AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI. Eko-talon teko s. 12. Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI. Eko-talon teko s. 12. Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala s."

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 1/2014 Äänestä toolilaisia OAJ:n valtuustoon! s. 14 Eko-talon teko s. 12 Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala s. 16 Haasteena kiinteistöjen energiatehokkuusvaatimukset s. 18

2 SISÄLLYSLUETTELO: Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Neuvottelutilanne kiristyy... 6 Energiataloutta kotitalouksissa... 7 Käytävän äänikentän yksinkertaistettu laskentayhtälö... 8 Uusi päätoimittaja Mirka Airesvuo Eko-talon teko Äänestä toolilaisia OAJ:n valtuustoon Valaistuksen energiatehokkuus Suomessa ja maailmalla Aurinkokatoksen rungon pystytystä Maataloustyön ja -koneiden historiaa Kiinteistöjen energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät uutta osaamista Auringosta sähköä ja lämpöä Vihreä kampus sinisen Saimaan rannalla...24 Puukaasukäyttöinen Stirling-moottori Monialaisesti esteettömyyden kimppuun Tuulesta sähköä Oamkin tuotantostudiolle kasvumahdollisuuksia..32 TAMK-korkeakoulukampus energiatehokkuuden jatkuvana oppimisympäristönä Junailua Menneitä muistellen...35 Rungon pystytys. s. Sähkömoottoripyörää kuljettaa Green Campuksen projektipäällikkö Marko Kasurinen. (Kuva: Teemu Leinonen) 16 s. 24 Toolilaisen numerossa 4/2013 oli juttu TeKun olympialaisista. Jutun kuvat oli ottanut Jorma Ikonen. Raahen tuotantostudiolla on teollisuustasoiset koelaitteistot. s Toolilainen 3/2013

3 PÄÄKIRJOITUS OAJ goljat TOOL Toimintaympäristömme OAJ:ssa on muuttunut entistä huonompaan suuntaan. Goljattimaisen OAJ:n johdon taholta tehdyt toimenpiteet uhkaavat TOOLin asemaa ja toiminnan jatkuvuutta: OAJ on pyrkinyt siirtämään itselleen TOOLin jäsenten jäsenmaksujen keräyksen ilman asianmukaisia liiton myöntämiä valtuuksia ja on estänyt jäsenrekisteriohjelman käytön työntekijöiltämme. Nämä toimenpiteet sisältävät mahdollisesti laittomia tekoja. TOOL on ryhtynyt tarvittaviin toimiin. Reilun vuoden kestäneiden neuvottelujen sisällön perusteella voitaneen todeta, että liiton paikallistoiminta, julkaisutoiminta ja hallinnon tehtävät on vahvasti kyseenalaistettu OAJ:n toimesta. TOOLin identiteetti ja tarkoitus ammattijärjestönä heikkenee, jos suostumme kaikkiin OAJ:n neuvotteluvaatimuksiin. TOOLissa koetaan, että vaatimuksillaan ja toimillaan OAJ kyseenalaistaa TOOLin olemassaolon ja vaarantaa jäseniemme edunvalvonnan. TOOLia tai sen omaisuutta ei suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa hävitetä tai kivitetä ilman seurauksia. TOOL on ryhtynyt puolustautumaan ja hakemaan suojaa. Miten tähän on tultu? Yhteistyökumppani näyttää vetäytyneen demokraattisesti tehtyjen päätösten ja virka- ja työehtosopimusneuvottelujärjestelmän taakse. Kumppanimme esitykset on TOOLin hallinnossa koettu lähinnä vaatimuksina, joihin pitäisi ehdoitta suostua. Vuoden neuvottelupelin jälkeen OAJ ei enää malttanut odottaa sopua, vaan muutti yksipuolisesti lähes kaikkien muiden jäsenjärjestöjen tuella TOOLin osalta noudatettua pitkäaikaista tukimaksukäytäntöä, jota voidaan pitää sopimuksen veroisena. TOOL on käynyt yhteistyö- ja tukimaksuneuvotteluja valtuuston ja hallituksen myöntämillä valtuuksilla. Tehdyt neuvottelulinjaukset ja -tavoitteet ovat tulleet hallinnostamme yksimielisinä. TOOLin ja sen neuvottelijoiden välittämä kanta on ollut ja on, että asioista on sovittava ja sopimuksia on noudatettava. OAJ ei ole hyväksynyt TOOLin neuvotteluesityksiä, vaan toimii omien ja vähintäänkin laillisuuden rajoja koettelevien kohtuuttomien ja yksipuolisten päätöstensä nojalla. Miten tästä eteenpäin? TOOL on koko olemassaolonsa ajan tähän asti vaikeimpien päätösten edessä. Huhtikuussa TOOLin kevätvaltuusto linjannee ja päättänee tulevasta etenemistiestä. Valtuutettujen täytyy puntaroida tulevien valintojen perusteita yhtenäistämisen ja eroamisen välillä. Mahdollisesti myös uuden yhteistyökumppanin valintaa tai nykyisen neuvottelujärjestelmän ulkopuolelle jäämistä on syytä arvioida vakavasti. Jos OAJ ei kehitä TOOLin jäsenen edunvalvontaa sopimuksen mukaisesti, vaan se ainoastaan puolustaa nykyisiä virka- ja työehtosopimuksiamme, joudumme TOOLissa tarkkaan arvioimaan myös OAJ:n lupaaman edunvalvonnan arvon. TOOL ei anna jäsenilleen vaikutelmaa, että joku muu järjestö pystyisi hoitamaan opetusalan asioita ennen kuin kaikki vaihtoehdot saadaan kartoitetuksi. Ja joskus eteen tulee tilanteita, joissa vastuu pitää ottaa kokonaan omiin käsiin. TOOL ei kannata eristäytymistä, mutta sopivan pieni annos erämaata voi terävöittää organisaatiomme todellista tehtävää. Erämaasta pääsee pois. TOOL on haluttu yhteistyökumppani. Tulevat valinnat eivät käy helposti ja nyt olisi liian aikaista tehdä perusteltuja päätöksiä. Niitä varten hallitus jatkaa pohjustustyötään. Jäsenistöä ja valtuutettuja informoidaan eduista ja haitoista, mahdollisuuksista ja uhkista ja kustannuksista kevään aikana. Valtuuston tulevilla linjauksilla ei ratkaista pelkästään edunvalvontamme hoitamista, vaan TOOLin olemassaolo ja edunvalvonta. Nyt on ensisijaisesti kysymys TOOLin taistelusta eloonjäämiseksi. Tarkoitus on, että TOOL olisi olemassa vielä tulevaisuudessa. Miten varmistetaan TOOLin olemassaolo ja sen tarkoitus? Jos TOOLia ei tässä ajassa enää tarvittaisi ja sen olemassaolo olisi turhaa, olisi myös TOOLin lakkauttamista mietittävä. Onko TOOLin luovutettava paineen edessä ja tehtävä niin kuin toiset järjestöt ovat TOOLin puolesta päättäneet ja sen myötä haudattava itsensä? Nyt on oikea aika esittää kysymyksiä: minne Suomen tekniikan ja liikenteen insinöörikouluttajat kuuluvat? Missä työolojamme ja -ehtojamme jatkossa tulisi kehittää? Näihin pitää löytää järkeviä ja realistisia vastauksia. Kokonaisuus täytyy huomioida, ja päätökset täytyy tehdä logiikalla. Valtuutettujen tulee pitää yhteyttä jäsenkenttään ja kuunneltava herkällä korvalla niin valtakirjan antanutta jäsenistöä kuin kaikkia esiin tulevia faktoja. Koska edunvalvontatyö perustuu luottamukselle, ja koska OAJ solmii virka- ja työehtosopimuksemme, TOOL haluaa edelleen kehittää suhdettaan OAJ:ssa. Mikäli OAJ haluaa jatkaa tai kehittää yhteistyötään TOOLin suunnassa, pitäisi järjestöjen välinen luottamus ensin ja ehdottomasti palauttaa. Luottamuksen palauttaminen ei tapahdu itsestään, se ottaa aikansa ja sillä on hintansa. OAJ:n on osallistuttava syntyneen epäluottamuksen korjaamiseen, eikä hankkia toiminnallaan huonoa mainetta koko Akavayhteisölle. TOOL odottaa, että OAJ ilmoittaa jättävänsä TOOLin jäsenten jäsenmaksut rauhaan ja lopettaa TOOLin työntekijöiden työtehtävien hoitamisen hankaloittamisen. Tämä olisi hyvä alku luottamuksellisten suhteiden rakentamiselle. P ienen TOOLin vahvuudet ovat aina olleet yhtenäisyys, vahva identiteetti, oman alan erityisasiantuntemus, liittymissopimus, sen liitteet ja liiton hyvä taloustilanne. Liittoa suojaa perustuslaki ja ILO:n sopimukset yhdstymisja järjestäytymisvapaudesta. Raidoistamme emme pääse ja taistelemme oikeuksistamme. Pacta sunt servanda! Toolilainen 1/2014 3

4 LEDAREN OAJ goljat TOOL... Vår verksamhetsmiljö i OAJ har gått i ogynnsam riktning. Ledningen för det Goljataktiga OAJ har vidtagit åtgärder som hotar TOOL:s status och fortsatta verksamhet: OAJ har försökt överta insamlingen av TOOL-medlemmarnas medlemsavgifter utan tillbörliga befullmäktiganden och har förhindrat våra anställda att använda medlemsregistret. Dessa åtgärder innehåller möjligen olagligheter. TOOL har vidtagit nödiga åtgärder. På basen av ett drygt års förhandlingars innehåll torde man kunna konstatera, att förbundets lokalverksamhet, publikationsverksamhet och administration starkt har ifrågasatts av OAJ. TOOL:s identitet och betydelse som fackförening försvagas, om vi godtar alla OAJ:s förhandlingskrav. Inom TOOL anser man att OAJ genom sina krav och åtgärder ifrågasätter TOOL:s existens och riskerar våra medlemmars intressebevakning. TOOL eller dess egendom kan inte förstöras eller stenkastas i det finska avtalssamhället utan följder. TOOL har börjat försvara sig och söka skydd. Hur har man hamnat här? Samarbetspartern tycks ha dragit sig bakom demokratiskt fattade beslut och tjänste- och arbetsvillkorsavtalsförhandlingssystemet. Vår kompanjons förslag har i TOOL:s styrelse främst uppfattats som krav, som man villkorslöst borde acceptera. Efter ett års förhandlingsspel orkade OAJ inte längre vänta på konsensus, utan ändrade med stöd av alla andra medlemsorganisationer den långvariga praxisen med medlemsavgifter, som man kan hålla för en överenskommelse. TOOL har fört samarbets- och stödavgiftsförhandlingar med mandat från fullmäktige och styrelse. De förhandlingslinjeringar och målsättningar man följt har kommit enhälliga från vår administration. TOOL:s och dess förhandlares åsikt har varit och är, att man bör avtala om saker och ting och följa avtalen. OAJ har inte godkänt TOOL:s förhandlingsinitiativ, utan verkar på basen av sina egna och minst sagt till olaglighet gränsande ohemula och ensidiga beslut. Hur gå vidare? TOOL står inför de svåraste besluten hittills under sin existens. I april torde TOOL:s fullmäktige göra linjedragningar och beslut om den kommande framryckningen. Fullmäktigeledamöterna måste överväga grunderna för de kommande valen mellan förenhetligande och utträde. Möjligen måste man allvarligt överväga också att söka ny partner eller ställa sig utanför det nuvarande förhandlingssystemet. Om OAJ inte utvecklar TOOL-medlemmarnas intressebevakning i enlighet med avtalet, utan enbart försvarar våra nuvarande tjänste- och arbetsvillkorsavtal, måste vi noggrannt bedöma även värdet på den intressebevakning OAJ utlovar. TOOL ger inte sina medlemmar intrycket, att någon annan organisation skulle kunna handha undervisningssektorns ärenden innan alla alternativ är kartlagda. Och ibland ställs man inför situationer där man måste ta hela ansvaret själv. TOOL talar inte för isolation, men en lämplig liten dos ödemark kan skärpa vår organisations verkliga uppdrag. Man kan komma bort från ödemarken. TOOL är en eftertraktad samarbetspartner. De kommande valen är inte lätta och nu skulle det vara för tidigt att kunna fatta välgrundade beslut. För dem fortsätter styrelsen sitt förberedande arbete. Medlemskåren och fullmäktigeledamöterna informeras om för- och nackdelar, möjligheter och hot samt kostnader under vårens lopp. Med fullmäktiges kommande linjedragningar löser man inte enbart skötseln av vår intressebevakning, utan hela TOOL:s existens och intressebevakning. Nu är det primärt fråga om TOOL:s kamp för att överleva. Meningen är, att TOOL skulle finnas även i framtiden. Hur säkrar man TOOL:s existens och dess betydelse? Om TOOL inte mer behövs och dess existens är onödig, borde man även överväga att upplösa föreningen. Skall TOOL ge efter för trycket och göra som andra organisationer redan beslutit för vår del och därmed begrava sig själv? Nu är det rätt tid att ställa frågor: vart hör Finlands teknik- och kommunikations-ingenjörsutbildare? Var borde man i framtiden utveckla våra arbetsförhållanden och villkor? Man måste finna förnuftiga och realistiska svar på detta. Helheten måste beaktas, och besluten fattas med logik. Fullmäktigeledamöterna bör hålla kontakt med fältet och vara lyhörda för både medlemmarna som givit mandaten och alla fakta som kommer fram. Eftersom intressebevakningen grundar sig på förtroende, och då OAJ undertecknar våra tjänste- och arbetsavtalsvillkor, vill TOOL fortsättningsvis utveckla sitt förhållande inom OAJ. Om OAJ vill fortsätta eller utveckla sitt samarbete i TOOL:s riktning, borde förtroendet mellan organisationerna först och absolut återupprättas. Att återupprätta förtroendet går inte av sig själv, det tar tid och kostar. OAJ måste delta i rättandet av missförtroendet, och inte med sitt agerande skaffa dåligt rykte åt hela AKAVA. TOOL förväntar sig att OAJ meddelar att man lämnar TOOL-medlemmarnas medlemsavgifter i fred och slutar försvåra arbetet för TOOL:s medarbetare. Detta vore en god början på uppbyggande av förtroendefulla förhållanden. L illa TOOL:s styrkor har alltid varit samhörighet, en stark identitet, specialkunnande inom sitt område, anslutningsavtalet, dess bilagor och förbundets goda ekonomiska situation. Förbundet skyddas av grundlagen och ILO:s avtal om förenings- och organisationsfrihet. Vi slipper inte våra ränder och kämpar för våra rättigheter. Pacta sunt servanda! 4 Toolilainen 1/2014

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Mirka Airesvuo TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli Ennen, nyt ja tulevaisuudessa Lipastosta löytyi Toolilainen 1/2000. Silloin tulin mukaan Toolilaisen toimituskuntaan. Nyt on ihan pakko tehdä aikamatka neljäntoista vuoden taakse! Lehti on ollut musta-valkoinen ja lehden taitto suunniteltiin itse: jutut liimattiin paperille ja sitten vain toivottiin, että yli reunojen pursuavat palstat painotalossa jotenkin saadaan mahtumaan lehteen. Lopputulos oli aikamoinen: osa jutuista loppui kuin seinään (ne ylimääräiset paperisuikaleet ) ja ulkoasu tekstimassoineen ja pikkiriikkisine musta-valkokuvineen oli kaikkea muuta kuin kaunis. Vuodesta 2005 lehti on ollut värillinen ja taitto tehty kirjapainossa. Lehteä tehdään vapaaehtoisvoimin, joten taso on vaihdellut, mutta joillakin jutuilla olisi hyvinkin voinut osallistua vaikka valtakunnalliseen Paras lehtiaukeama -kilpailuun. Puheenjohtajan palstalla vuonna 2000 Seppo Pahlman pohti, onko kokonaistyöajassa järkeä: Opettajan vuotuisen työajan pitää joustaa ja palkan siinä mukana. Työnmäärään suhteutetun palkkatason ei pidä laskea vaan nousta. Sopimuksesta tulee ilmetä, ettei vuotuisten opetuksellisten päivien määrää lisätä; opiskelijoiden kesäharjoitteluun on varattava tarpeeksi aikaa. Vuonna 2000 päätoimittaja Jukka Kurenniemi ennakoi opettajapulan uhkaavan insinöörikoulutusta: Syy heikkoon houkuttelevuuteen on tiedossa. Palkkauksen jälkeenjääneisyys avoimeen sektoriin verrattuna on merkittävä tekijä, mutta työolot ovat vieläkin tärkeämpi vaikuttaja. Suuret opetusryhmät, minimiin karsitut lähiopetustunnit ja yleinen yhteiskunnan ilmapiiri mm. koulujen normaaleja työaikajärjestelyjä kohtaan karkottaa ammattitaitoiset osaajat opetustoimesta. Kuulostaako ajankohtaiselta myös vuonna 2014? Nyt tälle palstalle kirjoittaa Toolilaisen kuudes päätoimittaja. Edeltäjäni Kauko Kallio jatkaa toistaiseksi lehden vakituisena avustajana. Lehden teemana on vihreä teknologia. Miltä mahtaa näyttää Toolilainen 14 vuoden kuluttua, vuonna 2028? Luetaanko sitä yhä paperilta? Itse kyllä selaan mieluummin paperisivuja kuin tietokoneen näkymää tai pyyhkäisen tahmein sormin tabletin pintaa. Tuoreen Yhteisöllistyvä media -tutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista lukee painettua aikakauslehteä, ja kolme neljästä suomalaisesta uskoo lukevansa aikakauslehtensä painettuna myös viiden vuoden kuluttua. Lehti kulkee kätevästi mukana kahvipöytään tai junamatkalle, ja sen ääreen on mukava nukahtaa päivätorkuille. Ja kuten lipastolöytöni osoitti, lehti säilyy konkreettisena aarteena kuten päiväkirja tai kirja. Se ainakin on varmaa, että Toolilainen kehittyy edelleen. Se nostaa esiin lukijoita kiinnostavia keskustelunaiheita, uutisoi ammattiyhdistyksen ajankohtaiset asiat sekä esittelee Suomen ammattikorkeakoulujen hyviä opetuskäytänteitä ja tutkimusinnovaatioita. Toolilainen on tekniikan ja liikenteen alan opettajien tärkein tiedonkulkukanava. Mirka Airesvuo TOIMITUSKUNTA Jukka Kurenniemi Sampsa Kupari Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Joutsen Median Painotalo Lekatie 4, Oulu Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Pasi Repo , JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2014 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETU- JA TAKAKANSI: Teemu Rajala Toolilainen 2/2013 5

6 Neuvottelutilanne kiristyy Runsaan vuoden ajan TOOL on tiiviisti käynyt yhteistyöja tukimaksuneuvotteluja OAJ:n kanssa. TOOL on pyrkinyt pitämään kiinni liittymissopimuksestaan ja esittänyt OAJ:n johdolle toimintaansa liittyvät erityispiirteet sekä muut painavat perusteet nykyiselle tukimaksulle. TOOL on ilmaissut neuvottelujen edetessä, halukkuudesta neuvotella mm. IT-tukipalveluista, alueyhdistysmaksuista ja oman toimitilan osittaisesta myymisestä. Näiden realistinen kustannusvaikutus TOOLille voisi olla pari kolme prosenttia liiton tuloissa ja menoissa. Mikäli Opettaja-lehden ilmestymistiheyttä karsittaisiin merkittävästi, se voisi puolestaan vaikuttaa positiivisesti TOOLin saamaan tukimaksuun. Tukimaksuneuvottelut eivät ole TOOLille uusi ja outo tilanne: neuvotteluja tukimaksun suuruudesta ja perusteista on käyty useita kertoja TOOLin ja OAJ:n yhteistyön aikana. Perusteluja ja kokonaisuutta tarkastellen aiempaa vakiintunutta käytäntöä on yhteisesti päätetty jatkaa. Näin on toimittu 25 vuotta. Joistain pienistä muutoksista on matkan varrella sovittu yhdessä. Täysin realistisesti voidaan ajatella, että toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset on useiden eri puheenjohtajien toimesta huomioitu tukimaksujen suuruudesta sovittaessa. Virhettä TOOLin osalta OAJ:ssa tuskin on päässyt tapahtumaan. Syksyllä 2012 alkaneet tukimaksuneuvottelut ovat olleet varsin poikkeukselliset. Ne ovat kestäneet jo yli vuoden ja yhteisymmärrystä ei ole kyetty kaikilta osin saavuttamaan. Vaihtoehtoja on pyritty kartoittamaan ja erimielisyyksiä on selvitetty. Paine tukimaksun muutokselle on ollut harvinaisen kova, ja OAJ on pyrkinyt ratkaisemaan neuvottelut yksipuolisilla päätöksillä ja toimilla. OAJ:n päämäärä on ollut yhtenäistää kaikkien ammatillisten opettajaryhmien saamat tukimaksut. OAJ muodostuu hyvin heterogeenisesta joukosta opettajajärjestöjä. Näillä jokaisella on omat liittymissopimuksensa. TOOLilla on varsin ansiokas sopimus, joihin muilla OAJ:n jäsenjärjestöillä ei tulisi olla sananvaltaa. Sopimuksen perusteella TOOL päätti liittyvä OAJ:hin vuonna Nyttemmin OAJ:n linja eri jäsenjärjestöjä kohtaa on muuttunut vaativammaksi. Sen lisäksi, että OAJ on päättänyt leikata TOOLin tukimaksua, OAJ haluaa muuttaa jäsenyyden ehtoja. TOOLin kanta on, että näitä kumpaakaan ei voida hyväksyä ilman yhteistä neuvottelutulosta. Neuvottelutuloskin on alistettava TOOLin valtuuston päätöksille. TOOLissä nähdään, että joukossaan suuren - muttei suinkaan äärimmäisen suuren (FSL 92 %, TOOL 40 %) - tukimaksun perustalle pitää nähdä ja tunnustaa erityinen järjestömme. Yhtenäistämiselle pitää olla painavat syyt. OAJ:ta on joskus verrattu junaan, joka menee massallaan jyskyttäen tasaisesti kohti tavoitteitaan koostuen erilaisista osastoista: veturi, ravintolavaunu, makuuvaunu, jne. Näiden kaikkien mukana pitäminen ja jokaiseen panostaminen on jokaisen junassa matkustajan kannalta äärimmäisen tärkeää. Kaikilla pitäisi olla sama päämäärä: perillepääseminen. Edustuksellisen demokratian valtuuttamina TOOLin valtuuston syyskokous hylkäsi OAJ:n hallituksen esitykset TOOLin liittymissopimuksen muuttamisesta ja tukimaksun alentamisesta. Samalla TOOLille vahvistettiin entisiin lukuihin perustuva talousarvio TOOLin hallintoa koskevia itsenäisiä, yhteistyösopimusten mukaisia ja laillisia päätöksiä pitää noudattaa myös OAJ:n päätöksenteossa. Keskeneräisistä neuvotteluista ja TOOLin valtuuston linjauksista huolimatta OAJ:n valtuuston syyskokous hyväksyi OAJ:n hallituksen esitykset ja päätti, että vuodesta 2014 TOOLin tukimaksua alennetaan n. 75 %: 40 prosentista 10,5 prosenttiin. Tämä tarkoittaa TOOLille vain n. 25 prosenttiyksikön palautusta entisistä jäsenmaksutuotoista. Neljäsosalla tuotoista TOOLin toiminta ei mitenkään voisi jatkua entisellään: toimiston asiantuntija- ja valmistelutyö, Toolilainen -lehti, kenttäorganisaation tuki, ns. lakkorahaston kartuttaminen ja tilojen ylläpito vaarantuvat. TOOLin hallitus totesi tukimaksupäätöksestä, että OAJ:n valtuusto ylittää valtuutensa TOOLin oikeuksien osalta päättäessään sopimusta koskevista asioista TOOLin kantojen vastaisesti, ja että OAJ:n syysvaltuuston päätöksien toimeenpanolla voi olla oikeudellisia seuraamuksia. TOOLin valtuuston valtuuttamana OAJ:n valtuutettu Jukka Kurenniemi jätti OAJ:n valtuuston päätöksestä eriävän mielipiteen. TOOLissa ei ole hyväksytty OAJ:n tapaa muuttaa tukimaksukäytäntöä. Tukimaksun eli jäsenmaksupalautuksen tilitys on noudattanut yhteisesti sovittua pitkäaikaista käytäntöä (s.o. 25 vuotta). OAJ:n toimesta on käytäntöä nyt yksipuolisesti päätetty muuttaa. Tukimaksun suuruus on perustunut tehtäväjakoon, jota molemmat osapuolet ovat noudattaneet ja kunnioittaneet lähes näihin päiviin saakka. Tehtävien siirrosta TOOLista OAJ:hin tai toisinpäin ei ole näissä neuvotteluissa edelleenkään sovittu. TOOL on esittänyt useaan kertaan kantanaan OAJ:lle, että tukimaksua ei pidä muuttaa ennen kuin tehtävistä ja TOOLin erityispiirteistä on päästy sopimukseen. TOOL on ilmoittanut kantanaan toistuvasti, että yhteistyötä tulee jatkaa liittymissopimuksen ja olemassa olevan tehtäväjaon mukaisesti, kunnes muusta saadaan yhteisesti sovittua. Tukimaksun suuruuteen ei pitäisi koskea OAJ:n valtuuston päätöksellä ennen kuin neuvottelut saadaan vietyä loppuun. Näkemyksemme ja esityksemme eivät ole käyneet OAJ:lle, vaan järjestö edellyttää, että TOOL alkaa noudattaa OAJ:n syysvaltuuston päätöstä mm. tukimaksun osalta jo tämän vuoden alusta. Koska liikkumavaraa neuvotteluissa ei ole TOOLille juurikaan jätetty ja tulokulma asioiden kehittymiselle on ollut ennakoitavissa, TOOL ehdotti OAJ:lle viimeisimmän tuloksettoman neuvottelun jälkeen yhteisen lakimiestyöryhmän perustamista. Työryhmän tarkoituksena olisi ollut selvittää näkemyserojen juridisia seikkoja ja estää riidan syntymistä sekä esittää ratkaisuja toimivalle johdolle. OAJ ei tässäkään kohden kuunnellut TOOLia, vaan yhteistyön nimissä ilmoitti ammattikorkeakouluille, että TOOLin jäsenten jäsenmaksut tilitetään vuonna 2014 OAJ:n jäsenmaksujen keräilytilille. TOOL pyrki estämään tämän lähettämällä perään tiedotteen, jolla vahvistimme TOOLin tilitiedot. Nyt TOOL seuraa jäsenmaksujen kertymistä ja ryhtyy tilanteen vaatimiin toimiin, mikäli jäsentemme jäsenmaksujen tilit- 6 Toolilainen 1/2014

7 tämisestä OAJ:n tilille saadaan näyttöä tai vahva epäily. TOOLin jäsenmaksujen perinnästä on sovittu sopimuksella. Jäsenmaksuperintäsopimus on ollut tapana tehdä henkilön liittyessä TOOLiin. Sopimuksella työntekijä on valtuuttanut työnantajan perimään jäsenmaksun suoraan palkasta ja maksamaan sen TOOL ry:lle TOOLin tilille. Kolmannen osapuolen ei pitäisi voida ilman valtuuksia laillisin toimin siirtää sopimusta omiin nimiinsä. TOOL ei ole myöntänyt valtuuksia OAJ:lle. TOOLin hallitus on tammikuussa 2014 päättänyt, että alamme selvittämään omassa lakimiestyöryhmässä tutkintapyynnön ja siviilikanteen jättämisen perusteita. Pian tiedetään, syntyykö tästä riita. Sittemmin myös yhteisen jäsenrekisteriohjelman käyttö on estetty TOOLin työntekijöiltä. Järjestöjen välinen luottamus on alkanut rakoilla, ja vuosina 1987 ja -88 esitetyt uhkat OAJ:öön liittymisen suhteen ovat kaikkinensa pian toteutuneet. TOOLin hallitus pitää OAJ:n päätöstä tukimaksun alentamisesta kohtuuttomana. Vuoteen 2013 saakka eli n. 25 vuotta TOOLin ostamien OAJ-palvelujen kustannusten kehittyminen on noudattanut (lähes vuosittain tarkistettua) euromäärää, joka on sidottu jäsenen palkkakehitykseen. Nyt neljännesvuosisadan kestäneen vakiintuneen käytännön jälkeen TOOL on lähestulkoon pakotettu maksamaan OAJ-palveluista n. 1,5 -kertainen summa. TOOLin hallituksen näkemyksen mukaan muutoksissa tulisi pitäytyä kohtuullisuudessa ja muutosten pitäisi perustua vastaavasti ostettujen palvelujen laadun paranemiseen tai kustannusten kasvuun. Kukaan meistä ei toivottavasti hankkisi 25 vuotta käytössä ollutta euron arvoista rakennelmaa eurolla. Toivottavasti OAJ:ssa ollaan huolissaan myös toolilaisten perillepääsystä. Kenenkään matka ei saisi katketa. Vuokko Peltoniemi Energiataloutta kotitalouksissa Uuden vuoden alettua, tehdään tyypillisesti uusia suunnitelmia ja parannuksia elämään. Usein ns. uuden vuoden lupaukset pettävät ennen pitkää, jos niihin ei ole oikeasti sitoutunut ja motivoitunut. Mutta pienilläkin teoilla ja tekemisillä voi olla suurtakin merkitystä. Tavaraähkyä Ihminen on usein hamstraaja luonteeltaan, ainakin tuttavapiirini perusteella ja itseni tuntien. Tavaraa kertyy yleensä niin paljon kuin kaappeihin ja laatikoihin huushollissa mahtuu. Ja moni muistaa pula-ajan kokeneitten isovanhempien hokeman: Kyllä aika tavaran kaupitsee eli ei koskaan tiedä milloin jotain tavaraa tulee tarvitsemaan. Joten ei voi heittää menemään! Ja kuinka moni toteuttaa viisasta ohjetta, että jokaista uutta ostettua tavaraa kohti pitää viedä yksi pois? Maksimoipa tavaraähkyn ahdistava tunne katsomalla edes yksi jakso amerikkalaista Himohamstraaja-sarjaa. Se on todella sairasta menoa: talo on niin täynnä kamaa ja roskaa, että siellä on vain kapeita kujia läjien välissä ja tuhoeläimet pitävät siellä pesää. Yäk! Ammattilaisten siivousapua Tavaroista kiinnipitäville on olemassa myös ammattiapua tavaroitten karsimiseen. Ammattilainen tulee kotiin ja käydään yhdessä läpi tavaroita. Jos esim. samaan tarkoitukseen käytettäviä vispilöitä on viisi, niin eikö siinä ole vähintään kolme liikaa, jotka joutavat kierrätykseen? Kun tavarapaljous vähenee ja tulee tilaa, on helpompi hengittää ja nähdä tyhjääkin tavaroitten ympärillä. Japanilaisten Feng Shuissa saattaa olla oikeaa ja vapauttavaa ajatusta. Tavara päivässä Luin äskettäin yhden vinkin tavaroitten vähentämiseen eli JOKA PÄIVÄ 1 tavara/esine pois kierrätyslaatikkoon ja vuodessa pääsee eroon 365:stä tilaa vievästä. Toisinkin päin joku on tehnyt: kaikki kamat varastoon, lukuun ottamatta ihan perustavaroita. Sitten saa hakea yhden tavaran varastosta per päivä, jonka huomaa ehdottomasti tarvitsevansa. Ja vähemmälläkin kuuluu tulevan toimeen. Helpompaa kierrätystä Joulun jälkeen rikkinäiset kyntteliköt ja valokaapelit jäävät helposti autotalliin odottamaan kuormaa hyötyjäteasemalle, vaan ei enää, koska sähkö- ja pienelektroniikkaromua voi tätä nykyä kierrättää myös päivittäistavarakaupoissa. Pois nurkista ja mielestä. Kompostori kartanolle Kotitalouksissa voidaan hyödyntää myös omia biojätteitä hankkimalla hyvin eristetyn kompostorin pihalle, joka toimii ympärivuotisesti ja saa vielä palkaksi multaa hyödynnettäväksi puutarhaan. Eikä tarvitse maksaa jätteen kuljetusfirmalle ruoan tähteiden poiskuljettamisesta. Hana kiinni Jokainen viemäristä valunut litra kasvattaa vesilaskua. Suomessa toistaiseksi riittää puhdasta vettä, mutta jokainen säästetty vesikuutio on pois vesilaskusta. Kannattaa muistaa, että lämpimän veden käyttö kuluttaa myös energiaa. Hana kiinni suihkussa saippuoimisen ajaksi. Turha ja jatkuva veden juoksuttaminen seis. Hammasmuki käyttöön ja säästät 10 l/min. Huoneistokohtaiset vesimittarit auttavat seuraamaan veden kulutusta. Myös vesikalusteiden ikä ja mallit vaikuttavat kulutukseen. Patterit pienemmälle ja vaatetta lisää Syksy vaihtui vihdoin talveksi ja lämpimän tarve lisääntyi. Ilmalämpöpumput maksavat itsensä muutamassa vuodessa. Sen sijaan, että patterit käännetään täysille, voi lisätä vaatetusta tarpeen mukaan ja villaista ylle ja villasukat jalkaan. Näin tekee Vuokko Toolilainen 1/2014 7

8 Juhani Kuronen Käytävän äänikentän yksinkertaistettu laskentayhtälö Pitkiin käytäviin ei synny tasaista (diffuusia) äänikenttää. Siksi käytävien äänikenttiä ei voida arvioida yksinkertaisella tilastollisen huoneakustiikan teorialla. Laskenta on tehtävä esimerkiksi akustiseen peilikuvateoriaan perustuvalla tietokoneohjelmalla. Jos esimerkiksi työmaakokouksessa päätös käytävän katon verhoilusta tarvitaan nopeasti, ei työläitä laskentaohjelmia ole aikaa käyttää. Talonrakentajat tarvitsevatkin diffuusittomien äänikenttien laskentaan helppokäyttöisen käsityökalun, jolla voidaan nopeasti ja riittävän tarkasti tutkia esimerkiksi kattoverhoilun vaimennusvaikutusta käytävän äänenpainetasoon. Akustinen peilikuvateoria Pitkään käytävään syntyvää diffuusitonta äänikenttää voidaan kuvata akustisella peilikuvateorialla. Teoriaa voidaan havainnollistaa seuraavasti: Ajatellaan pitkää käytävää, jonka katto, lattia ja sivuseinät on tehty peileistä. Päätyseinät ovat mustaa kangasta, joka imee kaiken valon. Jos käytävän poikkileikkauksen keskipisteeseen asetetaan palava kynttilä, synnyttävät käytävän peilit äärettömän määrän kynttilän peilikuvia. Todellinen kynttilä ja sen peilikuvat sijaitsevat käytävän poikkileikkauksen suuntaisella tasolla. Jos kynttilän tilalle ajatellaan äänilähde, saadaan käytävän vastaanottopisteeseen syntyvä äänenpainetaso laskemalla todellisesta äänilähteestä ja sen kaikista kuvalähteistä vastaanottopisteeseen saapuvat äänenpainetasot yhteen, kuva 1. Tarkastellaan pitkää käytävää, jonka poikkileikkaus on (hxl) ja pintojen keskimääräinen äänen heijastuskerroin β. Akustisen peilikuvateorian mukaan on äänilähteestä etäisyydellä a olevan vastaanottopisteen äänen intensiteetti (Kuttruff 1989): W I 4 m n 2 m n mh nl a 2 2 jossa I on äänen intensiteetti, W on äänilähteen ääniteho, m ja n ovat kuvalähteiden järjestysluvut ja β on pintojen keskimääräinen äänen heijastuskerroin sekä a vastaanottopisteen etäisyys äänilähteestä. Kun käytävä on akustisesti erittäin kova (absorptiokerroin 0,05), tarvitaan äänikentän vastaanottopisteen tarkkaan laskentaan noin 3, kuvalähdettä. Jotta vältytään työläältä ja laskenta-aikaa vievältä äärettömältä kaksoissummalausekkeelta, on seuraavassa esityksessä samanarvoiset kuvalähteet yhdistetty ja muokattu jatkuvaksi äänitehojakautumaksi. Muokkauksen jälkeen käytävällä olevan vastaanottopisteen äänenpainetaso saadaan integroimalla jatkuvan äänitehojakautuman yli. Suorakaiteen muotoisen käytävän muunto neliön muotoiseksi Suorakulmaisen suuntaissärmiön muotoisen käytävän (hxl) kuvalähteet voidaan laskennassa korvata neliön muotoisen käytävän symmetrisillä kuvalähteillä aiheuttamatta lopputulokseen liian suurta virhettä, jos alkuperäisen käytävän poikkileikkauksen suuremman dimension suhde pie- Kuva 3. Lappeenrannan teknisen yliopiston kirjaston käytävä. 8 Toolilainen 1/2014

9 Kuva 1. Todellinen äänilähde (W) ja samanarvoiset kuvalähteet (Wβn), kun n= 1, 2, 3. nempään on enintään 1,5. Korvaavan neliönmuotoisen käytävän sivun pituus on H o= hxl. Käytävän poikkileikkauksen keskipisteessä sijaitsevan todellisen äänilähteen (W) kuvalähteet ovat muotoa Wβ n, jossa W on todellisen äänilähteen teho, β on pintojen keskimääräinen heijastuskerroin ja n kuvalähteen järjestysnumero, joka ilmoittaa äänisäteen heijastusten lukumäärän. Kun kertaluku n kasvaa kohti ääretöntä, lähestyy todellisesta äänilähteestä laskettujen samanarvoisten kuvalähteiden etäisyyksien keskiarvon ja vastaavan koordinaattiakselilla olevan kuvalähteen etäisyyden suhde arvoa 0,8. Kuvalähteiden siirto koordinaattiakselille Poikkileikkaukseltaan neliönmuotoisen käytävän kaksiulotteisen kuvalähdeavaruuden kuvalähteet on mahdollista liian suurta virhettä aiheuttamatta siirtää koordinaattiakselille diskreetiksi kuvalähdejonoksi, kuva 2. Tehdään seuraava yksinkertaistus. Siirretään koordinaattiakseleilla todellisesta äänilähteestä etäisyydellä nh o olevat kertaluvun n kuvalähteet sekä näiden kuvalähteiden kautta piirretyn neliön kehällä olevat samanarvoiset kuvalähteet koordinaattiakselille, etäisyydelle 0,8nH o todellisesta äänilähteestä. Kuvalähteistä, jotka ovat etäisyydellä H=0,8H o toisistaan, muodostuu koordinaattiakselille suppeneva geometrinen pistelähteiden sarja, jonka summa on 4W S (1 ) Diskreetin kuvalähdejonon muunto jatkuvaksi äänitehojakautumaksi Diskreetti kuvalähdejono voidaan edelleen muuntaa jatkuvaksi äänitehojakautumaksi, jakamalla jokaisen kuvalähteen ääniteho matkalle H, (Rathe 1969). Äänitehojakautuma saadaan nyt muotoon y Bx x H 2 Kertoimen B määrittelemiseksi äänitehokäyrä integroidaan arvosta x=0 arvoon x=8. Tehokäyrän ja positiivisen koordinaattiakselin väliin jäävän pinta-alan on oltava yhtä suuri, kuin kuvalähteiden äänitehosumma S. Integroinnin jälkeen lopulliseksi äänitehokäyräksi saadaan: 1 4W ln y 2 H ( x Vastaanottopisteen äänenpainetason numeerinen ratkaisu NUMO Lasketaan aluksi kuvalähteiden synnyttämä äänen intensiteetti vastaanottopisteessä O, joka on käytävän suuntaisella z-akselilla etäisyydellä a todellisesta äänilähteestä. Tarkastellaan äänitehokäyrän alkiota dx, joka on etäisyydellä r vastaanottopisteestä, kuva 2. Alkion dx ääniteho on: dw = Bx dx 2 2 H x x H ) Alkion synnyttämä äänen intensiteetti vastaanottopisteessä O voidaan laskea yhtälöstä: I dx x H Bx e 4r mr Tekijä e -mr kuvaa ilman vaimennusta, (Hemilä et al. 1991). Yhtälössä m on ilman vaimennuskerroin ja r on äänisäteen kulkema matka. Tehdään muuttujan vaihdos. Vaihdetaan muuttujaksi kulma Ø. Otetaan huomioon myös todellisesta äänilähteestä vastaanottopisteeseen O suoraan tullut äänen intensiteetti. Vastaanottopisteen kokonaisintensiteetti etäisyydellä a äänilähteestä on tällöin: We I 4a ma 2 2 a B tan( ) 4 0 tan( ) Sijoitetaan yhtälöön tekijä B ja sievennetään lauseketta. Vapaassa äänikentässä äänen intensiteettitaso on yhtä suuri kuin äänenpainetaso. Intensiteettitason ja äänitehotason määritelmien perustella voidaan kirjoittaa. H 2 e ma dx 2 1tan ( ) d Toolilainen 4/2013 9

10 Lähteet: Hemilä, S., Utriainen, J. (1991): Värähtelyt ja aallot. Otatieto 878, Hämeenlinna Kuronen, J. (2013): Jatkuvan äänitehojakautuman algoritmi pitkien käytävien äänikenttien mallintamiseen. Väitöstutkimus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2013, Lappeenranta. Kuttruff, H. (1989): Stationäre Schallausbreitung in Langräumen. Acustica, Vol. 69 (1989), Rathe, E.J. (1969): Note on Two Common Problems of Sound Propagation. J. Sound Vib. (1969) 10(3), Kuva 2. Kuvalähdejonon muuntaminen jatkuvaksi äänitehojakautumaksi. ma 2 2 a tan( ) e 4 (ln ) 2 H ma 1tan ( ) L p LW 1110lg tan( ) e d (8) a H (1 ) 0 Yhtälö 8 ilmoittaa äänenpainetason käytävän vastaanottopisteessä, joka on etäisyydellä a todellisesta äänilähteestä. Sisin sulkulauseke voidaan ratkaista esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmalla tai numeerisen integrointiin pystyvällä taskulaskimella. Diffuusittoman äänikentän yhtälö (8) on lähes yhtä yksinkertainen kuin tilastollisen huoneakustiikan perusyhtälö (9), jolla voidaan laskea äänenpainetaso diffuusissa äänikentässä. L p äänenpainetaso vastaanottopisteessä etäisyydellä a äänilähteestä (db) L W äänilähteen äänitehotaso (db) Q äänilähteen suuntatekijä a vastaanottopisteen etäisyys äänilähteestä (m) S tilan vaipan ala (m 2 ) V tilavuus (m 3 ) ã tilan keskimääräinen absorptiokerroin m ilman vaimennuskerroin (m-1) H kuvalähteiden välinen etäisyys (m) β pintojen keskimääräinen heijastuskerroin L L p W Q 4(1 ) 10lg 2 4a S 4mV Tulokset Kuvassa 4 on esitetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjaston käytävällä mitatut A-äänitasot sekä kaupallisella AKURI-ohjelmalla, tilastollisella huoneakustiikan yhtälöllä (9) sekä johdetulla NUMO-yhtälöllä (8) saadut arvot. Kuvasta havaitaan, että NUMO-yhtälöllä lasketut arvot vastasivat erittäin hyvin mitattuja sekä tarkalla AKURI-ohjelmalla laskettuja arvoja. Tilastollisen huoneakustiikan yhtälön tulokset poikkesivat mitatuista, koska käytävään ei synny teorian olettamaa diffuusia äänikenttää. Lisätietoja: Kuva 4. Kirjaston käytävän mitatut ja lasketut A-äänitasot. 10 Toolilainen 1/2014

11 Tiina Sola-Jalli Kollega työpöytänsä ääressä MIRKA AIRESVUO Toolilaisen uusi päätoimittaja Kollegat Mirkasta: analyyttinen, tehokas, tyylikäs ja luotettava. Syntymäaika ja -paikka: Joensuu. Asuinpaikka ja -tapa: 50-vuotias omakotitalo Lappeenrannassa. Onneksi mieheni on rakennusmestari, joten puramme milloin seinää, milloin lattiaa eli voisi sanoa, että remontoinnista on tullut harrastus. On mielenkiintoista nähdä, mitä mistäkin löytyy; esimerkiksi lattian alle timpuri oli piilottanut tupakka-askin, Vinetto-pullon ja vuoden -65 pennin. Perhe: Aviopuoliso ja yhteensä 7 lasta. Meidän kanssamme asuu tyttäreni Elsa ja poikani Eetu. Koulutus: Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1988 ja filosofian lisensiaatti Jyväskylän yliopistosta Ammatti ja toimipaikka: Suomen kielen lehtori, Saimaan AMK Kuvaile nykyistä työtäsi. Opetan insinööriopiskelijoille suullista ja kirjallista viestintää, tarkastan opinnäytetöiden kieliasun sekä kypsyysnäytteet. Työnkuvaan on uutena tullut suomen kielen opettaminen ulkomaalaisille. Mikä on työssäsi mukavaa? Se, kun opiskelija oivaltaa, että viestintätaidot ovat olennainen osa insinöörin ammattitaitoa. Tällöin palautteessa lukee esimerkiksi: Opin paljon tärkeitä asioita, joita voin varmasti hyödyntää työelämässä. Entä työsi stressitekijät? Opinnäytetyösuma, joka yleensä ajoittuu kevääseen. Luen oppareita mielelläni mutta silmät eivät kestä liikaa kerralla. Mikä oli haaveammattisi pikkutyttönä? Kampaaja. Vietin lapsuuteni Hulda-mummon parturi-kampaamossa. Sinulla on toimittajatausta. Kertoisitko siitä? Opiskeluaikana työskentelin kesätoimittajana kaupunkilehdessä, ja graduvaiheessa sain vakipaikan Annasta. Kymmenisen vuotta sitten otin virkavapaata ja virkistäydyin sanomalehdessä. Toimittajaurasi mieleenpainuvin haastattelu? Milloin ja missä se tapahtui? Nuorena kesätoimittajana aikamoisen salapoliisityön ansiosta löysin ainoana suomalaistoimittajana kirjailija John Updiken lomapiilostaan Savonlinnasta. USA:han palattuaan hän kirjoitti matkastaan New Yorkeriin. Artikkelissa hän kertoi, ettei ollut viihtynyt Suomessa ja että hän oli tuntenut olonsa kotoisaksi vain kaksi kertaa: nuoren Ingrid Bergmanin näköisen toimittajan haastattelussa ja päästyään vihdoin Helsingissä McDonald siin. Kuvaajana sillä keikalla muuten oli nykyinen rehtori Anneli Pirttilä! Myimme jutun aika moneen lehteen. Ainutlaatuisia kokemuksia ovat myös olleet Dustin Hoffmanin haastattelu Lontoossa ja presidentti Koiviston itsenäisyyspäivän vastaanotto. Mikä kirja on yöpöydälläsi juuri nyt? Luen joka ilta dekkareita mutta juuri nyt poikkeuksellisesti norjalaista huumoria: Magne Hovdenin Viisuviikingit. Olet hyvän ruuan ystävä. Tämän hetken lempiruokasi ja -juomasi? Grillataan pöydässä Raclettegrillillä hetken pakasteessa olleita ohueksi siivutettuja, hyvin marinoituja naudanpaistisuikaleita ja porkkana- ja kukkakaaliviipaleita, samalla paistetaan grillissä maukkaita juustoannoksia, jotka sulaneena kipataan rosmariiniperunapuolikkaiden päälle. Juomaksi täyteläistä punaviiniä. Millaista musiikkia kuuntelet? Radio Rock tai Radio City. Mitä yleensä teet työpäivän jälkeen? Lähden Minni-koiran kanssa lenkille. Mitä hajuvettä käytät? Flower by Kenzo Eau de Toilette. Pikkupaheesi? Haen joka aamu Kielikeskuksen automaatista Cafe Latten, vaikka siitä tulee hiki. Olet energinen ja positiivinen. Mikä on mottosi? Elämä on mielenkiintoista! Näin ajattelen, oli kyse sitten pelottavista tai iloisista asioista. Minkälaisia ajatuksia sinulla on uudesta pestistäsi Toolilaisen päätoimittajana? Mikä motivoi sinua kirjoittamaan ja hankkimaan juttuja? Haluan, että Toolilaisessa on kaikenlaisia juttuja kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen aloilta. Meitä on toimituskunnassa vain neljä vakituista jäsentä ja tiedämme vain omien oppilaitostemme asiat. Niinpä, jotta eri ammattikorkeakoulujen hyvät käytänteet, kiinnostavat hankkeet ja innovaatiot saadaan kollegoiden tietoon ympäri Suomen, toivonkin, että toolilaiset ottaisivat yhteyttä minuun, toimitussihteeriin tai keneen tahansa toimituskunnan jäseneen, niin varataan lehdestä tila artikkelille! Liian korkeaa kynnystä ei pidä pelätä; kaikki tekstit viimeistellään ennen painoon lähettämistä, kuten lehden toisella aukeamalla todetaan: Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. Tärkeintä on saada juttuja ympäri Suomea kaikkien toolilaisten luettavaksi. Juttujen kirjoittaminen on mielenkiintoista, samoin niiden lukeminen. Toolilainen 1/

12 Kauko Kallio Eko-talon teko Koska jokainen tarvitsee kodin, rakentaminen on ihmisille aika oleellinen juttu. Asumisessa energian käyttö on suurin kustannus. Kysyimme Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäälliköltä, Seppälän Pekalta, miten energiapihi talo tehdään. Kysyttiin vähän muutakin aiheeseen liittyvää keskustelun lomassa. Ja näin Pekka vastasi. Tukholmaan rakennetaan Ruotsin korkeinta 7-kerroksista puukerrostaloa ja se suojataan hissillä nousevalla suojateltalla. ll Rakennuselementit puretaan rekkakuormasta k siltanosturilla t ill teltan sisällä. Työmaavaiheessa kuivaketju k ei katkea. Voisiko tällainen suojausjärjestelmä olla käytössä myös Suomessa? Kuva Pekka Seppälä. Mitä tarkoittaa matalaenergiatalo kansanomaisesti kerrottuna ja miksi niitä halutaan rakentaa? Edellisissä määräyksissä matalaenergiataso määriteltiin tarkalleen: rakennuksen lämpöhäviö on < 85% määräysten vähimmäistasoista. Nykyisissä määräyksissä matalaenergia -määrite pohjautuu käyttöön otettuun E-lukuun, joka sisältää rakennuksen erienergiatarpeen lisäksi käytetyn energiaympäristöystävällisyyden. Yleensä matalaenergialla ymmärretään määräysten minimitasoa 25 % alhaisempi E-luku. Rakennuttajien energiatehokkuus valinnat perustuvat sekä ekonomisiin että ekologisiin näkökantoihin. Viestimme on selkeä: Säästä luontoa ja rahaa! Mitä sitten tarkoittaa nollaenergiatalo myös kansanomaisesti? Määräykset eivät passiivi- ja nollaenergiatasoa tunne, mutta tutkijoiden esittäminen akateemisten arvailujen mukaan lähes nollaenergiataso saavutetaan kun E-luku on < 35 60, kun määräysten vähimmäistason E-luku tyypillisesti vaihtelee talon lämmitettävästä nettopinta-alasta riippuen välillä Passiivitalon määrite perustuu saksalaisen Passivihaus Institut -määritteeseen, minkä suora soveltaminen Suomen olosuhteisiin on melko ankaraa. Pohjoismaissa on luotu oma suositus passiivitalolle. Lämmitys- ja jäähdytysenergian tarve < kwh/m2/v, ulkovaipan ilmanpitävyys <0,6 1/h ja primäärienergian tarve alle kwh/m2/v. Pienimmät luvut koskevat Etelä-Suomea ja suurimmat Pohjois-Suomea. Onko se realistinen tavoite Suomessa ja mistä malli? Vaatiiko nollaenergiatalo jotakin uutta ja erilaista energia-, tariffi- tai säätöpolitiikkaa vai pannaanko vain enemmän villaa seiniin? Mielestäni ei ole taloudellisesti realistista rakentaa Suomeen tänä päivänä lähes nollaenergiataloja. Mutta me voimme tehdä taloja, joissa on muuntojoustavuus, tuunattavuus, lähes nollaenergiatasolle. Malleja löytyy esim. Saksasta ja Ruotsista. Energian verkkoon syöttötariffin käyttöönotto selvästi nopeuttaisi nollaenergiarakentamista. Toinen tärkeä kehityspolku on aurinko ja muiden ns. uudisenergioiden varastointi. Nyt uutisoitu aurinkoenergian muuntaminen kaasuksi on suuri mahdollisuus parantaa uudistuvien energioiden hyödyntämismahdollisuuksia. Nykylähtökohdista pientalon aurinkosähkön hyödyntämismahdollisuus on hyvin rajallinen, kun mitoituskuormana on talon sähkön peruskuorma W. Jos asennetaan esim 6 kwp aurinkosähköjärjestelmä, niin vain reilut 10 % ko. tuotosta voidaan hyödyntää talossa ja loput myydään 1 5 c/kwh, kesäajan pörssihinnalla verkkoon. Valitettavasti saavutettu vuosituotto jää pienemmäksi kuin investoinnin korkomeno vuodessa, ts. takaisinmaksuaika nykyehdoilla on ääretön. Miten paljon enemmän nollaenergiatalo maksaa kuin nk. tavallinen nykytalo? Kuinka kauan taloa pitää asua, jotta hintaero saadaan takaisin alentuneiden energiakustannusten muodossa? Onko joitakin muita kustannuksia, joista etua tulee ja syntyykö kustannuksia, joista etu kaventuu? Lähes nollaenergiatalon takaisinmaksuaika on todella pitkä, joskus pitempi kuin talon elinkaari. Suositeltavaa on investoida kustannustehokkaaseen, lämpöhäviötasoltaan ja E-luvultaan alle 70% määräysten vähimmäistasosta olevaan taloon ja varmistaa, että talossa on tuunausmahdollisuus lähes nollaenergiatasolle myöhemmin tekniikan halpuessa. Tällöin pientalon perusinvestointi voisi olla n ja takaisinmaksuaika jopa alle 5 vuotta. Tuunatun nollaenergiatalon hinta määräytyy tekniikan hintakehityksestä, joka määrittelee tuunauksen ajankohdan 5, 10 vai 15 vuotta eteenpäin! Paremman energiatehokkuuden tavoittelussa lisäinvestoinnit pitää osata kohdistaa tehokkaimpiin paikkoihin. Energia-arkkitehtuuri luo perustan talon energiatehokkuudelle. Tilankäytön tehokkuus, varjostukset, massan muoto ja materiaalivalinnat vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen. Talotekniikalla on suuri merkitys energiatehokkuuden parantamisessa. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto ja sähkönkulutus sekä energialähteen ja lämmitysjärjestelmän vaikuttavat osaltaan lopputulokseen. Talon rakenteissa tulee panostaa oikeisiin kohtiin. Seinän eristepaksuuden kasvattaminen yli 300 mm ei yleensä ole kustannustehokasta. Yläpohjassa eristepaksuutta on kustannustehokasta kasvattaa jopa 600 mm. Ikkunoissa ja ovissa optimi u-arvot ovat noin 0,7..0,8 luokkaa. Ulkovaipan ilmatiiveys on yksi kustannustehokkaimmista toimenpiteistä. Tavoiteltava ilmanpitävyys q50 voisi olla < 0,6 1/h. 12 Toolilainen 1/2014

13 Onko mahdollista, että jatkuvasti kasvavien katto- ja seinärakenteiden ja eristyspaksuuksien kautta rakennusten homevaarat kasvavat? Onko olemassa patenttiratkaisua, joilla homeongelmat saadaan kuriin? Onko huono suunnittelu, vastuuton rakentaminen vai puutteellinen valvonta suurin syntipukki em. pulmiin? Homevaurioita voi syntyä, jos eristepaksuuksia kasvatetaan aivan yltiöpäisesti. Lisäksi tilannetta pahentaa, jos rakenneratkaisut eivät ole rakennusfysikaalisesti toimivia tai jos rakenteen annetaan kastua rakennusvaiheessa tai jos rakennusta käytetään ja huolletaan väärin. Kuivaketjun katkeamiseen on monia syitä, jotka vaihtelevat hankekohtaisesti. Jokainen edellä olevista voi aiheuttaa kosteusongelman. Kysymyksen listan alkupäähän voisi lisätä laadukkaan tilaamisen (sitä saa mitä tilaa!) ja loppupäähän rakennuksen huollon ja käytön. Koko ketjun heikoin lenkki määrittää lopullisen laadun. Onko suunnittelussa riittävät määräykset, standardit ja säännöt olemassa? Vai saako suunnittelija sooloilla? muoto Rakentamista säätelevät määräykset eivät ole kirveenhakattuja lopullisia totuuksia. Mitä nopeammin halutaan muutoksia esim. energiatehokkuudessa, sitä nopeammassa tahdissa tulee määräyksiä päivittää. Kuitenkin on muistettava, että määräykset ovat vain vähimmäistason perälauta. Parempaa laatua saa tehdä ja se on myös pääsääntöisesti järkevää. Suuri haaste on suunnittelun ja toteutuksen osaaminen. Materiaali ja laiteteollisuudelle muutosvauhti on myös suuri haaste ja mahdollisuus. Rakentamisen laatu on kovin kirjavaa ja rakennusvirheistä on vaikea saada korvauksia monista syistä. Onko aika määrätä viranomaistaholta, että jokaisen rakentajan tulee asettaa takuuaikainen vakuus jokaiselle rakentamalleen kohteelle teollisuuden rakentamisen tapaan? Joku on jossakin tällaisen heittänyt ilmaan. huolto Ylläpito Jo nykyään edellytetään asuntokauppalain mukainen rakennusaikainen ja takuuaikainen vakuus. Lisäksi edellytetään ns. suorituskyvyttömyysvakuus, jonka olemassaolon varmentaa rakennustarkastus valituskokouksessa. Varmaan kehittämistä on tässäkin asiassa. Tulevaisuuden talon laatupolku Suomessa kasvaa ennätysmäärä puuta, mutta puukerrostaloja tehdään paljon vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Miksi? Eikö niitä osata suunnitella vai ovatko ne kalliimpia? Vai onko betoniteollisuus jarrumiehenä/määräilijän asemassa? Suomessa todella tehdään hyvin vähän puukerrostaloja. Syitä on varmaan monia. On totuttu tekemään betonista kerrostaloja. On kehittynyt tehokas betonielementtiteollisuus. Suunnittelijat ja työmaahenkilökunta on koulutettu suunnittelemaan ja tekemään taloja, joiden toteutukseen betoni soveltuu paremmin kuin puu. Puurakentamisen tuotteistamisessa on vielä kehitettävää. Viime vuosina on kehitetty puupohjaisia tuotejärjestelmiä, jotka parantavat puurakentamisen kilpailukykyä. Kun määräyksiin tulee energiatehokkuuden rinnalle hiilitehokkuus ja resurssitehokkuus, niin uskoisin materiaalien välisen kilpailun tasoittuvan suhteessa nykyhetkeen. Kaavoituksella ei pitäisi suosia mitään rakennusmateriaalia erityisesti, tuotteen hyvyys ja kilpailukyky tulee ratkaista voittajat. Energiankulutusta voidaan pienentää huomioimalla valintoja seuraavan laatupolun mukaisesti. Valintoja ei tule tehdä kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella! Tontin valinta koko ilmansuunnat Talotekninen suunnittelu ja energiamuotojen valinta takaisinmaksuaika taloautomaatio hybridit oma aktiivisuus uusiutuvat energiat Rakenteet materiaali U-arvot ilmanpitävyys Energia-arkkitehtuuri aurinkoenergia tilatehokkuus massoittelu varjostukset suuntaukset muuntojoustavuus hallittu käyttö Energiaviisaus lisääntyy ja lopputuloksen laatu paranee PERUSTANA ENERGIAVIISAAT MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE Mitä kohentaisit/muuttaisit rakennusalan koulutuksessa Suomessa? Koulutuksen suuri haaste on rakentamiseen kohdistuvat ympäristöpäästövaatimukset ja energiatehokkuuden parantaminen. 35 vuoteen ei ole tapahtunut niin suuria muutoksia tällä alalla, mitä nyt on tapahtunut ja tulee tapahtumaan lähivuosina. Koulutuksen haasteena on pysyä opetuksessa kehityksen mukana ja pystyä kouluttamaan osaajia tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuuden osaajien tulee hallita perinteisten insinööritaitojen lisäksi yhä paremmin esim. rakennusfysiikkaa ja energialaskentaa. Tiimityöskentelytaitoja rakennuttamisen, arkkitehtuurin, rakennesuunnittelun ja talotekniikan, työmaan sekä loppukäyttäjän välillä tulee oppia nykyistä enemmän. Pientaloissa energia-asiat ovat kovasti pinnalla keskusteluissa ja lehdissä. Kuinka liikekiinteistöjen energia-asiat makaavat? Kiinnitetäänkö niihin huomiota eri tavalla? Rakennetaanko niistä matalaenergiataloja tai nollaenergiaratkaisuja? Pientalojen energiatehokkuuskonseptit poikkeavat selkeästi liike- ja toimistorakennusten konsepteista, joissa talotekniikan ja automaation merkitys korostuu enemmän kuin asunnoissa. Esimerkiksi kauppakeskuksissa kylmälaitteiden energiantarve voi olla samaa suuruusluokkaa kuin lämmitys. Järkevästi ohjaamalla voidaan kylmälaitteiden tuottama hukkalämpö hyödyntää lämmitykseen. Toimistotiloissa tietokoneiden ja muiden laitteiden sekä valaistuksen ja jäähdytyksen osuus energiankulutuksesta on suuri. Niistä syntyvä hukkalämmön hyödyntäminen vaikuttaa merkittävästi rakennuksen lopulliseen energiatehokkuuteen. Liike- ja toimistorakennuksissa mietitään myös ns. lähes nollaenergiaratkaisuja. Tehokkaimmat toimenpiteet kohdistuvat edellä kuvattaviin talo- ja automaatioteknisiin ratkaisuihin. Ulkovaipan ilmanpitävyydellä on suuri vaikutus lopputulokseen, mutta ulkovaipan lämmöneristykselle ei ole niin suurta merkitystä mitä sillä on pientalotuotannossa. Rakennusvalvonta Toolilainen 1/

14 Äänestä toolilaisia OAJ:n valtuustoon! Ennakkoäänestys netissä : Uurnavaalit oppilaitoksissa Miksi jokaisen toolilaisen kannattaa äänestää SKO/LEO/TOOL-vaaliliittoon kuuluvaa ehdokasta? Syy on se, että tämän vaaliliiton saamien äänien perusteella ratkeaa, kuinka monta paikkaa vaaliliiton ehdokkaat saavat OAJ:n ammatillisen opetuksen kiintiöstä. Kiintiössä on 33 paikkaa. Miksi on tärkeää, että TOOLin edustaja tai edustajia valitaan valtuustoon? On äärimmäisen tärkeää, että Suomen ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan näkemykset tulevat esiin OAJ:n valtuustossa, koska siellä tehdään linjauksia tulo- ja palkkapolitiikasta sekä koulutuspolitiikasta. TOOLin jäsenyhdistysten kannattaa olla aktiivisia sekä ennakkoäänestyksen että uurnavaalin aikaan. Uurnavaalit ovat oppilaitoksissa TOOL tulee palkitsemaan yhdistyksiä korkeasta äänestysaktiivisuudesta. SKO/LEO/TOOL -vaaliliiton ehdokkaat OAJ:n valtuustovaalissa 2014 Hietalahti Lauri Sähkövoimatekniikan lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu Repo Pasi Jyväskylä Fysiikan lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tarmokasta Toolilaista edunvalvontaa. Monivuotisella puheenjohtajakaudellani Tool Tampere ry:ssä ja pitkällä työurallani olen oppinut, että työelämä on välillä erittäin raadollista, kylmää ja kuluttavaa. Hankalia tilanteita varten tarvitaan vahva ammattiyhdistys jäsentensä tueksi tiukkoihin tilanteisiin. Omaan paljon kokemusta yhteisten asíoiden hoitamisesta niin omassa työyhteisössä, paikallistoiminnassa, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Kuitenkin tuore valinta valtuustoon. En haihattele, mutta visioin ja toteutan. Pidän paineesta, kantti kestää ja seison sakkini edessä. Lindfors Kirsi Loppi Insinööri (ylempi amk) Päätoiminen tuntiopettaja Hämeen ammattikorkeakoulu Pitkä kokemus insinöörikouluttajana ja edunvalvonnassa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti antaa näkökulmaa myös OAJ-valtuustotyöhön. Tasa-arvoiset työn tekemisen edellytykset pitää taata. Työsuojeluvaltuutettuna haluan kehittää palkkauksen ja työehtojen lisäksi jaksamiseen liittyviä ratkaisuja. Toimin tehokkaasti paineenkin alla, olen yhteistyökykyinen, mutta kuvia en kumarra. Varteva Jarno Tekn. Lis. Sähkötekniikan yliopettaja Metropolia ammattikorkeakoulu oy, Helsinki Olen aktiivisesti mukana paikallisessa edunvalvonnassa ja pyrin vaikuttamaan asioihin myös koko Suomen tasolla. Hyvin pitkä kokemus opettajana insinöörikoulutuksessa, mutta OAJ valtuustoon toisin tuoretta, rohkeata verta. Ryhdyn rivakasti asioihin ja en epäröi puuttua haasteisiin. Olen positiivinen ja puristusta kovastikin kestävä lujayksilö. Muistathan äänestää! Östman Leif Maxmo Överlärare i byggteknik Yrkeshögskolan Novia Äänesi on tärkeä! Viktigt att TOOL:s röst hörs i OAJ. Tärkeä että TOOL:in ääni kuuluu OAJ:ssa. 14 Toolilainen 1/2014

15 Kari Kallioharju, lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu / Talotekniikka Valaistuksen energiatehokkuus Suomessa ja maailmalla Valaistus kuluttaa noin viidenneksen maapallon sähköenergiasta, mutta sen energiansäästöpotentiaali on merkittävä. Suurimmat energiansäästöt saavutetaan energiatehokkailla lamppu- ja valaisinvalinnoilla ja tarpeenmukaisella ohjauksella. Esimerkiksi hehkulamppujen poistuminen markkinoilta on puolittanut kotitalouksien sähköenergian kulutuksen muutaman viime vuoden aikana. Parantuvan energiatalouden lisäksi uusi valaistustekniikka takaa yleensä aina laadultaan paremman valaistusratkaisun. Keinovaloa pidetään maailmanlaajuisesti kehityksen mittarina, joka on nyky-yhteiskunnan toiminnan kannalta elinehto. Koska keinovaloa alkaa löytyä jo lähes maapallon joka kolkasta, kuluttaa se myös merkittävän määrän energiaa - kokonaisuudessaan noin viidennes maapallon sähköenergiasta kuluu valaistukseen (kuva 1.). Meillä Suomessa valaistukseen kuluu energiaa vielä keskimääräistäkin enemmän. Esimerkiksi sairaaloissa ja muissa kiinteistöissä, joissa valaistus on merkittävässä roolissa, saattaa valaistus haukata jopa yli 50 prosenttia vuosittaisesta sähköenergiasta. Kulutus on laskenut Voimassa olevat rakentamismääräyksemme eivät juuri kannusta tai ohjaa modernin ja energiatehokkaan valaistuksen suunnitteluun ja toteutukseen, mutta yleisellä tasolla viimeisen vuosikymmenen aikana kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset ja kuluttajien muuttuneet asenteet ovat kuitenkin vaikuttaneet valaistuksen energiankulutukseen - kulutus on selvästi laskenut. Kotitalouksissa jo pelkkien hehkulamppujen vaihtuminen energiatehokkaampiin lampputyyppeihin on puolittanut kotitalouksien valaistukseen kuluvan sähköenergian määrän muutaman viime vuoden aikana. Kodin valaistuksen kuluttama sähköenergian osuus on nykyisellään enää alle 10 prosenttia kodin kokonaissähköenergiankulutuksesta. Tarpeenmukainen valaistuksenohjaus Nykyisessä rakennuskannassamme käytössä olevan valaistuksen energiansäästöpotentiaali on hyvin merkittävä, tyypillistä vanhaa kiinteistöä saneerattaessa valaistus- ja ohjaustekniikan uusimisella voidaan parhaimmillaan saavuttaa valaistuksen kohdalla jopa yli 80 prosentin sähköenergiansäästö. Energiatehokkuutta parannettaessa kohteeseen valittava lamppu- ja valaisintekniikka on merkittävässä roolissa, mutta vielä tärkeämpää on toteuttaa kohteeseen tarpeenmukainen valaistuksenohjaus. Valaisin- ja lampputekniikan uusimisella voidaan saavuttaa yleensä noin 30 prosentin säästöt, loput energiansäästöstä - noin prosenttia - saavutetaan ohjauksen, eli muun muassa valaistuksen säädön ja automatisoinnin avulla. Valaistuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa myös muun muassa valaisinten sijoittelulla ja valaistavien tilojen pintamateriaalivalinnoilla. LED- ja energiansäästölamput Kuten jo aiemmin mainittiin, voidaan valaistuksen energiatehokkuutta kotona parantaa esimerkiksi vaihtamalla vanhojen hehku- ja halogeenilamppujen tilalle energiataloudellisempia LED- ja energiansäästölamppuja. LED- ja energiansäästölamppujen ominaisuudet ovat nykyisellään melko yhteneviä sekä energiankulutuksen että valon laadun osalta. Muita ominaisuuksia tarkasteltaessa LEDit sopivat paremmin kylmään ympäristöön ja tiloihin, joissa valojen pitää syttyä heti täyteen valotehoon tai joissa valoja sytytellään usein. Energiansäästölamppu ei toimi kylmässä juuri lainkaan, ei kestä jatkuvaa sytyttelyä ja syttyy muutenkin hitaasti, mutta on nykyisellään usein vielä LED-lamppua edullisempi vaihtoehto. Jos kodin valaistuksen energiatehokkuutta halutaan parantaa valaistustasoa säätämällä, tulee sekä LED-lamppujen että energiansäästölamppujen kohdalla huomioida, että lamppujen tulee olla himmennettäviä - himmennettävyys on erillinen ominaisuus, joka on kirjattu lisämerkinnällä lamppupakkaukseen. Päivänvaloa unohtamatta Valaistuksen energiatehokkuutta parannettaessa on tärkeä ymmärtää, ettei energiatehokkuutta saa koskaan parantaa näköergonomian, terveyden tai turvallisuuden kustannuksella. Valaistuksen energiatehokkuutta kasvatettaessa tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että valon määrä, väri ja värintoisto säilyvät ennallaan tai vähintäänkin riittävän hyvinä. Energiatehokkuutta pohdittaessa tulee huomioida myös päivänvalon hyödyntämisen tehostamismahdollisuudet. Päivänvalo on ilmaista ja sen vaikutukset sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnillemme ovat kiistattomia. Päivänvalo muun muassa pitää mielemme virkeänä ja sisäisen kellomme tahdissa. Päivisin ikkunoista tulevaa valoa kannattaa siis hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Kuten voidaan havaita, on valaistuksen energiatehokkuus monien tekijöiden summa. Valaistustekniikka on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kehittynyt merkittävästi ja nykyiset energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat valaistusta ja valaistuksen energiankulutusta terveellä tavalla oikeaan suuntaan. Valaistuksen kohdalla kannattaa vielä pitää mielessä, että hankittaessa uusi, energiatehokas valaistus, on se yleensä myös laadullisesti parempi ja elinkaarikustannuksiltaan edullisempi kuin vanha ratkaisu. Maapallon sähköenergiankulutuksen jakautuminen. Kuva 1. Valaistus kuluttaa noin viidenneksen maapallon sähköenergiasta. Toolilainen 1/

16 Timo Sihvo teksti ja kuvat Yrittäjyysoppia aurinkoautokatoksesta Tomi Paajanen katkaisemassa syöksytorvea oikeaan mittaansa. Rakennusalan työllisyystilanne ei ole kovin hyvä, ei edes Kaakonkulmalla huolimatta useista itäturistien ostovoimaan perustuvista kauppakeskus- ja kylpylähankkeista. Sen ovat huomanneet myös Saimaan AMK:n rakennustekniikan opiskelijat, kun kesätyöpaikkaa alalta ei ole helppo löytää. Ja juuri rakennusalalta pitäisi kesätyö löytää, sitä edellyttää opintoihin sisältyvä 30 opintopisteen laajuinen ammattitaitoa edistävä harjoittelu. Siinä on kaikkein suurin syy Saimaan rakentamistekniikan opiskelijaosuuskunnan perustamiseen kesällä Jo ammattitaitoa edistävän harjoittelun nimi kertoo, että kyse on ennen kaikkea oppimisesta ja ammattitaidon kehittymisestä. Toki hyvä syy työnteolle on myös raha: osuuskunta maksaa jäsenilleen palkkaa ulkopuolisille tehdystä työstä. Ammattikorkeakoululta toiminnalle täysi tuki Alku oli nopea. Toukokuussa ensimmäiset osuuskunta-aktiivit selvittivät perustamisen vaatimaa byrokratiaa. Kesäkuussa oltiinkin jo sitten tositoimessa maalaamassa vanhoja rakennuksia aina Savonlinnaa myöten, vaikka kaupparekisteriin osuuskunta on merkitty vasta heinäkuussa. Kaikista tarjouslaskennan ja sopimusneuvottelujen kiemuroista ei nuorten miesten ja naisten ihan yksin tarvitse selvitä, sillä Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa toiminnalle täyden tuen. Osuuskunta on saanut oman toimiston koululta ja lehtori Ilkka Paajanen on alusta saakka toiminut osuuskunnan mentoriopettajana. Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala Varsinaisen tulikasteensa osuuskunta sai syys lokakuussa, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto tilasi siltä aurinkoautokatoksen pystytyksen. Aurinkoautokatos on nimensä mukaisesti aurinkopaneeleilla katettu autokatos, tai oikeastaan kaksi erillistä katosta. Katosten alla on pysäköintipaikat 44 autolle ja sähköä yliopiston verkkoon puskee 432 paneelia. Auringon paistaessa nousee autokatosten sähköntuotto yli sadan kilowattitunnin. Kun mukaan lasketaan yliopiston katolle jo asennetut sekä ensi kesänä seinälle asennettavat paneelit, muodostuu niistä yhdessä Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala yli 200 kilowatin maksimiteholla. Edelle menee ainoastaan Salon Astrum-liikekeskuksen vasta valmistunut aurinkovoimala, jonka paneelit tuottavat sähköä yli 300 kilowatin maksimiteholla. Tarjouslaskentaa, aikatauluja ja työsuunnittelua Mutta annetaan asiantuntijoiden itse kertoa, mitä aurinkoautokatos oikein opetti. Kolmatta vuotta insinööriksi opiskeleva Joni Reponen sen tietää; hän on yhdessä luokkatoverinsa Tomi Paajasen kanssa vastannut hankkeen tarjouslaskennasta, aikatauluista ja työsuunnittelusta. Kaiken kukkuraksi he ovat toimineet kymppeinä itse työssä, johon toki osallistui paljon isompikin joukko nuoria naisia ja miehiä osuuskunnasta. Kokemus oli hyvä, kertoo Reponen. Ensin joutui tarjousvaiheessa kuvittelemaan ja kuvaamaan kaikki työvaiheet huomioiden työturvallisuus ja muut tekijät. Kun sitten kaikki tosiaan sujui suunnitellusti, oli se hyvin palkitsevaa. Hanke syvensi Reposen mukaan monia sellaisia insinöörin taitoja, joiden opiskelu koulussa muuten jää vähälle. Urakkaneuvottelut ja työmaakokoukset jäivät oppituntien harjoitustilanteita paremmin mieleen, kun osallistui niihin pääurakoitsijan edustajana. Sama päti myös kustannuslaskentaan: oli eri asia tehdä todellista tarjousta kuin oppikurssiin sisältyvää harjoitusta. Reponen toimii myös osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana, ja siinä roolissa hän on oppinut puolessa vuodessa yrittäjyyttä ja yrityksen hoitamista enemmän kuin muuten luultavasti oppisi koko opintojensa aikana. Kohti asiantuntijuutta Osuuskunnan mentoriopettaja Ilkka Paajanen näkee asian Aurinkopaneeleita asentamassa. pitkälti samalla tavalla. Hän kuvaa osuuskuntatoiminnan oppimisprosessina, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kasvaa asiantuntijana. Tärkeimmät teemat ovat asiakkuuden hoitaminen ja yrittäjyyskasvatus. Hän on huomannut osuuskuntatoiminnan jatkuvaksi kasvamisprosessiksi myös itselleen. Paajanen uskaltautuu pyydettäessä nimeämään myös suurimman osuuskuntatoiminnan koululle asettamista haasteita. Se on avoin aikataulunkäyttö: mentoriopettajan on oltava tarvittaessa osuuskunnan tukena tarjouslaskennassa ja kaikessa muussakin, missä tukea tarvitaan Ei saa laittaa uimataidotonta yksin kylmään veteen räpiköimään, tiivistää hän. Haasteena avoimet aikataulut Avoimet aikataulut ovat haaste myös niille opettajille, joiden kursseihin osuuskunnan hanke liittyy. Tästä esimerkkinä on työturvallisuus, Reposen ja Tomi Paajasen tehtävänä oli selvittää koko pystytystyön turvallisuushaasteet. Nyt kun katokset ovat jo pystyssä, on asiaa käsittelevä Työturvallisuuskurssi vasta alkamassa. Tässä tapauksessa haasteeseen vastattiin sillä, että työturvallisuuskurssin opettaja Timo Sihvo toimi myös pystytystyön työnjohtajana ja siinä roolissa hän sekä valvoi turvallisuutta että kävi jatkuvaa turvallisuuskeskustelua 16 Toolilainen 1/2014

17 Katto-orsien Ktt asentamista. it pystyttäjien kanssa jo tarjouslaskentavaiheessa. Reponen ja Paajanen voivat jälkikäteen hyödyntää kurssin harjoitustöinä laatimansa riskiarvioinnit ja turvallisuussuunnitelmat. Ei osuuskuntaa toki telakalle vedetä talveksikaan. Reposella ja Paajasella on nyt marraskuun päivien pimentyessä aikaa hieman hengähtää, mutta muut osuuskunta-aktiivit puurtavat koko ajan tarjouslaskennan ja pienten töiden kimpussa. Aurinkovoimalan pystyttäjät ovat kyllä valmiina, mitä haasteita tulevaisuus osuuskunnalle sitten tarjoaakaan. Aurinkopaneelit on asennettu ja katokset k ovat räystäskouruja ä vaille valmiit. Toolilainen 1/

18 Kuva: Koljonvirran vauhtipyörä ry MAATALOU -KONEIDEN H Entisaikoina maataloustyöt tehtiin käsivoimin, sitten tulivat hevosvetoiset työkoneet ja viimeisimpänä kehityksenä omalla moottorilla toimivat työkoneet. Kuvat: Jaakko Viitala 18 Toolilainen 1/2014

19 USTYÖN JA HISTORIAA Toolilainen 1/ Kuva: Koljonvirran vauhtipyörä ry

20 Pirkko Harsia yliopettaja, sähköinen talotekniikka Kiinteistöjen energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät uutta osaamista Suomessa käynnistyi 10 vuotta sitten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä rakentamista ohjaavien säädösten muutostyö. Taustalla on useita EU-direktiivejä sekä tavoite pienentää rakennusten aiheuttamia päästöjä. Tuloksena oli aluksi vuonna 2007 rakennusten ET-luku ja energiatodistukset. Viime vuosien aikana ET-luvusta siirryttiin E-lukuun ja uusittiin energiatodistuslainsäädäntö. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet merkittävästi uudisrakennuksien rakenteisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Viime vuonna annettiin myös YM:n asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Säädöksiä on muutettu hyvin nopeassa tahdissa ja lisää muutoksia on tulossa. Kaikilla näillä muutoksilla on ollut vaikutus sekä rakennusvaiheen ratkaisuihin että myös kiinteistö- ja huoneistokauppaan. E-luku Nykyisen E-luvun laskentaperiaate ja erityisesti käytettävät energiakertoimet ovat herättäneet paljon keskustelua. Laskentamenetelmässä on myös ristiriitaisuuksia ja painotuksia, jotka eivät välttämättä ohjaa tekemään energiatehokkaita kokonaisratkaisuja. Kuvassa 1 on esitetty laskentaan mukaan otettavia energiatarpeita ja lähteitä. Samaa laskentaperiaatetta käytetään myös energiatodistuksissa. Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja Kuva 1: E-luvun perustana olevan ostoenergian laskenta. Lähde: Ympäristöministeriön asetus 5/13 rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta. Energiatehokkuusvaatimukset ja direktiivit Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä sitoumuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %:lla, uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 %:iin energian loppukulutuksesta sekä ohjeellisena energiatehokkuuden parantaminen 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on annettu siis useita direktiivejä. 20 Toolilainen 1/2014

ABSORPTIOMATERIAALIN VAIKUTUS PITKIEN KÄYTÄVIEN A-ÄÄNITASOON Akustiseen peilikuvateoriaan perustuva äänikentän eksplisiittinen laskentamenetelmä

ABSORPTIOMATERIAALIN VAIKUTUS PITKIEN KÄYTÄVIEN A-ÄÄNITASOON Akustiseen peilikuvateoriaan perustuva äänikentän eksplisiittinen laskentamenetelmä ABSORPTIOMATERIAALIN VAIKUTUS PITKIEN KÄYTÄVIEN A-ÄÄNITASOON Akustiseen peilikuvateoriaan perustuva äänikentän eksplisiittinen laskentamenetelmä Juhani Lappeenrannan teknillinen yliopisto PL 0 53851 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

OAJ:n valtuustovaalit 2010

OAJ:n valtuustovaalit 2010 VANTAAN OPETTAJA VAALIEXTRA 8.2.2010 Vantaan opettajien ammattiyhdistys ry Talkootie 7, 01350 Vantaa puh: 09-873 4020, toimisto@voay.fi, www.voay.fi Tiedottaja: Annika Arstila-Aaltonen p. 050-4096 460

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Ennakoiva laadunohjaus rakennusvalvonnan suuri mahdollisuus vähän hyödynnetty www.pientalonlaatu.fi Energiajunior laskentaohjelma Energiakortti Tiiveyskortti

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin 1 2 Ekotalojen arkkitehtuuri Rakennusten ja ikkunoiden suuntaaminen Aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

RESCA OULU Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia konseptit perusrakentajille

RESCA OULU Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia konseptit perusrakentajille RESCA OULU Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia konseptit perusrakentajille RESCA hankkeen tavoite Rakennusvalvonnan tavoitteena on RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) -hankkeen myötä

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - rakennuksen käyttö. Oulu 26.09.2015 Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - rakennuksen käyttö. Oulu 26.09.2015 Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - rakennuksen käyttö Oulu 26.09.2015 Markku Hienonen Esimerkki ongelmasta Kyseessä juuri valmistunut asuinkerrostalo: Olimme tulevassa kodissamme asentamassa parkettia.

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Tiedote maalausaikaneuvotteluista

Tiedote maalausaikaneuvotteluista Tiedote maalausaikaneuvotteluista Cab on lähettänyt 17.1.2017 tiedotteen jossa he kertovat että maalausaika tulee muuttumaan 27.4.2017 Tämä 17.1.2017 lähetetty tiedote uusista ajoista on yksin ja ainoastaan

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset Keskusjärjestösopimus Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri TAVOITTEENA TURVALLINEN JA TERVEELLINEN RAKENNUS Rakennuksen kosteuslähteet

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011. Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen

Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011. Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen Puista bisnestä 2011 Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011 Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot