Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset..."

Transkriptio

1 1

2 Sisältö Esipuhe... 3 Voimalahankkeet kartalla... 5 Tulokset... 6 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut... 9 Johtopäätökset ja suositukset Lisätietoa: Greenpeacen energiaratkaisut Liite 1: Tiedot voimalaitoksista Liite 2: Selvityksen yritysten yhteydet ydinvoimahankkeisiin

3 Esipuhe Maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi alle katastrofaalisena pidetyn kahden asteen rajan täytyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä vähentää maailmanlaajuisesti 80 prosenttia seuraavien 40 vuoden aikana. Teollisuusmaissa tarvitaan 40 prosentin vähennys jo kymmenessä vuodessa ja 40 vuoden kuluttua yhteiskuntien täytyy toimia käytännössä kokonaan päästöttömästi. 1 Suomeen nyt rakennettavat voimalaitokset on suunniteltu toimimaan vuoden ajan. Suomen ilmastopäästöistä noin 45 prosenttia syntyy sähkön ja lämmön tuotannossa. Erillinen sähköntuotanto aiheuttaa Suomen päästöistä noin 15 prosenttia, kaukolämpövoimalat noin 20 prosenttia ja teollisuuden polttovoimalat 10 prosenttia. 2 Sähkön- ja lämmöntuotantoon nyt tehtävät investoinnit ovat siis avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Greenpeace selvitti, millaisiin polttolaitoksiin investoinnit suuntautuvat. Investointeja sähkön- ja lämmöntuotantoon tehdään nyt paljon, koska voimaloiden vanheneminen ja EU:n tiukentuvat ilmansaastepäästörajat johtavat vanhojen voimaloiden sulkemiseen. Useimmat voimalaitokset suunnitellaan lisäksi olettaen, että energiatehokkuus paranee hitaasti ja kaukolämmön kulutus kasvaa. Jos investoinnit suuntautuvat edelleen saastuttaviin laitoksiin ja tekniikoihin, tuloksena on lukkiutuminen korkeapäästöiseen energiantuotantoon jopa vuosikymmeniksi. Ilmastonmuutoksen torjumisesta tehdään vaikeaa ja kallista. Toisaalta suuri korvaavan kapasiteetin tarve on tärkeä mahdollisuus vähentää päästöjä ja investoida uusiin, uusiutuviin ratkaisuihin. Kivihiili ja turve ovat ilmastopäästöiltään haitallisimmat Suomessa käytettävät polttoaineet. VTT on tutkinut pitkään turpeen käytön elinkaarivaikutuksia ja todennut niiden olevan matalimmillaan kivihiilen luokkaa, useimmissa tapauksissa korkeammat. 3 Ydinvoimayhtiöt puhuvat usein saastuttavien voimaloiden sulkemisesta ja vakuuttavat ydinvoiman lisärakentamisen vähentävän energiantuotannon päästöjä. Puheissa unohtuu, että jo Olkiluoto 3:n piti sulkea saastuttavat hiilivoimalat. On kuitenkin erityisen kiinnostavaa tarkastella, tukevatko ydinvoimayhtiöiden omat investoinnit väitteitä hiilivoimaloiden sulkemisesta. 1 Esim. Malte Meinshausen ym. 2009: Greenhouse-gas emission targets for limiting global warming to 2 C. Nature 458, Tilastokeskus 2008: Energiatilasto Esim. Jyri Seppälä, Kaisu Aapala, Kimmo Silvo ja Raimo Heikkilä 2008: Muistio Suomen IPCC-ryhmän avoimesta Turpeen ilmastovaikutusten arviointi -seminaarista. Suomen ympäristökeskus. 3

4 Miten selvitys tehtiin Greenpeace kävi läpi kaikki ympäristöhallinnon verkkopalvelussa saatavilla olleet ympäristölupapäätökset sekä ympäristövaikutusten arviointiselostukset, jotka koskivat vuosina käyttöön otettavia sähkö- ja lämpövoimaloita. Aineisto ei luultavasti kata kaikkia hankkeita mm. siksi, että rakenteilla tai suunnitteilla voi olla voimalahankkeita, joiden YVA on tehty vuosia sitten. Kaikista voimaloista oli saatavilla tieto suunnitellusta polttoainetehosta ja lähes kaikista myös arvioidusta polttoainejakaumasta. Tietoa arvioidusta käyttökertoimesta ei monissa tapauksissa ollut saatavilla, jolloin käytettiin vastaavien laitosten maanlaajuista keskiarvoa. Joitain alle 20 MW:n kattiloita, joista tietoa oli saatavilla hyvin rajallisesti, jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Selvityksessä tarkastelluista voimalahankkeista suurin epävarmuus liittyy metsäteollisuuden tuotantolaitosten yhteyteen suunniteltuihin hankkeisiin. Lisäksi Fortumin suunnitelma Naantalin voimalaitoksen uusimisesta on vielä epävarma. Hanke edustaa noin neljännestä Fortumin selvityksessä tarkasteltujen hankkeiden päästöistä. Suomen ilmastopäästöt Lauhdevoima Teollisuuden sähkö ja lämpö Kaukolämpö, erillistuotanto Muut Kaukolämpö, yhteistuotanto Kuvio 1. Sähkön ja lämmön tuotannon osuus Suomen ilmastopäästöistä. Ryhmään muut kuuluvat mm. liikenne, teollisuuden prosessipäästöt, rakennuskohtainen lämmitys, maatalous ja jätesektori. Polttoaineiden päästöt energiayksikköä kohti g/kwh Turve Hiili Öljy Maakaasu Jäte Bioenergia Kuvio 2. Eri polttoaineiden päästöt. Jätteenpolton ilmastovaikutus vaihtelee rajusti riippuen käytettävästä jätteestä. 4

5 Voimalahankkeet kartalla Kuvio 3: Vuosina valmistuvat tai valmistuviksi suunnitellut, polttoaineteholtaan vähintään 80 MW:n voimalaitokset. Voimalan koko osoittaa sen tehoa ja savun väri hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti. 5

6 Tulokset Vuosina uudistuu suuri määrä voimalaitoskapasiteettia. Vanhoja laitoksia poistuu käytöstä sekä ajan myötä että tiukentuvien puhdistusnormien vuoksi. Selvityksessä mukana olevat laitokset kuluttavat yhteensä 25 TWh polttoainetta, mikä on kymmenes kaukolämpö- ja lauhdevoimaloiden yhteenlasketusta kulutuksesta Suurimmat investoijat fossiilisiin polttoaineisiin ja erityisesti kivihiileen ovat ydinvoimaa ajavat yhtiöt PVO ja Fortum. Yhtiöt väittävät, että ydinvoiman lisärakentaminen mahdollistaisi kivihiilivoimaloiden sulkemisen, mutta rakentavat samalla uusia, joiden sulkemiseen niillä ei ole aikomusta. Hankkeet on ajoitettu niin, että laitokset ehditään ottaa käyttöön juuri ennen kuin EU:n tiukemmat saastepäästönormit sekä oletettavasti hiilidioksidipäästörajat uusille laitoksille astuvat voimaan vuonna Yritysten suunnittelemat investoinnit menevät saastuttaviin polttoaineisiin ja vanhaan tekniikkaan. Keskimääräisen uuden voimalan päästöt energiayksikköä kohden ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannossa suuremmat ja lauhdetuotannossa lähes yhtä suuret kuin vanhoissa voimaloissa keskimäärin. Lisäksi poistuvat yksiköt korvataan yleensä suuremmilla, mikä tarkoittaa, että kokonaispäästöt kasvavat. Uusien vs. vanhojen laitosten keskipäästöt g/kwh Uudet Vanhat CHP Lauhde Lämpö Kuvio 4. Uusien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin jopa hieman korkeampia kuin vanhojen. Lauhdelaitosten päästöt ovat hieman alhaisemmat ja lämpölaitosten päästöt samaa suuruusluokkaa. 6

7 Selvityksessä mukana olevien laitosten valmistuttua niiden yhteenlasketut päästöt olisivat noin 5,4 miljoonaa tonnia jakautuen karkeasti puoliksi sähkön- ja lämmöntuotannon kesken. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin lisäystä sekä kaukolämmöntuotannon että erillisen sähköntuotannon päästöissä verrattuna siihen, että laitokset olisi toteutettu käyttäen kokonaan uusiutuvaa energiaa. Kehitys on hälyttävä, kun huomioidaan, miten nopeasti energiasektorin päästöjä tulee alentaa. Suuressa osassa hankkeita investoidaan edelleen polttotekniikkaan, joka ei mahdollista uusiutuvien polttoaineiden korkeaa ( prosentin) osuutta. Tämä tarkoittaa, että päästöjen nopea vähentäminen edellyttää verrattain kalliita muutostöitä lähitulevaisuudessa. Uusien laitosten polttoainejakauma Maakaasu 14% Jäte 6 % Turve 36% Öljy 4% Kivihiili 11% Bioenergia 25% Kuvio 5. Ilmastopäästöiltään kivihiiltäkin pahempi turve on selvityksessä tarkastelluissa voimaloissa edelleen pääpolttoaine ja kivihiilenkin osuus on korkea. 7

8 Sähköntuotantoinvestoinnit MW Yli 200 gco2/kwh Alle 200 gco2/kwh Korkea-aktiivista jätettä 0 Yhteistuotanto Lauhde Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kuvio 6. Yhteenveto sähköntuotantoinvestoinneista vuoteen 2015 asti. Arvio tuulivoimainvestoinneista perustuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan ja korkeampi arvo nopeutettuun kehitykseen, joka johtaisi noin 5000 MW:n kapasiteettiin vuonna 2020, eli suurin osa valmisteilla olevista hankkeista toteutuisi. Vesivoiman osalta on oletettu, että hallituksen strategian mukaiset tehonkorotukset toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Ydinvoiman osalta on oletettu, että Olkiluoto 3 otetaan kaupalliseen käyttöön viimeistään vuoden 2014 osalta. Investoinnit: sähkön- ja lämmöntuotannon lisäys TWh Yli 200 gco2/kwh Alle 200 gco2/kwh Korkea-aktiivista jätettä 0 Lauhde CHP Lämpö Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima Kuvio 7. Yhteenveto sähkön ja lämmöntuotannon lisäyksestä uusinvestointien tuloksena. Oletukset kuten edellisessä kuvassa. 8

9 Yritys- ja laitoskohtaiset vertailut Voimalaitokset saastuttavinta energiaa tuottavat Yritys Sijainti Tyyppi Teho, MW Päästöt, g/kwh PVO Kristiinankaupunki Sähkö PVO Kotka, Mussalo Sähkö Vapo Haapavesi CHP PVO & Etelä-Pohjanmaan Seinäjoki, CHP voima Vaskiluoto Jyväskylän Energa Jyväskylä CHP PVO Oulu, Laanila CHP PVO Pori, Kaanaa CHP Kuopion Energia Kuopio CHP Haapajärven Lämpö Oy Haapajärvi Lämpö Voimalaitokset suurimmat saastuttajat Yritys Sijainti Tyyppi Teho, MW Päästöt, kt PVO Kristiinankaupunki Sähkö Jyväskylän Energia Jyväskylä CHP PVO Kotka, Mussalo Sähkö PVO Pori, Kaanaa CHP PVO & EPV Energia Seinäjoki, CHP Vaskiluoto PVO Oulu, Laanila CHP PVO Lpr, Kaukaa CHP Espoo, CHP Fortum Suomenoja Fortum Inkoo Sähkö Fortum Naantali CHP Kuopion Energia Kuopio CHP Yritykset suurimmat investoijat saastuttavaan kapasiteettiin Yritys Investointien päästöt kt CO2 % energiasektorin päästöistä PVO Fortum Jyväskylän Energia Voimalaitokset puhtaimmat yli 20 MW:n laitokset Yritys Sijainti Tyyppi Teho, MW Päästöt, g/kwh Rauman Voima Rauma CHP Fortum Joensuu Lämpö Rovaniemen energia Rovaniemi CHP Pienemmistä kattiloista pienillä päästöillä toimivat esim. Juankosken biolämmön ja Lapinlahden ekolämmön uudet voimalat. 9

10 Johtopäätökset ja suositukset Selvityksen tulokset osoittavat selvästi, että valtion ohjaus ilmastopäästöjen vähentämiseksi tai energiatehokkuuden parantamiseksi ei ole tarpeeksi voimakasta eikä uskottavaa. Epäselvä tilanne johtaa energiayhtiöt investoimaan korkeapäästöisiin voimalaitoksiin, joiden mitoituksessa ei oteta huomioon rakennuskannan energiatehokkuuden merkittävää paranemista. Laitosten muuttaminen myöhemmin käyttämään uusiutuvia polttoaineita ja käyttäminen vajaateholla tulee yrityksille kalliiksi, jos hankkeet toteutetaan. Investointiympäristön selkeyttämiseksi valtion tulee sitoutua päästövähennyksiin säätämällä ilmastolaki, joka edellyttää ilmastopäästöjen vähentämistä viidellä prosentilla vuosittain. Ydinvoimaa ajavien yhtiöiden laajat investoinnit kivihiililaitoksiin asettavat vakavan epäilyksen alaiseksi lupaukset energiantuotannon päästöjen alentamisesta ydinvoiman lisärakentamisella. Ydinvoiman päästövähennysmahdollisuudet on arvioitava realistisesti ja ydinvoimayhtiöt vedettävä tilille katteettomista lupauksista. Selvitystä varten käydyissä keskusteluissa uusiutuvan energian hankkeista vastaavien kanssa tuli selväksi, että valmisteilla olevat ydinvoimahankkeet ovat jo nyt vähentäneet hankkeisiin osallistuvien energiayhtiöiden halua investoida yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon uusiutuvilla energialähteillä. Tämä on uusi varoitus siitä, että ydinvoiman lisärakentaminen vaikeuttaisi uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista. Erityisen epäselvää valtion ohjaus on turpeen osalta. Tieteellisesti on selvää, että turve on ilmaston näkökulmasta fossiilinen polttoaine. Kuitenkin turpeen tuotantoa, turvevoimaloita, turvedieselin tuotantoa ja turpeen polttoa tuetaan sekä taloudellisesti että juhlapuheissa. Siltä osin kuin turve on aidosti tärkeä uusiutuvan bioenergian seospoltossa, voidaan turpeen tuki korvata uusiutuvan bioenergian tuilla energiantuotannon kannattavuuden alentumatta. Turpeen käytön vähentämiseksi, voimalakannan muuttamiseksi ja turpeen tuottajien työllistämiseksi uusiutuvan bioenergian tuotantoon tarvitaan strategia ja taloudelliset kannusteet. Mikäli metsäteollisuuden puun kysyntä alenee niin paljon, että hakkuut vähenevät merkittävästi, metsien bioenergian hyödyntämiseen tarvitaan uusia, metsien monikäytön ja korjuun kannattavuuden varmistavia metsänhoidon malleja. On varmistettava, että kaikissa uusissa laitoksissa on teknisesti mahdollista nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus prosenttiin. Ympäristönsuojelulaissa on vaatimus parhaasta saatavilla olevasta tekniikasta, johon sisältyvät myös polttoainevalinnat. Ympäristöviranomaiset eivät kuitenkaan tulkitse lakia niin, että voisivat vaatia ilmaston kannalta parempia polttoaineita tai edes niiden edellyttämää polttotekniikkaa. Ympäristöluvissa ei usein edes todeta laitoksen polttoainejakaumaa. Tässä asiassa tarvitaan sekä ympäristöviranomaisten ryhdistäytymistä että selkeämpää lainsäädäntöä. Rakennuskannan ja sähkön käytön energiatehokkuuden parantamiseksi tarvitaan laaja kansallinen ohjelma. Rakennusten lämmönkulutus voidaan puolittaa 30 vuodessa vähentämällä energian tarvetta sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Sähkön tarvetta voidaan vähentää järkevillä teknisillä ratkaisuilla Olkiluoto 3:n tuotannon verran vuoteen 2020 mennessä. Mitä kauemmin näihin mahdollisuuksiin tarttumista lykätään, sitä enemmän saastuttavia ja kalliita voimaloita Suomeen nousee. 10

11 Erityinen ongelma ovat pienet, alle 20 MW:n kattilat ja kaukolämpöverkot, jotka eivät ole päästökaupan piirissä. Kun lisäksi turpeen verotusta on purettu päästökaupan varjolla ja öljyn hinta on laskenut, eivät uusiutuvat energialähteet pysty kilpailemaan turpeen ja kevyen polttoöljyn kanssa. Pienille kaukolämpökattiloille tarvitaan voimakkuudeltaan päästökauppaa vastaava, mutta hallinnollisesti yksinkertainen ohjauskeino. 11

12 Ydinvoima ja päästöt Tämä selvitys osoittaa osaltaan, että ydinvoimayhtiöiden väitteet saastuttavien lauhdevoimaloiden sulkemisesta ydinvoiman lisärakentamisen avulla ovat tuulesta temmattuja. Verrattuna kehitykseen, jossa energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistetään voimakkaasti, ydinvoimalla ei saataisi lainkaan lisäpäästövähennyksiä, koska lauhdevoiman käyttö olisi muutenkin minimissä 4. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian toimien ohella toteutettuna ydinvoiman lisärakentamisella saataisiin korkeintaan 4-7 prosentin lisäpäästövähennys, ja sekin vasta selvästi vuoden 2020 jälkeen 5. Päästövähennysmahdollisuudet ydinvoimalla ovat hyvin rajallisia, koska 85 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä tulee muilta sektoreilta kuin erillisestä sähköntuotannosta. Lisäksi suuri osa erillisestä sähköntuotannosta on ns. säätö- ja varavoimaa, jota tarvitaan sähkönkulutuksen nopeisiin vaihteluihin vastaamiseen. Ydinsähkön tuotantoa ei voida säätää kulutuksen vaihteluiden mukaan, joten sillä ei voida korvata läheskään kaikkea sähkön lauhdetuotantoa. Energiateollisuus ry:n Pöyry Energyllä vuonna 2008 teettämissä skenaarioissa Suomeen rakennetaan Olkiluoto 3:n jälkeen vielä kaksi ydinreaktoria, mutta lauhdesähkön tuotanto jää silti 9 TWh:n tasolle. Suurin osa sähkön lisätuotannosta menisi vientiin. 6. reaktori 7. reaktori Olkiluoto 3 Sähkönkulutus CO2-päästöt Vuoden 1990 taso Kuvio 8. Energiateollisuuden arvio sähköntuotannosta ja hallituksen arvio kulutuksesta. Lisäydinvoima menisi kokonaisuudessaan vientiin. Lisäksi Energiateollisuus ry:n mukaan sähköntuotannon ilmastopäästöt eivät laske edes vuoden 1990 tason alle edes vuoteen 2030 mennessä, vaikka Suomeen rakennettaisiin kuudes ja seitsemäs ydinvoimala. 4 Greenpeace 2008: Kestävän energian vallankumous Suomessa. 5 Greenpeace 2009: Paljonko hallituksen ilmastostrategia vähentää päästöjä? (sivu 2) 12

13 Lisätietoa: Greenpeacen energiaratkaisut 6 Kestävät energiaratkaisut ovat olemassa: Greenpeace julkaisi vuoden 2008 lopulla Kestävän energian vallankumous - energiaskenaarion. Raportti osoittaa, että hyödyntämällä suomalaisissa tutkimuksissa todetut uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden potentiaalit sekä muut ympäristöllisesti kestävät ilmastonmuutoksen hillintäkeinot, Suomen ilmastopäästöjä voidaan vähentää 35 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolelle vuoteen 2020 mennessä, irtautua sähkön tuontiriippuvuudesta ja aloittaa ydinvoiman alasajo. Peltobiomassa REF Biokaasu Lämpöpumput Biopolttonesteet Muu puu Metsähake Jäteliemet Tuulivoima Vesivoima Uusiutuvien energialähteiden lisäys Greenpeace Hallitus TWh Suomen energian ja sähkön kulutus voidaan kääntää laskuun edistämällä matalaenergiarakentamista sekä vähemmän kuluttavia autoja, sähkölaitteita ja teollisuusprosesseja. Jäljelle jäävään todelliseen energiantarpeeseen voidaan vastata lisäämällä monipuolisesti uusiutuvia energianlähteitä muun muassa metsähaketta, biokaasua, tuulivoimaa, peltobiomassaa, lämpöpumppuja, aurinkolämpöä, pellettien käyttöä ja vesivoiman tuotantoa nykyisissä voimaloissa. Greenpeacen ohjelman kokonaiskustannukset ovat samat kuin hallituksen ilmastostrategian, jolla päästään vain 5-10 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin. Greenpeacen ohjelmassa investoinnit kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja energian käytön tehostamiseen loisivat huomattavasti enemmän työpaikkoja ja liiketoimintaa Suomeen. Loppuenergian kulutus, TWh Energiansäästötoimet Talotekniikan korjaukset Korjausrakentaminen Uusiorakentaminen Sähkölämmityksen vähentäminen Autojen polttoainetehokkuus Sähköautot Julkinen liikenne Ekologinen ajotapa Liikennemäärien vähentäminen Tehokkaat sähkölaitteet Sähkön mittaus- ja hallintajärjestelmät Lämmönsäästö paperitehtaissa Muu lämmönsäästö teollisuudessa Sähkönsäästö puunjalostuksessa Muun teollisuuden sähkökäytöt Energiankulutus 6 Greenpeace 2008: Kestävän energian vallankumous Suomessa. 13

14 Liite 1: Tiedot voimalaitoksista Yritys Sijainti Tyyppi Polttoaineteho Vaihe Polttoainejakauma CO2-päästöt, kt CO2-päästöt, g/kwh EPV Energia Tornio CHP 145 Valmis 2008 Turve (70 %), Bio (30 %) Fortum Naantali CHP 315 Valmis 2015? Bio (40 %), Hiili (60 %) Fortum Espoo, Suomenoja CHP 500 Valmis 2009 Maakaasu (100 %) Fortum Joensuu Lämpö 35 Rakenteilla Turve (20 %), Bio (80 %) Fortum Hanko Lämpö 20 Rakenteilla Turve (10 %), Bio (90 %) 4 45 Fortum Huittinen Lämpö 12 Valmis 2006 Turve (70 %), Bio (30 %) Haapajärven Haapajärvi Lämpö 17 Valmis 2005 Turve (70 %), Bio (30 %) Lämpö Haukiputaan Haukipudas Lämpö 14 Valmis 2005 Turve (70 %), Bio (30 %) Energia Juankosken Juankoski CHP 17 Valmis 2006 Turve (25 %), Bio (72 %), biolämpö Öljy (3 %) Jyväskylän Jyväskylä CHP 480 Rakenteilla Turve (70 %), Bio (30 %) Energia Kuopion Energia Kuopio CHP 150 Rakenteilla Turve (75 %), Bio (25 %) Lapinlahden Lapinlahti Lämpö 6 Valmis 2007 Turve (17 %), Bio (62 %), 2 76 ekolämpö Jäte (21 %) Nivalan Nivala CHP 20 Rakenteilla Turve (70 %), Bio (30 %) Kaukolämpö Kemin Energia Kemi CHP 40 Valmis 2005/2006 Turve (64 %), Bio (36 %) PVO Kristiinankaupunki Sähkö 590 YVA kesken Turve (50 %), Bio (20 %), Hiili (30 %) PVO Kotka, Mussalo Sähkö 500 YVA kesken Turve (20 %), Bio (10 %), Hiili (50 %), Jäte (20 %) PVO Lappeenranta CHP 410 Rakenteilla Turve (35 %), Bio (50 %), Maakaasu (15 %) PVO Pori, Kaanaa CHP 320 Valmis 2008 Turve (65 %), Bio (15 %), Hiili (12 %), Öljy (3 %), Jäte (6 %) PVO Oulu, Laanila CHP 300 YVA kesken Turve (80 %), Bio (20 %) PVO Kerava CHP 100 Rakenteilla Turve (60 %), Bio (37 %), Öljy (3 %)

15 PVO & EPV Seinäjoki, CHP 325 YVA kesken Turve (75 %), Bio (15 %), Energia Vaskiluoto Jäte (10 %) PVO & Rauman Rauma CHP 300 Valmis 2006 Turve (1 %), Bio (72 %), energia Hiili (1 %), Öljy (1 %), Jäte (25 %) Rovaniemen Rovaniemi CHP 295 Rakenteilla Turve (25 %), Bio (75 %) energia Savon voima Siilinjärvi, Toivala Lämpö 10 Valmis 2009 Turve (50 %), Bio (50 %) UPM Kymmene Lappeenranta, CHP 111 Lupa 2005 Maakaasu (100 %) Kaukaa Vapo Kyröskoski CHP 80 Suunnitteilla Jäte (100 %) 0 0 Vapo Haapavesi CHP 31 Valmis 2006 Turve (97 %), Jäte (3 %) Vapo Ilomantsi CHP 23 Valmis 2005 Turve (50 %), Bio (50 %) Liite 2: Selvityksen yritysten yhteydet ydinvoimahankkeisiin Yhtiö Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Fortum Haapajärven Lämpö Oy - Haukiputaan Energia Oy - Juankosken biolämpö oy - Jyväskylän Energia Fennovoima Kotkan Energia oy Fennovoima Kuopion Energia Fennovoima L&T - Lapinlahden ekolämpö oy - M-real TVO Nivalan Kaukolämpö Oy - PVO TVO Rauman energia Rovaniemen energia - Savon voima oy TVO Vapo - Omistajana ydinvoimayhtiössä TVO Fortum, TVO TVO, Fennovoima 15

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Miksi Suomeen ei kannata rakentaa lisää ydinvoimaa?

Miksi Suomeen ei kannata rakentaa lisää ydinvoimaa? Miksi Suomeen ei kannata rakentaa lisää ydinvoimaa? Ydinvoiman lisärakentaminen tähtää sähkön vientiin Kun verrataan Energiateollisuus ry:n Pöyry Energyllä teettämiä sähköntuotantoskenaarioita ja hallituksen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita

Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita Lauri Myllyvirta energiavastaava, VTM Yli 30 000 sitoumusta äänestää ydinvoiman vastustajaa, määrä nousee Kaikki sitoumuksen tehneet saavat vaalien

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa

Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasun asema ja mahdollisuudet ilmasto- ja energiatavoitteiden paineessa Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Janne Rauhamäki Pöyry Energy Oy 1 Tausta Julkinen energiakeskustelu EU:n energiapaketin julkistamisen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot