Työ 41B28. SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA YLEISMITTARILLA JA OSKILLOSKOOPILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ 41B28. SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA YLEISMITTARILLA JA OSKILLOSKOOPILLA"

Transkriptio

1 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/13 Työ 41B28. SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA YLEISMITTARILLA JA OSKILLOSKOOPILLA TYÖN TAVOITE Varmistetaan yleismittareiden käytön osaaminen ja tutustutaan oskilloskoopin käyttöön. SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA. YLEISMITTARI. 1. Työn tavoite 2. Teoriaa Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla laboratoriossa olevilla erityyppisillä yleismittareilla jännitteen ja virran mittauksia sekä tasa- että vaihtosähköpiireissä. DVM DVM U V Kuva 1. Tasa- ja vaihtojännitteen mittaus. Huomaa tasajännitettä mitattaessa mittarin napaisuus: Jännitteen mittaus. Mittaus suoritetaan käyttämällä yleismittaria jännitemittarina. Mittari kytketään niiden kahden pisteen välille, joiden välinen jännite halutaan mitata. Volttimittari kytketään siis mitattavan jännitteen rinnalle Kuvan 1 mukaisesti: Tasajännitelähde + V Kuva 2. Tasajännitteen mittauksen napaisuus. Virran mittaus. Mittaus suoritetaan käyttämällä yleismittaria virta- eli ampeerimittarina. Ampeerimittari kytketään aina sarjaan sen piirin kanssa, jonka läpi kulke-

2 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 2/13 vaa virtaa halutaan mitata. Virtapiiri ikäänkuin katkaistaan ja virtamittari asetetaan väliin (Kuva 3). HUOM! Aina kun mitataan virtaa, on varmistuttava parista seikasta: - Mitattavassa piirissä on aina oltava ampeerimittarin lisäksi jotain muuta kuormitusta (vastusta), kts. kuvaa. - Toiseksi ampeerimittarin mittausalueen on oltava lähes oikea. Ellei etukäteen tiedä edes likimain mitattavan virran suuruutta, on aloitettava käyttämällä suurinta mittausaluetta (3-10A) ja pienentämällä sitten tarpeen mukaan. V MITTAREISTA YLEENSÄ Kuva 3. Virtamittaus. Yleismittari on luonteeltaan joko viisarilla varustettu, osoittava analogiamittari tai numeerinen eli digitaalimittari. Analogiamittarissa muodostuu mitattavaan suureeseen verrannollinen osoittimen kiertymiskulma. Analogiamittari antaa mittaustuloksen suoraan desimaalilukuna. Eräät mittarit voidaan liittää suoraan tietokoneeseen ja tulos käsitellään binäärilukuna. Analogiamittarit. Oppilaitoksen analogiamittarit ovat toimintaperiaatteeltaan kiertokäämimittareita. Kiertokäämimittarin olennaiset osat ovat: kestomagneetti, sen aiheuttamassa magneettikentässä liikkumaan pääsevä johdinkäämi eli kiertokäämi ja vastajousi. Kestomagnetti on yleensä sijoitettu käämin ulkopuolelle, mutta myös käämin sisällä olevaa sydänmagneettia voidaan käyttää. Kuva 4. Kiertokäämimittarin periaatekuva. V Käämiin vaikuttavan vääntömomentin suunta on riippuvainen virran suunnasta ja mittari on tämän vuoksi luonteeltaan tasavirtamittari. Työssä käytettävät kiertokäämimittarit soveltuvat silti myös vaihtosähkömittauksiin, sillä niissä on sisäänrakennettu tasasuuntaustoiminta.

3 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 3/13 Mittarien rakenteesta johtuen magneettivuon tiheys on käämin koko liikkumaalueella itseisarvoltaan vakio ja kohtisuorassa käämin magneettimomenttia vastaan. Tämän seurauksena vääntömomentti on suoraan verrannollinen virtaan ja osoittimen kiertymiskulma on täten muotoa: Φ = k I, (1) missä I on sähkövirta ja k mittarille ominainen kerroin. Näin mittarin asteikko on tasajakoinen. Yleisohjeita analogiamittareille: varmista mittarin oikea käyttöasento (useimmat vaakasuorassa pöydällä) tarkista, että mittari on nollattu päätä, onko kyseessä tasa- vai vaihtosähkömittaus: merkinnät DC ja tarkoittavat tasasähköä sekä AC ja ~ vaihtosähköä tarkista erityisesti, onko tarkoitus mitata jännitettä vai virtaa sekä arvioi samalla suureen suuruusluokka. Mikäli sitä ei ole mahdollista arvioida, valitse aina riittävän suuri mittausalue (300V tai 10A). Lukemat tarkoittavat aina suurinta näyttämää varmista, mihin napoihin johtimet kytketään. Tasasähkökytkennöissä kannattaa käyttää erivärisiä johtimia katso lukema oikeasta suunnasta: viisarin ja sen peilikuvan on oltava samassa tasossa, muuten syntyy ns. parallaksivirhettä lue oikealta asteikolta ja havaitse oikea kertaluku Digitaalimittarit. Digitaalisen yleismittarin periaate lyhyesti: Tutkittavalla jännitteellä varataan ja puretaan muokkauksen jälkeen määrätty kondensaattori ja siihen kuluva aika mitataan tarkalla oskillaattoripiirillä. Kulunut aika on verrannollinen tutkittavaan jännitteeseen ja sen arvo ilmoitetaan näytöllä numeroina. C 3. Työn suoritus Kuva 5. Digitaalimittarin lohkokaavio. V Vaikka digitaalimittarilla mittaaminen on helpompaa laitteen itse osoittaessa napaisuuden ja joskus valitessa jopa sopivan mittausalueen, kannattaa silti suhtautua tietyllä vakavuudella ja kriittisyydellä sen antamiin tuloksiin.

4 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 4/13 4. Kirjallisuutta Tutustutaan valvojien antamiin kahteen erilaiseen analogiseen ja kahteen erilaiseen digitaalimittariin, ellei toisin ilmoiteta. Kaikilla neljällä mittarilla, joiden tyyppi- ym. tiedot on merkittävä muistiin, mitataan kaksi erisuurta tasajännitettä, yksi vaihtojännite ja yksi tasavirran arvo. Tulokset merkitään lopussa olevaan taulukkoon. Valmistajat ilmoittavat mittarien tarkkuudet eri tyyppisissä mittauksissa. Tiedot on taulukoitu, ja taulukko on saatavilla fysiikan laboratoriossa. Siten on mahdollista laskea virheen suuruuus eri tyyppisillä mittareilla. Erityisesti vertaa eri mittarien antamia tuloksia toisiinsa. Pohdi tulosten luotettavuutta ja eroavaisuuksien syitä. Muuta varsinaista matemaattista virhetarkastelua ei tehdä. Lisätietoja sähkömittaustekniikasta haluaville suositellaan esim. kirjoja Tapaninen, Sähkömittaustekniikka, WSOY Voipio, Sähkömittaustekniikka, Otakustantamo

5 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 5/13 Luokka: Ryhmän jäsenet Ryhmä no. Pvm: Valvojat: MITTAUSPÖYTÄKIRJA SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA. YLEISMITTARI Taulukko 1. Havaintotulokset. Mittari no Tasajännite 1 Tasajännite 2 Tarkkuus DCjänn.alueella Virheen max. arvo (tasaj.1) Vaihtojännite Tarkkuus ACjänn.alueella Virheen max. arvo Tasavirta (Muista kuormitusvastus) Tarkkuus DCvirta-alueella Virheen max. arvo Tiedot mittarista Omat päätelmät: (kääntöpuolelle)

6 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 6/13 SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA. OSKILLOSKOOPPI. 5. Teoriaa Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä tarkastellaan toistuvaa ilmiötä kuten värähtelyaaltoa. Oskilloskoopilla voidaan myös tarkkailla staattista tai hitaasti muuttuvaa jännitettä. Oskilloskoopin kuvaruudulta voidaan mitata ainoastaan jännite- tai aikaeroja. Oskilloskoopin rakenne: y-levyt elektronisuihku fluoresoiva varjostin x-levyt Kuva 6. Katodisädeputki. V Elektronit kiihdytetään suurjännitteellä ja ne poikkeutetaan x- ja y-levyjen sähkökentän avulla. Fluorisoivalla varjostimella syntyy valaistu täplä siihen kohtaan, johon elektronisuihku osuu. X- ja y-levyille johdettu jännite on verrannollinen pisteen sijaintiin varjostimella. Sopivien, sisäänrakennettujen vahvistimien avulla oskilloskooppia voidaan siten käyttää x-y-jännitemittauksiin. Tavallisemmin oskilloskoopin valopistettä poikkeutetaan x-suunnassa oskillaattorin antamalla, tietyllä nopeudella tapahtuvalla, lineaarisella jännitemuutoksella. Tällöin y-suunnassa ajan funktiona muuttuva tutkittava jännite piirtyy oskilloskoopin kuvapinnalle oikeanmuotoisena. Koejärjestely: oskilloskooppi ja sen tärkeimmät säätimet funktiogeneraattori Kuva 7. Oskilloskoopin periaatekuva. V Ns. pyyhkäisyjännitteenä käytetään lineaarisesti nousevaa ramppijännitettä, joka x- levyille johdettuna poikkeuttaa kuvapisteen kuvaruudun vasemmasta reunasta oikeaan sillä nopeudella, joka on valittu pyyhkäisynopeusvalitsimella Time/div.

7 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 7/13 Oikeaan reunaan saavuttuaan piste palaa takaisin vasempaan reunaan, mutta sammutettuna, ts. sen intensiteetti on niin pieni, ettei paluujuovaa näy. Jotta kuva piirtyisi aina samaan kohtaan kuvapinnalla, pyyhkäisyjännite täytyy tahdistaa ulkoisen jännitteen kanssa. Tämä tapahtuu ns. liipaistun pyyhkäisyn avulla. Siinä periaatteena on, että pyyhkäisyjännitteen ramppi alkaa nousta hetkellä, jolloin ulkoinen jännite saavuttaa tietyn arvon (a). Tämä arvo pystytään oskilloskoopissa säätämään sitä varten olevalla potentiometrillä Trigger. Kuva 8. Liipaistun pyyhkäisyn periaate Kun vielä synkronoidaan pyyhkäisy ulkopuolisen taajuuden kanssa, puhutaan liipaistusta tai synkronoidusta pyyhkäisystä eli tahdistuksesta (=triggering). Tällä saavutetaan sellainen tilanne, että kuva piirtyy aina samaan kohtaan kuvaruudulla, ja voidaan tarkastella hyvinkin suurtaajuisia pulsseja niiden pysyessä täysin paikoillaan kuvassa. Kun tutkittava jännite saavuttaa liipaisujännitteen arvon (a), toiminta alkaa. Aikana t 0 -t 1 kuvapiste siirtyy kuvaruudun vasemmasta reunasta oikeaan ja piirtää pätkän a-b tutkittavasta käyrästä. Kuvan uudelleen piirtämiseksi elektronisuihku palaa takaisin vasempaan reunaan. Tämä tapahtuu aikana t 1 -t 2. Silloin suihkun intensiteetti on niin pieni, ettei paluujälkeä näy kuvaruudussa. Kun tutkittava jännite saavuttaa uudelleen liipaisujännitteen arvon (a ), käyrän nousevalla osalla, alkaa kuvan piirtäminen uudestaan samaan kohtaan. Näin toistuvasti menetellen kuvaruudussa nähdään häiriötön, paikallaan pysyvä kuva. Jos halutaan nähdä kuvaruudussa vähän suurempi osa tutkittavaa jännitettä, pyyhkäisynopeutta täytyy muuttaa hitaammaksi. Time/div -kytkimessä olevat aika-arvot

8 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 8/13 kertovat, kauanko kuvapisteen kestää kulkea yhden asteikonosan välinen matka, eli kytkintä on tässä tapauksessa kierrettävä vastapäivään. Kuvan korkeutta eli amplitudia säädetään kiertokytkimellä, jonka tekstinä on Volts/div. Lukemat siinä yhteydessä kertovat, montako ulkoisen jännitteen volttia yksi asteikonosa vastaa pystysuunnassa. Liipaisukohtaa tai -jännitettä säädetään potentiometrillä, jossa teksti Trigger. Kuvan kirkkautta ja tarkkuutta säädetään potentiometreillä Intensity ja Focus. Lisäksi oskilloskoopissa on tavallisesti kytkimet, joilla valitaan moodi eli kumpi kahdesta kanavasta on näkyvissä tai joku niiden kombinaatio. Liipaisu voidaan myös valita oskilloskoopin sisältä tai ulkopuolelta tapahtuvaksi. Siniaallon kuvan piirtyminen: Kuva 9. Siniaallon kuvan syntyminen kuvaruudulle. Oskilloskooppi on laite, jolla on hyvin suuri sisäänmenoimpedanssi ja niinpä sitä ei voi rikkoa sähköisesti (ylisuuria jännitteitä lukuunottamatta). Näinollen opiskelijat voivat huoletta kokeilla oskilloskoopin säätimien vaikutusta kuvan muotoon, paikkaan ja liikkeisiin. Elektronien liikkuessa sähkökentässä niihin kohdistuu kuvassa 10 vain y-suuntainen sähköinen voima F=eE, jossa e= elektronin varauksen itseisarvo ja E kentän voimakkuuden suuruus.

9 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 9/13 y poikkeutuslevyt V Kuva 10. Elektroni sähkökentässä. Voima vaikuttaa koko levyjen pituuden ajan ja elektronit kulkevat kentässä parabelirataa. Kentän jälkeen rata jatkuu suorana. Oskilloskoopin kuvaputkessa elektroneja poikkeutetaan sekä x- että y-suunnassa. Siihen, kuinka paljon elektronisuihku poikkeaa alkuperäisestä suunnastaan, vaikuttaa elektronien nopeus ja kentän voimakkuus. Elektronien nopeus taas riippuu kiihdytysjännitteestä ja kentän voimakkuus levyjen sijainnista ja jännitteestä. Oskilloskooppia voidaan käyttää staattisten tai hitaasti muuttuvien tasa- ja vaihtojännitteiden sekä suurtaajuisten vaihtosähköilmiöiden mittaamiseen ja tarkasteluun. 6. Työn suoritus 1. Tasajännitteen mittaus: Mitataan kahden tuntemattoman tasajännitteen suuruus ensin oskilloskoopilla joko x- tai y-suunnassa ja sitten tulos tarkistetaan digitaalimittarilla. Mittaus suoritetaan mahdollisimman tarkasti säätäen oskilloskoopin herkkyys (Volts/div) juuri sopivaksi. Koejärjestely ja työn toteutus: y OSKILLOSKOOPPI time/div trig x-y ch1/x mode ch2/y volts/div x volts/div tasavirtalähde DC V Kuva 11. Tasajännitteen mittaus oskilloskoopilla Kuvassa 11 olevalla kytkennällä voidaan mitata tuntemattoman tasajännitteen suuruus. Johdetaan jännite joko vaakasuunnassa tapahtuvaa mittausta varten X - sisäänmenoon tai vastaavasti pystysuunnassa Y -sisäänmenoon. Huomaa erityisesti, että Time/div -kytkimellä on valittu x-y-vahvistinmoodi eikä yleisempi aikapyyh-

10 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 10/13 käisy ja kummassakin kanavassa on sisäänmenokytkin asennossa DC (DC= direct current= tasavirta). Tutkittava jännitealue täytyy skaalata eli saattaa sopivan suuruiseksi, jotta piste poikkeaa riittävästi kuvaruudulla, menemättä kuitenkaan sen ulkopuolelle. Tämä tapahtuu säätämällä vaaka- tai pystypoikkeutusherkkyys sopivaksi kytkimellä Volts/div. Lisäksi origo kannattaa sijoittaa johonkin muualle kuin kuvaruudun keskelle. Näin saavutetaan mittauksessa maksimitarkkuus. Kuvaruudulta voidaan sen jälkeen mitata ruudukon avulla, monenko ruudun verran tuntematon jännite poikkeuttaa kuvapistettä. Kun tämä pituus kerrotaan poikkeutusherkkyydellä Volts/div, jännite saadaan laskettua. Tasajännitteet voivat olla paristoista tai mieluummin verkkokäyttöisistä tasavirtalähteistä valittuja. Sekä oskilloskoopilla että digitaalimittarilla jännitteet pyritään mittaamaan mahdollisimman tarkkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kummassakin on valittava riittävän herkkä mittausalue ( Volts/div ). 2. Vaihtojännitteen mittaus: Kytkentä: OSKILLOSKOOPPI time/div trig 2u p x-y ch1/x mode volts/div volts/div ch2/y vaihtovirtalähde AC V Kuva 12. Vaihtojännitteen mittaus oskilloskoopilla Valitse virtalähteeksi funktiogeneraattori, jonka taajuutta voidaan muuttaa ja käytä ensin noin 50 Hz taajuutta (sama kuin verkkojännite Suomessa). Aseta sisäänmenokytkin DC-asentoon. Oskilloskoopin kuvaruudulla nähdään jana, jonka pituus on huippujännite kaksinkertaisena eli 2 u p. Kuvan 2 jännite on siinä tavallaan lyöty vaakasuorassa suunnassa kasaan. Tehollinen jännite saadaan jakamalla huippujännite luvulla 2. Mitataan määrätyn vaihtojännitteen suuruus sekä oskilloskoopin että digitaalimittarin avulla, kummallakin mahdollisimman tarkkaan ja vertaa tuloksia. Vaihda xy-moodi aikapyyhkäisyksi ja asentoon 5 ms/div. Tarkasta myös kuvasta asettamasi noin 50 Hz taajuus mittaamalla signaalin jakson pituus. Oskilloskoopin voima on signaalin muodon ja esimerkiksi vaihe-eron ilmaisijana eikä niinkään tarkan jännitteen mittaajana, missä taas yleismittari on parempi.

11 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 11/13 Säädä ensin taajuus suunnilleen arvoon 10 Hz ja taajuuteen 1 Hz. Toista tämä vaihtamalla sisäänmenokytkin DC-asennosta AC-asentoon. Mitä huomaat ja päättelet sisäänmenokytkimen asennosta? 3. Taajuuden mittaus Tutustutaan oskilloskoopin pyyhkäisytoimintaan, jolloin vaaka-akseliksi saadaan aika. Määritetään kolmen funktiogeneraattorista saatavan jännitteen taajuudet. Mitataan kuvasignaalin jaksonajan jonkin monikerran nt pituus kuvapinnalta. Saatu cmlukema muutetaan ensin ajaksi time/div- (ms/div) säätimen avulla. Taajuus saadaan ajan käänteisarvona. Muista ottaa huomioon n! Valitse jaksojen määrä n siten, että käytät kuvaputken koko leveyttä hyväksesi! Kullekin taajuudelle suoritetaan havainnot kahden pyyhkäisynopeuden (ja samalla n:n) arvolla! Havainnot ja tulokset lopussa olevaan taulukkoon! Kytkentä: nt time/div trig funktiogeneraattori volts/div ch 1/x mode ch 2/y volts/div f Kuva 13. Taajuusmittauksen kytkentä V Tarpeelliset merkinnät sisältävä työselostus jätetään asianmukaisesti täytettynä työn päättyessä valvojalle. Lomakkeessa on tilaa omille huomioille ja johtopäätöksille. Erityisesti on pyrittävä esittämään oma käsitys oskilloskoopilla suoritettavien mittausten tarkkuudesta sekä oskilloskoopin yleisistä eduista ja rajoituksista mittavälineenä.

12 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 12/13 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖSELOSTUS BIO- JA ELINTARVIKETEKNIIKKA / 201 Sähköisiä perusmittauksia. Oskilloskooppi Työryhmä (n:o ja nimet) Luokka: Valvojan merkintöjä: 1. Tasajännitteen mittaus DCV 1 DCV 2 Poikkeama (cm) Tasavirtalähteet: Herkkyys (Volts/div) Oskilloskoopilla mitattu jännite (V) Digitaalimittarilla mitattu jännite (V) DCV 1: DCV 2: Omat huomiot ja johtopäätökset: 2. Vaihtojännitteen mittaus ACV 50 Hz ACV 50 khz Janan pituus (cm) Herkkyys (Volts/div) Huippujännite (V) Tehollinen jännite (V) Digitaalimittarilla mitattu jännite (V) Omat huomiot ja johtopäätökset:

13 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 13/13 3. Taajuuden mittaus Nimellistaajuus (Hz) n nt-pituus (cm) Time/div (ms/div) Laskettu taajuus (Hz) Lopputulokset (laskettujen taajuuksien keskiarvot): f 1 = Hz f 2 = Hz f 3 = Hz V Yleismittarilla mitatut taajuudet f 1 = Hz f 2 = Hz f 3 = Hz Omat huomiot ja johtopäätökset: V Yleisiä havaintoja ja mielipiteitä oskilloskoopista mittausvälineenä:

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

S1. SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA Osa A: Yleismittarit.

S1. SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA Osa A: Yleismittarit. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/13 S1. SÄHKÖISIÄ PERUSMITTAUKSIA Osa A: Yleismittarit. 1. Työn tavoite 2. Teoriaa Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Perusmittalaitteiden käyttö mittauksissa

Perusmittalaitteiden käyttö mittauksissa Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Perusmittalaitteiden käyttö mittauksissa 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua insinöörien tarvitsemiin perusmittalaitteisiin: mikrometriruuviin, työntömittaan,

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ FYSP110/K2 OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ 1 Johdanto Työn tarkoituksena on tutustua oskilloskoopin käyttöön perusteellisemmin ja soveltaa työssä Oskilloskoopin peruskäyttö hankittuja taitoja. Ko. työn

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan analogisen ja digitaalisen yleismittarin tärkeimmät erot ja niiden suorituskyvyn rajat oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

OSKILLOSKOOPPI JA KOKOAALTOTASASUUNTAUS

OSKILLOSKOOPPI JA KOKOAALTOTASASUUNTAUS 1 OSKILLOSKOOPPI JA KOKOAALTOTASASNTAS 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä tutustut sähköisten perusmittausten tärkeimpään mittalaitteeseen - oskilloskooppiin. Opit mittaamaan oskilloskoopilla

Lisätiedot

OSKILLOSKOOPPIMITTAUKSIA

OSKILLOSKOOPPIMITTAUKSIA OSKILLOSKOOPPIMITTAUKSIA 1 OSKILLOSKOOPPI 1.1 Katodisädeputki Katodisädeputkioskilloskooppi on elektroninen mittauslaite, jonka avulla voidaan tutkia ajan suhteen muuttuvia sähköisiä ilmiöitä. Oskilloskoopin

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0 KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69 v 1.0 S&A MATINTUPA - WWW.MITTARIT.COM - 2009 1 1) 2/4mm testimittapäät (4mm mittapäät irroitettavissa) 2) Punainen mittapää, ( + / L ) kaikissa toiminnoissa 3) Musta

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.2 Termopari

2.1 Yleistä 2.2 Termopari Mittausten tekeminen 1 1 Pituuden mittaaminen 2 Lämpötilan mittaaminen 2.1 Yleistä 2.2 Termopari 3 Sähköiset mittaukset 3.1 Sähköiset komponentit 3.2 Yleismittari 4 Oskilloskooppi 4.1 Oskilloskoopin rakenne

Lisätiedot

SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ 1 Johdanto Tarkastellaan suljettua pyöreää virtasilmukkaa (virta I), jonka säde on R. Biot-Savartin laista voidaan johtaa magneettivuon tiheydelle virtasilmukan keskiakselilla,

Lisätiedot

Mittausten tekeminen. 1 Pituuden mittaaminen 1.1 Metrimitta 1.2 Työntömitta 1.3 Mikrometriruuvi. 2 Lämpötilan mittaaminen 2.1 Yleistä 2.

Mittausten tekeminen. 1 Pituuden mittaaminen 1.1 Metrimitta 1.2 Työntömitta 1.3 Mikrometriruuvi. 2 Lämpötilan mittaaminen 2.1 Yleistä 2. 1 Mittausten tekeminen 1 Pituuden mittaaminen 1.1 Metrimitta 1.2 Työntömitta 1.3 Mikrometriruuvi 2 Lämpötilan mittaaminen 2.1 Yleistä 2.2 Termopari 3 Sähköiset mittaukset 3.1 Sähköiset komponentit 3.2

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

NÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007

NÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007 NÄYÖN EÄVÄUVAUS ELERONIIAN JA IEOENIIAN PERUSEE 2007 Yleisohjeita näytöstä. Varsinaisen näytön kohteesta saat dokumentit näyttöpäivänä. Oheisena: Näytön aihearviointilomake, johon suoritat itsearvioinnin

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Katja Kuitunen 6.9.2013 PIKAOP. lyhyt kuvaus.

Katja Kuitunen 6.9.2013 PIKAOP. lyhyt kuvaus. DIGITAALINENN OSKILLOSKOOPPI PIKAOP PAS FYSIIKAN OPETUSLABORATORIOKÄYTTÖÖN 1 Johdanto Fysiikan opetuslaboratoriossa oskilloskooppitöissä on käytössä Agilent InfiniVision DSO-X 2002A oskilloskooppeja. Tämän

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p 1 1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p Valmista kuvan mukainen BNC-hauenleuka x2 -liitosjohto. Johtimien on oltava yhtä pitkät sekä mittojen mukaiset. 60 100 mm 1 000 mm Puukko ja BNC-puristustyökalu ovat

Lisätiedot

VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ

VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ MERKITSE KUVAAN VALONTAITTOMITTARIN OSAT. 1. Okulaarin säätörengas 2. Asteikkorengas 3. Käyttökatkaisin 4. Linssipitimen vapautin 5. Linssialusta 6. Linssipidin 7. Linssipöytä

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot