Tiivistelmä Ympäristöakatemian seminaarista Metsien suojelun ja monikäytön tulevaisuus Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä Ympäristöakatemian seminaarista 18-19.9.2006. Metsien suojelun ja monikäytön tulevaisuus Suomessa"

Transkriptio

1 Tiivistelmä Ympäristöakatemian seminaarista Metsien suojelun ja monikäytön tulevaisuus Suomessa

2 Mikä ympäristöakatemia? Luontoa koskevia päätöksiä tehdään tasolla, jossa päättäjien tulee luonnonsuojelun ohella hallita monia muita tiedollisia osa-alueita. Päätöksentekijöiksi valikoituu usein ihmisiä, joilla on varsinkin taloudellista ja poliittista osaamista. Tieto luonnonsuojelusta saattaa olla vähäistä ja erityisesti uusin tutkimustieto sisäistämättä. Uusimman luonnonsuojelutiedon tunteminen on kuitenkin tärkeää, sillä tehtävillä päätöksillä on usein suoria vaikutuksia luonnon tilaan. Ympäristöakatemia muodostettiin kolmen ympäristöjärjestön yhteistyönä sen havainnon pohjalta, että järjestöjen ja päättäjien välille tarvitaan virallisia yhteyksiä väljempi ja suorempi keskusteluyhteys. Ympäristöakatemian toiminta-ajatuksena on järjestää vuosittain seminaari ajankohtaisesta ympäristökysymyksestä, johon kutsutaan osallistujiksi keskeisiä päättäjiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Oleellinen luonnonsuojelutieto julkaistaan usein vain tieteellisinä artikkeleina. Siinä muodossa se jää päättäjiltä helposti huomaamatta. Tietoa pitäisi pystyä jakamaan tiivistetyssä ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Tärkeää on myös pystyä erottamaan mielipiteet tutkimustuloksista. Ympäristöakatemian seminaarien tavoitteena onkin kertoa päättäjille luonnonsuojelun taloudellisista, sosiaalisista ja erityisesti ekologisista vaikutuksista sekä lisätä päättäjien laji- ja elinympäristöjen tuntemusta. Toisena keskeisenä tavoitteena on luoda suhteita ja avata keskusteluyhteyksiä päättäjien ja ympäristöjärjestöjen välille. Osallistujille halutaan tarjota paitsi tietoa ja kontakteja myös mieleenpainuvia luontoelämyksiä.

3 M e t s i e n s u o j e l u n j a k ä y t ö n t u l e v a i s u u s S u o m e s s a Seminaari metsien suojelun ja monikäytön tulevaisuudesta Ympäristöakatemia aloitti toimintansa järjestämällä seminaarin metsiensuojelun ja -monikäytön tulevaisuudesta. Kutsuvierasseminaari järjestettiin yhdellä Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista, Evon retkeilyalueella. Metsäsektorilla suurin ympäristöhaaste on metsien monimuotoisuuden suojelu. Vaikka luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on puheissa ja kirjoituksissa arkitermistöä, suuri osa maamme tämän hetken metsänsuojelutoimista on edelleen tarpeisiin nähden vaatimatonta. Useat tieteelliset julkaisut kertovat karua kieltään suomalaisten metsälajien vähenemisestä. Tarvitaan tapoja yhdistää metsienkäytön ja -suojelun edellytyksiä. Vuonna 2006 metsäsektorilla tehtiin monenlaisia tulevaisuusskenaarioita. Myös järjestöjen kanta metsiensuojelun tulevaisuuteen oli ajankohtainen asia. Metsiensuojelun ongelmien lisäksi seminaarin ohjelmassa pyrittiin tuomaan esille myös metsiensuojelukysymyksien mahdollisia ratkaisuja. Puhujien tieteellinen suuntautuminen jakautui yhteiskunnalliseen, filosofiseen, luonnontieteelliseen ja kaupalliseen tutkimukseen. Seminaarissa esille nousivat luontomatkailun ja metsiensuojelun yhteiset mahdollisuudet. Metsätalouden muuttamia alueita ei pidetä kovin vetovoimaisina, joten matkailualueilla keskeistä on luonnonmukaisen metsänkuvan ylläpitäminen. Toisaalta paineet matkailun tarpeiden huomioon ottamisessa kasvavat erityisesti Etelä- Suomessa myös talousmetsissä. Toinen mahdollisuus uudenlaiseen metsienkäytön ja -suojelun yhdistämiseen on erirakenteisen metsän kasvatus. Metsäntutkimuslaitoksen erirakenteisten metsien tutkimushankkeisiin liittyy nyt myös koneellisen puunkorjuun vaikutuksia eri-ikäiskasvatuksessa käsittelevä tutkimus. Seminaarin luentojen tiivistelmistä löytyy lisää ajatuksia metsiensuojelun tulevaisuudesta. Seminaariin osallistuneiden kommenttja: Seminaarin luennot olivat mielenkiintoinen kokonaisuus, laaja-alainen katsantokanta virkistävä. Minkäs sille voi että keskustelut onnistuivat niin että kukaan niitä ei edes ryhmätyöksi ymmärtänyt! Oli ilo olla mukana. Pääpaino oli siinä, että tutustui ihmisiin. Ihmisethän näitä asioita hoitavat. Loistava osanottajajoukko!

4 Otso Ovaskainen, akatemiatutkija Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Ympäristöakatemia, Lammi Metsät ja monimuotoisuus Euroopan Unionin kestävän kehityksen strategiassa on asetettu tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, ja asettaa Suomen osalta haasteita erityisesti metsälajiston säilyttämisen suhteen. Suomen noin 43,000 eliölajista noin 20,000 elää metsäympäristöissä. Näistä noin 7,000 tunnetaan riittävän hyvin jotta niiden uhanalaisluokittelu on ollut mahdollista. Näistä 7,000 lajista 62 on luokiteltu hävinneeksi ja 564 uhanalaiseksi (Rassi et al. 2001). Yleistäen tulos koko 20,000 metsälajin joukkoon voidaan arvioida että noin 1,800 metsälajia on joko hävinnyt tai jonkinasteisen häviämisriskin alla. Selkärangattomat ja sienet ovat metsien uhanalaisisssa erityisen runsaasti edustettuina, koska näissä ryhmissä on paljon lahopuusta riippuvaisia lajeja. Jotta uhanalaistumiskehitys voitaisiin pysäyttää, on tärkeää ymmärtää ne syyt miksi lajit ovat tulleet uhanalaisiksi. Metsäjien kohdalla kyse on valtaosin luonnontilaisten kaltaisten metsien määrän vähenemisestä sekä metsämaiseman pirstoutumisesta. Uhanalaisten lajien määrä on suuri, mutta ei yllättävän suuri ottaen huomioon metsämaiseman rakenteessa tapahtunut muutos: määrä on konsistentti lajimäärän ja pinta-alan välisestä yhteydestä johdetun arvion kanssa (Hanski 2003). Kun tietylle lajille sopivan elinympäristön määrä vähenee liikaa, lajin kanta ei enää pysty säilymään elinvoimaisena (Hanski ja Ovaskainen 2000, Ovaskainen ja Hanski 2004). Häviäminen ei kuitenkaan tapahdu välittömästi, vaan on stokastinen prosessi jonka voidaan arvioida kestävän erityisen kauan lajeille joille ympäristön laatu on nykytilanteessa lähellä häviämiskynnysarvoa (Ovaskainen ja Hanski 2002, Ovaskainen ja Cornell 2006). Aikaviive aiheuttaa lajiyhteisötasolla sukupuuttovelan, jolla tarkoitetaan niiden lajien lukumäärää jotka ovat jo häviämiskynnyksen alapuolella, mutta eivät vielä ehtineet hävitä (Hanski ja Ovaskainen 2002). Koska sukupuuttovelka operoi isojen spatiaalisten ja ajallisten mittakaavojen yli, sen tutkiminen asettaa erityisiä vaatimuksia empiirisille aineistoille ja niiden tulkinnalle. Etelä-Ruotsin lehtimetsissä tehty tuore tutkimus (Paltto ym. 2006) osoitti, että aikaviive lajien vasteessa ympäristön rakenteen muutokseen voi olla jopa yli vuosisadan pituinen, ja että aikaviiveen pituus riippuu tutkittavasta lajiryhmästä. Pisimmät viiveet havaittiin käävillä ja putkilokasveilla, joiden esiintyminen selittyi nykyistä metsärakennetta paremmin historiallisilla kartoilla jotka kuvasivat 120 vuoden takaista metsärakennetta. Kotimaisista tutkimuksista erityisen informatiivinen on Syken, Metlan ja Ystävyyden puiston toimesta toteutettu metsien ennallistamiseen liittyvä tutkimus, jossa vertailtiin Pohjois-Karjalassa, Hämeessä ja Lounais-Suomessa sijaitsevien metsiköiden (osa luonnontilaisia, osa talousmetsiä joille syntynyt 5-14 vuotta sitten runsaasti lahopuuta polton tai myrskyn takia) lajikoostumusta (Virkkala et al. 2006). Vaikka Pohjois-Karjalan luonnontilaisissa metsissä oli vähemmän lahopuuta kuin Hämeessä ja Lounais-Suomessa, uhanalaisia kääväkäslajeja löytyi Pohjois-Karjalan metsistä selvästi eniten. Tämä voidaan selittää osin sillä että Pohjois- Karjalassa metsien käsittelyhistoria on nuorempaa ja laajamittaisten hakkuiden vaikutukset eivät vielä näy täysimääräisesti metsälajistossa. Suurin ero löytyi tuoreiden lahopuukeskittymien kolonisoinnissa. Hämeen ja Lounais-Suomen luonnontilaisilla kohteilla vielä esiintyvät uhanalaiset lajit eivät juurikaan kyenneet kolonisoimaan uusia kohteita, mikä kertoo metsämaiseman pirstoutuneisuudesta ja kyseenalaistaa näiden lajien pitkäaikaisen säilymisen.

5 M e t s i e n s u o j e l u n j a k ä y t ö n t u l e v a i s u u s S u o m e s s a Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että lajistoinventoinnit voivat heijastaa enemmän metsärakenteen menneisyyttä kuin nykytilaa. Monet nykyään harvinaiset lajit saattavat siis olla jo häviämiskynnysarvon alapuolella. Ajatellen valtaosaa uhanalaisesta metsälajistosta, ekologinen tieto puhuu pinta-alasuojelun puolesta. Voidaan jopa argumentoida, että täsmäsuojelu maksimoi tulevaisuuden sukupuuttovelan. Tehokkain keino metsien biodiversiteetin alenemisen pysäyttämiseen olisi säästää jäljellä olevat luonnontilaisen kaltaiset metsät ja ennallistaa uusia parhaiden lajistoytimien ympärille. Hanski, I Ekologinen arvio Suomen metsien suojelutarpeesta. Kirjassa S. Harkki, K. Savola, and M. Walsh (toim). Palaako elävä metsä? Metsiensuojelun tavoitteita luvun Suomessa. Hanski, I., ja O. Ovaskainen The metapopulation capacity of a fragmented landscape. Nature 404: Hanski, I., ja O. Ovaskainen Extinction debt at extinction threshold. Conservation Biology 16: Ovaskainen, O., ja S. J. Cornell Space and stochasticity in population dynamics. PNAS 103: Ovaskainen, O., ja I. Hanski Transient dynamics in metapopulation response to perturbation. Theoretical Population Biology 61: Ovaskainen, O., ja I. Hanski Metapopulation dynamics in highly fragmented landscapes. Sivut kirjassa I. Hanski and O. Gaggiotti, editors. Ecology, Genetics, and Evolution in Metapopulations. Academic Press. Paltto, H., B. Nordén, F. Götmark, ja N. Franc At which spatial and temporal scales does landscape context affect local density of Red Data Book and Indicator species? Biological Conservation:in press. Rassi, P., A. Alanen, T. Kanerva, ja I. Mannerkoski (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Virkkala, R., Penttilä, R., Punttila, P., Siitonen, J., Kotiranta, H. ja Heikkilä, R. Ennallistamisen vaikutus lahopuueliölajeihin. kirjassa P. Horne, T. Koskela, M. Kuusinen, A. Otsamo, K. Syrjänen, editors. Metson jäljillä - Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti. Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. 5

6 Markku Husso, tutkija European Forest Institute Ympäristöakatemia, Lammi Metsäalan (metsä- ja puutuoteteollisuus) pk-yritysten mahdollisuudet ja ongelmat* Jokaisen toimialan mahdollisuudet ja ongelmat riippuvat yhtäältä toimialan yrityksille yhteisistä tekijöistä ja toisaalta kunkin yrityksen omista vahvuuksista ja heikkouksista (Spanos ja Lioukas 2001). Pitkän aikavälin aikasarjat osoittavat, että toimialojen sisäinen vaihtelu on suurempaa kuin toimialojen välinen vaihtelu. Tämä korostaa yritystason tekijöiden merkitystä niin mahdollisuuksien hyödyntäjänä kuin ongelmien ratkaisussa. Tulos ei poikkea strategiakirjallisuudessa esitetyistä tuloksista (McGahan ja Porter 2002). Suomessa puun ensivaiheen jalostuksessa (saha ja vaneriteollisuus) suuryritysten rooli on hallitseva, tosin paikallisesti joukolla sahateollisuuden pkyrityksiä on suurtakin merkitystä. Jatkojalostuksen puolella pk-yritysten merkitys on suurempi. Tämä on ymmärrettävissä toimintalogiikan eroilla: standardituotteissa menestymisessä korostuvat mm. alhaiset tuotantokustannukset ja teknologiaosaaminen, jatkojalostuksessa vastaavasti tarkasti rajatut tuotesegmentit sekä tuoteinnovaatiot (Galbraith ja Kazanjian 1986). Puun sahaus, höyläys ja kyllästys, rakennuspuusep änteollisuus ja huonekaluteollisuus ovat metsä- ja puutuoteteollisuuden toimialoista merkittävimmät. Nämä toimialat kattavat tuotannon jalostusarvosta noin 80 % (Aravuo, 2005, Vallin 2005a). Sahateollisuudessa keskeiset uhat liittyvät kiristyvään kilpailuun sekä raaka-aineen korkeaan hintaan. Mahdollisuudet keskittyvät uusiin teknologiaratkaisuihin, bioenergiaan ja puurakentamisen kasvuun. Yritystasolla yhteistyö niin raaka-aineen hankinnassa, energian tuotannossa kuin markkinoinnissakin on keino poistaa useita pienen yrityskoon aiheuttamia ongelmia. (Aravuo 2005). Vastaavasti rakennuspuusepänteollisuudessa uhat liittyvät kotimaisen rakennustoiminnan hiipumiseen, lisääntyvään tuontiin ja pieneen yrityskokoon. Lähimarkkinoiden (Venäjä) kasvu on alan keskeisin mahdollisuus. Yrittäjävetoisuus yhdessä nykyaikaisen joustavan tuotannon kanssa on yritystason vahvuus. (Vallin 2005a). Huonekaluteollisuudessa keskeisin uhka on alati kiristyvä kilpailu ja lisääntyvä tuonti alhaisempien työvoimakustannusten maista. Suomalaisten kuluttajien valmius panostaa sisustamiseen yhdessä lähimarkkinoiden kasvun ja suomalaisen desingimagon kanssa ovat vastaavasti toimialan keskeiset mahdollisuudet. Yritystasolla ammattitaitoinen henkilökunta yhdessä alan perinteiden kanssa ovat keinoja vastata uhkiin ja hyödyntää mahdollisuuksia. (Vallin 2005b). Yhteisenä ongelma metsäalan pk-yrityksille toimialasta riippumatta on asiakaskunnan keskittyminen. Monesti toimittajilta odotetaan aikaisempaa suurempaa yrityskokoa. Tällöin vaihtoehdot ovat kasvu joko itsenäisesti tai verkostoyhteistyössä. Koska riittävän suuri yrityskoko ja omavaraisuusaste ovat tarpeen kilpailussa globaaleilla markkinoilla, yhteisyritysten (joint-venture) ja pääomasijoittajien rooliin tulisi suhtautua ennakkoluulottomasti. Korkean lisäarvon desing- huonekalumarkkinat ovat segmentti, jossa korkeat työvoimakustannukset eivät ole ongelmana, mutta globaalistikin tarkasteltuna nämä markkinat ovat rajalliset ja tuoteväärennökset todellisuutta. 6

7 M e t s i e n s u o j e l u n j a k ä y t ö n t u l e v a i s u u s S u o m e s s a * Tässä esityksessä keskitytään tuotannollista toimintaa harjoittavien metsäalan pk-yritysten tarkasteluun. Tarkasteltavat toimialat ovat: puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201), vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (TOL 202), rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 203), puupakkausten valmistus (TOL 204), muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden valmistus (TOL 205) (puuteollisuus) ja huonekalujen valmistus (TOL 361). Aravuo, K Puun sahaus, höyläys ja kyllastys. Kauppa- ja teollisuusministeriö, toimialaraportti 10/ s. Galbraith, J. ja Kazanjian; R Strategy implementation. Structure, systems and process. West publishing ompany. 2. painos. 187 s. McGahan, A. ja Porter, M What do we know about variance in accounting profitability? Management Science 48(7): Spanos, Y. ja Lioukas, S An examination into the causal logic of rent generation: contrasting Porter s competitive strategy framework and the resource-based perspective. Strategic Management Journal, 22(10): Vallin, A. 2005a. Puutalojen ja rakennuspuusepäntuottei den valmistus. Kauppa- ja teollisuusministeriö, toimialaraportti 12/ s. Vallin, A. 2005b. Huonekalujen valmistus. Kauppa- ja teollisuusministeriö, toimialaraportti 11/ s. 7

8 Liisa Tyrväinen, professori (luontomatkailu) Metla/Lapin yliopisto Ympäristöakatemia, Lammi Luontomatkailun mahdollisuudet ja ongelmat Luontomatkailun merkitys metsien käyttömuotona on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut yhä tärkeämmäksi. Luontomatkailun kehittämismahdollisuudet ja esteet ovat Pohjois- Suomessa erilaiset eteläiseen Suomeen verrattuna. Pohjoisessa merkittävä osa nykyisistä luontomatkailuaktiviteeteistä keskittyy valtion suojelu- ja retkeilyalueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Etelä-Suomessa suojelualueita on melko vähän ja metsät ovat laajalti metsätalouskäytössä. Luontomatkoja tekee suomalaisista vuosittain noin 40 % aikuisväestöstä. Vuonna 2004 maassamme kävi lähes 4,9 miljoonaa ulkomaista matkustajaa, joista noin neljännes on luontomatkailijoita. Luontomatkailualan merkittävä kasvu Suomessa perustuu pitkälti ulkomaisten asiakkaiden määrän lisäämiseen. Ympäristöministeriön laatima VILMAT-ohjelma (Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi 2002) ja siihen liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös luontomatkailusta vuodelta 2003 asettivat tavoitteeksi kaksinkertaistaa luontomatkailun ja virkistyskäyttöön liittyvien työpaikkojen määrä vuoteen 2010 mennessä. Suojelualueiden lisäämistä perustellaan usein matkailun tuomilla työpaikoilla ja niiden nähdään parantavan kohdealueiden vetovoimaisuutta matkailussa. Taloudellista tulosta tehdään kuitenkin yhä enemmän talousmetsissä, joissa paineet matkailun tarpeiden huomioon ottamisessa metsien käsittelyssä kasvavat. Erityisesti matkailun ohjelmapalvelutuotteet, kuten motorisoitu liikkuminen, koiravaljakkoretket ja ratsastus eivät pääsääntöisesti sovi suojelualueille. Niitä varten tarvitaan suojelualueiden ulkopuolelle omat reititykset ja palvelurakenteet. Matkailijat ja virkistyskäyttäjät arvioivat luontoympäristön laatua ensisijaisesti maisemallisesti. Metsätalouden muuttamia alueita, erityisesti uudistushakkuukohteita ei pidetä kovin vetovoimaisina, joten matkailualueilla keskeistä on luonnonmukaisen metsänkuvan ylläpitäminen. Matkailijoiden arvot ja odotukset ovat kuitenkin osittain polarisoituneet: Toisaalta haetaan turvallisuutta, alkuperäistä luontoa, rauhaa ja hiljaisuutta ja toisaalta liikunta- ja toimintamahdollisuuksia, jolloin luonnonympäristön laatu on vähemmän tärkeää ja mielikuva luonnontilaisuudesta riittää. Lapin matkailun menestyminen on perustunut matkailukeskusten kehittämiseen ja investointien keskittämiseen pääkohteisiin. Lapissa matkailu työllistää jo nyt enemmän kuin mikään muu yksittäinen luontoon tukeutuva taloudellinen toimiala. Myös Etelä-Suomessa tulisi pyrkiä tunnistamaan laajemmat potentiaaliset matkailukeskittymät, jotta matkailupalvelujen kysyntä ja asiakavirrat saadaan riittävän suuriksi. Pienet suojelualueet eivät yksin ole riittävän vetovoimaisia. Uudet perustettavat ja nykyiset luonnonsuojelualueet voivatkin toimia matkailun kehittämisen ydinalueina. Hoitamalla suojelualueiden läheisiä talousmetsiä erityisesti maisema- ja virkistysarvot huomioon ottaen voidaan luoda vetovoimaisia ja riittävän laajoja luontomatkailualueita. Alueiden tulisi olla myös helposti saavutettavia ja palvelutarjonta tulisi olla riittävän suuri. Matkailuyrittäjien näkökulmasta metsän virkistysja matkailukäyttöä tulisi pystyä tuotteistamaan ja myymään. Matkailija maksaa ainakin teoriassa matkailutuotteen tai -palvelun mukana myös ympäristöstä. Matkailukäyttö voi olla intensiivisempää kuin jokamieskäyttö, joten siitä voi aiheutua haittoja metsänomistajalle. Talousmetsien käyttämiseksi luontoyrittämisessä ratkaistavia kysymyksiä ovat jokamiehenoikeuden tulkinta sekä yksityismaiden matkailukäytön ehdot ja korvaukset. Nykyisin pääosa yritystoiminnasta perustuu jokamiehenoikeuksien hyödyntämiseen. 8

9 M e t s i e n s u o j e l u n j a k ä y t ö n t u l e v a i s u u s S u o m e s s a Nykyisin alueelliset metsäohjelmat ja metsätalouden julkiset rahoitustuet keskittyvät pääasiassa puuntuotantoon ja monimuotoisuuden suojeluun. Maanomistajat sinänsä suhtautuvat esimerkiksi luontomatkailun kehittämiseen melko myönteisesti, erityisesti jos siitä aiheutuvat haitat korvataan. Monimuotoisuuden hoito vahvistaa luontomatkail uyrittäjyyttä mikäli siihen yhdistetään maisema- ja virkistysarvojen tuottaminen nykyistä paremmin. Maisemanhoito ei estä metsätaloutta, mutta voi pienentää puuntuotannon arvoa, mutta korvaus metsien käytöstä tulisi saada lisääntyneiden paikallisesti jaettavien matkailutulojen kautta. Malleja korvausmenettelyistä matkailuyrittäjien ja/tai kunnan ja yksityisten maanomistajien välillä tulisikin kehittää. Periaatteena on vapaaehtoisuuteen perustuva virkistys- ja maisema-arvokauppa, jossa matkailusta aiheutuvat kulut korvataan maanomistajille. Sopimusmenettely ja korvaukset voivat koskea rajattua paikkaa tai esimerkiksi matkailureittien lähialueita. Päätöksentekoa varten nykyinen tietopohja metsien eri aineettomien hyötyjen merkityksestä ja luontoyrittäjyyden toimintaedellytyksistä on puutteellinen. Metlassa suunnitteilla olevassa Metsien hyvinvointivaikutukset ( ) tutkimusohjelmassa pyritäänkin jatkossa tuottamaan tietoa muun muassa matkailu- ja virkistyspalveluiden hyvinvointivaikutuksista, niiden alueellisista talousja työllisyysvaikutuksista, eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta sekä luontoyrittäjyyden edellytyksistä ja esteistä. 9

10 Jakob Donner-Amnell, tutkija Joensuun yliopisto/metsäalan tulevaisuusfoorumi Ympäristöakatemia, Lammi M e t s ä s e k to r i n globaali murros ja sen va i k u t u k s e t Suomeen Hyvin pitkään, 2000-luvun alkuvuosiin asti, metsäsektori on tuotu julkisessa keskustelussa Suomessa lähes aina esiin menestyjänä. Viime vuosina on asiantuntijoidenkin suulla kuitenkin esitetty myös paljon pessimistisiä käsityksiä metsäsektorin tilanteesta ja tulevaisuudesta. Onko metsäalalla siis nyt käynnissä dramaattinen, Suomeenkin paljon vaikuttava murros vai mistä mielialan muutos oikein kertoo? Suomessa julkinen keskustelu metsäsektorista on aina pitänyt sisällään aimo annoksen edunvalvontaa ja taloussuhdanteista riippuvaa mielialaa. Kärjistetysti sanoen metsäsektorilla ei Suomessa koskaan mene tarpeeksi hyvin, jos alan eturyhmien puheita on uskominen. Alalla on miltei aina käynnissä edunvalvontataistelu, jonka tyyliin kuuluu koko alan tai omien vaikeuksien paisuttelu muiden osapuolten tai valtiovallan taivuttelemiseksi omien päämäärien taakse. Metsäteollisuudella ei viime vuosina ole mennyt kovin hyvin, mutta keskimäärin ala ei viime vuosinakaan ole tehnyt tappiota eikä ole missään syvässä kriisissä, toisin kuin monta kertaa historiansa aikana. Lisäksi kasvanut tarve vähentää kustannuksia ja kapasiteettia johtuu sekä maailmantaloudesta että metsäyhtiöiden omista virheistä. Dollarin halpeneminen ja euron kallistuminen ovat tehneet metsäalalle tärkeän paperiviennin Euroopasta muualle maailmaan lähes kannattamattomaksi ja kiristäneet kilpailua Euroopassa. Metsäyhtiöt eivät viimeisen kymmenen vuoden aikana ole osanneet ennakoida paperinkulutuksen kasvun hidastumista teollisuusmaissa, vaan ovat hankkineet ja rakentaneet liikaa tuotantokapasiteettia, mikä on näkynyt tuotehintojen ja voittomarginaalien laskuna. Metsäala on yhä edelleen kovin syklinen. Tällaiset tilannekohtaiset tekijät on hyvä tuntea kokonaiskuvan luomiseksi. Suurten, hitaiden ja rakenteellisten muutosten analysointi on kuitenkin vielä tärkeämpää. Maailmanlaajuisesti tarkastellen teollinen metsänkäyttö ja puunjalostus ovat eittämättä murroksessa. Tärkein yksittäinen syy tähän on, että perinteisten metsäteollisuustuott eiden (paperi, kartonki, sahatavara) kysyntä on teollisuusmaissa tasaantumassa, kun se muualla (etenkin Aasiassa) edelleen kasvaa nopeasti. Tämä väistämättä muuttaa alan kaupan ja myös tuotannon rakenteita maailmassa. Maan, kuidun ja energian riittävyydestä eri tarkoituksiin voi kuitenkin vähitellen tulla kasvun rajoite. Metsäsektorilla muutokset ovat kuitenkin hitaita ja vaikeasti ennustettavia alan erityispiirteiden johdosta. Metsäteollinen tuotantoketju sitoo suuria pääomia ja edellyttää hyvin pitkäjänteistä toimintatapaa. Metsä on monella tapaa tärkeä kysymys lukuisille sidosryhmille ympäri maailmaa. Metsä pitää nykyään sisällään entistä enemmän erilaisia merkityksiä ja myös uusia mahdollisuuksia. Globalisaatiokehitys pitää sisällään sekä haasteita että mahdollisuuksia Suomen metsäsektorin kannalta. Historiansa aikana ala on osoittanut uusiutumiskykyä tuotteissaan ja toimintatavoissaan ja osaamisen taso on edelleen korkea, joten edellytyksiä alan menestymiseen myös jatkossa on. Nykyoloissa ei kuitenkaan ole millään lailla selvää, että yrityksillä, valtiovallalla, sijoittajilla ja muilla toimijoilla on riittävästi rohkeutta, osaamista ja pitkäjänteisyyttä uudistaakseen metsäalaa ja sitoakseen merkittävästi voimavaroja pitkäksi aikaa lupaaviin, mutta lopputulokseltaan epävarmoihin kohteisiin. Välttämätöntä tämä kuitenkin saattaisi olla jo metsäsektorin itsensä kannalta. Jos ala jatkossa pysyy lähinnä tuotannon tehostamisen linjalla, se tuskin pysyy vetovoimaisena ja hyväksyttävänä sen enempää kuluttajien, sijoittajien kuin kaikkien muidenkaan sidosryhmien silmissä, mikä osaltaan vähentäisi sen mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa. 10

11 M e t s i e n s u o j e l u n j a k ä y t ö n t u l e v a i s u u s S u o m e s s a Heikki Surakka, tutkija Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Lammi Metsikön kasvattaminen eri-ikäisenä tutkimuksesta ja sen haasteista Eri-ikäiskasvatus määritellään sellaisten metsän tai metsikön käsittelymenetelmien yhdistelmäksi, joilla ylläpidetään puuston ikäluokkien vaihtelua hakkaamalla poimien yksittäisiä puita tai puuryhmiä. Menetelmästä käytetyt englanninkieliset termit kuvaavat menetelmän eri puolia: uneven-aged management viittaa metsän rakenteeseen, continuous cover forestry metsän peitteisyyteen ja single tree selection system käsittelyihin. Eri-ikäiskasvatusta tutkitaan, koska menetelmällä on mahdollista saavuttaa samanaikaisesti monia metsiin liittyviä tavoitteita taloudellisten tavoitteiden ohella. Metsien monimuotoisuuden näkökulmasta menetelmä edustaa yhtä osaa sellaisesta käsittelyvalikoimasta, jolla pyritään luonnon häiriödynamiikan jäljittelyyn ja spatiaalisen vaihtelun lisäämiseen metsien käsittelyssä. Metsien virkistyskäytön ja maiseman kannalta huomionarvoisinta on mahdollisuus jatkuvan metsäpeitteen ylläpitoon. Tunnusomainen piirre eri-ikäiskasvatukselle on puuston läpimittajakauman laskeva muoto eli puuston läpimittaluokittaisen runkoluvun pieneneminen läpimitan kasvaessa. Sen teoreettisena mallina on käytetty useimmiten ns. käänteistä J-käyrää, jossa peräkkäisten läpimittaluokkien runkolukujen suhde on vakio. Hakkuut toistetaan joka kerta periaatteessa samanlaisina poimintahakkuina kasvatus- ja uudistushakkuita ei eroteta toisistaan, kuten tasaikäisen metsän käsittelyssä. Eri-ikäiskasvatuksen edellytyksenä on yhden tai useamman varjoa sietävän puulajin läsnäolo metsikössä. Metsäntutkimuslaitoksessa tutkitaan mahdollisuuksia kuusikoiden kasvattamiseen eri-ikäisinä Etelä- Suomessa. Tutkimushankkeessa on selvitetty eri-ikäisrakenteiden dynamiikkaa ja kestävyyttä, eri-ikäismetsiköiden kasvua, tuotosta ja tuottoa, menetelmän taloudellista kannattavuutta ja sovelluskohteita. Tutkimuksen avuksi kehitetään 11

12 eri-ikäiskasvatukseen soveltuvaa puiden kasvun, syntymisen ja kuolemisen mallit sisältävää simulaattoria. Tutkimuksen haasteita ovat mm. puunkorjuuseen liittyvät kysymykset ja lahottajasienten leviämisen estäminen. Tutkimushankkeeseen on liitetty hiljattain koneellisen puunkorjuun vaikutuksia eri-ikäiskasvatuksessa käsittelevä tutkimus. Puunkorjuun tuottavuuden ja kustannusten lisäksi hankkeessa tutkitaan jäävän puuston vaurioitumista, koska erityisesti pienten puiden vaurioituminen voi olla ratkaisevaa eriikäisrakenteen kestävyyden kannalta. Vaurioitumisen määrää, laatua ja spatiaalista jakautumista erilaisissa korjuuoloissa lähestytään mallituksen keinoin. Lisäksi tutkimuksen yhtenä osatehtävänä on tarkoitus tutkia hakkuukoneenkuljettajan työsuoritusta, erityisesti hakkuussa poistettavien puiden valinnan onnistumista. Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa aiheesta Koneellinen puunkorjuu ja eri-ikäisenä kasvatettavan metsän taloudellinen kannattavuus Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella. 12

13 M e t s i e n s u o j e l u n j a k ä y t ö n t u l e v a i s u u s S u o m e s s a Marcus Walsh BirdLife Suomi Ympäristöakatemia, Lammi Metsävisio: kymmenys luonnolle, kymmenyksiä kumppanuudelle Yleisessä kielenkäytössä Ympäristönsuojelu liitetään nykyään usein teollisuusprosesseihin, kuten vesien- ja ilmansuojeluun sekä kierrätykseen ja luonnonvarojen yleisen kulutuksen vähentämiseen. Luonnonsuojelu puolestaan merkitsee lajien sekä niiden elinympäristöjen suojelua, johon tässä esityksessä aika- ja aiherajauksen vuoksi keskitytään. Yleinen maailmanlaajuinen ympäristö- ja luonnonsuojelullinen visio metsäsektorista julkaistiin tammikuussa 2006 lähes 50:n kansalaisjärjestön allekirjoittamana (http://www.maanystavat. fi/paperivisio/paperivisio.pdf). Tässä esityksessä käsitellään kuitenkin pääasiassa Suomea. Luontojärjestöjen metsävisio kysyy, kuinka paljon metsiensuojelua on tarpeeksi tarpeeksi siis ekologisessa mielessä, jotta ainakin valtaosa metsiemme luontaisesta lajistosta säilyisi. Tällä saavutuksella olisi luonnollisesti merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Juuri Suomessa se olisi merkittävää paitsi omille kansalaisillemme yös maamme rajojen ulkopuolella: olemme metsäntutkimuksen ja käytön suurvalta, jonka asenteet ja saavutukset vaikuttavat lähes kaikkialla maailmassa, missä metsää käytetään. Maailma tarvitsee metsäteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen liittoa, sillä tilanne on luonnonmetsien kannalta epätoivoinen. Etelä- Suomessa luonnontilaisen kaltaisia metsiä on jäljellä pari prosenttia, Länsi- ja Keski-Euroopassa tätäkin vähemmän. Sademetsät ovat paikoin vain muisto: esimerkiksi Sumatran saaren alavien maiden sademetsistä oli 60-luvun lopulla jäljellä 16 miljoonaa lähes koskematonta hehtaaria tänä päivänä niitä on jäljellä eli 3 prosenttia alkuperäisestä. Muutaman vuoden kuluttua aiemmin hakkaamatonta sademetsää ei ole saarella yhtään lukuun ottamatta suojelujärjestöjen ostamia sirpaleita, joiden pitkän tähtäyksen merkitys on kyseenalainen. Kyseessä on tai oli eräiden arvioiden mukaan maailman lajistoltaan rikkain metsäalue. Pohjoismaiden metsäteollisuuslaitosten tytäryhtiöt ovat ostaneet suuria määriä sellua indonesialaisilta, Sumatran sademetsiä vuosia hakanneilta yhtiöiltä. Nämä hakkuut ovat olleet pääosin täysin laillisia. Moni metsien kohtaloon vaikuttavat asia ei riipu Suomesta, mutta vastuumme maailman metsistä on pieneksi maaksi suuri. Osoittautuu, että pohjoisella havumetsävyöhykkeellä suojelua vaativan metsän määrä ei ole järin suuri ja voisi jättää valtaosan metsistä talouskäyttöön. Suojeltuja metsiä ei yleensä myöskään tarvitse eristää muusta kuin hakkuukäytöstä. Metsiensuojelu maksaa jonkin verran, mutta tuo samalla mittavia taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Metsiemme aineettomat arvot nostavat omalta osaltaan kansalaisten elintasoa tavoilla, joita pitäisi mitata siinä missä keskimääräistä tuloakin. Nostamalla metsiemme suojeluastetta tunnustamme samalla metsien taloudellisen hyötykäytön rajat siirtyen kohta aidosti kestävää kehitystä. Näitä tavoitteita tukevan metsäteollisuuden tarve on maailmalla suuri. Kuinka paljon metsiä on tarpeen suojella Suomessa suuret suojelualueet sijaitsevat pohjoisessa Lapissa. Etelämmäksi mentäessä metsiensuojelualueet muuttuvat yhä pienemmiksi niin, etteivät näy lainkaan A4-kokoisella kartalla. Etelä-Suomessa on lukumääräisesti varsin paljon suojelualueita: sekä luonnonsuojelu- että metsälakimme luettelee tiettyjä metsätyyppejä, jotka on suojeltava. Niiden lukumäärä Etelä-Suomen metsiensuojelua tehostavalla niin kutsutulla METSOalueella (karkeasti Lapin läänin lounaisosa, Oulun läänin länsiosa sekä kaikki eteläisemmät maakunnat) on noin kappaletta. Näiden säästiöiden keskikoko on kuitenkin vain vähän yli puoli hehtaaria, joskin noin 5 prosenttia yksityismetsän- 13

14 omistajista pitää osan metsälöstään taloustoiminnan ulkopuolella, mikä on varsin paljon virallisia tilastoja enemmän. Tämä lisäksi Metsähallitus harjoittaa luonnontieteellisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuilla metsätalousmaillaan niin kutsuttua alueekologista suunnittelua, joka säästää lakimääräistä enemmän metsää. Kaikkiaan suojelualueet Etelä-Suomessa ovat siis keskimäärin hyvin pieniä ja eristyneitä kattaen kaikkiaan noin 1-3% metsämaasta maakunnasta riippuen. Maailman johtavat metsäekologit, joita Suomessakin on paljon, ovat osoittaneet sekä teoriassa että laajoin maastosta kerätyin aineistoin, että tehokkaimmin lajistoa voi suojella suurilla tai suurehkoilla, toisiinsa kytketyillä alueilla. Alueiden pirstominen ja pienentäminen lisää vaateliaiden lajien esiintymisen kynnysarvoa, joka kääntäen merkitsee sitä, että lajien häviämisen todennäköisyys kasvaa, kun niiden elinympäristö pirstoutuu ja/tai sen laatu heikkenee. Tämän vuoksi metsälain tärkeiden elinympäristöjen rajaaminen mahdollisimman suuriksi, sekä alueiden keskittymien tehostettu suojelu, olisi suojelun kannalta edullisinta suhteessa panostukseen. Käytännössä kohteet pyritään rajaamaan pieniksi, eikä suuria kohteita välttämättä rajata lainkaan. Lohjalla v tehdyssä tarkastuksessa 77 metsälain kriteerit täyttävistä kohteista Metsäkeskus oli omassa inventoinnissaan kirjannut kolme. Suojelemme lajeja eikä prosentteja kuulee sanottavan. Yli puolet maamme uhanalaisista metsälajeista ovat kuitenkin sopeutuneet pohjoisten metsien jatkumon tarjoamiin olosuhteisiin esimerkiksi lahopuuhun eivätkä sopeudu pirstoutuneeseen maisemaan. Kuten edellä on selostettu, ei myöskään ole näyttöä, että pienet metsälakisäästiöt auttaisivat. Hakkuu kohteiden ympärillä muuttavat esimerkiksi niiden ilmasto- ja vesitalousolosuhteita niin paljon, että vaateliat lajit häviävät. Mikäli ympärillä on pelkkää yhden puulajin kasvatusmetsää tai metsä on kokonaan menetetty, useimpien erikoistuneiden metsälajien pitkäaikaisen esiintymisen kynnys asettuu 20%:n suojellun metsän paikkeille. Koska Pohjolassa metsäpeitteisyys on pitkälti säilynyt ja hoitamatontakin talousmetsää on jonkin verran, on arvioitu, että meillä riittäisi vain noin 10%:n metsiensuojeluaste, jos suojellut metsät ulottuisivat tasaisesti ympäri maan, alueet on kytketty hyvin toisiinsa ja kaikki tärkeimmät metsätyypit olisivat verkostossa edustettuina. Vaikka kuvatun kaltainen suojelutarve on määritelty melko täsmällisesti vain pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle, on epätodennäköistä, että muissa metsissä tarve olisi kovin erilainen. On joka tapauksessa selvää, että kaikilla lajeilla on kynnysarvo selviytymiselleen, ja että erikoistuneilla lajeilla tämä on tiukempi kuin yleislajeilla, ja että pienet eristyneet luonnontilaisten tai sen kaltaisten metsien sirpaleet eivät ole riittäviä suojeluun. Metsiensuojelun keinoja Pohjolassa metsäpeitteisyys on pitkälti säilynyt ja hoitamatontakin talousmetsää on jonkin verran. Tämä antaa mahdollisuuden kytkeä suojelualueet hyvin toisiinsa. Edellytyksenä on, että suojelualueiden tueksi ja puskureiksi perustetaan 10 prosentin edestä nykyistä pehmeämmän käytön metsätalousalueita, niin kutsuttuja luonnonarvometsiä. Niissä metsänhakkuut tehdään esimerkiksi pienaukkotai poimintahakkuina. Lisäksi luonnonarvometsiä ympäröivissä tavanomaisissa talousmetsissä metsälaki- ja muita säästökohteita tarvitaan nykyistä suurempina kokonaisuuksina (luokkaa 1-10 hehtaaria), jotta niiden luontoarvot säilyvät paremmin. Viimeksi mainittu merkitsee, että kokonaissuojeluastetarve nousee noin 13:een prosenttiin. Mitä tulee yllä olevan toteutukseen, tärkeä tieto on, että kansalaiset pitävät noin 10 prosentin suojeluastetta kohtuullisena. Enemmistö itse asiassa luulee tämän tason jo saavutetun. Tärkeimpiä vastuullisina metsiensuojelussa pidetään ensisijaisesti valtiota, sitten muita yhteisöjä ja suuria yrityksiä. Vasta tämän jälkeen tulevat yksityiset 14

15 M e t s i e n s u o j e l u n j a k ä y t ö n t u l e v a i s u u s S u o m e s s a metsänomistajat. Talousmetsien hoidossa moni suosisi muuta kuin avohakkuita. Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSO on keskittynyt yksityisiin metsäomistajiin. Se perustuu vapaaehtoisuuteen, ja hyvä näin, mutta METSO-rahoitusta on tarpeen huomattavasti lisätä ja sen resursseja suunnata siten, että saadaan synnytettyä lähekkäin sijaitsevia suojelualueko konaisuuksia. Toinen tarve on lisätä nykyisten suojelualueiden kokoa Etelä-Suomessa, olkoonkin, että näiden ympäristöt on monin paikoin hakattu. Ne ovat kuitenkin entisöitävissä, ja ajan myötä suojelualueiden ytimistä harvinaiset lajit palaavat niihin takaisin. Edellä kuvattu suojelun tarve varsinaiset metsiensuojelualueet sekä laajennetut talousmetsien avainelinympäristöt - merkitsee noin 1,4 miljoonan hehtaarin lisäsuojelun tarvetta (Suomessa on kaikkiaan noin 20 miljoonaa hehtaaria metsämaata). Edellä olevat kansalaisten suojelupainotukset huomioiden eräs jako omistajien välillä on: valtiolta (Metsähallitus) noin puolet ( hehtaaria), kunnilta, metsäyhtiöiltä sekä muilta yhteisöiltä yhteensä noin kolmannes sekä yksityisiltä noin kuudennes. Kun kuvattu metsiensuojeluohjelma jaksotetaan 30 vuodelle, se maksaa noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Pakkolunastuksia ei tehdä; hintaarvioissa oletetaan, että lähes kaikki ei-valtiolliset metsät lunastetaan käyvästä arvostaan tai käyttäen Metsähallituksen maata vaihtomaina. Hintaolettamana tässä on valtion suojelukorvausten keskihinta ( 3 360). Poikkeus ovat ne kuntametsät, jotka ovat jo nyt talousvaatimusten ulkopuolella ja jotka soveltuvat hyvin suojeluun kansalaisten virkistystarpeita vaarantamatta. Myös Metsähallituksen hakkuutuloalenema alle puoleen nykyisestä on suojeluhinnassa huomioitu. Koska metsää on koko ajan kaupan, on suojelutavoitteen saavuttaminen lähes yksinomaan rahakysymys, kun kyse on näin pitkästä ajanjaksosta. Metsien tarjontaa tulisi edistää eri kannustimin, mm. veronalennuksin. Hintavertailun vuoksi, metsätalouden rahoitustuki v niin kutsutut Kestävän metsätalouden rahoitustuet, Metsätalouden aluetukihankkeet, Metsäpuiden siemenhuolto jne. oli noin 78 miljoonaa euroa (Harstela ym, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 819). Tästä metsätalouden ympäristötukeen osoitettiin 4,2 milj. euroa eli viisi prosenttia. Viime vuosina ympäristöministeriöllä on ollut käytössään noin 15

16 15 miljoonaa euroa vuodessa suojelumaiden lunastukseen; Etelä-Suomen metsiensuojelun uusien keinojen kokeiluohjelma METSO on lisäksi saanut noin 8 miljoonaa euroa. Metsiensuojelun lisäämisen vaatima lisärahoitus ei siis ole niin huima askel nykykäytännöstä kuin voisi kuvitella. Metsiensuojelun lisäämisen yhteiskunnallisia seurauksia Metsien suojeluprosentin nostaminen hieman yli kymmeneen ei mullistaisi teollista metsänkäyttöä niin paljon kuin voisi kuvitella. Tämä on todettu muun muassa Pellervon tutkimuksessa, jossa tutkittiin erilaisia suojeluvaihtoehtoja. Ensisijaisesti tämä johtuu metsien lisääntyvästä kasvusta, joka takaa kuitupuun tarjonnan suojeluohjelman toteutumisen jälkeenkin. Tukkipuusta voi sen sijaan paikoin tulla pulaa. Suojeluohjelman pitkä siirtymäaika tarjoaa teollisuudelle ja yhteiskunnalle kuitenkin runsaasti sopeutumisaikaa. Työntekijöiden luonnollinen poistuma 30 vuoden aikana on myös suuri. Laajahko suojeluohjelma asettaa toki lopulta katon puun vuosittaiselle hakkuumäärälle. Kuitenkin on varsin mahdollista, että ulkoiset globaalit tekijät säätelevät puun ostoa ja käyttöä paljon suojeluohjelmaa enemmän. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen äskettäisessä tulevaisuusskenaariossa puun kysynnän ennustettiin Suomessa voivan laskea jonkin verran nykyisestä metsien aineettomien arvojen sekä puun jatkojalostuksen merkityksen edelleen korostuessa. Jotta metsiensuojelu voisi ylipäätään saavuttaa tässä esitetyn tavoitetason, ja Suomen hyötyä tästä saavutuksesta laajemmin, pitäisi ympäristöjärjestöjen ja Suomen metsäteollisuuden mullistaa suhteensa. Metsäteollisuuden tulisi ottaa ehkä uudenlainen suhde raaka-aineeseensa ja korostaa luonnonmetsien suojelun tarvetta julkisesti. Samalla ympäristöjärjestöt asettuvat tukemaan näin toimivan teollisuuden toimintaa. Puu on tulevaisuuden materiaali: uusiutuva, rakennuskäyttöön, energiaksi, paperiksi, erikoistuotteiksi. Metsäteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen tiiviimpi kumppanuus mullistaisi alan mainetta ja lisäisi puun vetovoimaa vaihtoehtona öljypohjaisille tuotteille. Ruohonjuuritasolla tätä voitaisiin edistää monin keinoin, esimerkiksi metsäsektorin tuella kansallispuistojen perustamiselle ja laajentamiselle E- Suomeen. Kuten edellä on todettu, on suojelualueen koon kasvattaminen pääsääntöisesti ekologisesti eduksi. Suuret suojelualueet ovat matkailunkin kannalta välttämättömät, sillä pienet puistot eivät kestä suurten matkailijamäärien aiheuttamaa kulutusta eikä niihin mahdu riittävästi palveluja. Suomen metsäsektori ei näy läsnä vielä yhdessäkään kansallispuistoistamme, vaikka niissä käy miljoona puumyönteisessä mielentilassa olevaa kansalaista vuosittain. Korkeamman asteen puujalosteiden osalta erityisesti on valitettavaa, että tämä markkinointikanava on jätetty käyttämättä. Metsäteollisuuden tulisi kehittää nykyisten metsänhoitomenetelmien rinnalle luonnonläheisempiä metsänhoitomuotoja, jotka perustuvat puulajien sekoittamiseen sekä avohakkuiden välttämiseen. Samalla voidaan tarjota tämän tyyppisiä metsänkasvatuspalveluja sitä toivoville yksityisille omistajille, joita on kasvava joukko. Tämän ja yhtiöiden suojelutyö nostaisi alan yhteiskunnallista arvostusta huomattavasti, ja nuorten kiinnostus alaan lisääntyisi. Julkaisun kuvat ja taitto: Kristiina Koskinen Ympäristöakatemian työryhmä: Harri Hölttä (Suomen luonnonsuojeluliitto), Kristiina Koskinen (BirdLife Suomi), Annina Käppi (Luonto-Liitto), Kauri Mikkola (BirdLife Suomi), Jouni Nissinen (Suomen luonnonsuojeluliitto), Lotta Ruokanen (Luonto-Liitto), Marcus Walsh (BirdLife Suomi) 16

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen Terhi Koskela, Hanna Kumela, Paula Horne ja Harri Hänninen, Metla Eeva Primmer, SYKE FORBID -hanke TUK- ja Ympäristö ja oikeus -tutkimusohjelmien

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 9.4.2010 1 Alustuksen sisältö Metsikön rakenteen vaihtoehdot jatkuvassa kasvatuksessa ja metsikkötaloudessa Eri-ikäisrakenteiset

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle

Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle Ilkka Hanski Metsätaloutta ei voida kutsua ekologisesti kestäväksi, jos se uhkaa tuhannen eliölajin esiintymistä

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Tuottoa vai suojelua?

Tuottoa vai suojelua? Tuottoa vai suojelua? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja 53. Nordean metsäpäivä 23.8.27 Kokoushotelli Rantapuisto, Vuosaari Talouselämän kannalta metsätalous on ollut menestys Markkinahakkuut

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot