Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta Timo Dönsberg 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta Timo Dönsberg 1"

Transkriptio

1 Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta Timo Dönsberg 1

2 Yleistä Yksikään komponentti ei ole ideaalinen Toleranssi Stabiilisuus Lämpötilariippuvuus Taajuusvaste Lineaarisuus Hajakapasitanssi Hajainduktanssi Vuotovirta Tehonkesto Luotettavuus Koko Hinta Saatavuus Jne jne jne Timo Dönsberg 2

3 Yleistä Suunnittelulla voi helpottaa tilannetta Esim. vastukset välillä 1 Ω 10 MΩ Taajuudet alle 1 MHz Virrat 1 µa 10 A Jännitteet 100 mv 24 V Mutta tietenkään aina tämä ei ole mahdollista Komponenttien ymmärtäminen tärkeää! Tutustu valmistajien tarjoamaan materiaaliin Datasheets, application notes Hyödynnä valmiita kytkentöjä ja alan perusteoksia Testaa Simuloi Useimmat kytkennät toimii Timo Dönsberg 3

4 Passiiviset komponentit Timo Dönsberg 4

5 Vastukset Metallikalvovastus (metal film) Hyvälaatuinen yleisvastus Opareiden kanssa signaalitiellä Käytä esim. 1 % metallikalvovastuksia Tehonkesto W Sovitettu vastusverkko Valmis piiri, sis. sovitetut vastukset Differentiaalivahvistimen I/O:ssa Tarkat jännitteenjakajat, jne Muita vastuksia Tehovastukset Säätövastukset, potentiometrit Epälineaariset vastukset (PTC, NTC) Timo Dönsberg 5

6 Timo Dönsberg 6

7 Vastukset Timo Dönsberg 7

8 Kondensaattorit Elektrolyyttikondensaattori, elko Engl. aluminium electrolytic capacitor Suuri kapasitanssi / tilavuus, edullinen Rajallinen elinikä, esim C Suurempi jännitekesto ja lämpötilan alentaminen pidentävät elkon elinikää Low-ESR elkon sisäinen vastus pienempi Käytettävä esim. hakkurikytkennöissä Saatavilla myös tantaali- ja niobiumelkoja Käyttökohteet Teholähteiden suodatus, huom. polariteetti! Signaalitiellä, esim. vahvistimien DCerotuksessa, myös bipolaarisia saatavilla 0.1 uf 100 mf, V, C SMD Radial Axial Tantaali Timo Dönsberg 8

9 Kondensaattorit Keraaminen kondensaattori, kerko Engl. ceramic capacitor Yleisin kondensaattori Rajallinen kapasitanssi Stabiili, pienet häviöt Pieni koko, pitkä elinikä, halpa Bipolaarinen, ei polariteettiä Käyttökohteet Opareiden käyttöjännitteiden suodatus, esim. 100 nf +/-V cc -> GND Käytetään usein elkon kanssa rinnan, koska elko ei toimi RF-taajuuksilla Suodattimissa (audio, RF ) 1 pf 10 uf, 2,5 V 15 kv, C Timo Dönsberg 9

10 Kondensaattorit Muovikondensaattori, polko Engl. film capacitor Valmistusmateriaalina yleensä polyesteri, polyetyleeni, polypropyleeni tai polystyreeni Hyvä eristyskyky, pieni vuotovirta Hyvin lineaarinen, hyvä lämpötilastabiilius Bipolaarinen, ei polariteettiä Pitkä elinikä, kymmeniä tuhansia tunteja Ei kestä suurta kuumuutta (sulaa) Saatavilla usein vain läpiladottavana osana Käyttökohteet Audiopiirit, suodattimet, hakkuriteholähteet 10 pf 3 mf, 10 V 10 kv, max. 125 C Timo Dönsberg 10

11 Kondensaattorit Esimerkki: Epcos metallized polypropylene fim-capacitor Timo Dönsberg 11

12 Timo Dönsberg 12

13 Muuta Kelat, muuntajat, ferriitit Verkkomuuntajat: lineaariset teholähteet Suodattimet, hakkuriteholähteet (RF, EMI) Erotusmuuntajat, maalenkin välttäminen Audiomuuntimet, balansoitu (differentiaali) signaali I/O, impedanssin muunto Ei yleensä käytetä oparikytkennöissä Komponenttien arvot Kaikkia komponenttiarvoja ei ole olemassa! EIA-komponenttien arvojärjestelmä Toleranssit, E12 (10 %), E24 (5 %) jne. Huomioitava suunnittelussa (piirin toiminta) Laskettujen arvojen perusteella haetaan lähimpänä olevat komponenttien arvot 10 uf 15 uf 1,0 kω 22 uf 1,5 kω 33 uf 2,2 kω 47 uf 3,3 kω 4,7 kω Timo Dönsberg 13

14 Diskreetit puolijohteet Timo Dönsberg 14

15 Diodit Lyhyesti: läpäisee virtaa vain yhteen suuntaan Huomioitavia parametreja Virrankesto Maksimi estosuuntainen jännite Nopeus Vuotovirta Kynnysjännite Kapasitanssi Timo Dönsberg 15

16 Diodityyppejä Tavallinen pn-liitosdiodi Yleinen teho- ja signaalikäytössä Kynnysjännite ~0.7 V (Si) Schottky diodi Matala kynnysjännite ~0.2 V Matala jännitteenkesto (yleensä alle 50 V) Nopea Zener diode Estosuuntainen läpilyönti matalalla jännitteellä Esim. referenssijännite, regulointi, ylijännitesuojaus Kapasitanssidiodi Kapasitanssi riippuu estosuuntaisesta jännitteestä Esim. oskillaattorin virityspiiri, RF-kytkimet Timo Dönsberg 16

17 Diodeja Tyristori Diodi, joka alkaa johtamaan vasta kun hilalta katodiin on riittävä jännitepulssi Tehosäätimet, suojapiirit Triakki kaksi vastakkain kytkettyä tyristoria Tehosäätimet, sähkösyötön ohjaus DIAC Kaksisuuntainen diodi, joka muuttuu johtavaksi kynnysjännitteen (~30-40 V) ylitettyä Sytytyspiirit, virtapulssit Timo Dönsberg 17

18 Bipolaaritransistori Lyhyesti: pieni kantavirta ohjaa suurta kollektorivirtaa = ja = + Huomioitavia parametreja NPN vs. PNP Jännitteenkesto (maks. ) Virrankesto ( ) Vahvistus (myös nimellä h ) Tehonkesto Kytkentänopeus Saturaationjännite (min. ) Timo Dönsberg 18

19 MOSFET Metal-oxide-semiconductor field-effect transistor Lyhyesti: transistori, jossa virtaa ohjaa jännite Huomioitavia parametreja N-tyyppi vs. P-tyyppi Jännitekesto Virtakesto Minimiresistanssi Kytkentänopeus Tehokesto Vuotovirrat ( ja ) Kapasitanssit Herkkä liian suurelle ohjausjännitteelle (esim. hankaussähkö) Timo Dönsberg 19

20 Muita transistoreja JFET - junction gate field-effect transistor HEMT - high-electron-mobility transistor IGBT - insulated-gate bipolar transistors HBT - heterojunction bipolar transistor UJT unijunction transistor ESBT - emitter switched bipolar transistor Jne jne Timo Dönsberg 20

21 Vahvistimet ja lineaaripiirit Timo Dönsberg 21

22 Operaatiovahvistin Operational Amplifier, OpAmp, opari Opareita käyttämällä voidaan rakentaa lähes kaikki muut vahvistinkytkennät Käsitellään suunnittelussa usein ideaalisena komponenttina Suuri jännitevahvistus, A = ~10^6 -> Oparin sisään ei mene virtaa, Z in = Käytetään aina takaisinkytkettynä Ulostulo pyrkii pitämään V in+ ja V insamassa potentiaalissa Käyttöjännitteet Tyypillisesti +/- 1.5 V 18 V Myös yksipuoleisia (single supply), vaatii signaalin biasoinnin Timo Dönsberg 22

23 Operaatiovahvistin Oparin kotelointi Vahvistimia tyypillisesti 1-4 kpl DIP/DIL, SOIC, SOP jne. CMRR db (diff. vahvistin) Taajuuskaista 20 khz 1 GHz Riippuu takaisinkytkennästä Riippuu halutusta vahvistuksesta Optimoitu tyypillisesti jollekin seuraavista Kohina (e n, i n, 1/f), särö Nopeus (slew rate) / taajuusvaste Offset ja sen ryömintä, virrankulutus Piirien hinnat tavallisesti 0,5-5 SO8 / SOIC8 DIL14 DIL8 MSOP Timo Dönsberg 23

24 Operaatiovahvistin Negatiivinen takaisinkytkentä Parantaa lineaarisuutta ja taajuusvastetta, vähentää säröä Kompensoi lämpöryömintää Kaistanrajoitus (suodatus) Parantaa stabiilisuutta ja SNR:ää Alipäästö: C f ja R f, ylipäästö: C in ja R in C in :ä ei käytetä DC-signaaleilla Rajataajuudet tulee valita n. 1 dekadin mitattavan signaalin ulkopuolelle -> parempi vaihevaste signaalille Käyttöjännitteiden suodatus Jokainen IC tarvitsee omat suodatuskondensaattorit (ohjeet datalehdissä!) V in V in C in R in R in Ei DC-piirissä R f R f C f f -3dB = V out Käytä aina! V out Timo Dönsberg 24

25 Operaatiovahvistin Sisäisesti kompensoitu opari Unity-gain stable OpAmp Yksikkövahvistus-stabiili opari -> Käyttö jännitteenseuraajana OK! Helppo käyttää, nopeus rajallinen Esim. TL072, OPA627, NE5532 Ulkoisesti kompensoitava opari Ei voi käyttää jännitteenseuraajana Vaatii ulkoisen kompensoinnin, yleensä vähintään 1 kondensaattorin Mahdollista hyödyntää oparin nopeus piirissä paremmin -> vaatii taitoa Esim. LM301, OPA637, NE5534 Datalehdissä ohjeita! NE Timo Dönsberg 25

26 Operaatiovahvistin Epästabiilit toimintatilat Piiri oskilloi (f voi olla hyvin korkea) Askelvasteessa ylitystä (overshoot) tai jälkivärähtelyä (ringing) Myös sisäisesti kompensoitu opari voi ajautua epästabiiliin tilaan, riippuu kytkennästä ja kuormasta Kompensointimenetelmät Käytetään yksikkövahvistusta suurempaa piirin vahvistusta Käytetään RC-takaisinkytkentää -> Pienempi kohina -> Suurempi vaihemarginaali Myös muita menetelmiä, ks. piirivalmistajien datalehdet Takaisinkytkennän vahvistus ja vaihe Timo Dönsberg 26

27 Operaatiovahvistin Muita epäideaalisuuksia Ulostulon virta on rajallinen, ei saa kuormittaa kapasitiivisesti Signaalitaso tulee pitää ~1-3 V päässä käyttöjännitteistä, Rail-torail opareilla voi mennä jopa yli! Slew-rate rajoittaa vahvistusta korkeilla taajuuksilla -> säröä Oparin toiminta signaalin eri polariteeteillä voi olla erilainen Opari voi tuhoutua, jos signaalitaso ylittää käyttöjännitteen Samat ongelmat myös muissa opareihin perustuvissa piireissä Timo Dönsberg 27

28 Komparaattori Digitaalipiiri, 2 tilaa: +V s ja V s Jo alle 1 mv jännite riittää liipaisuun Tavallisia opareita ei suositella käytettäväksi komparaattoreina Käytetään usein hystereesin kanssa Posit. takaisinkytkentä lisää nopeutta Kohinainen signaali ei aiheuta värähtelyä C F vastuksen R 2 yli lisää myös nopeutta Koteloinnit kuten opareillakin Hintaluokka 0, Timo Dönsberg 28

29 Logaritminen vahvistin Logarithmic Amplifier, LogAmp Operaatiovahvistin, takaisinkytkentä diodilla, saa valmiina piirinä Kätevä, jos ulotulo halutaan db:ksi Lähetys/vastaanottotehon mittaus/säätö Signaalikompressorin ohjauksessa Epälineaaristen signaalien linearisointi, esim. PTC- tai NTC-termistorin luenta Vaatii vakiovirtageneraattorin (referenssi) toimiakseen, ohjeet datalehdissä Hintaluokka Timo Dönsberg 29

30 Differentiaalivahvistin Difference / Differential amplifier Sisältää sovitetut vastukset IC:n sisällä -> hyvä CMRR Ei tarvitse ulkoista takaisinkytkentää Vahvistus: kiinteä, tai valitaan vastuksella, pinneillä tai softalla Difference amplifier Ulostulo yleensä ei-balansoitu (Out) Käytetään esim. virranmittauksessa Differential amplifier Ulostulo yleensä balansoitu (+/-Out) Balansoitu linjavahvistin (line driver) A/D-muuntimen esivahvistimena Hintaluokka 1 5 Difference amplifier Differential amplifier Timo Dönsberg 30

31 Instrumentointivahvistin Instrumentation Amplifier Korkea sisääntuloimpedanssi Sovitetut sisäiset komponentit -> Korkea CMRR ( db) Ei kannata rakentaa erillisistä opareista -> huono CMRR, kallis Vahvistus valitaan vastuksella (R G ) Käyttösovelluksia Pienen differentiaalisignaalin mittaus Siltamittaukset, virranmittaus Lääketieteelliset mittaukset (ECG) Hintaluokka Timo Dönsberg 31

32 Instrumentointivahvistin Timo Dönsberg 32

33 Virranmittausvahvistin Current Sense Amplifier Differentiaalivahvistin mittaa jänniteeron pienen shunt-vastuksen yli Moottorikäytöt, akkulaturit Sähkötehomittarit ja analysaattorit Vaaditaan hyvä CMRR High-side mittaus Suuri yhteismuotoinen jännite Toimittava, vaikka yhteismuotoinen jännite on käyttöjännitteitä suurempi Low-side mittaus Yhteismuotoinen signaali ~0 Helpompi toteuttaa, halvempi Kuorma ei ole suoraan maadoitettu High-side mittaus Low-side mittaus Timo Dönsberg 33

34 Virranmittausvahvistin Kohde Instrumentointivahvistin Alipäästösuodatus f c = 885 khz Signaali A/D-muuntimelle Esimerkki Low side-virranmittausvahvistimesta Timo Dönsberg 34

35 Virranmittausvahvistin Virranmittausvahvistin, valmis koteloitu laite Timo Dönsberg 35

36 Virranmittausvahvistin Timo Dönsberg 36

37 Muut vahvistintyypit Transimpedanssivahvistin Valmiiksi kytketty virtajännitemuunnin, nopea Siirtokonduktanssioperaatiovahvistin Jänniteohjattu virtalähde Norton-operaatiovahvistin Differentiaalivahvistin virtasisäänmenoilla, nopea Virtatakaisinkytketty operaatiovahvistin Nopea, välttää ongelmia hajakapasitanssien kanssa Choppervahvistin Operaatiovahvistin, jossa bias-jännitteet kompensoidaan reaaliaikaisesti -> 1/f kohina minimoituu Erotusvahvistin Differentiaalivahvistin, jonka I/O:t galvaanisesti erotettu Erotus optisesti, induktiivisesti, kapasitiivisesti, tai digitaalisesti Maalenkin katkaisu, suurjännitteen erotus, ECG, EEG, hakkurit Timo Dönsberg 37

Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta. 2015 Timo Dönsberg 1

Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta. 2015 Timo Dönsberg 1 Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta 2015 Timo Dönsberg 1 Yleistä Yksikään komponentti ei ole ideaalinen Toleranssi Stabiilisuus Lämpötilariippuvuus Taajuusvaste Lineaarisuus Hajakapasitanssi

Lisätiedot

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa

Lisätiedot

Kotitentti 3. Operaatiovahvistin

Kotitentti 3. Operaatiovahvistin Kotitentti 3 Vahvistimet ja lineaaripiirit Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa ideaaliseksi Käytetään vahvistimena aina negatiivisesti takaisinkytkettynä,

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003 syksyllä 2013 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012

Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012 Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn Pekka Rantala syksy 2013 Opinto-opas 2012 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen

Lisätiedot

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen

Lisätiedot

Transistoreiden merkinnät

Transistoreiden merkinnät Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee

Lisätiedot

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015 Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)

Lisätiedot

Jännitelähteet ja regulaattorit

Jännitelähteet ja regulaattorit Jännitelähteet ja regulaattorit Timo Dönsberg ELEC-C5070 Elektroniikkapaja 5.10.2015 Teholähteen valinta Akku vs. verkkosähkö Vaadittu jännite Lähes aina tasasähköä, esim. mikrokontrolleri +5V, OP-vahvistin

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/) a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Operaatiovahvistin Operational Amplifier Opva Opamp. Versio. Ideaalivahvistin elektroniikan peruslohkona Takaisinkytkentä Operaatiovahvistin vahvistaa

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 8. Keskiviikko 5.2.2003, klo. 12.15-14.00, TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet 1. Mitoita kuvan 1 2. asteen G m -C

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2017 Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET ELEKTRONIIKAN PERUSTEET Juha Aaltonen Seppo Kousa Jyrki Stor-Pellinen A.T.S.S.: J.B.-B. 4 DRW: Spi CHK: JPA Elektroniikan Perusteet SHEET 193 OF 390 DRAWING NO:5.19 Sisällys 1 Johdanto.............................................

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin 5-87.2020 Elektroniikka II Tentti ja välikoeuusinnat 27.05.2011 1. Våitikokeen tehtiivät l-4,2. välikokeen tehtävät 5-8 ja tentin tehtävät l,2,6ja 8. Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori: Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset

Lisätiedot

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016 Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS Pekka Rantala kevät 2016 Opinto-opas 2014 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan

Lisätiedot

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä

Lisätiedot

Elektroniikka ja sähkötekniikka

Elektroniikka ja sähkötekniikka Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,

Lisätiedot

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka Vahvistimet Vahvistaa pienen jännitteen tai virran suuremmaksi Vahvistusta voidaan tarvita monessa kohtaa mittausketjua (lähetys- ja vastaanottopuolella) Vahvistuksen valinta Käytetään kvantisointi alue

Lisätiedot

4. kierros. 1. Lähipäivä

4. kierros. 1. Lähipäivä 4. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe Taajuuskompensointi, operaatiovahvistin ja sen kytkennät Taajuuskompensaattorit Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 h Kotitehtäviä: 4 h + 0 h Tavoitteet: tietää Operaatiovahvistimen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

L-sarjan mittamuuntimet

L-sarjan mittamuuntimet Keskus Signaalimuuntimet Signaalimuuntimet standardisignaalille L-sarjan mittamuuntimet Sisäänmenoviesti (virta, jännite, lämpötila, vastus) sekä vakioidut sisäänmenoviestialueet Ulostuloviesti 4-20 ma,

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Diodi ja puolijohteet Luento Ideaalidiodi = kytkin Puolijohdediodi = epälineaarinen vastus Sovelluksia, mm. ilmaisin ja LED, tasasuuntaus viimeis. viikolla

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA 1 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA txt-9 217, Kimmo Silvonen Osa IX, 2.11.217 1 Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin, opva eli opa (operational amplifier, opamp) tai "opari" on ehkä yleisin analoginen

Lisätiedot

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan

Lisätiedot

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita

Lisätiedot

5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A

5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A 1 5.1.Jännitelähde + 15 V 10 A Kuva 5.1.1 Kytkentäkaavio + 15 Vbv Tämä säädin on aivan rutiininomainen tyristoreja (SCR) lukuunottamatta. Transistorit T1 ja T2 muodostavat jännitelähteen laitteen omia

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

Näytteen liikkeen kontrollointi

Näytteen liikkeen kontrollointi LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Fysiikan laitos Kandidaatintyö Näytteen liikkeen kontrollointi Työn ohjaajana ja tarkastajana toimi diplomi-insinööri Hanna-Leena Varis. Lappeenrannassa

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset erilliskomponentit (diskreetit) ja IC:t: Bipolaaritransistori BJT Moottorinohjaus, H-silta

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1 Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen

Lisätiedot

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset erilliskomponentit (diskreetit) ja IC:t: Bipolaaritransistori BJT Moottorinohjaus, H-silta

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Takaisinkytkentä. Avoin piiri vs. suljettu piiri. Tärkeä osa elektroniikkasuunnittelua

Takaisinkytkentä. Avoin piiri vs. suljettu piiri. Tärkeä osa elektroniikkasuunnittelua Takaisinkytkentä Tärkeä osa elektroniikkasuunnittelua Avoin piiri vs. suljettu piiri Suljettu, takaisinkytketty piiri on paljolti käytössä etenkin säätöjärjestelmissä Ensimmäiset analyyttiset menetelmät

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori ) HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Tentti 15.1.1999

Analogiapiirit III. Tentti 15.1.1999 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2011

Radioamatöörikurssi 2011 Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT Perusmittalaitteet

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA Tentti 15.5.2006: tehtävät 1,3,5,7,10 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita!

Lisätiedot

5.2. Jännitelähde - 15 V 10 A

5.2. Jännitelähde - 15 V 10 A 1 5.2. Jännitelähde - 15 V 10 A Negatiivinen jännitelähde on puhtaimmillaan vastaavan positiivisen peilikuva. Tästä saattaa olla hyötyä ajatellen laitteen häiriöherkkyyttä. Pulmana on, ettei LM 723:lle

Lisätiedot

Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus:

Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus: Pasi Vähämartti / c1303, S4SE Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus: Annetut arvot: U out = 5V / 3A (P = 15W) U in = 18-22V Rungon valinta: Valitaan rungoksi RM8, sillä kytkentätaajuuden ollessa 48kHz,

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä

Lisätiedot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

Käyttöohje. 1/DOC-RSH30 Fi A

Käyttöohje. 1/DOC-RSH30 Fi A Käyttöohje 1 Yleistä: on 30W:n A-luokan 2-kanavainen putkivahvistin, joka on valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä. Vahvistin on puhdas putkivahvistin, jossa ei ole käytetty puolijohteita signaalitiellä.

Lisätiedot

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja

Lisätiedot

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn. Pekka Rantala kevät 2015. Opinto-opas 2013

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn. Pekka Rantala kevät 2015. Opinto-opas 2013 Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn Pekka Rantala kevät 2015 Opinto-opas 2013 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan

Lisätiedot

KONDENSAATTORIT, Ominaisuudet ja merkinnät

KONDENSAATTORIT, Ominaisuudet ja merkinnät KONDENSAATTORIT, Ominaisuudet ja merkinnät H. Honkanen Kondensaattorin kapasitanssi määräytyy: välitila-aineen permittiivisyyden ( ) ja varausten pinta-alan ( A ) tuloon ja on kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

Elektroniikan komponentit

Elektroniikan komponentit Elektroniikan komponentit Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Elektroniikka Elektroniikan parissa käsitellään huomattavasti pienempiä ja heikompia järjestelmiä

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) : 1. Stabiilisuus Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) : AOL ( s) AF ( s) (13 10) 1+ T ( s) A OL :n ja T:n määrittäminen kuvattiin oppikirjan 1-7 kappaleessa. Näiden taajuus käyttäytyminen

Lisätiedot

TEHOELEKTRONIIKKA DIODIT

TEHOELEKTRONIIKKA DIODIT TEHOELEKTRONIIKKA H. Honkanen Tehoelektroniikalla käsitetään elektroniikkaa, jolla käsitellään suuria tehoja, jännitteet ja virrat ovat suuria. Tehoelektroniikka poikkeaa pientehoelektroniikasta merkittävästi,

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä. Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea

Lisätiedot

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään)

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään) FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 16.3.2012 (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään) 1. Selitä lyhyesti (6 pistettä) a) pn-liitoksen virta-jännite-käyttäytyminen b) varauksenkuljettajien lukumäärä itseispuolijohteissa

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 SAH3sn-luokalle syksyllä 2014 OSA 1 Veijo Korhonen Sisältö opinto-oppaan mukaan: Piirilevy- ja juotostekniikka. Passiiviset komponentit. Tavallisimmat puolijohdemateriaalit.

Lisätiedot

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S-55.3 SÄHKÖTKNKKA.5.22 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.. Laske virta.

Lisätiedot

Osaluettelo. Ennen kun aloitat juottamisen on suotavaa

Osaluettelo. Ennen kun aloitat juottamisen on suotavaa Komponentit tulevat lajittelemittomina pusseissa. Printtaa tämä dokumentti jotta saat listan jossa on lukumäärä, komponenttiarvo ja merkinnät. Lajittelu opettaa merkinnät sekä silloin voi todeta oikeat

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2018

Radioamatöörikurssi 2018 Radioamatöörikurssi 2018 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 3: Elektroniikka 13.11.2018 Juha, OH2EAN, oh2ean@sral.fi 1 / 56 Illan aiheet Sähkön perusteita Jännite, virta, teho, AC/DC, desibeli Elektroniikan

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

Elektroniikka, kierros 3

Elektroniikka, kierros 3 Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL

Lisätiedot

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ LABORATORY WORKS. For analog electronics FYSE400 Loberg D E P A R T M E N T O F P H Y S I C S

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ LABORATORY WORKS. For analog electronics FYSE400 Loberg D E P A R T M E N T O F P H Y S I C S UNIVESITY OF JYVÄSKYLÄ LABOATOY WOKS For analog electronics FYSE400 Loberg 2010 D E P A T M E N T O F P H Y S I C S 2 P a g e 3 P a g e 4 P a g e Contents 1 Shortly about Multisim... 7 2 Ominaiskäyrästön

Lisätiedot