MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
|
|
- Pirjo Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2004 MEK E:
2 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL Helsinki Puh Fax Tuomas Santasalo Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh Fax santasalo@tuomassantasalo.fi ISBN ISSN
3 Matkailukohteiden kävijämäärät SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2004 Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus 5 Statistical information on visitors, basis of calculation and reliability Matkailukohteiden luokitus 7 Tourist attraction classification Kävijämäärien kehitys 10 Trend in number of visitors Kävijämäärien kuukausivaihtelut 12 Monthly variation in number of visitors Ulkomaiset kävijät 29 Foreign visitors Kävijämäärät alueellisesti 33 Number of visitors by region Suhdannenäkymät vuodelle Outlook for visitors in 2005 SUURIMPIEN MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT RUOTSISSA, RANSKASSA, HOLLANNISSA JA ITÄVALLASSA 45 NUMBER OF VISITORS TO THE BIGGEST TOURIST ATTRACTIONS IN SWEDEN, FRANCE, THE NETHERLANDS AND AUSTRIA
4 2 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 TAULUKOIDEN KOODIEN SELITYKSET 53 KEY TO SYMBOLS Taulu 8 Matkailukohteiden kävijämäärät kohderyhmittäin Table 8 Number of visitors to tourist attractions, Taulu 9 Matkailukohteiden kävijämäärät maakunnittain Table 9 Number of visitors to tourist attractions by region, Taulu 10a Maksulliset matkailukohteet, joiden kävijämäärä yli henkeä Table 10a Tourist attractions charging anentrance fee with over visitors, b Maksuttomat matkailukohteet, joiden kävijämäärä yli henkeä b Tourist attractions with free entry with over visitors, 2004 Taulu 11 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja kohderyhmittäin Table 11 Visitors to tourist attractions per month, 2004 Taulu 12 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain Table 12 Visitors to tourist attractions by region per month, 2004 Taulu 13 Matkailukohdehakemisto 95 Table 13 Index of attractions
5 Matkailukohteiden kävijämäärät NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, 2004 Since 1985, the Finnish Tourist Board has published a report on the number of visitors to Finnish tourist attractions. Most of the attractions in the report are either open all year round or only in the summer. The report also contains information on the numbers of skiers visiting the 14 largest ski resorts in Finland. In addition to round-the-year tourist attractions, the trend in the number of visitors to festivals, cultural events and housing fairs, which are important for tourism, is also dealt with. The trend in visitor numbers for all tourist attractions in the database over the years is examined in the report. The tourist attractions are classified in the data by type and region. Information about visitor numbers for 2004 was received from 90 per cent of the 472 tourist attractions in the database. Some of the attractions that did not reply were closed last year and others had shut down. Information is obtained directly from the attractions, so the reliability of the data depends on the calculation methods used by each attraction. Tourist numbers are not, therefore, entirely comparable, but comparability between attraction types is good. The methods used for calculating the number of visitors to an attraction are shown in tables 9-11, which are attached. In 2004, the tourist attractions in the report were visited by 35.6 million visitors. Specialized shops had the most visitors per year. These attractions are, however, different from others and, therefore, not entirely comparable. The most popular of the actual tourist attractions are spas and leisure centres, which had a total of 3.5 million visitors in Amusement parks were visited by 2.3 million people last year, while festivals and cultural events drew 2 million visitors. The churches included in the report had 1.7 million tourists. The most popular individual tourist attractions in Finland in 2004, excluding the roadside tourist service centres, were Linnanmäki Amusement Park, Suomenlinna Sea Fortress, Särkänniemi Adventure Park, Korkeasaari Zoo and Temppeliaukio Church, each one with more than 0.5 million visitors. In 2004, 45% of the tourist attractions lost visitors. A growth in visitors was achieved by 54% of the attractions. Concentrations of visitor numbers at tourist attractions were checked throughout the whole of Finland. The attractions that were busiest in terms of visitor numbers were concentrated in the area formed by Helsinki, Vaasa and Turku in southwest and southern Finland. There was a similar concentration in Lapland from western Lapland to Kuusamo. In eastern Finland there was a more modest concentration of tourist attractions between Mikkeli, Kuopio, Kajaani and Joensuu. In the summertime, visitor numbers to tourist attractions are weighted quite clearly in favour of southern and southwest Finland. Northern Finland is better at collecting visitors during the wintertime. The predicted increase in 2005 for tourist attractions is on average 4.3%. 20% of the attractions forecast that the number of visitors will remain at the same level as in The biggest growth is expected by special exhibitions and Casino, which has moved to new premises in Helsinki and expanded its operations at the same time.
6 4 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Most of the visitors to tourist attractions are from Finland. In total, about 3.2 million foreign tourists visited the places included in the report in 2004, which is about 9% of all the visitors to attractions. Churches have the largest numbers of foreign visitors, with about 42% of all visitors coming from abroad. Castles and fortifications are also of interest to foreigners. Attractions that interest foreigners are situated in the Helsinki, Tampere and Turku districts and in Lapland. Elsewhere, the impact of Finnish visitors is greater. Swedes make up the largest group of foreign visitors, Germans the second-largest and Russians the third-largest. The report compared the biggest tourist attractions in Finland, Sweden, France, The Netherlands and Austria. The level of visitor numbers to the most popular tourist attractions in these countries seem to be very much the same in relation to the population. About one fifth of the population visits tourist attractions annually.
7 Matkailukohteiden kävijämäärät MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2004 NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2004 Matkailun edistämiskeskuksen matkailukohteiden kävijämääräselvitystä on julkaistu vuodesta 1985 lähtien. Kävijämääräselvitykseen otetaan vuosittain mukaan uusia kohteita tai kohderyhmiä. Vuosittain myös osa vanhoista kohteista jätetään kävijämäärätietojen puuttumisen tai toiminnan lopettamisen vuoksi selvityksestä pois. Tässä selvityksessä on mukana 472 matkailukohdetta. Kohteille lähetettiin kysely vuoden 2004 kävijämääristä ja pyydettiin samalla tarkistamaan ja täydentämään edellisvuosien tietoja. Tilastossa mukana olevista matkailukohteista pääosa on ympärivuotisia tai kesäkauden kohteita. Tämän lisäksi tilastossa on talvimatkailukohteina Suomen 14 suurinta hiihtokeskusta, joiden kävijämäärätiedot koskevat hiihtohissilippujen myyntiä. Varsinaisten matkailukohteiden lisäksi mukana ovat valtakunnallisesti merkittävät festivaali- ja kulttuuritapahtumat. Tänä vuonna selvitykseen kysyttiin mukaan yhteensä 27 uutta kohdetta. Mukaan tutkimukseen uusina kohteina saatiin yhteensä 12 kohdetta, joista kolme on festivaalit ja kulttuuritapahtumat -ryhmään kuuluvia tapahtumia. Kävijämääriltään merkittävimpiä uusia mukaan tulleita matkailukohteita ovat mm. Wiurilan kartano Halikossa, Työväen keskusmuseo Tampereella sekä Kierikkikeskus Yli-Iissä. Museoiden kohdeluokka täydentyi yhteensä kuudella kohteella. Merkittäviä, selvityksen ulkopuolelle jääviä kohteita ovat Unescon maailmanperintökohteista Sammallahdenmäki, Petäjäveden puukirkko ja Vanhan Rauman keskusta, joista ei ole saatu kävijämäärätietoja. Selvityksessä mukana olevista matkailukohteista valtaosa vastaa kävijämääräkyselyyn. Hiihtokohteiden kävijämäärätiedot saadaan keskitetysti Suomen hiihtokeskusyhdistyksestä. Festivaaleista ja kulttuuritapahtumista pääosa vastaa itse kävijämääräkyselyyn, mutta osa kävijämäärätiedoista saadaan Finland Festivals -järjestöltä. Tänä vuonna kävijämäärätiedot saatiin 426 matkailukohteesta eli 90 % selvityksessä mukana olevista kohteista. Osa kohteista, joista vuoden 2004 kävijämäärätietoja ei saatu, oli vuonna 2004 kiinni tai lopettanut toimintansa. Liitteessä olevassa matkailukohdehakemistossa on yhteystiedot kaikista selvityksessä mukana olevista kohteista. Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus Statistical information on visitors, basis of calculation and reliability Selvityksessä käsitellään kävijämäärätietoja vuosilta Liitetauluissa 8-9 ovat kävijämäärätiedot tarkasteluvuosilta. Tiedot puuttuvat niiden kohteiden kohdalta, jotka eivät ole vastanneet tai ovat olleet koko vuoden kiinni. Kävijämäärät ilmoitetaan edellisvuosien tapaan sekä kohdeluokittain että maakunnittain. Kävijämäärätiedot ovat kohteiden itse ilmoittamia ja ne eivät ole kaikilta osin vertailtavissa. Kohdeluokittaiset kävijämäärätiedot ovat yleensä keskenään vertailukelpoisia, koska samantyyppisissä kohteissa käytetään pääosin samoja laskentamenetelmiä. Kävijämäärätietojen luotettavuuteen vaikuttaa käytetty laskentamenetelmä. Osa kohteista saa tarkan kävijämäärän pääsylipputietojen tai laskureiden avulla, osa määrittelee kävijämäärätietonsa henkilökunnan arvion perusteella. Kohteiden kävijämäärälaskentaa vaikeuttavat mm. ilmaiskävijät sekä eri kohteiden yhteisliput. Yhteislippujen käyttö monipisteisissä matkailukohteissa vaikeuttaa kokonaiskävijöiden
8 6 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 arvioimista. Särkänniemen Elämyspuistossa kesäkaudella lasketaan kaikki alueella vierailevat Elämyspuiston asiakkaiksi. Lisäksi asiakkaiden käydessä Akvaariossa, Planetaariossa, Delfinaariossa, Lasten eläintarhassa, Näsineulassa tai Sara Hildenin taidemuseossa, heidät kirjataan kävijöiksi myös näissä kohteissa. Elämyspuistossa käy kesäkaudella matkailijaa ja talvikaudella näissä erilliskohteissa matkailijaa. Elämyspuiston kävijämäärät tilastossa on kuitenkin ilmoitettu vain kesäkauden kävijöiden mukaan. Kylpylöiden kävijämäärät ovat allasosaston käyttäjiä. Joissakin kylpylöissä kävijämäärälaskentaa vaikeuttaa hotelliasiakkaiden vapaa allasosaston käyttö. Näiden osalta allasosaston kävijämääriä on usein jouduttu arvioimaan. Hiihtokeskusten kävijämäärät on laskettu myytyjen hiihtohissilippujen määristä eli kävijämäärät koskevat laskettelijoita. Taulukoissa 8-10 on lyhenteellä ilmoitettu, mitä laskentatapaa kussakin kohteessa on käytetty. Kävijämäärälaskenta perustuu noin 35 %:ssa kohteista puhtaaseen pääsylippujen myyntiin. Saman verran käyttää laskentamenetelmänä pääsylippujen myyntiä ja tätä tukevia muita menetelmiä. Esimerkiksi ilmaiskävijät saatetaan kirjata erikseen. Vajaassa 20 %:ssa kohteista on käytössä joko yksistään tai muiden menetelmien yhdistelmänä kassatapahtumiin perustuva laskenta. Kassatapahtuman muodostaa tavallisesti oheistuotteiden myynti (esimerkiksi kahvila- tai huoltamomyynti), mutta joillakin kohteilla kassatapahtumaksi kirjautuu myös pääsylippujen myynti. Optisia henkilölaskureita on käytössä noin 16 % kohteista. Seitsemällä prosentilla kohteista kävijämäärien seuranta on ainoastaan tukkimiehen kirjanpidon varassa. Noin 10 %:lla kohteista kävijämääräseuranta perustuu ainakin osittain henkilökunnan arvioon. Matkailukohteita on pyydetty antamaan arvio kävijämäärätietojensa luotettavuudesta. Tämä laskentatarkkuus on ilmoitettu laskentatavan ohella tauluissa Selvityksessä mukana olevista kohteista 77 % ilmoittaa kävijämäärätietonsa luotettavuuden hyväksi, jolloin kohteen ilmoittama kävijämäärä poikkeaa alle viisi prosenttia todellisesta kävijämäärästä. Kohtuullisena (ero todellisiin kävijämääriin 5-10 %) antamaansa laskentatarkkuutta pitää neljännes kohteista ja tyydyttävänä (ero %) noin kuusi prosenttia kohteista. Tätä huonommaksi kävijämääriensä luotettavuuden arvioi ainoastaan kolme kohdetta. Noin kolmessa prosentissa kohteista joko ei ole tietoa kävijämäärien luotettavuudesta tai kysymykseen ei ole vastattu. Pääsylippujen myyntiin ja optisiin laskureihin perustuvia kävijämääriä voidaan yleensä pitää luotettavina. Kassatapahtumiin perustuvat kävijämääräarvioinnit sen sijaan saattavat heittää hyvinkin paljon. Kassatapahtumiin perustuvan laskennan luotettavuus riippuu pitkälti siitä, miten kassatapahtumat on muutettu kävijämääriksi. Tienvarsikohteet poikkeavat luonteeltaan muista kohdetyypeistä. Tienvarsikohteet (lukuun ottamatta viinitiloja) ovat lähinnä automatkailijoiden levähdyspaikkoja. Kohteissa ei ole pääsymaksua ja kävijämäärät niissä nousevat suuriksi. Kävijämäärien laskenta näissä kohteissa perustuu useimmiten kassatapahtumiin. Tienvarsikohteisiin on luokiteltu myös vierasvenesatamat ja niiden kävijämäärät on ilmoitettu venekuntina eli varsinaisia henkilökävijöitä kohteissa on todellisuudessa ilmoitettua enemmän. Muutama matkailukohde ei halua kävijämäärätietojaan julkisuuteen. Näiden kohteiden tietoja on käytetty ainoastaan yhteenvetoja laskettaessa ja karttoja laadittaessa. Liitteissä eijulkiset kohteet on sijoitettu taulukoiden loppuun ja niiden kävijämäärä-, laskentatarkkuussekä laskentatapatiedot on peitetty.
9 Matkailukohteiden kävijämäärät Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Matkailukohteiden luokituksella mahdollistetaan toiminnoiltaan samantyyppisten kohteiden kävijämäärätietojen vertailu. Kohteet on luokiteltu yhdeksään pääryhmään, jotka jakautuvat edelleen alaryhmiin. Viime vuonna selvitykseen otettiin mukaan uutena alaryhmänä elokuvakeskukset, jotka sijoitettiin luonteensa vuoksi vapaa-aikakeskusten ja suurtapahtumien ryhmään. Tienvarsikohteiden erikoismyymälät sisältävät myös matkailullisesti merkittäviä kauppakeskuksia tai -keskittymiä, kuten esimerkiksi kyläkauppa Veljekset Keskinen Tuurissa sekä kauppakeskus Paletti Kyyjärvellä. Luokka Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Class 1 PERHE- JA HARRASTUSKOHTEET FAMILY AND RECREATIONAL ATTRAC- TIONS 11 Huvipuistot Amusement parks 12 Puuhamaat Theme parks 13 Harrastuskohteet Recreational attractions 15 Hiihtokeskukset Ski resorts 2 ELÄINKOHTEET ANIMAL PARKS 21 Eläintarhat Zoos 22 Muut eläinkohteet Other animal parks 3 VAPAA-AIKAKESKUKSET JA LEISURE CENTRES AND EVENTS SUURTAPAHTUMAT 31 Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 32 Pelikasinot Casinos 33 Festivaalit ja kulttuuritapahtumat Festivals and cultural events 34 Asuntomessut Housing fairs 35 Elokuvakeskukset Cinema complexes 4 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET SCIENTIFIC AND EDUCATIONAL ATTRACTIONS 41 Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions 42 Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres 5 TIENVARSIKOHTEET JA ROADSIDE TOURIST SERVICE CENTRES MYYMÄLÄT AND SHOPS 51 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres
10 8 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät Erikoismyymälät Specialized shops 53 Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres 54 Viinitilat Vineyards 55 Vierasvenesatamat Harbours for visiting boats 6 NÄYTTELYKOHTEET EXHIBITIONS 61 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 62 Taidenäyttelyt ja -keskukset Art exhibitions and centres 63 Automuseot Car museums 64 Laivat Ships 7 RAKENNUKSET BUILDINGS 71 Näkötornit Lookout towers 73 Kartanot Mansions 79 Muut rakennukset Other buildings 8 MUSEOT MUSEUMS 81 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 82 Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums 83 Ulkomuseot Open-air museums 84 Erikoismuseot Specialized museums 85 Taidemuseot Art museums 9 LUOSTARIT JA KIRKOT MONASTERIES, CONVENTS AND CHURCHES 91 Luostarit Monasteries and convents 92 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions Kävijämäärätilaston matkailukohteiden alueellista sijoittumista on tarkasteltu seuraavan sivun kartalla. Matkailukohteet jakautuvat eri puolelle Suomea, mutta selviä keskittymiä on suurten kaupunkien kohdalla. Kuva 1 Matkailukohteet vuonna 2004 Figure 1 Tourist attractions, 2004
11 Matkailukohteiden kävijämäärät
12 10 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kävijämäärien kehitys Trend in number of visitors Kävijämääräselvityksessä mukana olevissa kohteissa vieraili vuonna 2004 yhteensä 35,6 miljoonaa matkailijaa. Eniten kävijöitä vierailee erikoismyymälöissä. Näiden kohteiden kävijöistä osa ei kuitenkaan ole varsinaisia matkailijoita vaan kauppojen kanta-asiakkaita, joten kävijämäärät eivät ole muiden kohteiden kanssa vertailukelpoisia. Varsinaisista matkailukohteista suurin alaryhmä ovat kylpylät ja vapaa-aikakeskukset, joilla oli yhteensä 3,5 miljoonaa kävijää. Alaryhmään kuuluu muutama kaupungin kylpylätyyppinen uimahalli, joten osa kävijöistä on kaupungin asukkaita. Huvipuistoissa kävi viime vuonna yhteensä 2,3 miljoonaa kävijää, festivaalien ja kulttuuritapahtumien kerätessä yhteensä 2 miljoonaa kävijää. Selvityksessä mukana olevissa kirkoissa vieraili vuonna 2004 yhteensä 1,7 miljoonaa kävijää. Selvityksessä mukana olevat kirkot ovat matkailullisesti merkittävimpiä kirkkoja Suomessa. Listalta kuitenkin puuttuu monia merkittäviä kirkkokohteita, joiden kävijätietoja ei seurata tai lasketa. Taulu 1 Matkailukohteiden kävijämäärät vuonna 2004 Table 1 Number of visitors to tourist attractions in 2004 Kohteiden lkm Kävijät Kävijät Number of attractions yhteensä per kohde Yhteensä Vastanneet Visitors Visitors per Total Answered in total attraction 11 Huvipuistot Amusement parks Puuhamaat Theme parks Harrastuskohteet Recreational attractions Hiihtokeskukset Ski resorts Eläintarhat Zoos Muut eläinkohteet Other animal parks Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres Pelikasinot Casinos Festivaalit ja kulttuuritapahtumat Festivals and cultural events Asuntomessut Housing fairs Elokuvakeskukset Cinema complexes Tiede- ja opetuskohteet Science and educational attractions Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres Erikoismyymälät Specialized shops Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres Viinitilat Vineyards Vierasvenesatamat Harbours for visiting boats Erikoisnäyttelyt Special exhibitions Taidenäyttelyt ja -keskukset Art exhibitions and centres Automuseot Car museums Laivat Ships Näkötornit Lookout towers Kartanot Mansions Muut rakennukset Other buildings Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums Ulkomuseot Open-air museums Erikoismuseot Specialized museums Taidemuseot Art museums Luostarit Monastries and convents Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions KAIKKI KOHTEET ALL ATTRACTIONS
13 Matkailukohteiden kävijämäärät Keskimäärin matkailukohteissa vierailee vuosittain noin matkailijaa. Tienvarsien matkailukohteet eli opastuskeskukset, erikoismyymälät ja muut matkailukohteet ovat keskimäärin suurimpia matkailukohteita Suomessa. Varsinaisista matkailukohteista suurimpia ovat huvipuistot, joissa vieraili vuonna 2004 keskimäärin yli puoli miljoonaa kävijää. Muita keskimääräistä suurempia matkailukohteita ovat mm. eläintarhat, kirkot ja kasino, joissa kaikissa kävi viime vuonna keskimäärin yli matkailijaa. Elokuvakeskuksista mukana tänäkin vuonna on vain suurin, jossa kävijöitä oli vajaa 1,5 miljoonaa. Suurimmat yksittäiset varsinaiset matkailukohteet Suomessa olivat vuonna 2004 Linnanmäen huvipuisto, Särkänniemen elämyspuisto, Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko ja Korkeasaaren eläintarha, joissa kaikissa kävi yli puoli miljoonaa vierailijaa. Uusista matkailukohteista suurimmat olivat tapahtumakohteet mukaan lukien Tammerfest kävijällään sekä Wiurilan kartano kävijällään. Heinolan asuntomessuilla vieraili yli kävijää. Keskimääräisiltä kävijämääriltään pienimpiä matkailukohteita ovat vierasvenesatamat, automuseot ja taidenäyttelyt, joissa kaikissa oli keskimäärin alle kävijää. Alle kävijämäärän kohteita ovat ulkomuseot, kartanot sekä viinitilat. Matkailukohteiden vuoden 2004 kävijämääriä verrattiin edellisvuoden vastaaviin. Keskimäärin kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta noin neljä prosenttia, joka on noin 3400 uutta matkailijaa kohdetta kohden. Kaiken kaikkiaan kävijämäärät kasvoivat yli 1,1 miljoonalla kävijällä. Kehitys oli viime vuonna varsin hajanaista. Vertailluista kohteista 54 %:lla kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta, kahdella prosentilla pysyivät edellisvuoden tasolla ja 45 % kävijämäärät laskivat. Vuonna 2004 keskimääräisesti eniten kävijämääriään kasvattivat uusiin tiloihin muuttanut sekä konseptiaan monipuolistanut kasino (+26 %), ulkomuseot (+17 %) ja kulttuurihistorialliset museot (+16%). Useat kohderyhmät menettivät kävijämääriään vuonna Suurinta pudotus oli viinitiloilla, laivoilla ja automuseoilla sekä harrastuskohteilla ja puuhamailla. Taidemuseoilla ja -näyttelyillä kävijämääräheilahtelut ovat yleensä varsin suuria riippuen yleisön kiinnostuksesta kyseisen vuoden näyttelyitä kohtaan. Yksittäisien kohteiden kävijämäärämuutoksia tarkasteltaessa suhteellisesti eniten kävijämäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna muutamissa pienissä kohteissa, kuten Walter Runebergin veistoskokoelmassa ja Kouvolan pienoisrautatiemuseossa. Merkittävin kävijämäärän lisäys oli kuitenkin Linnanmäen huvipuistolla, joka kasvatti kävijämääräänsä 21 % eli yli kävijällä. Lisäys on suurempi kuin Tykkimäen huvipuiston koko kävijämäärä. Suurista kohteista myös Ateneumin taidemuseon kävijämäärät kasvoivat 85 % eli kävijällä. Kävijämäärän kasvun takana oli onnistunut näyttely. Uuteen toimipaikkaan siirtynyt Grand Casino Helsinki kasvatti kävijämääräänsä 26 % eli kävijällä. Muutamat kohteet ilmoittivat nimenmuutoksestaan. Emil Wikströmin museo/kari-paviljonki on uudelta nimeltään Visavuoren museo, Casino Ray Grand Casino Helsinki, Järviluonnonkeskus Oskari-Linnansaaren luontokeskus sekä Tennispalatsi Tennispalatsi Finnkino.
14 12 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuva 2 Kävijämäärien kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2004 Figure 2 Change in number of visitors from 2003 to 2004 Pelikasinot, Casinos Ulkomuseot, Open-air museums Kulttuurihistorialliset museot, Cultural history museums Eläintarhat, Zoos Tienvarsien matkailukohteet, Roadside tourist service centres Erikoismuseot, Specialized museums Huvipuistot, Amusement parks Kansallispuistot ja luontokeskukset, National parks and nature centres Hiihtokeskukset, Ski resorts Muut rakennukset, Other buildings Tiede- ja opetuskohteet, Science and educational attractions Näkötornit, Lookout towers Taidemuseot, Art museums Asuntomessut, Housing fairs Erikoismyymälät, Specialized shops Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres Harrastuskohteet, Recreational attractions Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Luostarit, Monastries and convents Festivaalit ja kulttuuritapahtumat, Festivals and cultural events Elokuvakeskukset, Cinema complexes Kirkot ja muut kirkolliset kohteet, Churches and other religious attractions Muut eläinkohteet, Other animal parks Kartanot, Mansions Vierasvenesatamat, Harbours for visiting boats Puuhamaat, Theme parks Taidenäyttelyt ja -keskukset, Art exhibitions and centres Automuseot, Car museums Laivat, Ships Viinitilat, Vineyards -32 % -37 % -10 % -13 % -14 % -15 % -19 % -1 % -2 % -5 % 17 % 16 % 12 % 11 % 10 % 10 % 9 % 9 % 8 % 6 % 6 % 5 % 3 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 26 % -50 % -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kävijämäärien kuukausivaihtelut Monthly variation in number of visitors Matkailukohteiden kävijämäärät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain. Vilkkain sesonki painottuu kesään ja tällöin erityisesti heinäkuuhun. Selvityksessä mukana olevissa kohteissa noin 51 % vierailijoista käy kesäkauden eli touko-elokuun aikana. Heinäkuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijöistä on noin 20 %. Eläin- ja näyttelykohteiden kävijämäärät painottuvat kaikkein selvimmin kesäkauteen. Toukoelokuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijöistä on eläinkohteissa 81 % ja näyttelykohteissa 63 %. Osa eläin- ja näyttelykohteista onkin auki vain kesäisin. Tasaisimmin vuoden aikana vierailijoita käy tienvarsikohteissa, kylpylöissä sekä museoissa. Tienvarsikohteiden osalta on huomattava, että ryhmässä ovat mukana myymälät, ja aikaisemmin mukana olleet tienvarsien matkailupalvelupisteet ovat jääneet pois, joten myymälöiden sesongit näkyvät kävijöiden keskimäärissä. Etenkin joulukuu nousee merkittäväksi kuukaudeksi. Perhe- ja harrastuskohteissa hiihtokeskuksien vaikutuksesta kävijämäärät painottuvat kesän ohella myös talvikauteen. Vapaa-aikakeskuksissa ja suurtapahtumissa kävijämäärät levittyvät kohtalaisen tasaisesti ympäri vuoden johtuen mukana olevista kylpylöistä. Kuitenkin kesäaika painottuu voimakkaasti myös tässä pääryhmässä, koska mukana olevat tapahtumat eli asuntomessut sekä festivaalit ja kulttuuritapahtumat järjestetään pääosin kesällä. Toukokuu on museoille hieman vilkkaampi kuukausi kuin kesäkuu johtuen luokkaretkeläisistä, kun taas elokuu painottuu vilkkaana kuukautena ulkomaisten kävijöiden suosimissa kirkoissa. Kesäkuukausien ja etenkin heinäkuun suosio nousee selvästi esiin myös maakuntakohtaisessa tarkastelussa. Yksittäiset festivaalit ja kulttuuritapahtumat houkuttelevat matkailijoita maakuntaan tietyn kuukauden tai viikon aikana. Heinäkuussa kävijämääriä kasvattaa
15 Matkailukohteiden kävijämäärät Satakunnassa Porin Jazz, Kymenlaaksossa Kotkan Meripäivät, Etelä-Savossa Savonlinnan Oopperajuhlat, Etelä-Karjalassa Imatran Big Band Festival, Pohjois-Karjalassa Ilosaarirock, Etelä-Pohjanmaalla Tangomarkkinat sekä Keski-Pohjanmaalla Kaustinen Folk Music Festival. Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä- Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kävijämäärät ovat jakautuneet muita maakuntia tasaisemmin koko vuodelle. Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vilkkaat tienvarsikohteet jakavat kävijämääriä tasaisesti ympäri vuoden ja Päijät-Hämeessä Tähtihovin lisäksi Messilä sekä Sibeliustalo tasaavat kävijöitä koko vuodelle. Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kylpylät pitävät yllä kävijämääriä myös kesäkauden ulkopuolella samoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, joissa myös hiihtokeskukset tasaavat vuosittaisia matkailumääriä. Lapissa luonnollisesti hiihtokohteiden vuoksi kävijämäärät painottuvat talveen ja kevääseen, mutta myös joulumatkailu näkyy Lapin kävijämääräluvuissa. Alkukesällä ja -syksyllä kävijämäärät laskevat voimakkaasti, mutta heinäkuu on kävijämäärältään vilkkain kuukausi. Kuukausikohtaisissa liitetauluissa ovat mukana vain ne julkiset kohteet, jotka ovat ilmoittaneet kuukausittaiset kävijätietonsa. Kuukausien vaihteessa järjestettyjen festivaalien ja kulttuuritapahtumien kävijämäärät on sijoitettu sen kuukauden kohdalle, johon suurin osa tapahtumasta on ajoittunut. Seuraavien sivujen kuukausikuvissa on pylväällä kuvattu vuoden 2004 kävijämäärien kuukausivaihtelua. Viivalla kuvataan vuosien keskimääräisten kuukausikävijöiden vaihtelua. Suuret erot vuoden 2004 kuukausikävijöissä verrattuna keskiarvoon johtuvat useimmiten joidenkin kohteiden kuukausikävijämäärien puuttumisesta joiltakin vuosilta.
16 14 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuvat 3-11 Kävijämäärät kuukausittain ja kohdetyypeittäin vuonna 2004 sekä keskiarvot vuosilta Figures 3-11 Monthly visitors to tourist attractions in 2004 and average for Kuva 3 Figure 3 Perhe- ja harrastuskohteet Family and recreational attractions Perhe- ja harrastuskohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 4 Figure 4 Eläinkohteet Animal parks Eläinkohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04
17 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 5 Figure 5 Vapaa-aikakeskukset ja suurtapahtumat Leisure centres and events Vapaa-aikakeskukset ja suurtapahtumat kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 6 Figure 6 Tiede- ja opetuskohteet Science and educational attractions Tiede- ja opetuskohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04
18 16 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuva 7 Figure 7 Tienvarsikohteet ja myymälät Roadside tourist service centres and shops Tienvarsikohteet ja myymälät kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 8 Figure 8 Näyttelykohteet Exhibitions Näyttelykohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04
19 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 9 Figure 9 Rakennukset Buildings Rakennukset kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 10 Figure 10 Museot Museums Museot kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04
20 18 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuva 11 Figure 11 Luostarit ja kirkot Monastries and convents Luostarit ja kirkot kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2005 MEK E:50 2006 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 010 6058 000 Fax 010 6058 333
LisätiedotMATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2006 MEK E:54 2007 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki Puh. 010 6058 000
LisätiedotMATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2002 MEK E:45 2003 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 09-417 6911 Fax 09-4176 9266
LisätiedotMATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2001 MEK E:44 2002 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 09-417 6911 Fax 09-4176 9266
LisätiedotMATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2000 MEK E:41 2001 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 09-417 6911 Fax 09-4176 9266
LisätiedotMATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2007 MEK E:57 2008 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki puh. +358 10 6058 000 fax +358 10 6058 333 mek@mek.fi
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by 1.9 per cent in July 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2012, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 45 per cent in December 2012 The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 201 Accommodation statistics 201, May Nights spent by foreign tourists in Finland up by 11 per cent in May 201 Overnight stays by foreign tourists continued increasing at Finnish
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, October Overnight stays at accommodation establishments increased by per cent in October The total number of overnight stays at Finnish accommodation
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, September Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.0 per cent in September The number of recorded nights spent by foreign tourists at
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 201 Accommodation statistics 201, July Nights spent by resident tourists increased by 3.7 per cent in July 201 Overnight stays by resident tourists increased by 3.7 per cent in July
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2014, October Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 1. per cent in October The number of recorded nights spent by foreign tourists
LisätiedotAccommodation statistics
Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, April Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 4.4 per cent in April The number of recorded nights spent by foreign tourists at
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotMiten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?
Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotAccommodation statistics 2013
Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013 Foreign demand for accommodation services grew by one per cent in 2013 In 2012, a record limit of 20 million overnight stays was reached, and the
LisätiedotAccommodation statistics 2011
Transport and Tourism 2012 Accommodation statistics 2011 Foreign demand for accommodation services grew by ten per cent in 2011 In 2011, the demand for accommodation services grew by four per cent from
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotHotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
Lisätiedot19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU
Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa museokohteissa yhteensä
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotLehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012
Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotMuseokäynnit vuonna 2018
Museokäynnit vuonna 2018 Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7 127 513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2018 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotMatkailijat Keski-Suomessa
Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotKÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotPankkibarometri 3/2009 5.10.2009
Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %
KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotVapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä
Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Helmikuu 70 89 578 481 662 519 373 373 170 172 46 52
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
Lisätiedotjäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
LisätiedotMaakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa
Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotTeknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / Mil. euros, in nominal
LisätiedotKuntajohdon seminaari Mikkelissä
Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen
LisätiedotMuseokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit
TILASTOKORTTI 2/2017 Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna 2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2017 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin jälleen kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotNumber of patients entitled kustannukset ( )
Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotElokuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotMatkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotVETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016
VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 KOTIMAASSA MATKUSTANEET 75 % teki lomamatkan kotimaassa viime kesänä Oletko käynyt aikaisemmin samassa kohteessa? 30-50 vuotiaista 80 % teki lomamatkan kotimaassa
Lisätiedottoy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu
toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä
KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotMarraskuun työllisyyskatsaus 2014
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!
SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä
KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa
LisätiedotEK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotMATKAILUTUTKIMUS 2016 KOTIMAAN MATKAILU KOTKAN JA HAMINAN KAUPUNKIEN YHTEENVETO
MATKAILUTUTKIMUS 2016 KOTIMAAN MATKAILU KOTKAN JA HAMINAN KAUPUNKIEN YHTEENVETO MATKAILUTUTKIMUS 2016 SISÄLTÖ v Vetovoimaisimmat kotimaan matkakohteet v Vetovoimaisimmat kaupungit v Vetovoimaisimmat tapahtumat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotMatkailun kehitys
Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotTurun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
LisätiedotTiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.
28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
LisätiedotVANTAA Matkailun tunnuslukuja
VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta
Lisätiedot