Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina 1984 2004"

Transkriptio

1 Tuliko yrteistä elinkeino? Suomen yrttialan kehitys vuosina MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 5/2006

2 TULIKO YRTEISTÄ ELINKEINO? Suomen yrttialan kehitys vuosina Bertalan Galambosi n julkaisu 5/2006 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

3 ISSN ISBN X (nid.) (PDF) Kuvat ovat kirjoittajan kuvia Kannen kuva: ArttuVainio Taitto Vammalan Kirjapaino Oy Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2006

4 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI Tuliko yrteistä elinkeino? SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA Julkaisuja 5/2006 Lokakuu 2006 ISSN ISBN (nid.) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN (pdf) X TEKIJÄT AVAINSANAT Bertalan Galambosi yrttiviljely, erikoistuotanto, elinkeino, yrttihankkeet, yrttialan kehittämistoiminta JULKAISUN KUVAUS Julkaisussa tarkastellaan yrttialan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja kehittämistyön tuloksia vuosien välillä. Tutkitun ajanjakson aikana eri tutkimus- ja kehittämisohjelmissa toteutettiin yhteensä 143 yrttiviljelyyn ja tilakohtaiseen ensikäsittelyyn liittyvää hanketta, joiden yhteenlaskettu rahallinen arvo oli miljoonaa euroa. Parin vuosikymmenen aikana yrttien kulutus ja viljelyala ovat kasvaneet huimasti. Viljeltyjen yrttien pinta-ala ylitti vuonna 2005 jo ha ja erilaisia yrttejä viljellään arviolta lähes 2000 tilalla. Suomen yrttiviljelyala on Pohjoismaiden suurin. Yrttituotanto on kuitenkin hyvin yksipuolista, sillä yrttien viljelypinta-alasta 97 % on yhtä kasvia eli kuminaa. Kuminanviljelyllä on Suomessa realistinen kilpailuetu muihin maihin verrattuna, mutta muiden yrttikasvien tuotannolla ei ole. Syinä tähän ovat mm. ilmastolliset riskit, heikosti kehittynyt tuotantotekniikka ja korkeat tuotantokustannukset. Yrttiviljely on erikoistuotantoa ja siitä on tullut suomalaisille vain sivuelinkeino. Yrttialan perusedellytyksien kehittäminen on tapahtunut lähes kokonaan yhteiskunnan varoilla. Yrttialalla kuitenkin toimii useita menestyviä yrityksiä. Ne keskittyvät vain tiettyjen yrttien tuotantoon, toimivat markkinatalouden periaatteiden mukaan ja ovat luoneet selviä yhteyksiä ja taloudellista yhteistyötä teollisuuslaitoksien kanssa. Yrttiviljelyalaa kehitettäessä on näiden yritysten kokemuksia hyödynnettävä laajemmin! Sosiologisessa mielessä Suomeen on viimeisten 25 vuoden aikana muodostunut uusi yrttien kulutus- ja tuotantokulttuuri. Maaseutu- ja maatalouspolitiikan ansiosta on kasvanut uusi, yrttien käytön ja tuotannon osaava sukupolvi ja alan kehittäminen on nyt heidän käsissään. Tulevaisuudessakin yrttien viljely ja tuotanto värittää maaseudun toimintapaletteja.

5 UTGIVARE Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp PUBLIKATION Blev örtodlingen en näring? SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 5/2006 Oktober 2006 ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL ISBN (pdf) X FÖRFATTARE NYCKELORD Bertalan Galambosi odling av örter, specialproduktion, näring, örtprojekt, utvecklingsverksamhet i örtodlingsbranschen REFERAT Publikationen behandlar de faktorer som inverkar på utvecklingen i örtodlingsbranschen och resultaten från detta arbete under åren Inom olika forsknings- och utvecklingsprogram genomfördes under denna tidsperiod sammanlagt 143 projekt som gäller odling av örter och gårdsspecifik förstahantering. Det sammanlagda värdet av dessa projekt uppgick till miljoner euro. Under de senaste två årtiondena har användningen av örter och odlingsarealen ökat enormt. År 2005 var odlingsarealen för örter redan över ha, och olika örter odlas på närmare gårdar. Odlingsarealen i Finland är den största i Norden. Odlingen av örter är dock mycket ensidig ty på 97 procent av odlingsarealen odlas endast en växt, dvs. kummin. I Finland har odlingen av denna växt en realistisk konkurrensfördel jämfört med andra länder medan de andra örtväxterna saknar denna fördel. Anledningen till detta är bland annat klimatmässiga risker, dålig produktionsteknik och höga produktionskostnader. Odling av örter är specialproduktion som endast är en binäring i Finland. Utvecklingen av grundförutsättningarna för örtodlingsbranschen har nästan helt skett med hjälp av samhällets medel. Det finns emellertid flera framgångsrika företag som odlar örter. De koncentrerar sig endast på att odla vissa örter, fungerar enligt markandsekonomins principer och har skapat goda kontakter och ekonomiskt samarbete med industrianläggningar. Vid utveckling av örtodlingsbranschen gäller det att utnyttja dessa företags erfarenheter i en större utsträckning! I sociologiskt avseende har det i Finland under de senaste 25 åren uppstått en ny användnings- och produktionskultur när det gäller örter. Såväl landsbygds- som jordbrukspolitiken har bidragit till att en ny generation som kan använda och producera örter, har växt fram. Utvecklingen av branschen ligger nu i deras händer. Även i framtiden är odling och produktion av örter en del av verksamheten på landsbygden.

6 PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee Is herb production a real business? SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 5/2005 October 2006 ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) X AUTHOR KEYWORDS Bertalan Galambosi herb cultivation, herb production, special production, business, herb developing projects, rural development SUMMARY In this publication we analyse the results of development work on herb production in Finland during and the factors affecting its development. During this period 143 research and development projects have been carried out, which focused mainly on field cultivation and primary farm processing issues with a total value of million euros. The consumption and cultivation of herbs has increased significantly during the last two decades. In 2005 the acreage of cultivated herbs exceeded ha and it has been estimated that cultivation of different herb spices is taking place on nearly 2000 farms. At the same time the main feature of herb production is one-sided, since 97 % of the total herb acreage is occupied by one species: caraway. Caraway production in Finland has a realistic competitive advantage in comparison with other countries, but such advantage doesn t exist for other herbs. The reasons for that are the climatic risks in the north, weakly developed production techniques and high production costs. Herb production is a limited special activity and gives only marginal additional incomes for Finnish farmers. The creation of the basic preconditions of herb cultivation as an alternative production line, have been almost completely financed by public funding. Nevertheless, there are several successful herb-producing companies. They focus on the production of only some specific herbs, they operate according to the free-market principle and they have direct financial contacts and are in co-operation with the end-user industry. In developing further the herb production industry the experiences of these companies should be more widely utilised. In a sociological sense a new herb consumption and production culture has been formed in Finland during the last 25 years. As a result of the agricultural and rural policy a new generation has grown up, skilled in producing and using herbs. This new generation is now responsible to further developing this culture. Herb cultivation and production will be a colourful part of the rural agricultural activity also in the future.

7

8 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 1 2. RAJOITUKSET JA TIETOLÄHTEET Rajoitukset ja päällekkäisyydet Tietolähteet MMM TIKE tilastot Hankeluettelot Kyselylomakkeet 6 3. TAUSTA Mauste- ja rohdosyrtit suomalaisessa yhteiskunnassa Yrttialan kehitykseen vaikuttavat motivaatiot Suomessa Emotionaaliset tekijät Yrttialan edelläkävijät Maatalouspoliittiset tavoitteet Yrttialan yleiset ominaisuudet Erikoistuotanto Poikkitieteellisyys Teknologian ja lainsäädännön moninaisuus Kansainvälisyys Yrttialan kehitys maaseudun kehittämisen osana Median rooli PANOKSET YRTTIALAN KEHITTÄMISEEN Tutkimus- ja kehittämistoiminta yliopistoissa Helsingin yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Kuopion yliopisto Joensuun yliopisto Lapin yliopisto Tutkimus- ja kehittämistoiminta tutkimuslaitoksissa VTT Pellervo-Seuran Markkinatutkimuslaitos Tutkimus- ja kehittämistoiminta Maatalouden tutkimuskeskuksessa Yrttitutkimusten laajuus MTT:n yrttitutkimusten ominaisuudet Valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita Yrttiviljelyn hankkeiden luettelot Yrttiviljelyn hanketoiminta eri puolilla Suomea Etelä-Savo Kaakkois-Suomi, Etelä- ja Pohjois-Karjala Keski-Suomi ja Häme Pirkanmaan ja Lounais-Suomi Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Lappi Yrttihankkeiden koko, kesto ja rahallinen arvo 31

9 5. YRTTIALAN KEHITTYMINEN TILASTOJEN VALOSSA Yrttiviljelynkokonaispinta-alan kehitys Siemenmausteiden ja lääkekasvien viljely ja viljelysten sijainti Lehti- ja juurimaustekasvien avomaan viljelyja sijainti Mausteyrttien kasvihuoneviljely Ruukkuyrttien viljely Mausteyrttien luonnonmukainen viljely YRTTIALAN KEHITYKSEN OMINAISUUDET Lähtökohdat Pohjoisuus Kasvivalikoiman yksipuolisuus Tuotteiden mikrobiologinen laatu Puhtaus jaaromisuus Tuotannon kustannustaso Kehityksen positiivisia ominaisuuksia Aktiivisuus Henkilökohtaiset panostukset Ruukkuyrttien tuotannon merkitys Ruokatottumukset muuttuivat vaikka hitaasti Tislauslaitteiston kehittäminen Yritystyypit Menestyvien yritysten strategiat Tukipolitiikka Kehityksen negatiiviset ominaisuudet Alkutuotantokeskeisyys Alkutuotannon yrityksen pienuus jaheikkous Koneiden kehittäminen TULIKO YRTEISTÄ ELINKEINO? UUSI TUOTANTOKULTTURI TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Opittavat asiat Yhteisymmärrys kehittämisen tarpeista Yrttialan parempaa koordinointia Tiiviimpää yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Yrttialan edunvalvontajärjestö on luotava Vahvistetaan tarvittavaa tutkimus- ja opetustaustaa Mahdollisuudet Pohjoisuus Pohjoisten erikoiskasvien tuotanto Erikoistuminen Elämysmatkailu KIRJALLISUUSLÄHTEET LIITTEET 84

10 TIIVISTELMÄ Suomen maataloudessa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana raju muutos: maaseutuväestön ja aktiivisten tilojen väheneminen. Virallisen maatalouspolitiikan päätavoite on ollut hidastaa tätä negatiivista muutosta ja se on eri keinoin pyrkinyt ylläpitämään maaseutua elävänä ja aktiivisena. Mauste- ja rohdoskasvien viljelystä uskottiin olevan maaseudun yhdeksi vaihtoehdoksi, ja erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla on tuettu tämän uuden viljelyalan kehittämistä. Yrttiviljelyn kehittämistoimintaa ei ole vielä arvioitu kokonaisuudessaan Suomessa ja sen arviointi on osoittautunut ajateltua vaikeammaksi. Yrttiviljely on useiden tuotantomuotojen välimaastossa (kasvintuotanto, puutarhatuotanto, kasvihuonetuotanto, luonnontuoteala jne.) ja se on ensisijaisesti alkutuotantoa, jonka arvo on vähäinen. Alan realistisemman arvioinnin osalta on otettava huomioon yrttialan raaka-aineiden jatkojalostuksen rinnakkaisvaikutukset elintarvike-, juoma-, lääke-, tai luontaistuoteteollisuudessa. Tätä arviointia ei vielä ole tehty. Tässä julkaisussa tarkastellaan vain viljeltyjen mauste- ja rohdosyrttien viljelyyn ja tuotannon kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja kehittämistyön tuloksia vuosina Yrttialan kehittämisen lähtökohtina olivat sekä realistiset tavoitteet (tuontimausteiden korvaaminen puhtaassa ympäristössä tuotetuilla kotimaisilla raaka-aineilla, maustepohjaisen pieniyritystoiminnan elvyttäminen jne.), että emotionaaliset ennakkoluulot. Siksi yrttialaan kohdistuvat odotukset ovat olleet osittain liialliset. Useat yliopistot ja instituutit ovat aloittaneet alan kehittämistä. EU-aikana siihen on osallistunut kansalaisten laaja ja aktiivinen joukko yhteiskunnan tuella. Tutkitussa ajanjaksossa suoritettiin yhteensä 143 yrttiviljelyyn ja tilakohtaisen ensikäsittelyyn liittyviä hankkeita, joiden yhteenlaskettu rahallinen arvo oli miljoonaa euroa. Ihmisten kiinnostuksen ja kehittämistoiminnan ansiosta on Suomessa kahdenkymmenenviiden vuoden aikana tapahtunut merkittävä muutos suhtautumissa yrtteihin. Sosiologisessa mielessä on muodostunutuusi yrttien kulutus- ja tuotantokulttuuri. Tutkitunajanjakson alussa erikoisesta yrtti käsitteestä on tullutlaajalle kuluttajasegmentille jokapäiväistä kulutustavaraa, 45 kasvihuoneyrityksessä tuotetaan vuosittain miljoonaa ruukkuyrttiä. Viljeltyjen yrttien pinta-ala on noussut vuoden hehtaarista yli hehtaariin vuonna Niistä 97 % on kuitenkin kuminaa, ja tällä hetkellä maailman kuminan kulutuksesta 5 10 % on suomalaista kuminaa. Vuonna 2005 erilaisia yrttejä viljellään arviolta lähes 2000 tilalla. Suuri osa viljelijöistä tuottaa raaka-aineita jatkojalostettavaksi, mutta myös moni maaseutuyrittäjä valmistaa paikallisia erikoistuotteita. Yrttiviljelijöiden määrä ja heidän kokemuksensa ovat nyt saavuttaneet niin sanottua kriittistä massaa. Vaikka Suomessa yrttien tuotantokulttuuri on vielä nuorta, sen juuret ovat jo melko syvällä yhteiskunnan eri sektoreilla. Elinkeinomahdollisuuksia arvioitaessa yrttiviljelyn tilanne ei ole yhtä myönteinen ja ala vaatiikin edelleen kehittämistä. Vaikka pinta-alan kehitys on ollut positiivinen, yrttituotanto on ollut hyvin yksipuolista, sillä yrttien viljelypinta-alasta 97 %onyhtä kasvia eli kuminaa. Suomalaisella kuminalla on realistinen kilpailuetu muihin maihin verrattuna, mutta

11 muiden yrttikasvien tuotannon osalta pohjoinen sijaintimme tuottaa vaikeuksia. Kotimaiselle raaka-aineelle antaa vain pientä lisäarvoa puhdas ympäristömme ja mahdollisesti voimakkaampi aromiaineiden pitoisuus. Viljelyn ilmastolliset riskit ja vaikeudet, vielä heikosti kehittynyt tuotantotekniikka ja ennen kaikkea korkeat tuotantokustannukset eivät anna kilpailukykyisille hinnoille paljonkaan mahdollisuuksia. Yrttien osuus jokapäiväisestä kulutuksestamme on vain pieni osanen. Yrttiviljely on erikoistuotantoa ja siitä on tullut suomalaisille vain sivuelinkeino. Vaikeuksista huolimatta yrttialalla toimii useita menestyviä yrityksiä, joiden tulos muodostuu lähes yksinomaan yrteistä. Niiden menestys perustuu tarkkaan valitulle ja kehitellylle strategialle ja tuoteryhmille. Nämä yritykset keskittyvät vain tiettyjen yrttien tuotantoon, ja toimivat markkinatalouden periaatteiden mukaan, ja niillä on selviä yhteyksiä ja taloudellisia intressejä teollisuuslaitoksien kanssa. Yrttiviljelyalan kehittämisessä on menestyvien yrityksien kokemuksia hyödynnettävä laajemmin! Tutkitun ajanjakson yksi pääominaisuuksista on ollut alan kehittäminen melkein pelkästään yhteiskunnan varoilla, lähes ilman teollisuusyrityksiä. Nyt kun yrttialan perusedellytykset on luotu, on kehittämisrahoja jatkossa kohdennettava enemmän yrityslähtökohtaisille hankkeille. Yrityksien vahvuuksia ovat tuotanto-osaaminen, henkinen ja fyysinen pääoma, nykyaikainen markkinointi, informaatiokanavat, nopea reagointikykyja kaupallinen organisaatio. Tiiviimmän yhteistyön kautta sidotaan lääke- ja elintarviketeollisuus paremmin maatalouden alkutuotantoon. Suomen talous- ja maataloushistoriassa on aina ollut oma merkityksensä muualta tulleilla kasveilla ja vaikutteilla, niin myös yrttikasveilla. Kirjoittaja rohkenee todeta sen, että tutkitulla aikavälillä on yrttiviljelyn kehitys Suomessa ollut hyvin merkittävää. Tämä kapea, uusi ja mielenkiintoinen tuotantokulttuuri on saapunut Suomeen jäädäkseen. Kehityksen ansiosta on muodostunut uusi yrttien käytön ja tuotannon osaava sukupolvi ja alan kehittäminen on nyt sen käsissä. Tulevaisuudessakin yrttien viljelyja tuotanto tulee värittämään maaseudunmonialayrityksien toimintapaletteja.

12 1 1. JOHDANTO Suomalaiset kuluttajat alkoivat kiinnostuayrttien ja lääkekasvien käytöstä 1980-luvun alussa. Kuluttajien kiinnostus on johtanut tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnitteluun ja yrttiviljelyn aloittamiseen. Yrttiviljelyn kehittämistoimintaa ei ole Suomessa vielä arvioitu kokonaisuutena. Se on vaativa tehtävä, koska yrttikasvien viljely on arvoketjun ensimmäinen osa, pelkästään perusraaka-aineiden tuotantoa. Raaka-ainetuotannon rinnakkaisvaikutuksien merkitysjasen arviointi arvoketjunylemmissä vaiheissa kuten elintarvike-, juoma-, lääke-, luontaistuote- ja kosmetiikkateollisuudessa on oma alansa. Tämä katsaus, johtuen sekä resurssien että kirjoittajan osaamisen rajallisuudesta, ei ole voinut pyrkiä samanlaiseen yrttiviljelyalan kokonaisvaltaiseen arviointiin kuin esimerkiksi Lapin luonnontuotealan asiantuntijaryhmän tekemä analyysi Lapin kehittämistoiminnasta viimeisten 15 vuoden aikana (Jankkila ym. 2005). Tämän julkaisun tavoitteena on vain ns. pohjatyön suorittaminen. Koska yrttiviljely on useiden tuotantomuotojen välimaastossa (kasvintuotanto, puutarhatuotanto, kasvihuonetuotanto, luonnontuoteala jne.) on päätavoitteena ollut vain kerätä yhteen kehittämistyön toimijoita, kokemuksia ja tuloksia Suomen yrttialalta viimeisten 25 vuoden ajalta. Julkaisu ei liity varsinaisesti mihinkään meneillään olevaan hankkeeseen. Katsaus perustuu kirjoittajan omiin kirjoituksiin ja kokemuksiin ja kuvaa ensisijaisesti kirjoittajan omaa subjektiivista näkemystä, jota on kertynyt enimmäkseen avomaatuotannosta. Subjektiivisuutta ei ole voitu välttää, koska kirjoittaja on tavalla tai toisella ollut tutkitun ajanjakson aikana osallisena toimintaan. Objektiivinen, laaja ja moniulotteisempi arviointi on vielä edessä ja se on osaavamman asiantuntijaryhmän tehtävä. Yrttiviljelyalan kehitys on ollut kahden viime vuosikymmenen ajan osa maaseudun kehittämis- toimintaa. Se on kuitenkin oma erikoisalansa ja sen historiaa ei ole vielä tarkasteltu maaseudun kehittämisen kannalta. Julkaisussa pohdiskellaan nimenomaan viljeltyjä mauste- ja rohdoskasveja. Luonnosta kerättyjen yrttien problematiikka kuuluu ensisijaisesti luonnontuotealaan ja sen osalta on tehty useampiakin analyysejä (Norrbacka 1999, Jankkila ym. 2005). On tarkoitus pohtia mitä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on saatu aikaan. Saatiinko yhteiskunnallisen rahoituksen vastineeksi yrteistä toivottuja lisätuloja, syntyikö uusia yrityksiä ja onko yrteistä tullut uusi elinkeino Suomessa? Julkaisussa tarkastellaan yrttialan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja kehittämistyön tuloksia. Tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Miksi ja miten yrttiala kehittyi Suomessa 1980-luvun alusta lähtien? 2. Millainen oli kuluttajien suhtautuminen yrttialan toimintaan ja yrityksiin? 3. Mitkä organisaatiot osallistuivat kehittämistyöhön ja miten? 4. Minkälaisia edellytyksiä on luotu yrttituotannolle Suomessa? 5. Millaisia ovat suomalaiset yrttitilat? Mitkä ovat niiden heikkoudet ja vahvuudet? 6. Tuliko yrteistä elinkeino Suomessa?

13 2 Käsikirjoituksen ovat lukeneet ja sitä kommentoineet seuraavat henkilöt: Irja Mäkitalo, Jukka Sairanen, Veli-Pekka Reskola ja Lasse Tuominen, heille kirjoittaja esittää nöyrimmät kiitoksensa! Myös kiitokset yrttialalla työskenteleville ihmisille, jotka ovat vastanneet kyselylomakkeella! Erityinen kiitos lle mahdollisuudesta julkaista tämä katsaus. Aromitarhan yrttikasvit täydessä kukinnassa. MTT-Mikkeli

14 3 2. RAJOITUKSET JA TIETOLÄHTEET 2.1. Rajoitukset ja päällekkäisyydet Tarkastuksessa keskitytään vain viljeltävien yrttien problematiikkaan. Kasvivalikoimaan kuuluvat Puutarhayritysrekisterissä tilastoidut avomaan vihanneksiin kuuluvat maustekasvit (tilli, persilja valkosipuli, piparjuuri ja muut yrtti- ja juurimausteet), kasvihuoneviljelyssä tilli ja persilja sekä ruukkuvihanneksista tilli, persilja ja muut ruukkuvihannekset. Maatilarekisterissä tilastoidaan siemenmausteet (korianteri, kumina, sinappi) ja mauste- ja lääkekasvit. Mauste- ja lääkekasvilistassa on 46 eri kasvilajia, joista tärkeimmät ovat etelänarnikki, helokki, keltakatkero, maraljuuri, mäkikuisma, punahattu, ratamot, reunuspäivänkakkara, väinönputki, rohtovirmajuuri jne. Tuotantoteknologian osalta tarkastelu on rajattu peltoviljelytuotantoon ja tilakohtaisen jalostukseen, johon kuuluu mm. kuivatus, ensiasteen jatkojalostus (murskaus, paalaus, pakkaus), aromiöljyjen tislaus, öljyjen kylmäpuristusjayksinkertaisten uutteiden tai voiteiden valmistus. Korkeampaa teknologiaa vaativia kemiallisia jatkojalostusmenetelmiä ei siis tällä kertaa käsitellä. Koska yrttiviljelyon luonteeltaan varsin poikkitieteellistä ja moninaista, koskee se useita eri toimialoja ja tuotantoketjuja. Tästä syystä voi aiheutua useita päällekkäisyyksiä (kuvio 1). LUONNONTUOTE-ALA PUUTARHA-ALA MAATALOUS-ALA Luonnonyrttien keruutoiminta Puoliviljely Viljely: nokkonen ratamo ruusujuuri Luonnonmukainen viljely Avomaan vihannesviljely (tilli, persilja, mausteyrtit) Marjaviljely (tyrni, aronia, herukkalehti) Kasvihuoneviljely (tilli, persilja) Kasvihuone ruukkuyrttien viljely Yrttien s i e m e n v iljel y Siemenmausteiden viljely: kumina pellava korianteri mausteunikko Luonnonmukainen viljely JATKOJALOSTUS E LINTARVIKE - ALA F ARMASIAN - ALA H OITO- ALA M UU TEOLLISUUS- ALA -elintarvikkeet -rohdokset -aromiterapia -kuidut -lääkkeet -kosmetiikka -väriaineet -luontaistuotteet TUTKIMUS KOULUTUS YRITYS- TOIMINTA MARKKINOINTI LAINSÄÄDÄNTÖ Kuvio 1. Yrttiala käsite sisältää monien alojen tuotantoketjuja ja toimintaa.

15 4 Keruu ja viljely: Vaikka kaupan hyllyn yrttituotteet voivat olla peräisin joko keruusta tai viljelystä, ei tässä julkaisussa käsitellä luonnossa kasvavien yrttien keruuseen liittyviä asioita. Ne kuuluvat luonnontuotealaan. Luonnonyrttejä käsitellään vain siinä tapauksessa, jos niitä on otettu viljelyyn(esim. nokkonen, siankärsämö, ruusujuuri tai kihokki). Useita marjoja voidaan käyttää myös lääkekasveina. Niiden viljelytekniikkana on kuitenkin enimmäkseen marjojen viljely- ja jatkojalostustekniikka. Tässä katsauksessa ei käsitellä tyrnin, ruusunmarjan, marja-aronian, vadelman tai mustaherukan lehtien hyödyntämiseen ja viljelyyn liittyviä hankkeita. Lääkinnällisten vaikutusten ja käytön osalta myös pellavan siemenet voidaan luokitella rohdoskasviksi. Pellavan peltotuotanto ja jatkojalostus muodostaa kuitenkin oman kokonaisuutensa (siemen, öljy, kuitu, non-food jne.), ja siksi pellavaan liittyvät hankkeet jätettiin katsauksen ulkopuolelle. Kuitunokkosen viljelyyn liittyviä hankkeita otettiin kuitenkin mukaan, koska sen viljelytekniikka ei eroa paljon lehtinokkosen viljelymenetelmistä. Muutamia erikoiskasveja voidaan käyttää myös rohdoskasveina, mutta niiden jatkojalostusjatuotteistaminen on erittäin tiukasti sidottuomaan käyttöteollisuuteensa. Esimerkiksi kasvien väriaineet kuuluvat enimmäkseen tekstiiliteollisuuteen ja humala puolestaan olutteollisuuteen. Pajuun liittyvät hankkeet käsittelivät enimmäkseen sen koristekäyttöä ja se kuuluu luonnontuotealan erikoistuotteisiin. Lääkepajuun liittyy vain yksi tutkimus(julkunen Tiitto &Meier, 1992) ja jos sen hyödyntäminen lääketeollisuuden osalta toteutuu, tuotantoteknisesti se kuuluisi metsäteollisuuden energiapajun tuotantomenetelmiin Tietolähteet MMM Tike tilastot Yrttikasvien viljelyn liittyvinä aineistoina hyödynnettiin Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen Tike:n tilastoja. Tietoja kerättiin jo julkaistuista Tike:n puutarhayritysrekistereistä ja Tietokappa Maataloustilastotiedotteista. Vuoden 2005 tietoja on tilattu erikseen. Tilastoista käytetään maaseutukeskuksittain tehdyllä jaotuksella esitetyt tilastot (Tike 2004). Avomaan viljely Vuosien välillä yrttejä on kirjattu vain yhteisnimikkeillä lehtimausteet, siemenmausteet ja juurimausteet. Vuodesta 1991 alkaen avomaan lehti- ja juurimausteista on kirjattu erikseen tilli, persilja, valkosipuli ja piparjuuri. Harvinaisemmat lajit on tilastoitu yhdessä muut juuri- ja yrttimausteet- nimikkeen alle. Tämä ei kuitenkaan sisällä lääkekasveina käytettäviä yrttejä eikä siemenmausteita, joiden viljelyalat on taas tilastoitu Maatilatilastoissa. Kasvihuoneviljely Maustekasvien kasvihuoneviljelyssä on vuodesta 1984 alkaen rekisteröity tilli ja persilja.

16 5 Kasvihuoneruukkuyrttien tilastot Kasvihuoneruukkuyrttien tuotanto on tilastoitu vuodesta 1987 alkaen, jolloin tuotanto on alkanut. Tilastoissa ruukkutilli, ruukkupersilja ja muut ruukkuvihannekset ovat yhdessä. Muut ruukkuvihannekset- nimike sisältää suurelta osin muita yrttikasvilajeja, kuten basilika, sitruunamelissa, salvia, meirami, minttu, timjami, kirveli, oregano, korianteri, rakuuna jne. Muita yrttilajeja kuin tilliä ja persiljaa koskevat tilastot on kerätty yrityskyselyn avulla (Jalkanen, 1999). Maatilatilastot Tike:ssä tilastoidaan siemenmausteet ja lääkekasvit yhdessä maatalousmaan käyttötietojen yhteydessä koodin numero 4800 alle. Tilastoissa lääkekasveja ei erotella lajikohtaisesti erikseen, vaan ne tilastoidaan siemenmausteiden kanssa. Ainoastaan kumina tilastoidaan erikseen, koodin 5806 alle (Tietokappa 2004). Erikoiskasveihin luokitellaan useita muita kasvilajeja, kuten esim. öljy- ja kuitupellava, kitupellava, kuituhamppuja humala, mutta näitä ei oteta tähän tarkasteluun mukaan. Luomutilastot Yrttien luonnonmukainen viljely tilastoidaan hyvin tarkasti Kasvintuotannon tarkastuskeskuksessa (nyk. Evira). Sieltä on mahdollista saada vuosittaiset tilastot kasveittain ja alueittain (KTTK 2005) Hankeluettelot Vuodet Vuosilta ei ole olemassa valmiita hankeluetteloita, josta yhdestä paikasta saataisiin sen aikaisten yrttihankkeiden tietoja. Tutkimuksia suorittivat ja rahoittivat erilaiset viranomaistahot ja järjestöt kuten maa- ja metsätalousministeriö (MMM), lääninhallitukset, Suomen Akatemia, yliopistot, Opetushallitus ja erilaiset säätiöt. Eri lähteistä kerättyhankeluettelo esitellään liitteessä 1, joissa listattiin 14 yrttihanketta. Vuodet Suomessa EU ajan ensimmäisen hankekauden aikana oli ohjelmia yhteensä kuusi. Ohjelmien hankeluettelo löytyy osoitteessa: Hankeluettelossa yrttiviljelyyn ja jatkojalostukseen liittyviä hankkeita esitellään Alkutuotannon kehittämishankkeissa seuraavien teemojen alla: Vihannesviljely, Maatalous- ja elintarviketeknologia, Elintarvikkeiden jatkojalostus ja tuotekehitys, Elintarvikkeiden markkinointi ja markkinointiyhteisö ja osittain Luonnontuoteala ja kalastus. Myös Norrbackan (1999) selvityksessä luotuja hankerekisteritaulukkoja ja Puutarhaliiton hankelistoja on käytetty. Koska maaseutukeskuksittain ja teemoittain esitetyssä hankeluettelossa on paljon päällekkäisyyksiä, on yrttiviljelyä ja jatkojalostusta koskevia kehittämishankkeita yhdistetty liitteessä 2, yhteensä 47 hanketta (liite 2 ei sisällä MTT:ssä suoritettuja kehittämishankkeita, niitä esitellään MTT:n hankeluettelossa, liitteessä 4)

17 6 Vuodet Ohjelmakauden ALMA, Tavoite 1-, LEADER+ ja POMO-ohjelmien yrttihankkeita käsittelevät tiedot löytyvät Lande sivuilta teemoittain kasvintuotannon-, luonnontuotealan ja luomutuotannon kehittämishankkeet- nimikkeen alta ja muutamia hankkeita on myös YTR-hankeluetteloissa (www.lande 2000.fi). Yrttiviljelyyn liittyviä hankkeita (yhteensä 20kpl) esitellään liitteessä 3. Ne hankkeet, joita suoritettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa, esitellään liitteessä 4(yhteensä 52 hanketta). On kuitenkin todettava, että hankenimien yleisluonteesta, luetteloiden ja hankkeiden päällekkäisyyksistä tai muista syistä johtuen kaikkien yrttiviljelyyn liittyvien hankkeiden löytyminen ei ole ollut sataprosenttisen varmaa Kyselylomakkeet Koska kirjoittaja on ollut itse tavalla tai toisella mukana useimmissa tarkasteltavissa yrttialan hankkeissa ja tutkimuksissa, haluttiin niiden arvioinnin mahdollista subjektiivisuutta vähentää tekemällä kyselylaajemmalle yrttialan toimijajoukolle. Liitteiden 5 ja 6 mukainen kyselylomake lähetettiin noin 35 henkilölle, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana yrttialan kehittämistyössä viimeisten 25 vuoden aikana. Vastauksia saatiin 21 kappaletta. Piiankielen (Echitum plantagineum) kukkaloisto. MTT-Mikkeli

18 7 3. TAUSTA 3.1. Mauste- ja rohdosyrtit suomalaisessa yhteiskunnassa Saarnijoen (1974) mukaan Suomalaisten puutarhojen historia on yhtäkaikki myös maustekasvien viljelynhistoria, sillä nämä ovat alusta asti liittyneet maamme puutarhain lajivalikoimaan. Yrttituotannon historiasta kiinnostuneelle tutkijalle on muodostunut vakaa käsitys siitä, että yrttien viljelysuomen historiassa on toistuvasti noussut esille. Samat kehitysvaiheet eli rohdoskasvien viljelyn aloitus, kukoistus, loppuminen sekä uudelleenaloitus ovat tapahtuneet vuosisatojen aikana useamman kerran. Yrttiviljelyn kehittäminen on aloitettu joko tavallisten, valistuneiden ihmisten tai virallisten poliittisten tahojen ansiosta (hyödyn aika), tietystä pakkotilanteesta johtuen (I ja II maailmansota), pula-aikoina tai selvästi taloudellisten intressien pohjalta (esimerkiksi Alkon käyttämät yrtit tai torajyvän viljely Leiraksen lääketehtaalle). Vaikka täällä pohjoisessa ei rohdoskasvien viljelyja tuotanto ole koskaan saavuttanutmerkittäviä mittasuhteita tai taloudellista hyötyä, niin jokainen uusi sukupolvi on uskonut yrttien hyödyllisyyteen ja on aloittanut viljelykokeita aina uudelleen. Vaikeat ilmasto-olosuhteet, katovuodet tai sotien aiheuttamat tuhot ovat usein lopettaneet innokkaat viljelyyritykset. Tätä jatkuvaa aloitusta ja lopetusta kuvailemaan esitellään yrttiviljelyä koskevia merkittäviä tapahtumia Suomen maataloushistoriassa (Peldan 1967, Huovinen & Kanerva 1982): 1549 Turun linnan yrttitarhassa ja v.1600 Kurkijoella kasvatettiin mausteita 1640 prof. Elias Tillandz perusti Turun akatemian lääkekasvitarhan ja laati listan n. 60 viljellystä yrtistä 1663 perustetun Collegium Medicumin lääkeasetuksessa v.1688 määrättiin kaupungeissa perustettavaksi apteekkien yhteyteen 2 3 aarin ryytitarhaviljelmä 1753 Carl von Linné kehotti maaherroja lääkekasvien viljelyyn 1757 prof. Pietari Gadd ja prof. Johan Lech perustivat Turun akatemian uuden kasvitieteellisen puutarhan 1768 prof. Pietari Gaddin koeviljelykset. Hän kirjoitti ensimmäinen yrttiviljelyoppaan Rosenlundin pappilan yrttitarhat Pietarsaaressa 1811 Oma Collegium Medicumin vastaava viraston perustaminen ja apteekkareja velvoitettiin viljelemään yrttejä. Viisitoista apteekkaritarhaa syntyi Venäjän halpa lääketullitariffi aiheuttanut yrttiviljelyn alasajoa 1827 Porin apteekkari J.D. Palander viljelee laajasti yrttejä 1841 Turun puutarhakoulun perustaminen, uutta intoa viljelyyn 1898 Hällström, K.T.: Tuloja vähävaraisille. Ohjeita lääkekasvein kokoojille -kirja 1904 Lindberg, B. ja prof. F. Elvfing 45 yrttilajin koeviljelykset Lohjalla Perustetaan lääkekasvien viljely- jakeräämisosuuskunta Artemisia Eneberg, E. (1915). Ohjeita lääkekasvien viljelemiseen Suomessa -kirja 1915 Grotenfelt, G.: Ohjeita lääkekasvien viljelemiseen -kirja 1916 Grotenfelt, G.: Kuminan viljelys Suomessa -kirja

19 Perustettiin Rohdos- ja mausteyhdistys Lindquist, C.: Rohdoskasvikirja (omavaraisen rohdoskasvintuotanto) 1945 Weckström, E. Käsikirja rohdoskasvikeräilijöille (sodan jälkeinen rahapula > lisäansiolähde nuorille) 1950 Leiras lääketehdas aloitti torajyvä- tutkimuksen ja viljelyn (Honkavaara 1959) Alkon yrttimausteiden viljelykoetoiminta Piikkiössä 1952 Rautavaara, ym.: Maustekasvien viljely: tietoja tähänastisista kokemuksista -opasten julkaisu Vuosien aikana kiinnostus yrttiviljelyä kohtaan hiipui, mutta se alkoi elpyä taas 1970-luvun loppupuolella. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kehittyi vuosien aikana voimakkaasti. Intensiivinen teollistuminen ja kaupungistuminen alkoi suosia vastakkaisia, ns. pehmeitä arvoja, ja uusien ilmiöiden joukossa oli myös mausteiden ja yrttien laajempi käyttö ja viljely Yrttialan kehitykseen vaikuttavat syyt Suomessa Emotionaaliset tekijät 1980-luvun alussa professori Toivo Rautavaaran aktiivinen toiminta edisti terveellisiä elämäntapoja, ja hänen kirjoissaan ja ohjeissaan rohdos- ja yrttikasveilla oli merkittävä rooli. Hyvin monissa ihmisissä heräsi sentimentaalinen lähestymistapa terveellisten yrttien keruuseen, kuivatukseen ja teejuomien käyttämiseen. Luonnonmukaisen elämäntavan edustajat, yrttiromantikot olivat ensimmäisiä, jotka aloittivat yrttien keruuta ja viljelyä omiin ja yhteisön tarpeisiin. Kuluttajien kiinnostus terveellisempään elämäntapaan ja ravintoon lisääntyi. Vanhojen yrttikasvien perinnetietojen esiin kaivamisesta tuli muodikasta. Kansanomaiset uskomukset yrttien terveysvaikutuksista alkoivat saada vahvistusta uusista tutkimustuloksista, ja myös kiinnostusvaihtoehtoisiin lääkintätapoihin lisääntyi. Sosiologisesta näkökulmasta tämä ns. vihreä aalto kertoi yhteiskunnan muuttuvista arvoista ja kulutustottumuksista, ja se oli tietyssä määrin vastareaktio teollistumiselle ja kaupungistumiselle (Snellman 1996). Lisäksi ennen lamaa lisääntynyt matkailu ja tutustuminen muiden maiden ruokakulttuureihin edistivät mausteiden tulemista tutuiksi ja niiden käytön laajentumista. Ympäristötietoisuus oli syventynyt ja se nosti esille kotimaisen raaka-aineen tarpeen. Kotipuutarhurien laajat joukot halusivat kasvattaa omassa maassa ja puhtaassa ympäristössä tuotettuja vihanneksia ja maustekasveja. Oli alkanut luomuviljelynlaajentuminen. Perustettiin kansalaisjärjestöjä (Oma maa, Hyötykasviyhdistysry,Maatiainen ry) ja luontaistuotekauppojen kukoistus alkoi. Vuonna 1987 luontaistuotekauppojen kokonaismyynti oli 53 miljoonaa euroa (315 mmk), vuonna 1991 n. 90 miljoonaa euroa (Latvus 1992) ja vuonna 1993 myynnin arvo oli 100 miljoonaa euroa (Rönkkö 2005). Toisaalta oli saatutieteellisiä vihjeitä siitä, että Suomessa kasvatetut yrtit ovat ehkä aromikkaampia verrattuna keskieurooppalaisiin yrtteihin. Nämä professori Hårdhin latitudi-vertailututkimuksien tulokset levisivät median kautta nopeasti ja suomalaisten aromikasvien paremmuustekijät ovat jatkossa olleet yhtenä perustana uudelle kiinnostukselle yrttiviljelyä kohtaan (Hårdh &Hårdh 1972, Hårdh 1978).

20 9 Kotimaiseen yrttien viljelyyn on liittynyt myös optimistisia lähestymistapoja. Viljelijät alkoivat laskea hyllyssä olevien tuontimausteiden kilohintaa gramman pakkausten pohjalta ja näin saatiin korkeita kilohintoja, jotka olivat myös houkuttelevia. Muualla suosituksi tulleita asioita ja tapoja seurataan, ja ennen pitkää niitä halutaan toteuttaa Suomessakin. Sveitsiläisen Vogelin kasviuutteiden suosio tai Yves Rocher n kasvipohjaiset kosmetiikkatuotteet toimivat hyvinä esimerkkeinä. Kysymykseen Mitkä ovat mielestänne oman tuotantonne epäonnistumisia? tiivisti Yrttipaja Oy:n toimitusjohtaja mielipiteensä seuraavasti: Liian optimistiset odotusarvot viljelijöiden, kerääjien ja markkinoiden suhteen. Halua ja uskallusta oli enemmän kuin tietoa ja taitoa. Alussa odotusarvot eivät olleet riittävän realistiset ja virheistä opittiin vasta kantapään kautta (Tolvanen 2005) Yrttialan edelläkävijät Yrttiala on hyvin omaleimainen siinä suhteessa, että sen toiminta helposti henkilöityy.yrttien käyttö ja viljely tarvitsee pitkälle erikoistumista ja syvää asiantuntemusta. Yrttiala on niin kapea sektori, että siellä toimivat henkilöt tulevat helposti tutuiksi. Asiaan perehtyneet ihmiset ja asiantuntijat ovat alalla pitkään, he uskovat omaan ideaansa ja ajavat asiaansa sitkeästi. Myös tiettypersoonallisuuskuuluu asiaan, ja näin syntyy oman alan puolestapuhujia. Yrttihistorian kullakin ajanjaksolla on ollut omat merkkihenkilönsä, ja he ovat edistäneet alaa ansiokkaasti. Snellman (1996) kuvaa tätä ilmiötä nykyaikana seuraavasti: Joukkotiedotusvälineillä ja karismaattisilla henkilöillä oli keskeinen sija yrttitietoisuuden kohottamisessa. ( luvulla) Professori Toivo Rautavaara oli tärkein yrtti-impulssin aikaansaaja Suomessa: Hän toimii herättäjänä, hän oli vaikuttaja ja hän itse myös opetti. Toivo Rautavaaran kirja Mihin kasvimme kelpaavat muodostui nopeasti kulttikirjaksi (s. 57). Alan pioneerit ovat havainnoineet yrtti-ilmiöitä, jotka ennustivat uusien kasviryhmien tulemista ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimallamme ajanjaksolla yrttialan edelläkävijöitä olivat mm. tuoreyrttien käytön opettaja, yrttitarhuri Ursula Pelttari ja sinappiviljelijä, insinööri Väinö Laiho. Frantsilan yrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier toi mausteet ja yrtit sekä yrttien hoitokäytön suuren yleisön tietoisuuteen. Hän on ollut suomalaisen kansanperinteen esille tuojana sveitsiläisen Alfred Vogelin veroinen kansallissankari. Hän tutkii ja seuraa myös muiden kulttuurien antia ja soveltaa sitä suomalaiseen käytäntöön. Nämä pioneerit aloittivat 1980-luvunalussa yrttiviljelyynliittyvän tiedottaminen ja yritystoiminnan omilla tiloillaan. Heidän aktiivisuutensa ja innostuksensa on ollut hyvänä esimerkkinä hyvin monille ihmisille. Uusien kasvien tulemisen aavistivat myös Helsingin yliopiston kaksi professoria, Erkki Kaukovirta ja Maxvon Schantz.Heidän ansiostaan aloitettiin yrttituotannon hanketoiminta, ja 1980-luvun alussa alkaneiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden ansiosta on kotimaisia tutkimustuloksia ollut saatavilla. Yrttien käyttöön, keruuseen ja epäsuorasti viljelyyn on vaikuttanut myös Suomessa säännöllisesti järjestetty kauppayrttineuvojakoulutus (Hakala ym. 1985, Mäkinen ym. 1996). Sitä on nyt toteutettu jo yli 20 vuotta. Vaikka tämä koulutus painottuu luonnonkasveihin, käsittelee se myös viljelyn pääasioita. Kurssitoiminta oli varsin aktiivista ja suosittua 1990-

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ POLUT OPETUS VILJELY POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTO Tuotannon kehittämisen tavoitteena oli ennakoida raaka-aineiden tarvetta ja kysyntää analysoida raaka-aineiden tuotantoedellytyksiä kehittää toimivia,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia 1, Bertalan Galambosi, Sari Himanen 1, Katja Kangas 1 & Sirkka Vahtola 2 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys Liminka Pohjois-Pohjanmaa kosteikkojen maakunta

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Kotimaisten siementen laatu

Kotimaisten siementen laatu Kotimaisten siementen laatu Olen aina ollut kiinnostunut yrttien siemenistä. Viljelyn yksi tärkeä edellytys on hyvälaatuinen kylvösiemen! Tutkijanurani ensimmäinen varsinainen tehtävä oli vuonna 1971 laskea

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013

YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 YRTTI-SUOMI SUOMEN YRTTIALAN KEHITYSOHJELMA 2008-2013 ISBN 978-951-98471-1-5 Valokuvat: Marjo Räisänen, Arktiset Aromit ry. Taitto: Tuula Huotari,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Yrttien hyödyntäminen Suomessa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009

Yrttien hyödyntäminen Suomessa. Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009 Yrttien hyödyntäminen Suomessa Mikkonen, H. & Moisio, S. 2009 2 Tiivistelmä Yrttien hyödyntäminen Suomessa Asiasanat: kyselytutkimus, käyttökohteet, luonnonyrtit, mausteyrtit, poiminta, viljely Tutkimuksen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Marika Laurila 1, Sari Himanen 1, Bertalan Galambosi 1, Sirkka Vahtola 2 ja Miia Konttinen 3 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys, 3 Suomen 4H-liitto Suomi

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje Luomuluonnonmarjojen poimintaohje Mitä luomulla tarkoitetaan? Poimijan on tutustuttava tähän luonnonmukaista keruuta koskevaan ohjeeseen ennen keruun aloittamista ja poimija vahvistaa kirjallisesti sitoutuvansa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta 22.6.2016 Rovaniemi Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot