Sisäilmavuosi koulutus- ja viestintäkampanja. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja viestintäkampanja. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Sisäilmavuosi koulutus- ja viestintäkampanja Allergia- ja Astmaliitto Asumisterveysliitto AsTe Hengitysliitto Heli Sisäilmayhdistys 1

2 Sisäilmayhdistys ry Puheenjohtaja prof. Olli Seppänen Toiminnanjohtaja dipl.ins. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys raportti 21 Sisäilmavuosi koulutus- ja viestintäkampanja Jorma Säteri (Toim.) SIY Sisäilmatieto Oy, Espoo ISSN ISBN Dark Oy, Vantaa

3 Tiivistelmä Sisäilmaan liittyvän tutkimuksen ja kansalaisten tietoisuuden lisääntymisen kautta on viime vuosina havaittu sisäilman merkitys ihmisten terveydelle, viihtyvyydelle ja tuottavuudelle. Aiheeseen liittyvän tiedotuksen ja ammattilaisten koulutuksen tarve sekä tarve ministeriöiden yhteistyöhön on tullut esille useissa eri selvityksissä. Sisäilmavuosi 2002 koulutus- ja viestintäkampanjan toimintamalli perustui yhteisesti toteutettujen osahankkeiden ja eri kohderyhmiä edustavien toimijoiden omien aktiviteettien yhteisvaikutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö rahoittivat kampanjan koordinoinnin ja yhteisesti sovitut osahankkeet. Vuosi 2002 nimettiin Sisäilmavuodeksi, ja hankkeeseen alusta asti sitoutuneet päätoimijat (Allergia- ja Astmaliitto, Asumisterveysliitto AsTe, Hengitysliitto Heli ja Sisäilmayhdistys) ottivat sisäilman vuoden teemaksi. Tämä näkyi sekä keskusjärjestöjen että paikallisyhdistyksien toiminnassa. Päätoimijat tekivät myös tiivistä yhteistyötä kampanjan käytännön toteutuksessa mm. viestinnässä, opastuotannossa ja jakelussa sekä messuilla. Tästä yhteistyöstä onkin viime vuosina muodostunut olennainen tekijä hyvän sisäilman puolesta tehtävässä työssä. Kampanjaan osallistui päätoimijoiden lisäksi yli 60 muuta tahoa edustaen kampanjan pääkohderyhmiä sekä tiedon tuottajia ja koulutuksen tarjoajia. Tämä aktiivisuus ja yhteistyö on kampanjan onnistumisen taustalla. Käytetty toimintamalli vähintään kaksinkertaisti julkisen rahoituksen vaikutuksen, koska mukaan sitoutuneet toimijat käyttivät omia resurssejaan kampanjan tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäilmavuosi 2002 kampanjan tärkeimpiä yhteisiä toimintoja olivat lehdistöviestintä, sisäilmainfopisteet, paikallisseminaarit ja kuntien sisäilmaryhmien aktivointi. Ennalta asetetut tavoitteet täyttyivät kaikissa näissä osatehtävissä. Lehdistöviestinnän avulla saavutettiin 38 % enemmän näkyvyyttä sisäilma-asioille verrattuna vuosiin 2000 ja Sisäilmainfopisteiden verkosto saatiin koko maan kattavaksi ja sen kautta jaettiin lähes aihetta käsittelevää opasta. Kiinteistöalan ammattilaisille suunnatut paikallisseminaarit 15 paikkakunnalla vetivät yli 1000 osallistujaa. Samoilla paikkakunnilla järjestettyihin asukasiltoihin osallistui noin 800 asiasta kiinnostunutta. Kuntien viranhaltijoiden muodostamat sisäilmaryhmät ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi tehostaa sisäilmaongelmiin liittyvää päätöksentekoa kunnissa. Tällä hetkellä sisäilmaryhmiä toimii yli 80 kunnassa, ja lisää on perusteilla. Kampanja onnistui tavoittamaan kuluttajat, kiinteistöjen omistajat ja kiinteistönhoitohenkilöstön ammattilaiset tavoitteidensa mukaisesti. Kampanjan toimenpiteet lisäsivät tietoisuutta sisäilman merkityksestä ja tarjosivat työkaluja hyvän sisäilman varmistamiseen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Myös rakennus- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset tavoitettiin, mutta tiedon syventämisessä koulutuksella jäätiin tavoitteesta. Kasvanut tietoisuus sisäilman terveysvaikutuksista on kampanjan aikana johtanut myös asian saaman yhteiskunnallisen huomion kasvuun. Hometalojen aiheuttamien haittojen vähentäminen ja koulujen oppimisympäristön terveellisyyden varmistaminen on otettu myös uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Kiinnostus kuntien sisäilmaryhmien toimintaan kertoo asian kasvaneesta merkityksestä kunnallisessa päätöksenteossa. Sisäilmavuosi 2002 kampanjassa on eri toimijoiden yhteistyöllä pystytty nostamaan kuluttajien ja ammattilaisten tietoisuutta sisäilma-asioista ja luomaan toimivia tiedonjakokanavia. Sisäilmaongelmien laajuuteen nähden yksittäisen kampanjavuoden 3

4 vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi, mikäli toiminnan jatkuvuutta ei varmisteta ja välitettävän tiedon tasoa syvennetä. Suomalainen sisäilmatutkimus on kansainvälisesti katsoen korkeatasoista, mutta lisää tietoa tarvitaan, jotta potilaiden hoitoa sekä tilojen rakentamista ja korjaamista osataan ohjata oikein. Sisäilma-altisteiden ja terveysvaikutusten välisten syy-yhteyksien selvittämiseen on panostettava nykyistä enemmän, jotta lääkäreille saadaan riittävästi tietoa potilaan hoitamiseen ja ohjaamiseen. Rakennusalan ammattilaisille puolestaan tarvitaan lisää tietoa sisäilmaston merkityksestä rakennusten käyttäjien viihtyvyyteen ja tuottavuuteen. Hyvä sisäilmasto on yksi rakentamisen keskeinen tavoite. Sisäilma-asioiden tulee olla esillä aina kun rakennetaan, rakennusta käytetään ja ylläpidetään tai kun rakentamista tai kiinteistönpitoa kehitetään. Erityisen tärkeää on pitää sisäilmastovaatimukset mukana kehitettäessä rakentamisen laatua, rakennusten energiatehokkuutta tai ekologisuutta. Rakennusten vaurioiden korjaaminen ennen sisäilmaongelmien puhkeamista on sekä kiinteistön itsensä että kansantalouden kannalta edullisinta. Tätä toimintaa pitää edistää varmistamalla sisäilmastotekijöiden huomioon ottaminen kiinteistön käytössä. Vaurioiden oikeista korjausmenetelmistä ja riittävästä korjausten laajuudesta tarvitaan kentälle lisää tietoa. Terveyshaittojen ennaltaehkäisyä ja poistamista kannattaa tukea myös taloudellisesti. Maailman terveysjärjestön julistuksen mukaan jokaisella on oikeus hyvään sisäilmaan. Kansalaisten huoli omasta tai lapsien terveydestä tulisi pystyä kanavoimaan myönteisesti rakentamisen ja kiinteistönpidon laadun kehittämiseen. Sisäilmakysymyksiä voisi tarkastella esim. valtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa, jossa harkitaan lautakuntien, johtokuntien ja muiden luottamushenkilöorganisaatioiden työn kehittämistä, jotta kansalaiset voisivat vaikuttaa nykyistä paremmin heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Kuntien sisäilmaryhmiä vastaavia toimintamalleja pitäisi kehittää ja levittää myös yksityiselle sektorille. Sisäilmavuosi 2002 toimintamalli osoitti ministeriöiden ja järjestöjen yhteistyön hedelmällisyyden. Luotu yhteistyöverkosto pitäisi pystyä pitämään koossa kampanjan jälkeenkin. Tähän tarvitaan eri kohderyhmiä ja toimijatahoja yhdistävää säännöllistä yhteydenpitoa, esim. sisäilmaneuvottelukuntaa tai -foorumia (esim. osana rakentamisen laatufoorumia). Toiminnan pitkäjänteisyys edellyttäisi esim. 10-vuotisen kansallisen sisäilmaohjelman valmistelua ja toteutusta, jotta eri toimijat osaisivat paremmin suunnitella toimintansa ja varata tarpeelliset resurssit. Kampanjan tärkeimmät jatkossakin hyödynnettävät konkreettiset tulokset ovat sisäilmainfopisteverkosto ja tuotetut oppaat, -verkkopalvelu sekä kuntien sisäilmaryhmien toimintamalli. Tulosten hyödyntämisen kannalta kiireisin asia on sisäilmainfopisteiden toiminnan jatkon varmistaminen. Eri toimijoiden yhteinen sisäilma-asioiden verkkopalvelu on hyvä ja neutraali tapa ohjata tiedon tarvitsijoita tiedon lähteille. Kuntien sisäilmaryhmien toimintamalli tarvitsee säännöllistä tiedonjakoa kuntien päättäjille ja viranhaltijoille yleistyäkseen. 4

5 Summary During last years, increased research and risen awareness by citizens on indoor air questions has resulted in acknowledgement of the significance of indoor air to people s health, comfort and productivity. The need for information on indoor air issues and training of indoor air professionals as well as the need for co-operation between different ministries have been expressed in several reports. The Indoor Air 2002 Training and Information Campaign consisted of jointly performed campaign projects combined with the IAQ related activities of the participating organisations representing different target groups. The Finnish Ministry of Social Affairs and Health and Ministry of the Environment financed the coordination and the campaign projects. The year of 2002 was named as the Indoor air year. The main partners in the campaign were Allergy and Asthma Federation (Allegia- ja Astmaliitto), Asumisterveysliitto AsTe, Pulmonary Association Heli (Hengitysliitto Heli), and Finnish Society of Indoor Air Quality and Climate, FiSIAQ (Sisäilmayhdistys). They all were very committed to the project right from the beginning and had indoor air as the main theme of their local organisations in The main partners also had a close cooperation related to the practical implementation of the campaign, e.g. in communication, publishing and delivering brochures as well as at different exhibitions in the form of a shared stand. In fact, during the last few years this cooperation has become an essential factor in the work for good indoor air. In addition to the main partners, over 60 other partners representing the main target groups and information and training producers took part in the campaign. These activities and the cooperation were the basis for the success of the campaign. The operational model that was used at least doubled the impact of the public funding as the partners of the campaign used their own resources to obtain the goals set for the campaign. The most important tasks in the Indoor Air Year 2002 Campaign included media communication, indoor air information stands, local seminars and activation of the local indoor air groups. The goals set were fulfilled in all these campaign tasks. By means of media communication, indoor air issues gained 38% more publicity in 2002 than in 2000 or The net of the indoor air information stands covers the whole country, and almost brochures on indoor air were delivered through the stands. Altogether over 1000 participants attended the 15 local seminars that were aimed at real estate professionals, and about 800 people took part in seminars aimed especially at the general public. Indoor air groups formed by local authorities have proved to be a good means to improve decision making on indoor air problems at the municipal level. As of today, there are 80 indoor air groups, and more will be set up. The Indoor Air 2002 Training and Information Campaign succeeded in its goal to reach the consumers, the owners of real estates and the professionals on real estate management. The measures of the campaign increased the awareness of the significance of indoor air as well as set up tools for ensuring good indoor air and for preventing and remedying the problems. Also, professionals on construction and health care sectors were reached, but the target of improving knowledge by training was not met completely. As a result of the campaign, the improved awareness on the health significance of indoor air has also made the society pay more and more attention to the issue. In the programme of the new Finnish government, one of the issues is to decrease harmful implications caused by houses with mould problems and to ensure the healthiness of 5

6 school buildings. Increasing interest in the work of local indoor air groups is a good example of the growing importance in the local decision making process. By means of cooperation of the different partners, the Indoor Air 2002 Campaign has been able to increase the awareness of consumers and professionals on indoor air issues and to create working channels for distributing information. Considering the extent of indoor air problems, the effect of a single campaign year remains low if the continuity of the work is not ensured and the level of the information delivered expanded. Internationally considered, Finnish research on indoor air is of high level, but more knowledge is required so that patient care as well as constructing and repairing of buildings can be correctly instructed. More effort has to be put on the work to find out the causal relation between indoor air exposures and health effects so that medical doctors get enough information on the treatment and guidance of patients. In addition, professionals on construction need more information on the significance of the indoor air on the comfortability and productivity of the users of buildings. Good indoor air is one of the main goals in constructing. Indoor air issues have to be considered always when constructing, using or maintaining a building, and when construction or real estate issues are developed. It is especially important to take into account indoor air requirements when developing the quality of constructing, energy efficiency or ecology of buildings. With regard to the real estate itself and national economy, it is most beneficial to repair the damages of buildings before any indoor air problems occur. This work has to be advanced by ensuring that the indoor air factors are taken into account when using the estate. More information is needed on correct repairing methods and sufficient extent of repairing. It is also worth supporting finacially the work in preventing and removing health problems. According to the statement by the World Health Organization, everyone has the right to healthy indoor air. It should be possible for citizens to positively channel their concern on health of their own or of their children to improve the quality of constructing and real estate maintenance. Questions on indoor air could be dealt with e.g. in the government s political programme in which the development of the work of boards, executive committees and other organizations with elected officials are handled so that citizens could better influence the process of handling issues related to them. Functional models similar to indoor air groups at local levels should be developed and applied also in the private sector. The operational model of the Indoor Air Year 2002 proved the usefulness of cooperation of ministries and associations. The net work that was created should be maintained also after the campaign. Therefore, regular contacts between different target groups and partners should be maintained e.g. in the form of an indoor air council or a forum. To enable a long-term operation, a 10-year national indoor air programme should be prepared and carried out so that different partners could better plan their work and reserve the resources needed. The most important concrete results of the campaign that will be utilized also in the future are the net of the indoor air information stands and the brochures produced, web service and the operational model of the local indoor air groups. The most urgent issue in making the most use of the results of the campaign is to ensure the continuity of the indoor air information stands. The web service is 6

7 a good and neutral way to guide citizens to find information needed. To become more prevalent, the operational model of the local indoor air groups needs regular communication with the decision-makers at local levels and office-holders. 7

8 Sisältö Tiivistelmä... 3 Summary... 5 Sisältö Tausta Tavoitteet Kampanjan visio Hankkeen organisaatio ja tehtävien jako Organisaatio Hankkeeseen liittyneet toimijat Tehtävien jako Viestintä TV:ssä, radiossa, päivä- ja perhelehdissä Kampanjan omat viestintäaktiviteetit Paikallisseminaarien tiedotustilaisuudet ja julkisuus Sisäilmainfopisteet ja julkisuus Päätoimijoiden viestintäaktiviteetit Muiden toimijoiden viestintäaktiviteetit Viestinnän tulokset Toiminnan arviointi Sisäilmainfopisteet Infopisteiden materiaali Paikallinen yhteistyö sisäilmatoiminnassa Toiminnan arviointi Paikallisseminaarit kiinteistöjen omistajille ja kuntien päättäjille sekä asukkaille Seminaarien toteutus Seminaaripaikkakunnat ja osallistujamäärät Toiminnan arviointi Kuntien sisäilmaryhmien kehittäminen Sisäilmaryhmien määrä ja koostumus Kokemukset ryhmien toiminnasta Resursseja toiminnan mahdollistamiseksi Tulokset Internetissä Toiminnan arviointi Kampanja-aineisto, koulutus ja tapahtumat Kampanja-aineisto Koulutus Tapahtumat Toiminnan arviointi Neuvontapalvelut Päätoimijoiden tarjoamat neuvontapalvelut Muiden toimijoiden neuvontapalvelut Toiminnan arviointi Muu toiminta Hankkeen kustannukset ja rahoitus Tavoitteiden toteutumisen arviointi Loppupäätelmät Jatkotoimenpiteet ja tulosten hyödyntäminen Sisäilmatiedotuksen ja koulutuksen jatko Tulosten hyödyntäminen

9 Liite 1. Kampanjan viestintäaktiviteetit Liite 2: Sisäilmainfopisteet ja paikallisverkostot osahankkeen loppuraportti Liite 3: Paikallisseminaarit-osahankkeen loppuraportti Liite 4: Kuntien sisäilmaryhmät osahankkeen loppuraportti Liite 5: Allergia- ja Astmaliiton sisäilmatoiminta Liite 6: Asumisterveysliiton sisäilmatoiminta Liite 7: Hengitysliiton sisäilmatoiminta Liite 8: Sisäilmayhdistyksen sisäilmatoiminta Liite 9: Yhteenveto muiden toimijoiden aktiviteeteistä Sisäilmavuosi 2002 kampanjaan liittyen

10 1. Tausta Ihmiset viettävät asunnoissa, työpaikoilla, kouluissa ym. sisätiloissa noin 90 % kokonaisajasta. Täten tämä välitön ympäristömme, sisäilmasto, on merkittävä tekijä yleisen hyvinvoinnin kannalta. Huono sisäilman laatu näkyy välittöminä seurauksina ihmisten hyvinvoinnissa: lisääntyneinä sairauksina, poissaoloina, työkyvyn menettämisenä ja vakavimmillaan jopa kuolemaan johtavina sairauksina. Huono sisäilma johtaa myös työtehon laskuun, epäviihtyvyyteen ja työyhteisön jännitteisiin. Näistä ja muista tekijöistä aiheutuu Sisäilmayhdistyksen arvion mukaan n. 3 miljardin euron vuosikustannukset kansantaloudelle. Kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian kustannukset. Esimerkiksi kosteusvaurioiden ja homeiden aiheuttamien hengitystiesairauksien suorat terveydenhoitokustannukset ovat Stakesin tutkimuksen mukaan n. 87 miljoonaa euroa ja menetettyä työpäivää vuodessa. Sisäilmaan liittyvää tutkimus- ja tiedotustyötä on Suomessa tehty jo 20 vuotta. Tutkimuksen ja kansalaisten tietoisuuden lisääntymisen kautta on viime vuosina havaittu ongelman koko laajuus. Tiedotuksen ja ammattilaisten koulutuksen tarve sekä tarve ministeriöiden yhteistyöhön tuli esille mm. STM:n selvitysmiesten (Haahtela ja Reijula) raportissa. Energiankäytön tehostaminen on tärkeässä asemassa täytettäessä kansainvälisiä velvoitteita kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Energiankäytön tehostamisen yhteydessä tulee varmistaa ja parantaa myös sisäilman laatua. Nykyisten tahojen sisäilman parantamiseksi tekemä työ ei yksin riitä, ja siksi katsottiin tarpeelliseksi toteuttaa tehostettu kampanja, johon osallistuu mahdollisimman moni sisäilma-asioiden kanssa tekemisissä oleva taho. Vuosi 2002 nimettiin järjestöjen ehdotuksesta sisäilmavuodeksi. Suuri osa sisäilman aiheuttamista terveyshaitoista voitaisiin poistaa ottamalla uusin tieto tutkimuksesta ja ongelmien käytännön ratkaisuista nopeasti käyttöön. Tiedon leviäminen tapahtuu kuitenkin liian hitaasti, johtuen mm. seuraavista seikoista: Rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten puutteellinen tietämys sisäilmastoon vaikuttavista tekijöistä Suuren yleisön perustaitojen puuttuminen rakennusten ja LVI-laitteiden oikeasta käytöstä Terveyshaittojen osoittamisen vaikeus ja niiden vähättely Sisäilman haittojen näkyminen vasta vuosien kuluttua rakentamisesta ja kohdistuminen yksityishenkilöihin, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa ongelmien ehkäisyyn. 2. Tavoitteet Sisäilmavuosi 2002 koulutus- ja viestintäkampanjan tavoitteena oli: Lisätä kuluttajien ymmärrystä sisäilman laadun terveysvaikutuksista ja omista vaikutusmahdollisuuksista sisäilman laadun parantamiseksi. Tavoitteena on viestinnän avulla tavoittaa 50 % kotitalouksista käyttäen sanoma- ja aikakauslehtiä, TV:tä sekä internetiä. Tässä hankkeessa ja järjestöjen omassa toiminnassa tarjotaan henkilökohtaista sisäilmaan liittyvää neuvontaa noin 5000 henkilölle. Lisätä kiinteistöjen omistajien sekä hoidon ja huollon avainhenkilöiden tietoa ja vastuuntuntoa sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Hankkeessa pyritään tavoittamaan 50 % ammatti-isännöitsijöistä, joista noin 200 osallistuu järjestettävään koulutukseen 10

11 Nostaa rakentamisen ammattilaisten tietotasoa hyvän ja energiataloudellisen sisäilmaston tuottamisessa. Hankkeessa tavoitetaan 100 rakennuttajaa ja valvojaa, 100 suunnittelijaa ja 100 rakennusliikkeen työpäällikköä ja vastaavaa mestaria. Kullekin em. ryhmälle järjestettävään koulutukseen osallistuu henkilöä. Lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä sisäilmaperäisten sairauksien tunnistamisessa. Hankkeessa tavoitetaan noin 4000 lääkäriä ja terveydenhoitajaa. Koulutukseen osallistuu noin 300 lääkäriä ja hoitajaa. Tarjota kuntien päättäjille ja viranhaltijoille tietoja ja työkaluja sisäilmaasioihin liittyvään neuvontaan ja valvontaan. Hankkeessa toteutetaan sisäilmainfopisteet 200 kuntaan ja koulutetaan niitä hoitavat henkilöt (rakennus- ja terveystarkastajat, korjausneuvojat ym. kunnan viranhaltijat). Kampanjan visio Sisäilman hyvä laatu on keskeinen talonrakentamiseen ja kiinteistönpitoon liittyvä arvotekijä. Elinkaariajattelu sekä terveys- ja viihtyisyysvaikutukset muodostavat uudisja korjausrakentamisen yhteydessä tehtävien ratkaisujen perustan. Kuluttajat tuntevat oikeutensa hyvään sisäilmaan ja osaavat käyttää rakennuksia oikein. 3. Hankkeen organisaatio ja tehtävien jako 3.1 Organisaatio Projektia ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat: Olli Seppänen, puheenjohtaja, Teknillinen korkeakoulu/sisäilmayhdistys ry. Risto Aurola, Sosiaali- ja terveysministeriö Erkki Laitinen, Ympäristöministeriö Lola Killström, Allergia- ja Astmaliitto ry Pertti Paakkinen, Hengitysliitto Heli ry Hannele Rämö, Asumisterveysliitto AsTe ry Jorma Säteri, sihteeri, Sisäilmayhdistys ry Johtoryhmä kokoontui hankkeen kuluessa 10 kertaa ( ). Hankkeen projektipäällikkönä toimi Jorma Säteri. Projektipäällikön ajankäyttö hankkeeseen oli 10 htkk ajalla Projektisihteerinä toimi Helka Backman Sisäilmayhdistyksestä. Hänen ajankäyttönsä oli 9 htkk ajalla Projektipäällikön tueksi koottiin projekti- ja viestintäryhmät, joihin sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö, Allergia- ja Astmaliitto, Asumisterveysliitto, Hengitysliitto ja Sisäilmayhdistys nimesivät käytännön sisäilmatyössä mukana olevat edustajat. Ryhmien tehtävänä oli välittää tietoa hankkeen ja mukana olevien tahojen omien hankkeiden ja omien sidosryhmien välillä sekä kehittää yhteisiä hankkeita. Projektiryhmän työskentelyyn osallistuivat Kaisa Kauko (Ympäristöministeriö), Risto Ruotsalainen (Allergia- ja Astmaliitto), Hannele Rämö (Asumisterveysliitto) ja Marja Tuomainen (Hengitysliitto). 3.2 Hankkeeseen liittyneet toimijat Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat päätoimijat olivat Allergia- ja Astmaliitto ry, Asumisterveysliitto AsTe ry, Hengitysliitto Heli ry ja Sisäilmayhdistys 11

12 ry. Lisäksi hankkeeseen kutsuttiin mukaan eri kohderyhmiä edustavat toimijat. Seuraavat toimijat ilmoittautuivat mukaan toimintaan: Järjestöt Allergia- ja Astmaliitto ry ASRA ry Asumisterveysliitto AsTe ry Betoniyhdistys r.y. Hengitys ja Terveys ry Hengitysliitto Heli ry Sisäilmayhdistys ry Kuluttajat - Konsumenterna, The Consumers Kunnallinen ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry Luonnonmukaisen rakentamisen keskus, LUOMURA Ry LVI-Keskusliitto ry Opetusalan ammattijärjestö OAJ Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Rakennustarkastusyhdistys RTY ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö RTS Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistys Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Suomen Ilmateknillinen toimialayhdistys SITY ry. Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kuntaliitto Suomen LVI-liitto SuLVI ry Suomen Omakotiliitto Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Ympäristö- ja terveysalan tekniset ry. Työsuojelupäälliköt ry Työsuojeluhallinnon tekniset TSHT ry Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Vuokralaisten Keskusliitto ry Värme- och Sanitetstekniska Föreningen i Finland r.f. Ympäristö ja Terveys -lehti Suomen Siivoustekninen liitto ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Nuohousalan Keskusliitto ry Suomen Lääkäriliitto ry Valtio- ja aluehallinto Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Kuluttajavirasto Tekes / Terve Talo -teknologiaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Kunnat ja kaupungit Tutkimuslaitokset Kansanterveyslaitos Kaprakan Sisäilmakeskus Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto Säteilyturvakeskus - STUK TKK LVI-laboratorio Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalouden laitos Työtehoseura VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Työterveyslaitos Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Kuopion yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Kuopion aluetyöterveyslaitos Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Kuopion yliopisto, Sovelletun fysiikan laitos Koulutusorganisaatiot AEL Oy Jyväskylän ammattikorkeakoulu /Tekniikka ja liikenne Koulutuskeskus Dipoli Mikkelin ammattikorkeakoulu, Tekniikan koulutusyksikkö Oulun seudun AMK Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO RTC Koulutus Oy Seinäjoen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Kiinteistöalan Koulutuskeskus Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Kuopio, Työelämäpalvelut, Teknologiapalvelu Koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopisto PuhtausPalvelut Puhuttavat -hanke Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu / Kotitalous 12

13 Hankkeeseen mukaan sitoutuneet toimijat kutsuttiin Sisäilmavuosi 2002 neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta kokoontui hankkeen aikana 3 kertaa. Kokouksissa esiteltiin kampanjan etenemistä ja osahankkeita, eri toimijoiden omaa sisäilmatoimintaa ja kampanjan tuottamaa koulutusaineistoa. 3.2 Tehtävien jako Hankkeen julkisella rahoituksella toteutetut päätehtävät olivat: Koordinointi Viestintä TV:ssä, radiossa, päivä- ja perhelehdissä Sisäilmainfopisteet Osallistuminen messuille ja tapahtumiin Kampanjan avaustapahtuma ja kampanjamateriaalin jakelu Paikallisseminaarit kiinteistöjen omistajille ja kuntien päättäjille Kuntien sisäilmaryhmien kehittäminen Sisäilmaan liittyvän paikallisen kansalaistoiminnan kehittäminen Sisäilmakoulutuksen organisointi. Hankkeen ja järjestöjen oman toiminnan yhteistyönä toteutettiin: Järjestöjen toteuttamat sisäilma- ja korjausneuvontapalvelut asukkaille ja työntekijöille sekä palveluiden markkinointi Järjestöjen opastuotanto, messut, koulutus, sisäilmayhteyshenkilöverkostot Maksullinen koulutus eri kohderyhmille Sisäilma-asiat teemana eri ammattilaisten tapahtumissa Kehittämis- ja tutkimushankkeet, tapahtumat ja viestintä. Pääosa edellä kuvatusta yhteistyöstä toteutettiin kampanjan päätoimijoiden toimesta. Näiden lisäksi kampanjan toimintaa tukivat kaikki mukaan ilmoittautuneet sisäilmaalan toimijat ja heidän toimintansa. Päätehtävät toteutettiin STM:n ja YM:n rahoituksella, jota täydennettiin suuntaamalla osallistuvien tahojen toimintaa kampanjan tavoitteiden mukaiseksi. Koulutushankkeiden toteutuksesta neuvoteltiin eri koulutusorganisaatioiden kanssa siten, että koulutukseen osallistuvat rahoittivat koulutuksen. 4. Viestintä TV:ssä, radiossa, päivä- ja perhelehdissä 4.1 Kampanjan omat viestintäaktiviteetit Lehdistöviestinnän toteutusta suunnitteli ja ohjasi osallistuvien tahojen viestintäammattilaisista koostuva viestintäryhmä. Viestintäryhmän työskentelyyn osallistuivat Pirjo Hammarberg (Allergia- ja Astmaliitto), Esko Kukkonen (Sisäilmayhdistys), Susanne Peura (Hengitysliitto), Taina Pieski-Heikkerö (Ympäristöministeriö), Rille Repo (Allergia- ja Astmaliitto), Eeva Strömmer (Asumisterveysliitto) ja Tarja Tamminen (Sosiaali- ja terveysministeriö). Viestinnän toteutuksesta vastasi Competence Communications Oy Liisa Hakolan johdolla. Lehdistöviestinnän kohderyhminä olivat erityisesti kuluttajat (asukkaat ja erilaisissa rakennuksissa työskentelevät työntekijät), työnantajat, kuntien päättäjät, kiinteistöjen rakennuttajat ja omistajat sekä rakentamisen, kiinteistönhoidon ja terveydenhuollon ammattilaiset. Kampanjan pääviestejä olivat: 1. Sisäilmalla on vaikutusta jokaisen elämään, elämänlaatuun ja terveyteen 13

14 Meillä kaikilla on oikeus hyvään sisäilmaan Oikean rakentamisen lisäksi sisäilman laatuun vaikuttaa rakennuksen oikea käyttö Huono sisäilma on kalliiksi käyvä kansanterveyden uhka Sisäilmaperäiset sairaudet ja oireet voidaan tunnistaa 2. Sisäilmalla on suuri vaikutus tuottavuuteen Sisäympäristön laatuun panostamisen taloudellisuus on osoitettavissa kustannushyötylaskelmilla 3. Kiinteistöt kannattaa pitää kunnossa Rakenna oikein, korjaa oikein, ylläpidä oikein, käytä oikein 4. Tietoa sisäilman vaikutuksista, huonoon sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä, sisäilman parantamisesta ja ongelmien korjaustoimista on saatavilla. Keinot näiden viestien välittämiseksi ja tietoisuuden luomiseksi olivat lehdistötilaisuudet ja -tiedotteet, asiantuntija-artikkeleiden ja juttuvinkkien tarjoaminen tiedotusvälineille sekä asiantuntijapuheenvuorot terveysalan/hyvinvointialan/- rakentamisen/kiinteistönhoidon messuilla sekä kampanjavuoden ja siihen osallistuvien toimijatahojen omat www-sivut. Kampanjan edetessä tietoisuuden luomisesta ongelmanratkaisuun korostui syvällisemmän tiedon tarve. Eri kohderyhmiä palvelevat neuvonta/korjausoppaiden vastasivat tähän kysyntään. Lehdistötilaisuuksia järjestettiin seuraavissa yhteyksissä: Kampanjan avaaminen ( ) Ensimmäisen infopisteen avaaminen ( ) Asuntomessut/ Kosteus- ja homeongelmien psykososiaaliset seuraukset ( ) 4.2 Paikallisseminaarien tiedotustilaisuudet ja julkisuus Seminaarikiertueen tiedotus hoidettiin pääasiassa Kiinteistöliiton tiedotuspäällikkö Tiina Miettinen-Luckin toimesta ja ohjauksessa. Osassa seminaareja paikalliset kiinteistöyhdistykset hoitivat tiedotuksen, osassa se hoidettiin Helsingistä käsin. Kampanjavuoden viestintätoimisto osallistui lisäksi etenkin Turun (10.9.) aloitustilaisuuden ja Vaasan (26.11.) päätöstilaisuuden viestintään sekä viestinnän seurantaan. Jokaisen seminaaripäivän yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus paikallisille medioille. Erityistä huomioita kiinnitettiin maakuntaradioiden ja kaupallisten paikallisradioiden tavoittamiseen. Maakuntien ykköslehdet sekä maakuntakeskusten kaupunkilehdet olivat myös tiedottamisen keskiössä. Seminaarikiertueen avaustiedotus Turussa onnistui hyvin. Turkuun kutsuttiin valtakunnan päämediat ja Turun toimitukset. Tiedotteet jaettiin myös valtakunnallisesti. Seminaarisarjan puolivälissä seminaarien tiedotteet olivat levinneet erittäin laajalti; mm. STT:n juttu oli kahteen otteeseen jakelussa koko Suomessa eli Turusta ja Kotkasta, ja Yleisradion paikallislähetykset ovat julkaisseet Turussa tehtyä haastattelua koko Suomessa. Lokakuun lopulla laadittiin uusia juttuaiheita ja uutta sisältöä tiedotteisiin seminaarisarjan loppuihin tiedotustilaisuuksiin. Tämä täydennys ja juttujen uudistaminen toimi hyvin. Kampanjan käyttämä viestintätoimisto laati kiertueen päätöstilaisuuteen Vaasaan uudet lopputiedotteet. 4.3 Sisäilmainfopisteet ja julkisuus Kampanjan perustama ensimmäinen infopiste avattiin Helsingin Rakennuskeskukseen Avauksen yhteyteen järjestetty lehdistötilaisuus ei kerännyt mukaan 14

15 toimittajia, mutta laaditun tiedotteen pohjalta sekä lehdistö että radio kiinnostuivat aiheesta ja kertoivat infopisteiden avauksesta. Toisen kerran kampanja tiedotti aiheesta asuntomessujen avauksen yhdessä. Infopisteiden hoitajille tuotettiin kansio, joka sisälsi mm. lehdistötiedotemallin infopisteen avauksesta tiedottamiseen paikallisille medioille. Infopisteen hoitajille suunnatun kyselyn perusteella 66 % infopistepaikoista järjesti tiedotustilaisuuden tai lähetti tiedotteen paikallisille tiedotusvälineille. Infopistepaikoista 57 %:ssa paikallislehti kirjoitti infopisteen avauksesta ja paikallisradioista 17 %:ssa oli ohjelmaa infopisteen avauksen tiimoilta. Infopisteiden avaukset - paikallisseminaarien ohella - näkyivät selvästi myös sisäilmaa käsittelevien artikkelien lisääntymisenä tiedotusvälineissä syksyllä. 4.4 Päätoimijoiden viestintäaktiviteetit Allergia- ja Astmaliiton merkittävä tiedonjakokanava on Allergia & Astma lehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehden jäsen- ja lääkäripainoksen yhteislevikki on n kpl. Vuonna 2002 lehdessä julkaistiin yhteensä 27 sisäilmaan liittyvää artikkelia. Allergia- ja Astmaliiton paikallisyhdistyksille jaettiin tietoa ajankohtaisista sisäilma-asioista yhdistystiedotteissa. Allergia- ja Astmaliitto toteutti useita sisäilmaan liittyviä valtakunnallisia tiedotuskampanjoita. Lisäksi liiton asiantuntijat kirjoittivat 8 sisäilma-aiheista artikkelia sanoma- ja aikakauslehtiin sekä antoivat 24 lehti- ja 6 radio/tv-haastattelua. Paikallisyhdistysten ja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa pidettiin 30 luentoa, joissa käsiteltiin hyvään sisäilmaan liittyviä asioita. Hengitysliitto Helin Hyvä Hengitys -lehdessä julkaistiin vuoden 2002 aikana jokaisessa numerossa (6 nroa, 3 lääkäriliitettä, painos keskimäärin kpl) artikkeleita hyvän sisäilman saavuttamisesta ja terveellisestä rakentamisesta sekä Sisäilmavuoden toiminnoista. Lisäksi paikallisyhdistyksille tiedotettiin Sisäilmavuoden toiminnoista Kuumat uutiset jäsentiedotteen kaikissa yhdeksässä numerossa. Hengitysliiton paikallisyhdistyksillä on myös omia jäsenlehtiä, joiden kautta ajankohtainen tieto sisäilma-asioista on levinnyt laajalle. Paikallisyhdistysten tilaisuuksissa on pidetty kymmeniä luentoja joko Helin omin asiantuntijoiden voimin tai yhteistyönä muiden päätoimijoiden asiantuntijoiden kanssa. Hengitysliiton asiantuntijat antoivat sisäilma-aiheisia haastatteluja eri medioille yhteensä 149 kertaa. Haastattelut jakautuivat eri medioiden välillä seuraavasti: - haastattelut erilaisissa aikakausi- ja sanomalehdissä 94 kpl - radiohaastattelut 51 kpl - TV-haastattelut 4 kpl. Hengitysliiton asiantuntijat kirjoittivat sisäilma-aiheisia artikkeleita ammattilehtiin yhteensä 27 kpl. Näiden lisäksi Hengitysliiton kehittämis- ja tutkimushankkeiden tuloksista kertovia artikkeleita tehtiin kansainvälisiin kongressijulkaisuihin kaksi (Indoor Air 2002, USA ja RoomVent, Tanska). Hengitysliiton sisäilmatutkija Marja Tuomaisen väitöskirja tarkastettiin helmikuussa. Asumisterveysliiton asiantuntemukseen perustuvia lehtiartikkeleita ilmestyi 19 kpl, radio- ja TV-haastatteluita 9 kpl. 15

16 Sisäilmauutiset-lehden jokaisessa numerossa on käsitelty Sisäilmavuoden aktiviteettejä ja esitelty hankkeen rahoittajat ja päätoimijat. Ympäristöministeriön Asu ja Rakenna lehdessä ilmestyi 8 sisäilmaa käsittelevää artikkelia Muiden toimijoiden viestintäaktiviteetit Poimintoja muiden toimijoiden viestintäaktiviteeteistä: Suomen Omakotiliitto: 5 sisäilma-artikkelia Suomen Omakotilehdessä, levikki kpl Työterveyslaitos: Työterveiset-lehden sisäilmateemanumero Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI: Locus-lehti 6/2002: teemana työympäristöön ja sisäilmaan liittyvät asiat, levikki 8000 kpl Ympäristö ja Terveys-lehti: 2 teemanumeroa, 2/2002 ja 10/2002, levikki 3000 kpl Itä-Suomen työterveyslääkärit ry: Hometta 2-julkaisu, painos 5000 kpl 4.6. Viestinnän tulokset Vuonna 2002 oli 38 % enemmän sisäilmaa käsitteleviä mediaosumia kuin vuonna Kaksi kolmasosaa osumista on ilmestynyt sanomalehdissä ja viidennes aikakauslehdissä. Myös sähköisten medioiden kiinnostus asiaan on saatu heräämään, radion ja TV:n osuus julkisuudesta (osumat) on ollut noin 8 %. Mediaosumien analysointi osoitti, että lehdistöviestinnän peitto on ollut myös alueellisesti kattava. Osumien kertymä tammi helmi maalis huhti touko elo syys loka marras joulu Kuva 1: Sisäilma sanan esiintyminen medioissa 1/2000-2/

17 Levikin kertymä tammi helmi maalis huhti touko elo syys lo ka marras joulu Kuva 2: Sisäilma osumien levikin kertymä 1/2000-2/2003. Taulukko 1: Helsingin Sanomissa ja TV-ohjelmissa vuonna 2002 ilmestyneet sisäilmajutut (suoraan kampanjan teemaan liittyneet jutut lihavoitu) TV1, Ykkösen aamu-tv/ Morgonnytt Temaåret Inomhusluft 2002 inleds på Dipoli MTV3 Huomenta Suomi, uutiset Huono sisäilma tulee yhteiskunnalle kalliiksi Helsingin Sanomat Palvelupuhelin valistaa sisäilmasta MTV3, Huomenta Suomi Kansallinen sisäilmakampanja alkoi Helsingin Sanomat Nenä on luotettava sisäilmamittari Helsingin Sanomat Vauriot korjattava ilman homehysteriaa (yleisönosasto) Helsingin Sanomat Huonosta sisäilmasta kärsii työntekijää Helsingin Sanomat Pölypilvet Fortumin tornin riesana Nelonen, myöhäisuutiset Joka kolmas työtekijä kokee työpaikkansa sisäilman TV1, A-Studio Sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat kiistaa Jyväskylässä Helsingin Sanomat Väitös: Kiinteät mittalaitteet eivät kerro ihmisten MTV3, Seitsemän Myös sisäilma huomioitava ilmanlaatua arvioitaessa TV 1 Ykkösen aamu-tv, lehtikatsaus Heikentynyt rakentamisen laatu vaikuttaa TV1 Ykkösen aamu-tv, lehtikatsaus Heikentynyt rakentamisen laatu vaikuttaa TV1 Ykkösen aamu-tv, lehtikatsaus Heikentynyt rakentamisen laatu vaikuttaa Helsingin Sanomat Sairaaloiden homehaitat tutkittava TV 1, TV-uutiset ja sää Kallion virastotalossa sisäilmaongelmia remontin jälkeenk Helsingin Sanomat Mikä tappoi talon? Helsingin Sanomat Koulutiloille tulossa laatusuositukset Helsingin Sanomat Kosteusvaurioiden torjunta vähentäisi sairaala-infektioita. Nelonen myöhäisuutiset Huomenna ilman päivä Hengitysliitto Heli muistuttaa MTV3; Seitsemän uutiset Päiväkotien sisäilmassa vakavia puutteita Nelonen Päiväkodeissa huono sisäilma TV Huonolaatuista sisäilmaa päiväkodeissa TV1 uutiset 15: Huonolaatuista sisäilmaa päiväkodeissa TV1, Morgonnytt Vi får veta hurdan kvaliteten är på inomhusluften i TV1, viittomakieliset uutiset Huonolaatuista sisäilmaa päiväkodeissa TVI 1 uutiset 13: Päiväkotien ilmanvaihdot syynissä Helsingin Sanomat Huono sisäilma vaivaa liian täysiä päiväkoteja Helsingin Sanomat Huonoon sisäilmaan kannattaa puuttua heti MTV Huono sisäilma on aiheuttanut miljoonamenetykset TV2/Lounais-Suomen uutiset Kiire heikentää uudisrakennusten sisäilmaa Helsingin Sanomat Huonosta sisäilmasta miljardien eurojen Helsingin Sanomat Sisäilmaston parantamisesta kuullaan MTV3, Joka kodin asuntomarkkinat 10: Sisäilman laatu ei ole yhdentekevä MTV3, Huomenta Suomi 06: Home johtuu kosteudesta Helsingin Sanomat Kunnon sisäilma petraa tuottavuutta MTV3, Huomenta Suomi 06: Hyvää sisäilman laatua kannattaa vaatia Helsingin Sanomat Ympyrätalon lääkäriaseman huoneilma puhdasta 17

18 Taulukko 2: Valtakunnallisesti laajimmin levinneet sisäilma-artikkelit. Huono sisäilma aiheuttaa miljardien Kuiva ja tunkkainen ilma vaivana eurojen menot Huono sisäilma käy kalliiksi Helteet heikentävät työntekoa Homeasunnon haltijaksi ei tarvitse joutua tiedon puutteesta Homeinen koti vie ihmiseltä terveyden, asunnon ja elämänhalun Päiväkotien ilmanvaihdossa puutteita Huonosta sisäilmasta kärsii puoli miljoona työntekijää Höyrystyvät ikkunat ovat merkki huonosta sisäilman laadusta toimistoissa Noin asunnossa radonpitoisuus ylittää enimmäisarvon Sisäilma vaikuttaa terveyteen Joka kolmas työtekijä kärsii huonosta sisäilmasta Sisäilmainfo avattu Sisäilmasta kannattaa pitää huolta Huonosta sisäilmasta eroon vain yhteistyöllä Sisäilmakampanja tuo yli sata sisäilmapistettä Kevään aikana lehdistössä käsiteltiin paljon mm. huonon sisäilman hintaa sekä toimistojen sisäilmaongelmien yleisyyttä. Kesän pääpuheenaihe oli tietenkin kuumuus, mistä aiheesta kampanja tarjosi lehdille myös juttuvinkkejä. Maaliskuussa 2002 sisäilmaosumia kertyi 283 kpl. Loppukesästä julkistetut tutkimukset hometalojen psykososiaalisista vaikutuksista ja päiväkotien ilmanvaihdon toiminnasta saivat paljon palstatilaa, kuten myös kampanjan tuottama Sisäilmaston tarkastuslista asunnon hankkijalle. Vuoden julkisuushuippu osui syyskuulle, jolloin käynnistyneet paikallisseminaarit olivat lehdistön mielenkiinnon kohteina. Syyskuussa 2002 sisäilmaosumia kertyi 308 kpl Toiminnan arviointi Lehdistöviestintä onnistui merkittävästi yli tavoitteiden. Läpi menneet viestit olivat kampanjan pääviestien ja viestintäryhmän linjausten mukaisia. Viestintä oli myös koko Suomen kattavaa. Viestinnän aktiviteeteistä parhaiten tulosta tuottivat kampanjan avauksen ja ensimmäisen paikallisseminaarin yhteydessä jaetut tiedotteet sekä suoraan toimittajille annetut juttuvinkit. Myös toimittajille suunnatut seminaarit olivat hyödyllisiä. Kampanjan järjestämiin tiedotustilaisuuksiin ei sen sijaan onnistuttu saamaan toivottua osanottoa, joskin niidenkin asiasisältö saatiin julkisuuteen tiedotteiden avulla. Päätoimijoiden asiantuntijoista koottu viestintäryhmä oli toimiva tapa ohjata viestintäkonsulttia. Ryhmässä sovittiin viestinnän teemoista ja viestintäkonsultin panostuksesta eri aktiviteetteihin. Päätoimijat toivat omat sisäilmaviestintäaktiviteettinsa tiedoksi ryhmälle, mikä auttoi välttämään päällekkäisyyksiä. Kampanjan toimijoiden lisääntynyt sisäilmaviestintä näkyi selvästi mediaosumissa, esimerkiksi Hengitysliitto kaksinkertaisti sisäilmaosumien määrän omassa seurannassaan. Kampanjan yhteisen viestinnän ja järjestöjen lisääntyneen viestinnän yhteisvaikutuksesta sisäilmaosumien määrä kasvoi 38 % vuoteen 2001 verrattuna. Vuonna 2003 on osumien määrässä palattu vuosien 2000 ja 2001 tasolle, joten kampanjan vaikutus on ollut merkittävä. Pysyvää julkisuuden määrän lisäystä ei näyttäisi syntyneen, koska vuoden 2003 puolella sisäilma-aiheinen kirjoittelu palasi vuoden

19 tasolla. Trendi kertoo, että kampanja onnistui lisäämään sisäilma-asioiden esilläoloa ja näkyvyyttä. 5. Sisäilmainfopisteet Sisäilmainfopisteet-osahankkeen toteutuksesta vastasi Hengitysliitto Heli Marja Tuomaisen johdolla. Sisäilmavuoden aikana perustetut sisäilmainfopisteet ovat palvelleet kaikkia sisäilmaasioista kiinnostuneita tahoja. Infopisteissä maksutta jaossa olevat oppaat soveltuvat kuitenkin erityisen hyvin kuluttajille, remontoijille ja omakotirakentajille. Infopisteiden hyviksi sijoituspaikoiksi ovat osoittautuneet mm. kirjastot sekä terveyskeskusten ja kunnan virastojen aulatilat. Infopisteitä löytyy myös rautakaupoista ja lääkäriasemien ja apteekkien odotustiloista. Kampanjan tavoitteena oli, että vuoden aikana perustettaisiin ainakin 100 infopistettä. Perustettuja sisäilmainfopisteitä on maaliskuun 2003 lopussa yhteensä 158. Kaiken kaikkiaan materiaalia on lähetetty 175 infopistettä varten. Luettelo avatuista infopisteistä käyntiosoitteineen löytyy -palvelusta. 5.1 Infopisteiden materiaali Infopisteistä löytyy materiaalia sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä, tunnistamisesta ja korjaamisesta. Joka kodin perusoppaaksi soveltuu erinomaisesti kampanjan tuottama opas Mistä apua sisäilma- ja homeongelmiin. Taulukko 3. Sisäilmainfopisteiden oppaat ja niiden menekki 4/2002-3/2003. Opas Oppaan julkaisija Oppaan menekki kpl Mistä apua sisäilma- ja Sisäilmavuosi homeongelmiin? kampanjan opas Allergiasaneeraus ja siivous Allergia- ja Astmaliitto ry Sisäilmaopas Allergia- ja Astmaliitto ry Terve ja puhdas koti Asumisterveysliitto Aste ry Terveellisen asunnon ABC Hengitysliitto Heli ry Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto Hengitysliitto Heli ry Toimiiko ilmanvaihto? Sisäilmayhdistys ry Sisäilmaston tarkastuslista Sisäilmayhdistys ry pientalorakentajalle Sisäilman radonpitoisuus Säteilyturvakeskus Hyvän pientalorakentamisen Ympäristöministeriö A ja O. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 Yhteensä kpl 5.2 Paikallinen yhteistyö sisäilmatoiminnassa Sisäilmavuosi 2002 kampanja kannusti samalla paikkakunnalla toimivia eri tahojen paikallisyhdistyksiä toimimaan yhdessä (esim. allergia- ja astma-, hengitys-, kiinteistö-, omakoti-, rakennustarkastus-, LVI-yhdistykset jne.). Sisäilma-asioista kiinnostuneiden ja paikallisen yhteistyön virittämisen avuksi kampanja tarjosi yhteyshenkilötoimintaa, joka toimii kampanjan kotisivujen välityksellä. Rekisteröitymällä sisäilmayhteyshenkilöksi pääsi myös tutkimaan kotisivuilla olevia materiaaleja tarkemmin. 19

20 Tätä toimintamallia tukivat myös kampanjan infopisteiden perustaminen sekä paikallisseminaarien toiminta, jotka molemmat vaativat aktiivisilta osapuolilta periaatteessa yhteydenottoa muihin paikkakunnalla toimiviin yhdistyksiin ja alan toimijoihin. Helpointa yhteistyön hiominen on ollut aloittaa yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat mm. Kuopio, Joensuu, Helsinki ja Pori. Käytännössä on käynyt kuitenkin niin, ettei paikallinen yhteistyö ole sujunut ongelmitta syystä tai toisesta. Sisäilmayhteyshenkilöiden "toisensa löytämiskanavaksi" tarkoitettu net palvelu tuotti paremman tuloksen. Tällä hetkellä rekisteröityneitä sisäilmayhteyshenkilöistä on 290. Nettipalvelun ongelma oli varsinkin alkuaikoina se, että palvelun toiminnassa oli paljon teknisiä ongelmia, eikä palveluun tahtonut päästä sisään. Monet saattoivat kokea ongelmaksi myös sen, että yhteyshenkilöksi ryhtyminen vaatii rekisteröitymisen, eikä moni "maallikkojäsen" halua nimeänsä julkisesti näkyviin nettipalveluun. Kolmantena rajoittavana tekijänä on se, ettei kaikilla toimijoilla ole käytössään nettiyhteyksiä. Sisäilma-asioiden läpivientiä paikallisella tasolla voi hidastaa myös se, että kyse on monen toimijatahon kohdalla vapaaehtoistoiminnasta, johon lisäksi liittyy myös muita teemoja ja toimintamuotoja. Muutamien paikkakuntien toimivat esimerkit antavat lupauksia toiminnan mahdollisuuksista. Hyvä esimerkki on Asumisterveysliiton ideoima ns. Heinolan malli eri tahojen yhteistyön kehittämiseksi. Myös kuntien sisäilmaryhmät hankkeen kautta on joillekin paikkakunnille syntynyt yhteistyötä, joka on ottanut mukaan myös ns. virkamiestyöryhmän täydennykseksi paikallisia vapaaehtoistyötä tekeviä yhdistyksiä. Näin tapahtui mm. Oulaisissa. Vaaditaan kuitenkin vielä lisätyötä ja innostavia esimerkkejä, jotta toiminta saadaan paremmin käyntiin Toiminnan arviointi Sisäilmainfopisteen ja paikallisverkostot-osahankkeen tavoitteet saavutettiin likimäärin suunnitellusti. Sisäilmainfopisteitä koskevan osan haasteeksi osoittautui suuri tiedon kysyntä ja oppaiden ajoittainen loppuminen. Paikallisverkostoja koskevan osan pulmana oli se, että toimijoilla ei ollut riittävästi kokemusta yhteistyöstä. Myös resurssipula oli monesti ongelma varsinkin paikallisyhdistyksissä, jotka toimivat täysin ilman palkattua työvoimaa. Paikallistasolla olisi ilmeisesti kaivattu enemmän myös ohjeistusta tai vinkkejä paikallisen yhteistyön luomiseen. Mikäli hanke olisi pystynyt osoittamaan jonkin verran rahallista avustusta paikallisten yhteistyöprojektien edistämiseen, olisi onnistumisia saattanut olla enemmän. Infopisteiden hoitajille tehdyn kyselyn perusteella voidaan todeta, että pisteiden perustaminen on koettu tarpeelliseksi ja halutaan, että toiminta jatkuu myös Sisäilmavuosi 2002 kampanjan päätyttyäkin. Infopistetoiminnan ympärille voidaan ideoida myös muuta paikallista yhteistyötä. 6. Paikallisseminaarit kiinteistöjen omistajille ja kuntien päättäjille sekä asukkaille 6.1 Seminaarien toteutus Seminaarikiertueen toteutus ja koordinointi tapahtui Suomen Kiinteistöliitossa järjestöpäällikkö Timo Tossavaisen ja alueellisten kiinteistöyhdistysten toiminnanjohtajien yhteistyönä. 20

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012 Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012 Ajankohtaista Joulukuussa 2012 mainostettiin 8,1 % vähemmän vuoden 2011 joulukuuhun verrattuna ja kumulatiivinen muutos oli 4,1 %. Ilman vuoden 2012 mediaseurannan

Lisätiedot

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet MUISTIO 1 (5) 16.12.2009 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika keskiviikko 16.12.2009 klo 12.45 16 Paikka Osanottajat Jätkänkämppä, Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio aluejohtoryhmän

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö Tausta: DI Hometalkoiden kuulumisia Katja Outinen Kosteus- ja hometalkoiden tausta Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. NHFiF Sihteeri Harri Koivusalo Kokouspöytäkirja Hallituksen kokous 4/2001 Aika: 17.10.2001 Klo 14:00-15:30 Paikka: Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Läsnä: Aija-Riitta Elo puheenjohtaja Harri Koivusalo sihteeri

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry 6.5.2014, Lahti Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN HALLITUSAMMATTILAISET AKHA ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

KIINTEISTÖALAN HALLITUSAMMATTILAISET AKHA ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 KIINTEISTÖALAN HALLITUSAMMATTILAISET AKHA ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Yhdistyksen vuoden teemana on Hyvä hallintotapa tavaksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhdistyksen hallitus toimii aktiivisesti

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 Paloturvallisuusviikko 2012 Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 SM026:00/2012 Paloturvallisuusviikko keksitään Pohjoismaisen pelastustoimesta vastaavat

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot