Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta Timo Dönsberg 1
|
|
- Elina Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta Timo Dönsberg 1
2 Yleistä Yksikään komponentti ei ole ideaalinen Toleranssi Stabiilisuus Lämpötilariippuvuus Taajuusvaste Lineaarisuus Hajakapasitanssi Hajainduktanssi Vuotovirta Tehonkesto Luotettavuus Koko Hinta Saatavuus Jne jne jne Timo Dönsberg 2
3 Yleistä Suunnittelulla voi helpottaa tilannetta Esim. vastukset välillä 1 Ω 10 MΩ Taajuudet alle 1 MHz Virrat 1 µa 10 A Jännitteet 100 mv 24 V Mutta tietenkään aina tämä ei ole mahdollista Komponenttien ymmärtäminen tärkeää! Tutustu valmistajien tarjoamaan materiaaliin Datasheets, application notes Hyödynnä valmiita kytkentöjä ja alan perusteoksia Testaa Simuloi Useimmat kytkennät toimii Timo Dönsberg 3
4 Passiiviset komponentit Timo Dönsberg 4
5 Vastukset Metallikalvovastus (metal film) Hyvälaatuinen yleisvastus Opareiden kanssa signaalitiellä Käytä esim. 1 % metallikalvovastuksia Tehonkesto W Sovitettu vastusverkko Valmis piiri, sis. sovitetut vastukset Differentiaalivahvistimen I/O:ssa Tarkat jännitteenjakajat, jne Muita vastuksia Tehovastukset Säätövastukset, potentiometrit Epälineaariset vastukset (PTC, NTC) Timo Dönsberg 5
6 Timo Dönsberg 6
7 Vastukset Timo Dönsberg 7
8 Kondensaattorit Elektrolyyttikondensaattori, elko Engl. aluminium electrolytic capacitor Suuri kapasitanssi / tilavuus, edullinen Rajallinen elinikä, esim C Suurempi jännitekesto ja lämpötilan alentaminen pidentävät elkon elinikää Low-ESR elkon sisäinen vastus pienempi Käytettävä esim. hakkurikytkennöissä Saatavilla myös tantaali- ja niobiumelkoja Käyttökohteet Teholähteiden suodatus, huom. polariteetti! Signaalitiellä, esim. vahvistimien DCerotuksessa, myös bipolaarisia saatavilla 0.1 uf 100 mf, V, C SMD Radial Axial Tantaali Timo Dönsberg 8
9 Kondensaattorit Keraaminen kondensaattori, kerko Engl. ceramic capacitor Yleisin kondensaattori Rajallinen kapasitanssi Stabiili, pienet häviöt Pieni koko, pitkä elinikä, halpa Bipolaarinen, ei polariteettiä Käyttökohteet Opareiden käyttöjännitteiden suodatus, esim. 100 nf +/-V cc -> GND Käytetään usein elkon kanssa rinnan, koska elko ei toimi RF-taajuuksilla Suodattimissa (audio, RF ) 1 pf 10 uf, 2,5 V 15 kv, C Timo Dönsberg 9
10 Kondensaattorit Muovikondensaattori, polko Engl. film capacitor Valmistusmateriaalina yleensä polyesteri, polyetyleeni, polypropyleeni tai polystyreeni Hyvä eristyskyky, pieni vuotovirta Hyvin lineaarinen, hyvä lämpötilastabiilius Bipolaarinen, ei polariteettiä Pitkä elinikä, kymmeniä tuhansia tunteja Ei kestä suurta kuumuutta (sulaa) Saatavilla usein vain läpiladottavana osana Käyttökohteet Audiopiirit, suodattimet, hakkuriteholähteet 10 pf 3 mf, 10 V 10 kv, max. 125 C Timo Dönsberg 10
11 Kondensaattorit Esimerkki: Epcos metallized polypropylene fim-capacitor Timo Dönsberg 11
12 Timo Dönsberg 12
13 Muuta Kelat, muuntajat, ferriitit Verkkomuuntajat: lineaariset teholähteet Suodattimet, hakkuriteholähteet (RF, EMI) Erotusmuuntajat, maalenkin välttäminen Audiomuuntimet, balansoitu (differentiaali) signaali I/O, impedanssin muunto Ei yleensä käytetä oparikytkennöissä Komponenttien arvot Kaikkia komponenttiarvoja ei ole olemassa! EIA-komponenttien arvojärjestelmä Toleranssit, E12 (10 %), E24 (5 %) jne. Huomioitava suunnittelussa (piirin toiminta) Laskettujen arvojen perusteella haetaan lähimpänä olevat komponenttien arvot 10 uf 15 uf 1,0 kω 22 uf 1,5 kω 33 uf 2,2 kω 47 uf 3,3 kω 4,7 kω Timo Dönsberg 13
14 Diskreetit puolijohteet Timo Dönsberg 14
15 Diodit Lyhyesti: läpäisee virtaa vain yhteen suuntaan Huomioitavia parametreja Virrankesto Maksimi estosuuntainen jännite Nopeus Vuotovirta Kynnysjännite Kapasitanssi Timo Dönsberg 15
16 Diodityyppejä Tavallinen pn-liitosdiodi Yleinen teho- ja signaalikäytössä Kynnysjännite ~0.7 V (Si) Schottky diodi Matala kynnysjännite ~0.2 V Matala jännitteenkesto (yleensä alle 50 V) Nopea Zener diode Estosuuntainen läpilyönti matalalla jännitteellä Esim. referenssijännite, regulointi, ylijännitesuojaus Kapasitanssidiodi Kapasitanssi riippuu estosuuntaisesta jännitteestä Esim. oskillaattorin virityspiiri, RF-kytkimet Timo Dönsberg 16
17 Diodeja Tyristori Diodi, joka alkaa johtamaan vasta kun hilalta katodiin on riittävä jännitepulssi Tehosäätimet, suojapiirit Triakki kaksi vastakkain kytkettyä tyristoria Tehosäätimet, sähkösyötön ohjaus DIAC Kaksisuuntainen diodi, joka muuttuu johtavaksi kynnysjännitteen (~30-40 V) ylitettyä Sytytyspiirit, virtapulssit Timo Dönsberg 17
18 Bipolaaritransistori Lyhyesti: pieni kantavirta ohjaa suurta kollektorivirtaa = ja = + Huomioitavia parametreja NPN vs. PNP Jännitteenkesto (maks. ) Virrankesto ( ) Vahvistus (myös nimellä h ) Tehonkesto Kytkentänopeus Saturaationjännite (min. ) Timo Dönsberg 18
19 MOSFET Metal-oxide-semiconductor field-effect transistor Lyhyesti: transistori, jossa virtaa ohjaa jännite Huomioitavia parametreja N-tyyppi vs. P-tyyppi Jännitekesto Virtakesto Minimiresistanssi Kytkentänopeus Tehokesto Vuotovirrat ( ja ) Kapasitanssit Herkkä liian suurelle ohjausjännitteelle (esim. hankaussähkö) Timo Dönsberg 19
20 Muita transistoreja JFET - junction gate field-effect transistor HEMT - high-electron-mobility transistor IGBT - insulated-gate bipolar transistors HBT - heterojunction bipolar transistor UJT unijunction transistor ESBT - emitter switched bipolar transistor Jne jne Timo Dönsberg 20
21 Vahvistimet ja lineaaripiirit Timo Dönsberg 21
22 Operaatiovahvistin Operational Amplifier, OpAmp, opari Opareita käyttämällä voidaan rakentaa lähes kaikki muut vahvistinkytkennät Käsitellään suunnittelussa usein ideaalisena komponenttina Suuri jännitevahvistus, A = ~10^6 -> Oparin sisään ei mene virtaa, Z in = Käytetään aina takaisinkytkettynä Ulostulo pyrkii pitämään V in+ ja V insamassa potentiaalissa Käyttöjännitteet Tyypillisesti +/- 1.5 V 18 V Myös yksipuoleisia (single supply), vaatii signaalin biasoinnin Timo Dönsberg 22
23 Operaatiovahvistin Oparin kotelointi Vahvistimia tyypillisesti 1-4 kpl DIP/DIL, SOIC, SOP jne. CMRR db (diff. vahvistin) Taajuuskaista 20 khz 1 GHz Riippuu takaisinkytkennästä Riippuu halutusta vahvistuksesta Optimoitu tyypillisesti jollekin seuraavista Kohina (e n, i n, 1/f), särö Nopeus (slew rate) / taajuusvaste Offset ja sen ryömintä, virrankulutus Piirien hinnat tavallisesti 0,5-5 SO8 / SOIC8 DIL14 DIL8 MSOP Timo Dönsberg 23
24 Operaatiovahvistin Negatiivinen takaisinkytkentä Parantaa lineaarisuutta ja taajuusvastetta, vähentää säröä Kompensoi lämpöryömintää Kaistanrajoitus (suodatus) Parantaa stabiilisuutta ja SNR:ää Alipäästö: C f ja R f, ylipäästö: C in ja R in C in :ä ei käytetä DC-signaaleilla Rajataajuudet tulee valita n. 1 dekadin mitattavan signaalin ulkopuolelle -> parempi vaihevaste signaalille Käyttöjännitteiden suodatus Jokainen IC tarvitsee omat suodatuskondensaattorit (ohjeet datalehdissä!) V in V in C in R in R in Ei DC-piirissä R f R f C f f -3dB = V out Käytä aina! V out Timo Dönsberg 24
25 Operaatiovahvistin Sisäisesti kompensoitu opari Unity-gain stable OpAmp Yksikkövahvistus-stabiili opari -> Käyttö jännitteenseuraajana OK! Helppo käyttää, nopeus rajallinen Esim. TL072, OPA627, NE5532 Ulkoisesti kompensoitava opari Ei voi käyttää jännitteenseuraajana Vaatii ulkoisen kompensoinnin, yleensä vähintään 1 kondensaattorin Mahdollista hyödyntää oparin nopeus piirissä paremmin -> vaatii taitoa Esim. LM301, OPA637, NE5534 Datalehdissä ohjeita! NE Timo Dönsberg 25
26 Operaatiovahvistin Epästabiilit toimintatilat Piiri oskilloi (f voi olla hyvin korkea) Askelvasteessa ylitystä (overshoot) tai jälkivärähtelyä (ringing) Myös sisäisesti kompensoitu opari voi ajautua epästabiiliin tilaan, riippuu kytkennästä ja kuormasta Kompensointimenetelmät Käytetään yksikkövahvistusta suurempaa piirin vahvistusta Käytetään RC-takaisinkytkentää -> Pienempi kohina -> Suurempi vaihemarginaali Myös muita menetelmiä, ks. piirivalmistajien datalehdet Takaisinkytkennän vahvistus ja vaihe Timo Dönsberg 26
27 Operaatiovahvistin Muita epäideaalisuuksia Ulostulon virta on rajallinen, ei saa kuormittaa kapasitiivisesti Signaalitaso tulee pitää ~1-3 V päässä käyttöjännitteistä, Rail-torail opareilla voi mennä jopa yli! Slew-rate rajoittaa vahvistusta korkeilla taajuuksilla -> säröä Oparin toiminta signaalin eri polariteeteillä voi olla erilainen Opari voi tuhoutua, jos signaalitaso ylittää käyttöjännitteen Samat ongelmat myös muissa opareihin perustuvissa piireissä Timo Dönsberg 27
28 Komparaattori Digitaalipiiri, 2 tilaa: +V s ja V s Jo alle 1 mv jännite riittää liipaisuun Tavallisia opareita ei suositella käytettäväksi komparaattoreina Käytetään usein hystereesin kanssa Posit. takaisinkytkentä lisää nopeutta Kohinainen signaali ei aiheuta värähtelyä C F vastuksen R 2 yli lisää myös nopeutta Koteloinnit kuten opareillakin Hintaluokka 0, Timo Dönsberg 28
29 Logaritminen vahvistin Logarithmic Amplifier, LogAmp Operaatiovahvistin, takaisinkytkentä diodilla, saa valmiina piirinä Kätevä, jos ulotulo halutaan db:ksi Lähetys/vastaanottotehon mittaus/säätö Signaalikompressorin ohjauksessa Epälineaaristen signaalien linearisointi, esim. PTC- tai NTC-termistorin luenta Vaatii vakiovirtageneraattorin (referenssi) toimiakseen, ohjeet datalehdissä Hintaluokka Timo Dönsberg 29
30 Differentiaalivahvistin Difference / Differential amplifier Sisältää sovitetut vastukset IC:n sisällä -> hyvä CMRR Ei tarvitse ulkoista takaisinkytkentää Vahvistus: kiinteä, tai valitaan vastuksella, pinneillä tai softalla Difference amplifier Ulostulo yleensä ei-balansoitu (Out) Käytetään esim. virranmittauksessa Differential amplifier Ulostulo yleensä balansoitu (+/-Out) Balansoitu linjavahvistin (line driver) A/D-muuntimen esivahvistimena Hintaluokka 1 5 Difference amplifier Differential amplifier Timo Dönsberg 30
31 Instrumentointivahvistin Instrumentation Amplifier Korkea sisääntuloimpedanssi Sovitetut sisäiset komponentit -> Korkea CMRR ( db) Ei kannata rakentaa erillisistä opareista -> huono CMRR, kallis Vahvistus valitaan vastuksella (R G ) Käyttösovelluksia Pienen differentiaalisignaalin mittaus Siltamittaukset, virranmittaus Lääketieteelliset mittaukset (ECG) Hintaluokka Timo Dönsberg 31
32 Instrumentointivahvistin Timo Dönsberg 32
33 Virranmittausvahvistin Current Sense Amplifier Differentiaalivahvistin mittaa jänniteeron pienen shunt-vastuksen yli Moottorikäytöt, akkulaturit Sähkötehomittarit ja analysaattorit Vaaditaan hyvä CMRR High-side mittaus Suuri yhteismuotoinen jännite Toimittava, vaikka yhteismuotoinen jännite on käyttöjännitteitä suurempi Low-side mittaus Yhteismuotoinen signaali ~0 Helpompi toteuttaa, halvempi Kuorma ei ole suoraan maadoitettu High-side mittaus Low-side mittaus Timo Dönsberg 33
34 Virranmittausvahvistin Kohde Instrumentointivahvistin Alipäästösuodatus f c = 885 khz Signaali A/D-muuntimelle Esimerkki Low side-virranmittausvahvistimesta Timo Dönsberg 34
35 Virranmittausvahvistin Virranmittausvahvistin, valmis koteloitu laite Timo Dönsberg 35
36 Virranmittausvahvistin Timo Dönsberg 36
37 Muut vahvistintyypit Transimpedanssivahvistin Valmiiksi kytketty virtajännitemuunnin, nopea Siirtokonduktanssioperaatiovahvistin Jänniteohjattu virtalähde Norton-operaatiovahvistin Differentiaalivahvistin virtasisäänmenoilla, nopea Virtatakaisinkytketty operaatiovahvistin Nopea, välttää ongelmia hajakapasitanssien kanssa Choppervahvistin Operaatiovahvistin, jossa bias-jännitteet kompensoidaan reaaliaikaisesti -> 1/f kohina minimoituu Erotusvahvistin Differentiaalivahvistin, jonka I/O:t galvaanisesti erotettu Erotus optisesti, induktiivisesti, kapasitiivisesti, tai digitaalisesti Maalenkin katkaisu, suurjännitteen erotus, ECG, EEG, hakkurit Timo Dönsberg 37
Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta. 2015 Timo Dönsberg 1
Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta 2015 Timo Dönsberg 1 Yleistä Yksikään komponentti ei ole ideaalinen Toleranssi Stabiilisuus Lämpötilariippuvuus Taajuusvaste Lineaarisuus Hajakapasitanssi
LisätiedotVahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin
Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa
LisätiedotKotitentti 3. Operaatiovahvistin
Kotitentti 3 Vahvistimet ja lineaaripiirit Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa ideaaliseksi Käytetään vahvistimena aina negatiivisesti takaisinkytkettynä,
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003 syksyllä 2013 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotAutomaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012
Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn Pekka Rantala syksy 2013 Opinto-opas 2012 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen
LisätiedotCC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio
CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen
LisätiedotTransistoreiden merkinnät
Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)
LisätiedotJännitelähteet ja regulaattorit
Jännitelähteet ja regulaattorit Timo Dönsberg ELEC-C5070 Elektroniikkapaja 5.10.2015 Teholähteen valinta Akku vs. verkkosähkö Vaadittu jännite Lähes aina tasasähköä, esim. mikrokontrolleri +5V, OP-vahvistin
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
Lisätiedota) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Operaatiovahvistin Operational Amplifier Opva Opamp. Versio. Ideaalivahvistin elektroniikan peruslohkona Takaisinkytkentä Operaatiovahvistin vahvistaa
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET
Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 8. Keskiviikko 5.2.2003, klo. 12.15-14.00, TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet 1. Mitoita kuvan 1 2. asteen G m -C
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET Juha Aaltonen Seppo Kousa Jyrki Stor-Pellinen A.T.S.S.: J.B.-B. 4 DRW: Spi CHK: JPA Elektroniikan Perusteet SHEET 193 OF 390 DRAWING NO:5.19 Sisällys 1 Johdanto.............................................
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotVcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin
5-87.2020 Elektroniikka II Tentti ja välikoeuusinnat 27.05.2011 1. Våitikokeen tehtiivät l-4,2. välikokeen tehtävät 5-8 ja tentin tehtävät l,2,6ja 8. Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
LisätiedotDiodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi
Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LisätiedotAutomaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016
Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS Pekka Rantala kevät 2016 Opinto-opas 2014 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
LisätiedotTASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ
TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä
LisätiedotElektroniikka ja sähkötekniikka
Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,
LisätiedotVahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka
Vahvistimet Vahvistaa pienen jännitteen tai virran suuremmaksi Vahvistusta voidaan tarvita monessa kohtaa mittausketjua (lähetys- ja vastaanottopuolella) Vahvistuksen valinta Käytetään kvantisointi alue
Lisätiedot4. kierros. 1. Lähipäivä
4. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe Taajuuskompensointi, operaatiovahvistin ja sen kytkennät Taajuuskompensaattorit Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 h Kotitehtäviä: 4 h + 0 h Tavoitteet: tietää Operaatiovahvistimen
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotL-sarjan mittamuuntimet
Keskus Signaalimuuntimet Signaalimuuntimet standardisignaalille L-sarjan mittamuuntimet Sisäänmenoviesti (virta, jännite, lämpötila, vastus) sekä vakioidut sisäänmenoviestialueet Ulostuloviesti 4-20 ma,
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Diodi ja puolijohteet Luento Ideaalidiodi = kytkin Puolijohdediodi = epälineaarinen vastus Sovelluksia, mm. ilmaisin ja LED, tasasuuntaus viimeis. viikolla
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
1 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA txt-9 217, Kimmo Silvonen Osa IX, 2.11.217 1 Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin, opva eli opa (operational amplifier, opamp) tai "opari" on ehkä yleisin analoginen
LisätiedotC 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat
S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan
Lisätiedot1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita
Lisätiedot5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A
1 5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A Kuva 5.1.1 Kytkentäkaavio + 15 Vbv Tämä säädin on aivan rutiininomainen tyristoreja (SCR) lukuunottamatta. Transistorit T1 ja T2 muodostavat jännitelähteen laitteen omia
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja
LisätiedotNäytteen liikkeen kontrollointi
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Fysiikan laitos Kandidaatintyö Näytteen liikkeen kontrollointi Työn ohjaajana ja tarkastajana toimi diplomi-insinööri Hanna-Leena Varis. Lappeenrannassa
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X)
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset erilliskomponentit (diskreetit) ja IC:t: Bipolaaritransistori BJT Moottorinohjaus, H-silta
LisätiedotSähköpajan elektroniikkaa
Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X)
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset erilliskomponentit (diskreetit) ja IC:t: Bipolaaritransistori BJT Moottorinohjaus, H-silta
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotTakaisinkytkentä. Avoin piiri vs. suljettu piiri. Tärkeä osa elektroniikkasuunnittelua
Takaisinkytkentä Tärkeä osa elektroniikkasuunnittelua Avoin piiri vs. suljettu piiri Suljettu, takaisinkytketty piiri on paljolti käytössä etenkin säätöjärjestelmissä Ensimmäiset analyyttiset menetelmät
LisätiedotMITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa
LisätiedotPERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )
HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin
LisätiedotAnalogiapiirit III. Tentti 15.1.1999
Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2011
Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT Perusmittalaitteet
LisätiedotElektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä
Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA Tentti 15.5.2006: tehtävät 1,3,5,7,10 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita!
Lisätiedot5.2. Jännitelähde - 15 V 10 A
1 5.2. Jännitelähde - 15 V 10 A Negatiivinen jännitelähde on puhtaimmillaan vastaavan positiivisen peilikuva. Tästä saattaa olla hyötyä ajatellen laitteen häiriöherkkyyttä. Pulmana on, ettei LM 723:lle
LisätiedotPush-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus:
Pasi Vähämartti / c1303, S4SE Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus: Annetut arvot: U out = 5V / 3A (P = 15W) U in = 18-22V Rungon valinta: Valitaan rungoksi RM8, sillä kytkentätaajuuden ollessa 48kHz,
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät
Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotEMC Mittajohtimien maadoitus
EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite
LisätiedotKäyttöohje. 1/DOC-RSH30 Fi A
Käyttöohje 1 Yleistä: on 30W:n A-luokan 2-kanavainen putkivahvistin, joka on valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä. Vahvistin on puhdas putkivahvistin, jossa ei ole käytetty puolijohteita signaalitiellä.
LisätiedotRADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)
SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja
LisätiedotAutomaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn. Pekka Rantala kevät 2015. Opinto-opas 2013
Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn Pekka Rantala kevät 2015 Opinto-opas 2013 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
LisätiedotKONDENSAATTORIT, Ominaisuudet ja merkinnät
KONDENSAATTORIT, Ominaisuudet ja merkinnät H. Honkanen Kondensaattorin kapasitanssi määräytyy: välitila-aineen permittiivisyyden ( ) ja varausten pinta-alan ( A ) tuloon ja on kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotKäytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
LisätiedotElektroniikan komponentit
Elektroniikan komponentit Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Elektroniikka Elektroniikan parissa käsitellään huomattavasti pienempiä ja heikompia järjestelmiä
LisätiedotOhjelmistoradio. Mikä se on:
1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
Lisätiedot12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :
1. Stabiilisuus Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) : AOL ( s) AF ( s) (13 10) 1+ T ( s) A OL :n ja T:n määrittäminen kuvattiin oppikirjan 1-7 kappaleessa. Näiden taajuus käyttäytyminen
LisätiedotTEHOELEKTRONIIKKA DIODIT
TEHOELEKTRONIIKKA H. Honkanen Tehoelektroniikalla käsitetään elektroniikkaa, jolla käsitellään suuria tehoja, jännitteet ja virrat ovat suuria. Tehoelektroniikka poikkeaa pientehoelektroniikasta merkittävästi,
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
LisätiedotTIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA
LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI
LisätiedotMICRO-CAP: in lisäominaisuuksia
MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
LisätiedotTehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.
Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotFYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään)
FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 16.3.2012 (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään) 1. Selitä lyhyesti (6 pistettä) a) pn-liitoksen virta-jännite-käyttäytyminen b) varauksenkuljettajien lukumäärä itseispuolijohteissa
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 SAH3sn-luokalle syksyllä 2014 OSA 1 Veijo Korhonen Sisältö opinto-oppaan mukaan: Piirilevy- ja juotostekniikka. Passiiviset komponentit. Tavallisimmat puolijohdemateriaalit.
LisätiedotPUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue
PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.3 SÄHKÖTKNKKA.5.22 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.. Laske virta.
LisätiedotOsaluettelo. Ennen kun aloitat juottamisen on suotavaa
Komponentit tulevat lajittelemittomina pusseissa. Printtaa tämä dokumentti jotta saat listan jossa on lukumäärä, komponenttiarvo ja merkinnät. Lajittelu opettaa merkinnät sekä silloin voi todeta oikeat
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotKaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.
FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan
LisätiedotSupply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
LisätiedotIIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 3: Elektroniikka 13.11.2018 Juha, OH2EAN, oh2ean@sral.fi 1 / 56 Illan aiheet Sähkön perusteita Jännite, virta, teho, AC/DC, desibeli Elektroniikan
LisätiedotS-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1
S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin
LisätiedotTYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD
LisätiedotElektroniikka, kierros 3
Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotCRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE
CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL
LisätiedotUNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ LABORATORY WORKS. For analog electronics FYSE400 Loberg D E P A R T M E N T O F P H Y S I C S
UNIVESITY OF JYVÄSKYLÄ LABOATOY WOKS For analog electronics FYSE400 Loberg 2010 D E P A T M E N T O F P H Y S I C S 2 P a g e 3 P a g e 4 P a g e Contents 1 Shortly about Multisim... 7 2 Ominaiskäyrästön
Lisätiedot