Vuosikertomus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

2 Sisältö 3 Sammon henkivakuutus 4 Avaintietoja Sammon henkivakuutuksesta 5 Toimitusjohtajan katsaus Tilinpäätös 7 12 Toimintakertomus 13 Konsernituloslaskelma 14 Emoyhtiön tuloslaskelma Konsernitase Emoyhtiön tase 19 Rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 23 Vakuutusmaksutulo Maksetut korvaukset Lisäedut 24 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Emoyhtiön sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Konsernin/emoyhtiön osakkeet ja osuudet Konsernin ja emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma 30 Takuupääoman jaottelu 31 Vastuut Emoyhtiön tunnusluvut 34 Tunnuslukujen laskentakaavat 35 Tilintarkastuskertomus Kalevan riskienhallinnan liitetiedot 41 Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston lausunto 42 Hallitus Tilintarkastajat 43 Luottamusmiehet 44 Kalevan takuupääoman omistajat Kalevan luottamusmiesten vaalit marraskuussa Kalevan hallituksen hyväksymät säästövakuutusten lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet

3 Sammon henkivakuutus Sammon kotimaisen henkivakuutuksen muodostavat Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (entinen Henki-Sampo) ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Yhtiöillä on hoidossaan yhteensä noin :n suomalaisen vapaaehtoinen henki- tai eläkevakuutusturva sekä lähes neljännes alan yhteenlasketuista 28 miljardin euron vakuutussäästöistä. Henkivakuutusten tarjonta säästäjä- ja sijoittaja-asiakkaille sekä riskihenkivakuuttaminen ovat olennainen osa Sampo-konsernin strategiaa. Tärkeällä painopistealueella tarjotaan kattavia kokonaispalveluja varallisuuden kasvattamiseen, eläkeaikaan varautumiseen sekä henkilöriskien hallintaan. Näistä palveluista henkilöasiakkaille, yrityksille ja yhteisöille vastaa Sampo Oyj:n tytäryhtiö Mandatum Life. Mandatum Lifen vakuutuspalvelujen pääasiallisia jakeluteitä ovat Sampo Pankin ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n palvelukanavat. Yritysasiakkaiden henkivakuutusratkaisuissa verkostoja avustaa ja täydentää Mandatum Lifen oma alueellinen myyntiorganisaatio. Vaativimmat yritysten, yhteisöjen ja sijoittajien vakuutusratkaisut hoidetaan Mandatum Lifen pääkonttorissa. Uusia vakuutuksellisen varainhoidon tuotteita ja niiden myyntiä varten on rekrytoitu lähes kolmekymmentä alan ammattilaista. Kaleva toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Lifen ja Ifin kanssa. Kaleva keskittyy Ifin palvelukanavien kautta myymään uusia ryhmähenki ja -tapaturmavakuutuksia yhtiöiden yhteistyösopimusten piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäsenille. Lisäksi Kaleva hoitaa ennen vuotta 1997 otettuja yksilöllisiä riski- ja säästöhenkivakuutuksia. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin. Henkivakuutusasiakkaiden käytettävissä ovat monipuoliset Internet- ja puhelinpalvelut. Niiden kautta voi palveluavaimilla turvallisesti aloittaa vakuutussäästämisen ja hoitaa vakuutussäästöjään silloin kun se itselle parhaiten sopii. Verkon välityksellä voi myös tehdä henkivakuutuksiin liittyviä muutoksia ja saada korvausasian vireille. Kaikille Ifin ja Kalevan yhteistyöjärjestöille on avattu palvelu, jonka kautta jäsenet voivat oman järjestönsä kotisivujen kautta tutustua jäsenetuvakuutuksiinsa ja ostaa Kalevan myöntämän ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksen. Kalevan omat verkkopalvelut toimivat osoitteessa Kalevan omistus Sammossa 1,09 % 100,0 % Sammon osuus Kalevan takuupääomasta 50 % 100,0 % 3 Kaleva vuosikertomus 2008

4 Avaintietoja Sammon henkivakuutuksesta Kaleva Mandatum Life Meur Vakuutusmaksutulo (omalla vastuulla) Sijoitustoiminnan nettotuotot Maksetut korvaukset (omalla vastuulla) Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Liikevoitto Tasoitusmäärän muutos Lisäedut Voitto ennen satunnaisia eriä, varauksia ja veroja Liikekustannussuhde % Henkilöstö keskimäärin Vakuutustekninen vastuuvelka (omalla vastuulla) Taseen loppusumma Arvostuserot Toimintapääoma Toimintapääoma-aste, % Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta, josta on vähennetty tasoitusmäärä ja 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta 33,2 39,8 8,1 16,8 4 Kaleva vuosikertomus 2008

5 Toimitusjohtajan katsaus Paniikki valtasi finanssimarkkinat Vuosi sitten aloitin katsaukseni otsikolla Pankkikriisi heiluttaa maailmantaloutta. Vaikka USA:n asuntolainamarkkinoilta edellisenä vuonna alkanut kriisi oli maaliskuussa 2008 jo eskaloitunut globaaliksi luotto- ja pankkikriisiksi, harvassa olivat ne henkilöt, jotka tuolloin osasivat hahmottaa kriisin tulevia mittasuhteita ja kytköksiä edes likimain oikein. Nyt vuotta myöhemmin voidaan vain esittää arvailuja siitä, onko pahin jo ohi, vai onko finanssialan tsunamissa vielä musertavin jälkijäristysten hyökyaalto tulossa? Finanssikriisin tuhovaikutusten ennustamista hankaloitti merkittävästi se, että syys-lokakuussa 2008 prosessi irtosi kokonaan sinällään synkkenevistä taloudellisista fundamenteista ja siirtyi puhtaasti tunnetasolle. Maailman suurin vakuutuskonserni AIG vielä pelastettiin konkurssilta, mutta investointipankki Lehman Brothersin annettiin kaatua. Tämä varsin perusteltu toimenpide oli ns. viimeinen pisara, joka laukaisi markkinoilla paniikkireaktion. Kukaan ei enää luottanut kehenkään, eivät varsinkaan pankit toisiinsa. Kaikki pyrkivät vain mahdollisimman nopeasti eroon osake- ja muista riskillisistä sijoituksistaan kaikilla maailman finanssimarkkinoilla. Systeemiriski toteutui lähes maksimaalisesti. Tätä kirjoitettaessa on sellainen tunne tai toive, että finanssikriisin pahin vaihe olisi takana. Eri valtioiden massiiviset pankkisektorin tukitoimenpiteet ovat pikkuhiljaa palauttaneet pankkienväliset lainamarkkinat lähes ennalleen. Näin välttämätön perusta rahoitusjärjestelmän häiriöttömyydelle alkaa olla kunnossa, ja jonkinlaista rekyyliä riskin karttamisessa voisi siis odottaa sijoitusmarkkinoilla. Edellä kerrotusta huolimatta maailmanlaajuinen taantuma tai ainakin hitaan kasvun aika on tosiasia. Bruttokansantuote alentunee vuonna 2009 kaikissa kehittyneissä kansantalouksissa useita prosenttiyksikköjä, eikä vuosi 2010 näytä merkittävästi paremmalta. Massiiviset lomautukset, irtisanomiset ja yritysten konkurssit tulevat dominoimaan talousuutisia vielä pitkään. On kuitenkin ekonomisteja, jotka vastoin valtavirtaa ennustavat laman jäävän odotettua lyhyemmäksi. He nostavat keskeisiksi argumenteikseen erittäin alhaisen korkotason ja sen, että 30-luvun lamasta poiketen valuuttojen on annettu eri puolilla maailmaa varsin vapaasti devalvoitua jälkimmäinen peruste ei valitettavasti koske omaa euroamme. Minulla on suuri houkutus liittyä mainittuihin optimisteihin. Kalevalla kaksijakoinen vuosi Kulunut vuosi oli Kalevalle taloudellisesti heikko, mikä oli seurausta osakemarkkinoiden dramaattisesta kehityksestä. Kaleva ei lähtenyt realisoimaan osakesalkkuaan kurssien lähtiessä syöksyyn. Osakeomistusten ydin, noin kaksi kolmasosaa, on ollut ja on edelleen huolella valituissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä Sampo Oyj keulakuvana. Uskomme vahvasti, että Kalevan osakesalkulla on hyvä lähteä kohti nousevia kursseja, kun se aika koittaa. Myös Kalevan korkosalkku on hyvin viritetty vallitsevaan tilanteeseen. Siitä löytyy tarkempi kuvaus toimintakertomuksen sijoitustoimintaa käsittelevässä kohdassa. Kaleva ja sen yhteistyökumppani If Vahinkovakuutus Oy myivät vuoden 2008 aikana yhteistyön piirissä oleville palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen jäsenille ennätykselliset Ryhmäsampo Primus ryhmähenki- ja -tapa- 5 Kaleva vuosikertomus 2008

6 Toimitusjohtajan katsaus turmavakuutusta. Näin yli järjestöperheen henkivakuutusturvan vaje pieneni merkittävästi. Mutta työsarkaa riittää vuosiksi eteenpäin. Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina on tärkeää, että perheen huoltajien henkivakuutusturva on kunnossa. Järjestöjen jäsenten palveluun keskittynyt Kaleva tarjoaa erittäin kattavan turvan markkinoiden edullisimmalla hinnalla. Uusi lisäetujärjestelmä osoitti toimivuutensa Vuonna 2003 käynnistynyt Kalevan säästövakuutusten lisäetujärjestelmä osoitti toimivuutensa myös epäsuotuisassa sijoitusympäristössä. Ennen vuotta 2008 järjestelmä allokoi vakuutuksenottajille monena vuonna peräkkäin hyvistä sijoitustuotoista runsaasti varoja jaettavaksi ylimääräisenä lisäetuna vakuutusten päättyessä. Kertomusvuonna lisäetujen varausta ja maksettuja terminaalibonuksia jouduttiin valitettavasti leikkaamaan negatiivisten sijoitustuottojen pienennettyä lisäetuihin käytettävissä olevaa varallisuutta merkittävästi. Tästä huolimatta ylimääräisiä lisäetuja maksettiin päättyville säästövakuutuksille yli 40 miljoonaa euroa. Haluan tässäkin yhteydessä korostaa, että terminaalibonukset eivät missään vaiheessa ennen säästösumman tai takaisinostoarvon maksamista ole taattuja lupauksia, joihin vakuutuksenottaja voisi vedota. Hyvän asiakaspalvelun nimissä olemme kertoneet kysyjille tiedusteluhetken tilanteen, jota voi siis käyttää vain arviona tulevasta bonuksesta. Vuoden 2008 aikana varsin monet kotimaiset henkivakuutusyhtiöt joutuivat vahvistamaan pääomiaan vakavaraisuuden säilyttämiseksi riittävällä tasolla. Kalevan ei tarvinnut tähän turvautua. Itse asiassa edellä kerrottu terminaalibonusten leikkaus merkitsi sitä, että Kalevan vastuuvelka pieneni kutakuinkin samassa suhteessa kuin vakavaraisuuspääomakin, ja Kalevan vakavaraisuusaste säilyi varsin korkeana, yli 30 prosentissa. Kuten tämän vuosikertomuksen riskiliitteessä sivulla 34 kerrotaan, EUmaihin on suunnitteilla uusi vakavaraisuuskehikko nimeltään Solvenssi II. Sen keskeinen osa on vastuuvelan mahdollisimman oikea arvonmäärittely ottaen huomioon vallitseva korkotilanne koko vakuutuskannan maturiteetin osalta. Kalevan korkea 4,5 prosentin laskuperustekorko on tässä mallissa osoittautumassa haasteelliseksi, jos pitkät ja ultrapitkät korot pysyvät nykytasolla. Kalevassa on käynnistetty syvällinen pohdinta niistä keinoista, joilla yhtiö säilyy vakavaraisena myös Solvenssi II-ympäristössä, kun se tulee voimaan joskus vuoden 2012 jälkeen. Tärkeänä reunaehtona on se, että Kalevan säästövakuutusten tuotto jatkossakin säilyy kilpailukykyisenä. Todennäköinen ratkaisu on sellainen, missä jostakin hetkestä alkaen nykyistä 4,5 prosentin taattua korkoa joudutaan alentamaan. Kiitos yhteistyöstä Lopuksi kiitän kaikkia Kalevan asiakkaita yhtiötä kohtaan vuonna 2008 osoitetusta luottamuksesta. Samalla kiitän myös kaikkia toimihenkilöitä ja asiamiehiä sekä yhteistyöyhtiöitä, jotka ovat erittäin aktiivisesti osallistuneet asiakaskuntamme palvelemiseen kertomusvuoden aikana. Helsinki, maaliskuussa 2009 Matti Rantanen Maksutulon markkinaosuudet Kotitalouksien riskihenkivakuutus yhteensä 228 Meur 1 Kaleva 16 % 2 Mandatum Life 10 % 3 Muut 74 % Kalevan sijoituskannan tuotto (käyvin arvoin) % Kaleva vuosikertomus 2008

7 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2008 Henkivakuutusyhtiöiden ensivakuutuksen maksutulo Suomessa Meur Henkivakuutussäästöt (alan kotimainen liike) Mrd eur Ryhmäeläkevakuutus Yksilöllinen eläkevakuutus Riskihenkivakuutus Säästöhenkivakuutus Perustekorkoiset, yritykset Sijoitussidonnaiset, yritykset Sijoitussidonnaiset, yksityiset Perustekorkoiset, yksityiset Alan kehitys kotimaassa Henkivakuutusmarkkinoiden maksutulo aleni runsaat kuusi prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 2,61 miljardia euroa (2,79 vuonna 2007). Uusia yksilöllisiä eläkevakuutuksia myytiin noin kappaletta (71 400) ja säästöhenkivakuutuksia vain noin kappaletta (53 800). Vuonna 2008 myydyistä eläkevakuutuksista oli 85 prosenttia ja säästöhenkivakuutuksista 65 prosenttia sijoitussidonnaisia vakuutuskappaleilla mitattuna. Riskihenkivakuutusmyynti kasvoi vuosimaksuilla mitattuna runsaat 55 prosenttia. Lähes koko kasvu selittyy tilastointipohjan muutoksella ja kohdistuu lainaturvan kuolemantapausturvaan. Pääosin perustekorkoisesta liikkeestä koostuvat alan vakuutussäästöt alenivat kertomusvuoden aikana kahdeksan prosenttia ja olivat noin 28 miljardia euroa (30), joista sijoitussidonnaisia vakuutussäästöjä oli seitsemän miljardia euroa (9). Kotitalouksien vakuutussäästöt, 19,5 miljardia euroa, olivat noin 16 prosenttia (16) kotitalouksien 120 miljardin euron (130) rahoitusvarallisuudesta. Yksityishenkilöiden ottamien vakuutusten maksutulo aleni vuodesta 2007 noin 13 prosenttia ja oli miljoonaa euroa (2 103). Yritysvakuutusten maksutulo kasvoi lähes 15 prosenttia ja oli 784 miljoonaa euroa (683), missä oli eläkevakuutusten vastuunsiirtoja 115 miljoonaa euroa (37). Kotitalouksien osuus alan maksutulosta laski 70 prosenttiin (75). Sijoitussidonnaisten eläkevakuutusten maksutulon kasvu jatkui, ja maksutuloa kertyi 553 miljoonaa euroa (515). Säästöhenkivakuutusten puolella sijoitussidonnainen maksutulo sen sijaan laski voimakkaasti edellisvuodesta ja oli 666 miljoonaa euroa (1 018). Sijoitussidonnaisten tuotteiden yhteenlaskettu maksutulo laski 20 prosenttia, ja niiden osuus alan kokonaismaksutulosta oli 47 prosenttia (55). Perustekorollisten säästöhenkivakuutusten maksutulon lasku taittui, ja maksutulo oli 498 miljoonaa euroa (497). Perustekorollisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo aleni hieman ja oli 253 miljoonaa euroa (258). Yksilöllisen eläkevakuutuksen kokonaismaksutulo kasvoi noin neljä prosenttia ja oli 753 miljoonaa euroa (723). Ryhmäeläkevakuutuksen kokonaismaksutulo oli 381 miljoonaa euroa (268). Ilman eläkesäätiöiden vastuusiirtojakin ryhmäeläkevakuutuksen maksutulo kasvoi runsaat 15 prosenttia ja oli 267 miljoona euroa (231). Riskihenkivakuutusten maksutulo ilman työntekijäin ryhmähenkivakuutusta oli 274 miljoonaa euroa (241). Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen maksutulo oli lähes 40 miljoonaa euroa (40). Kaleva-konsernin rakenne Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan konserniin kuului emoyhtiön lisäksi kuusi suomalaista asunto- ja kiinteistöyhtiötä tytäryhtiöinä sekä yksi kiinteistöyhtiö osakkuusyhtiönä. Lisäksi konserniin kuuluu täysin omistettu tytäryhtiö Finanssi-Sampo Oy ja osakkuusyhtiönä SaKa Hallikiinteistöt Oy. Finanssi-Sampo on tarkoitus fuusioida emoyhtiöön vuoden 2009 aikana. 7 Kaleva vuosikertomus 2008

8 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2008 TOIMINNAN TULOS Vakuutusmaksutulo Kalevan kokonaismaksutulo oli kertomusvuonna 50,9 miljoonaa euroa (53,4), josta yksilöllisen henkivakuutuksen osuus oli 34,0 miljoonaa euroa (37,9) ja muun kuin työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen osuus 16,4 miljoonaa euroa (15,3). Jatkuvia maksuja kirjattiin päättyneenä vuonna 43,9 miljoonaa euroa (42,6). Koko Kalevan maksutulo liittyy laskuperustekorolliseen liikkeeseen. Kotitalouksien riskihenkivakuuttajana Kaleva oli alan toiseksi suurin 16,0 prosentin markkinaosuudellaan. Toiminnan painopistealueella, palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen ryhmähenkivakuuttajana, Kaleva on selvä markkinajohtaja reilusti yli 50 prosentin osuudellaan. Järjestöjen jäsenille räätälöidyn ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksen, Ryhmäsampo Primuksen, myynti ylitti edellisen vuoden ennätystason ja nousi kappaleeseen (31 500). Sijoitustoiminta Kalevan sijoituskanta oli vuoden 2008 päättyessä markkina-arvoltaan miljoonaa euroa (1 413). Sijoituksista 69 prosenttia (64) oli korkosijoituksia, lainoja ja talletuksia, 24 prosenttia (31) osakkeita ja sijoituksia pääomarahastoihin sekä kuusi prosenttia (4) kiinteistösijoituksia. Sijoituskannan jakautuma oli pääosin sijoitussuunnitelmassa asetetun tavoitetilan mukainen. Kertomusvuoden päättyessä ulkomaisten sijoitusten osuus Kalevan sijoituskannasta oli 50 prosenttia (48), josta noin 40 (44) prosenttia oli tehty euromaihin. Osakkeista ulkomaisten sijoitusten osuus oli 26 prosenttia (28) ja korkosijoituksista 62 prosenttia (59). Muita kuin euromääräisiä sijoituksia oli vuoden 2008 päättyessä 76 miljoonaa euroa (130). Tästä noin 80 prosenttia (90) oli suojattu valuuttakurssiriskiltä terminoimalla ja optiostrategioilla. Sijoitusten arvostuserot olivat tilivuoden päättyessä 86 miljoonaa euroa (200), joista 75 miljoonaa euroa (197) liittyy osakkeisiin. Kalevan korkosalkun duraatio nostettiin kertomusvuoden aikana 2,4 vuodesta 5,3 vuoteen. Myös korkosalkun allokaatiota muutettiin vuoden aikana merkittävästi lisäämällä luottoriskillisten sijoitusten osuutta 15 prosentista 49 prosenttiin. Lisäykset tehtiin ostamalla ensisijaisesti pohjoismaisten yritysten ja pankkien liikkeeseen laskemia lainoja. Tämän lisäksi Kaleva teki koronvaihtosopimuksia yhteensä 400 miljoonan euron edestä korkosalkun jälleensijoitusriskin pienentämiseksi. Sopimusten maturiteetit vaihtelevat 2 ja 10 vuoden välillä. Kalevan suorien kiinteistösijoitusten käypä arvo vuoden 2008 lopussa oli 50,7 miljoonaa euroa (51,1). Lisäksi kiinteistörahastoihin oli sijoitettuna 7,5 miljoonaa euroa (2,6). Koko kiinteistösijoitussalkun tuotto arvonmuutokset ja myyntivoitot mukaan lukien oli 9,0 prosenttia (14,0). Vuoden 2008 päättyessä Sampo oli 81,1 (110,7) miljoonan euron markkinaarvollaan edelleen Kalevan ylivoimaisesti suurin osakeomistus. Kalevan sijoitustoiminnan nettotuotto oli -52,0 miljoonaa euroa (116,4). Kalevan maksutulo (ilman työntekijäin ryhmävakuutusta) Meur Kertamaksut Jatkuvat maksut Kalevan sijoituskanta Käyvin arvoin Meur Joukkovelkakirjat 50 % 2 Markkinaraha 19 % 3 Osakkeet ja pääomarahastot 24 % 4 Muut 1 % 5 Kiinteistöt 6 % 1 8 Kaleva vuosikertomus 2008

9 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2008 Kalevan vastuuvelka , Meur 4 1 Yksityisoptimi 44 % 2 Yritysoptimi 12 % 3 Perinteinen henkivakuutus 12 % 4 Lisäetuvastuu 22 % 5 Muu vastuuvelka 10 % Omalla vastuulla oleva vastuuvelka yhteensä 905 Meur Kalevan maksetut korvaukset (ilman liikekuluja) Meur Takaisinostot Säästösummat Sairaus- ja työkyvyttömyyskorvaukset Kuolemantapaukset 1 Tuottoihin sisältyy myyntivoittoja 14,9 miljoonaa euroa (66,6), osinkotuottoja 19,4 miljoonaa euroa (27,7) sekä arvonalennusten palautuksia 1,7 miljoonaa euroa (0,5). Vuoden 2008 sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy arvonalennuksia, poistoja ja myyntitappioita 122,0 miljoonaa euroa (18,7), josta koti- ja ulkomaisten osakkeiden ja rahastojen arvonalennukset olivat 114,7 miljoonaa euroa (11,8). Joukkovelkakirjalainoista kirjattiin yhteensä 6,7 miljoonan euron (5,7) myyntitappiot. Kalevan sijoituskannan tuotto oli -10,8 prosenttia (4,1) käyvin arvoin laskettuna. Parhaiten tuottivat kiinteistöt ja raaka-aineet sekä lyhyet korkosijoitukset. Sekä koti- että ulkomaisten osakesijoitusten tuotto oli yli 50 prosenttia negatiivinen. Vastuuvelka, asiakashyvitykset Kalevan vastuuvelka oli kertomusvuoden päättyessä 905 miljoonaa euroa (1 059), josta korvausvastuun osuus oli 74 miljoonaa euroa (68). Korvausvastuuseen sisältyy runsaan 45 miljoonan euron (42) suuruinen tasoitusmäärä. Vastuuvelka on laskettu samaa 4,5 prosentin korkoa käyttäen kuin vakuutusmaksut. Vakuutusmaksuvastuuseen on varattu tulevien vuosien lisäetuja varten yhteensä 195,8 miljoonaa euroa (301,7), josta ns. terminaalibonusvastuun osuus on 194,3 miljoonaa euroa (300,1). Kalevan säästöhenkivakuutuksille ei 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi annettu vuodelta 2008 asiakashyvitystä. Korvauskulut Kalevan korvauskulut olivat yhteensä 168,2 miljoonaa euroa (176,6). Takaisinostojen osuus maksetuista korvauksista oli 65,1 miljoonaa euroa (37,1). Maksettuihin korvauksiin sisältyy vuonna 2003 käynnistyneen säästövakuutusten lisäetujärjestelmän mukaisia vakuutuksen päättyessä määräytyviä lisäetuja yhteensä 41,1 miljoonaa euroa (44,7). Lisäeduista runsaat 28 miljoonaa euroa maksettiin sopimuksen mukaan erääntyneille säästösummille. Vakuutuksen päättyessä maksettava lisäetu korotti maksettuja säästösummia keskimäärin 96 prosentilla (58). Riskiliikkeen tulos oli sairauskuluvakuutuksia lukuun ottamatta hyvä, ja vahinkosuhde ennen lisäetujen antamista oli 71 prosenttia (68). Sairaus- ja työkyvyttömyyskorvauksia maksettiin yhteensä 16,3 miljoonaa euroa (15,7) ja kuolemantapauskorvauksia 19,8 miljoonaa euroa (21,3). Liikekulut, henkilöstö Tuloslaskelmaan kirjatut liikekulut alenivat edellisestä vuodesta ja olivat 7,2 miljoonaa euroa (7,4). Oikeamman kuvan kustannuskehityksestä saa, kun edellä oleviin lukuihin lisätään kor- 9 Kaleva vuosikertomus 2008

10 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2008 vauskuluihin kirjattavat korvausten käsittelykulut. Näin lasketut liikekustannukset olivat 9,4 miljoonaa euroa (9,6). Kalevan konsernin palveluksessa oli vuonna 2008 keskimäärin 26 henkilöä (27) kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna. Vakuutuksista perityt kustannuserät riittivät hyvin kattamaan toiminnasta aiheutuneet liikekulut. Liikekustannussuhde oli kertomusvuonna 64,1 prosenttia (70,6). Nykyisen laajuisella liiketoiminnalla myös pidemmällä aikavälillä Kalevan kustannusliikkeen arvioidaan olevan ylijäämäinen. Tulos ja vakavaraisuus Kalevan konsernin taloudellinen tulos vuonna 2008 oli epätyydyttävä. Tulos verojen jälkeen oli konsernissa -22,1 miljoonaa euroa (2,6). Emoyhtiön tilikauden tulos oli -15,8 miljoonaa euroa (1,3). Tilikautena maksetut tai varatut lisäedut paransivat emoyhtiön tulosta 61,1 miljoonalla eurolla (pienensi voittoa 85,4). Tämä aiheutui terminaalibonusvarauksiin tehdyistä, tappiolliseen sijoitustoimintaan perustuneista runsaan 100 miljoonan euron leikkauksista. Emoyhtiö teki tilinpäätöksessä suunnitelman mukaiset poistot, kuitenkin enintään elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Tehdyt poistot olivat yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Poistoero ja samalla myös varausten kokonaismäärä oli tilinpäätöksessä 2,1 miljoonaa euroa. Kalevan vakavaraisuus säilyi vahvana osakemarkkinoiden epäsuotuisasta kehityksestä huolimatta. Toimintapääoma oli tilinpäätöksessä 240 miljoonaa euroa (363), joka on nelinkertainen vaadittuun vähimmäismäärään nähden. Yhtiön vakavaraisuuspääoma eli toimintapääoma lisättynä tasoitusmäärällä oli 285 miljoonaa euroa (405). Vakavaraisuuspääoma oli siten 33,2 prosenttia (39,8) omalla vastuulla olevasta vastuuvelasta, josta on vähennetty tasoitusmäärä. Kalevan konsernin taseen loppusumma oli 1058 miljoonaa euroa (1 230) ja oma pääoma 142,1 miljoonaa euroa (165,0), josta jakokelpoista omaa pääomaa oli 130,8 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden näkymät Kalevan toiminta painottuu palkansaaja- ja toimihenkilöjärjestöjen ryhmähenkivakuutuksiin. Järjestöjen jäsenille räätälöidyn tuotteen, Ryhmäsampo Primuksen, myynnin uskotaan jatkuvan vilkkaana myös alkaneena vuonna. Kalevan vahva vakavaraisuusasema, kustannustehokas toimintamalli sekä hyvä sijoituskanta mahdollistavat yhtiön harjoittaman liiketoiminnan menestyksekkään hoitamisen. Kalevan liikekustannussuhde % Kalevan toimintapääoma Toimintapääoma on yhtiön varallisuus vähennettynä veloilla Meur Vähimmäismäärä Arvostuserot ja muut erät Oma pääoma Kalevan vakavaraisuusaste Vakavaraisuuspääoman suhde vastuuvelkaan (pl. tasoitusmäärä) % Kaleva vuosikertomus 2008

11 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2008 Kalevan tase käyvin arvoin Meur Arvostuserot Kirjanpitoarvo Riskienhallinta Kalevan riskit muodostuvat vakuutusteknisistä riskeistä, sijoitustoiminnan riskeistä sekä erilaisten sisäisten prosessien riskeistä eli operatiivisista riskeistä. Yhtiön hallitus hyväksyy vuosittain koko yhtiön riskejä käsittelevän riskienhallintasuunnitelman, jonka laajuus on määritelty muun muassa Vakuutusvalvontaviraston määräyksissä. Riskienhallintasuunnitelmaan liittyy kiinteästi toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi laadittu jatkuvuussuunnitelma, jota ylläpidetään ja testataan säännöllisesti. Jatkuvuussuunnitelma sisältää myös poikkeusolojen varautumissuunnitelman. Riskeistä ja riskienhallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, jossa on selvitetty Kalevan riskienhallinnan yleiset periaatteet, riskienhallinnan vastuu ja valvonta, organisointi sekä prosessit ja riskit. Yhtiön hallinto Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallintoneuvoston jäsenmääräksi vahvistettiin 23. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Merja Ailus, Matti Apunen, Katriina Laaksonen, Teemu Lehtinen ja Jorma Terentjeff. Hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja ja johtaja Lauri Lyly. Kaikkien valittujen toimikausi kestää kolme vuotta eli 2011 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Hallintoneuvosto valitsi pitämässään kokouksessa puheenjohtajakseen hallituksen puheenjohtaja Klaus Sohlbergin ja varapuheenjohtajakseen kouluneuvos Erkki Kangasniemen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävään vaaliin saakka. Hallituksen jäseninä toimivat koko kertomusvuoden ajan varatoimitusjohtaja, konsernijohtajan varamies Kari Stadigh puheenjohtajana, varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen varapuheenjohtajana sekä muina jäseninä rehtori Eero O. Kasanen, johtaja Sirpa Mannila, johtaja Paula Salonen ja johtaja Hannu Tarvonen. Erovuorossa olleista hallituksen jäsenistä Sirpa Mannila ja Paula Salonen valittiin uudelleen kolmivuotiskaudeksi Kaleva vuosikertomus 2008

12 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan toimintakertomus 2008 Hallituksen voitonjakoehdotus Kalevan konsernin jakokelpoinen vapaa oma pääoma oli tilinpäätöksessä ,53 euroa. Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön tilikauden tappio ja edelliseltä tilikaudelta siirtyneet voittovarat, yhteensä ,63 euroa, katetaan varmuusrahastosta. Lisäksi ehdotetaan, että takuupääomalle maksetaan korkoa ,00 euroa. Jos ehdotus hyväksytään, yhtiön rahastot ovat seuraavat: Takuupääoma euroa ,32 Pohjarahasto euroa ,93 Varmuusrahasto euroa ,22 Rahastot yhteensä euroa ,47 Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 2009 KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KALEVA Hallitus Kari Stadigh Hannu Tarvonen Markku Hyvärinen Hallituksen Hallituksen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Eero O. Kasanen Sirpa Mannnila Paula Salonen Matti Rantanen Toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 16. päivänä maaliskuuta 2009 Tomi Englund KHT Kunto Pekkala KHT 12 Kaleva vuosikertomus 2008

13 Konsernituloslaskelma euroa VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos MUU KUIN VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Muut tuotot Muut tuotot Muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitoista / tappioista 4 Voitto / tappio ennen satunnaisia eriä Tuloverot Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot 82 3 Laskennalliset verot Tilikauden voitto / tappio Kaleva vuosikertomus 2008

14 Emoyhtiön tuloslaskelma euroa VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuunmuutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos MUU KUIN VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Muut tuotot 82 Muut kulut 1 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 1 19 Vapaaehtoisten varausten muutos Luottotappiovarauksen lisäys/vähennys Tuloverot Tilikauden voitto / tappio Kaleva vuosikertomus 2008

15 Konsernitase euroa VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Sijoitukset osakkuusyrityksissä Osakkeet ja osuudet 4 4 Lainasaamiset Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Talletukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 27 3 Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Muu omaisuus Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Kaleva vuosikertomus 2008

16 Konsernitase euroa VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma Pohjarahasto Arvonkorotusrahasto Varmuusrahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto / tappio Tilikauden voitto Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat Siirtovelat Kaleva vuosikertomus 2008

17 Emoyhtiön tase euroa VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja osakkuusyrityksissä Saman konsernin yritykset Osakkeet ja osuudet Osakkuusyritykset Osakkeet ja osuudet 4 4 Lainasaamiset Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Talletukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 27 3 Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Kaleva vuosikertomus 2008

18 Emoyhtiön tase euroa VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma Pohjarahasto Muut rahastot Varmuusrahasto Hallituksen käyttövarat Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Luottotappiovaraus Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Siirtovelat Kaleva vuosikertomus 2008

19 Rahoituslaskelma Konserni Emoyhtiö euroa Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta / voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssivoitot / -tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys ( ) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+ ) / vähennys ( ) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot / takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. valuuttakurssimuutosten takia. 19 Kaleva vuosikertomus 2008

20 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätös on laadittu noudattaen vakuutusyhtiölakia, Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antamaa asetusta sekä Vakuutusvalvontaviraston (1.1. alkaen Finanssivalvonnan) antamia määräyksiä ja ohjeita. Tilinpäätöksessä noudatetaan osakeyhtiö- ja kirjanpitolain säännöksiä ja kirjanpitoasetusta siten kuin vakuutusyhtiölaissa ja STM:n asetuksessa säädetään. Konsolidointiperiaatteet Kalevan konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan lisäksi kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Konserniin ei kuulu tytäryhtiöitä, joissa määräysvalta perustuu muuhun kuin äänivaltaan. Konserniin kuuluvat yhtiöt on eritelty liitetiedoissa ja konsernirakenteen muutokset on esitetty toimintakertomuksessa. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset sisällytetään konsernitilinpäätökseen yhtenäisten laskentaperiaatteiden mukaisina. Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset katteet ja voitonjako eliminoidaan. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt otetaan mukaan hankintahetkestä lähtien ja myydyt olennaisilta osin luovutushetkeen asti. Finanssi-Sammon tuloslaskelman erät on konsernituloslaskelmassa esitetty muissa tuotoissa ja muissa kuluissa. Taseessa Finanssi-Sammon vaihtoomaisuus ja rahoitusarvopaperit esitetään kohdassa Muu omaisuus. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Tytäryhtiöosakkeiden hankintamenon ja yhtiöiden hankintahetken oman pääoman erotus kohdistetaan ensisijaisesti tytäryhtiöiden kiinteistöille ja poistetaan niiden poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamaton osuus esitetään konserniliikearvona tai -reservinä ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan. Vähemmistöosuudet tytäryhtiöiden tilikauden tuloksesta ja omasta pääomasta esitetään erillisinä erinä tuloslaskelmassa ja taseessa. Vapaaehtoisten varausten ja poistoeron käsittelyä konsernitilinpäätöksessä on selostettu kohdassa verot ja tilinpäätössiirrot. Osakkuusyritykset Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksenä pääomaosuusmenetelmällä yhtiöt, joissa konsernin osakeomistus ja ääniosuus on %. Asunto- ja kiinteistöyhtiöitä ei ole yhdistelty osakkuusyrityksenä konsernitilinpäätökseen. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset, saamisluonteiset sijoitukset, ja velat on muutettu Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Muut sijoitukset on arvostettu hankintahetken valuuttakurssiin tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän kurssiin, lukuun ottamatta sijoitusomaisuusluonteisia osakkeita, joiden arvostamisessa ei ole eroteltu valuuttakurssin ja markkina-arvon vaikutusta. Saamisten ja sijoitusten valuuttakurssierot esitetään sijoitustoiminnan erissä muut tuotot ja kulut muista sijoituksista. Arvostus ja jaksotus Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Aineettomat hyödykkeet ja kalusto kirjataan taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu mm. itse tehtyjä atk-järjestelmiä sekä vuokrahuoneistojen perusparannuksia. Kiinteistöosakkeet merkitään taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Rakennukset ja rakennelmat esitetään suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon suuruisina. Käyttöomaisuusluonteisten kiinteistösijoitusten arvonalennusten kirjaaminen perustuu niiden olennaisuuteen ja pysyvyyteen. Joidenkin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvoihin sisältyy aikaisempina vuosina tehtyjä arvonkorotuksia. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään hankintahinnassaan tai sitä alemmassa käyvässä arvossa, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Osakkeet arvostetaan keskihintaperiaatetta käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineisiin luetaan kuuluviksi joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinainstrumentit. Ne kirjataan taseeseen pääsääntöisesti hankintamenon määräisinä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon välinen erotus jaksotetaan korkotuottoihin vastaeränä niiden hankintameno. Korkotuotot jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Jaksotettua hankintamenoa alennetaan vain muilla kuin yleisen korkotason vaihtelusta johtuvilla arvonalentumisilla. Saamiset ja saamisluonteiset sijoitukset esitetään nimellisarvossa tai sitä alemmassa käyvässä arvossa. 20 Kaleva vuosikertomus 2008

21 Liitetiedot Saamisluonteisten sijoitusten pääomiin liittyvät luottotappiot käsitellään arvonalentumisina. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Kirjanpidollisesti ei-suojaavan johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Positiivinen erotus otetaan huomioon vain toimintapääomalaskelmassa. Toimintapääomasta vähennetään niiden johdannaisten enimmäistappio, jotka eivät ole joko kirjanpidollisesti tai taseriskin osalta suojaavia. Enimmäistappio lasketaan Value-At- Risk -menetelmää käyttäen. Operatiivisessa suojaustarkoituksessa tehtyjen valuuttajohdannaisten aiheuttamaa enimmäistappiota ei vähennetä toimintapääomasta siltä osin kuin niiden deltakorjattujen kohde-etuuksien käyvät arvot vastaavat valuuttamääräisten käteissijoitusten käypiä arvoja tilinpäätöspäivänä. Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään omana rivinään sijoitustoiminnan nettotuotoissa. Käyttöomaisuusluonteisten sijoitusten arvonkorotukset ja niiden peruutukset merkitään sidotussa pääomassa olevaan arvonkorotusrahastoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan käyvän arvon noustessa enintään alkuperäiseen hankinta-hintaan asti. Sijoitusten kirjanpitoarvon ja liitetiedoissa esitettävän jäljellä olevan hankintamenon erotus muodostuu arvonkorotuksista ja osakkuusyritysten pääomaosuusmenetelmän mukaisista osuuskertymistä. Poistot Aineettomista hyödykkeistä, rakennuksista ja niiden ainesosista sekä kalustosta tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöaikaan. Mikäli arvio poikkeaa tilinpäätöshetkellä aiemmasta arviosta, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Aineettomat oikeudet 5 vuotta Liikearvo 5 10 " Konserniliikearvo ja -reservi 3 10 " Muut pitkävaikutteiset menot 3 10 " Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset " Teollisuus- ja varastorakennukset " Rakennusten ainesosat " Atk-laitteet ja autot 3 5 " Muu kalusto 10 " Sijoitusomaisuusluonteisten kiinteistöjen rakennuksille kohdistetuista tuloutetuista arvonkorotuksista tehdään vuosittain rakennusten keskimääräistä taloudellista käyttöaikaa vastaava suunnitelman mukainen poisto. Käyvät arvot Kiinteistöt ja kiinteistöyhtiöiden osakkeet on jaettu omassa käytössä olevaan ja muussa kuin omassa käytössä olevaan omaisuuteen. Jos kiinteistöomaisuuteen kuuluvasta kohteesta vain osa on yhtiön omassa käytössä, oma käyttö ja muu käyttö määritetään käytettyjen pinta-alojen suhteessa. Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot tarkistetaan neljännesvuosittain. Arviointi on tehty käyttäen konsernin omaa asiantuntemusta. Jokainen kohde arvioidaan erikseen. Sijoituskiinteistöjen arviot perustuvat kiinteistöistä saadun tai saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoilla vallitseviin tuottovaatimuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kohteen sijainti, käyttötarkoitus, erityispiirteet, vuokrasopimusten mukainen nykytuotto ja mahdolliset arvonnousuodotukset sekä käytetään alalla julkaistuja tilastoja ja ennusteita. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen arviot perustuvat kiinteistön ominaisuudet huomioon ottaen markkinoilta saatavissa oleviin vuokratuottoihin ja vallitseviin tuottovaatimuksiin. Käypiä arvoja laskettaessa julkisen kaupankäynnin kohteen olevien osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään niiden tilinpäätöspäivän ostokurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden, joilla ei ole markkina-arvoa, käypänä arvona käytetään mm. jäljellä olevaa hankintamenoa tai todennäköistä luovutushintaa. Muiden vakuutusyhtiöiden osakkeiden käypänä arvona käytetään varovaisesti arvioitua todennäköistä luovutushintaa tai sen puuttuessa substanssiarvoa. Konserniyritysten osakkeiden käypänä arvona käytetään substanssiarvoa, jäljellä olevaa hankintamenoa ja osakkuusyritysten käypänä arvona pääomaosuusmenetelmän mukaista arvoa tai substanssiarvoa. Lainasaamisten, talletusten ja jälleenvakuutustalletesaamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Kulut toiminnoittain Oman organisaation liikekulut sekä poistot aktivoiduista atk-järjestelmistä ja kalustosta kirjataan tuloslaskelmaan toimintokohtaisesti. Osa niistä kohdistetaan suoraan toiminnoille, osa vuosittain tehtävän työaikatutkimuksen perusteella. Näin ollen toimintojen prosentuaalinen osuus vaihtelee vuosittain. Toimintokohtaiset kulut esitetään tuloslaskelmassa liikekuluissa (vakuutusten hankinta- ja hoito- sekä hallintokulut), maksetuissa korvauksissa (korvaustoiminnan hoitokulut), sijoitustoiminnan kuluissa (kiinteistö- ja muun sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kulut). 21 Kaleva vuosikertomus 2008

22 Liitetiedot Muut tuotot ja kulut Muissa tuotoissa ja kuluissa esitetään liikearvon ja konserniliikearvon poiston sekä konsernireservin vähennyksen lisäksi erät, joilla on selvä yhteys konsernin varsinaiseen toimintaan. Verot ja tilinpäätössiirrot Tuloverot Tuloslaskelmassa eritellään tuloveroista satunnaisista eristä johtuvat verot. Katsauskauden verot on laskettu verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon perustuen. Laskennalliset verot Emoyhtiöllä ei ole olennaisia kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista jaksotuseroista johtuvia eroja. Konsernitilinpäätöksessä laskennalliset verovelat ja niiden muutokset sisältävät myös konserniyhtiöiden vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista siirretyn osuuden. Verokantana on käytetty tilikautta seuraavan vuoden verokantaa 26 prosenttia. Tilinpäätössiirrot Suomen kirjanpitoa ja verotusta koskevien säännösten perusteella yhtiöt voivat kirjata tilinpäätökseensä eräitä verovaikutteisia vapaaehtoisia varauksia sekä suunnitelman ylittäviä poistoja. Vapaaehtoisia varauksia käytetään yhtiöiden tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Varausten määrä tai sen muutos eivät kuvaa yhtiöiden riskejä. Vapaaehtoiset varaukset ja suunnitelman mukaisten poistojen ja elinkeinoverotuksessa sallittujen kokonaispoistojen erotus esitetään konserniyhtiöiden omissa tilinpäätöksissä omana eränään tuloslaskelman erässä tilinpäätössiirrot ja kertynyt erotus taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä. Tilinpäätössiirrot ja niiden kertymä esitetään niistä johtuvaa laskennallista verovelkaa vähentämättä. Konsernitilinpäätöksessä konserniyhtiöiden vapaaehtoiset varaukset mukaan lukien tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus jaetaan konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoerosta omaan pääomaan sisältyvää määrää ei ole sisällytetty konsernitaseen voitonjakokelpoisiin varoihin voitonjaon enimmäismäärää laskettaessa. Vastuuvelka Vastuuvelka on jaettu vakuutusmaksuvastuuseen ja korvausvastuuseen sen mukaan onko vakuutustapahtuma sattunut ennen tasepäivää vai myöhemmin. Suurin osa vastuista on diskontattu. Vastuuvelan laskennassa käytetty diskonttauskorko on yhtiön hallituksen hyväksymien laskuperusteiden mukainen ja täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen n:o 610 vaatimukset. Vakuutusmaksuvastuu lasketaan ensivakuutuksessa vakuutuskohtaisesti ja jälleenvakuutuksessa antavan yhtiön ilmoituksen perusteella. Ensivakuutuksen vakuutusmaksuvastuu on diskontattu maksuperusteissa käytetyllä laskuperustekorolla 4,5 prosenttia. Vakuutusmaksuvastuun laskennassa ei ole käytetty zillmeerausta. Säästövakuutuksen päätyttyä määräytyvien lisäetujen vastuuksi on merkitty arvio niiden maksettavasta määrästä säästösummien ja kuolemantapausten yhteydessä vuonna 2009 ja muiden osalta mahdollinen enimmäismäärä takaisinostojen yhteydessä Korvausvastuuta laskettaessa vain alkaneiden eläkkeiden korvausvastuussa käytetään diskonttausta. Ensivakuutuksen alkaneiden eläkkeiden korvausvastuu on diskontattu maksuperusteissa käytetyllä laskuperustekorolla 4,5 prosenttia. Vastaanotetun jälleenvakuutuksen korvausvastuu perustuu antavan yhtiön ilmoitukseen ja arvioon vielä tilittämättä olevasta korvauskulusta. Henkivakuutuksen kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin. Mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät ole esteenä, kohtuullinen osa ylijäämästä on palautettava lisäetuina näille vakuutuksille. Kalevan lisäetujärjestelmä kattaa sekä riski- että säästöhenkivakuutusliikkeen. Riskihenkivakuutusliikkeessä ylijäämää jättää vain kuolemanvaravakuutus. Ylijäämää palautetaan vakuutuksenottajille korotettujen kuolemantapaussummien ja maksualennusten muodossa. Säästöhenkivakuutusten ylimääräinen varallisuus palautetaan vakuutuksenottajille vakuutuksen voimassa ollessa vuosittain päätettävinä asiakashyvityksinä ja vakuutuksen päätyttyä ylimääräisinä lisäetuina. Yhtiön vakavaraisuusasema pyritään pitämään sellaisena, että se ei rajoita lisäetujen antamista vakuutuksenottajille eikä takuupääoman omistajille maksettavaa korkoa. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksilla. Lisäksi on vakuutusyhtiössä hoidettuja lisäeläketurvajärjestelyjä. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. 22 Kaleva vuosikertomus 2008

23 Liitetiedot Konserni/Emoyhtiö euroa VAKUUTUSMAKSUTULO Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta ENSIVAKUUTUKSEN VAKUUTUSMAKSUTULO Henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista 2 MAKSETUT KORVAUKSET Ensivakuutus Henkivakuutus Jälleenvakuutus 47 Maksetut korvaukset yhteensä Takaisinostot Säästösummien takaisinmaksut Muut Maksetut korvaukset yhteensä LISÄEDUT Tilikautena varattujen henki- ja eläkevakuutuksen lisäetujen vaikutus tulokseen Maksetut terminaalibonukset Kaleva vuosikertomus 2008

24 Liitetiedot Konserni/Emoyhtiö euroa KOKONAISLIIKEKULUT TOIMINNOITTAIN TULOSLASKELMAN ERÄ LIIKEKULUT Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot Muut vakuutusten hankintamenot Vakuutusten hoitokulut Hallintokulut Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet ( ) KOKONAISLIIKEKULUT TOIMINNOITTAIN Korvausten hoitokulut Liikekulut Sijoitusten hoitokulut SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTON ERITTELY SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT Tuotot sijoituksista omistusyhteysyrityksiin Korkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä Muut tuotot muilta kuin saman konsernin yrityksiltä Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä Korkotuotot muilta kuin saman konsernin yrityksiltä Muut tuotot muilta kuin saman konsernin yrityksiltä Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Sijoitustoiminnan tuotot yhteensä Kaleva vuosikertomus 2008