Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvityshanke Teematyöpaja

Transkriptio

1 Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvityshanke Teematyöpaja Elina Nissinen asemakaava-arkkitehti

2 Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -esiselvityshankkeen esittely Mikä on kansallinen kaupunkipuisto? Millainen kansallinen kaupunkipuisto Kokkolassa voisi olla? Verkkokyselyn tulokset Muiden kkp-kaupunkien kokemuksia

3 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan: kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden, siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9. luvun säännöksiin (68 70 )

4 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto On täytettävä neljä kriteeriä: 1) sisältö 2) kaupunkikeskeisyys 3) laajuus ja eheys 4) ekologisuus ja jatkuvuus Perustuu voimassa oleviin kaavoihin, keskustaalueella asema- ja yleiskaavoihin muualla voi olla myös maakuntakaava. Myös eri lakeihin perustuvat suojelupäätökset voidaan hyödyntää On yksi työkalu kestävässä ja eheyttävässä kaupunkisuunnittelussa ja -rakentamisessa

5 Millainen kansallinen kaupunkipuisto Kokkolassa voisi olla? Sitä olemme pohtimassa tässä teematyöpajassa tänään: elinkeinoelämän, asumisen ja hyvinvoinnin näkökulmista. Millaiset on lähtökohdat? Mitä tähän mennessä on tehty?

6 Tarkastelualue

7 Teemat ja erityisarvot Tankar Poroluoto Natura 2000-alue: 1) merenkäyttö, kuten merenkulku, tervakauppa, kalastus, hylkeenpyynti ja hylyt 2) luontoarvot, kuten lintu- ja kasvilajisto ja vedenalainen luonto 3) vanhat kulttuuriympäristöt, kuten majakat, pookit ja kalastajakylät 4) alueen virkistyskäyttöarvot, kuten virkistyskalastus, veneily ja saariston retkeilykohteet 5) maankohoaminen.

8 Teemat ja erityisarvot Trullevi Harrbådan (Harrinniemi) Morsiussaari Vahansataman lahti: 1) luonnonalueet, kuten Rummelö-Harrbådan luonnonsuojelualue, Trullevin pirunpelto ja luonnonmetsät sekä Morsiussaaren eteläpään saaret 2) vedenalaiset muinaisjäännökset, kuten Vanhansatamanlahden hylyt ja Vanhan Varvin telakkajäännökset 3) virkistysalueet, kuten Sannanranta-Elba- Harrinniemi ulkoilualue, Trullevin ulkoilureitit ja uimarannat ja Vanhansatamanlahden uimaranta ja puistoalue 4) kulttuuriympäristöt, kuten Harrbådan loisto, Sannanrannan vanha huvila-asutus ja Hyytiäisenmäki.

9 Teemat ja erityisarvot Suntinsuu ja Suntin varsi: 1) virkistys- ja aktiviteettialueet, kuten Suntinsuun leirintäalue ympäröivineen viheralueineen ja Suntin varren puistot ja kevyenliikenteen reitit 2) kulttuuriympäristöt, kuten Halkokarin kahakkaan ja tervakaupungin historiaan liittyvät alueet, Suntinsuun venevajat sekä Pikiruukin vanha varikkoalue, Timo ja Tuomo Suomalaisen rivitalorakennukset 1960-luvulta ja1950-luvun kerrostalot.

10 Teemat ja erityisarvot Neristan Kauppatori Mäntykangas: kulttuuriarvot, kuten Neristanin puukaupunginosa, pedagogion kortteli sekä Mäntykankaan monikerroksellinen arkkitehtuuri.

11 Avainkohteet Kaavoituksen avainkohteet o Keskusta-alueen barokkikaava o Mäntykankaan kaava o Sannanrannan huvila-asutus o Kauppatori o Halkokari o Mustakari-Morsiussaaren rantaraitti o Huvila-alueiden muutoskohteet o Kohteet tarkentuvat kun tekstiä aletaan koota. Arkkitehtuurin/rakennushistorian avainkohteet o Kruunuvoudin ja Hakalaxin talot o Roosin talo o Draken huvila o Suntin rannan rantamakasiinit o Hollihaka o Pedagogio o Villa Elba o Pikiruukin varuskunta o Kohteet tarkentuvat kun tekstiä aletaan koota.

12 Kokkolan rooli ja lisäarvo kkp-verkostossa Kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa on kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta tärkeitä ja rooliltaan erilaisia kaupunkeja. Kokkolan erityispiirteenä on merellisyys, maankohoaminen ja historialliset elementit: elinkeino- ja asutushistoria (tervakaupunki ja kauppakaupunki, laivanrakentaminen, kalastus ja hylkeenpyynti) kaupunkirakenteen kerroksellisuus ja säilyneisyys, monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkistyspalvelut selkeästi osoitettavia jo olemassa olevia matkailukohteita (Neristan, Tankar, Villa Elba, Meripuisto, Mustakari, Halkokarin ranta) sekä kehitettäviä matkailullisia mahdollisuuksia, joita kansallisen kaupunkipuiston status tukee (Vanhan Varvin alue, barkassi, majakat ja loistot).

13 Kaavatilanne Tarkastelualueen kaavoitustilanne on varsin hyvä! Pääosa puistoalueiksi varattavista alueista on jo asemakaavoitettu puistoksi (mm. Suntin varren puistot, Halkokarin ranta osittain, Meripuisto) rakennetusta kulttuuriympäristöstä lähes kaikki on jo suojeltu joko asemakaavassa (Neristan, Englannin puiston reunamilla olevat rakennukset) tai rakennussuojelulailla (mm. Kruunuvoudintalo) ja/tai asemakaavamuutokset ovat käynnissä (mm. 4. kaupunginosa). Lisäksi on alueita, jotka on yleiskaavassa tai yleiskaavan valmistelussa huomioitu suojelumerkinnöin (Mäntykangas, Sannanranta) Lisäksi alueella on valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön statuksen omaavia alueita RKY (Mäntykangas, Neristan, Sannanranta) Keskeisimmät kaavoitukselliset haasteet on Pikiruukin ja Suntin rannan välisellä alueella sekä Urheilutalon ympäristössä Strategisen yleiskaavan luonnoksessa on esitetty kansallisen kaupunkipuiston merkintä. Mikäli selvitysvaiheessa nousee esiin joku alue, jota ei ole muissa kaavoissa vielä esiselvitys- ja hakuvaiheessa huomioitu, nousee strateginen merkintä tärkeäksi. Kohdekuvauksissa voidaan antaa tarkempaa tietoa.

14 Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston osayleiskaava v.2000 / SL -alueita Natura-alueita / luonnonsuojelualueita Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta / RKY* Natura-alueita / luonnonsuojelualueita Hällskär rantaasemakaava v.1986 / VR -aluetta * RKY = Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Sannanrannan huvila-alue / RKY* Sannanrannan osayleiskaava EHDOTUS 2015 Trullevi-Harrinniemi Rantaosayleiskaava EHDOTUSVAIHEESEEN 2016 Vanha Varvi / SM Soldatskär / ak-muutos => sr

15 HALKOKARINRANTA: Vanhansatamanlahden yleiskaavassa VL aluetta sekä SM alueita. Ulkoilureittiyhteys. Pieneltä osin asemakaavassa puistoa, muutoin ei asemakaavaa. Saapunut kaksi kaava-aloitetta (Suntinrannan venehuoneet ry ja Puuveneyhdistys). => Asemakaavoituksen käynnistäminen valmistelussa => KH HYYTIÄISENMÄKI: Asemakaavassa Y, arvioitu vanhentuneeksi. Yleiskaavassa VL, maisemallisesti arvokas alue ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä alue. TULLIMÄEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUE: Alueella ei asemakaavaa. Yleiskaavassa RP/sr => suojellaan asemakaavalla MERIPUISTO: Asemakaavoitettu puistoalueeksi VP. Puistosuunnitelma tehty ja toteutettu. Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit, Suntinsuun venevajat / RKY* PIKIRUUKKI: Vanhansatamanlahden yleiskaavassa MRL 111 mukaista kehittämisaluetta KE sekä SM alueita. Osittain asemakaavoitettu: sisältää sr rakennuksia ja sm merkintöjä. Asemakaava- ja asemakaavamuutos käynnissä => tavoitteena uutta rakentamista luontoarvot, kulttuuriympäristö sekä maisemarakenne huomioiden.

16 KESKUSPUISTO: Keskuspuiston yleissuunnitelma hyväksytty 2008 asemakaavoituksen pohjaksi. => Havaittu päivitystarvetta. Pohjoisosa kokonaisuudessaan asemakaavoitettu puistoksi, jossa voi olla alueen käyttöä palvelevia rakennuksia. Eteläosalla asemakaavamuutostarvetta, osin mukana Kruunuvoudintalon ympäristön asemakaavamuutoksessa. Aktiivinen selvitystyö käynnissä alueen tulevista toiminnoista ja Urheilutalon tulevaisuudesta. KKP / Kehittämisaluetta? 4.KAUPUNGINOSA JA ENGLANNINPUISTO: Asemakaavamuutos käynnissä. Sisältää kaupunkikuva- ja rakennussuojelu sekä täydennysrakentamistavoitteita. HOLLIHAAN JA KESKUSPUISTON REUNA: Luonteikkaita yksittäisiä asuintaloja, joista osa suojeltu asemakaavalla... Englannin puiston luonteikkaan olemuksen turvaaminen ja barkassin avoin tulevaisuus.

17 LEENALAN LOUNAISOSA JA MÄNTYKANKAAN KOILLISKULMA: Hienoja yksittäisiä asuinrakennuksia, jotka muodostavat kaupunkikuvallisesti kiinnostavan kokonaisuuden. Suurella osin asemakaavassa alueellinen suojelu A/s ja AP/s. MÄNTYKANKAAN KOULU JA KESKUSKOULUN PUISTO: Rakennus peruskorjattu, ei asemakaavallista suojelua. MÄNTYKANGAS: Puutarhakaupunki-ideologian pohjalta syntynyt 1900 luvun alkukymmenien asuinalue. Hyvin säilynyt laaja kokonaisuus. Asemakaava vuodelta Keskikaupungin yleiskaavassa esitetty asemakaavalla suojeltavaksi A/AS. Mäntykankaan puutaloalue / RKY* KATARIINAN KALMISTO: 1700-luvun ruttojen aikaan käyttöön otettu kalmisto. Hautakammiot 1750-luvulta. Asemakaavoitettu EH/sm ja VP/s. LÄNSIPUISTO: 1800-luvun puutarhaviljelyksistä puistoksi kehitetty laaja alue. Puistossa on sijainnut ravintolapaviljonki, joka on purettu. Alue on asemakaavoitettu puistoksi.

18 NERISTAN: Asemakaavoitettu. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset huomioitu sr-merkinnöin. Suntin ranta on puistoa. Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit / RKY* CHYDENIUKSEN PUISTON KORTTELI: Asemakaavoitettu. Kaava osittain vuodelta Korttelin rakennukset yhtä lukuun ottamatta on esitetty keskikaupungin yleiskaavassa merkinnällä asemakaavalla suojeltava. OPPISTAN: Asemakaavoitettu. Yksittäisiä rakennuksia sekä korttelikokonaisuuksia on osoitettu sr merkinnällä tai on rakennussuojelulailla suojeltu.. TEHTAANKADUN KÄVELYKATU: Asemakaavoitettu kävelykaduksi. Ideana on ollut sijoittaa puu/puisto keskelle katua autojen sijaan ISOKATU JA RAUTATIEASEMA: Hieno pohjois-eteläsuuntainen pääkatu, jonka päätteenä Rautatieasema. Katu alkaa Englanninpuistosta, muuttuu Mannerheimin aukiolla mukulakivikaduksi ja eteläpäästään jopa puistomaiseksi tilaksi. Kokkolan rautatieasema / RKY* SUNTIN VARREN PUISTOT JA RAKENNUKSET: Asemakaavoitettu. Puistot rakennettu pääosin laadukkaasti. Rakennuksista osa suojeltu.

19 Esiselvityksen valmistelu Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan teettää Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen sekä nimetä esiselvityksen ohjausryhmän. Ohjausryhmä (Ohry): KH:n nimeämä (virkamiehiä, päättäjiä ja YM:n edustaja) Kokoontunut kaksi kertaa (kolmas kokous vielä kevään aikana) Ohjausryhmän jäsenet jakavat tietoa Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen etenemisestä edustamilleen tahoille sekä kertovat edustamiensa tahojen näkemykset ja toiveet hankkeeseen liittyen. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata suunnittelutyöryhmän työskentelyä sekä laadittavan esiselvityksen työstöä. Ohjausryhmä päättää esiselvityksen sisällöstä sekä kommentoi tehtyä materiaalia.

20 Esiselvityksen suunnittelutyöryhmä (Sury): Kokoontuu säännöllisesti n. kerran kuukaudessa Ryhmän jäsenet: museotoimenjohtaja Kristina Ahmas ympäristösuunnittelija Juhani Hannila suunnitteluhortonomi Sini Sangi asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen (koordinoi) konsulttipalvelu Viherarkki / Hanna Tajakka lisäksi kutsuttuna: tiedottaja Satu kungsbacka Suunnittelutyöryhmä osallistuu ohjausryhmän kokoontumisiin ja ohjausryhmän jäsenet voivat halutessaan osallistua suunnittelutyöryhmän työskentelyyn.

21 Tapahtumat

22 Tapahtumat

23 Verkkokysely Kaupunkilaisia pyydettiin kertomaan omista mielipaikoistaan ja - reiteistään sekä Kokkolalle arvokkaista kohteista, jotka sijaitsevat suunnitellulla kaupunkipuistoalueella. Lisäksi kaupunkilaisilta kysyttiin kehittämisideoita alueeseen liittyen. Karttapohjainen verkkokysely toteutettiin elinympäristön osallistuvaan suunnitteluun kehitetyllä Harava kyselypalvelulla (YM, Syke)

24 Kyselyyn vastanneet Vastauksia yhteensä 145 kpl Suurin osa vastaajista ilmoitti asuvansa keskustaajamassa tai keskustassa Suurin osa vastaajista vuotiaita, suurin vastaajaryhmä vuotiaat (lähes neljännes).

25 Mielipaikat Mielipaikoissa korostuivat: Merellisyys ja merimaisemat - Luontoarvot - Esteettisyys Luonto tärkeämpänä kuin rakennettu ympäristö Reilusti yli puolet mielipaikoista luonnossa Kaupunkimaisemassa mielipaikka vain vajaassa 10 % vastauksista 25

26 Mielipaikkoihin liittyvät kommentit 26

27 Mielipaikkoihin liittyvät kommentit 27

28 Mielireitit Mielireitit sijoittuvat Suntin varrelle, Meripuistoon, Halkokarin ja Mustakarin välille sekä Sannanrannan, Elban ja Harrinniemen välille. Lähes puolet vastaajista ilmoittaa liikkuvansa mielireitillä kävellen, viidesosa koiraa ulkoiluttaen ja viidesosa pyöräillen. Koiraa ulkoiluttae n 19 % Juosten 12 % Veneillen 2 % Hiihtäen 1 % Kävellen 47 % Pyöräillen 19 % 28

29 Kokkolalle arvokkaat kohteet Kokkolalle arvokkaiksi koetuissa kohteissa korostuu rakennettu ympäristö: Lähes 22 prosentissa vastauksista mainittiin rakennus tai rakennelma 18 prosentissa historiallinen kohde vajaassa 18 prosentissa liikunta-, virkistys-, tai ulkoilupaikka. Vastauksissa nostetaan esiin muun muassa keskustan vanhat rakennukset, Neristan ja Suntin venevajat. 29

30 Kokkolalle arvokkaat kohteet 30

31 Kehittämiskohteet kehittämiskohteet liittyvät muun muassa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen keskusta-alueella, kauppatorin parempaan hyödyntämiseen sekä puistoalueiden kehittämiseen. Monessa vastauksessa kiinnitetään huomiota myös Suntin tilaan. 31

32 Kehittämiskohteet 32

33 Yhteenvetoa kyselyn tuloksista: Nopeita johtopäätöksiä: 1. Sunti on tärkeä 2. Merialueen ja saarien matkailupotentiaali 3. Tärkeiksi koettujen alueiden ominaisuus on monipuolisuus 4. Pienillä asioilla suuret linjat kuntoon 33

34 Muiden kkp-kaupunkien kokemuksia Miten kansallisesta kaupunkipuistosta on koettu olevan hyötyä statuksen saaneissa kaupungeissa ja mihin kkp-statusta on hyödynnetty (tiedot tehdyistä selvityksistä sekä verkostotapaamisista): Hämeenlinna: - Kkp:n avulla turvattu useita matkailullisesti nykyään arvokkaita kohteita. - Toteutettu Vanajaveden ympärille kevyenliikenteen reitti joka palvelee sekä kaupunkilaisia ja matkailjoita. käyttäjämäärä noin henkilön luokkaa vuodessa. Saanut kovasti kiitosta kaupunkilaisilta. Ilman kkp:tä olisi todennäköisesti jäänyt ainakin osin toteuttamatta. - Kovimmat asuntojen hinnat ovat keskusta-alueen taloissa, jotka sijoittuu kkp:n reunalle ja asunnosta näkymät kkp:n alueelle. Kkp:n avulla turvattiin arvokkaan maiseman säilyminen ja sillä ollut vaikutusta asuntojen hinnan nousuun jonkin verran. -Tuonut positiivista valtakunnallista julkisuutta koko kaupungille. Kotka: - Saatiin tukirahoitusta kkp-alueella olevien kalaportaiden toteutukseen.

35 Muiden kkp-kaupunkien kokemuksia Porvoo: - muutamat yritykset ovat olleet kiinnostuneita sijoittumaan kkp-alueelle. Muun muassa erään alueella myynnissä olevan kiinteistön ostajaehdokas piti tärkeänä nimenomaan kansallisen kaupunkipuiston statusta ja siihen liittyvää kulttuurihistoriallista perintöä osana liiketoiminta-ajatustaan. - Kaupunki saanut myönteistä julkisuutta. - Matkailu ja opetus hyödyntävä materiaalia, jota on koottu kkp-hankkeen valmistelun yhteydessä. - Sellvitysten laatimiseen saatu rahoitusta. Heinola: - Eakr-hankkeiden perusteluissa on käytetty kkp:n valtakunnallista statusta, rahallinen hyöty on ollut merkittävä. Yleisesti koettiin, että hyötyä imagon rakentamisessa ja halintokuntien ylimenevässä yhteistyössä.

36 Mukavaa ja antoisaa työpajatyöskentelyä! Kiitos! Asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Kokkolan kansallinen kaupunkipuistohanke / Teematyöpaja