KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD. Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvityshanke

Transkriptio

1 Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvityshanke KIP Ympäristöpäivä Elina Nissinen asemakaava-arkkitehti

2 Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvityshankkeen esittely Mikä on kansallinen kaupunkipuisto? Millainen kansallinen kaupunkipuisto Kokkolassa voisi olla? Verkkokyselyn tulokset Työpajan antia Muiden kkp-kaupunkien kokemuksia

3 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan: kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden, siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain 9. luvun säännöksiin (68 70 )

4 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto On täytettävä neljä kriteeriä: 1) sisältö 2) kaupunkikeskeisyys 3) laajuus ja eheys 4) ekologisuus ja jatkuvuus Perustuu voimassa oleviin kaavoihin, keskustaalueella asema- ja yleiskaavoihin muualla voi olla myös maakuntakaava. Myös eri lakeihin perustuvat suojelupäätökset voidaan hyödyntää On yksi työkalu kestävässä ja eheyttävässä kaupunkisuunnittelussa ja -rakentamisessa

5 Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto Perustetut: 1) Hämeenlinna 2) Heinola 3) Pori 4) Hanko 5) Porvoo 6) Turku 7) Kotka 8) Forssa Hakemisvaiheessa: Seinäjoki Selvitysvaiheessa: Tampere, Kokkola ja Kuopio Suomessa tulisi kaikkiaan olemaan kansallista kaupunkipuistoa

6 Kokkolan rooli ja lisäarvo kkp-verkostossa Kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa on kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta tärkeitä ja rooliltaan erilaisia kaupunkeja. Kokkolan erityispiirteenä on merellisyys, maankohoaminen ja historialliset elementit: elinkeino- ja asutushistoria (tervakaupunki ja kauppakaupunki, laivanrakentaminen, kalastus ja hylkeenpyynti) kaupunkirakenteen kerroksellisuus ja säilyneisyys, monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkistyspalvelut selkeästi osoitettavia jo olemassa olevia matkailukohteita (Neristan, Tankar, Villa Elba, Meripuisto, Mustakari, Halkokarin ranta) sekä kehitettäviä matkailullisia mahdollisuuksia, joita kansallisen kaupunkipuiston status tukee (Vanhan Varvin alue, barkassi, majakat ja loistot). sotahistoria (Halkokarin kahakka ja Pikiruukin kasarmialue)

7 Millainen kansallinen kaupunkipuisto Kokkolassa voisi olla? Millaiset on lähtökohdat? Mitä tähän mennessä on tehty?

8 Esiselvityksen valmistelu Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan teettää Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen sekä nimetä esiselvityksen ohjausryhmän (Ohry). Esiselvityksen suunnittelutyöryhmä (Sury): museotoimenjohtaja Kristina Ahmas ympäristösihteeri Juhani Hannila suunnitteluhortonomi Sini Sangi asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen (koordinoi) konsulttipalvelu Viherarkki / Hanna Tajakka lisäksi kutsuttuna: tiedottaja Satu kungsbacka Suunnittelutyöryhmä osallistuu ohjausryhmän kokoontumisiin ja ohjausryhmän jäsenet voivat halutessaan osallistua suunnittelutyöryhmän työskentelyyn.

9 Tarkastelualue koko alue keskusta-alue

10 Teemat ja erityisarvot Tankar Poroluoto Natura 2000-alue: 1) merenkäyttö, kuten merenkulku, tervakauppa, kalastus, hylkeenpyynti ja hylyt 2) luontoarvot, kuten lintu- ja kasvilajisto ja vedenalainen luonto 3) vanhat kulttuuriympäristöt, kuten majakat, pookit ja kalastajakylät 4) alueen virkistyskäyttöarvot, kuten virkistyskalastus, veneily ja saariston retkeilykohteet 5) maankohoaminen.

11 Teemat ja erityisarvot Trullevi Harrbådan (Harrinniemi) Vanhansatamanlahti: 1) luonnonalueet, kuten Rummelö-Harrbådan luonnonsuojelualue, Trullevin pirunpelto ja luonnonmetsät sekä Morsiussaaren eteläpään saaret 2) vedenalaiset muinaisjäännökset, kuten Vanhansatamanlahden hylyt ja Vanhan Varvin telakkajäännökset 3) virkistysalueet, kuten Sannanranta-Elba- Harrinniemi ulkoilualue, Trullevin ulkoilureitit ja uimarannat ja Vanhansatamanlahden uimaranta ja puistoalue 4) kulttuuriympäristöt, kuten Harrbådan loisto, Sannanrannan vanha huvila-asutus ja Hyytiäisenmäki.

12 Teemat ja erityisarvot Suntinsuu ja Suntin varsi: 1) virkistys- ja aktiviteettialueet, kuten Suntinsuun leirintäalue ympäröivineen viheralueineen, Meripuisto ja Suntin varren puistot ja kevyenliikenteen reitit 2) kulttuuriympäristöt, kuten Halkokarin kahakkaan ja tervakaupungin historiaan liittyvät alueet, Suntinsuun venevajat sekä Pikiruukin vanha varikkoalue, Timo ja Tuomo Suomalaisen rivitalorakennukset 1960-luvulta ja1950-luvun kerrostalot. 3) 4. kaupunginosa ja Englanninpuisto 4) Keskuspuisto ja Kauppatori (kehittämisalueina)

13 Teemat ja erityisarvot Neristan Oppistan Mäntykangas: kulttuuriarvot, kuten Neristanin puukaupunginosa, pedagogion kortteli ja Oppistanin katuverkosto sekä Mäntykankaan monikerroksellinen arkkitehtuuri.

14 tähtikohteet * Osa-alue 1: Tankar Poroluoto Natura 2000-alue: Tankar Poroluodonkari eli Krunni Rummelö-Harrbådan Poroluoto Södra Trutklippan Perhonjokisuu Laivaloukku eli kauppalaivaston hylkypuisto

15 tähtikohteet * Osa-alue 2: Trullevi Rummelö Harrbådan (Harrinniemi) Vanhansatamanlahti: Rummelö-Harrbådan luonnonsuojelualue Trullevin pirunpelto Trullevin luonnonmetsät Morsiussaaren eteläpään saaret Vanhansatamanlahden hylyt Vanhan Varvin telakkajäännökset Sannanranta-Elba- Harrinniemi ulkoilualue Trullevin ulkoilureitit ja uimarannat Vanhansatamanlahden uimaranta ja puistoalue Mustakari-Morsiussaaren rantaraitti Harrbådan loisto Sannanrannan vanha huvila-asutus Hyytiäisenmäki Mustakari Villa Elba

16 tähtikohteet * Osa-alue 3: Suntin suu ja Suntin varsi: Suntinsuun leirintäalue ympäröivineen viheralueineen Meripuisto Suntin varren puistot ja kevyenliikenteen reitit Suntin venevajat Pikiruukin vanha varikkoalue Timo ja Tuomo Suomalaisen rivitalorakennukset 1960-luvulta 1950-luvun kerrostalot tähtikohteet * Osa-alue 4: Neristan Oppistan Kauppatori Mäntykangas: Keskikaupungin renessanssikatuverkosto Neristanin puukaupunginosa Oppistanin kivikaupunginosa Pedagogion kortteli Mäntykangas Chydeniuksenpuisto Englanninpuisto Länsipuisto Kruunuvoudin ja Hakalaxin talot Roosin talo

17 Kaavatilanne Tarkastelualueen kaavoitustilanne on varsin hyvä! Pääosa puistoalueiksi varattavista alueista on jo asemakaavoitettu puistoksi (mm. Suntin varren puistot, Halkokarin ranta osittain, Meripuisto) Rakennetusta kulttuuriympäristöstä lähes kaikki on jo suojeltu joko asemakaavassa (Neristan, Englannin puiston reunamilla olevat rakennukset) tai rakennussuojelulailla (mm. Kruunuvoudintalo). Asemakaavamuutoksia käynnissä (4. kaupunginosa, Urheilutalon ympäristö ja Pikiruukki ja Halkokarin ranta). Lisäksi on alueita, jotka on yleiskaavassa tai yleiskaavan valmistelussa huomioitu suojelumerkinnöin (Mäntykangas, Sannanranta) Lisäksi alueella on valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön statuksen omaavia alueita RKY (mm. Tankar, Mäntykangas, Neristan, Sannanranta) Keskeisimmät kaavoitukselliset haasteet on Pikiruukin ja Suntin rannan välisellä alueella sekä Urheilutalon ympäristössä Strategisen yleiskaavan luonnoksessa on esitetty kansallisen kaupunkipuiston merkintä.

18 Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Suojelualueita Natura-alueita / luonnonsuojelualueita Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta / RKY* Natura-alueita / luonnonsuojelualueita * RKY = Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Sannanrannan huvila-alue / RKY* KIP Vanha Varvi / SM

19 Tapahtumat

20 Tapahtumat

21 Verkkokysely Kaupunkilaisia pyydettiin kertomaan omista mielipaikoistaan ja -reiteistään sekä Kokkolalle arvokkaista kohteista, jotka sijaitsevat suunnitellulla kaupunkipuistoalueella. Lisäksi kaupunkilaisilta kysyttiin kehittämisideoita alueeseen liittyen. Karttapohjainen verkkokysely toteutettiin elinympäristön osallistuvaan suunnitteluun kehitetyllä Harava kyselypalvelulla (YM, Syke)

22 Kyselyyn vastanneet Vastauksia yhteensä 145 kpl Suurin osa vastaajista ilmoitti asuvansa keskustaajamassa tai keskustassa Suurin osa vastaajista vuotiaita, suurin vastaajaryhmä vuotiaat (lähes neljännes).

23 Mielipaikat Mielipaikoissa korostuivat: Merellisyys ja merimaisemat - Luontoarvot - Esteettisyys Luonto tärkeämpänä kuin rakennettu ympäristö Reilusti yli puolet mielipaikoista luonnossa Kaupunkimaisemassa mielipaikka vain vajaassa 10 % vastauksista

24 Mielireitit Mielireitit sijoittuvat Suntin varrelle, Meripuistoon, Halkokarin ja Mustakarin välille sekä Sannanrannan, Elban ja Harrinniemen välille. Lähes puolet vastaajista ilmoittaa liikkuvansa mielireitillä kävellen, viidesosa koiraa ulkoiluttaen ja viidesosa pyöräillen. Koiraa ulkoiluttae n 19 % Juosten 12 % Veneillen 2 % Hiihtäen 1 % Kävellen 47 % Pyöräillen 19 % 24

25 Kokkolalle arvokkaat kohteet Kokkolalle arvokkaiksi koetuissa kohteissa korostuu rakennettu ympäristö: Lähes 22 prosentissa vastauksista mainittiin rakennus tai rakennelma 18 prosentissa historiallinen kohde vajaassa 18 prosentissa liikunta-, virkistys-, tai ulkoilupaikka. Vastauksissa nostetaan esiin muun muassa keskustan vanhat rakennukset, Neristan ja Suntin venevajat.

26 Kehittämiskohteet kehittämiskohteet liittyvät muun muassa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen keskusta-alueella, kauppatorin parempaan hyödyntämiseen sekä puistoalueiden kehittämiseen. Monessa vastauksessa kiinnitetään huomiota myös Suntin tilaan. 26

27 Yhteenvetoa kyselyn tuloksista: Nopeita johtopäätöksiä: 1. Sunti on tärkeä 2. Merialueen ja saarien matkailupotentiaali 3. Tärkeiksi koettujen alueiden ominaisuus on monipuolisuus 4. Pienillä asioilla suuret linjat kuntoon 27

28 Tärkeimpinä toimenpiteinä esiin nousivat keskustan elävöittäminen, palveluiden ja tapahtumapaikkojen sijoittaminen koko Suntin matkalle, merelle suuntautuvien palveluiden kehittäminen, Neristanin eli vanhankaupungin historian tekeminen eläväksi sekä merenkulun rakennushistorian vaaliminen. KOKKOLAN KAUPUNKI Työpajatyöskentelyn antia Työpaja pidettiin kaupungintalolla Kokkola-salissa. Työskentelymenetelmänä oli yhdistelmä arvostavaa keskustelua ja oppimiskahvilaa. Kaupunkipuistoa lähestyttiin teematyöpajassa elinkeinoelämän, asumisen ja hyvinvoinnin näkökulmista Tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä. Osallistujat muodostivat läpileikkauksen niin virkamiehistä, luottamushenkilöistä, kaupunkilaisista, kolmannesta sektorista kuin elinkeinoelämän ja kehittämisorganisaatioiden edustajista.

29 Muiden kkp-kaupunkien kokemuksia Mitä hyötyä tai miten hyödynnetty kansallisen kaupunkipuiston statusta? Hämeenlinna: - Kkp:n avulla turvattu useita matkailullisesti nykyään arvokkaita kohteita. - Toteutettu Vanajaveden ympärille kevyenliikenteen reitti joka palvelee sekä kaupunkilaisia ja matkailjoita. käyttäjämäärä noin henkilön luokkaa vuodessa. Saanut kovasti kiitosta kaupunkilaisilta. Ilman kkp:tä olisi todennäköisesti jäänyt ainakin osin toteuttamatta. - Kovimmat asuntojen hinnat ovat keskusta-alueen taloissa, jotka sijoittuu kkp:n reunalle ja asunnosta näkymät kkp:n alueelle. Kkp:n avulla turvattiin arvokkaan maiseman säilyminen ja sillä ollut vaikutusta asuntojen hinnan nousuun jonkin verran. -Tuonut positiivista valtakunnallista julkisuutta koko kaupungille. Kotka: Saanut tukirahoitusta kkp-alueella olevien kalaportaiden toteutukseen.

30 Muiden kkp-kaupunkien kokemuksia Porvoo: - muutamat yritykset ovat olleet kiinnostuneita sijoittumaan kkp-alueelle. Esim. myynnissä olevan kiinteistön ostajaehdokas piti tärkeänä nimenomaan kansallisen kaupunkipuiston statusta ja siihen liittyvää kulttuurihistoriallista perintöä osana liiketoiminta-ajatustaan. - Kaupunki saanut myönteistä julkisuutta. - Matkailu ja opetus hyödyntävä materiaalia, jota on koottu kkp-hankkeen valmistelun yhteydessä. - Selvitysten laatimiseen saatu rahoitusta. Heinola: - Eakr-hankkeiden perusteluissa on käytetty kkp:n valtakunnallista statusta, rahallinen hyöty on ollut merkittävä. * Kokkola: Saamme koottua yhden sateenvarjon alle suojaan merkittävimmän osan Kokkolan historiaa, luontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä yhteiseksi olohuoneeksi. Suojeluarvojen lisäksi siihen kertyy suuri matkailullinen ja toiminnallinen (elinkeinot, asuminen ja hyvinvointi) potentiaali.

31 Kiitos, ja leppoisaa päivänjatkoa tulevassa Kokkolan kansallisessa kaupunkipuistossa!