OPERAATIOVAHVISTIN. Operaatiovahvistimen piirrosmerkki: IEC: Amerikkalainen ( Käytetympi ): Operaatiovahvistinpiirein kantakytkennät:
|
|
- Johanna Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPERAATIOVAHVISTIN H. Honkanen Operaatiovahvistin on valmis vahvistinyksikkö, joka vahvistaa tulojensa välisen jännite-eron. Operaatiovahvistimessa on kaksi tuloa: - Ei-invertoiva ( + ) - Invertoiva ( - ), joka kääntää vaihetta 180 Operaatiovahvistimen piirrosmerkki: IEC: Amerikkalainen ( Käytetympi ): Operaatiovahvistinpiirein kantakytkennät: seita operaatiovahvistinyksiköitä voidaan sijoittaa yhteen mikropiiriin. DIL ( = DIP ) koteloiset operaatiovahvimilla käytetään pääsääntöisesti alla esitettyjä kantakytkentöjä. Kantakytkennät ovat vakiintuneen käytännön mukaisia, ei standardisoituja, joten poikkeuksiakin esiintyy. Yksikkövahvistin: Kaksikko:
2 Nelikko: Operaatiovahvistimen tärkeimpiä ominaisuuksia: Oton erovirhejännite, Vio Lähtöpulssin nousunopeus, Slew Rate, SR ( V / us ) Vahvistuskaistanleveys Lähtöimpedanssi Ottoimpedanssi Linkki: Tuloresistanssin suunnittelu Yhteismuotoisten häiriöiden vaimennus, CMRR Linkki: Differentiaaliaste Käyttöjännitteen häiriöiden vaimennus, PSRR Ominaisuudet tarkennettuna: Tulon erovirhejännite, Vio ( V ) o Tulon erovirhejännite aiheutuu tuloasteen differentiaalivahvistimen epäideaalisuuksista. o Tulon erovirhejännite ilmenee siten, että operaatiovahvistin luulee tulojen välillä olevan jännite-eroa. o Ilmiö on haitallinen tasajännitteitä käsiteltäessä. o Oton erovirhejännite kertautuu vahvistuksen suhteessa: = A * V OutputOffset IO o Tulon erovirhejänniteen maksimirvo on piirityyppikohtainen, luokkaa kymmenistä mikrovolteista muutamiin millivoltteihin. Tulon virhe-erojännite, Vio, VIO(T), Lämpötilan mukaan ( V / K ) o Yksikkövahvistimissa tulon erojännite voidaan ulkoisesti trimmata pois. Lämpötila kuitenkin muuttaa differentiaaliasteen tasapainoa, jolloin virhettä muodostuu trimmauksesta huolimatta o Ilmiö on erityisen haitallinen tarkoissa DC käsittelyissä. o = V * T IO IO ( T ) O = A * VIO ( T ) * T Lähtöpulssin nousunopeus, Slew Rate, SR ( V / us ) o Vahvistimen lähtöasteella on rajallinen lähtöjännitteen nousunopeus. o Kuorman reaktiivisuus hidastaa lähdön muutosnopeutta. o SR t =, ( V / µs )
3 Vahvistuskaistanleveys nity Gain BandWidth, Open Loop Frequency Response o Vahvistuskaistanleveys kertoo vahvistimesta sen kaistanleveyden, jolla vahvistin vahvistaa, eli sen Au >1, eli A>0 db. Koska operaatiovahvistimet ovat tasajännitekytkettyjä, alkaa vahvistus jo tasajännitteestä, joten vahvistuskaistanleveys kertoo vahvistuksen ylärajataajuuden. Lähtöimpedanssi o Lähtöimpedanssi ilmaisee vahvistimen lähtöasteen sisäisen resistanssin. Sisäinen resistanssin merkitykset käytännössä: Rajoittaa saatavan lähtövirran Pienentää vahvistusta kuormitettaessa. Tällä ei tosin ole vaikutusta silloin, kun takaisinkytkentä määrää vahvistuksen. Huomioitava sovitetuissa siirtolinjoissa!!! o Lähtöresistanssi = Lähtöimpedanssi tasavirralla Tuloimpedanssi Tuloimpedanssi ilmaisee vahvistimen ottojen kuormittavuuden. Z IN = I INPT INPT Tuloresistanssi on tuloimpedanssi tasajännitteellä: R IN = I INPT INPT
4 Tuloimpedanssi on FET-ottoisilla hyvin suuri pienillä taajuuksilla, mutta pienenee taajuuden kasvaessa. BJT ottoisilla se on merkittävästi pienempi, muttei taajuuden kasvaessa pienene kovinkaan merkittävästi. o Tuloimpedanssiin, varsinkin BJT-ottoisilla, vaikuttavat monet osatekijät: Käyttöjännite Tulosignaalin jännite suhteessa käyttöjännitteeseen Lämpötila Ottojen välinen erojännite Yhteismuotoisten häiriöiden vaimennussuhde, CMRR ( db ) Common Mode Rejection Ratio o Yhteismuotoinen häiriö tarkoittaa signaalia, joka tulee differentiaaliasteen molempiin ottoihin. Signaalin erotushan on tällöin nolla. Ideaalisessa differentiaalivahvistimessahan tämä signaali eliminoituisi täysin. Käytännön vahvistimissa siitä kuitenkin tulee pieni häiriö lähtöön. o CMRR määritellään Erovahvistuksen [ ADM ]( = Hyötyvahvistus) ja ( Ei Toivotun ) yhteismuotoisen [ ACM ] vahvistuksen suhteena: A DM = ODM DM A CM = OCM CM Erovahvistus ja yhteismuodon vahvistus määräävät yhteismuodon vaimennuksen ( CMRR ) : A A DM CMRR =,jossa A DM = Eromuodon jännitevahvistus CM CMRR( db) = 20log CMRR, CMRR( db) = 20log o CMRR arvo riippuu taajuudesta ja heikkenee taajuuden kasvaessa. A A DM CM
5 Käyttöjännitteen häiriöiden vaimennussuhde, PSRR Power Supplies Rejection Ratio o Ilmaisee käyttöjännitteessä olevien häiriöiden ( = Vaihtojänitekomponenttien ) vaimennuksen vahvistimen lähtöön. Ideaalitapauksessahan käyttöjännitehäiriöt eivät vaikuttaisi lähtöön ollenkaan o PSRR arvo on riippuvainen taajuudesta ja heikkenee taajuuden kasvaessa. Peruskytkennät: Jännitteenseuraaja eli impedanssinmuunnin ( Virtavahvistin ) OT = IN Jännitevertailija eli Komparaattori Linkki: Komparaattori Kääntävä- eli Invertoiva vahvistin A = R R 2 1 Suora- eli Ei-invertoiva vahvistin R A 1 2 = + R 1
6 Integraattori Derivaattori OT IN t = RC Välyksellinen komparaattori OT = IN RC t Linkki: Komparaattori TAAJSKOMPENSOINTI Operaatiovahvistimille, kuten myös muille useampiasteisille takaisinkytketyille vahvistimille, täytyy toteuttaa taajuuskompensointi, jolla estetään piirikytkennän joutuminen värähtelevään tilaan. Kun negatiivisen takaisinkytkennän vaihesiirto on 180, summautuu signaali tuloon ( Negatiivinen otto: 180, johon lisätään takaisinkytkentä: -180, summa: (-180 ) = = 360 ). Jos takaisinkytkentäpiirin vahvistus on yli 1:n tällä taajuudella, värähtelyehto täyttyy ja kytkentä muuttuu oskillaattoriksi! Taajuuskompensointi toteutetaan keinotekoisesti yhden vahvistinasteenasteen taajuusaluetta pienentämällä, kompensointikondensaattorin avulla. Taajuuskompensointi on yleensä rakennettu jo piirin sisään, joissakin vahvistintyypeissä se sijoitetaan ulkoisesti ( kompensointikondensaattori ) Kompensointi hidastaa piirin toimintaa, joten sen käyttäminen silloin, kun ei käytetä negatiivista takaisinkytkentää, kuten jännitevertailijaa eli komparaattoria, ei ole välttämätöntä, eikä yleensä edes suotavaa. Vahvistinkäytössä se on kuitenkin välttämättömyys. Linkki aihetta käsittelevään luentomonisteeseen SISÄINEN RAKENNE: Operaatiovahvistimen rakenne muodostuu kolmen vahvistinasteen sarjaankytkennästä: 1. Differentiaalivahvistin 2. Jännitevahvistin 3. Lähtövahvistin ( Pääteaste )
7 Sisäinen rakenne komponenttitasolla ( LM741, National Semiconductor, NSC )
8 Kuvassa ( alla ) piirikaaviosta poistettu signaalinkulun kannalta merkityksettömät osat. Signaalitie punaisella : Kuva: Koko piirikaavio, jossa signaalitie punaisella:
9 Operaatiovahvistimen 741 sisäinen toiminta: Vakiovirtageneraattorit Vakiovirtageneraattoreina käytetään virtapeilejä. Kytkennässä virtapeilejä on kytketty ristiin, joten eri piirejä ei voi aivan selkeästi erottaa toisistaan. Vertailupiiri: Sarjapiiri Q12, R5 ja Q11 muodostavat virtageneraattoreiden vertailupiirin. Tämä virta on 0,7 ma luokkaa. Differentiaaliasteen vakiovirtageneraattorit: Q10 ja Q11 muodostavat virtapeilin. Koska Q10:n emitterillä on vastus, on tämän transistorin läpi menevä virta huomattavasti Q11:n virtaa pienempi. Q10:n virta onkin vain 25 µa:n -luokkaa. Tästä virrasta noin 4 µa tulee Q3:n ja Q4:n kannoilta. Loppu ( n. 20 µa ) tulee transistorilta Q9. Transistorit Q8 ja Q9 muodostavat myös virtapeilin, josta seuraa, että myös transistorin Q8 läpi menevä virta on 20 µa -luokkaa. Tämä virta haarautuu oton differentiaaliasteessa kahteen ketjuun, jotka muodostuvat seuraavasti: Ketju 1: Q1, Q3, Q5 ja R1 Ketju 2: Q2, Q4, Q6 ja R2 Ohjainasteen vakiovirtageneraattori: Transistorit Q12 ja Q13 muodostavat virtapeiliperiaatteella vakiovirtageneraattorin välivahvistimelle. Välivahvistin toimii samalla myös pääteasteen ohjainasteena. Ohjainasteen vakiovirta on samaa luokkaa, kuin vertailupiirissä, ollen noin 0.5 ma. Tarkempi selvitys virtapeileistä tämän linkin alta Tulon differentiaalivahvistin: Tulon differentiaalivahvistin muodostuu transistoripareista Q1,Q3 ja Q2,Q4. Differentiaaliasteen jännitevahvistuksen muodostavat Q3 ja Q4 ( CE -kytketyt ). Q1 ja Q2 on kytketty emitteriseuraajiksi ( CC -kytkentä ), jotka toimivat virtavahvistimina ja täten suurentavat ottoimpedanssia. Transistorit Q5, Q6 ja Q7 toteuttavat virtapeilin, jonka virtatasapainoa voidaan muuttaa R1:n ja R2:n rinnalle kytkettävällä ulkoisella nollaustrimmerillä. Tämä virtapeiliratkaisu toimii tässä kytkennässä differentiaaliasteen kollektorivastuksina. Differentiaaliasteen lähtö otetaan Q4:n kollektorilta. Asteen jännitevahvistus on 200:n luokkaa. Tarkemmat selvitykset edellämainituista teknisistä ratkaisuista näiden linkkien alta: Differentiaaliaste Ottoresistanssin mitoitus Transistoriasteet ( BJT ) Virtapeili Välivahvistin ja ohjainaste: Välivahvistin: Kytkennän suuri jännitevahvistus toteutuu transistoriparissa Q16 ja Q17, jotka on kytketty Darlingtonkytkentään. Darlingtonkytkennän vahvistus on hyvin suuri. Lisäksi kytkennän kollektorikuormana toimii vakiovirtageneraattori. Vakiovirtageneraattori vastaa toiminnallisesti lähes ääretöntä kollektorivastusta, jolloin jännitevahvistus on hyvin suuri. Jännitevahvistusta pienentää R11. Kytkennän jännitevahvistus on kokonaisuutena luokkaa yli Ohjainaste: Pääteaste on normaali AB -luokan vahvistin. Halutun lepovirran saamiseksi tarvitaan päätetransistoreiden Q14 ja Q20 kantojen välille vakiojännite ja emitterivastukset ( R9 ja R10 ). Vakiojännite toteutetaan be -kertojan avulla. be kertoja Vahvistinratkaisuissa ei käytetä erillisiä virtalähteitä ( aika mahdoton toteutettava ), vaan käytetään be kertojaa.
10 Kytkennän toinen nimitys on Zenerkytketty transistori - Toiminnan idea: Transistorin kantavirta oletetaan merkityksettömän pieneksi. Kytkentään vaikuttaa ulkoinen jännite RCB CEQ = Rcb + Rbe CEQ = BEQ (1 + ) R lkoinen jännite saa aikaan virran, joka saa jännitehäviön vastuksiin R cb ja R be Vastusten yli oleva jännite kasvaa, kunnes se ylittää transistorin kanta-emitterijännitteen BEQ Tällöin transistori alkaa johtaa ja virtaa kulkee CE- välin kautta. Virta vastusten läpi ei enää kasva, vaan virrankasvu siirtyy transistorin CE-välin kautta johtuvaksi. R be:n jännitehäviö on täten BEQ :n suuruinen. R cb:n jännitehäviö saadaan virran ja resistanssiarvon avulla ( Ohmin laki ) Päätevahvistin: Pääteaste: Päätevahvistin on aivan tavallinen, vuorovaihekytketty AB -luokan vahvistin. Kytkennän jännitevahvistus on hiukan alle 1:n. Kytkennässä päätetransistorit toimivat, virran suunnasta riippuen, vuoronperään emitteriseuraajina ( CC -aste ). Pääteasteessa ei käytetä Booststrap -kondensaattoreita, joten pääteasteen ohjauskyky ei ole kovin hyvä silloin, kun lähtö on lähellä käyttöjännitteitä, eikä kytkennällä täten päästä äärijännitteisiin edes hetkellisesti. Ylikuormitussuojaus: Päätevahvistimeen on lisätty ylikuormitus ( = oikosulku ) -suojaus. Oikosulkusuojaus toteutetaan kummallekin päätetransistorille erikseen: Q14 ( Positiivinen puolijakso ) Virta mitataan R9:n yli jäävän jännitehäviön avulla. Jos jännite ylittää Q15:n BE -välin kynnysjännitteen, lähtee Q15 johtamaan, jolloin se ohjaa Q14:n ( = Päätetransistorin ) ohjausvirran suoraan emitterille, jolloin Q14:n johtavuus pienenee. Q20 ( Negatiivinen puolijakso ) Tässä virtaa ei mitatakaan enää pääteasteelta, vaan mitataankin kantavirtaa. Q20:n kantavirta kulkee Q17:n kautta R11:n läpi, jonka jännitehäviön avulla kantavirta mitataan. Jos R11:n jännitehäviö ylittää Q22:n BE -välin kynnysjännitteen, johtaa Q22 differentiaaliasteen ohjaustulon ohi Q16 ja Q17 muodostaman välivahvistimen, jolloin myös päätetransistorin ohjaus pienenee. Tarkempi selvitys AB -luokan päätevahvistimesta tämän linkin alta Kytkennän kokonaisjännitevahvistus Kytkennän kokonaisjännitevahvistus on kaikkien vahvistinasteiden jännitevahvistuksien tulo. Siten se on luokkaa: 200 x 1000 x 1 = Datatiedoissa annettu minimiarvo on BE
11 YLEISTÄ OPERAATIOVAHVISTIMIEN KÄYTÖSTÄ TLOIMPEDANSSIN TASAAMINEN Operaatiovahvistimen ottojen tuloimpedanssit ( signaalimaata vasten mitattuna ) tulee olla samansuuruiset! = Oton Biasointi, koska : Bibolaaritransistoriottoiset ( BJT ) Bibolaaritransistoreita ohjattaessa tarvitaan aina kantavirtaa. Jos tulojen impedanssit eroavat, saa tämä ero aikaan pienen ( mutta haitallisen ) kantavirtojen ja - jännitteiden eron, joka näkyy differentiaaliasteen tasapainossa ja sitä mukaa myös lähdön jännitteessä. Ilmiön vaikutus on sitä pienempi, mitä suurempi on ottoimpedanssi, eli mitä pienempi ohjausvirta vaaditaan Kanavatransistoriottoiset ( FET ) FET -ottoisissa ohjausvirta on lähes nolla. FET:n hilalla on kuitenkin kapasitanssia. Kapasitanssista johtuen muodostuu tuloasteeseen RC -piiri. Jos tulojen tuloresistanssi eroaa, on tällöin myös muodostuvan RC -piirin toiminta erilainen. Tämä aiheuttaisi virhettä vaihtojännitteellä. Tasajännitteitä käsiteltäessä ei FET -ottoisilla tuloimpedanssien tasauksella ole juurikaan merkitystä. TOIMINTA-ALE Normaalit ( = kaksipuolisen) ja yksipuolisen -käyttöjännitteen operaatiovahvistimet Ns. Normaali operaatiovahvistin on suunniteltu toimimaan käyttöjännitealueen puolivälissä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulojen jännitteet eivät saa olla lähelläkään ( n. 2 V:n ero minimissään ) käyttöjännitteitä, eikä lähtöastetta ole myöskään suunniteltu antamaan kumpaakaan äärijännitettä. ( V+ tai V- ) Yksipuoleisen käyttöjännitteen operaatiovahvistin on, edellisestä poiketen, suunniteltu toimimaan mahdollisimman myös mahdollisimman lähellä toista äärijännitettä, joka yleensä on negatiivinen. Tätä käyttöjännitettä nimitetään GND:ksi. Sallittu tulojännitealue ulottuu GND:hen saakka. Myös lähtöaste on optimoitu siten, että sen lähtöjännitealue ulottuu mahdollisimman lähelle GND:tä. Yksipuolisen- ja kaksipuolisen käyttöjännitteen operaatiovahvistimen ero on siis vain ja ainoastaan toiminta-alueissa!! Kuvassa kuvattu tulo- ja lähtöasteiden periaatteelliset eroavaisuudet:
12 KÄSITTEITÄ: Absulute maximim ratings Absoluuttiset ( = ehdottomat ) raja-arvot! Supply Voltage Vcc Käyttöjännite ( = syöttöjännite ) Input offset voltage Vio Tulon ( =oton ) kantajännitteen ero ( io = input offset ) VOS - II - Differential input voltage Vi ( diff ) Tulojen välinen jännite-ero Input voltage Vi Tulon jännite Power dissapation PD Tehohäviö Operating temperature range Topr Toimintalämpötila-alue Storage temperature range Tstg Säilytyslämpötila-alue Adjustment range VIO Säätöalue ( Input offset jännitteen ) Input offset current Iio Tulojen ( kanta- ) virtojen ero ( io = input offset ) IIS - II - Input bias current Ibias Tulon ( kanta-) virta Input resistance Ri Tuloresistanssi Input capasitance Ci Tulokapasitanssi Input voltage range VI Tulojen jännitealue Large signal voltage gain Gv Vahvistus ( V / mv ) = x 1000 Gain BandWidth GBW Vahvistuskaistanleveys Output short circuit current Isc Lähtövirta 0Ω kuormaan ( = oikosulkuun ) Output voltage swing Vo(p-p) Lähtöjännitealue Common mode rejection ratio CMRR Yhteismuotoisten häiriöiden Vaimennussuhde Power supply rejection ratio PSRR Käyttöjännitteen häiriöiden vaimennussuhde Transient response Transienttivaste Rise time Tr Nousuaika ( 10% - 90% ) Settling time Asettumisaika Overshoot OS Ylitys
13 Bandwidth BV Kaistanleveys Slew rate SR Nousunopeus ( V / µs ) Supply current Icc Syöttövirta ( piirin ottama käyttövirta ) Power consumption Pc Tehonkulutus Rajataajuus Taajuus, jolla signaali on vaimentunut 3 db keskitaajuudesta - Alarajataajuus f L - Ylärajataajuus f H Vahvistuskaistanleveyden ja nousunopeuden suhteen pätee seuraava likiarvoyhtälö: f GBW 0,35 t r LINKIT: Askelvasteen avulla määritettäviä ominaisuuksia Taajuuskompensoinnin mitoittaminen Kohina Differentiaalivahvistin Instrumentointivahvistin Differentiaaliaste Takaisinkytkennän vakavuus Takaisinkytkentätopologiat Säädettävä vaihe Tasonsiirtojen suunnittelu Komparaattori Ottoresistanssin suunnittelu
AB LUOKAN AUDIOVAHVISTIMEN SUUNNITTELUOHJEITA
B LOKN DIOVHVISTIMEN SNNITTELOHJEIT H. Honkanen B luokassa toimiva vahvistinrakenne on käytetyin audiokäytössä ( lähes 00%. Komplementaaripariin perustuvassa rakenteessa ( B, B ja C luokan vahvistimet
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotAutomaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012
Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn Pekka Rantala syksy 2013 Opinto-opas 2012 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen
LisätiedotTASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ
TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotCC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio
CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Operaatiovahvistin Operational Amplifier Opva Opamp. Versio. Ideaalivahvistin elektroniikan peruslohkona Takaisinkytkentä Operaatiovahvistin vahvistaa
LisätiedotVahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin
Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa
Lisätiedot4. kierros. 1. Lähipäivä
4. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe Taajuuskompensointi, operaatiovahvistin ja sen kytkennät Taajuuskompensaattorit Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 h Kotitehtäviä: 4 h + 0 h Tavoitteet: tietää Operaatiovahvistimen
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
1 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA txt-9 217, Kimmo Silvonen Osa IX, 2.11.217 1 Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin, opva eli opa (operational amplifier, opamp) tai "opari" on ehkä yleisin analoginen
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LisätiedotAutomaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016
Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS Pekka Rantala kevät 2016 Opinto-opas 2014 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
LisätiedotMITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
Lisätiedot13. Operaatiovahvistimen rakenne
3. Operaatiovahvistimen rakenne antoresistanssi ja hyvä virranantokyky. Operaatiovahvistimen sisäisestä rakenteesta riippuu kuinka lähelle käyttöjännitteitä voidaan päästä tuloasteen otoissa sekä antojännitteessä
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 3. Keskiviikko 11.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. a) Laske kuvan 1 käännetty kaskadi (folded-cascode)
LisätiedotEMC Mittajohtimien maadoitus
EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)
LisätiedotVcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin
5-87.2020 Elektroniikka II Tentti ja välikoeuusinnat 27.05.2011 1. Våitikokeen tehtiivät l-4,2. välikokeen tehtävät 5-8 ja tentin tehtävät l,2,6ja 8. Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003 syksyllä 2013 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET
Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen
Lisätiedot20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
LisätiedotTakaisinkytkentä. Avoin piiri vs. suljettu piiri. Tärkeä osa elektroniikkasuunnittelua
Takaisinkytkentä Tärkeä osa elektroniikkasuunnittelua Avoin piiri vs. suljettu piiri Suljettu, takaisinkytketty piiri on paljolti käytössä etenkin säätöjärjestelmissä Ensimmäiset analyyttiset menetelmät
LisätiedotANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 2
ANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 2 Tässä osassa suunnitellaan operaatiovahvistin 1. osassa suunniteltua Σ muunninta varten. Operaatiovahvistimen toiminta varmistetaan Cadence simuloinneilla.
LisätiedotAnalogiapiirit III. Tentti 15.1.1999
Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET Juha Aaltonen Seppo Kousa Jyrki Stor-Pellinen A.T.S.S.: J.B.-B. 4 DRW: Spi CHK: JPA Elektroniikan Perusteet SHEET 193 OF 390 DRAWING NO:5.19 Sisällys 1 Johdanto.............................................
LisätiedotTaitaja2007/Elektroniikka
1. Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä saatavaa virtaa b) rikkoo jännitelähteet c) pienentää kytkennästä saatavaa virtaa d) ei vaikuta jännitelähteistä saatavan virran suuruuteen 2.
LisätiedotMICRO-CAP: in lisäominaisuuksia
MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 8. Keskiviikko 5.2.2003, klo. 12.15-14.00, TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet 1. Mitoita kuvan 1 2. asteen G m -C
Lisätiedot5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A
1 5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A Kuva 5.1.1 Kytkentäkaavio + 15 Vbv Tämä säädin on aivan rutiininomainen tyristoreja (SCR) lukuunottamatta. Transistorit T1 ja T2 muodostavat jännitelähteen laitteen omia
LisätiedotELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)
1 ELEC-C3230 Elektroniikka 1 Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit) 1 luennon pääaiheet Motivointi Piirianalyysin kertaus Vahvistinmallinnus (liuku 2. luentoon) 2 https://www.statista.com/outlook/251/100/consumer-electronics/worldwide
LisätiedotAutomaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn. Pekka Rantala kevät 2015. Opinto-opas 2013
Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn Pekka Rantala kevät 2015 Opinto-opas 2013 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
Lisätiedot1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotKäytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta. 2015 Timo Dönsberg 1
Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta 2015 Timo Dönsberg 1 Yleistä Yksikään komponentti ei ole ideaalinen Toleranssi Stabiilisuus Lämpötilariippuvuus Taajuusvaste Lineaarisuus Hajakapasitanssi
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
LisätiedotVahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka
Vahvistimet Vahvistaa pienen jännitteen tai virran suuremmaksi Vahvistusta voidaan tarvita monessa kohtaa mittausketjua (lähetys- ja vastaanottopuolella) Vahvistuksen valinta Käytetään kvantisointi alue
LisätiedotTaitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä
1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA Tentti 15.5.2006: tehtävät 1,3,5,7,10 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita!
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 9..006: tehtävät,3,5,7,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.
LisätiedotKotitentti 3. Operaatiovahvistin
Kotitentti 3 Vahvistimet ja lineaaripiirit Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa ideaaliseksi Käytetään vahvistimena aina negatiivisesti takaisinkytkettynä,
Lisätiedot5.2. Jännitelähde - 15 V 10 A
1 5.2. Jännitelähde - 15 V 10 A Negatiivinen jännitelähde on puhtaimmillaan vastaavan positiivisen peilikuva. Tästä saattaa olla hyötyä ajatellen laitteen häiriöherkkyyttä. Pulmana on, ettei LM 723:lle
LisätiedotIIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
LisätiedotELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen
2. välikoe.2.207. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite u 2 (t) ajan t 4 t kuluttua kytkimen sulkemisesta. 9 V S 50 Ω, 00 Ω, 50 Ω. t 0 {}}{{}}{ S t 0 u u 2 (t) 2. aske jännite U yhden millivoltin
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
Lisätiedot2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A
1 2 Jannitelähde 24 V 28 V 7,5 A Kytkentään on sisällytetty kummatkin "kuorma-autojännitteet" eli 24,0 V varatun akun purkausjännite ja 28,0 V akun varausjännite. Näille jännitteille rakennettuja laitteita
LisätiedotKANDIDAATINTYÖ. Tuukka Junnikkala SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
KANDIDAATINTYÖ Tuukka Junnikkala SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2015 KANDIDAATINTYÖ Tuukka Junnikkala Ohjaajat: Kari Määttä, Antti Mäntyniemi SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2015 Junnikkala T. (2015) Kandidaatintyö.
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X)
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset erilliskomponentit (diskreetit) ja IC:t: Bipolaaritransistori BJT Moottorinohjaus, H-silta
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotA-LUOKAN KUULOKEVAHVISTIN
Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Elektroniikkasuunnittelu 2016 Kasperi Rautio A-LUOKAN KUULOKEVAHVISTIN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikan koulutusohjelma Elektroniikkasuunnittelu
LisätiedotUNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ LABORATORY WORKS. For analog electronics FYSE400 Loberg D E P A R T M E N T O F P H Y S I C S
UNIVESITY OF JYVÄSKYLÄ LABOATOY WOKS For analog electronics FYSE400 Loberg 2010 D E P A T M E N T O F P H Y S I C S 2 P a g e 3 P a g e 4 P a g e Contents 1 Shortly about Multisim... 7 2 Ominaiskäyrästön
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA 2. välikoe 14.12.2010. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut: Kako, (gr.) laskin, [MAOL], [sanakirjan käytöstä sovittava valvojan kanssa!] 1. Missä rajoissa
LisätiedotTransistoreiden merkinnät
Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee
Lisätiedota) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X)
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset erilliskomponentit (diskreetit) ja IC:t: Bipolaaritransistori BJT Moottorinohjaus, H-silta
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotTurun Ammattikorkeakoulu, Elektroniikka
Turun Ammattikorkeakoulu, Elektroniikka Toteutussuunnitelma: Analogiaelektroniikka 15 op Laatinut: Timo Tolmunen, 1.9.2011 Opintokokonaisuus on pakollinen elektroniikan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA A KTONKKA Kimmo Silvonen Tentti 20.5.200: tehtävät,3,5,6,8.. välikoe: tehtävät,2,3,4,5. 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.)
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotInfokortti. Kapasitiiviset anturit
Infokortti Kapasitiiviset anturit i Tämä infokortti täydentää paikannusantureiden pääluetteloa ja erillisiä datalehtiä. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta www.ifm.com. Kapasitiivisen
LisätiedotRADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)
SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja
LisätiedotVahvistimet. A-luokka. AB-luokka
Vahvistimet A-luokka A-luokan vahvistimen molemmat päätevahvistin tarnsistorit johtavat, vaikke vahvistinta käytettäisi. Vahvistinta käytettäessä jatkuva lepovirta muuttuu ja näin vältytään kytkentäsäröltä
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA A KTONIIKKA Tentti 0.1.006: tehtävät 1,3,4,6,8 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
LisätiedotKäytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta Timo Dönsberg 1
Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta 17.10.2016 Timo Dönsberg 1 Yleistä Yksikään komponentti ei ole ideaalinen Toleranssi Stabiilisuus Lämpötilariippuvuus Taajuusvaste Lineaarisuus Hajakapasitanssi
LisätiedotSähköpajan elektroniikkaa
Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA KTONKKA Tentti 5.5.008: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Esipuhe 3. Elektroniikan kytkentöjen mallintaminen ei ole vaikeaa 9 SIMULAATTORIOHJELMAN KÄYTTÖ 10
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 3 Elektroniikan kytkentöjen mallintaminen ei ole vaikeaa 9 SIMULAATTORIOHJELMAN KÄYTTÖ 10 Yksinkertaisimman virtapiirin luonti 10 Oskillaattorin luonti 21 Generaattorikytkennän
LisätiedotVIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)
VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI
LisätiedotTaitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008
Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008 Kilpailijan nimi: 1) Oheisen kytkennän kokonaisresistanssi on n. 33 Ohm 150 Ohm a) 70 Ohmia b) 100 Ohmia c) 120 Ohmia 120 Ohm 2) Oheisen kytkennän
LisätiedotMITTAUSVAHVISTIMET. rien takia tuloimpedanssit voivat olla hyvinkin monimutkaisia verkkoja. Vahvistimen hyvyyttä kuvataan suureella yhteismuotoisen
MITTAUSVAHVISTIMET sivu 1 / 8 MITTAUSVAHVISTIMET JOHDANTO Mitattavien biosähköisten ilmiöiden jännitetasot eivät sellaisenaan riitä ohjaamaan haluttuja signaalien käsittelylaitteita. Tämän takia mittauksissa
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa
LisätiedotAKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY
K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotDiodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi
Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotA / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )
A / D - MUUNTIMET A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) H. Honkanen Muuntaa analogisen tiedon ( yleensä jännite ) digitaalimuotoon. Lähtevä data voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoista.
LisätiedotFYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 27.4.2012 Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen
FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 27.4.2012 Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen 1. Selitä lyhyesti a) Theveninin teoreema (2 p) b) Itseispuolijohde ja seostettu puolijohde. (2 p) c) Piirrä p-kanava
LisätiedotPERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )
HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
Lisätiedot