Vuosikertomus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Kaleva vuosikertomus 2009

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 1

2 Sisältö 3 Sammon henkivakuutus 4 Avaintietoja Sammon henkivakuutuksesta 5 Toimitusjohtajan katsaus Tilinpäätös 7 12 Toimintakertomus 13 Konsernituloslaskelma 14 Emoyhtiön tuloslaskelma Konsernitase Emoyhtiön tase 18 Rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 23 Vakuutusmaksutulo Maksetut korvaukset Lisäedut 24 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Emoyhtiön sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Emoyhtiön omistamat osakkeet ja osuudet Konsernin ja emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma 30 Takuupääoman jaottelu 31 Vastuut 32 Emoyhtiön tunnusluvut 34 Tunnuslukujen laskentakaavat 35 Tilintarkastuskertomus Kalevan riskienhallinnan liitetiedot 41 Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston lausunto 42 Hallitus Tilintarkastajat 43 Luottamusmiehet Kalevan takuupääoman omistajat 44 Kalevan malja 100 vuotta 45 Kalevan hallituksen hyväksymät säästövakuutusten lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet

3 V Sammon henkivakuutus Sammon kotimaisen henkivakuutuksen muodostavat Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Mandatum Life) ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Yhtiöillä on hoidossaan yhteensä noin suomalaisen vapaaehtoinen henki- tai eläkevakuutusturva sekä lähes neljännes alan yhteenlasketuista 30 miljardin euron vakuutussäästöistä. Henkivakuutusten tarjonta säästäjä- ja sijoittaja-asiakkaille sekä riskihenkivakuuttaminen on olennainen osa Sampo-konsernin strategiaa. Tärkeällä painopistealueella tarjotaan kattavia kokonaispalveluja varallisuuden kasvattamiseen, eläkeaikaan varautumiseen sekä henkilöriskien hallintaan. Näistä palveluista henkilöasiakkaille, yrityksille ja yhteisöille vastaa Sampo Oyj:n tytäryhtiö Mandatum Life. Mandatum Lifen vakuutuspalvelujen pääasiallisia jakeluteitä ovat Sampo Pankin ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n (If) konttoriverkostot. Yritysasiakkaiden henkivakuutusratkaisuissa verkostoja avustaa ja täydentää Mandatum Lifen oma alueellinen myyntiorganisaatio. Vaativimmat yritysten, yhteisöjen ja sijoittajien vakuutusratkaisut hoidetaan Mandatum Lifen pääkonttorissa. Uusia vakuutuksellisen varainhoidon tuotteita ja niiden myyntiä varten on rekrytoitu runsaat 40 alan ammattilaista. Kaleva toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Lifen ja Ifin kanssa. Kaleva keskittyy Ifin palvelukanavien kautta myymään uusia ryhmähenki ja -tapaturmavakuutuksia yhtiöiden yhteistyösopimusten piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäsenille. Lisäksi Kaleva hoitaa ennen vuotta 1997 otettuja yksilöllisiä riski- ja säästöhenkivakuutuksia. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Henkivakuutusasiakkaiden käytettävissä ovat monipuoliset Internet- ja puhelinpalvelut. Niiden kautta voi palveluavaimilla aloittaa turvallisesti vakuutussäästämisen ja sijoittamisen silloin kun se itselle parhaiten sopii. Verkon välityksellä voi myös tehdä henkivakuutuksiin liittyviä muutoksia ja saada korvausasian vireille. Kaikille Ifin ja Kalevan yhteistyöjärjestöille on avattu palvelu, jonka kautta jäsenet voivat oman järjestönsä kotisivujen kautta tutustua jäsenetuvakuutuksiinsa ja ostaa Kalevan myöntämän ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksen. Kalevan omat verkkopalvelut toimivat osoitteessa Kalevan omistus Sammossa 1,09 % V 100,0 % Sammon omistus Kalevan takuupääomasta 50 % V 100,0 % V 3

4 Avaintietoja Sammon henkivakuutuksesta Kaleva Mandatum Life Meur Vakuutusmaksutulo (omalla vastuulla) Sijoitustoiminnan nettotuotot Maksetut korvaukset (omalla vastuulla) Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Liikevoitto Tasoitusmäärän muutos Lisäedut Voitto ennen satunnaisia eriä, varauksia ja veroja Liikekustannussuhde % Henkilöstö keskimäärin Vakuutustekninen vastuuvelka (omalla vastuulla) Taseen loppusumma Arvostuserot Toimintapääoma Toimintapääoma-aste, % Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta, josta on vähennetty tasoitusmäärä ja 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta 43,4 33,2 18,6 8,1 4

5 Toimitusjohtajan katsaus Nopean toipumisen jakso takana Vuoden 2008 päättyessä tunnelmat finanssimarkkinoilla olivat varsin synkät. Vielä maaliskuussa 2009 edellistä katsausta kirjoittaessani markkinoiden suunta oli selkiintymätön, vaikka eri valtioiden massiiviset tukitoimenpiteet olivat jo pääosin palauttaneet pankkisektorin toimintakyvyn. Vuoden 2009 toisesta neljänneksestä alkaen osakekurssit lähtivät selvään nousuun, joka jatkui lähes kertomusvuoden loppuun saakka. Näin siitäkin huolimatta, että useimmat reaalitalouden fundamentit ja erilaiset tunpuolelle saakka. Inflaatio on tässä tilanteessa pienempi ja paremmin hallittavissa oleva ongelma kuin deflaatio ja massatyöttömyys. Elvytystoimenpiteiden jatkamisesta huolimatta on todennäköistä, että reaalitalouden toipuminen hidastuu viime kuukausina nähdystä. Kalevalla erinomainen vuosi Kulunut vuosi oli Kalevalle taloudellisesti erittäin hyvä. Osakekurssien voimakas nousu palkitsi ruhtinaallisesti Kalevaa, jolla oli sijoitussalkussa vuoteen 2009 siirryttäessä valmiina runsaan 20 prosentin osakeallokaatio. Näin yhtiö hyötyi osakekurssien noususta heti alusta alkaen. Myös Kalevan luottoriskipainotteinen korkosalkku tuotti hyvin pääomamarkkinoiden vakautuessa ja yrityslainojen marginaalien normalisoituessa. Koko korkosalkun tuotto oli vuonna 2009 poikkeuksellisen korkea, runsaat 12 prosenttia. Vastaavaa tuottoa ei voi alkaneena vuonna odottaa, sillä yrityslainojen marginaaleissa ei ole enää merkittävästi ohenemisvaraa. Toisaalta valtioiden lainoissa on selkeitä nousupaineita, ja markkinarahan tuotto on lähellä nollaa. Kalevan sijoitusten runsaan 17 prosentin tuotosta riitti jaettavaa vakuutuksenottajille. Edellisenä vuonna leikattuja säästövakuutusten terminaalibonuksia korotettiin kaksi kertaa, ja vakuutussäästöille annettiin myös 0,5 prosentin asiakashyvitys. Riskihenkivakuutusten lisäedut mukaan lukien Kaleva maksoi tai varasi asiakkailleen lisäetuja yli 83 miljoonaa euroa vuoden 2009 tuloksesta. Kaleva ja sen yhteistyökumppani If Vahinkovakuutus Oy myivät vuoden 2009 aikana yhteistyön piirissä oleville palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille edellisen vuoden tapaan lähes Ryhmäsampo Primus ryhmänusluvut erityisesti läntisessä Euroopassa heikkenivät edelleen. Vasta vuoden 2009 viimeisellä kvartaalilla ja vuoden 2010 alkukuukausina teollisuustuotanto, yksityinen kulutus ja luottamusindeksit ovat kääntyneet pohjalukemista nousuun, jonka voimakkuus tosin vaihtelee toimialoittain, maittain ja maanosittain. Kasvun vetureina ovat toimineet kehittyvät taloudet Kiinan ja Intian johdolla. Korkotasoa säätelevät keskuspankkien ohjauskorot pidettäneen maailmanlaajuisesti ennätyksellisen alhaalla ainakin vuoden 2010 loppu- 5

6 Toimitusjohtajan katsaus henki- ja -tapaturmavakuutusta. Samalla Kaleva vahvisti asemaansa kotitalouksien toiseksi suurimpana riskihenkivakuuttajana. Vahva vakavaraisuusasema Kalevan vakavaraisuus on perinteisten vakavaraisuusmittarien mukaan erinomainen. Käytännössä Kalevalla on vakavaraisuuspuskuria tuhat euroa jokaista asiakkaiden vakuutussäästöjen tuhatta euroa kohti. Virallinen vakavaraisuusaste oli vuoden 2009 päättyessä 43 prosenttia. Vuosi sitten kerroin, että EU-maihin on suunnitteilla uusi vakavaraisuuskehikko, Solvenssi II. Sitä karkeasti simuloiva malli, vakavaraisuusaseman ennakoiva valvonta, tuli vakuutusyhtiölakiin syksyllä 2008 nykyisen vakavaraisuuskehikon rinnalle. Tällä hetkellä käytössä olevilla parametreilla Kaleva täyttää noin nelinkertaisesti uudet vakavaraisuusaseman ennakoivan valvonnan testit, eikä välitöntä vaaraa ns. rikkaan ruumiin syntymisestä ole. Solvenssi II:n yksityiskohtaiset määrittelyt etenevät vauhdilla EU:n työryhmissä. Toivottavasti Suomen vakuutusviranomaiset ajavat Ruotsin ja Saksan viranomaisten tapaan määrätietoisesti liikkumavaraa kansallisten vakavaraisuuserien käsittelyyn ja tulkintaan, jotta terveen järjen vastaisilta määräyksiltä ja seuraamuksilta vältytään esimerkiksi Kalevan tyyppisissä yhtiöissä. Kalevan malja 100 vuotta Kalevan henkilökunnan lahjoittama arvostettu yleisurheilun kiertopalkinto, Kalevan malja, täytti viime vuoden lopulla 100 vuotta. Tukholman olympiakisoissa, vain kolmen vuoden kuluttua maljan luovuttamisesta, suomalaiset yleisurheilijat nousivat maailman huipulle ja pysyivät siellä vuosikymmenten ajan. Elinolojen yleinen paraneminen Venäjän keisarikuntaan vuonna 1909 kuuluneessa Suomessa vaati paljon enemmän aikaa ja ponnisteluja. Tulevaisuus ei näyttänyt juurikaan paremmalta itsenäisessä Suomessa kymmenen vuotta myöhemmin, kun verinen kansalaissota oli repinyt kansakunnan kahtia, ja espanjantauti, nykyisen H1N1-viruksen kammottava edeltäjä oli pyyhkäissyt yli I maailmasodan runteleman Euroopan vaatien miljoonia kuolonuhreja. Nyt Suomi on elintasoltaan kiistatta maailman kansakuntien eliittiä. Näin siitäkin huolimatta, että bruttokansantuotteen kasvun pysähtyminen tuntuu jopa romahduttavan koko hyvinvointimme perustan. Jos hyvinvoinnin rakenteet johtavat kestävyysvajeeseen, niitä pitää korjata ja muuttaa. Purkutuomiosta ei ole kyse. Kalevan maljan taustoista kerrotaan lisää tämän vuosikertomuksen sivulla 41. Uusia päättäjiä Kulunut vuosi oli taas Kalevan edustajiston vaalivuosi. Puolet Kalevan 30 luottamusmiehestä oli erovuorossa vuoden 2009 päättyessä. Kertomusvuoden marraskuussa pidetyissä postivaaleissa erovuoroisten tilalle valittiin 12 uutta luottamusmiestä kolmen erovuoroisen uudistaessa mandaattinsa. Lopuksi kiitän kaikkia Kalevan asiakkaita yhtiötä kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Samalla kiitän myös kaikkia toimihenkilöitä ja asiamiehiä sekä yhteistyöyhtiöitä, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet asiakaskuntamme palvelemiseen vuoden 2009 aikana. Helsinki, maaliskuussa 2010 Matti Rantanen Maksutulon markkinaosuudet Kotitalouksien riskihenkivakuutus yhteensä 246 Meur 3 1 Kaleva 17 % 2 Mandatum Life 9 % 3 Muut 74 % Kalevan sijoituskannan tuotto (käyvin arvoin) %

7 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2009 Henkivakuutusyhtiöiden ensivakuutuksen maksutulo Suomessa Meur Ryhmäeläkevakuutus Yksilöllinen eläkevakuutus Riskihenkivakuutus Säästöhenkivakuutus Henkivakuutussäästöt (alan kotimainen liike) Mrd eur Perustekorkoiset, yritykset Sijoitussidonnaiset, yritykset Sijoitussidonnaiset, yksityiset Perustekorkoiset, yksityiset Alan kehitys kotimaassa Henkivakuutusmarkkinoiden maksutulo kasvoi kahden laskuvuoden jälkeen runsaat 17 prosenttia ja nousi 3,06 miljardiin euroon (2,61 vuonna 2008) Kasvu perustui yhden tuoteryhmän eli kapitalisaatiosopimusten erittäin voimakkaaseen kehitykseen. Näiden sijoitustuotteiden myynti ja maksutulo lähes nelinkertaistuivat vuonna Uusia yksilöllisiä eläkevakuutuksia myytiin noin kappaletta (74 500) ja säästöhenkivakuutuksia noin kappaletta (36 200). Eläkevakuutusten myyntiä vähensi valmisteilla ollut ja kertomusvuoden aikana voimaan tullut PS-lainsäädäntö, joka laajentaa sidotun eläkesäästämisen verokannusteen eläkevakuutusten ohella myös tiettyihin sijoituspalveluyritysten tuotteisiin. Pääosin perustekorkoisesta liikkeestä koostuvat alan vakuutussäästöt kasvoivat kertomusvuoden aikana runsaat yhdeksän prosenttia ja olivat noin 30 miljardia euroa (28), joista sijoitussidonnaisia vakuutussäästöjä oli vajaat 10 miljardia euroa (7). Kotitalouksien vakuutussäästöt, 21,5 miljardia euroa, olivat noin 16 prosenttia (16) kotitalouksien 132 miljardin euron (120) rahoitusvarallisuudesta. Yksityishenkilöiden ottamien vakuutusten maksutulo kasvoi vuodesta 2008 noin 16 prosenttia ja oli miljoonaa euroa (1 828). Yritysvakuutusten maksutulo kasvoi 20 prosenttia ja oli 941 miljoonaa euroa (784), mihin sisältyi eläkevakuutusten vastuunsiirtoja 42 miljoonaa euroa (115). Kotitalouksien osuus alan maksutulosta oli 69 prosenttia (70). Säästömuotoisten tuotteiden myynnissä sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli runsaat 80 prosenttia. Sen seurauksena sijoitussidonnaisten tuotteiden yhteenlaskettu maksutulo kasvoi runsaat 50 prosenttia miljoonaan euroon (1 220). Alan maksutulosta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus nousi 60 prosenttiin (47). Yksilöllisen eläkevakuutuksen kokonaismaksutulo aleni vähentyneen uusmyynnin seurauksena runsaan prosentin ja oli 742 miljoonaa euroa (753). Ryhmäeläkevakuutuksen kokonaismaksutulo oli 335 miljoonaa euroa (381). Ilman eläkesäätiöiden vastuusiirtoja ryhmäeläkevakuutuksen maksutulo kasvoi 10 prosenttia ja oli 293 miljoona euroa (266). Riskihenkivakuutusten maksutulo ilman työntekijäin ryhmähenkivakuutusta oli 288 miljoonaa euroa (274). Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta kertyi maksutuloa 41 miljoonaa euroa (40). Kaleva-konsernin rakenne Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan konserniin kuului emoyhtiön lisäksi kuusi suomalaista asunto- ja kiinteistöyhtiötä tytäryhtiöinä sekä yksi kiinteistöyhtiö osakkuusyhtiönä. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiönä SaKa Hallikiinteistöt Oy. Kokonaan omistettu tytäryhtiö Finanssi-Sampo Oy sulautui emoyhtiöön syyskuun lopussa TOIMINNAN TULOS Vakuutusmaksutulo Kalevan kokonaismaksutulo oli kertomusvuonna 59,8 miljoonaa euroa (50,9), josta yksilöllisen henkivakuutuksen osuus oli 40,6 miljoonaa euroa (34,0) ja muun kuin työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen osuus 18,5 miljoonaa 7

8 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2009 euroa (16,4). Jatkuvia maksuja kirjattiin päättyneenä vuonna 47,4 miljoonaa euroa (43,9). Koko Kalevan maksutulo liittyy laskuperustekorolliseen liikkeeseen. Kotitalouksien riskihenkivakuuttajana Kaleva oli alan toiseksi suurin 16,8 prosentin (16,0) markkinaosuudellaan. Toiminnan painopistealueella, palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen ryhmähenkivakuuttajana, Kaleva on selvä markkinajohtaja reilusti yli 50 prosentin osuudellaan. Järjestöjen jäsenille räätälöidyn ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksen, Ryhmäsampo Primuksen, myynti säilyi edellisen vuoden ennätystasolla ja oli kappaletta (37 900). Tasoitetuin maksuin myytyjen perinteisten yksilöllisten henkivakuutusten vakuutusmaksujen laskutus lopetettiin Vakuutusten sisältö säilyy muilta osin alkuperäisen sopimuksen mukaisena. Muutoksen kertaluonteinen kustannusvaikutus vuoden 2009 tulokseen on alle miljoona euroa. Sijoitustoiminta Kalevan sijoituskannan markkina-arvo oli vuoden 2009 päättyessä miljoonaa euroa (1 126). Sijoituksista 66 prosenttia (69) oli korkosijoituksia, lainoja ja talletuksia, 28 prosenttia (24) osakkeita ja sijoituksia pääomarahastoihin sekä kuusi prosenttia (6) kiinteistösijoituksia. Sijoituskannan jakautuma oli pääosin sijoitussuunnitelmassa asetetun tavoitetilan mukainen. Kertomusvuoden päättyessä ulkomaisten sijoitusten osuus Kalevan sijoituskannasta oli 47 prosenttia (50), josta noin 30 (40) prosenttia oli tehty euromaihin. Osakkeista ulkomaisten sijoitusten osuus oli 28 prosenttia (26) ja korkosijoituksista 62 prosenttia (62). Muita kuin euromääräisiä sijoituksia oli vuoden 2009 päättyessä 99 miljoonaa euroa (76). Tästä noin 60 prosenttia (80) oli suojattu valuuttakurssiriskiltä terminoimalla ja optiostrategioilla. Sijoitusten arvostuserot olivat tilivuoden päättyessä 171 miljoonaa euroa (86), joista 134 miljoonaa euroa (75) liittyy osakkeisiin. Kalevan korkosalkun duraatiota lyhennettiin kertomusvuoden aikana 5,3 vuodesta 4,1 vuoteen. Korkosalkun ns. juokseva tuotto onnistuttiin säilyttämään korkeana, ja vuoden päättyessä se oli 5,5 prosenttia. Korkosalkun allokaatiossa merkittävin muutos edellisen vuoden tapaan oli luottoriskillisten sijoitusten lisääminen. Vuoden 2009 päättyessä näiden sijoitusten osuus oli 62 prosenttia (52) korkosijoituksista. Lisäykset tehtiin edelleen ostamalla pääosin pohjoismaisten yritysten ja pankkien liikkeeseen laskemia lainoja. Samalla rahamarkkinasijoitusten painoa vähennettiin 21 prosenttiin (28). Kalevan suorien kiinteistösijoitusten käypä arvo vuoden 2009 lopussa oli 50,2 miljoonaa euroa (50,7). Lisäksi kiinteistörahastoihin oli sijoitettuna 9,7 miljoonaa euroa (7,5). Koko kiinteistösijoitussalkun tuotto arvonmuutokset ja myyntivoitot mukaan lukien oli 4,2 prosenttia (9,0). Vuoden 2009 päättyessä Sampo oli 103,9 miljoonan euron (81,1) markkinaarvollaan edelleen Kalevan ylivoimaisesti suurin osakeomistus. Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmalla oli 118,7 miljoonaa euroa (-52,0). Tuottoihin sisältyy myyntivoittoja 20,0 miljoonaa euroa (14,9), osinkotuottoja 11,9 miljoonaa euroa (19,4) sekä arvonalennusten Kalevan maksutulo Meur Kertamaksut Jatkuvat maksut Kalevan sijoituskanta Käyvin arvoin Meur Valtioiden joukkovelkakirjalainat 11 % 2 Yritysten joukkovelkakirjalainat 39 % 3 Markkinaraha 14 % 4 Osakkeet ja pääomarahastot 28 % 5 Muut 2 % 6 Kiinteistöt 6 % 1 2 8

9 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2009 Kalevan vastuuvelka , Meur 4 1 Yksityisoptimi 43 % 2 Yritysoptimi 12 % 3 Perinteinen henkivakuutus 11 % 4 Lisäetuvastuu 27 % 5 Muu vastuuvelka 7 % Omalla vastuulla oleva vastuuvelka yhteensä 928 Meur Kalevan maksetut korvaukset (ilman liikekuluja) Meur Takaisinostot Säästösummat Sairaus- ja työkyvyttömyyskorvaukset Kuolemantapaukset 1 palautuksia 45,4 miljoonaa euroa (1,7). Vuoden 2009 sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy arvonalennuksia, poistoja ja myyntitappioita 6,6 miljoonaa euroa (122,0). Kalevan sijoituskannan tuotto oli 17,9 prosenttia (-10,8) käyvin arvoin laskettuna. Keskimääräiselle sitoutuneelle pääomalle tuotto oli 16,7 prosenttia. Parhaiten tuottivat koti- ja ulkomaiset osakkeet, joiden tuotto nousi 45 prosenttiin. Myös koko korkosalkun tuotto, runsaat 12 prosenttia, oli poikkeuksellisen hyvä. Vastuuvelka, asiakashyvitykset Kalevan vastuuvelka oli kertomusvuoden päättyessä 928 miljoonaa euroa (905), josta korvausvastuun osuus oli 47 miljoonaa euroa (74). Korvausvastuuseen sisältyy runsaan 13 miljoonan euron (45) suuruinen tasoitusmäärä. Tasoitusmäärän pieneneminen oli pääosin seurausta laskuperustemuutoksesta, jolla tasoitusmäärän ylärajaa alennettiin. Vastuuvelka on laskettu samaa 4,5 prosentin korkoa käyttäen kuin vakuutusmaksut. Vakuutusmaksuvastuuseen on varattu säästövakuutusten päättyessä maksettavia lisäetuja varten 251,3 miljoonaa euroa (194,3). Kalevan säästöhenkivakuutuksille annettiin vuonna ,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi 0,5 prosentin asiakashyvitys. Korvauskulut Kalevan korvauskulut olivat yhteensä 68,7 miljoonaa euroa (168,2). Takaisinostojen osuus maksetuista korvauksista oli 22,9 miljoonaa euroa (65,1). Maksettuihin korvauksiin sisältyy vuonna 2003 käynnistyneen säästövakuutusten lisäetujärjestelmän mukaisia vakuutuksen päättyessä määräytyviä lisäetuja yhteensä 18,2 miljoonaa euroa (41,1). Lisäeduista 13 miljoonaa euroa maksettiin sopimuksen mukaan erääntyneille säästösummille. Vakuutuksen päättyessä maksettava lisäetu korotti maksettuja säästösummia keskimäärin 58 prosentilla (96). Riskiliikkeen tulos oli sairauskuluvakuutuksia lukuun ottamatta hyvä, ja henkivakuutusyhtiöiden käyttämä vahinkosuhde eli havaittu riskimeno suhteessa perustemenoon oli 72 prosenttia (71) ennen lisäetujen antamista. Sairaus- ja työkyvyttömyyskorvauksia maksettiin yhteensä 16,2 miljoonaa euroa (16,3) ja kuolemantapauskorvauksia 18,9 miljoonaa euroa (19,8). Liikekulut, henkilöstö Tuloslaskelmaan kirjatut liikekulut kasvoivat hieman edellisestä vuodesta ja olivat 7,6 miljoonaa euroa (7,2). Lähes koko liikekulujen kasvu aiheutui kertomusvuoden lopulla järjestetyistä Kalevan vaaleista. Oikeamman kuvan kustannuskehityksestä saa, kun edellä oleviin lukuihin lisätään korvauskuluihin kirjattavat korvausten käsittelykulut. Näin lasketut liikekustannukset olivat 9,8 miljoonaa euroa (9,4). Kalevan konsernin palveluksessa oli vuonna 2009 keskimäärin 24 henkilöä (26) kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna. Vakuutuksista perityt kustannuserät riittivät hyvin kattamaan toiminnasta aiheutuneet liikekulut. Liikekustannussuhde oli kertomusvuonna 64,1 prosenttia (64,1). Nykyisen laajuisella liiketoiminnalla myös pidemmällä aikavälillä Kalevan kustannusliikkeen arvioidaan olevan ylijäämäinen. 9

10 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2009 Tulos ja vakavaraisuus Kalevan konsernin taloudellinen tulos vuonna 2009 oli hyvä. Tulos verojen jälkeen oli konsernissa 52,9 miljoonaa euroa (-22,1). Emoyhtiön tilikauden tulos oli 51,6 miljoonaa euroa (-15,8). Tilikautena maksetut tai varatut lisäedut pienensivät emoyhtiön tulosta 83,6 miljoonalla eurolla (vuonna 2008 paransi tulosta 61,1). Emoyhtiö teki tilinpäätöksessä suunnitelman mukaiset poistot, kuitenkin enintään elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Tehdyt poistot olivat yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Poistoero ja samalla myös varausten kokonaismäärä oli tilinpäätöksessä 2,0 miljoonaa euroa. Kalevan vakavaraisuus vahvistui entisestään sijoitustoiminnan suotuisan tuloskehityksen seurauksena. Toimintapääoma oli tilinpäätöksessä 384 miljoonaa euroa (240), joka on yli kuusinkertainen vaadittuun vähimmäismäärään nähden. Yhtiön vakavaraisuuspääoma eli toimintapääoma lisättynä tasoitusmäärällä oli 397 miljoonaa euroa (285). Vakavaraisuuspääoma oli siten 43,4 prosenttia (33,2) omalla vastuulla olevasta vastuuvelasta, josta on vähennetty tasoitusmäärä. Kaleva täytti vuonna 2008 voimaan tulleiden uusien vakavaraisaseman ennakoivan valvonnan perusvaatimustestin ja jatkuvuusvaatimustestin toimintapääomavaatimukset noin nelinkertaisesti. Kalevan konsernin taseen loppusumma oli miljoonaa euroa (1 058) ja oma pääoma 194,0 miljoonaa euroa (142,1). Tulevaisuuden näkymät Kalevan toiminta painottuu palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen ryhmähenkivakuutuksiin. Järjestöjen jäsenille räätälöidyn tuotteen, Ryhmäsampo Primuksen, myynnin uskotaan jatkuvan vilkkaana myös alkaneena vuonna. Kalevan vahva vakavaraisuusasema, kustannustehokas toimintamalli sekä hyvä sijoituskanta mahdollistavat yhtiön harjoittaman liiketoiminnan menestyksekkään hoitamisen. Riskienhallinta Kalevan riskit muodostuvat vakuutusteknisistä riskeistä, markkinariskeistä, vastapuoliriskeistä sekä erilaisten sisäisten prosessien riskeistä eli operatiivisista riskeistä. Yhtiön hallitus hyväksyy vuosittain koko yhtiön riskejä käsittelevän riskienhallintasuunnitelman, jonka laajuus on määritelty muun muassa Finanssivalvonnan määräyksissä. Riskienhallintasuunnitelmaan liittyy kiinteästi toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi laadittu jatkuvuussuunnitelma, jota ylläpidetään ja testataan säännöllisesti. Jatkuvuussuunnitelma sisältää myös poikkeusolojen varautumissuunnitelman. Riskeistä ja riskienhallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, jossa on selvitetty Kalevan riskienhallinnan yleiset periaatteet, riskienhallinnan vastuu ja valvonta, organisointi sekä prosessit ja riskit. Yhtiön hallinto Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallintoneuvoston jäsenmääräksi vahvistettiin 23. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Johanna Ikäheimo, Pekka Kalevan liikekustannussuhde % Kalevan toimintapääoma Toimintapääoma on yhtiön varallisuus vähennettynä veloilla Meur Vähimmäismäärä Arvostuserot ja muut erät Oma pääoma Kalevan vakavaraisuusaste Vakavaraisuuspääoman suhde vastuuvelkaan (pl. tasoitusmäärä) %

11 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2009 Kalevan tase käyvin arvoin Meur Arvostuserot Kirjanpitoarvo Kaipainen, Heikki Kääpä, Erkki Kangasniemi, Jukka Mattila, Merja Merasto, Paavo Moilanen ja Antti Palola. Hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi valittiin talouspäällikkö Kari Sairo Metallityöväenliitto ry:stä ja puheenjohtaja Timo Vallittu Kemianliitto ry:stä. Kari Sairon toimikausi kestää hallintoneuvostosta eronneen Riku Aallon jäljellä olevan toimikauden loppuun eli vuoden 2010 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Kaikkien muiden valittujen toimikausi kestää kolme vuotta eli 2012 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Timo Vallittu erosi hallintoneuvostosta marraskuun lopussa Hallintoneuvosto valitsi pitämässään kokouksessa puheenjohtajakseen ekonomi Klaus Sohlbergin ja varapuheenjohtajakseen kouluneuvos Erkki Kangasniemen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävään vaaliin saakka. Hallituksen jäseninä toimivat koko kertomusvuoden ajan konsernijohtaja Kari Stadigh puheenjohtajana, johtaja Hannu Tarvonen varapuheenjohtajana sekä muina jäseninä hallituksen puheenjohtaja Markku Hyvärinen, rehtori Eero O. Kasanen, johtaja Sirpa Mannila ja johtaja Paula Salonen. Erovuoroisista hallituksen jäsenistä Eero O. Kasanen valittiin uudelleen kolmivuotiskaudeksi Markku Hyvärisen tilalle uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin johtaja Risto Murto Keskinäisestä työeläkevakuutusyhtiöstä Varmasta samoin kolmivuotiskaudeksi Sirpa Mannila erosi hallituksesta helmikuun lopussa Kertomusvuoden marraskuun päivinä pidetyillä postivaaleilla valittiin erovuoroisten luottamusmiesten tilalle 15 uutta luottamusmiestä, joiden kahdeksanvuotinen toimikausi alkoi vuoden 2010 alussa. Äänioikeuttaan käytti lähes vakuutuksenottajaa eli 14,5 prosenttia Kalevan vakuutuksenottajasta. 11

12 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2009 Hallituksen voitonjakoehdotus Kalevan konsernin jakokelpoinen vapaa oma pääoma oli tilinpäätöksessä ,70 euroa. Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön tilikauden voitto ,72 euroa käytetään seuraavasti: hallituksen käyttövaroihin siirretään takuupääomalle maksetaan korkoa ja varmuusrahastoon siirretään loput ,00 euroa, ,00 euroa ,72 euroa. Jos ehdotus hyväksytään, yhtiön rahastot ovat seuraavat: Takuupääoma ,32 euroa Pohjarahasto ,93 euroa Varmuusrahasto ,94 euroa Rahastot yhteensä ,19 euroa Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2010 KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KALEVA Hallitus Kari Stadigh Hallituksen puheenjohtaja Hannu Tarvonen Hallituksen varapuheenjohtaja Eero O. Kasanen Risto Murto Paula Salonen Matti Rantanen Toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2010 Tomi Englund KHT Kunto Pekkala KHT 12

13 Konsernituloslaskelma euroa VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos MUU KUIN VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Muut tuotot Muut tuotot Muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitoista / tappioista Voitto / tappio ennen satunnaisia eriä Tuloverot Tilikauden verot 20 9 Aikaisempien tilikausien verot 82 Laskennalliset verot Tilikauden voitto / tappio

14 Emoyhtiön tuloslaskelma euroa VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuunmuutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos MUU KUIN VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Muut tuotot Muut kulut Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 10 1 Vapaaehtoisten varausten muutos Luottotappiovarauksen lisäys/vähennys Tuloverot Tilikauden voitto / tappio

15 Konsernitase euroa VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Sijoitukset osakkuusyrityksissä Osakkeet ja osuudet 4 4 Lainasaamiset Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Talletukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Muu omaisuus Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset

16 Konsernitase euroa VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma Pohjarahasto Arvonkorotusrahasto Varmuusrahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto / tappio Tilikauden voitto Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat Siirtovelat

17 Emoyhtiön tase euroa VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja osakkuusyrityksissä Saman konsernin yritykset Osakkeet ja osuudet Osakkuusyritykset Osakkeet ja osuudet 4 4 Lainasaamiset Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Talletukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset

18 Emoyhtiön tase euroa VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma Pohjarahasto Muut rahastot Varmuusrahasto Hallituksen käyttövarat Edellisten tilikausien voitto 55 Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Siirtovelat

19 Rahoituslaskelma Konserni Emoyhtiö euroa Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta / voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssivoitot / -tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 404 Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys ( ) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+ ) / vähennys ( ) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot / takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Finanssi-Sammon fuusiossa siirtyneet varat Rahavarat tilikauden lopussa Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. valuuttakurssimuutosten takia. 19

20 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätös on laadittu noudattaen vakuutusyhtiölakia, Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antamaa asetusta sekä Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Tilinpäätöksessä noudatetaan osakeyhtiö- ja kirjanpitolain säännöksiä ja kirjanpitoasetusta siten kuin vakuutusyhtiölaissa ja STM:n asetuksessa säädetään. Konsolidointiperiaatteet Kalevan konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan lisäksi kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Konserniin ei kuulu tytäryhtiöitä, joissa määräysvalta perustuu muuhun kuin äänivaltaan. Konserniin kuuluvat yhtiöt on eritelty liitetiedoissa ja konsernirakenteen muutokset on esitetty toimintakertomuksessa. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset sisällytetään konsernitilinpäätökseen yhtenäisten laskentaperiaatteiden mukaisina. Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset katteet ja voitonjako eliminoidaan. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt otetaan mukaan hankintahetkestä lähtien ja myydyt olennaisilta osin luovutushetkeen asti. Finanssi-Sammon tuloslaskelman erät on konsernituloslaskelmassa esitetty muissa tuotoissa ja muissa kuluissa. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Tytäryhtiöosakkeiden hankintamenon ja yhtiöiden hankintahetken oman pääoman erotus kohdistetaan ensisijaisesti tytäryhtiöiden kiinteistöille ja poistetaan niiden poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamaton osuus esitetään konserniliikearvona tai -reservinä ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Vähemmistöosuudet tytäryhtiöiden tilikauden tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään erillisinä erinä tuloslaskelmassa ja taseessa. Vapaaehtoisten varausten ja poistoeron käsittelyä konsernitilinpäätöksessä on selostettu kohdassa verot ja tilinpäätössiirrot. Osakkuusyritykset Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksenä pääomaosuusmenetelmällä yhtiöt, joissa konsernin osakeomistus ja ääniosuus on %. Asunto- ja kiinteistöyhtiöitä ei ole yhdistelty osakkuusyrityksenä konsernitilinpäätökseen. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset, saamisluonteiset sijoitukset ja velat on muutettu Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Muut sijoitukset on arvostettu hankintahetken valuuttakurssiin tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän kurssiin, lukuun ottamatta sijoitusomaisuusluonteisia osakkeita, joiden arvostamisessa ei ole eroteltu valuuttakurssin ja markkina-arvon vaikutusta. Saamisten ja sijoitusten valuuttakurssierot esitetään sijoitustoiminnan erissä muut tuotot ja kulut muista sijoituksista. Arvostus ja jaksotus Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Aineettomat hyödykkeet ja kalusto kirjataan taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu mm. itse tehtyjä atk-järjestelmiä sekä vuokrahuoneistojen perusparannuksia. Kiinteistöosakkeet merkitään taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Rakennukset ja rakennelmat esitetään suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon suuruisina. Käyttöomaisuusluonteisten kiinteistösijoitusten arvonalennusten kirjaaminen perustuu niiden olennaisuuteen ja pysyvyyteen. Joidenkin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvoihin sisältyy aikaisempina vuosina tehtyjä arvonkorotuksia. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään hankintahinnassaan tai sitä alemmassa käyvässä arvossa, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Osakkeet arvostetaan keskihintaperiaatetta käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineisiin luetaan kuuluviksi joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinainstrumentit. Ne kirjataan taseeseen pääsääntöisesti hankintamenon määräisinä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon välinen erotus jaksotetaan korkotuottoihin vastaeränä niiden hankintameno. Korkotuotot jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Jaksotettua hankintamenoa alennetaan vain muilla kuin yleisen korkotason vaihtelusta johtuvilla arvonalentumisilla. Saamiset ja saamisluonteiset sijoitukset esitetään nimellisarvossa tai 20

21 Liitetiedot sitä alemmassa käyvässä arvossa. Saamisluonteisten sijoitusten pääomiin liittyvät luottotappiot käsitellään arvonalentumisina. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Kirjanpidollisesti ei-suojaavan johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Positiivinen erotus otetaan huomioon vain toimintapääomalaskelmassa. Toimintapääomasta vähennetään niiden johdannaisten enimmäistappio, jotka eivät ole joko kirjanpidollisesti tai taseriskin osalta suojaavia. Enimmäistappio lasketaan Value-At- Risk -menetelmää käyttäen. Operatiivisessa suojaustarkoituksessa tehtyjen valuuttajohdannaisten aiheuttamaa enimmäistappiota ei vähennetä toimintapääomasta siltä osin kuin niiden deltakorjattujen kohde-etuuksien käyvät arvot vastaavat valuuttamääräisten käteissijoitusten käypiä arvoja tilinpäätöspäivänä. Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään omana rivinään sijoitustoiminnan nettotuotoissa. Käyttöomaisuusluonteisten sijoitusten arvonkorotukset ja niiden peruutukset merkitään sidotussa pääomassa olevaan arvonkorotusrahastoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan käyvän arvon noustessa enintään alkuperäiseen hankintahintaan asti. Sijoitusten kirjanpitoarvon ja liitetiedoissa esitettävän jäljellä olevan hankintamenon erotus muodostuu arvonkorotuksista ja osakkuusyritysten pääomaosuusmenetelmän mukaisista osuuskertymistä. Poistot Aineettomista hyödykkeistä, rakennuksista ja niiden ainesosista sekä kalustosta tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöaikaan. Mikäli arvio poikkeaa tilinpäätöshetkellä aiemmasta arviosta, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Aineettomat oikeudet 5 vuotta Liikearvo 5 10 Konserniliikearvo ja -reservi 3 10 Muut pitkävaikutteiset menot 3 10 Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Rakennusten ainesosat Atk-laitteet ja autot 3 5 Muu kalusto 10 Sijoitusomaisuusluonteisten kiinteistöjen rakennuksille kohdistetuista tuloutetuista arvonkorotuksista tehdään vuosittain rakennusten keskimääräistä taloudellista käyttöaikaa vastaava suunnitelman mukainen poisto. Käyvät arvot Kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöiden osakkeet on jaettu omassa käytössä olevaan ja muussa kuin omassa käytössä olevaan omaisuuteen. Jos kiinteistöomaisuuteen kuuluvasta kohteesta vain osa on yhtiön omassa käytössä, oma käyttö ja muu käyttö määritetään käytettyjen pinta-alojen suhteessa. Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot tarkistetaan neljännesvuosittain. Arviointi on tehty käyttäen konsernin omaa asiantuntemusta. Jokainen kohde arvioidaan erikseen. Sijoituskiinteistöjen arviot perustuvat kiinteistöistä saadun tai saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoilla vallitseviin tuottovaatimuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kohteen sijainti, käyttötarkoitus, erityispiirteet, vuokrasopimusten mukainen nykytuotto ja mahdolliset arvonnousuodotukset sekä käytetään alalla julkaistuja tilastoja ja ennusteita. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen arviot perustuvat kiinteistön ominaisuudet huomioon ottaen markkinoilta saatavissa oleviin vuokratuottoihin ja vallitseviin tuottovaatimuksiin. Käypiä arvoja laskettaessa julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään niiden tilinpäätöspäivän ostokurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden, joilla ei ole markkina-arvoa, käypänä arvona käytetään mm. jäljellä olevaa hankintamenoa tai todennäköistä luovutushintaa. Muiden vakuutusyhtiöiden osakkeiden käypänä arvona käytetään varovaisesti arvioitua todennäköistä luovutushintaa tai sen puuttuessa substanssiarvoa. Konserniyritysten osakkeiden käypänä arvona käytetään substanssiarvoa, jäljellä olevaa hankintamenoa ja osakkuusyritysten käypänä arvona pääomaosuusmenetelmän mukaista arvoa tai substanssiarvoa. Lainasaamisten, talletusten ja jälleenvakuutustalletesaamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Kulut toiminnoittain Oman organisaation liikekulut sekä poistot aktivoiduista atk-järjestelmistä ja kalustosta kirjataan tuloslaskelmaan toimintokohtaisesti. Osa niistä kohdistetaan suoraan toiminnoille, osa vuosittain tehtävän työaikatutkimuksen perusteella. Näin ollen toimintojen prosentuaalinen osuus vaihtelee vuosittain. Toimintokohtaiset kulut esitetään tuloslaskelmassa liikekuluissa (vakuutusten hankinta- ja hoito- sekä hallintokulut), maksetuissa korvauksissa 21

22 Liitetiedot (korvaustoiminnan hoitokulut), sijoitustoiminnan kuluissa (kiinteistö- ja muun sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kulut). Muut tuotot ja kulut Muissa tuotoissa ja kuluissa esitetään liikearvon ja konserniliikearvon poiston sekä konsernireservin vähennyksen lisäksi erät, joilla on selvä yhteys konsernin varsinaiseen toimintaan. Verot ja tilinpäätössiirrot Tuloverot Tuloslaskelmassa eritellään tuloveroista satunnaisista eristä johtuvat verot. Katsauskauden verot on laskettu verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon perustuen. Laskennalliset verot Emoyhtiöllä ei ole olennaisia kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista jaksotuseroista johtuvia eroja. Konsernitilinpäätöksessä laskennalliset verovelat ja niiden muutokset sisältävät myös konserniyhtiöiden vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista siirretyn osuuden. Verokantana on käytetty tilikautta seuraavan vuoden verokantaa 26 prosenttia. Tilinpäätössiirrot Suomen kirjanpitoa ja verotusta koskevien säännösten perusteella yhtiöt voivat kirjata tilinpäätökseensä eräitä verovaikutteisia vapaaehtoisia varauksia sekä suunnitelman ylittäviä poistoja. Vapaaehtoisia varauksia käytetään yhtiöiden tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Varausten määrä tai sen muutos eivät kuvaa yhtiöiden riskejä. Vapaaehtoiset varaukset ja suunnitelman mukaisten poistojen ja elinkeinoverotuksessa sallittujen kokonaispoistojen erotus esitetään konserniyhtiöiden omissa tilinpäätöksissä omana eränään tuloslaskelman erässä tilinpäätössiirrot ja kertynyt erotus taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä. Tilinpäätössiirrot ja niiden kertymä esitetään niistä johtuvaa laskennallista verovelkaa vähentämättä. Konsernitilinpäätöksessä konserniyhtiöiden vapaaehtoiset varaukset mukaan lukien tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus jaetaan konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoerosta omaan pääomaan sisältyvää määrää ei ole sisällytetty konsernitaseen voitonjakokelpoisiin varoihin voitonjaon enimmäismäärää laskettaessa. Vastuuvelka Vastuuvelka on jaettu vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen sen mukaan onko vakuutustapahtuma sattunut ennen tasepäivää vai myöhemmin. Suurin osa vastuista on diskontattu. Vastuuvelan laskennassa käytetty diskonttauskorko on yhtiön hallituksen hyväksymien laskuperusteiden mukainen ja täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen n:o 610 vaatimukset. Vakuutusmaksuvastuu lasketaan ensivakuutuksessa vakuutuskohtaisesti ja jälleenvakuutuksessa antavan yhtiön ilmoituksen perusteella. Ensivakuutuksen vakuutusmaksuvastuu on diskontattu maksuperusteissa käytetyllä laskuperustekorolla 4,5 prosenttia. Vakuutusmaksuvastuun laskennassa ei ole käytetty zillmeerausta. Säästövakuutuksen päätyttyä määräytyvien lisäetujen vastuuksi on merkitty arvio niiden maksettavasta määrästä säästösummien ja kuolemantapausten yhteydessä vuonna 2010 ja muiden osalta mahdollinen enimmäismäärä takaisinostojen yhteydessä Korvausvastuuta laskettaessa vain alkaneiden eläkkeiden korvausvastuussa käytetään diskonttausta. Ensivakuutuksen alkaneiden eläkkeiden korvausvastuu on diskontattu maksuperusteissa käytetyllä laskuperustekorolla 4,5 prosenttia. Vastaanotetun jälleenvakuutuksen korvausvastuu perustuu antavan yhtiön ilmoitukseen ja arvioon vielä tilittämättä olevasta korvauskulusta. Henkivakuutuksen kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin. Mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät ole esteenä, kohtuullinen osa ylijäämästä on palautettava lisäetuina näille vakuutuksille. Kalevan lisäetujärjestelmä kattaa sekä riski- että säästöhenkivakuutusliikkeen. Riskihenkivakuutusliikkeen ylijäämää palautetaan vakuutuksenottajille korotettujen kuolemantapaussummien ja maksualennusten muodossa. Säästöhenkivakuutusten ylimääräinen varallisuus palautetaan vakuutuksenottajille vakuutuksen voimassa ollessa vuosittain päätettävinä asiakashyvityksinä ja vakuutuksen päätyttyä ylimääräisinä lisäetuina. Yhtiön vakavaraisuusasema pyritään pitämään sellaisena, että se ei rajoita lisäetujen antamista vakuutuksenottajille eikä takuupääoman omistajille maksettavaa korkoa. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksilla. Lisäksi on vakuutusyhtiössä hoidettuja lisäeläketurvajärjestelyjä. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. 22

23 Liitetiedot Konserni/Emoyhtiö euroa VAKUUTUSMAKSUTULO Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta ENSIVAKUUTUKSEN VAKUUTUSMAKSUTULO Henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista 2 MAKSETUT KORVAUKSET Ensivakuutus Henkivakuutus Jälleenvakuutus 3 Maksetut korvaukset yhteensä Takaisinostot Säästösummien takaisinmaksut Muut Maksetut korvaukset yhteensä LISÄEDUT Tilikautena varattujen henki- ja eläkevakuutuksen lisäetujen vaikutus tulokseen Maksetut terminaalibonukset

24 Liitetiedot Konserni/Emoyhtiö euroa KOKONAISLIIKEKULUT TOIMINNOITTAIN TULOSLASKELMAN ERÄ LIIKEKULUT Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot Muut vakuutusten hankintamenot Vakuutusten hoitokulut Hallintokulut Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet ( ) KOKONAISLIIKEKULUT TOIMINNOITTAIN Korvausten hoitokulut Liikekulut Sijoitusten hoitokulut Emoyhtiö euroa SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTON ERITTELY SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT Tuotot sijoituksista omistusyhteysyrityksiin Korkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä Muut tuotot muilta kuin saman konsernin yrityksiltä Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä Korkotuotot muilta kuin saman konsernin yrityksiltä Muut tuotot muilta kuin saman konsernin yrityksiltä Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Sijoitustoiminnan tuotot yhteensä