkea-aktiivista jätettä 0 Yhteistuotanto Lauhde Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kuvio 6. Yhteenveto sähköntuotantoinvestoinneista vuoteen 2015 asti. Arvio tuulivoimainvestoinneista perustuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan ja korkeampi arvo nopeutettuun kehitykseen, joka johtaisi noin 5000 MW:n kapasiteettiin vuonna 2020, eli suurin osa valmisteilla olevista hankkeista toteutuisi. Vesivoiman osalta on oletettu, että hallituksen strategian mukaiset tehonkorotukset toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Ydinvoiman osalta on oletettu, että Olkiluoto 3 otetaan kaupalliseen käyttöön viimeistään vuoden 2014 osalta. Investoinnit: sähkön- ja lämmöntuotannon lisäys TWh Yli 200 gco2/kwh Alle 200 gco2/kwh Korkea-aktiivista jätettä 0 Lauhde CHP Lämpö Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kuvio 7. Yhteenveto sähkön ja lämmöntuotannon lisäyksestä uusinvestointien tuloksena. Oletukset kuten edellisessä kuvassa. 8

9 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut Voimalaitokset saastuttavinta energiaa tuottavat Yritys Sijainti Tyyppi Teho, MW Päästöt, g/kwh PVO Kristiinankaupunki Sähkö PVO Kotka, Mussalo Sähkö Vapo Haapavesi CHP PVO & Etelä-Pohjanmaan Seinäjoki, CHP voima Vaskiluoto Jyväskylän Energa Jyväskylä CHP PVO Oulu, Laanila CHP PVO Pori, Kaanaa CHP Kuopion Energia Kuopio CHP Haapajärven Lämpö Oy Haapajärvi Lämpö Voimalaitokset suurimmat saastuttajat Yritys Sijainti Tyyppi Teho, MW Päästöt, kt PVO Kristiinankaupunki Sähkö Jyväskylän Energia Jyväskylä CHP PVO Kotka, Mussalo Sähkö PVO Pori, Kaanaa CHP PVO & EPV Energia Seinäjoki, CHP Vaskiluoto PVO Oulu, Laanila CHP PVO Lpr, Kaukaa CHP Espoo, CHP Fortum Suomenoja Fortum Inkoo Sähkö Fortum Naantali CHP Kuopion Energia Kuopio CHP Yritykset suurimmat investoijat saastuttavaan kapasiteettiin Yritys Investointien päästöt kt CO2 % energiasektorin päästöistä PVO Fortum Jyväskylän Energia Voimalaitokset puhtaimmat yli 20 MW:n laitokset Yritys Sijainti Tyyppi Teho, MW Päästöt, g/kwh Rauman Voima Rauma CHP Fortum Joensuu Lämpö Rovaniemen energia Rovaniemi CHP Pienemmistä kattiloista pienillä päästöillä toimivat esim. Juankosken biolämmön ja Lapinlahden ekolämmön uudet voimalat. 9

10 Johtopäätökset ja suositukset Selvityksen tulokset osoittavat selvästi, että valtion ohjaus ilmastopäästöjen vähentämiseksi tai energiatehokkuuden parantamiseksi ei ole tarpeeksi voimakasta eikä uskottavaa. Epäselvä tilanne johtaa energiayhtiöt investoimaan korkeapäästöisiin voimalaitoksiin, joiden mitoituksessa ei oteta huomioon rakennuskannan energiatehokkuuden merkittävää paranemista. Laitosten muuttaminen myöhemmin käyttämään uusiutuvia polttoaineita ja käyttäminen vajaateholla tulee yrityksille kalliiksi, jos hankkeet toteutetaan. Investointiympäristön selkeyttämiseksi valtion tulee sitoutua päästövähennyksiin säätämällä ilmastolaki, joka edellyttää ilmastopäästöjen vähentämistä viidellä prosentilla vuosittain. Ydinvoimaa ajavien yhtiöiden laajat investoinnit kivihiililaitoksiin asettavat vakavan epäilyksen alaiseksi lupaukset energiantuotannon päästöjen alentamisesta ydinvoiman lisärakentamisella. Ydinvoiman päästövähennysmahdollisuudet on arvioitava realistisesti ja ydinvoimayhtiöt vedettävä tilille katteettomista lupauksista. Selvitystä varten käydyissä keskusteluissa uusiutuvan energian hankkeista vastaavien kanssa tuli selväksi, että valmisteilla olevat ydinvoimahankkeet ovat jo nyt vähentäneet hankkeisiin osallistuvien energiayhtiöiden halua investoida yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon uusiutuvilla energialähteillä. Tämä on uusi varoitus siitä, että ydinvoiman lisärakentaminen vaikeuttaisi uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista. Erityisen epäselvää valtion ohjaus on turpeen osalta. Tieteellisesti on selvää, että turve on ilmaston näkökulmasta fossiilinen polttoaine. Kuitenkin turpeen tuotantoa, turvevoimaloita, turvedieselin tuotantoa ja turpeen polttoa tuetaan sekä taloudellisesti että juhlapuheissa. Siltä osin kuin turve on aidosti tärkeä uusiutuvan bioenergian seospoltossa, voidaan turpeen tuki korvata uusiutuvan bioenergian tuilla energiantuotannon kannattavuuden alentumatta. Turpeen käytön vähentämiseksi, voimalakannan muuttamiseksi ja turpeen tuottajien työllistämiseksi uusiutuvan bioenergian tuotantoon tarvitaan strategia ja taloudelliset kannusteet. Mikäli metsäteollisuuden puun kysyntä alenee niin paljon, että hakkuut vähenevät merkittävästi, metsien bioenergian hyödyntämiseen tarvitaan uusia, metsien monikäytön ja korjuun kannattavuuden varmistavia metsänhoidon malleja. On varmistettava, että kaikissa uusissa laitoksissa on teknisesti mahdollista nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus prosenttiin. Ympäristönsuojelulaissa on vaatimus parhaasta saatavilla olevasta tekniikasta, johon sisältyvät myös polttoainevalinnat. Ympäristöviranomaiset eivät kuitenkaan tulkitse lakia niin, että voisivat vaatia ilmaston kannalta parempia polttoaineita tai edes niiden edellyttämää polttotekniikkaa. Ympäristöluvissa ei usein edes todeta laitoksen polttoainejakaumaa. Tässä asiassa tarvitaan sekä ympäristöviranomaisten ryhdistäytymistä että selkeämpää lainsäädäntöä. Rakennuskannan ja sähkön käytön energiatehokkuuden parantamiseksi tarvitaan laaja kansallinen ohjelma. Rakennusten lämmönkulutus voidaan puolittaa 30 vuodessa vähentämällä energian tarvetta sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Sähkön tarvetta voidaan vähentää järkevillä teknisillä ratkaisuilla Olkiluoto 3:n tuotannon verran vuoteen 2020 mennessä. Mitä kauemmin näihin mahdollisuuksiin tarttumista lykätään, sitä enemmän saastuttavia ja kalliita voimaloita Suomeen nousee. 10

11 Erityinen ongelma ovat pienet, alle 20 MW:n kattilat ja kaukolämpöverkot, jotka eivät ole päästökaupan piirissä. Kun lisäksi turpeen verotusta on purettu päästökaupan varjolla ja öljyn hinta on laskenut, eivät uusiutuvat energialähteet pysty kilpailemaan turpeen ja kevyen polttoöljyn kanssa. Pienille kaukolämpökattiloille tarvitaan voimakkuudeltaan päästökauppaa vastaava, mutta hallinnollisesti yksinkertainen ohjauskeino. 11

12 Ydinvoima ja päästöt Tämä selvitys osoittaa osaltaan, että ydinvoimayhtiöiden väitteet saastuttavien lauhdevoimaloiden sulkemisesta ydinvoiman lisärakentamisen avulla ovat tuulesta temmattuja. Verrattuna kehitykseen, jossa energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistetään voimakkaasti, ydinvoimalla ei saataisi lainkaan lisäpäästövähennyksiä, koska lauhdevoiman käyttö olisi muutenkin minimissä 4. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian toimien ohella toteutettuna ydinvoiman lisärakentamisella saataisiin korkeintaan 4-7 prosentin lisäpäästövähennys, ja sekin vasta selvästi vuoden 2020 jälkeen 5. Päästövähennysmahdollisuudet ydinvoimalla ovat hyvin rajallisia, koska 85 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä tulee muilta sektoreilta kuin erillisestä sähköntuotannosta. Lisäksi suuri osa erillisestä sähköntuotannosta on ns. säätö- ja varavoimaa, jota tarvitaan sähkönkulutuksen nopeisiin vaihteluihin vastaamiseen. Ydinsähkön tuotantoa ei voida säätää kulutuksen vaihteluiden mukaan, joten sillä ei voida korvata läheskään kaikkea sähkön lauhdetuotantoa. Energiateollisuus ry:n Pöyry Energyllä vuonna 2008 teettämissä skenaarioissa Suomeen rakennetaan Olkiluoto 3:n jälkeen vielä kaksi ydinreaktoria, mutta lauhdesähkön tuotanto jää silti 9 TWh:n tasolle. Suurin osa sähkön lisätuotannosta menisi vientiin. 6. reaktori 7. reaktori Olkiluoto 3 Sähkönkulutus CO2-päästöt Vuoden 1990 taso Kuvio 8. Energiateollisuuden arvio sähköntuotannosta ja hallituksen arvio kulutuksesta. Lisäydinvoima menisi kokonaisuudessaan vientiin. Lisäksi Energiateollisuus ry:n mukaan sähköntuotannon ilmastopäästöt eivät laske edes vuoden 1990 tason alle edes vuoteen 2030 mennessä, vaikka Suomeen rakennettaisiin kuudes ja seitsemäs ydinvoimala. 4 Greenpeace 2008: Kestävän energian vallankumous Suomessa. 5 Greenpeace 2009: Paljonko hallituksen ilmastostrategia vähentää päästöjä? (sivu 2) 12

13 Lisätietoa: Greenpeacen energiaratkaisut 6 Kestävät energiaratkaisut ovat olemassa: Greenpeace julkaisi vuoden 2008 lopulla Kestävän energian vallankumous - energiaskenaarion. Raportti osoittaa, että hyödyntämällä suomalaisissa tutkimuksissa todetut uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden potentiaalit sekä muut ympäristöllisesti kestävät ilmastonmuutoksen hillintäkeinot, Suomen ilmastopäästöjä voidaan vähentää 35 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolelle vuoteen 2020 mennessä, irtautua sähkön tuontiriippuvuudesta ja aloittaa ydinvoiman alasajo. Peltobiomassa REF Biokaasu Lämpöpumput Biopolttonesteet Muu puu Metsähake Jäteliemet Tuulivoima Vesivoima Uusiutuvien energialähteiden lisäys Greenpeace Hallitus TWh Suomen energian ja sähkön kulutus voidaan kääntää laskuun edistämällä matalaenergiarakentamista sekä vähemmän kuluttavia autoja, sähkölaitteita ja teollisuusprosesseja. Jäljelle jäävään todelliseen energiantarpeeseen voidaan vastata lisäämällä monipuolisesti uusiutuvia energianlähteitä muun muassa metsähaketta, biokaasua, tuulivoimaa, peltobiomassaa, lämpöpumppuja, aurinkolämpöä, pellettien käyttöä ja vesivoiman tuotantoa nykyisissä voimaloissa. Greenpeacen ohjelman kokonaiskustannukset ovat samat kuin hallituksen ilmastostrategian, jolla päästään vain 5-10 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin. Greenpeacen ohjelmassa investoinnit kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja energian käytön tehostamiseen loisivat huomattavasti enemmän työpaikkoja ja liiketoimintaa Suomeen. Loppuenergian kulutus, TWh Energiansäästötoimet Talotekniikan korjaukset Korjausrakentaminen Uusiorakentaminen Sähkölämmityksen vähentäminen Autojen polttoainetehokkuus Sähköautot Julkinen liikenne Ekologinen ajotapa Liikennemäärien vähentäminen Tehokkaat sähkölaitteet Sähkön mittaus- ja hallintajärjestelmät Lämmönsäästö paperitehtaissa Muu lämmönsäästö teollisuudessa Sähkönsäästö puunjalostuksessa Muun teollisuuden sähkökäytöt Energiankulutus 6 Greenpeace 2008: Kestävän energian vallankumous Suomessa. 13

14 Liite 1: Tiedot voimalaitoksista Yritys Sijainti Tyyppi Polttoaineteho Vaihe Polttoainejakauma CO2-päästöt, kt CO2-päästöt, g/kwh EPV Energia Tornio CHP 145 Valmis 2008 Turve (70 %), Bio (30 %) Fortum Naantali CHP 315 Valmis 2015? Bio (40 %), Hiili (60 %) Fortum Espoo, Suomenoja CHP 500 Valmis 2009 Maakaasu (100 %) Fortum Joensuu Lämpö 35 Rakenteilla Turve (20 %), Bio (80 %) Fortum Hanko Lämpö 20 Rakenteilla Turve (10 %), Bio (90 %) 4 45 Fortum Huittinen Lämpö 12 Valmis 2006 Turve (70 %), Bio (30 %) Haapajärven Haapajärvi Lämpö 17 Valmis 2005 Turve (70 %), Bio (30 %) Lämpö Haukiputaan Haukipudas Lämpö 14 Valmis 2005 Turve (70 %), Bio (30 %) Energia Juankosken Juankoski CHP 17 Valmis 2006 Turve (25 %), Bio (72 %), biolämpö Öljy (3 %) Jyväskylän Jyväskylä CHP 480 Rakenteilla Turve (70 %), Bio (30 %) Energia Kuopion Energia Kuopio CHP 150 Rakenteilla Turve (75 %), Bio (25 %) Lapinlahden Lapinlahti Lämpö 6 Valmis 2007 Turve (17 %), Bio (62 %), 2 76 ekolämpö Jäte (21 %) Nivalan Nivala CHP 20 Rakenteilla Turve (70 %), Bio (30 %) Kaukolämpö Kemin Energia Kemi CHP 40 Valmis 2005/2006 Turve (64 %), Bio (36 %) PVO Kristiinankaupunki Sähkö 590 YVA kesken Turve (50 %), Bio (20 %), Hiili (30 %) PVO Kotka, Mussalo Sähkö 500 YVA kesken Turve (20 %), Bio (10 %), Hiili (50 %), Jäte (20 %) PVO Lappeenranta CHP 410 Rakenteilla Turve (35 %), Bio (50 %), Maakaasu (15 %) PVO Pori, Kaanaa CHP 320 Valmis 2008 Turve (65 %), Bio (15 %), Hiili (12 %), Öljy (3 %), Jäte (6 %) PVO Oulu, Laanila CHP 300 YVA kesken Turve (80 %), Bio (20 %) PVO Kerava CHP 100 Rakenteilla Turve (60 %), Bio (37 %), Öljy (3 %)

15 PVO & EPV Seinäjoki, CHP 325 YVA kesken Turve (75 %), Bio (15 %), Energia Vaskiluoto Jäte (10 %) PVO & Rauman Rauma CHP 300 Valmis 2006 Turve (1 %), Bio (72 %), energia Hiili (1 %), Öljy (1 %), Jäte (25 %) Rovaniemen Rovaniemi CHP 295 Rakenteilla Turve (25 %), Bio (75 %) energia Savon voima Siilinjärvi, Toivala Lämpö 10 Valmis 2009 Turve (50 %), Bio (50 %) UPM Kymmene Lappeenranta, CHP 111 Lupa 2005 Maakaasu (100 %) Kaukaa Vapo Kyröskoski CHP 80 Suunnitteilla Jäte (100 %) 0 0 Vapo Haapavesi CHP 31 Valmis 2006 Turve (97 %), Jäte (3 %) Vapo Ilomantsi CHP 23 Valmis 2005 Turve (50 %), Bio (50 %) Liite 2: Selvityksen yritysten yhteydet ydinvoimahankkeisiin Yhtiö Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Fortum Haapajärven Lämpö Oy - Haukiputaan Energia Oy - Juankosken biolämpö oy - Jyväskylän Energia Fennovoima Kotkan Energia oy Fennovoima Kuopion Energia Fennovoima L&T - Lapinlahden ekolämpö oy - M-real TVO Nivalan Kaukolämpö Oy - PVO TVO Rauman energia Rovaniemen energia - Savon voima oy TVO Vapo - Omistajana ydinvoimayhtiössä TVO Fortum, TVO TVO, Fennovoima 15