Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina 1984 2004"

Transkriptio

1 Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 5/2006

2 TULIKO YRTEISTÄ ELINKEINO? Suomen yrttialan kehitys vuosina Bertalan Galambosi n julkaisu 5/2006 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

3 ISSN ISBN X (nid.) (PDF) Kuvat ovat kirjoittajan kuvia Kannen kuva: ArttuVainio Taitto Vammalan Kirjapaino Oy Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2006

4 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI Tuliko yrteistä elinkeino? SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA Julkaisuja 5/2006 Lokakuu 2006 ISSN ISBN (nid.) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN (pdf) X TEKIJÄT AVAINSANAT Bertalan Galambosi yrttiviljely, erikoistuotanto, elinkeino, yrttihankkeet, yrttialan kehittämistoiminta JULKAISUN KUVAUS Julkaisussa tarkastellaan yrttialan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja kehittämistyön tuloksia vuosien välillä. Tutkitun ajanjakson aikana eri tutkimus- ja kehittämisohjelmissa toteutettiin yhteensä 143 yrttiviljelyyn ja tilakohtaiseen ensikäsittelyyn liittyvää hanketta, joiden yhteenlaskettu rahallinen arvo oli miljoonaa euroa. Parin vuosikymmenen aikana yrttien kulutus ja viljelyala ovat kasvaneet huimasti. Viljeltyjen yrttien pinta-ala ylitti vuonna 2005 jo ha ja erilaisia yrttejä viljellään arviolta lähes 2000 tilalla. Suomen yrttiviljelyala on Pohjoismaiden suurin. Yrttituotanto on kuitenkin hyvin yksipuolista, sillä yrttien viljelypinta-alasta 97 % on yhtä kasvia eli kuminaa. Kuminanviljelyllä on Suomessa realistinen kilpailuetu muihin maihin verrattuna, mutta muiden yrttikasvien tuotannolla ei ole. Syinä tähän ovat mm. ilmastolliset riskit, heikosti kehittynyt tuotantotekniikka ja korkeat tuotantokustannukset. Yrttiviljely on erikoistuotantoa ja siitä on tullut suomalaisille vain sivuelinkeino. Yrttialan perusedellytyksien kehittäminen on tapahtunut lähes kokonaan yhteiskunnan varoilla. Yrttialalla kuitenkin toimii useita menestyviä yrityksiä. Ne keskittyvät vain tiettyjen yrttien tuotantoon, toimivat markkinatalouden periaatteiden mukaan ja ovat luoneet selviä yhteyksiä ja taloudellista yhteistyötä teollisuuslaitoksien kanssa. Yrttiviljelyalaa kehitettäessä on näiden yritysten kokemuksia hyödynnettävä laajemmin! Sosiologisessa mielessä Suomeen on viimeisten 25 vuoden aikana muodostunut uusi yrttien kulutus- ja tuotantokulttuuri. Maaseutu- ja maatalouspolitiikan ansiosta on kasvanut uusi, yrttien käytön ja tuotannon osaava sukupolvi ja alan kehittäminen on nyt heidän käsissään. Tulevaisuudessakin yrttien viljely ja tuotanto värittää maaseudun toimintapaletteja.

5 UTGIVARE Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp PUBLIKATION Blev örtodlingen en näring? SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 5/2006 Oktober 2006 ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL ISBN (pdf) X FÖRFATTARE NYCKELORD Bertalan Galambosi odling av örter, specialproduktion, näring, örtprojekt, utvecklingsverksamhet i örtodlingsbranschen REFERAT Publikationen behandlar de faktorer som inverkar på utvecklingen i örtodlingsbranschen och resultaten från detta arbete under åren Inom olika forsknings- och utvecklingsprogram genomfördes under denna tidsperiod sammanlagt 143 projekt som gäller odling av örter och gårdsspecifik förstahantering. Det sammanlagda värdet av dessa projekt uppgick till miljoner euro. Under de senaste två årtiondena har användningen av örter och odlingsarealen ökat enormt. År 2005 var odlingsarealen för örter redan över ha, och olika örter odlas på närmare gårdar. Odlingsarealen i Finland är den största i Norden. Odlingen av örter är dock mycket ensidig ty på 97 procent av odlingsarealen odlas endast en växt, dvs. kummin. I Finland har odlingen av denna växt en realistisk konkurrensfördel jämfört med andra länder medan de andra örtväxterna saknar denna fördel. Anledningen till detta är bland annat klimatmässiga risker, dålig produktionsteknik och höga produktionskostnader. Odling av örter är specialproduktion som endast är en binäring i Finland. Utvecklingen av grundförutsättningarna för örtodlingsbranschen har nästan helt skett med hjälp av samhällets medel. Det finns emellertid flera framgångsrika företag som odlar örter. De koncentrerar sig endast på att odla vissa örter, fungerar enligt markandsekonomins principer och har skapat goda kontakter och ekonomiskt samarbete med industrianläggningar. Vid utveckling av örtodlingsbranschen gäller det att utnyttja dessa företags erfarenheter i en större utsträckning! I sociologiskt avseende har det i Finland under de senaste 25 åren uppstått en ny användnings- och produktionskultur när det gäller örter. Såväl landsbygds- som jordbrukspolitiken har bidragit till att en ny generation som kan använda och producera örter, har växt fram. Utvecklingen av branschen ligger nu i deras händer. Även i framtiden är odling och produktion av örter en del av verksamheten på landsbygden.

6 PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee Is herb production a real business? SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 5/2005 October 2006 ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) X AUTHOR KEYWORDS Bertalan Galambosi herb cultivation, herb production, special production, business, herb developing projects, rural development SUMMARY In this publication we analyse the results of development work on herb production in Finland during and the factors affecting its development. During this period 143 research and development projects have been carried out, which focused mainly on field cultivation and primary farm processing issues with a total value of million euros. The consumption and cultivation of herbs has increased significantly during the last two decades. In 2005 the acreage of cultivated herbs exceeded ha and it has been estimated that cultivation of different herb spices is taking place on nearly 2000 farms. At the same time the main feature of herb production is one-sided, since 97 % of the total herb acreage is occupied by one species: caraway. Caraway production in Finland has a realistic competitive advantage in comparison with other countries, but such advantage doesn t exist for other herbs. The reasons for that are the climatic risks in the north, weakly developed production techniques and high production costs. Herb production is a limited special activity and gives only marginal additional incomes for Finnish farmers. The creation of the basic preconditions of herb cultivation as an alternative production line, have been almost completely financed by public funding. Nevertheless, there are several successful herb-producing companies. They focus on the production of only some specific herbs, they operate according to the free-market principle and they have direct financial contacts and are in co-operation with the end-user industry. In developing further the herb production industry the experiences of these companies should be more widely utilised. In a sociological sense a new herb consumption and production culture has been formed in Finland during the last 25 years. As a result of the agricultural and rural policy a new generation has grown up, skilled in producing and using herbs. This new generation is now responsible to further developing this culture. Herb cultivation and production will be a colourful part of the rural agricultural activity also in the future.

7

8 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 1 2. RAJOITUKSET JA TIETOLÄHTEET Rajoitukset ja päällekkäisyydet Tietolähteet MMM TIKE tilastot Hankeluettelot Kyselylomakkeet 6 3. TAUSTA Mauste- ja rohdosyrtit suomalaisessa yhteiskunnassa Yrttialan kehitykseen vaikuttavat motivaatiot Suomessa Emotionaaliset tekijät Yrttialan edelläkävijät Maatalouspoliittiset tavoitteet Yrttialan yleiset ominaisuudet Erikoistuotanto Poikkitieteellisyys Teknologian ja lainsäädännön moninaisuus Kansainvälisyys Yrttialan kehitys maaseudun kehittämisen osana Median rooli PANOKSET YRTTIALAN KEHITTÄMISEEN Tutkimus- ja kehittämistoiminta yliopistoissa Helsingin yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Kuopion yliopisto Joensuun yliopisto Lapin yliopisto Tutkimus- ja kehittämistoiminta tutkimuslaitoksissa VTT Pellervo-Seuran Markkinatutkimuslaitos Tutkimus- ja kehittämistoiminta Maatalouden tutkimuskeskuksessa Yrttitutkimusten laajuus MTT:n yrttitutkimusten ominaisuudet Valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita Yrttiviljelyn hankkeiden luettelot Yrttiviljelyn hanketoiminta eri puolilla Suomea Etelä-Savo Kaakkois-Suomi, Etelä- ja Pohjois-Karjala Keski-Suomi ja Häme Pirkanmaan ja Lounais-Suomi Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Lappi Yrttihankkeiden koko, kesto ja rahallinen arvo 31

9 5. YRTTIALAN KEHITTYMINEN TILASTOJEN VALOSSA Yrttiviljelynkokonaispinta-alan kehitys Siemenmausteiden ja lääkekasvien viljely ja viljelysten sijainti Lehti- ja juurimaustekasvien avomaan viljelyja sijainti Mausteyrttien kasvihuoneviljely Ruukkuyrttien viljely Mausteyrttien luonnonmukainen viljely YRTTIALAN KEHITYKSEN OMINAISUUDET Lähtökohdat Pohjoisuus Kasvivalikoiman yksipuolisuus Tuotteiden mikrobiologinen laatu Puhtaus jaaromisuus Tuotannon kustannustaso Kehityksen positiivisia ominaisuuksia Aktiivisuus Henkilökohtaiset panostukset Ruukkuyrttien tuotannon merkitys Ruokatottumukset muuttuivat vaikka hitaasti Tislauslaitteiston kehittäminen Yritystyypit Menestyvien yritysten strategiat Tukipolitiikka Kehityksen negatiiviset ominaisuudet Alkutuotantokeskeisyys Alkutuotannon yrityksen pienuus jaheikkous Koneiden kehittäminen TULIKO YRTEISTÄ ELINKEINO? UUSI TUOTANTOKULTTURI TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Opittavat asiat Yhteisymmärrys kehittämisen tarpeista Yrttialan parempaa koordinointia Tiiviimpää yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Yrttialan edunvalvontajärjestö on luotava Vahvistetaan tarvittavaa tutkimus- ja opetustaustaa Mahdollisuudet Pohjoisuus Pohjoisten erikoiskasvien tuotanto Erikoistuminen Elämysmatkailu KIRJALLISUUSLÄHTEET LIITTEET 84

10 TIIVISTELMÄ Suomen maataloudessa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana raju muutos: maaseutuväestön ja aktiivisten tilojen väheneminen. Virallisen maatalouspolitiikan päätavoite on ollut hidastaa tätä negatiivista muutosta ja se on eri keinoin pyrkinyt ylläpitämään maaseutua elävänä ja aktiivisena. Mauste- ja rohdoskasvien viljelystä uskottiin olevan maaseudun yhdeksi vaihtoehdoksi, ja erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla on tuettu tämän uuden viljelyalan kehittämistä. Yrttiviljelyn kehittämistoimintaa ei ole vielä arvioitu kokonaisuudessaan Suomessa ja sen arviointi on osoittautunut ajateltua vaikeammaksi. Yrttiviljely on useiden tuotantomuotojen välimaastossa (kasvintuotanto, puutarhatuotanto, kasvihuonetuotanto, luonnontuoteala jne.) ja se on ensisijaisesti alkutuotantoa, jonka arvo on vähäinen. Alan realistisemman arvioinnin osalta on otettava huomioon yrttialan raaka-aineiden jatkojalostuksen rinnakkaisvaikutukset elintarvike-, juoma-, lääke-, tai luontaistuoteteollisuudessa. Tätä arviointia ei vielä ole tehty. Tässä julkaisussa tarkastellaan vain viljeltyjen mauste- ja rohdosyrttien viljelyyn ja tuotannon kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja kehittämistyön tuloksia vuosina Yrttialan kehittämisen lähtökohtina olivat sekä realistiset tavoitteet (tuontimausteiden korvaaminen puhtaassa ympäristössä tuotetuilla kotimaisilla raaka-aineilla, maustepohjaisen pieniyritystoiminnan elvyttäminen jne.), että emotionaaliset ennakkoluulot. Siksi yrttialaan kohdistuvat odotukset ovat olleet osittain liialliset. Useat yliopistot ja instituutit ovat aloittaneet alan kehittämistä. EU-aikana siihen on osallistunut kansalaisten laaja ja aktiivinen joukko yhteiskunnan tuella. Tutkitussa ajanjaksossa suoritettiin yhteensä 143 yrttiviljelyyn ja tilakohtaisen ensikäsittelyyn liittyviä hankkeita, joiden yhteenlaskettu rahallinen arvo oli miljoonaa euroa. Ihmisten kiinnostuksen ja kehittämistoiminnan ansiosta on Suomessa kahdenkymmenenviiden vuoden aikana tapahtunut merkittävä muutos suhtautumissa yrtteihin. Sosiologisessa mielessä on muodostunutuusi yrttien kulutus- ja tuotantokulttuuri. Tutkitunajanjakson alussa erikoisesta yrtti käsitteestä on tullutlaajalle kuluttajasegmentille jokapäiväistä kulutustavaraa, 45 kasvihuoneyrityksessä tuotetaan vuosittain miljoonaa ruukkuyrttiä. Viljeltyjen yrttien pinta-ala on noussut vuoden hehtaarista yli hehtaariin vuonna Niistä 97 % on kuitenkin kuminaa, ja tällä hetkellä maailman kuminan kulutuksesta 5 10 % on suomalaista kuminaa. Vuonna 2005 erilaisia yrttejä viljellään arviolta lähes 2000 tilalla. Suuri osa viljelijöistä tuottaa raaka-aineita jatkojalostettavaksi, mutta myös moni maaseutuyrittäjä valmistaa paikallisia erikoistuotteita. Yrttiviljelijöiden määrä ja heidän kokemuksensa ovat nyt saavuttaneet niin sanottua kriittistä massaa. Vaikka Suomessa yrttien tuotantokulttuuri on vielä nuorta, sen juuret ovat jo melko syvällä yhteiskunnan eri sektoreilla. Elinkeinomahdollisuuksia arvioitaessa yrttiviljelyn tilanne ei ole yhtä myönteinen ja ala vaatiikin edelleen kehittämistä. Vaikka pinta-alan kehitys on ollut positiivinen, yrttituotanto on ollut hyvin yksipuolista, sillä yrttien viljelypinta-alasta 97 %onyhtä kasvia eli kuminaa. Suomalaisella kuminalla on realistinen kilpailuetu muihin maihin verrattuna, mutta

11 muiden yrttikasvien tuotannon osalta pohjoinen sijaintimme tuottaa vaikeuksia. Kotimaiselle raaka-aineelle antaa vain pientä lisäarvoa puhdas ympäristömme ja mahdollisesti voimakkaampi aromiaineiden pitoisuus. Viljelyn ilmastolliset riskit ja vaikeudet, vielä heikosti kehittynyt tuotantotekniikka ja ennen kaikkea korkeat tuotantokustannukset eivät anna kilpailukykyisille hinnoille paljonkaan mahdollisuuksia. Yrttien osuus jokapäiväisestä kulutuksestamme on vain pieni osanen. Yrttiviljely on erikoistuotantoa ja siitä on tullut suomalaisille vain sivuelinkeino. Vaikeuksista huolimatta yrttialalla toimii useita menestyviä yrityksiä, joiden tulos muodostuu lähes yksinomaan yrteistä. Niiden menestys perustuu tarkkaan valitulle ja kehitellylle strategialle ja tuoteryhmille. Nämä yritykset keskittyvät vain tiettyjen yrttien tuotantoon, ja toimivat markkinatalouden periaatteiden mukaan, ja niillä on selviä yhteyksiä ja taloudellisia intressejä teollisuuslaitoksien kanssa. Yrttiviljelyalan kehittämisessä on menestyvien yrityksien kokemuksia hyödynnettävä laajemmin! Tutkitun ajanjakson yksi pääominaisuuksista on ollut alan kehittäminen melkein pelkästään yhteiskunnan varoilla, lähes ilman teollisuusyrityksiä. Nyt kun yrttialan perusedellytykset on luotu, on kehittämisrahoja jatkossa kohdennettava enemmän yrityslähtökohtaisille hankkeille. Yrityksien vahvuuksia ovat tuotanto-osaaminen, henkinen ja fyysinen pääoma, nykyaikainen markkinointi, informaatiokanavat, nopea reagointikykyja kaupallinen organisaatio. Tiiviimmän yhteistyön kautta sidotaan lääke- ja elintarviketeollisuus paremmin maatalouden alkutuotantoon. Suomen talous- ja maataloushistoriassa on aina ollut oma merkityksensä muualta tulleilla kasveilla ja vaikutteilla, niin myös yrttikasveilla. Kirjoittaja rohkenee todeta sen, että tutkitulla aikavälillä on yrttiviljelyn kehitys Suomessa ollut hyvin merkittävää. Tämä kapea, uusi ja mielenkiintoinen tuotantokulttuuri on saapunut Suomeen jäädäkseen. Kehityksen ansiosta on muodostunut uusi yrttien käytön ja tuotannon osaava sukupolvi ja alan kehittäminen on nyt sen käsissä. Tulevaisuudessakin yrttien viljelyja tuotanto tulee värittämään maaseudunmonialayrityksien toimintapaletteja.

12 1 1. JOHDANTO Suomalaiset kuluttajat alkoivat kiinnostuayrttien ja lääkekasvien käytöstä 1980-luvun alussa. Kuluttajien kiinnostus on johtanut tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnitteluun ja yrttiviljelyn aloittamiseen. Yrttiviljelyn kehittämistoimintaa ei ole Suomessa vielä arvioitu kokonaisuutena. Se on vaativa tehtävä, koska yrttikasvien viljely on arvoketjun ensimmäinen osa, pelkästään perusraaka-aineiden tuotantoa. Raaka-ainetuotannon rinnakkaisvaikutuksien merkitysjasen arviointi arvoketjunylemmissä vaiheissa kuten elintarvike-, juoma-, lääke-, luontaistuote- ja kosmetiikkateollisuudessa on oma alansa. Tämä katsaus, johtuen sekä resurssien että kirjoittajan osaamisen rajallisuudesta, ei ole voinut pyrkiä samanlaiseen yrttiviljelyalan kokonaisvaltaiseen arviointiin kuin esimerkiksi Lapin luonnontuotealan asiantuntijaryhmän tekemä analyysi Lapin kehittämistoiminnasta viimeisten 15 vuoden aikana (Jankkila ym. 2005). Tämän julkaisun tavoitteena on vain ns. pohjatyön suorittaminen. Koska yrttiviljely on useiden tuotantomuotojen välimaastossa (kasvintuotanto, puutarhatuotanto, kasvihuonetuotanto, luonnontuoteala jne.) on päätavoitteena ollut vain kerätä yhteen kehittämistyön toimijoita, kokemuksia ja tuloksia Suomen yrttialalta viimeisten 25 vuoden ajalta. Julkaisu ei liity varsinaisesti mihinkään meneillään olevaan hankkeeseen. Katsaus perustuu kirjoittajan omiin kirjoituksiin ja kokemuksiin ja kuvaa ensisijaisesti kirjoittajan omaa subjektiivista näkemystä, jota on kertynyt enimmäkseen avomaatuotannosta. Subjektiivisuutta ei ole voitu välttää, koska kirjoittaja on tavalla tai toisella ollut tutkitun ajanjakson aikana osallisena toimintaan. Objektiivinen, laaja ja moniulotteisempi arviointi on vielä edessä ja se on osaavamman asiantuntijaryhmän tehtävä. Yrttiviljelyalan kehitys on ollut kahden viime vuosikymmenen ajan osa maaseudun kehittämis- toimintaa. Se on kuitenkin oma erikoisalansa ja sen historiaa ei ole vielä tarkasteltu maaseudun kehittämisen kannalta. Julkaisussa pohdiskellaan nimenomaan viljeltyjä mauste- ja rohdoskasveja. Luonnosta kerättyjen yrttien problematiikka kuuluu ensisijaisesti luonnontuotealaan ja sen osalta on tehty useampiakin analyysejä (Norrbacka 1999, Jankkila ym. 2005). On tarkoitus pohtia mitä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on saatu aikaan. Saatiinko yhteiskunnallisen rahoituksen vastineeksi yrteistä toivottuja lisätuloja, syntyikö uusia yrityksiä ja onko yrteistä tullut uusi elinkeino Suomessa? Julkaisussa tarkastellaan yrttialan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja kehittämistyön tuloksia. Tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Miksi ja miten yrttiala kehittyi Suomessa 1980-luvun alusta lähtien? 2. Millainen oli kuluttajien suhtautuminen yrttialan toimintaan ja yrityksiin? 3. Mitkä organisaatiot osallistuivat kehittämistyöhön ja miten? 4. Minkälaisia edellytyksiä on luotu yrttituotannolle Suomessa? 5. Millaisia ovat suomalaiset yrttitilat? Mitkä ovat niiden heikkoudet ja vahvuudet? 6. Tuliko yrteistä elinkeino Suomessa?

13 2 Käsikirjoituksen ovat lukeneet ja sitä kommentoineet seuraavat henkilöt: Irja Mäkitalo, Jukka Sairanen, Veli-Pekka Reskola ja Lasse Tuominen, heille kirjoittaja esittää nöyrimmät kiitoksensa! Myös kiitokset yrttialalla työskenteleville ihmisille, jotka ovat vastanneet kyselylomakkeella! Erityinen kiitos lle mahdollisuudesta julkaista tämä katsaus. Aromitarhan yrttikasvit täydessä kukinnassa. MTT-Mikkeli

14 3 2. RAJOITUKSET JA TIETOLÄHTEET 2.1. Rajoitukset ja päällekkäisyydet Tarkastuksessa keskitytään vain viljeltävien yrttien problematiikkaan. Kasvivalikoimaan kuuluvat Puutarhayritysrekisterissä tilastoidut avomaan vihanneksiin kuuluvat maustekasvit (tilli, persilja valkosipuli, piparjuuri ja muut yrtti- ja juurimausteet), kasvihuoneviljelyssä tilli ja persilja sekä ruukkuvihanneksista tilli, persilja ja muut ruukkuvihannekset. Maatilarekisterissä tilastoidaan siemenmausteet (korianteri, kumina, sinappi) ja mauste- ja lääkekasvit. Mauste- ja lääkekasvilistassa on 46 eri kasvilajia, joista tärkeimmät ovat etelänarnikki, helokki, keltakatkero, maraljuuri, mäkikuisma, punahattu, ratamot, reunuspäivänkakkara, väinönputki, rohtovirmajuuri jne. Tuotantoteknologian osalta tarkastelu on rajattu peltoviljelytuotantoon ja tilakohtaisen jalostukseen, johon kuuluu mm. kuivatus, ensiasteen jatkojalostus (murskaus, paalaus, pakkaus), aromiöljyjen tislaus, öljyjen kylmäpuristusjayksinkertaisten uutteiden tai voiteiden valmistus. Korkeampaa teknologiaa vaativia kemiallisia jatkojalostusmenetelmiä ei siis tällä kertaa käsitellä. Koska yrttiviljelyon luonteeltaan varsin poikkitieteellistä ja moninaista, koskee se useita eri toimialoja ja tuotantoketjuja. Tästä syystä voi aiheutua useita päällekkäisyyksiä (kuvio 1). LUONNONTUOTE-ALA PUUTARHA-ALA MAATALOUS-ALA Luonnonyrttien keruutoiminta Puoliviljely Viljely: nokkonen ratamo ruusujuuri Luonnonmukainen viljely Avomaan vihannesviljely (tilli, persilja, mausteyrtit) Marjaviljely (tyrni, aronia, herukkalehti) Kasvihuoneviljely (tilli, persilja) Kasvihuone ruukkuyrttien viljely Yrttien s i e m e n v iljel y Siemenmausteiden viljely: kumina pellava korianteri mausteunikko Luonnonmukainen viljely JATKOJALOSTUS E LINTARVIKE - ALA F ARMASIAN - ALA H OITO- ALA M UU TEOLLISUUS- ALA -elintarvikkeet -rohdokset -aromiterapia -kuidut -lääkkeet -kosmetiikka -väriaineet -luontaistuotteet TUTKIMUS KOULUTUS YRITYS- TOIMINTA MARKKINOINTI LAINSÄÄDÄNTÖ Kuvio 1. Yrttiala käsite sisältää monien alojen tuotantoketjuja ja toimintaa.

15 4 Keruu ja viljely: Vaikka kaupan hyllyn yrttituotteet voivat olla peräisin joko keruusta tai viljelystä, ei tässä julkaisussa käsitellä luonnossa kasvavien yrttien keruuseen liittyviä asioita. Ne kuuluvat luonnontuotealaan. Luonnonyrttejä käsitellään vain siinä tapauksessa, jos niitä on otettu viljelyyn(esim. nokkonen, siankärsämö, ruusujuuri tai kihokki). Useita marjoja voidaan käyttää myös lääkekasveina. Niiden viljelytekniikkana on kuitenkin enimmäkseen marjojen viljely- ja jatkojalostustekniikka. Tässä katsauksessa ei käsitellä tyrnin, ruusunmarjan, marja-aronian, vadelman tai mustaherukan lehtien hyödyntämiseen ja viljelyyn liittyviä hankkeita. Lääkinnällisten vaikutusten ja käytön osalta myös pellavan siemenet voidaan luokitella rohdoskasviksi. Pellavan peltotuotanto ja jatkojalostus muodostaa kuitenkin oman kokonaisuutensa (siemen, öljy, kuitu, non-food jne.), ja siksi pellavaan liittyvät hankkeet jätettiin katsauksen ulkopuolelle. Kuitunokkosen viljelyyn liittyviä hankkeita otettiin kuitenkin mukaan, koska sen viljelytekniikka ei eroa paljon lehtinokkosen viljelymenetelmistä. Muutamia erikoiskasveja voidaan käyttää myös rohdoskasveina, mutta niiden jatkojalostusjatuotteistaminen on erittäin tiukasti sidottuomaan käyttöteollisuuteensa. Esimerkiksi kasvien väriaineet kuuluvat enimmäkseen tekstiiliteollisuuteen ja humala puolestaan olutteollisuuteen. Pajuun liittyvät hankkeet käsittelivät enimmäkseen sen koristekäyttöä ja se kuuluu luonnontuotealan erikoistuotteisiin. Lääkepajuun liittyy vain yksi tutkimus(julkunen Tiitto &Meier, 1992) ja jos sen hyödyntäminen lääketeollisuuden osalta toteutuu, tuotantoteknisesti se kuuluisi metsäteollisuuden energiapajun tuotantomenetelmiin Tietolähteet MMM Tike tilastot Yrttikasvien viljelyn liittyvinä aineistoina hyödynnettiin Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen Tike:n tilastoja. Tietoja kerättiin jo julkaistuista Tike:n puutarhayritysrekistereistä ja Tietokappa Maataloustilastotiedotteista. Vuoden 2005 tietoja on tilattu erikseen. Tilastoista käytetään maaseutukeskuksittain tehdyllä jaotuksella esitetyt tilastot (Tike 2004). Avomaan viljely Vuosien välillä yrttejä on kirjattu vain yhteisnimikkeillä lehtimausteet, siemenmausteet ja juurimausteet. Vuodesta 1991 alkaen avomaan lehti- ja juurimausteista on kirjattu erikseen tilli, persilja, valkosipuli ja piparjuuri. Harvinaisemmat lajit on tilastoitu yhdessä muut juuri- ja yrttimausteet- nimikkeen alle. Tämä ei kuitenkaan sisällä lääkekasveina käytettäviä yrttejä eikä siemenmausteita, joiden viljelyalat on taas tilastoitu Maatilatilastoissa. Kasvihuoneviljely Maustekasvien kasvihuoneviljelyssä on vuodesta 1984 alkaen rekisteröity tilli ja persilja.

16 5 Kasvihuoneruukkuyrttien tilastot Kasvihuoneruukkuyrttien tuotanto on tilastoitu vuodesta 1987 alkaen, jolloin tuotanto on alkanut. Tilastoissa ruukkutilli, ruukkupersilja ja muut ruukkuvihannekset ovat yhdessä. Muut ruukkuvihannekset- nimike sisältää suurelta osin muita yrttikasvilajeja, kuten basilika, sitruunamelissa, salvia, meirami, minttu, timjami, kirveli, oregano, korianteri, rakuuna jne. Muita yrttilajeja kuin tilliä ja persiljaa koskevat tilastot on kerätty yrityskyselyn avulla (Jalkanen, 1999). Maatilatilastot Tike:ssä tilastoidaan siemenmausteet ja lääkekasvit yhdessä maatalousmaan käyttötietojen yhteydessä koodin numero 4800 alle. Tilastoissa lääkekasveja ei erotella lajikohtaisesti erikseen, vaan ne tilastoidaan siemenmausteiden kanssa. Ainoastaan kumina tilastoidaan erikseen, koodin 5806 alle (Tietokappa 2004). Erikoiskasveihin luokitellaan useita muita kasvilajeja, kuten esim. öljy- ja kuitupellava, kitupellava, kuituhamppuja humala, mutta näitä ei oteta tähän tarkasteluun mukaan. Luomutilastot Yrttien luonnonmukainen viljely tilastoidaan hyvin tarkasti Kasvintuotannon tarkastuskeskuksessa (nyk. Evira). Sieltä on mahdollista saada vuosittaiset tilastot kasveittain ja alueittain (KTTK 2005) Hankeluettelot Vuodet Vuosilta ei ole olemassa valmiita hankeluetteloita, josta yhdestä paikasta saataisiin sen aikaisten yrttihankkeiden tietoja. Tutkimuksia suorittivat ja rahoittivat erilaiset viranomaistahot ja järjestöt kuten maa- ja metsätalousministeriö (MMM), lääninhallitukset, Suomen Akatemia, yliopistot, Opetushallitus ja erilaiset säätiöt. Eri lähteistä kerättyhankeluettelo esitellään liitteessä 1, joissa listattiin 14 yrttihanketta. Vuodet Suomessa EU ajan ensimmäisen hankekauden aikana oli ohjelmia yhteensä kuusi. Ohjelmien hankeluettelo löytyy osoitteessa: Hankeluettelossa yrttiviljelyyn ja jatkojalostukseen liittyviä hankkeita esitellään Alkutuotannon kehittämishankkeissa seuraavien teemojen alla: Vihannesviljely, Maatalous- ja elintarviketeknologia, Elintarvikkeiden jatkojalostus ja tuotekehitys, Elintarvikkeiden markkinointi ja markkinointiyhteisö ja osittain Luonnontuoteala ja kalastus. Myös Norrbackan (1999) selvityksessä luotuja hankerekisteritaulukkoja ja Puutarhaliiton hankelistoja on käytetty. Koska maaseutukeskuksittain ja teemoittain esitetyssä hankeluettelossa on paljon päällekkäisyyksiä, on yrttiviljelyä ja jatkojalostusta koskevia kehittämishankkeita yhdistetty liitteessä 2, yhteensä 47 hanketta (liite 2 ei sisällä MTT:ssä suoritettuja kehittämishankkeita, niitä esitellään MTT:n hankeluettelossa, liitteessä 4)

17 6 Vuodet Ohjelmakauden ALMA, Tavoite 1-, LEADER+ ja POMO-ohjelmien yrttihankkeita käsittelevät tiedot löytyvät Lande sivuilta teemoittain kasvintuotannon-, luonnontuotealan ja luomutuotannon kehittämishankkeet- nimikkeen alta ja muutamia hankkeita on myös YTR-hankeluetteloissa (www.lande 2000.fi). Yrttiviljelyyn liittyviä hankkeita (yhteensä 20kpl) esitellään liitteessä 3. Ne hankkeet, joita suoritettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa, esitellään liitteessä 4(yhteensä 52 hanketta). On kuitenkin todettava, että hankenimien yleisluonteesta, luetteloiden ja hankkeiden päällekkäisyyksistä tai muista syistä johtuen kaikkien yrttiviljelyyn liittyvien hankkeiden löytyminen ei ole ollut sataprosenttisen varmaa Kyselylomakkeet Koska kirjoittaja on ollut itse tavalla tai toisella mukana useimmissa tarkasteltavissa yrttialan hankkeissa ja tutkimuksissa, haluttiin niiden arvioinnin mahdollista subjektiivisuutta vähentää tekemällä kyselylaajemmalle yrttialan toimijajoukolle. Liitteiden 5 ja 6 mukainen kyselylomake lähetettiin noin 35 henkilölle, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana yrttialan kehittämistyössä viimeisten 25 vuoden aikana. Vastauksia saatiin 21 kappaletta. Piiankielen (Echitum plantagineum) kukkaloisto. MTT-Mikkeli

18 7 3. TAUSTA 3.1. Mauste- ja rohdosyrtit suomalaisessa yhteiskunnassa Saarnijoen (1974) mukaan Suomalaisten puutarhojen historia on yhtäkaikki myös maustekasvien viljelynhistoria, sillä nämä ovat alusta asti liittyneet maamme puutarhain lajivalikoimaan. Yrttituotannon historiasta kiinnostuneelle tutkijalle on muodostunut vakaa käsitys siitä, että yrttien viljelysuomen historiassa on toistuvasti noussut esille. Samat kehitysvaiheet eli rohdoskasvien viljelyn aloitus, kukoistus, loppuminen sekä uudelleenaloitus ovat tapahtuneet vuosisatojen aikana useamman kerran. Yrttiviljelyn kehittäminen on aloitettu joko tavallisten, valistuneiden ihmisten tai virallisten poliittisten tahojen ansiosta (hyödyn aika), tietystä pakkotilanteesta johtuen (I ja II maailmansota), pula-aikoina tai selvästi taloudellisten intressien pohjalta (esimerkiksi Alkon käyttämät yrtit tai torajyvän viljely Leiraksen lääketehtaalle). Vaikka täällä pohjoisessa ei rohdoskasvien viljelyja tuotanto ole koskaan saavuttanutmerkittäviä mittasuhteita tai taloudellista hyötyä, niin jokainen uusi sukupolvi on uskonut yrttien hyödyllisyyteen ja on aloittanut viljelykokeita aina uudelleen. Vaikeat ilmasto-olosuhteet, katovuodet tai sotien aiheuttamat tuhot ovat usein lopettaneet innokkaat viljelyyritykset. Tätä jatkuvaa aloitusta ja lopetusta kuvailemaan esitellään yrttiviljelyä koskevia merkittäviä tapahtumia Suomen maataloushistoriassa (Peldan 1967, Huovinen & Kanerva 1982): 1549 Turun linnan yrttitarhassa ja v.1600 Kurkijoella kasvatettiin mausteita 1640 prof. Elias Tillandz perusti Turun akatemian lääkekasvitarhan ja laati listan n. 60 viljellystä yrtistä 1663 perustetun Collegium Medicumin lääkeasetuksessa v.1688 määrättiin kaupungeissa perustettavaksi apteekkien yhteyteen 2 3 aarin ryytitarhaviljelmä 1753 Carl von Linné kehotti maaherroja lääkekasvien viljelyyn 1757 prof. Pietari Gadd ja prof. Johan Lech perustivat Turun akatemian uuden kasvitieteellisen puutarhan 1768 prof. Pietari Gaddin koeviljelykset. Hän kirjoitti ensimmäinen yrttiviljelyoppaan Rosenlundin pappilan yrttitarhat Pietarsaaressa 1811 Oma Collegium Medicumin vastaava viraston perustaminen ja apteekkareja velvoitettiin viljelemään yrttejä. Viisitoista apteekkaritarhaa syntyi Venäjän halpa lääketullitariffi aiheuttanut yrttiviljelyn alasajoa 1827 Porin apteekkari J.D. Palander viljelee laajasti yrttejä 1841 Turun puutarhakoulun perustaminen, uutta intoa viljelyyn 1898 Hällström, K.T.: Tuloja vähävaraisille. Ohjeita lääkekasvein kokoojille -kirja 1904 Lindberg, B. ja prof. F. Elvfing 45 yrttilajin koeviljelykset Lohjalla Perustetaan lääkekasvien viljely- jakeräämisosuuskunta Artemisia Eneberg, E. (1915). Ohjeita lääkekasvien viljelemiseen Suomessa -kirja 1915 Grotenfelt, G.: Ohjeita lääkekasvien viljelemiseen -kirja 1916 Grotenfelt, G.: Kuminan viljelys Suomessa -kirja

19 Perustettiin Rohdos- ja mausteyhdistys Lindquist, C.: Rohdoskasvikirja (omavaraisen rohdoskasvintuotanto) 1945 Weckström, E. Käsikirja rohdoskasvikeräilijöille (sodan jälkeinen rahapula > lisäansiolähde nuorille) 1950 Leiras lääketehdas aloitti torajyvä- tutkimuksen ja viljelyn (Honkavaara 1959) Alkon yrttimausteiden viljelykoetoiminta Piikkiössä 1952 Rautavaara, ym.: Maustekasvien viljely: tietoja tähänastisista kokemuksista -opasten julkaisu Vuosien aikana kiinnostus yrttiviljelyä kohtaan hiipui, mutta se alkoi elpyä taas 1970-luvun loppupuolella. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kehittyi vuosien aikana voimakkaasti. Intensiivinen teollistuminen ja kaupungistuminen alkoi suosia vastakkaisia, ns. pehmeitä arvoja, ja uusien ilmiöiden joukossa oli myös mausteiden ja yrttien laajempi käyttö ja viljely Yrttialan kehitykseen vaikuttavat syyt Suomessa Emotionaaliset tekijät 1980-luvun alussa professori Toivo Rautavaaran aktiivinen toiminta edisti terveellisiä elämäntapoja, ja hänen kirjoissaan ja ohjeissaan rohdos- ja yrttikasveilla oli merkittävä rooli. Hyvin monissa ihmisissä heräsi sentimentaalinen lähestymistapa terveellisten yrttien keruuseen, kuivatukseen ja teejuomien käyttämiseen. Luonnonmukaisen elämäntavan edustajat, yrttiromantikot olivat ensimmäisiä, jotka aloittivat yrttien keruuta ja viljelyä omiin ja yhteisön tarpeisiin. Kuluttajien kiinnostus terveellisempään elämäntapaan ja ravintoon lisääntyi. Vanhojen yrttikasvien perinnetietojen esiin kaivamisesta tuli muodikasta. Kansanomaiset uskomukset yrttien terveysvaikutuksista alkoivat saada vahvistusta uusista tutkimustuloksista, ja myös kiinnostusvaihtoehtoisiin lääkintätapoihin lisääntyi. Sosiologisesta näkökulmasta tämä ns. vihreä aalto kertoi yhteiskunnan muuttuvista arvoista ja kulutustottumuksista, ja se oli tietyssä määrin vastareaktio teollistumiselle ja kaupungistumiselle (Snellman 1996). Lisäksi ennen lamaa lisääntynyt matkailu ja tutustuminen muiden maiden ruokakulttuureihin edistivät mausteiden tulemista tutuiksi ja niiden käytön laajentumista. Ympäristötietoisuus oli syventynyt ja se nosti esille kotimaisen raaka-aineen tarpeen. Kotipuutarhurien laajat joukot halusivat kasvattaa omassa maassa ja puhtaassa ympäristössä tuotettuja vihanneksia ja maustekasveja. Oli alkanut luomuviljelynlaajentuminen. Perustettiin kansalaisjärjestöjä (Oma maa, Hyötykasviyhdistysry,Maatiainen ry) ja luontaistuotekauppojen kukoistus alkoi. Vuonna 1987 luontaistuotekauppojen kokonaismyynti oli 53 miljoonaa euroa (315 mmk), vuonna 1991 n. 90 miljoonaa euroa (Latvus 1992) ja vuonna 1993 myynnin arvo oli 100 miljoonaa euroa (Rönkkö 2005). Toisaalta oli saatutieteellisiä vihjeitä siitä, että Suomessa kasvatetut yrtit ovat ehkä aromikkaampia verrattuna keskieurooppalaisiin yrtteihin. Nämä professori Hårdhin latitudi-vertailututkimuksien tulokset levisivät median kautta nopeasti ja suomalaisten aromikasvien paremmuustekijät ovat jatkossa olleet yhtenä perustana uudelle kiinnostukselle yrttiviljelyä kohtaan (Hårdh &Hårdh 1972, Hårdh 1978).

20 9 Kotimaiseen yrttien viljelyyn on liittynyt myös optimistisia lähestymistapoja. Viljelijät alkoivat laskea hyllyssä olevien tuontimausteiden kilohintaa gramman pakkausten pohjalta ja näin saatiin korkeita kilohintoja, jotka olivat myös houkuttelevia. Muualla suosituksi tulleita asioita ja tapoja seurataan, ja ennen pitkää niitä halutaan toteuttaa Suomessakin. Sveitsiläisen Vogelin kasviuutteiden suosio tai Yves Rocher n kasvipohjaiset kosmetiikkatuotteet toimivat hyvinä esimerkkeinä. Kysymykseen Mitkä ovat mielestänne oman tuotantonne epäonnistumisia? tiivisti Yrttipaja Oy:n toimitusjohtaja mielipiteensä seuraavasti: Liian optimistiset odotusarvot viljelijöiden, kerääjien ja markkinoiden suhteen. Halua ja uskallusta oli enemmän kuin tietoa ja taitoa. Alussa odotusarvot eivät olleet riittävän realistiset ja virheistä opittiin vasta kantapään kautta (Tolvanen 2005) Yrttialan edelläkävijät Yrttiala on hyvin omaleimainen siinä suhteessa, että sen toiminta helposti henkilöityy.yrttien käyttö ja viljely tarvitsee pitkälle erikoistumista ja syvää asiantuntemusta. Yrttiala on niin kapea sektori, että siellä toimivat henkilöt tulevat helposti tutuiksi. Asiaan perehtyneet ihmiset ja asiantuntijat ovat alalla pitkään, he uskovat omaan ideaansa ja ajavat asiaansa sitkeästi. Myös tiettypersoonallisuuskuuluu asiaan, ja näin syntyy oman alan puolestapuhujia. Yrttihistorian kullakin ajanjaksolla on ollut omat merkkihenkilönsä, ja he ovat edistäneet alaa ansiokkaasti. Snellman (1996) kuvaa tätä ilmiötä nykyaikana seuraavasti: Joukkotiedotusvälineillä ja karismaattisilla henkilöillä oli keskeinen sija yrttitietoisuuden kohottamisessa. ( luvulla) Professori Toivo Rautavaara oli tärkein yrtti-impulssin aikaansaaja Suomessa: Hän toimii herättäjänä, hän oli vaikuttaja ja hän itse myös opetti. Toivo Rautavaaran kirja Mihin kasvimme kelpaavat muodostui nopeasti kulttikirjaksi (s. 57). Alan pioneerit ovat havainnoineet yrtti-ilmiöitä, jotka ennustivat uusien kasviryhmien tulemista ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimallamme ajanjaksolla yrttialan edelläkävijöitä olivat mm. tuoreyrttien käytön opettaja, yrttitarhuri Ursula Pelttari ja sinappiviljelijä, insinööri Väinö Laiho. Frantsilan yrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier toi mausteet ja yrtit sekä yrttien hoitokäytön suuren yleisön tietoisuuteen. Hän on ollut suomalaisen kansanperinteen esille tuojana sveitsiläisen Alfred Vogelin veroinen kansallissankari. Hän tutkii ja seuraa myös muiden kulttuurien antia ja soveltaa sitä suomalaiseen käytäntöön. Nämä pioneerit aloittivat 1980-luvunalussa yrttiviljelyynliittyvän tiedottaminen ja yritystoiminnan omilla tiloillaan. Heidän aktiivisuutensa ja innostuksensa on ollut hyvänä esimerkkinä hyvin monille ihmisille. Uusien kasvien tulemisen aavistivat myös Helsingin yliopiston kaksi professoria, Erkki Kaukovirta ja Maxvon Schantz.Heidän ansiostaan aloitettiin yrttituotannon hanketoiminta, ja 1980-luvun alussa alkaneiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden ansiosta on kotimaisia tutkimustuloksia ollut saatavilla. Yrttien käyttöön, keruuseen ja epäsuorasti viljelyyn on vaikuttanut myös Suomessa säännöllisesti järjestetty kauppayrttineuvojakoulutus (Hakala ym. 1985, Mäkinen ym. 1996). Sitä on nyt toteutettu jo yli 20 vuotta. Vaikka tämä koulutus painottuu luonnonkasveihin, käsittelee se myös viljelyn pääasioita. Kurssitoiminta oli varsin aktiivista ja suosittua 1990-

Tausta. Mikkelin ekoläänitoimikunnan mietintö (1983) Tavoitteet

Tausta. Mikkelin ekoläänitoimikunnan mietintö (1983) Tavoitteet Tausta Mikkelin ekoläänitoimikunnan mietintö (1983) Tavoitteet Tilojen tuotannon monipuolistaminen Tuontia korvaavien tuotteiden lisääminen Pienvihannesten - salaatti, kiinankaali, tilli, persilja, sipulit

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MERKITYS YRTTIALAN KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA 1983 2010

ETELÄ-SAVON MERKITYS YRTTIALAN KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA 1983 2010 HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 85 ETELÄ-SAVON MERKITYS YRTTIALAN KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA 1983 2010 ETELÄ-SAVON MERKITYS YRTTIALAN KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA 1983 2010 2012 Julkaisija

Lisätiedot

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ POLUT OPETUS VILJELY POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTO Tuotannon kehittämisen tavoitteena oli ennakoida raaka-aineiden tarvetta ja kysyntää analysoida raaka-aineiden tuotantoedellytyksiä kehittää toimivia,

Lisätiedot

Voiko luonnonkasveja viljellä?

Voiko luonnonkasveja viljellä? Voiko luonnonkasveja viljellä? Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntija ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi Jyväskylä 5.2.2014 Voiko luonnonkasveja viljellä? Luonnonkasvien

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013

YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 ISBN 978-951-98471-1-5 Valokuvat: Marjo Räisänen, Arktiset Aromit ry. Taitto: Tuula Huotari,

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

Yrttien hyödyntäminen Suomessa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009

Yrttien hyödyntäminen Suomessa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009 Yrttien hyödyntäminen Suomessa Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009 2 Tiivistelmä Yrttien hyödyntäminen Suomessa Asiasanat: kyselytutkimus, käyttökohteet, luonnonyrtit, mausteyrtit, poiminta, viljely Tutkimuksen

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 1 / 5 Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 Trimaxx 3199 Käyttökohteisiin lisätty kevätvehnä ja käyttö ohralla tarkennettu 23.1.2014 koskemaan sekä kevät- että syysohraa. Cooper NWS

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Lyijy ja kadmium rohdos- ja yrttikasveissa

Lyijy ja kadmium rohdos- ja yrttikasveissa Maa- ja elintarviketalous 66 Lyijy ja kadmium rohdos- ja yrttikasveissa Marja Roitto ja Bertalan Galambosi Ympäristö Maa- ja elintarviketalous 66 98 s. Lyijy ja kadmium rohdos- ja yrttikasveissa Kirjallisuuskatsaus

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Viljelijöiden pääkysymys

Viljelijöiden pääkysymys Viljelijöiden pääkysymys Mitä yrttejä voidaan täällä viljellä??? Yrttialan kehitysprosessin kaksi vaihetta I. 1980-1990: Alkutuotantokeskeisyys Soveltuvuustutkimukset, peltotuotanto, koneellistaminen,

Lisätiedot