AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI. Eko-talon teko s. 12. Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala s.

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 1/2014 Äänestä toolilaisia OAJ:n valtuustoon! s. 14 Eko-talon teko s. 12 Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala s. 16 Haasteena kiinteistöjen energiatehokkuusvaatimukset s. 18

2 SISÄLLYSLUETTELO: Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Neuvottelutilanne kiristyy... 6 Energiataloutta kotitalouksissa... 7 Käytävän äänikentän yksinkertaistettu laskentayhtälö... 8 Uusi päätoimittaja Mirka Airesvuo Eko-talon teko Äänestä toolilaisia OAJ:n valtuustoon Valaistuksen energiatehokkuus Suomessa ja maailmalla Aurinkokatoksen rungon pystytystä Maataloustyön ja -koneiden historiaa Kiinteistöjen energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät uutta osaamista Auringosta sähköä ja lämpöä Vihreä kampus sinisen Saimaan rannalla...24 Puukaasukäyttöinen Stirling-moottori Monialaisesti esteettömyyden kimppuun Tuulesta sähköä Oamkin tuotantostudiolle kasvumahdollisuuksia..32 TAMK-korkeakoulukampus energiatehokkuuden jatkuvana oppimisympäristönä Junailua Menneitä muistellen...35 Rungon pystytys. s. Sähkömoottoripyörää kuljettaa Green Campuksen projektipäällikkö Marko Kasurinen. (Kuva: Teemu Leinonen) 16 s. 24 Toolilaisen numerossa 4/2013 oli juttu TeKun olympialaisista. Jutun kuvat oli ottanut Jorma Ikonen. Raahen tuotantostudiolla on teollisuustasoiset koelaitteistot. s Toolilainen 3/2013

3 PÄÄKIRJOITUS OAJ goljat TOOL Toimintaympäristömme OAJ:ssa on muuttunut entistä huonompaan suuntaan. Goljattimaisen OAJ:n johdon taholta tehdyt toimenpiteet uhkaavat TOOLin asemaa ja toiminnan jatkuvuutta: OAJ on pyrkinyt siirtämään itselleen TOOLin jäsenten jäsenmaksujen keräyksen ilman asianmukaisia liiton myöntämiä valtuuksia ja on estänyt jäsenrekisteriohjelman käytön työntekijöiltämme. Nämä toimenpiteet sisältävät mahdollisesti laittomia tekoja. TOOL on ryhtynyt tarvittaviin toimiin. Reilun vuoden kestäneiden neuvottelujen sisällön perusteella voitaneen todeta, että liiton paikallistoiminta, julkaisutoiminta ja hallinnon tehtävät on vahvasti kyseenalaistettu OAJ:n toimesta. TOOLin identiteetti ja tarkoitus ammattijärjestönä heikkenee, jos suostumme kaikkiin OAJ:n neuvotteluvaatimuksiin. TOOLissa koetaan, että vaatimuksillaan ja toimillaan OAJ kyseenalaistaa TOOLin olemassaolon ja vaarantaa jäseniemme edunvalvonnan. TOOLia tai sen omaisuutta ei suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa hävitetä tai kivitetä ilman seurauksia. TOOL on ryhtynyt puolustautumaan ja hakemaan suojaa. Miten tähän on tultu? Yhteistyökumppani näyttää vetäytyneen demokraattisesti tehtyjen päätösten ja virka- ja työehtosopimusneuvottelujärjestelmän taakse. Kumppanimme esitykset on TOOLin hallinnossa koettu lähinnä vaatimuksina, joihin pitäisi ehdoitta suostua. Vuoden neuvottelupelin jälkeen OAJ ei enää malttanut odottaa sopua, vaan muutti yksipuolisesti lähes kaikkien muiden jäsenjärjestöjen tuella TOOLin osalta noudatettua pitkäaikaista tukimaksukäytäntöä, jota voidaan pitää sopimuksen veroisena. TOOL on käynyt yhteistyö- ja tukimaksuneuvotteluja valtuuston ja hallituksen myöntämillä valtuuksilla. Tehdyt neuvottelulinjaukset ja -tavoitteet ovat tulleet hallinnostamme yksimielisinä. TOOLin ja sen neuvottelijoiden välittämä kanta on ollut ja on, että asioista on sovittava ja sopimuksia on noudatettava. OAJ ei ole hyväksynyt TOOLin neuvotteluesityksiä, vaan toimii omien ja vähintäänkin laillisuuden rajoja koettelevien kohtuuttomien ja yksipuolisten päätöstensä nojalla. Miten tästä eteenpäin? TOOL on koko olemassaolonsa ajan tähän asti vaikeimpien päätösten edessä. Huhtikuussa TOOLin kevätvaltuusto linjannee ja päättänee tulevasta etenemistiestä. Valtuutettujen täytyy puntaroida tulevien valintojen perusteita yhtenäistämisen ja eroamisen välillä. Mahdollisesti myös uuden yhteistyökumppanin valintaa tai nykyisen neuvottelujärjestelmän ulkopuolelle jäämistä on syytä arvioida vakavasti. Jos OAJ ei kehitä TOOLin jäsenen edunvalvontaa sopimuksen mukaisesti, vaan se ainoastaan puolustaa nykyisiä virka- ja työehtosopimuksiamme, joudumme TOOLissa tarkkaan arvioimaan myös OAJ:n lupaaman edunvalvonnan arvon. TOOL ei anna jäsenilleen vaikutelmaa, että joku muu järjestö pystyisi hoitamaan opetusalan asioita ennen kuin kaikki vaihtoehdot saadaan kartoitetuksi. Ja joskus eteen tulee tilanteita, joissa vastuu pitää ottaa kokonaan omiin käsiin. TOOL ei kannata eristäytymistä, mutta sopivan pieni annos erämaata voi terävöittää organisaatiomme todellista tehtävää. Erämaasta pääsee pois. TOOL on haluttu yhteistyökumppani. Tulevat valinnat eivät käy helposti ja nyt olisi liian aikaista tehdä perusteltuja päätöksiä. Niitä varten hallitus jatkaa pohjustustyötään. Jäsenistöä ja valtuutettuja informoidaan eduista ja haitoista, mahdollisuuksista ja uhkista ja kustannuksista kevään aikana. Valtuuston tulevilla linjauksilla ei ratkaista pelkästään edunvalvontamme hoitamista, vaan TOOLin olemassaolo ja edunvalvonta. Nyt on ensisijaisesti kysymys TOOLin taistelusta eloonjäämiseksi. Tarkoitus on, että TOOL olisi olemassa vielä tulevaisuudessa. Miten varmistetaan TOOLin olemassaolo ja sen tarkoitus? Jos TOOLia ei tässä ajassa enää tarvittaisi ja sen olemassaolo olisi turhaa, olisi myös TOOLin lakkauttamista mietittävä. Onko TOOLin luovutettava paineen edessä ja tehtävä niin kuin toiset järjestöt ovat TOOLin puolesta päättäneet ja sen myötä haudattava itsensä? Nyt on oikea aika esittää kysymyksiä: minne Suomen tekniikan ja liikenteen insinöörikouluttajat kuuluvat? Missä työolojamme ja -ehtojamme jatkossa tulisi kehittää? Näihin pitää löytää järkeviä ja realistisia vastauksia. Kokonaisuus täytyy huomioida, ja päätökset täytyy tehdä logiikalla. Valtuutettujen tulee pitää yhteyttä jäsenkenttään ja kuunneltava herkällä korvalla niin valtakirjan antanutta jäsenistöä kuin kaikkia esiin tulevia faktoja. Koska edunvalvontatyö perustuu luottamukselle, ja koska OAJ solmii virka- ja työehtosopimuksemme, TOOL haluaa edelleen kehittää suhdettaan OAJ:ssa. Mikäli OAJ haluaa jatkaa tai kehittää yhteistyötään TOOLin suunnassa, pitäisi järjestöjen välinen luottamus ensin ja ehdottomasti palauttaa. Luottamuksen palauttaminen ei tapahdu itsestään, se ottaa aikansa ja sillä on hintansa. OAJ:n on osallistuttava syntyneen epäluottamuksen korjaamiseen, eikä hankkia toiminnallaan huonoa mainetta koko Akavayhteisölle. TOOL odottaa, että OAJ ilmoittaa jättävänsä TOOLin jäsenten jäsenmaksut rauhaan ja lopettaa TOOLin työntekijöiden työtehtävien hoitamisen hankaloittamisen. Tämä olisi hyvä alku luottamuksellisten suhteiden rakentamiselle. P ienen TOOLin vahvuudet ovat aina olleet yhtenäisyys, vahva identiteetti, oman alan erityisasiantuntemus, liittymissopimus, sen liitteet ja liiton hyvä taloustilanne. Liittoa suojaa perustuslaki ja ILO:n sopimukset yhdstymisja järjestäytymisvapaudesta. Raidoistamme emme pääse ja taistelemme oikeuksistamme. Pacta sunt servanda! Toolilainen 1/2014 3

4 LEDAREN OAJ goljat TOOL... Vår verksamhetsmiljö i OAJ har gått i ogynnsam riktning. Ledningen för det Goljataktiga OAJ har vidtagit åtgärder som hotar TOOL:s status och fortsatta verksamhet: OAJ har försökt överta insamlingen av TOOL-medlemmarnas medlemsavgifter utan tillbörliga befullmäktiganden och har förhindrat våra anställda att använda medlemsregistret. Dessa åtgärder innehåller möjligen olagligheter. TOOL har vidtagit nödiga åtgärder. På basen av ett drygt års förhandlingars innehåll torde man kunna konstatera, att förbundets lokalverksamhet, publikationsverksamhet och administration starkt har ifrågasatts av OAJ. TOOL:s identitet och betydelse som fackförening försvagas, om vi godtar alla OAJ:s förhandlingskrav. Inom TOOL anser man att OAJ genom sina krav och åtgärder ifrågasätter TOOL:s existens och riskerar våra medlemmars intressebevakning. TOOL eller dess egendom kan inte förstöras eller stenkastas i det finska avtalssamhället utan följder. TOOL har börjat försvara sig och söka skydd. Hur har man hamnat här? Samarbetspartern tycks ha dragit sig bakom demokratiskt fattade beslut och tjänste- och arbetsvillkorsavtalsförhandlingssystemet. Vår kompanjons förslag har i TOOL:s styrelse främst uppfattats som krav, som man villkorslöst borde acceptera. Efter ett års förhandlingsspel orkade OAJ inte längre vänta på konsensus, utan ändrade med stöd av alla andra medlemsorganisationer den långvariga praxisen med medlemsavgifter, som man kan hålla för en överenskommelse. TOOL har fört samarbets- och stödavgiftsförhandlingar med mandat från fullmäktige och styrelse. De förhandlingslinjeringar och målsättningar man följt har kommit enhälliga från vår administration. TOOL:s och dess förhandlares åsikt har varit och är, att man bör avtala om saker och ting och följa avtalen. OAJ har inte godkänt TOOL:s förhandlingsinitiativ, utan verkar på basen av sina egna och minst sagt till olaglighet gränsande ohemula och ensidiga beslut. Hur gå vidare? TOOL står inför de svåraste besluten hittills under sin existens. I april torde TOOL:s fullmäktige göra linjedragningar och beslut om den kommande framryckningen. Fullmäktigeledamöterna måste överväga grunderna för de kommande valen mellan förenhetligande och utträde. Möjligen måste man allvarligt överväga också att söka ny partner eller ställa sig utanför det nuvarande förhandlingssystemet. Om OAJ inte utvecklar TOOL-medlemmarnas intressebevakning i enlighet med avtalet, utan enbart försvarar våra nuvarande tjänste- och arbetsvillkorsavtal, måste vi noggrannt bedöma även värdet på den intressebevakning OAJ utlovar. TOOL ger inte sina medlemmar intrycket, att någon annan organisation skulle kunna handha undervisningssektorns ärenden innan alla alternativ är kartlagda. Och ibland ställs man inför situationer där man måste ta hela ansvaret själv. TOOL talar inte för isolation, men en lämplig liten dos ödemark kan skärpa vår organisations verkliga uppdrag. Man kan komma bort från ödemarken. TOOL är en eftertraktad samarbetspartner. De kommande valen är inte lätta och nu skulle det vara för tidigt att kunna fatta välgrundade beslut. För dem fortsätter styrelsen sitt förberedande arbete. Medlemskåren och fullmäktigeledamöterna informeras om för- och nackdelar, möjligheter och hot samt kostnader under vårens lopp. Med fullmäktiges kommande linjedragningar löser man inte enbart skötseln av vår intressebevakning, utan hela TOOL:s existens och intressebevakning. Nu är det primärt fråga om TOOL:s kamp för att överleva. Meningen är, att TOOL skulle finnas även i framtiden. Hur säkrar man TOOL:s existens och dess betydelse? Om TOOL inte mer behövs och dess existens är onödig, borde man även överväga att upplösa föreningen. Skall TOOL ge efter för trycket och göra som andra organisationer redan beslutit för vår del och därmed begrava sig själv? Nu är det rätt tid att ställa frågor: vart hör Finlands teknik- och kommunikations-ingenjörsutbildare? Var borde man i framtiden utveckla våra arbetsförhållanden och villkor? Man måste finna förnuftiga och realistiska svar på detta. Helheten måste beaktas, och besluten fattas med logik. Fullmäktigeledamöterna bör hålla kontakt med fältet och vara lyhörda för både medlemmarna som givit mandaten och alla fakta som kommer fram. Eftersom intressebevakningen grundar sig på förtroende, och då OAJ undertecknar våra tjänste- och arbetsavtalsvillkor, vill TOOL fortsättningsvis utveckla sitt förhållande inom OAJ. Om OAJ vill fortsätta eller utveckla sitt samarbete i TOOL:s riktning, borde förtroendet mellan organisationerna först och absolut återupprättas. Att återupprätta förtroendet går inte av sig själv, det tar tid och kostar. OAJ måste delta i rättandet av missförtroendet, och inte med sitt agerande skaffa dåligt rykte åt hela AKAVA. TOOL förväntar sig att OAJ meddelar att man lämnar TOOL-medlemmarnas medlemsavgifter i fred och slutar försvåra arbetet för TOOL:s medarbetare. Detta vore en god början på uppbyggande av förtroendefulla förhållanden. L illa TOOL:s styrkor har alltid varit samhörighet, en stark identitet, specialkunnande inom sitt område, anslutningsavtalet, dess bilagor och förbundets goda ekonomiska situation. Förbundet skyddas av grundlagen och ILO:s avtal om förenings- och organisationsfrihet. Vi slipper inte våra ränder och kämpar för våra rättigheter. Pacta sunt servanda! 4 Toolilainen 1/2014

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki tool@tool.fi Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Mirka Airesvuo mirka.airesvuo@saimia.fi TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: toolilainen@gmail.com Tiina Sola-Jalli tool@tool.fi Ennen, nyt ja tulevaisuudessa Lipastosta löytyi Toolilainen 1/2000. Silloin tulin mukaan Toolilaisen toimituskuntaan. Nyt on ihan pakko tehdä aikamatka neljäntoista vuoden taakse! Lehti on ollut musta-valkoinen ja lehden taitto suunniteltiin itse: jutut liimattiin paperille ja sitten vain toivottiin, että yli reunojen pursuavat palstat painotalossa jotenkin saadaan mahtumaan lehteen. Lopputulos oli aikamoinen: osa jutuista loppui kuin seinään (ne ylimääräiset paperisuikaleet ) ja ulkoasu tekstimassoineen ja pikkiriikkisine musta-valkokuvineen oli kaikkea muuta kuin kaunis. Vuodesta 2005 lehti on ollut värillinen ja taitto tehty kirjapainossa. Lehteä tehdään vapaaehtoisvoimin, joten taso on vaihdellut, mutta joillakin jutuilla olisi hyvinkin voinut osallistua vaikka valtakunnalliseen Paras lehtiaukeama -kilpailuun. Puheenjohtajan palstalla vuonna 2000 Seppo Pahlman pohti, onko kokonaistyöajassa järkeä: Opettajan vuotuisen työajan pitää joustaa ja palkan siinä mukana. Työnmäärään suhteutetun palkkatason ei pidä laskea vaan nousta. Sopimuksesta tulee ilmetä, ettei vuotuisten opetuksellisten päivien määrää lisätä; opiskelijoiden kesäharjoitteluun on varattava tarpeeksi aikaa. Vuonna 2000 päätoimittaja Jukka Kurenniemi ennakoi opettajapulan uhkaavan insinöörikoulutusta: Syy heikkoon houkuttelevuuteen on tiedossa. Palkkauksen jälkeenjääneisyys avoimeen sektoriin verrattuna on merkittävä tekijä, mutta työolot ovat vieläkin tärkeämpi vaikuttaja. Suuret opetusryhmät, minimiin karsitut lähiopetustunnit ja yleinen yhteiskunnan ilmapiiri mm. koulujen normaaleja työaikajärjestelyjä kohtaan karkottaa ammattitaitoiset osaajat opetustoimesta. Kuulostaako ajankohtaiselta myös vuonna 2014? Nyt tälle palstalle kirjoittaa Toolilaisen kuudes päätoimittaja. Edeltäjäni Kauko Kallio jatkaa toistaiseksi lehden vakituisena avustajana. Lehden teemana on vihreä teknologia. Miltä mahtaa näyttää Toolilainen 14 vuoden kuluttua, vuonna 2028? Luetaanko sitä yhä paperilta? Itse kyllä selaan mieluummin paperisivuja kuin tietokoneen näkymää tai pyyhkäisen tahmein sormin tabletin pintaa. Tuoreen Yhteisöllistyvä media -tutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista lukee painettua aikakauslehteä, ja kolme neljästä suomalaisesta uskoo lukevansa aikakauslehtensä painettuna myös viiden vuoden kuluttua. Lehti kulkee kätevästi mukana kahvipöytään tai junamatkalle, ja sen ääreen on mukava nukahtaa päivätorkuille. Ja kuten lipastolöytöni osoitti, lehti säilyy konkreettisena aarteena kuten päiväkirja tai kirja. Se ainakin on varmaa, että Toolilainen kehittyy edelleen. Se nostaa esiin lukijoita kiinnostavia keskustelunaiheita, uutisoi ammattiyhdistyksen ajankohtaiset asiat sekä esittelee Suomen ammattikorkeakoulujen hyviä opetuskäytänteitä ja tutkimusinnovaatioita. Toolilainen on tekniikan ja liikenteen alan opettajien tärkein tiedonkulkukanava. Mirka Airesvuo TOIMITUSKUNTA Jukka Kurenniemi jukka.kurenniemi@tamk.fi Sampsa Kupari sampsa.kupari@metropolia.fi Jaakko Viitala jaakko.viitala@jamk.fi TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Joutsen Median Painotalo Lekatie 4, Oulu Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Pasi Repo , pasi.repo@jamk.fi JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , tool@tool.fi TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , jasenrek@tool.fi TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2014 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETU- JA TAKAKANSI: Teemu Rajala Toolilainen 2/2013 5

6 Neuvottelutilanne kiristyy Runsaan vuoden ajan TOOL on tiiviisti käynyt yhteistyöja tukimaksuneuvotteluja OAJ:n kanssa. TOOL on pyrkinyt pitämään kiinni liittymissopimuksestaan ja esittänyt OAJ:n johdolle toimintaansa liittyvät erityispiirteet sekä muut painavat perusteet nykyiselle tukimaksulle. TOOL on ilmaissut neuvottelujen edetessä, halukkuudesta neuvotella mm. IT-tukipalveluista, alueyhdistysmaksuista ja oman toimitilan osittaisesta myymisestä. Näiden realistinen kustannusvaikutus TOOLille voisi olla pari kolme prosenttia liiton tuloissa ja menoissa. Mikäli Opettaja-lehden ilmestymistiheyttä karsittaisiin merkittävästi, se voisi puolestaan vaikuttaa positiivisesti TOOLin saamaan tukimaksuun. Tukimaksuneuvottelut eivät ole TOOLille uusi ja outo tilanne: neuvotteluja tukimaksun suuruudesta ja perusteista on käyty useita kertoja TOOLin ja OAJ:n yhteistyön aikana. Perusteluja ja kokonaisuutta tarkastellen aiempaa vakiintunutta käytäntöä on yhteisesti päätetty jatkaa. Näin on toimittu 25 vuotta. Joistain pienistä muutoksista on matkan varrella sovittu yhdessä. Täysin realistisesti voidaan ajatella, että toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset on useiden eri puheenjohtajien toimesta huomioitu tukimaksujen suuruudesta sovittaessa. Virhettä TOOLin osalta OAJ:ssa tuskin on päässyt tapahtumaan. Syksyllä 2012 alkaneet tukimaksuneuvottelut ovat olleet varsin poikkeukselliset. Ne ovat kestäneet jo yli vuoden ja yhteisymmärrystä ei ole kyetty kaikilta osin saavuttamaan. Vaihtoehtoja on pyritty kartoittamaan ja erimielisyyksiä on selvitetty. Paine tukimaksun muutokselle on ollut harvinaisen kova, ja OAJ on pyrkinyt ratkaisemaan neuvottelut yksipuolisilla päätöksillä ja toimilla. OAJ:n päämäärä on ollut yhtenäistää kaikkien ammatillisten opettajaryhmien saamat tukimaksut. OAJ muodostuu hyvin heterogeenisesta joukosta opettajajärjestöjä. Näillä jokaisella on omat liittymissopimuksensa. TOOLilla on varsin ansiokas sopimus, joihin muilla OAJ:n jäsenjärjestöillä ei tulisi olla sananvaltaa. Sopimuksen perusteella TOOL päätti liittyvä OAJ:hin vuonna Nyttemmin OAJ:n linja eri jäsenjärjestöjä kohtaa on muuttunut vaativammaksi. Sen lisäksi, että OAJ on päättänyt leikata TOOLin tukimaksua, OAJ haluaa muuttaa jäsenyyden ehtoja. TOOLin kanta on, että näitä kumpaakaan ei voida hyväksyä ilman yhteistä neuvottelutulosta. Neuvottelutuloskin on alistettava TOOLin valtuuston päätöksille. TOOLissä nähdään, että joukossaan suuren - muttei suinkaan äärimmäisen suuren (FSL 92 %, TOOL 40 %) - tukimaksun perustalle pitää nähdä ja tunnustaa erityinen järjestömme. Yhtenäistämiselle pitää olla painavat syyt. OAJ:ta on joskus verrattu junaan, joka menee massallaan jyskyttäen tasaisesti kohti tavoitteitaan koostuen erilaisista osastoista: veturi, ravintolavaunu, makuuvaunu, jne. Näiden kaikkien mukana pitäminen ja jokaiseen panostaminen on jokaisen junassa matkustajan kannalta äärimmäisen tärkeää. Kaikilla pitäisi olla sama päämäärä: perillepääseminen. Edustuksellisen demokratian valtuuttamina TOOLin valtuuston syyskokous hylkäsi OAJ:n hallituksen esitykset TOOLin liittymissopimuksen muuttamisesta ja tukimaksun alentamisesta. Samalla TOOLille vahvistettiin entisiin lukuihin perustuva talousarvio TOOLin hallintoa koskevia itsenäisiä, yhteistyösopimusten mukaisia ja laillisia päätöksiä pitää noudattaa myös OAJ:n päätöksenteossa. Keskeneräisistä neuvotteluista ja TOOLin valtuuston linjauksista huolimatta OAJ:n valtuuston syyskokous hyväksyi OAJ:n hallituksen esitykset ja päätti, että vuodesta 2014 TOOLin tukimaksua alennetaan n. 75 %: 40 prosentista 10,5 prosenttiin. Tämä tarkoittaa TOOLille vain n. 25 prosenttiyksikön palautusta entisistä jäsenmaksutuotoista. Neljäsosalla tuotoista TOOLin toiminta ei mitenkään voisi jatkua entisellään: toimiston asiantuntija- ja valmistelutyö, Toolilainen -lehti, kenttäorganisaation tuki, ns. lakkorahaston kartuttaminen ja tilojen ylläpito vaarantuvat. TOOLin hallitus totesi tukimaksupäätöksestä, että OAJ:n valtuusto ylittää valtuutensa TOOLin oikeuksien osalta päättäessään sopimusta koskevista asioista TOOLin kantojen vastaisesti, ja että OAJ:n syysvaltuuston päätöksien toimeenpanolla voi olla oikeudellisia seuraamuksia. TOOLin valtuuston valtuuttamana OAJ:n valtuutettu Jukka Kurenniemi jätti OAJ:n valtuuston päätöksestä eriävän mielipiteen. TOOLissa ei ole hyväksytty OAJ:n tapaa muuttaa tukimaksukäytäntöä. Tukimaksun eli jäsenmaksupalautuksen tilitys on noudattanut yhteisesti sovittua pitkäaikaista käytäntöä (s.o. 25 vuotta). OAJ:n toimesta on käytäntöä nyt yksipuolisesti päätetty muuttaa. Tukimaksun suuruus on perustunut tehtäväjakoon, jota molemmat osapuolet ovat noudattaneet ja kunnioittaneet lähes näihin päiviin saakka. Tehtävien siirrosta TOOLista OAJ:hin tai toisinpäin ei ole näissä neuvotteluissa edelleenkään sovittu. TOOL on esittänyt useaan kertaan kantanaan OAJ:lle, että tukimaksua ei pidä muuttaa ennen kuin tehtävistä ja TOOLin erityispiirteistä on päästy sopimukseen. TOOL on ilmoittanut kantanaan toistuvasti, että yhteistyötä tulee jatkaa liittymissopimuksen ja olemassa olevan tehtäväjaon mukaisesti, kunnes muusta saadaan yhteisesti sovittua. Tukimaksun suuruuteen ei pitäisi koskea OAJ:n valtuuston päätöksellä ennen kuin neuvottelut saadaan vietyä loppuun. Näkemyksemme ja esityksemme eivät ole käyneet OAJ:lle, vaan järjestö edellyttää, että TOOL alkaa noudattaa OAJ:n syysvaltuuston päätöstä mm. tukimaksun osalta jo tämän vuoden alusta. Koska liikkumavaraa neuvotteluissa ei ole TOOLille juurikaan jätetty ja tulokulma asioiden kehittymiselle on ollut ennakoitavissa, TOOL ehdotti OAJ:lle viimeisimmän tuloksettoman neuvottelun jälkeen yhteisen lakimiestyöryhmän perustamista. Työryhmän tarkoituksena olisi ollut selvittää näkemyserojen juridisia seikkoja ja estää riidan syntymistä sekä esittää ratkaisuja toimivalle johdolle. OAJ ei tässäkään kohden kuunnellut TOOLia, vaan yhteistyön nimissä ilmoitti ammattikorkeakouluille, että TOOLin jäsenten jäsenmaksut tilitetään vuonna 2014 OAJ:n jäsenmaksujen keräilytilille. TOOL pyrki estämään tämän lähettämällä perään tiedotteen, jolla vahvistimme TOOLin tilitiedot. Nyt TOOL seuraa jäsenmaksujen kertymistä ja ryhtyy tilanteen vaatimiin toimiin, mikäli jäsentemme jäsenmaksujen tilit- 6 Toolilainen 1/2014

7 tämisestä OAJ:n tilille saadaan näyttöä tai vahva epäily. TOOLin jäsenmaksujen perinnästä on sovittu sopimuksella. Jäsenmaksuperintäsopimus on ollut tapana tehdä henkilön liittyessä TOOLiin. Sopimuksella työntekijä on valtuuttanut työnantajan perimään jäsenmaksun suoraan palkasta ja maksamaan sen TOOL ry:lle TOOLin tilille. Kolmannen osapuolen ei pitäisi voida ilman valtuuksia laillisin toimin siirtää sopimusta omiin nimiinsä. TOOL ei ole myöntänyt valtuuksia OAJ:lle. TOOLin hallitus on tammikuussa 2014 päättänyt, että alamme selvittämään omassa lakimiestyöryhmässä tutkintapyynnön ja siviilikanteen jättämisen perusteita. Pian tiedetään, syntyykö tästä riita. Sittemmin myös yhteisen jäsenrekisteriohjelman käyttö on estetty TOOLin työntekijöiltä. Järjestöjen välinen luottamus on alkanut rakoilla, ja vuosina 1987 ja -88 esitetyt uhkat OAJ:öön liittymisen suhteen ovat kaikkinensa pian toteutuneet. TOOLin hallitus pitää OAJ:n päätöstä tukimaksun alentamisesta kohtuuttomana. Vuoteen 2013 saakka eli n. 25 vuotta TOOLin ostamien OAJ-palvelujen kustannusten kehittyminen on noudattanut (lähes vuosittain tarkistettua) euromäärää, joka on sidottu jäsenen palkkakehitykseen. Nyt neljännesvuosisadan kestäneen vakiintuneen käytännön jälkeen TOOL on lähestulkoon pakotettu maksamaan OAJ-palveluista n. 1,5 -kertainen summa. TOOLin hallituksen näkemyksen mukaan muutoksissa tulisi pitäytyä kohtuullisuudessa ja muutosten pitäisi perustua vastaavasti ostettujen palvelujen laadun paranemiseen tai kustannusten kasvuun. Kukaan meistä ei toivottavasti hankkisi 25 vuotta käytössä ollutta euron arvoista rakennelmaa eurolla. Toivottavasti OAJ:ssa ollaan huolissaan myös toolilaisten perillepääsystä. Kenenkään matka ei saisi katketa. Vuokko Peltoniemi Energiataloutta kotitalouksissa Uuden vuoden alettua, tehdään tyypillisesti uusia suunnitelmia ja parannuksia elämään. Usein ns. uuden vuoden lupaukset pettävät ennen pitkää, jos niihin ei ole oikeasti sitoutunut ja motivoitunut. Mutta pienilläkin teoilla ja tekemisillä voi olla suurtakin merkitystä. Tavaraähkyä Ihminen on usein hamstraaja luonteeltaan, ainakin tuttavapiirini perusteella ja itseni tuntien. Tavaraa kertyy yleensä niin paljon kuin kaappeihin ja laatikoihin huushollissa mahtuu. Ja moni muistaa pula-ajan kokeneitten isovanhempien hokeman: Kyllä aika tavaran kaupitsee eli ei koskaan tiedä milloin jotain tavaraa tulee tarvitsemaan. Joten ei voi heittää menemään! Ja kuinka moni toteuttaa viisasta ohjetta, että jokaista uutta ostettua tavaraa kohti pitää viedä yksi pois? Maksimoipa tavaraähkyn ahdistava tunne katsomalla edes yksi jakso amerikkalaista Himohamstraaja-sarjaa. Se on todella sairasta menoa: talo on niin täynnä kamaa ja roskaa, että siellä on vain kapeita kujia läjien välissä ja tuhoeläimet pitävät siellä pesää. Yäk! Ammattilaisten siivousapua Tavaroista kiinnipitäville on olemassa myös ammattiapua tavaroitten karsimiseen. Ammattilainen tulee kotiin ja käydään yhdessä läpi tavaroita. Jos esim. samaan tarkoitukseen käytettäviä vispilöitä on viisi, niin eikö siinä ole vähintään kolme liikaa, jotka joutavat kierrätykseen? Kun tavarapaljous vähenee ja tulee tilaa, on helpompi hengittää ja nähdä tyhjääkin tavaroitten ympärillä. Japanilaisten Feng Shuissa saattaa olla oikeaa ja vapauttavaa ajatusta. Tavara päivässä Luin äskettäin yhden vinkin tavaroitten vähentämiseen eli JOKA PÄIVÄ 1 tavara/esine pois kierrätyslaatikkoon ja vuodessa pääsee eroon 365:stä tilaa vievästä. Toisinkin päin joku on tehnyt: kaikki kamat varastoon, lukuun ottamatta ihan perustavaroita. Sitten saa hakea yhden tavaran varastosta per päivä, jonka huomaa ehdottomasti tarvitsevansa. Ja vähemmälläkin kuuluu tulevan toimeen. Helpompaa kierrätystä Joulun jälkeen rikkinäiset kyntteliköt ja valokaapelit jäävät helposti autotalliin odottamaan kuormaa hyötyjäteasemalle, vaan ei enää, koska sähkö- ja pienelektroniikkaromua voi tätä nykyä kierrättää myös päivittäistavarakaupoissa. Pois nurkista ja mielestä. Kompostori kartanolle Kotitalouksissa voidaan hyödyntää myös omia biojätteitä hankkimalla hyvin eristetyn kompostorin pihalle, joka toimii ympärivuotisesti ja saa vielä palkaksi multaa hyödynnettäväksi puutarhaan. Eikä tarvitse maksaa jätteen kuljetusfirmalle ruoan tähteiden poiskuljettamisesta. Hana kiinni Jokainen viemäristä valunut litra kasvattaa vesilaskua. Suomessa toistaiseksi riittää puhdasta vettä, mutta jokainen säästetty vesikuutio on pois vesilaskusta. Kannattaa muistaa, että lämpimän veden käyttö kuluttaa myös energiaa. Hana kiinni suihkussa saippuoimisen ajaksi. Turha ja jatkuva veden juoksuttaminen seis. Hammasmuki käyttöön ja säästät 10 l/min. Huoneistokohtaiset vesimittarit auttavat seuraamaan veden kulutusta. Myös vesikalusteiden ikä ja mallit vaikuttavat kulutukseen. Patterit pienemmälle ja vaatetta lisää Syksy vaihtui vihdoin talveksi ja lämpimän tarve lisääntyi. Ilmalämpöpumput maksavat itsensä muutamassa vuodessa. Sen sijaan, että patterit käännetään täysille, voi lisätä vaatetusta tarpeen mukaan ja villaista ylle ja villasukat jalkaan. Näin tekee Vuokko Toolilainen 1/2014 7

8 Juhani Kuronen Käytävän äänikentän yksinkertaistettu laskentayhtälö Pitkiin käytäviin ei synny tasaista (diffuusia) äänikenttää. Siksi käytävien äänikenttiä ei voida arvioida yksinkertaisella tilastollisen huoneakustiikan teorialla. Laskenta on tehtävä esimerkiksi akustiseen peilikuvateoriaan perustuvalla tietokoneohjelmalla. Jos esimerkiksi työmaakokouksessa päätös käytävän katon verhoilusta tarvitaan nopeasti, ei työläitä laskentaohjelmia ole aikaa käyttää. Talonrakentajat tarvitsevatkin diffuusittomien äänikenttien laskentaan helppokäyttöisen käsityökalun, jolla voidaan nopeasti ja riittävän tarkasti tutkia esimerkiksi kattoverhoilun vaimennusvaikutusta käytävän äänenpainetasoon. Akustinen peilikuvateoria Pitkään käytävään syntyvää diffuusitonta äänikenttää voidaan kuvata akustisella peilikuvateorialla. Teoriaa voidaan havainnollistaa seuraavasti: Ajatellaan pitkää käytävää, jonka katto, lattia ja sivuseinät on tehty peileistä. Päätyseinät ovat mustaa kangasta, joka imee kaiken valon. Jos käytävän poikkileikkauksen keskipisteeseen asetetaan palava kynttilä, synnyttävät käytävän peilit äärettömän määrän kynttilän peilikuvia. Todellinen kynttilä ja sen peilikuvat sijaitsevat käytävän poikkileikkauksen suuntaisella tasolla. Jos kynttilän tilalle ajatellaan äänilähde, saadaan käytävän vastaanottopisteeseen syntyvä äänenpainetaso laskemalla todellisesta äänilähteestä ja sen kaikista kuvalähteistä vastaanottopisteeseen saapuvat äänenpainetasot yhteen, kuva 1. Tarkastellaan pitkää käytävää, jonka poikkileikkaus on (hxl) ja pintojen keskimääräinen äänen heijastuskerroin β. Akustisen peilikuvateorian mukaan on äänilähteestä etäisyydellä a olevan vastaanottopisteen äänen intensiteetti (Kuttruff 1989): W I 4 m n 2 m n mh nl a 2 2 jossa I on äänen intensiteetti, W on äänilähteen ääniteho, m ja n ovat kuvalähteiden järjestysluvut ja β on pintojen keskimääräinen äänen heijastuskerroin sekä a vastaanottopisteen etäisyys äänilähteestä. Kun käytävä on akustisesti erittäin kova (absorptiokerroin 0,05), tarvitaan äänikentän vastaanottopisteen tarkkaan laskentaan noin 3, kuvalähdettä. Jotta vältytään työläältä ja laskenta-aikaa vievältä äärettömältä kaksoissummalausekkeelta, on seuraavassa esityksessä samanarvoiset kuvalähteet yhdistetty ja muokattu jatkuvaksi äänitehojakautumaksi. Muokkauksen jälkeen käytävällä olevan vastaanottopisteen äänenpainetaso saadaan integroimalla jatkuvan äänitehojakautuman yli. Suorakaiteen muotoisen käytävän muunto neliön muotoiseksi Suorakulmaisen suuntaissärmiön muotoisen käytävän (hxl) kuvalähteet voidaan laskennassa korvata neliön muotoisen käytävän symmetrisillä kuvalähteillä aiheuttamatta lopputulokseen liian suurta virhettä, jos alkuperäisen käytävän poikkileikkauksen suuremman dimension suhde pie- Kuva 3. Lappeenrannan teknisen yliopiston kirjaston käytävä. 8 Toolilainen 1/2014

9 Kuva 1. Todellinen äänilähde (W) ja samanarvoiset kuvalähteet (Wβn), kun n= 1, 2, 3. nempään on enintään 1,5. Korvaavan neliönmuotoisen käytävän sivun pituus on H o= hxl. Käytävän poikkileikkauksen keskipisteessä sijaitsevan todellisen äänilähteen (W) kuvalähteet ovat muotoa Wβ n, jossa W on todellisen äänilähteen teho, β on pintojen keskimääräinen heijastuskerroin ja n kuvalähteen järjestysnumero, joka ilmoittaa äänisäteen heijastusten lukumäärän. Kun kertaluku n kasvaa kohti ääretöntä, lähestyy todellisesta äänilähteestä laskettujen samanarvoisten kuvalähteiden etäisyyksien keskiarvon ja vastaavan koordinaattiakselilla olevan kuvalähteen etäisyyden suhde arvoa 0,8. Kuvalähteiden siirto koordinaattiakselille Poikkileikkaukseltaan neliönmuotoisen käytävän kaksiulotteisen kuvalähdeavaruuden kuvalähteet on mahdollista liian suurta virhettä aiheuttamatta siirtää koordinaattiakselille diskreetiksi kuvalähdejonoksi, kuva 2. Tehdään seuraava yksinkertaistus. Siirretään koordinaattiakseleilla todellisesta äänilähteestä etäisyydellä nh o olevat kertaluvun n kuvalähteet sekä näiden kuvalähteiden kautta piirretyn neliön kehällä olevat samanarvoiset kuvalähteet koordinaattiakselille, etäisyydelle 0,8nH o todellisesta äänilähteestä. Kuvalähteistä, jotka ovat etäisyydellä H=0,8H o toisistaan, muodostuu koordinaattiakselille suppeneva geometrinen pistelähteiden sarja, jonka summa on 4W S (1 ) Diskreetin kuvalähdejonon muunto jatkuvaksi äänitehojakautumaksi Diskreetti kuvalähdejono voidaan edelleen muuntaa jatkuvaksi äänitehojakautumaksi, jakamalla jokaisen kuvalähteen ääniteho matkalle H, (Rathe 1969). Äänitehojakautuma saadaan nyt muotoon y Bx x H 2 Kertoimen B määrittelemiseksi äänitehokäyrä integroidaan arvosta x=0 arvoon x=8. Tehokäyrän ja positiivisen koordinaattiakselin väliin jäävän pinta-alan on oltava yhtä suuri, kuin kuvalähteiden äänitehosumma S. Integroinnin jälkeen lopulliseksi äänitehokäyräksi saadaan: 1 4W ln y 2 H ( x Vastaanottopisteen äänenpainetason numeerinen ratkaisu NUMO Lasketaan aluksi kuvalähteiden synnyttämä äänen intensiteetti vastaanottopisteessä O, joka on käytävän suuntaisella z-akselilla etäisyydellä a todellisesta äänilähteestä. Tarkastellaan äänitehokäyrän alkiota dx, joka on etäisyydellä r vastaanottopisteestä, kuva 2. Alkion dx ääniteho on: dw = Bx dx 2 2 H x x H ) Alkion synnyttämä äänen intensiteetti vastaanottopisteessä O voidaan laskea yhtälöstä: I dx x H Bx e 4r mr Tekijä e -mr kuvaa ilman vaimennusta, (Hemilä et al. 1991). Yhtälössä m on ilman vaimennuskerroin ja r on äänisäteen kulkema matka. Tehdään muuttujan vaihdos. Vaihdetaan muuttujaksi kulma Ø. Otetaan huomioon myös todellisesta äänilähteestä vastaanottopisteeseen O suoraan tullut äänen intensiteetti. Vastaanottopisteen kokonaisintensiteetti etäisyydellä a äänilähteestä on tällöin: We I 4a ma 2 2 a B tan( ) 4 0 tan( ) Sijoitetaan yhtälöön tekijä B ja sievennetään lauseketta. Vapaassa äänikentässä äänen intensiteettitaso on yhtä suuri kuin äänenpainetaso. Intensiteettitason ja äänitehotason määritelmien perustella voidaan kirjoittaa. H 2 e ma dx 2 1tan ( ) d Toolilainen 4/2013 9

10 Lähteet: Hemilä, S., Utriainen, J. (1991): Värähtelyt ja aallot. Otatieto 878, Hämeenlinna Kuronen, J. (2013): Jatkuvan äänitehojakautuman algoritmi pitkien käytävien äänikenttien mallintamiseen. Väitöstutkimus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2013, Lappeenranta. Kuttruff, H. (1989): Stationäre Schallausbreitung in Langräumen. Acustica, Vol. 69 (1989), Rathe, E.J. (1969): Note on Two Common Problems of Sound Propagation. J. Sound Vib. (1969) 10(3), Kuva 2. Kuvalähdejonon muuntaminen jatkuvaksi äänitehojakautumaksi. ma 2 2 a tan( ) e 4 (ln ) 2 H ma 1tan ( ) L p LW 1110lg tan( ) e d (8) a H (1 ) 0 Yhtälö 8 ilmoittaa äänenpainetason käytävän vastaanottopisteessä, joka on etäisyydellä a todellisesta äänilähteestä. Sisin sulkulauseke voidaan ratkaista esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmalla tai numeerisen integrointiin pystyvällä taskulaskimella. Diffuusittoman äänikentän yhtälö (8) on lähes yhtä yksinkertainen kuin tilastollisen huoneakustiikan perusyhtälö (9), jolla voidaan laskea äänenpainetaso diffuusissa äänikentässä. L p äänenpainetaso vastaanottopisteessä etäisyydellä a äänilähteestä (db) L W äänilähteen äänitehotaso (db) Q äänilähteen suuntatekijä a vastaanottopisteen etäisyys äänilähteestä (m) S tilan vaipan ala (m 2 ) V tilavuus (m 3 ) ã tilan keskimääräinen absorptiokerroin m ilman vaimennuskerroin (m-1) H kuvalähteiden välinen etäisyys (m) β pintojen keskimääräinen heijastuskerroin L L p W Q 4(1 ) 10lg 2 4a S 4mV Tulokset Kuvassa 4 on esitetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjaston käytävällä mitatut A-äänitasot sekä kaupallisella AKURI-ohjelmalla, tilastollisella huoneakustiikan yhtälöllä (9) sekä johdetulla NUMO-yhtälöllä (8) saadut arvot. Kuvasta havaitaan, että NUMO-yhtälöllä lasketut arvot vastasivat erittäin hyvin mitattuja sekä tarkalla AKURI-ohjelmalla laskettuja arvoja. Tilastollisen huoneakustiikan yhtälön tulokset poikkesivat mitatuista, koska käytävään ei synny teorian olettamaa diffuusia äänikenttää. Lisätietoja: juhani.kuronen@live.fi Kuva 4. Kirjaston käytävän mitatut ja lasketut A-äänitasot. 10 Toolilainen 1/2014

11 Tiina Sola-Jalli Kollega työpöytänsä ääressä MIRKA AIRESVUO Toolilaisen uusi päätoimittaja Kollegat Mirkasta: analyyttinen, tehokas, tyylikäs ja luotettava. Syntymäaika ja -paikka: Joensuu. Asuinpaikka ja -tapa: 50-vuotias omakotitalo Lappeenrannassa. Onneksi mieheni on rakennusmestari, joten puramme milloin seinää, milloin lattiaa eli voisi sanoa, että remontoinnista on tullut harrastus. On mielenkiintoista nähdä, mitä mistäkin löytyy; esimerkiksi lattian alle timpuri oli piilottanut tupakka-askin, Vinetto-pullon ja vuoden -65 pennin. Perhe: Aviopuoliso ja yhteensä 7 lasta. Meidän kanssamme asuu tyttäreni Elsa ja poikani Eetu. Koulutus: Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1988 ja filosofian lisensiaatti Jyväskylän yliopistosta Ammatti ja toimipaikka: Suomen kielen lehtori, Saimaan AMK Kuvaile nykyistä työtäsi. Opetan insinööriopiskelijoille suullista ja kirjallista viestintää, tarkastan opinnäytetöiden kieliasun sekä kypsyysnäytteet. Työnkuvaan on uutena tullut suomen kielen opettaminen ulkomaalaisille. Mikä on työssäsi mukavaa? Se, kun opiskelija oivaltaa, että viestintätaidot ovat olennainen osa insinöörin ammattitaitoa. Tällöin palautteessa lukee esimerkiksi: Opin paljon tärkeitä asioita, joita voin varmasti hyödyntää työelämässä. Entä työsi stressitekijät? Opinnäytetyösuma, joka yleensä ajoittuu kevääseen. Luen oppareita mielelläni mutta silmät eivät kestä liikaa kerralla. Mikä oli haaveammattisi pikkutyttönä? Kampaaja. Vietin lapsuuteni Hulda-mummon parturi-kampaamossa. Sinulla on toimittajatausta. Kertoisitko siitä? Opiskeluaikana työskentelin kesätoimittajana kaupunkilehdessä, ja graduvaiheessa sain vakipaikan Annasta. Kymmenisen vuotta sitten otin virkavapaata ja virkistäydyin sanomalehdessä. Toimittajaurasi mieleenpainuvin haastattelu? Milloin ja missä se tapahtui? Nuorena kesätoimittajana aikamoisen salapoliisityön ansiosta löysin ainoana suomalaistoimittajana kirjailija John Updiken lomapiilostaan Savonlinnasta. USA:han palattuaan hän kirjoitti matkastaan New Yorkeriin. Artikkelissa hän kertoi, ettei ollut viihtynyt Suomessa ja että hän oli tuntenut olonsa kotoisaksi vain kaksi kertaa: nuoren Ingrid Bergmanin näköisen toimittajan haastattelussa ja päästyään vihdoin Helsingissä McDonald siin. Kuvaajana sillä keikalla muuten oli nykyinen rehtori Anneli Pirttilä! Myimme jutun aika moneen lehteen. Ainutlaatuisia kokemuksia ovat myös olleet Dustin Hoffmanin haastattelu Lontoossa ja presidentti Koiviston itsenäisyyspäivän vastaanotto. Mikä kirja on yöpöydälläsi juuri nyt? Luen joka ilta dekkareita mutta juuri nyt poikkeuksellisesti norjalaista huumoria: Magne Hovdenin Viisuviikingit. Olet hyvän ruuan ystävä. Tämän hetken lempiruokasi ja -juomasi? Grillataan pöydässä Raclettegrillillä hetken pakasteessa olleita ohueksi siivutettuja, hyvin marinoituja naudanpaistisuikaleita ja porkkana- ja kukkakaaliviipaleita, samalla paistetaan grillissä maukkaita juustoannoksia, jotka sulaneena kipataan rosmariiniperunapuolikkaiden päälle. Juomaksi täyteläistä punaviiniä. Millaista musiikkia kuuntelet? Radio Rock tai Radio City. Mitä yleensä teet työpäivän jälkeen? Lähden Minni-koiran kanssa lenkille. Mitä hajuvettä käytät? Flower by Kenzo Eau de Toilette. Pikkupaheesi? Haen joka aamu Kielikeskuksen automaatista Cafe Latten, vaikka siitä tulee hiki. Olet energinen ja positiivinen. Mikä on mottosi? Elämä on mielenkiintoista! Näin ajattelen, oli kyse sitten pelottavista tai iloisista asioista. Minkälaisia ajatuksia sinulla on uudesta pestistäsi Toolilaisen päätoimittajana? Mikä motivoi sinua kirjoittamaan ja hankkimaan juttuja? Haluan, että Toolilaisessa on kaikenlaisia juttuja kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen aloilta. Meitä on toimituskunnassa vain neljä vakituista jäsentä ja tiedämme vain omien oppilaitostemme asiat. Niinpä, jotta eri ammattikorkeakoulujen hyvät käytänteet, kiinnostavat hankkeet ja innovaatiot saadaan kollegoiden tietoon ympäri Suomen, toivonkin, että toolilaiset ottaisivat yhteyttä minuun, toimitussihteeriin tai keneen tahansa toimituskunnan jäseneen, niin varataan lehdestä tila artikkelille! Liian korkeaa kynnystä ei pidä pelätä; kaikki tekstit viimeistellään ennen painoon lähettämistä, kuten lehden toisella aukeamalla todetaan: Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Tärkeintä on saada juttuja ympäri Suomea kaikkien toolilaisten luettavaksi. Juttujen kirjoittaminen on mielenkiintoista, samoin niiden lukeminen. Toolilainen 1/

12 Kauko Kallio Eko-talon teko Koska jokainen tarvitsee kodin, rakentaminen on ihmisille aika oleellinen juttu. Asumisessa energian käyttö on suurin kustannus. Kysyimme Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäälliköltä, Seppälän Pekalta, miten energiapihi talo tehdään. Kysyttiin vähän muutakin aiheeseen liittyvää keskustelun lomassa. Ja näin Pekka vastasi. Tukholmaan rakennetaan Ruotsin korkeinta 7-kerroksista puukerrostaloa ja se suojataan hissillä nousevalla suojateltalla. ll Rakennuselementit puretaan rekkakuormasta k siltanosturilla t ill teltan sisällä. Työmaavaiheessa kuivaketju k ei katkea. Voisiko tällainen suojausjärjestelmä olla käytössä myös Suomessa? Kuva Pekka Seppälä. Mitä tarkoittaa matalaenergiatalo kansanomaisesti kerrottuna ja miksi niitä halutaan rakentaa? Edellisissä määräyksissä matalaenergiataso määriteltiin tarkalleen: rakennuksen lämpöhäviö on < 85% määräysten vähimmäistasoista. Nykyisissä määräyksissä matalaenergia -määrite pohjautuu käyttöön otettuun E-lukuun, joka sisältää rakennuksen erienergiatarpeen lisäksi käytetyn energiaympäristöystävällisyyden. Yleensä matalaenergialla ymmärretään määräysten minimitasoa 25 % alhaisempi E-luku. Rakennuttajien energiatehokkuus valinnat perustuvat sekä ekonomisiin että ekologisiin näkökantoihin. Viestimme on selkeä: Säästä luontoa ja rahaa! Mitä sitten tarkoittaa nollaenergiatalo myös kansanomaisesti? Määräykset eivät passiivi- ja nollaenergiatasoa tunne, mutta tutkijoiden esittäminen akateemisten arvailujen mukaan lähes nollaenergiataso saavutetaan kun E-luku on < 35 60, kun määräysten vähimmäistason E-luku tyypillisesti vaihtelee talon lämmitettävästä nettopinta-alasta riippuen välillä Passiivitalon määrite perustuu saksalaisen Passivihaus Institut -määritteeseen, minkä suora soveltaminen Suomen olosuhteisiin on melko ankaraa. Pohjoismaissa on luotu oma suositus passiivitalolle. Lämmitys- ja jäähdytysenergian tarve < kwh/m2/v, ulkovaipan ilmanpitävyys <0,6 1/h ja primäärienergian tarve alle kwh/m2/v. Pienimmät luvut koskevat Etelä-Suomea ja suurimmat Pohjois-Suomea. Onko se realistinen tavoite Suomessa ja mistä malli? Vaatiiko nollaenergiatalo jotakin uutta ja erilaista energia-, tariffi- tai säätöpolitiikkaa vai pannaanko vain enemmän villaa seiniin? Mielestäni ei ole taloudellisesti realistista rakentaa Suomeen tänä päivänä lähes nollaenergiataloja. Mutta me voimme tehdä taloja, joissa on muuntojoustavuus, tuunattavuus, lähes nollaenergiatasolle. Malleja löytyy esim. Saksasta ja Ruotsista. Energian verkkoon syöttötariffin käyttöönotto selvästi nopeuttaisi nollaenergiarakentamista. Toinen tärkeä kehityspolku on aurinko ja muiden ns. uudisenergioiden varastointi. Nyt uutisoitu aurinkoenergian muuntaminen kaasuksi on suuri mahdollisuus parantaa uudistuvien energioiden hyödyntämismahdollisuuksia. Nykylähtökohdista pientalon aurinkosähkön hyödyntämismahdollisuus on hyvin rajallinen, kun mitoituskuormana on talon sähkön peruskuorma W. Jos asennetaan esim 6 kwp aurinkosähköjärjestelmä, niin vain reilut 10 % ko. tuotosta voidaan hyödyntää talossa ja loput myydään 1 5 c/kwh, kesäajan pörssihinnalla verkkoon. Valitettavasti saavutettu vuosituotto jää pienemmäksi kuin investoinnin korkomeno vuodessa, ts. takaisinmaksuaika nykyehdoilla on ääretön. Miten paljon enemmän nollaenergiatalo maksaa kuin nk. tavallinen nykytalo? Kuinka kauan taloa pitää asua, jotta hintaero saadaan takaisin alentuneiden energiakustannusten muodossa? Onko joitakin muita kustannuksia, joista etua tulee ja syntyykö kustannuksia, joista etu kaventuu? Lähes nollaenergiatalon takaisinmaksuaika on todella pitkä, joskus pitempi kuin talon elinkaari. Suositeltavaa on investoida kustannustehokkaaseen, lämpöhäviötasoltaan ja E-luvultaan alle 70% määräysten vähimmäistasosta olevaan taloon ja varmistaa, että talossa on tuunausmahdollisuus lähes nollaenergiatasolle myöhemmin tekniikan halpuessa. Tällöin pientalon perusinvestointi voisi olla n ja takaisinmaksuaika jopa alle 5 vuotta. Tuunatun nollaenergiatalon hinta määräytyy tekniikan hintakehityksestä, joka määrittelee tuunauksen ajankohdan 5, 10 vai 15 vuotta eteenpäin! Paremman energiatehokkuuden tavoittelussa lisäinvestoinnit pitää osata kohdistaa tehokkaimpiin paikkoihin. Energia-arkkitehtuuri luo perustan talon energiatehokkuudelle. Tilankäytön tehokkuus, varjostukset, massan muoto ja materiaalivalinnat vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen. Talotekniikalla on suuri merkitys energiatehokkuuden parantamisessa. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto ja sähkönkulutus sekä energialähteen ja lämmitysjärjestelmän vaikuttavat osaltaan lopputulokseen. Talon rakenteissa tulee panostaa oikeisiin kohtiin. Seinän eristepaksuuden kasvattaminen yli 300 mm ei yleensä ole kustannustehokasta. Yläpohjassa eristepaksuutta on kustannustehokasta kasvattaa jopa 600 mm. Ikkunoissa ja ovissa optimi u-arvot ovat noin 0,7..0,8 luokkaa. Ulkovaipan ilmatiiveys on yksi kustannustehokkaimmista toimenpiteistä. Tavoiteltava ilmanpitävyys q50 voisi olla < 0,6 1/h. 12 Toolilainen 1/2014

13 Onko mahdollista, että jatkuvasti kasvavien katto- ja seinärakenteiden ja eristyspaksuuksien kautta rakennusten homevaarat kasvavat? Onko olemassa patenttiratkaisua, joilla homeongelmat saadaan kuriin? Onko huono suunnittelu, vastuuton rakentaminen vai puutteellinen valvonta suurin syntipukki em. pulmiin? Homevaurioita voi syntyä, jos eristepaksuuksia kasvatetaan aivan yltiöpäisesti. Lisäksi tilannetta pahentaa, jos rakenneratkaisut eivät ole rakennusfysikaalisesti toimivia tai jos rakenteen annetaan kastua rakennusvaiheessa tai jos rakennusta käytetään ja huolletaan väärin. Kuivaketjun katkeamiseen on monia syitä, jotka vaihtelevat hankekohtaisesti. Jokainen edellä olevista voi aiheuttaa kosteusongelman. Kysymyksen listan alkupäähän voisi lisätä laadukkaan tilaamisen (sitä saa mitä tilaa!) ja loppupäähän rakennuksen huollon ja käytön. Koko ketjun heikoin lenkki määrittää lopullisen laadun. Onko suunnittelussa riittävät määräykset, standardit ja säännöt olemassa? Vai saako suunnittelija sooloilla? muoto Rakentamista säätelevät määräykset eivät ole kirveenhakattuja lopullisia totuuksia. Mitä nopeammin halutaan muutoksia esim. energiatehokkuudessa, sitä nopeammassa tahdissa tulee määräyksiä päivittää. Kuitenkin on muistettava, että määräykset ovat vain vähimmäistason perälauta. Parempaa laatua saa tehdä ja se on myös pääsääntöisesti järkevää. Suuri haaste on suunnittelun ja toteutuksen osaaminen. Materiaali ja laiteteollisuudelle muutosvauhti on myös suuri haaste ja mahdollisuus. Rakentamisen laatu on kovin kirjavaa ja rakennusvirheistä on vaikea saada korvauksia monista syistä. Onko aika määrätä viranomaistaholta, että jokaisen rakentajan tulee asettaa takuuaikainen vakuus jokaiselle rakentamalleen kohteelle teollisuuden rakentamisen tapaan? Joku on jossakin tällaisen heittänyt ilmaan. huolto Ylläpito Jo nykyään edellytetään asuntokauppalain mukainen rakennusaikainen ja takuuaikainen vakuus. Lisäksi edellytetään ns. suorituskyvyttömyysvakuus, jonka olemassaolon varmentaa rakennustarkastus valituskokouksessa. Varmaan kehittämistä on tässäkin asiassa. Tulevaisuuden talon laatupolku Suomessa kasvaa ennätysmäärä puuta, mutta puukerrostaloja tehdään paljon vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Miksi? Eikö niitä osata suunnitella vai ovatko ne kalliimpia? Vai onko betoniteollisuus jarrumiehenä/määräilijän asemassa? Suomessa todella tehdään hyvin vähän puukerrostaloja. Syitä on varmaan monia. On totuttu tekemään betonista kerrostaloja. On kehittynyt tehokas betonielementtiteollisuus. Suunnittelijat ja työmaahenkilökunta on koulutettu suunnittelemaan ja tekemään taloja, joiden toteutukseen betoni soveltuu paremmin kuin puu. Puurakentamisen tuotteistamisessa on vielä kehitettävää. Viime vuosina on kehitetty puupohjaisia tuotejärjestelmiä, jotka parantavat puurakentamisen kilpailukykyä. Kun määräyksiin tulee energiatehokkuuden rinnalle hiilitehokkuus ja resurssitehokkuus, niin uskoisin materiaalien välisen kilpailun tasoittuvan suhteessa nykyhetkeen. Kaavoituksella ei pitäisi suosia mitään rakennusmateriaalia erityisesti, tuotteen hyvyys ja kilpailukyky tulee ratkaista voittajat. Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella! Tontin valinta koko ilmansuunnat Talotekninen suunnittelu ja energiamuotojen valinta takaisinmaksuaika taloautomaatio hybridit oma aktiivisuus uusiutuvat energiat Rakenteet materiaali U-arvot ilmanpitävyys Energia-arkkitehtuuri aurinkoenergia tilatehokkuus massoittelu varjostukset suuntaukset muuntojoustavuus hallittu käyttö Energiaviisaus lisääntyy ja lopputuloksen laatu paranee PERUSTANA ENERGIAVIISAAT MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE Mitä kohentaisit/muuttaisit rakennusalan koulutuksessa Suomessa? Koulutuksen suuri haaste on rakentamiseen kohdistuvat ympäristöpäästövaatimukset ja energiatehokkuuden parantaminen. 35 vuoteen ei ole tapahtunut niin suuria muutoksia tällä alalla, mitä nyt on tapahtunut ja tulee tapahtumaan lähivuosina. Koulutuksen haasteena on pysyä opetuksessa kehityksen mukana ja pystyä kouluttamaan osaajia tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuuden osaajien tulee hallita perinteisten insinööritaitojen lisäksi yhä paremmin esim. rakennusfysiikkaa ja energialaskentaa. Tiimityöskentelytaitoja rakennuttamisen, arkkitehtuurin, rakennesuunnittelun ja talotekniikan, työmaan sekä loppukäyttäjän välillä tulee oppia nykyistä enemmän. Pientaloissa energia-asiat ovat kovasti pinnalla keskusteluissa ja lehdissä. Kuinka liikekiinteistöjen energia-asiat makaavat? Kiinnitetäänkö niihin huomiota eri tavalla? Rakennetaanko niistä matalaenergiataloja tai nollaenergiaratkaisuja? Pientalojen energiatehokkuuskonseptit poikkeavat selkeästi liike- ja toimistorakennusten konsepteista, joissa talotekniikan ja automaation merkitys korostuu enemmän kuin asunnoissa. Esimerkiksi kauppakeskuksissa kylmälaitteiden energiantarve voi olla samaa suuruusluokkaa kuin lämmitys. Järkevästi ohjaamalla voidaan kylmälaitteiden tuottama hukkalämpö hyödyntää lämmitykseen. Toimistotiloissa tietokoneiden ja muiden laitteiden sekä valaistuksen ja jäähdytyksen osuus energiankulutuksesta on suuri. Niistä syntyvä hukkalämmön hyödyntäminen vaikuttaa merkittävästi rakennuksen lopulliseen energiatehokkuuteen. Liike- ja toimistorakennuksissa mietitään myös ns. lähes nollaenergiaratkaisuja. Tehokkaimmat toimenpiteet kohdistuvat edellä kuvattaviin talo- ja automaatioteknisiin ratkaisuihin. Ulkovaipan ilmanpitävyydellä on suuri vaikutus lopputulokseen, mutta ulkovaipan lämmöneristykselle ei ole niin suurta merkitystä mitä sillä on pientalotuotannossa. Rakennusvalvonta Toolilainen 1/

14 Äänestä toolilaisia OAJ:n valtuustoon! Ennakkoäänestys netissä : Uurnavaalit oppilaitoksissa Miksi jokaisen toolilaisen kannattaa äänestää SKO/LEO/TOOL-vaaliliittoon kuuluvaa ehdokasta? Syy on se, että tämän vaaliliiton saamien äänien perusteella ratkeaa, kuinka monta paikkaa vaaliliiton ehdokkaat saavat OAJ:n ammatillisen opetuksen kiintiöstä. Kiintiössä on 33 paikkaa. Miksi on tärkeää, että TOOLin edustaja tai edustajia valitaan valtuustoon? On äärimmäisen tärkeää, että Suomen ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan näkemykset tulevat esiin OAJ:n valtuustossa, koska siellä tehdään linjauksia tulo- ja palkkapolitiikasta sekä koulutuspolitiikasta. TOOLin jäsenyhdistysten kannattaa olla aktiivisia sekä ennakkoäänestyksen että uurnavaalin aikaan. Uurnavaalit ovat oppilaitoksissa TOOL tulee palkitsemaan yhdistyksiä korkeasta äänestysaktiivisuudesta. SKO/LEO/TOOL -vaaliliiton ehdokkaat OAJ:n valtuustovaalissa 2014 Hietalahti Lauri Sähkövoimatekniikan lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu Repo Pasi Jyväskylä Fysiikan lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tarmokasta Toolilaista edunvalvontaa. Monivuotisella puheenjohtajakaudellani Tool Tampere ry:ssä ja pitkällä työurallani olen oppinut, että työelämä on välillä erittäin raadollista, kylmää ja kuluttavaa. Hankalia tilanteita varten tarvitaan vahva ammattiyhdistys jäsentensä tueksi tiukkoihin tilanteisiin. Omaan paljon kokemusta yhteisten asíoiden hoitamisesta niin omassa työyhteisössä, paikallistoiminnassa, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Kuitenkin tuore valinta valtuustoon. En haihattele, mutta visioin ja toteutan. Pidän paineesta, kantti kestää ja seison sakkini edessä. Lindfors Kirsi Loppi Insinööri (ylempi amk) Päätoiminen tuntiopettaja Hämeen ammattikorkeakoulu Pitkä kokemus insinöörikouluttajana ja edunvalvonnassa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti antaa näkökulmaa myös OAJ-valtuustotyöhön. Tasa-arvoiset työn tekemisen edellytykset pitää taata. Työsuojeluvaltuutettuna haluan kehittää palkkauksen ja työehtojen lisäksi jaksamiseen liittyviä ratkaisuja. Toimin tehokkaasti paineenkin alla, olen yhteistyökykyinen, mutta kuvia en kumarra. Varteva Jarno Tekn. Lis. Sähkötekniikan yliopettaja Metropolia ammattikorkeakoulu oy, Helsinki Olen aktiivisesti mukana paikallisessa edunvalvonnassa ja pyrin vaikuttamaan asioihin myös koko Suomen tasolla. Hyvin pitkä kokemus opettajana insinöörikoulutuksessa, mutta OAJ valtuustoon toisin tuoretta, rohkeata verta. Ryhdyn rivakasti asioihin ja en epäröi puuttua haasteisiin. Olen positiivinen ja puristusta kovastikin kestävä lujayksilö. Muistathan äänestää! Östman Leif Maxmo Överlärare i byggteknik Yrkeshögskolan Novia Äänesi on tärkeä! Viktigt att TOOL:s röst hörs i OAJ. Tärkeä että TOOL:in ääni kuuluu OAJ:ssa. 14 Toolilainen 1/2014

15 Kari Kallioharju, lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu / Talotekniikka Valaistuksen energiatehokkuus Suomessa ja maailmalla Valaistus kuluttaa noin viidenneksen maapallon sähköenergiasta, mutta sen energiansäästöpotentiaali on merkittävä. Suurimmat energiansäästöt saavutetaan energiatehokkailla lamppu- ja valaisinvalinnoilla ja tarpeenmukaisella ohjauksella. Esimerkiksi hehkulamppujen poistuminen markkinoilta on puolittanut kotitalouksien sähköenergian kulutuksen muutaman viime vuoden aikana. Parantuvan energiatalouden lisäksi uusi valaistustekniikka takaa yleensä aina laadultaan paremman valaistusratkaisun. Keinovaloa pidetään maailmanlaajuisesti kehityksen mittarina, joka on nyky-yhteiskunnan toiminnan kannalta elinehto. Koska keinovaloa alkaa löytyä jo lähes maapallon joka kolkasta, kuluttaa se myös merkittävän määrän energiaa - kokonaisuudessaan noin viidennes maapallon sähköenergiasta kuluu valaistukseen (kuva 1.). Meillä Suomessa valaistukseen kuluu energiaa vielä keskimääräistäkin enemmän. Esimerkiksi sairaaloissa ja muissa kiinteistöissä, joissa valaistus on merkittävässä roolissa, saattaa valaistus haukata jopa yli 50 prosenttia vuosittaisesta sähköenergiasta. Kulutus on laskenut Voimassa olevat rakentamismääräyksemme eivät juuri kannusta tai ohjaa modernin ja energiatehokkaan valaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen, mutta yleisellä tasolla viimeisen vuosikymmenen aikana kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset ja kuluttajien muuttuneet asenteet ovat kuitenkin vaikuttaneet valaistuksen energiankulutukseen - kulutus on selvästi laskenut. Kotitalouksissa jo pelkkien hehkulamppujen vaihtuminen energiatehokkaampiin lampputyyppeihin on puolittanut kotitalouksien valaistukseen kuluvan sähköenergian määrän muutaman viime vuoden aikana. Kodin valaistuksen kuluttama sähköenergian osuus on nykyisellään enää alle 10 prosenttia kodin kokonaissähköenergiankulutuksesta. Tarpeenmukainen valaistuksenohjaus Nykyisessä rakennuskannassamme käytössä olevan valaistuksen energiansäästöpotentiaali on hyvin merkittävä, tyypillistä vanhaa kiinteistöä saneerattaessa valaistus- ja ohjaustekniikan uusimisella voidaan parhaimmillaan saavuttaa valaistuksen kohdalla jopa yli 80 prosentin sähköenergiansäästö. Energiatehokkuutta parannettaessa kohteeseen valittava lamppu- ja valaisintekniikka on merkittävässä roolissa, mutta vielä tärkeämpää on toteuttaa kohteeseen tarpeenmukainen valaistuksenohjaus. Valaisin- ja lampputekniikan uusimisella voidaan saavuttaa yleensä noin 30 prosentin säästöt, loput energiansäästöstä - noin prosenttia - saavutetaan ohjauksen, eli muun muassa valaistuksen säädön ja automatisoinnin avulla. Valaistuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa myös muun muassa valaisinten sijoittelulla ja valaistavien tilojen pintamateriaalivalinnoilla. LED- ja energiansäästölamput Kuten jo aiemmin mainittiin, voidaan valaistuksen energiatehokkuutta kotona parantaa esimerkiksi vaihtamalla vanhojen hehku- ja halogeenilamppujen tilalle energiataloudellisempia LED- ja energiansäästölamppuja. LED- ja energiansäästölamppujen ominaisuudet ovat nykyisellään melko yhteneviä sekä energiankulutuksen että valon laadun osalta. Muita ominaisuuksia tarkasteltaessa LEDit sopivat paremmin kylmään ympäristöön ja tiloihin, joissa valojen pitää syttyä heti täyteen valotehoon tai joissa valoja sytytellään usein. Energiansäästölamppu ei toimi kylmässä juuri lainkaan, ei kestä jatkuvaa sytyttelyä ja syttyy muutenkin hitaasti, mutta on nykyisellään usein vielä LED-lamppua edullisempi vaihtoehto. Jos kodin valaistuksen energiatehokkuutta halutaan parantaa valaistustasoa säätämällä, tulee sekä LED-lamppujen että energiansäästölamppujen kohdalla huomioida, että lamppujen tulee olla himmennettäviä - himmennettävyys on erillinen ominaisuus, joka on kirjattu lisämerkinnällä lamppupakkaukseen. Päivänvaloa unohtamatta Valaistuksen energiatehokkuutta parannettaessa on tärkeä ymmärtää, ettei energiatehokkuutta saa koskaan parantaa näköergonomian, terveyden tai turvallisuuden kustannuksella. Valaistuksen energiatehokkuutta kasvatettaessa tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että valon määrä, väri ja värintoisto säilyvät ennallaan tai vähintäänkin riittävän hyvinä. Energiatehokkuutta pohdittaessa tulee huomioida myös päivänvalon hyödyntämisen tehostamismahdollisuudet. Päivänvalo on ilmaista ja sen vaikutukset sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnillemme ovat kiistattomia. Päivänvalo muun muassa pitää mielemme virkeänä ja sisäisen kellomme tahdissa. Päivisin ikkunoista tulevaa valoa kannattaa siis hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Kuten voidaan havaita, on valaistuksen energiatehokkuus monien tekijöiden summa. Valaistustekniikka on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kehittynyt merkittävästi ja nykyiset energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat valaistusta ja valaistuksen energiankulutusta terveellä tavalla oikeaan suuntaan. Valaistuksen kohdalla kannattaa vielä pitää mielessä, että hankittaessa uusi, energiatehokas valaistus, on se yleensä myös laadullisesti parempi ja elinkaarikustannuksiltaan edullisempi kuin vanha ratkaisu. Maapallon sähköenergiankulutuksen jakautuminen. Kuva 1. Valaistus kuluttaa noin viidenneksen maapallon sähköenergiasta. Toolilainen 1/

16 Timo Sihvo teksti ja kuvat Yrittäjyysoppia aurinkoautokatoksesta Tomi Paajanen katkaisemassa syöksytorvea oikeaan mittaansa. Rakennusalan työllisyystilanne ei ole kovin hyvä, ei edes Kaakonkulmalla huolimatta useista itäturistien ostovoimaan perustuvista kauppakeskus- ja kylpylähankkeista. Sen ovat huomanneet myös Saimaan AMK:n rakennustekniikan opiskelijat, kun kesätyöpaikkaa alalta ei ole helppo löytää. Ja juuri rakennusalalta pitäisi kesätyö löytää, sitä edellyttää opintoihin sisältyvä 30 opintopisteen laajuinen ammattitaitoa edistävä harjoittelu. Siinä on kaikkein suurin syy Saimaan rakentamistekniikan opiskelijaosuuskunnan perustamiseen kesällä Jo ammattitaitoa edistävän harjoittelun nimi kertoo, että kyse on ennen kaikkea oppimisesta ja ammattitaidon kehittymisestä. Toki hyvä syy työnteolle on myös raha: osuuskunta maksaa jäsenilleen palkkaa ulkopuolisille tehdystä työstä. Ammattikorkeakoululta toiminnalle täysi tuki Alku oli nopea. Toukokuussa ensimmäiset osuuskunta-aktiivit selvittivät perustamisen vaatimaa byrokratiaa. Kesäkuussa oltiinkin jo sitten tositoimessa maalaamassa vanhoja rakennuksia aina Savonlinnaa myöten, vaikka kaupparekisteriin osuuskunta on merkitty vasta heinäkuussa. Kaikista tarjouslaskennan ja sopimusneuvottelujen kiemuroista ei nuorten miesten ja naisten ihan yksin tarvitse selvitä, sillä Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa toiminnalle täyden tuen. Osuuskunta on saanut oman toimiston koululta ja lehtori Ilkka Paajanen on alusta saakka toiminut osuuskunnan mentoriopettajana. Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala Varsinaisen tulikasteensa osuuskunta sai syys lokakuussa, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto tilasi siltä aurinkoautokatoksen pystytyksen. Aurinkoautokatos on nimensä mukaisesti aurinkopaneeleilla katettu autokatos, tai oikeastaan kaksi erillistä katosta. Katosten alla on pysäköintipaikat 44 autolle ja sähköä yliopiston verkkoon puskee 432 paneelia. Auringon paistaessa nousee autokatosten sähköntuotto yli sadan kilowattitunnin. Kun mukaan lasketaan yliopiston katolle jo asennetut sekä ensi kesänä seinälle asennettavat paneelit, muodostuu niistä yhdessä Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala yli 200 kilowatin maksimiteholla. Edelle menee ainoastaan Salon Astrum-liikekeskuksen vasta valmistunut aurinkovoimala, jonka paneelit tuottavat sähköä yli 300 kilowatin maksimiteholla. Tarjouslaskentaa, aikatauluja ja työsuunnittelua Mutta annetaan asiantuntijoiden itse kertoa, mitä aurinkoautokatos oikein opetti. Kolmatta vuotta insinööriksi opiskeleva Joni Reponen sen tietää; hän on yhdessä luokkatoverinsa Tomi Paajasen kanssa vastannut hankkeen tarjouslaskennasta, aikatauluista ja työsuunnittelusta. Kaiken kukkuraksi he ovat toimineet kymppeinä itse työssä, johon toki osallistui paljon isompikin joukko nuoria naisia ja miehiä osuuskunnasta. Kokemus oli hyvä, kertoo Reponen. Ensin joutui tarjousvaiheessa kuvittelemaan ja kuvaamaan kaikki työvaiheet huomioiden työturvallisuus ja muut tekijät. Kun sitten kaikki tosiaan sujui suunnitellusti, oli se hyvin palkitsevaa. Hanke syvensi Reposen mukaan monia sellaisia insinöörin taitoja, joiden opiskelu koulussa muuten jää vähälle. Urakkaneuvottelut ja työmaakokoukset jäivät oppituntien harjoitustilanteita paremmin mieleen, kun osallistui niihin pääurakoitsijan edustajana. Sama päti myös kustannuslaskentaan: oli eri asia tehdä todellista tarjousta kuin oppikurssiin sisältyvää harjoitusta. Reponen toimii myös osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana, ja siinä roolissa hän on oppinut puolessa vuodessa yrittäjyyttä ja yrityksen hoitamista enemmän kuin muuten luultavasti oppisi koko opintojensa aikana. Kohti asiantuntijuutta Osuuskunnan mentoriopettaja Ilkka Paajanen näkee asian Aurinkopaneeleita asentamassa. pitkälti samalla tavalla. Hän kuvaa osuuskuntatoiminnan oppimisprosessina, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kasvaa asiantuntijana. Tärkeimmät teemat ovat asiakkuuden hoitaminen ja yrittäjyyskasvatus. Hän on huomannut osuuskuntatoiminnan jatkuvaksi kasvamisprosessiksi myös itselleen. Paajanen uskaltautuu pyydettäessä nimeämään myös suurimman osuuskuntatoiminnan koululle asettamista haasteita. Se on avoin aikataulunkäyttö: mentoriopettajan on oltava tarvittaessa osuuskunnan tukena tarjouslaskennassa ja kaikessa muussakin, missä tukea tarvitaan Ei saa laittaa uimataidotonta yksin kylmään veteen räpiköimään, tiivistää hän. Haasteena avoimet aikataulut Avoimet aikataulut ovat haaste myös niille opettajille, joiden kursseihin osuuskunnan hanke liittyy. Tästä esimerkkinä on työturvallisuus, Reposen ja Tomi Paajasen tehtävänä oli selvittää koko pystytystyön turvallisuushaasteet. Nyt kun katokset ovat jo pystyssä, on asiaa käsittelevä Työturvallisuuskurssi vasta alkamassa. Tässä tapauksessa haasteeseen vastattiin sillä, että työturvallisuuskurssin opettaja Timo Sihvo toimi myös pystytystyön työnjohtajana ja siinä roolissa hän sekä valvoi turvallisuutta että kävi jatkuvaa turvallisuuskeskustelua 16 Toolilainen 1/2014

17 Katto-orsien Ktt asentamista. it pystyttäjien kanssa jo tarjouslaskentavaiheessa. Reponen ja Paajanen voivat jälkikäteen hyödyntää kurssin harjoitustöinä laatimansa riskiarvioinnit ja turvallisuussuunnitelmat. Ei osuuskuntaa toki telakalle vedetä talveksikaan. Reposella ja Paajasella on nyt marraskuun päivien pimentyessä aikaa hieman hengähtää, mutta muut osuuskunta-aktiivit puurtavat koko ajan tarjouslaskennan ja pienten töiden kimpussa. Aurinkovoimalan pystyttäjät ovat kyllä valmiina, mitä haasteita tulevaisuus osuuskunnalle sitten tarjoaakaan. Aurinkopaneelit on asennettu ja katokset k ovat räystäskouruja ä vaille valmiit. Toolilainen 1/

18 Kuva: Koljonvirran vauhtipyörä ry MAATALOU -KONEIDEN H Entisaikoina maataloustyöt tehtiin käsivoimin, sitten tulivat hevosvetoiset työkoneet ja viimeisimpänä kehityksenä omalla moottorilla toimivat työkoneet. Kuvat: Jaakko Viitala 18 Toolilainen 1/2014

19 USTYÖN JA HISTORIAA Toolilainen 1/ Kuva: Koljonvirran vauhtipyörä ry

20 Pirkko Harsia yliopettaja, sähköinen talotekniikka Kiinteistöjen energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät uutta osaamista Suomessa käynnistyi 10 vuotta sitten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä rakentamista ohjaavien säädösten muutostyö. Taustalla on useita EU-direktiivejä sekä tavoite pienentää rakennusten aiheuttamia päästöjä. Tuloksena oli aluksi vuonna 2007 rakennusten ET-luku ja energiatodistukset. Viime vuosien aikana ET-luvusta siirryttiin E-lukuun ja uusittiin energiatodistuslainsäädäntö. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet merkittävästi uudisrakennuksien rakenteisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Viime vuonna annettiin myös YM:n asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Säädöksiä on muutettu hyvin nopeassa tahdissa ja lisää muutoksia on tulossa. Kaikilla näillä muutoksilla on ollut vaikutus sekä rakennusvaiheen ratkaisuihin että myös kiinteistö- ja huoneistokauppaan. E-luku Nykyisen E-luvun laskentaperiaate ja erityisesti käytettävät energiakertoimet ovat herättäneet paljon keskustelua. Laskentamenetelmässä on myös ristiriitaisuuksia ja painotuksia, jotka eivät välttämättä ohjaa tekemään energiatehokkaita kokonaisratkaisuja. Kuvassa 1 on esitetty laskentaan mukaan otettavia energiatarpeita ja lähteitä. Samaa laskentaperiaatetta käytetään myös energiatodistuksissa. Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja Kuva 1: E-luvun perustana olevan ostoenergian laskenta. Lähde: Ympäristöministeriön asetus 5/13 rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta. Energiatehokkuusvaatimukset ja direktiivit Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä sitoumuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %:lla, uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 %:iin energian loppukulutuksesta sekä ohjeellisena energiatehokkuuden parantaminen 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on annettu siis useita direktiivejä. 20 Toolilainen 1/2014