Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset..."

Transkriptio

1 1

2 Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset Lisätietoa: Greenpeacen energiaratkaisut Liite 1: Tiedot voimalaitoksista Liite 2: Selvityksen yritysten yhteydet ydinvoimahankkeisiin

3 Esipuhe Maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi alle katastrofaalisena pidetyn kahden asteen rajan täytyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä vähentää maailmanlaajuisesti 80 prosenttia seuraavien 40 vuoden aikana. Teollisuusmaissa tarvitaan 40 prosentin vähennys jo kymmenessä vuodessa ja 40 vuoden kuluttua yhteiskuntien täytyy toimia käytännössä kokonaan päästöttömästi. 1 Suomeen nyt rakennettavat voimalaitokset on suunniteltu toimimaan vuoden ajan. Suomen ilmastopäästöistä noin 45 prosenttia syntyy sähkön ja lämmön tuotannossa. Erillinen sähköntuotanto aiheuttaa Suomen päästöistä noin 15 prosenttia, kaukolämpövoimalat noin 20 prosenttia ja teollisuuden polttovoimalat 10 prosenttia. 2 Sähkön- ja lämmöntuotantoon nyt tehtävät investoinnit ovat siis avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Greenpeace selvitti, millaisiin polttolaitoksiin investoinnit suuntautuvat. Investointeja sähkön- ja lämmöntuotantoon tehdään nyt paljon, koska voimaloiden vanheneminen ja EU:n tiukentuvat ilmansaastepäästörajat johtavat vanhojen voimaloiden sulkemiseen. Useimmat voimalaitokset suunnitellaan lisäksi olettaen, että energiatehokkuus paranee hitaasti ja kaukolämmön kulutus kasvaa. Jos investoinnit suuntautuvat edelleen saastuttaviin laitoksiin ja tekniikoihin, tuloksena on lukkiutuminen korkeapäästöiseen energiantuotantoon jopa vuosikymmeniksi. Ilmastonmuutoksen torjumisesta tehdään vaikeaa ja kallista. Toisaalta suuri korvaavan kapasiteetin tarve on tärkeä mahdollisuus vähentää päästöjä ja investoida uusiin, uusiutuviin ratkaisuihin. Kivihiili ja turve ovat ilmastopäästöiltään haitallisimmat Suomessa käytettävät polttoaineet. VTT on tutkinut pitkään turpeen käytön elinkaarivaikutuksia ja todennut niiden olevan matalimmillaan kivihiilen luokkaa, useimmissa tapauksissa korkeammat. 3 Ydinvoimayhtiöt puhuvat usein saastuttavien voimaloiden sulkemisesta ja vakuuttavat ydinvoiman lisärakentamisen vähentävän energiantuotannon päästöjä. Puheissa unohtuu, että jo Olkiluoto 3:n piti sulkea saastuttavat hiilivoimalat. On kuitenkin erityisen kiinnostavaa tarkastella, tukevatko ydinvoimayhtiöiden omat investoinnit väitteitä hiilivoimaloiden sulkemisesta. 1 Esim. Malte Meinshausen ym. 2009: Greenhouse-gas emission targets for limiting global warming to 2 C. Nature 458, Tilastokeskus 2008: Energiatilasto Esim. Jyri Seppälä, Kaisu Aapala, Kimmo Silvo ja Raimo Heikkilä 2008: Muistio Suomen IPCC-ryhmän avoimesta Turpeen ilmastovaikutusten arviointi -seminaarista. Suomen ympäristökeskus. 3

4 Miten selvitys tehtiin Greenpeace kävi läpi kaikki ympäristöhallinnon verkkopalvelussa saatavilla olleet ympäristölupapäätökset sekä ympäristövaikutusten arviointiselostukset, jotka koskivat vuosina käyttöön otettavia sähkö- ja lämpövoimaloita. Aineisto ei luultavasti kata kaikkia hankkeita mm. siksi, että rakenteilla tai suunnitteilla voi olla voimalahankkeita, joiden YVA on tehty vuosia sitten. Kaikista voimaloista oli saatavilla tieto suunnitellusta polttoainetehosta ja lähes kaikista myös arvioidusta polttoainejakaumasta. Tietoa arvioidusta käyttökertoimesta ei monissa tapauksissa ollut saatavilla, jolloin käytettiin vastaavien laitosten maanlaajuista keskiarvoa. Joitain alle 20 MW:n kattiloita, joista tietoa oli saatavilla hyvin rajallisesti, jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Selvityksessä tarkastelluista voimalahankkeista suurin epävarmuus liittyy metsäteollisuuden tuotantolaitosten yhteyteen suunniteltuihin hankkeisiin. Lisäksi Fortumin suunnitelma Naantalin voimalaitoksen uusimisesta on vielä epävarma. Hanke edustaa noin neljännestä Fortumin selvityksessä tarkasteltujen hankkeiden päästöistä. Suomen ilmastopäästöt Lauhdevoima Teollisuuden sähkö ja lämpö Kaukolämpö, erillistuotanto Muut Kaukolämpö, yhteistuotanto Kuvio 1. Sähkön ja lämmön tuotannon osuus Suomen ilmastopäästöistä. Ryhmään muut kuuluvat mm. liikenne, teollisuuden prosessipäästöt, rakennuskohtainen lämmitys, maatalous ja jätesektori. Polttoaineiden päästöt energiayksikköä kohti g/kwh Turve Hiili Öljy Maakaasu Jäte Bioenergia Kuvio 2. Eri polttoaineiden päästöt. Jätteenpolton ilmastovaikutus vaihtelee rajusti riippuen käytettävästä jätteestä. 4

5 Voimalahankkeet kartalla Kuvio 3: Vuosina valmistuvat tai valmistuviksi suunnitellut, polttoaineteholtaan vähintään 80 MW:n voimalaitokset. Voimalan koko osoittaa sen tehoa ja savun väri hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti. 5

6 Tulokset Vuosina uudistuu suuri määrä voimalaitoskapasiteettia. Vanhoja laitoksia poistuu käytöstä sekä ajan myötä että tiukentuvien puhdistusnormien vuoksi. Selvityksessä mukana olevat laitokset kuluttavat yhteensä 25 TWh polttoainetta, mikä on kymmenes kaukolämpö- ja lauhdevoimaloiden yhteenlasketusta kulutuksesta Suurimmat investoijat fossiilisiin polttoaineisiin ja erityisesti kivihiileen ovat ydinvoimaa ajavat yhtiöt PVO ja Fortum. Yhtiöt väittävät, että ydinvoiman lisärakentaminen mahdollistaisi kivihiilivoimaloiden sulkemisen, mutta rakentavat samalla uusia, joiden sulkemiseen niillä ei ole aikomusta. Hankkeet on ajoitettu niin, että laitokset ehditään ottaa käyttöön juuri ennen kuin EU:n tiukemmat saastepäästönormit sekä oletettavasti hiilidioksidipäästörajat uusille laitoksille astuvat voimaan vuonna Yritysten suunnittelemat investoinnit menevät saastuttaviin polttoaineisiin ja vanhaan tekniikkaan. Keskimääräisen uuden voimalan päästöt energiayksikköä kohden ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannossa suuremmat ja lauhdetuotannossa lähes yhtä suuret kuin vanhoissa voimaloissa keskimäärin. Lisäksi poistuvat yksiköt korvataan yleensä suuremmilla, mikä tarkoittaa, että kokonaispäästöt kasvavat. Uusien vs. vanhojen laitosten keskipäästöt g/kwh Uudet Vanhat CHP Lauhde Lämpö Kuvio 4. Uusien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin jopa hieman korkeampia kuin vanhojen. Lauhdelaitosten päästöt ovat hieman alhaisemmat ja lämpölaitosten päästöt samaa suuruusluokkaa. 6

7 Selvityksessä mukana olevien laitosten valmistuttua niiden yhteenlasketut päästöt olisivat noin 5,4 miljoonaa tonnia jakautuen karkeasti puoliksi sähkön- ja lämmöntuotannon kesken. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin lisäystä sekä kaukolämmöntuotannon että erillisen sähköntuotannon päästöissä verrattuna siihen, että laitokset olisi toteutettu käyttäen kokonaan uusiutuvaa energiaa. Kehitys on hälyttävä, kun huomioidaan, miten nopeasti energiasektorin päästöjä tulee alentaa. Suuressa osassa hankkeita investoidaan edelleen polttotekniikkaan, joka ei mahdollista uusiutuvien polttoaineiden korkeaa ( prosentin) osuutta. Tämä tarkoittaa, että päästöjen nopea vähentäminen edellyttää verrattain kalliita muutostöitä lähitulevaisuudessa. Uusien laitosten polttoainejakauma Maakaasu 14% Jäte 6 % Turve 36% Öljy 4% Kivihiili 11% Bioenergia 25% Kuvio 5. Ilmastopäästöiltään kivihiiltäkin pahempi turve on selvityksessä tarkastelluissa voimaloissa edelleen pääpolttoaine ja kivihiilenkin osuus on korkea. 7

8 Sähköntuotantoinvestoinnit MW Yli 200 gco2/kwh Alle 200 gco2/kwh Korkea-aktiivista jätettä 0 Yhteistuotanto Lauhde Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kuvio 6. Yhteenveto sähköntuotantoinvestoinneista vuoteen 2015 asti. Arvio tuulivoimainvestoinneista perustuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan ja korkeampi arvo nopeutettuun kehitykseen, joka johtaisi noin 5000 MW:n kapasiteettiin vuonna 2020, eli suurin osa valmisteilla olevista hankkeista toteutuisi. Vesivoiman osalta on oletettu, että hallituksen strategian mukaiset tehonkorotukset toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Ydinvoiman osalta on oletettu, että Olkiluoto 3 otetaan kaupalliseen käyttöön viimeistään vuoden 2014 osalta. Investoinnit: sähkön- ja lämmöntuotannon lisäys TWh Yli 200 gco2/kwh Alle 200 gco2/kwh Korkea-aktiivista jätettä 0 Lauhde CHP Lämpö Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kuvio 7. Yhteenveto sähkön ja lämmöntuotannon lisäyksestä uusinvestointien tuloksena. Oletukset kuten edellisessä kuvassa. 8

9 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut Voimalaitokset saastuttavinta energiaa tuottavat Yritys Sijainti Tyyppi Teho, MW Päästöt, g/kwh PVO Kristiinankaupunki Sähkö PVO Kotka, Mussalo Sähkö Vapo Haapavesi CHP PVO & Etelä-Pohjanmaan Seinäjoki, CHP voima Vaskiluoto Jyväskylän Energa Jyväskylä CHP PVO Oulu, Laanila CHP PVO Pori, Kaanaa CHP Kuopion Energia Kuopio CHP Haapajärven Lämpö Oy Haapajärvi Lämpö Voimalaitokset suurimmat saastuttajat Yritys Sijainti Tyyppi Teho, MW Päästöt, kt PVO Kristiinankaupunki Sähkö Jyväskylän Energia Jyväskylä CHP PVO Kotka, Mussalo Sähkö PVO Pori, Kaanaa CHP PVO & EPV Energia Seinäjoki, CHP Vaskiluoto PVO Oulu, Laanila CHP PVO Lpr, Kaukaa CHP Espoo, CHP Fortum Suomenoja Fortum Inkoo Sähkö Fortum Naantali CHP Kuopion Energia Kuopio CHP Yritykset suurimmat investoijat saastuttavaan kapasiteettiin Yritys Investointien päästöt kt CO2 % energiasektorin päästöistä PVO Fortum Jyväskylän Energia Voimalaitokset puhtaimmat yli 20 MW:n laitokset Yritys Sijainti Tyyppi Teho, MW Päästöt, g/kwh Rauman Voima Rauma CHP Fortum Joensuu Lämpö Rovaniemen energia Rovaniemi CHP Pienemmistä kattiloista pienillä päästöillä toimivat esim. Juankosken biolämmön ja Lapinlahden ekolämmön uudet voimalat. 9

10 Johtopäätökset ja suositukset Selvityksen tulokset osoittavat selvästi, että valtion ohjaus ilmastopäästöjen vähentämiseksi tai energiatehokkuuden parantamiseksi ei ole tarpeeksi voimakasta eikä uskottavaa. Epäselvä tilanne johtaa energiayhtiöt investoimaan korkeapäästöisiin voimalaitoksiin, joiden mitoituksessa ei oteta huomioon rakennuskannan energiatehokkuuden merkittävää paranemista. Laitosten muuttaminen myöhemmin käyttämään uusiutuvia polttoaineita ja käyttäminen vajaateholla tulee yrityksille kalliiksi, jos hankkeet toteutetaan. Investointiympäristön selkeyttämiseksi valtion tulee sitoutua päästövähennyksiin säätämällä ilmastolaki, joka edellyttää ilmastopäästöjen vähentämistä viidellä prosentilla vuosittain. Ydinvoimaa ajavien yhtiöiden laajat investoinnit kivihiililaitoksiin asettavat vakavan epäilyksen alaiseksi lupaukset energiantuotannon päästöjen alentamisesta ydinvoiman lisärakentamisella. Ydinvoiman päästövähennysmahdollisuudet on arvioitava realistisesti ja ydinvoimayhtiöt vedettävä tilille katteettomista lupauksista. Selvitystä varten käydyissä keskusteluissa uusiutuvan energian hankkeista vastaavien kanssa tuli selväksi, että valmisteilla olevat ydinvoimahankkeet ovat jo nyt vähentäneet hankkeisiin osallistuvien energiayhtiöiden halua investoida yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon uusiutuvilla energialähteillä. Tämä on uusi varoitus siitä, että ydinvoiman lisärakentaminen vaikeuttaisi uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista. Erityisen epäselvää valtion ohjaus on turpeen osalta. Tieteellisesti on selvää, että turve on ilmaston näkökulmasta fossiilinen polttoaine. Kuitenkin turpeen tuotantoa, turvevoimaloita, turvedieselin tuotantoa ja turpeen polttoa tuetaan sekä taloudellisesti että juhlapuheissa. Siltä osin kuin turve on aidosti tärkeä uusiutuvan bioenergian seospoltossa, voidaan turpeen tuki korvata uusiutuvan bioenergian tuilla energiantuotannon kannattavuuden alentumatta. Turpeen käytön vähentämiseksi, voimalakannan muuttamiseksi ja turpeen tuottajien työllistämiseksi uusiutuvan bioenergian tuotantoon tarvitaan strategia ja taloudelliset kannusteet. Mikäli metsäteollisuuden puun kysyntä alenee niin paljon, että hakkuut vähenevät merkittävästi, metsien bioenergian hyödyntämiseen tarvitaan uusia, metsien monikäytön ja korjuun kannattavuuden varmistavia metsänhoidon malleja. On varmistettava, että kaikissa uusissa laitoksissa on teknisesti mahdollista nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus prosenttiin. Ympäristönsuojelulaissa on vaatimus parhaasta saatavilla olevasta tekniikasta, johon sisältyvät myös polttoainevalinnat. Ympäristöviranomaiset eivät kuitenkaan tulkitse lakia niin, että voisivat vaatia ilmaston kannalta parempia polttoaineita tai edes niiden edellyttämää polttotekniikkaa. Ympäristöluvissa ei usein edes todeta laitoksen polttoainejakaumaa. Tässä asiassa tarvitaan sekä ympäristöviranomaisten ryhdistäytymistä että selkeämpää lainsäädäntöä. Rakennuskannan ja sähkön käytön energiatehokkuuden parantamiseksi tarvitaan laaja kansallinen ohjelma. Rakennusten lämmönkulutus voidaan puolittaa 30 vuodessa vähentämällä energian tarvetta sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Sähkön tarvetta voidaan vähentää järkevillä teknisillä ratkaisuilla Olkiluoto 3:n tuotannon verran vuoteen 2020 mennessä. Mitä kauemmin näihin mahdollisuuksiin tarttumista lykätään, sitä enemmän saastuttavia ja kalliita voimaloita Suomeen nousee. 10

11 Erityinen ongelma ovat pienet, alle 20 MW:n kattilat ja kaukolämpöverkot, jotka eivät ole päästökaupan piirissä. Kun lisäksi turpeen verotusta on purettu päästökaupan varjolla ja öljyn hinta on laskenut, eivät uusiutuvat energialähteet pysty kilpailemaan turpeen ja kevyen polttoöljyn kanssa. Pienille kaukolämpökattiloille tarvitaan voimakkuudeltaan päästökauppaa vastaava, mutta hallinnollisesti yksinkertainen ohjauskeino. 11

12 Ydinvoima ja päästöt Tämä selvitys osoittaa osaltaan, että ydinvoimayhtiöiden väitteet saastuttavien lauhdevoimaloiden sulkemisesta ydinvoiman lisärakentamisen avulla ovat tuulesta temmattuja. Verrattuna kehitykseen, jossa energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistetään voimakkaasti, ydinvoimalla ei saataisi lainkaan lisäpäästövähennyksiä, koska lauhdevoiman käyttö olisi muutenkin minimissä 4. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian toimien ohella toteutettuna ydinvoiman lisärakentamisella saataisiin korkeintaan 4-7 prosentin lisäpäästövähennys, ja sekin vasta selvästi vuoden 2020 jälkeen 5. Päästövähennysmahdollisuudet ydinvoimalla ovat hyvin rajallisia, koska 85 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä tulee muilta sektoreilta kuin erillisestä sähköntuotannosta. Lisäksi suuri osa erillisestä sähköntuotannosta on ns. säätö- ja varavoimaa, jota tarvitaan sähkönkulutuksen nopeisiin vaihteluihin vastaamiseen. Ydinsähkön tuotantoa ei voida säätää kulutuksen vaihteluiden mukaan, joten sillä ei voida korvata läheskään kaikkea sähkön lauhdetuotantoa. Energiateollisuus ry:n Pöyry Energyllä vuonna 2008 teettämissä skenaarioissa Suomeen rakennetaan Olkiluoto 3:n jälkeen vielä kaksi ydinreaktoria, mutta lauhdesähkön tuotanto jää silti 9 TWh:n tasolle. Suurin osa sähkön lisätuotannosta menisi vientiin. 6. reaktori 7. reaktori Olkiluoto 3 Sähkönkulutus CO2-päästöt Vuoden 1990 taso Kuvio 8. Energiateollisuuden arvio sähköntuotannosta ja hallituksen arvio kulutuksesta. Lisäydinvoima menisi kokonaisuudessaan vientiin. Lisäksi Energiateollisuus ry:n mukaan sähköntuotannon ilmastopäästöt eivät laske edes vuoden 1990 tason alle edes vuoteen 2030 mennessä, vaikka Suomeen rakennettaisiin kuudes ja seitsemäs ydinvoimala. 4 Greenpeace 2008: Kestävän energian vallankumous Suomessa. 5 Greenpeace 2009: Paljonko hallituksen ilmastostrategia vähentää päästöjä? (sivu 2) 12

13 Lisätietoa: Greenpeacen energiaratkaisut 6 Kestävät energiaratkaisut ovat olemassa: Greenpeace julkaisi vuoden 2008 lopulla Kestävän energian vallankumous - energiaskenaarion. Raportti osoittaa, että hyödyntämällä suomalaisissa tutkimuksissa todetut uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden potentiaalit sekä muut ympäristöllisesti kestävät ilmastonmuutoksen hillintäkeinot, Suomen ilmastopäästöjä voidaan vähentää 35 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolelle vuoteen 2020 mennessä, irtautua sähkön tuontiriippuvuudesta ja aloittaa ydinvoiman alasajo. Peltobiomassa REF Biokaasu Lämpöpumput Biopolttonesteet Muu puu Metsähake Jäteliemet Tuulivoima Vesivoima Uusiutuvien energialähteiden lisäys Greenpeace Hallitus TWh Suomen energian ja sähkön kulutus voidaan kääntää laskuun edistämällä matalaenergiarakentamista sekä vähemmän kuluttavia autoja, sähkölaitteita ja teollisuusprosesseja. Jäljelle jäävään todelliseen energiantarpeeseen voidaan vastata lisäämällä monipuolisesti uusiutuvia energianlähteitä muun muassa metsähaketta, biokaasua, tuulivoimaa, peltobiomassaa, lämpöpumppuja, aurinkolämpöä, pellettien käyttöä ja vesivoiman tuotantoa nykyisissä voimaloissa. Greenpeacen ohjelman kokonaiskustannukset ovat samat kuin hallituksen ilmastostrategian, jolla päästään vain 5-10 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin. Greenpeacen ohjelmassa investoinnit kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja energian käytön tehostamiseen loisivat huomattavasti enemmän työpaikkoja ja liiketoimintaa Suomeen. Loppuenergian kulutus, TWh Energiansäästötoimet Talotekniikan korjaukset Korjausrakentaminen Uusiorakentaminen Sähkölämmityksen vähentäminen Autojen polttoainetehokkuus Sähköautot Julkinen liikenne Ekologinen ajotapa Liikennemäärien vähentäminen Tehokkaat sähkölaitteet Sähkön mittaus- ja hallintajärjestelmät Lämmönsäästö paperitehtaissa Muu lämmönsäästö teollisuudessa Sähkönsäästö puunjalostuksessa Muun teollisuuden sähkökäytöt Energiankulutus 6 Greenpeace 2008: Kestävän energian vallankumous Suomessa. 13

14 Liite 1: Tiedot voimalaitoksista Yritys Sijainti Tyyppi Polttoaineteho Vaihe Polttoainejakauma CO2-päästöt, kt CO2-päästöt, g/kwh EPV Energia Tornio CHP 145 Valmis 2008 Turve (70 %), Bio (30 %) Fortum Naantali CHP 315 Valmis 2015? Bio (40 %), Hiili (60 %) Fortum Espoo, Suomenoja CHP 500 Valmis 2009 Maakaasu (100 %) Fortum Joensuu Lämpö 35 Rakenteilla Turve (20 %), Bio (80 %) Fortum Hanko Lämpö 20 Rakenteilla Turve (10 %), Bio (90 %) 4 45 Fortum Huittinen Lämpö 12 Valmis 2006 Turve (70 %), Bio (30 %) Haapajärven Haapajärvi Lämpö 17 Valmis 2005 Turve (70 %), Bio (30 %) Lämpö Haukiputaan Haukipudas Lämpö 14 Valmis 2005 Turve (70 %), Bio (30 %) Energia Juankosken Juankoski CHP 17 Valmis 2006 Turve (25 %), Bio (72 %), biolämpö Öljy (3 %) Jyväskylän Jyväskylä CHP 480 Rakenteilla Turve (70 %), Bio (30 %) Energia Kuopion Energia Kuopio CHP 150 Rakenteilla Turve (75 %), Bio (25 %) Lapinlahden Lapinlahti Lämpö 6 Valmis 2007 Turve (17 %), Bio (62 %), 2 76 ekolämpö Jäte (21 %) Nivalan Nivala CHP 20 Rakenteilla Turve (70 %), Bio (30 %) Kaukolämpö Kemin Energia Kemi CHP 40 Valmis 2005/2006 Turve (64 %), Bio (36 %) PVO Kristiinankaupunki Sähkö 590 YVA kesken Turve (50 %), Bio (20 %), Hiili (30 %) PVO Kotka, Mussalo Sähkö 500 YVA kesken Turve (20 %), Bio (10 %), Hiili (50 %), Jäte (20 %) PVO Lappeenranta CHP 410 Rakenteilla Turve (35 %), Bio (50 %), Maakaasu (15 %) PVO Pori, Kaanaa CHP 320 Valmis 2008 Turve (65 %), Bio (15 %), Hiili (12 %), Öljy (3 %), Jäte (6 %) PVO Oulu, Laanila CHP 300 YVA kesken Turve (80 %), Bio (20 %) PVO Kerava CHP 100 Rakenteilla Turve (60 %), Bio (37 %), Öljy (3 %)

15 PVO & EPV Seinäjoki, CHP 325 YVA kesken Turve (75 %), Bio (15 %), Energia Vaskiluoto Jäte (10 %) PVO & Rauman Rauma CHP 300 Valmis 2006 Turve (1 %), Bio (72 %), energia Hiili (1 %), Öljy (1 %), Jäte (25 %) Rovaniemen Rovaniemi CHP 295 Rakenteilla Turve (25 %), Bio (75 %) energia Savon voima Siilinjärvi, Toivala Lämpö 10 Valmis 2009 Turve (50 %), Bio (50 %) UPM Kymmene Lappeenranta, CHP 111 Lupa 2005 Maakaasu (100 %) Kaukaa Vapo Kyröskoski CHP 80 Suunnitteilla Jäte (100 %) 0 0 Vapo Haapavesi CHP 31 Valmis 2006 Turve (97 %), Jäte (3 %) Vapo Ilomantsi CHP 23 Valmis 2005 Turve (50 %), Bio (50 %) Liite 2: Selvityksen yritysten yhteydet ydinvoimahankkeisiin Yhtiö Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Fortum Haapajärven Lämpö Oy - Haukiputaan Energia Oy - Juankosken biolämpö oy - Jyväskylän Energia Fennovoima Kotkan Energia oy Fennovoima Kuopion Energia Fennovoima L&T - Lapinlahden ekolämpö oy - M-real TVO Nivalan Kaukolämpö Oy - PVO TVO Rauman energia Rovaniemen energia - Savon voima oy TVO Vapo - Omistajana ydinvoimayhtiössä TVO Fortum, TVO TVO, Fennovoima 15

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Lapin energiastrategia

Lapin energiastrategia Lapin energiastrategia Esittelyaineisto 23.11.29 1 Strategiaprosessi - Lähtökohdat 11/28 2/29 1/29 Strategiassa lähtökohtana ovat Lapin paikallisten, erityisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen,

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Keski-Suomen Energiapäivä Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Ilmastonmuutos Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta EUmaissa 2008

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA 25 Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Espoo Syyskuu 212 1 Sisällysluettelo 1. KULUTUSENNUSTEET... 3 2. KAASUVOIMALAVAIHTOEHTO... 4 Helsinki

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot