Espoon kaupunki Pöytäkirja Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirje koskien uskonnon harjoittamista osana koulupäivää

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirje koskien uskonnon harjoittamista osana koulupäivää Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. (09) Elina Rönkkö, puh. (09) Miia Loisa-Turunen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen merkitsee saapuneen Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirjeen tiedoksi ja antaa siihen selostusosan mukaisen vastauksen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirje - Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirje Helsingin Vapaa-ajattelijat ry (jäljempänä yhdistys) pyytää kirjeessään opetus- ja a määräämään koulut lopettamaan uskonnon harjoituttamisen osana koulupäivää. Yhdistys viittaa kouluissa järjestettäviin koululaisjumalanpalveluksiin ja seurakunnan pitämiin uskonnollisiin aamunavauksiin. Yhdistys katsoo, että käytäntö on uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta koskevien säännösten nykyisten tulkintojen vastainen, koska se pakottaa oppilaita joko toimimaan vakaumuksen vastaisesti tai paljastamaan poikkeavan vakaumuksen tai vakaumuksen puutteen. Yhdistys vetoaa muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, apulaisoikeusasiamiehen ja apulaisoikeuskanslerin uskonnon vapautta koskeviin ratkaisuihin. Yhdistys katsoo, että suvivirren laulamisen kaltaiset juhlatraditiot sekä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa tapahtuva uskonnollisiin tapoihin tutustuminen riittävät perehdyttämään oppilaat suomalaisiin kristillisperäisiin perinteisiin. Yhdistyksen mukaan varsinainen uskonnon harjoittaminen tulee jättää kotien ja seurakuntien hoidettavaksi kouluajan ulkopuolella.

2 Sivu 2 / 2 Yhdistys vaatii myös, että seurakuntien järjestämissä koulujen iltapäiväkerhoissa ei harjoiteta uskontoa. Lainsäädäntö Suomen perustuslain (731/1995) 11 :n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnonharjoittamiseen. Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hallintolain (434/2003) 6 :n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Perusopetuslain (628/1998) 2 :n mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetuslain 3 :n mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuslain 13 :ssä säädetään uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta seuraavasti: Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle osallistua mainittuun uskonnonopetukseen. Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta. Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa

3 Sivu 3 / 3 tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät. Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, minkä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös sellaiseen perusopetuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan. Edellä mainittu perusopetuslain 13 uudistettiin voimaan tullutta nykyistä uskonnonvapauslakia (453/2003) säädettäessä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi uskonnonvapauslakia ja siihen liittyviä lakeja koskevassa mietinnössään (PeVM 10/2002), että opetuksessa ja kasvatuksessa tulisi yleisesti kunnioittaa yksilön vakaumusta, lapsen oikeuksia ja huoltajan oikeutta vastata lapsen kehityksestä. Negatiivinen uskonnonvapaus koskee myös uskonnon harjoittamista. Ketään ei perustuslain 11 :n 2 momentin nimenomaisen säännöksen mukaan voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Säännöksen tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta. Valiokunnan kannan mukaan tiedollisen aineksen ohella oman uskonnon opetusta on esimerkiksi rukous, virsi ja tutustuminen uskonnollisiin toimituksiin. Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan mukaan jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Ihmisoikeussopimuksen 1 lisäpöytäkirjan 2 artiklan mukaan hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien

4 Sivu 4 / 4 uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus. Opetussuunnitelman perusteet ja Opetushallituksen muistio Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuriidentiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Opetushallitus on lähettänyt opetuksen järjestäjille tiedotteen 19/2006, joka koskee perusopetuslain muutoksen vaikutuksia uskonnon ja elämänkatsomuksen opetukseen sekä koulun toimintaan. Tiedotteen liitteenä olevan muistion 5. luvussa (Koulun uskonnolliset tilaisuudet) todetaan, että koulu voi edelleen järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Tällaiset tilaisuudet katsotaan uskonnon harjoittamiseksi, minkä vuoksi oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan ko tilaisuuksiin. Opetushallituksen muistion mukaan oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen. Ilmoituksen voi tehdä kertaluontoisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tapauskohtaisesti. Ilmoituksen jälkeen koulu huolehtii siitä, että oppilas ei osallistu kyseisiin tilaisuuksiin ja oppilaalle tulee järjestää tilaisuuden ajaksi muuta toimintaa. Opetushallituksen muistiossa todetaan lisäksi, että perustuslain 11 :n tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta. Sen tarkoituksena on ensisijassa suojata henkilö omantuntonsa vastaiselta uskonnon harjoittamiselta. Huoltajan ilmoituksesta oppilas vapautetaan omantunnon syistä uskonnon harjoittamisesta. Koulutyön sujuvuuden kannalta ilmoitus on hyvä tehdä mahdollisimman ajoissa etukäteen, esimerkiksi lukukauden alussa. Opetuksen järjestäjällä ja koululla on velvollisuus tiedottaa huoltajille koulun toiminnasta. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma

5 Sivu 5 / 5 Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Koulu voi ottaa opetuksen toteuttamisessa huomioon Espoon ja erityisesti oman lähiympäristönsä tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. Opetussuunnitelman mukaan yhteistyö kaupungin kulttuuri-, ympäristö- ja vapaa-ajan palveluiden, kirjastojen, taide- ja tiedeyhteisöjen, tutkimuslaitosten, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolistaa koulujen toimintakulttuuria ja avartaa oppimisympäristöjen käsitettä aina alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin saakka. Yhteistyöhankkeet sekä kaupungin omien toimijoiden kanssa että kansainvälisissä puitteissa rikastuttavat opiskelua. Espoon strategia Espoo-tarina on Espoon uusi strategia vuosille Espoon arvot ja toimintaperiaatteet ovat: 1. Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. 2. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. 3. Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Kanteluratkaisuja Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan ottanut kantaa niin sanottujen käräjähartaustilaisuuksien järjestämiseen. Kyse oli oikeustalossa virka-aikaan järjestettävistä avajaistilaisuuksista, joihin oli kutsuttu käräjäoikeuden henkilökunnan lisäksi lautamiehiä, asianajajia, oikeusavustajia ja syyttäjiä. Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että oikeuslaitoksessa järjestettävät, tuomioistuimen itsensä järjestämät ja koolle kutsumat uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan neutraalisuuden ja puolueettomuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Lisäksi apulaisoikeusasiamies totesi, että tilaisuudet tulee järjestää siten, ettei kukaan joudu vastoin tahtoaan osallistumaan uskonnon harjoittamiseen.

6 Sivu 6 / 6 Apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan todennut, että suvivirren laulaminen koulun kevätjuhlassa on vahvasti suomalaiseen traditioon vakiintunut ja perinteinen osa koulujen kevätjuhlaa. Sitä ei voi pitää sisällöllisesti korostuneen uskonnollisena eikä se siten tee koulun päättäjäistilaisuudesta luonteeltaan uskonnollista tilaisuutta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut ratkaisun kanteluun, joka koski Espoon kaupungin sivistystoimen ja Espoon evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän vuonna 2011 tekemää yhteistyösopimusta. Yhteistyösopimusta koskevassa kantelussa oli osin samoja väitteitä kuin yhdistyksen nyt kysymyksessä olevassa kirjeessä. Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut kantaa väitteisiin ja katsonut, ettei Espoon kaupungin sivistystoimi ole toiminut lainvastaisesti sopiessaan yhteistyöstä evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien kanssa. Aluehallintoviraston ratkaisun mukaan asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että sopimusta toteutettaessa olisi loukattu oppilaan vakaumusta tai oikeutta olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen tai rikottu perusopetuksen tunnustuksettomuuden periaatetta. Käytäntö Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Espoon suomenkielisen opetuksen oppilaista yli 76 % kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Espoossa uusien oppilaiden huoltajilta kysytään, osallistuuko lapsi uskonnollisiin tilaisuuksiin. Noin kaksi kolmasosaa uskontokuntiin kuulumattomista osallistuu huoltajansa ilmoituksen mukaisesti kaikkiin tilaisuuksiin ja vain alle joka kymmenes ei osallistu mihinkään uskonnolliseen tilaisuuteen. Espoossa huoltajille annetaan jo kouluun ilmoittautumisen yhteydessä tietoa uskonnollisista tilaisuuksista Tietoa koulutulokkaasta -lomakkeella. Espoossa on käytössä erillinen ilmoituslomake osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin. Lomakkeella huoltajat ilmoittavat, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tarvittaessa huoltaja voi muuttaa ilmoitustaan. Uskonnollisista tilaisuuksista tiedotetaan koulun käytäntöjen mukaisesti huoltajille samoin kuin muustakin koulun toiminnasta. Jos oppilas ei osallistu uskonnolliseen tilaisuuteen, koulu järjestää korvaavaa toimintaa. Huoltajan ei tarvitse perustella, miksi lapsi ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin. Näin ollen vakaumusta ei tarvitse ilmoituksessa mainita. Siten myös luterilaiset huoltajat voivat valita, että lapsi ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat lähinnä koulujumalanpalvelukset ja uskonnolliset päivänavaukset. Koulut päättävät itse koulujumalanpalvelusten ja päivänavausten järjestämisestä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on antanut ohjeita koulukirkkoja korvaavan toiminnan kehittämiseksi ja pyrkinyt levittämään myös hyviä käytäntöjä, joita joillain kouluilla on. Samoin kouluja rohkaistaan ottamaan huomioon myös muita uskontoja ja niiden juhlaperinteitä.

7 Sivu 7 / 7 Iltapäivätoiminnassa noudatetaan perusopetuslain 8 a lukua ja Opetushallituksen vahvistamia perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita. Espoossa iltapäivätoimintaa toteuttavat monet tahot mukaan lukien seurakunta. Seurakunnan järjestämää toimintaa tarjotaan tällä hetkellä kolmessa yksikössä, kaiken kaikkiaan iltapäivätoimintaa järjestetään Espoossa lukuvuonna yhteensä 78 yksikössä. Seurakunnan järjestämän iltapäivätoiminnan rinnalla on aina perheiden valittavana myös toinen vaihtoehtoinen palveluntarjoaja. Perheet tietävät hakiessaan iltapäivätoimintapaikkaa, mihin ovat hakemassa, ja kuka kaupungin yhteistyökumppaneista toiminnan järjestää. Hakemuksessa voi esittää kaksi toivetta iltapäivätoimintapaikaksi. Johtopäätökset Lainsäädäntö tai viranomaisratkaisut eivät estä uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä osana koulun toimintaa. Tilaisuudet tulee järjestää siten, ettei oppilas joudu osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamisen. Siksi on tärkeää, että huoltajille tiedotetaan tilaisuuksista ja että heillä on mahdollisuus päättää lapsensa osallistumisesta niihin. Opetussuunnitelman perusteet, kaupunkitason opetussuunnitelma ja kaupungin strategia korostavat muun muassa kumppanuutta ja suvaitsevaisuutta. Suomenkielinen opetus toimii yhteistyössä eri tahojen kanssa, mikä monipuolistaa koulujen toimintakulttuuria. Aluehallintovirasto on antamassaan ratkaisussa todennut, että Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta uskonnollisten tilaisuuksien osalta ei ole lainvastainen. Edellä olevin perustein uskonnollisten tilaisuuksien kieltämiselle ei ole perustetta. Tiedoksi - Helsingin Vapaa-ajattelijat ry

8 Sivu 8 / 8