MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS"

Transkriptio

1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2004 MEK E:

2 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL Helsinki Puh Fax Tuomas Santasalo Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh Fax ISBN ISSN

3 Matkailukohteiden kävijämäärät SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2004 Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus 5 Statistical information on visitors, basis of calculation and reliability Matkailukohteiden luokitus 7 Tourist attraction classification Kävijämäärien kehitys 10 Trend in number of visitors Kävijämäärien kuukausivaihtelut 12 Monthly variation in number of visitors Ulkomaiset kävijät 29 Foreign visitors Kävijämäärät alueellisesti 33 Number of visitors by region Suhdannenäkymät vuodelle Outlook for visitors in 2005 SUURIMPIEN MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT RUOTSISSA, RANSKASSA, HOLLANNISSA JA ITÄVALLASSA 45 NUMBER OF VISITORS TO THE BIGGEST TOURIST ATTRACTIONS IN SWEDEN, FRANCE, THE NETHERLANDS AND AUSTRIA

4 2 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 TAULUKOIDEN KOODIEN SELITYKSET 53 KEY TO SYMBOLS Taulu 8 Matkailukohteiden kävijämäärät kohderyhmittäin Table 8 Number of visitors to tourist attractions, Taulu 9 Matkailukohteiden kävijämäärät maakunnittain Table 9 Number of visitors to tourist attractions by region, Taulu 10a Maksulliset matkailukohteet, joiden kävijämäärä yli henkeä Table 10a Tourist attractions charging anentrance fee with over visitors, b Maksuttomat matkailukohteet, joiden kävijämäärä yli henkeä b Tourist attractions with free entry with over visitors, 2004 Taulu 11 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja kohderyhmittäin Table 11 Visitors to tourist attractions per month, 2004 Taulu 12 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain Table 12 Visitors to tourist attractions by region per month, 2004 Taulu 13 Matkailukohdehakemisto 95 Table 13 Index of attractions

5 Matkailukohteiden kävijämäärät NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, 2004 Since 1985, the Finnish Tourist Board has published a report on the number of visitors to Finnish tourist attractions. Most of the attractions in the report are either open all year round or only in the summer. The report also contains information on the numbers of skiers visiting the 14 largest ski resorts in Finland. In addition to round-the-year tourist attractions, the trend in the number of visitors to festivals, cultural events and housing fairs, which are important for tourism, is also dealt with. The trend in visitor numbers for all tourist attractions in the database over the years is examined in the report. The tourist attractions are classified in the data by type and region. Information about visitor numbers for 2004 was received from 90 per cent of the 472 tourist attractions in the database. Some of the attractions that did not reply were closed last year and others had shut down. Information is obtained directly from the attractions, so the reliability of the data depends on the calculation methods used by each attraction. Tourist numbers are not, therefore, entirely comparable, but comparability between attraction types is good. The methods used for calculating the number of visitors to an attraction are shown in tables 9-11, which are attached. In 2004, the tourist attractions in the report were visited by 35.6 million visitors. Specialized shops had the most visitors per year. These attractions are, however, different from others and, therefore, not entirely comparable. The most popular of the actual tourist attractions are spas and leisure centres, which had a total of 3.5 million visitors in Amusement parks were visited by 2.3 million people last year, while festivals and cultural events drew 2 million visitors. The churches included in the report had 1.7 million tourists. The most popular individual tourist attractions in Finland in 2004, excluding the roadside tourist service centres, were Linnanmäki Amusement Park, Suomenlinna Sea Fortress, Särkänniemi Adventure Park, Korkeasaari Zoo and Temppeliaukio Church, each one with more than 0.5 million visitors. In 2004, 45% of the tourist attractions lost visitors. A growth in visitors was achieved by 54% of the attractions. Concentrations of visitor numbers at tourist attractions were checked throughout the whole of Finland. The attractions that were busiest in terms of visitor numbers were concentrated in the area formed by Helsinki, Vaasa and Turku in southwest and southern Finland. There was a similar concentration in Lapland from western Lapland to Kuusamo. In eastern Finland there was a more modest concentration of tourist attractions between Mikkeli, Kuopio, Kajaani and Joensuu. In the summertime, visitor numbers to tourist attractions are weighted quite clearly in favour of southern and southwest Finland. Northern Finland is better at collecting visitors during the wintertime. The predicted increase in 2005 for tourist attractions is on average 4.3%. 20% of the attractions forecast that the number of visitors will remain at the same level as in The biggest growth is expected by special exhibitions and Casino, which has moved to new premises in Helsinki and expanded its operations at the same time.

6 4 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Most of the visitors to tourist attractions are from Finland. In total, about 3.2 million foreign tourists visited the places included in the report in 2004, which is about 9% of all the visitors to attractions. Churches have the largest numbers of foreign visitors, with about 42% of all visitors coming from abroad. Castles and fortifications are also of interest to foreigners. Attractions that interest foreigners are situated in the Helsinki, Tampere and Turku districts and in Lapland. Elsewhere, the impact of Finnish visitors is greater. Swedes make up the largest group of foreign visitors, Germans the second-largest and Russians the third-largest. The report compared the biggest tourist attractions in Finland, Sweden, France, The Netherlands and Austria. The level of visitor numbers to the most popular tourist attractions in these countries seem to be very much the same in relation to the population. About one fifth of the population visits tourist attractions annually.

7 Matkailukohteiden kävijämäärät MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2004 NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2004 Matkailun edistämiskeskuksen matkailukohteiden kävijämääräselvitystä on julkaistu vuodesta 1985 lähtien. Kävijämääräselvitykseen otetaan vuosittain mukaan uusia kohteita tai kohderyhmiä. Vuosittain myös osa vanhoista kohteista jätetään kävijämäärätietojen puuttumisen tai toiminnan lopettamisen vuoksi selvityksestä pois. Tässä selvityksessä on mukana 472 matkailukohdetta. Kohteille lähetettiin kysely vuoden 2004 kävijämääristä ja pyydettiin samalla tarkistamaan ja täydentämään edellisvuosien tietoja. Tilastossa mukana olevista matkailukohteista pääosa on ympärivuotisia tai kesäkauden kohteita. Tämän lisäksi tilastossa on talvimatkailukohteina Suomen 14 suurinta hiihtokeskusta, joiden kävijämäärätiedot koskevat hiihtohissilippujen myyntiä. Varsinaisten matkailukohteiden lisäksi mukana ovat valtakunnallisesti merkittävät festivaali- ja kulttuuritapahtumat. Tänä vuonna selvitykseen kysyttiin mukaan yhteensä 27 uutta kohdetta. Mukaan tutkimukseen uusina kohteina saatiin yhteensä 12 kohdetta, joista kolme on festivaalit ja kulttuuritapahtumat -ryhmään kuuluvia tapahtumia. Kävijämääriltään merkittävimpiä uusia mukaan tulleita matkailukohteita ovat mm. Wiurilan kartano Halikossa, Työväen keskusmuseo Tampereella sekä Kierikkikeskus Yli-Iissä. Museoiden kohdeluokka täydentyi yhteensä kuudella kohteella. Merkittäviä, selvityksen ulkopuolelle jääviä kohteita ovat Unescon maailmanperintökohteista Sammallahdenmäki, Petäjäveden puukirkko ja Vanhan Rauman keskusta, joista ei ole saatu kävijämäärätietoja. Selvityksessä mukana olevista matkailukohteista valtaosa vastaa kävijämääräkyselyyn. Hiihtokohteiden kävijämäärätiedot saadaan keskitetysti Suomen hiihtokeskusyhdistyksestä. Festivaaleista ja kulttuuritapahtumista pääosa vastaa itse kävijämääräkyselyyn, mutta osa kävijämäärätiedoista saadaan Finland Festivals -järjestöltä. Tänä vuonna kävijämäärätiedot saatiin 426 matkailukohteesta eli 90 % selvityksessä mukana olevista kohteista. Osa kohteista, joista vuoden 2004 kävijämäärätietoja ei saatu, oli vuonna 2004 kiinni tai lopettanut toimintansa. Liitteessä olevassa matkailukohdehakemistossa on yhteystiedot kaikista selvityksessä mukana olevista kohteista. Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus Statistical information on visitors, basis of calculation and reliability Selvityksessä käsitellään kävijämäärätietoja vuosilta Liitetauluissa 8-9 ovat kävijämäärätiedot tarkasteluvuosilta. Tiedot puuttuvat niiden kohteiden kohdalta, jotka eivät ole vastanneet tai ovat olleet koko vuoden kiinni. Kävijämäärät ilmoitetaan edellisvuosien tapaan sekä kohdeluokittain että maakunnittain. Kävijämäärätiedot ovat kohteiden itse ilmoittamia ja ne eivät ole kaikilta osin vertailtavissa. Kohdeluokittaiset kävijämäärätiedot ovat yleensä keskenään vertailukelpoisia, koska samantyyppisissä kohteissa käytetään pääosin samoja laskentamenetelmiä. Kävijämäärätietojen luotettavuuteen vaikuttaa käytetty laskentamenetelmä. Osa kohteista saa tarkan kävijämäärän pääsylipputietojen tai laskureiden avulla, osa määrittelee kävijämäärätietonsa henkilökunnan arvion perusteella. Kohteiden kävijämäärälaskentaa vaikeuttavat mm. ilmaiskävijät sekä eri kohteiden yhteisliput. Yhteislippujen käyttö monipisteisissä matkailukohteissa vaikeuttaa kokonaiskävijöiden

8 6 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 arvioimista. Särkänniemen Elämyspuistossa kesäkaudella lasketaan kaikki alueella vierailevat Elämyspuiston asiakkaiksi. Lisäksi asiakkaiden käydessä Akvaariossa, Planetaariossa, Delfinaariossa, Lasten eläintarhassa, Näsineulassa tai Sara Hildenin taidemuseossa, heidät kirjataan kävijöiksi myös näissä kohteissa. Elämyspuistossa käy kesäkaudella matkailijaa ja talvikaudella näissä erilliskohteissa matkailijaa. Elämyspuiston kävijämäärät tilastossa on kuitenkin ilmoitettu vain kesäkauden kävijöiden mukaan. Kylpylöiden kävijämäärät ovat allasosaston käyttäjiä. Joissakin kylpylöissä kävijämäärälaskentaa vaikeuttaa hotelliasiakkaiden vapaa allasosaston käyttö. Näiden osalta allasosaston kävijämääriä on usein jouduttu arvioimaan. Hiihtokeskusten kävijämäärät on laskettu myytyjen hiihtohissilippujen määristä eli kävijämäärät koskevat laskettelijoita. Taulukoissa 8-10 on lyhenteellä ilmoitettu, mitä laskentatapaa kussakin kohteessa on käytetty. Kävijämäärälaskenta perustuu noin 35 %:ssa kohteista puhtaaseen pääsylippujen myyntiin. Saman verran käyttää laskentamenetelmänä pääsylippujen myyntiä ja tätä tukevia muita menetelmiä. Esimerkiksi ilmaiskävijät saatetaan kirjata erikseen. Vajaassa 20 %:ssa kohteista on käytössä joko yksistään tai muiden menetelmien yhdistelmänä kassatapahtumiin perustuva laskenta. Kassatapahtuman muodostaa tavallisesti oheistuotteiden myynti (esimerkiksi kahvila- tai huoltamomyynti), mutta joillakin kohteilla kassatapahtumaksi kirjautuu myös pääsylippujen myynti. Optisia henkilölaskureita on käytössä noin 16 % kohteista. Seitsemällä prosentilla kohteista kävijämäärien seuranta on ainoastaan tukkimiehen kirjanpidon varassa. Noin 10 %:lla kohteista kävijämääräseuranta perustuu ainakin osittain henkilökunnan arvioon. Matkailukohteita on pyydetty antamaan arvio kävijämäärätietojensa luotettavuudesta. Tämä laskentatarkkuus on ilmoitettu laskentatavan ohella tauluissa Selvityksessä mukana olevista kohteista 77 % ilmoittaa kävijämäärätietonsa luotettavuuden hyväksi, jolloin kohteen ilmoittama kävijämäärä poikkeaa alle viisi prosenttia todellisesta kävijämäärästä. Kohtuullisena (ero todellisiin kävijämääriin 5-10 %) antamaansa laskentatarkkuutta pitää neljännes kohteista ja tyydyttävänä (ero %) noin kuusi prosenttia kohteista. Tätä huonommaksi kävijämääriensä luotettavuuden arvioi ainoastaan kolme kohdetta. Noin kolmessa prosentissa kohteista joko ei ole tietoa kävijämäärien luotettavuudesta tai kysymykseen ei ole vastattu. Pääsylippujen myyntiin ja optisiin laskureihin perustuvia kävijämääriä voidaan yleensä pitää luotettavina. Kassatapahtumiin perustuvat kävijämääräarvioinnit sen sijaan saattavat heittää hyvinkin paljon. Kassatapahtumiin perustuvan laskennan luotettavuus riippuu pitkälti siitä, miten kassatapahtumat on muutettu kävijämääriksi. Tienvarsikohteet poikkeavat luonteeltaan muista kohdetyypeistä. Tienvarsikohteet (lukuun ottamatta viinitiloja) ovat lähinnä automatkailijoiden levähdyspaikkoja. Kohteissa ei ole pääsymaksua ja kävijämäärät niissä nousevat suuriksi. Kävijämäärien laskenta näissä kohteissa perustuu useimmiten kassatapahtumiin. Tienvarsikohteisiin on luokiteltu myös vierasvenesatamat ja niiden kävijämäärät on ilmoitettu venekuntina eli varsinaisia henkilökävijöitä kohteissa on todellisuudessa ilmoitettua enemmän. Muutama matkailukohde ei halua kävijämäärätietojaan julkisuuteen. Näiden kohteiden tietoja on käytetty ainoastaan yhteenvetoja laskettaessa ja karttoja laadittaessa. Liitteissä eijulkiset kohteet on sijoitettu taulukoiden loppuun ja niiden kävijämäärä-, laskentatarkkuussekä laskentatapatiedot on peitetty.

9 Matkailukohteiden kävijämäärät Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Matkailukohteiden luokituksella mahdollistetaan toiminnoiltaan samantyyppisten kohteiden kävijämäärätietojen vertailu. Kohteet on luokiteltu yhdeksään pääryhmään, jotka jakautuvat edelleen alaryhmiin. Viime vuonna selvitykseen otettiin mukaan uutena alaryhmänä elokuvakeskukset, jotka sijoitettiin luonteensa vuoksi vapaa-aikakeskusten ja suurtapahtumien ryhmään. Tienvarsikohteiden erikoismyymälät sisältävät myös matkailullisesti merkittäviä kauppakeskuksia tai -keskittymiä, kuten esimerkiksi kyläkauppa Veljekset Keskinen Tuurissa sekä kauppakeskus Paletti Kyyjärvellä. Luokka Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Class 1 PERHE- JA HARRASTUSKOHTEET FAMILY AND RECREATIONAL ATTRAC- TIONS 11 Huvipuistot Amusement parks 12 Puuhamaat Theme parks 13 Harrastuskohteet Recreational attractions 15 Hiihtokeskukset Ski resorts 2 ELÄINKOHTEET ANIMAL PARKS 21 Eläintarhat Zoos 22 Muut eläinkohteet Other animal parks 3 VAPAA-AIKAKESKUKSET JA LEISURE CENTRES AND EVENTS SUURTAPAHTUMAT 31 Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 32 Pelikasinot Casinos 33 Festivaalit ja kulttuuritapahtumat Festivals and cultural events 34 Asuntomessut Housing fairs 35 Elokuvakeskukset Cinema complexes 4 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET SCIENTIFIC AND EDUCATIONAL ATTRACTIONS 41 Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions 42 Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres 5 TIENVARSIKOHTEET JA ROADSIDE TOURIST SERVICE CENTRES MYYMÄLÄT AND SHOPS 51 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres

10 8 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät Erikoismyymälät Specialized shops 53 Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres 54 Viinitilat Vineyards 55 Vierasvenesatamat Harbours for visiting boats 6 NÄYTTELYKOHTEET EXHIBITIONS 61 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 62 Taidenäyttelyt ja -keskukset Art exhibitions and centres 63 Automuseot Car museums 64 Laivat Ships 7 RAKENNUKSET BUILDINGS 71 Näkötornit Lookout towers 73 Kartanot Mansions 79 Muut rakennukset Other buildings 8 MUSEOT MUSEUMS 81 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 82 Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums 83 Ulkomuseot Open-air museums 84 Erikoismuseot Specialized museums 85 Taidemuseot Art museums 9 LUOSTARIT JA KIRKOT MONASTERIES, CONVENTS AND CHURCHES 91 Luostarit Monasteries and convents 92 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions Kävijämäärätilaston matkailukohteiden alueellista sijoittumista on tarkasteltu seuraavan sivun kartalla. Matkailukohteet jakautuvat eri puolelle Suomea, mutta selviä keskittymiä on suurten kaupunkien kohdalla. Kuva 1 Matkailukohteet vuonna 2004 Figure 1 Tourist attractions, 2004

11 Matkailukohteiden kävijämäärät

12 10 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kävijämäärien kehitys Trend in number of visitors Kävijämääräselvityksessä mukana olevissa kohteissa vieraili vuonna 2004 yhteensä 35,6 miljoonaa matkailijaa. Eniten kävijöitä vierailee erikoismyymälöissä. Näiden kohteiden kävijöistä osa ei kuitenkaan ole varsinaisia matkailijoita vaan kauppojen kanta-asiakkaita, joten kävijämäärät eivät ole muiden kohteiden kanssa vertailukelpoisia. Varsinaisista matkailukohteista suurin alaryhmä ovat kylpylät ja vapaa-aikakeskukset, joilla oli yhteensä 3,5 miljoonaa kävijää. Alaryhmään kuuluu muutama kaupungin kylpylätyyppinen uimahalli, joten osa kävijöistä on kaupungin asukkaita. Huvipuistoissa kävi viime vuonna yhteensä 2,3 miljoonaa kävijää, festivaalien ja kulttuuritapahtumien kerätessä yhteensä 2 miljoonaa kävijää. Selvityksessä mukana olevissa kirkoissa vieraili vuonna 2004 yhteensä 1,7 miljoonaa kävijää. Selvityksessä mukana olevat kirkot ovat matkailullisesti merkittävimpiä kirkkoja Suomessa. Listalta kuitenkin puuttuu monia merkittäviä kirkkokohteita, joiden kävijätietoja ei seurata tai lasketa. Taulu 1 Matkailukohteiden kävijämäärät vuonna 2004 Table 1 Number of visitors to tourist attractions in 2004 Kohteiden lkm Kävijät Kävijät Number of attractions yhteensä per kohde Yhteensä Vastanneet Visitors Visitors per Total Answered in total attraction 11 Huvipuistot Amusement parks Puuhamaat Theme parks Harrastuskohteet Recreational attractions Hiihtokeskukset Ski resorts Eläintarhat Zoos Muut eläinkohteet Other animal parks Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres Pelikasinot Casinos Festivaalit ja kulttuuritapahtumat Festivals and cultural events Asuntomessut Housing fairs Elokuvakeskukset Cinema complexes Tiede- ja opetuskohteet Science and educational attractions Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres Erikoismyymälät Specialized shops Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres Viinitilat Vineyards Vierasvenesatamat Harbours for visiting boats Erikoisnäyttelyt Special exhibitions Taidenäyttelyt ja -keskukset Art exhibitions and centres Automuseot Car museums Laivat Ships Näkötornit Lookout towers Kartanot Mansions Muut rakennukset Other buildings Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums Ulkomuseot Open-air museums Erikoismuseot Specialized museums Taidemuseot Art museums Luostarit Monastries and convents Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions KAIKKI KOHTEET ALL ATTRACTIONS

13 Matkailukohteiden kävijämäärät Keskimäärin matkailukohteissa vierailee vuosittain noin matkailijaa. Tienvarsien matkailukohteet eli opastuskeskukset, erikoismyymälät ja muut matkailukohteet ovat keskimäärin suurimpia matkailukohteita Suomessa. Varsinaisista matkailukohteista suurimpia ovat huvipuistot, joissa vieraili vuonna 2004 keskimäärin yli puoli miljoonaa kävijää. Muita keskimääräistä suurempia matkailukohteita ovat mm. eläintarhat, kirkot ja kasino, joissa kaikissa kävi viime vuonna keskimäärin yli matkailijaa. Elokuvakeskuksista mukana tänäkin vuonna on vain suurin, jossa kävijöitä oli vajaa 1,5 miljoonaa. Suurimmat yksittäiset varsinaiset matkailukohteet Suomessa olivat vuonna 2004 Linnanmäen huvipuisto, Särkänniemen elämyspuisto, Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko ja Korkeasaaren eläintarha, joissa kaikissa kävi yli puoli miljoonaa vierailijaa. Uusista matkailukohteista suurimmat olivat tapahtumakohteet mukaan lukien Tammerfest kävijällään sekä Wiurilan kartano kävijällään. Heinolan asuntomessuilla vieraili yli kävijää. Keskimääräisiltä kävijämääriltään pienimpiä matkailukohteita ovat vierasvenesatamat, automuseot ja taidenäyttelyt, joissa kaikissa oli keskimäärin alle kävijää. Alle kävijämäärän kohteita ovat ulkomuseot, kartanot sekä viinitilat. Matkailukohteiden vuoden 2004 kävijämääriä verrattiin edellisvuoden vastaaviin. Keskimäärin kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta noin neljä prosenttia, joka on noin 3400 uutta matkailijaa kohdetta kohden. Kaiken kaikkiaan kävijämäärät kasvoivat yli 1,1 miljoonalla kävijällä. Kehitys oli viime vuonna varsin hajanaista. Vertailluista kohteista 54 %:lla kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta, kahdella prosentilla pysyivät edellisvuoden tasolla ja 45 % kävijämäärät laskivat. Vuonna 2004 keskimääräisesti eniten kävijämääriään kasvattivat uusiin tiloihin muuttanut sekä konseptiaan monipuolistanut kasino (+26 %), ulkomuseot (+17 %) ja kulttuurihistorialliset museot (+16%). Useat kohderyhmät menettivät kävijämääriään vuonna Suurinta pudotus oli viinitiloilla, laivoilla ja automuseoilla sekä harrastuskohteilla ja puuhamailla. Taidemuseoilla ja -näyttelyillä kävijämääräheilahtelut ovat yleensä varsin suuria riippuen yleisön kiinnostuksesta kyseisen vuoden näyttelyitä kohtaan. Yksittäisien kohteiden kävijämäärämuutoksia tarkasteltaessa suhteellisesti eniten kävijämäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna muutamissa pienissä kohteissa, kuten Walter Runebergin veistoskokoelmassa ja Kouvolan pienoisrautatiemuseossa. Merkittävin kävijämäärän lisäys oli kuitenkin Linnanmäen huvipuistolla, joka kasvatti kävijämääräänsä 21 % eli yli kävijällä. Lisäys on suurempi kuin Tykkimäen huvipuiston koko kävijämäärä. Suurista kohteista myös Ateneumin taidemuseon kävijämäärät kasvoivat 85 % eli kävijällä. Kävijämäärän kasvun takana oli onnistunut näyttely. Uuteen toimipaikkaan siirtynyt Grand Casino Helsinki kasvatti kävijämääräänsä 26 % eli kävijällä. Muutamat kohteet ilmoittivat nimenmuutoksestaan. Emil Wikströmin museo/kari-paviljonki on uudelta nimeltään Visavuoren museo, Casino Ray Grand Casino Helsinki, Järviluonnonkeskus Oskari-Linnansaaren luontokeskus sekä Tennispalatsi Tennispalatsi Finnkino.

14 12 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuva 2 Kävijämäärien kehitys vuodesta 2003 vuoteen 2004 Figure 2 Change in number of visitors from 2003 to 2004 Pelikasinot, Casinos Ulkomuseot, Open-air museums Kulttuurihistorialliset museot, Cultural history museums Eläintarhat, Zoos Tienvarsien matkailukohteet, Roadside tourist service centres Erikoismuseot, Specialized museums Huvipuistot, Amusement parks Kansallispuistot ja luontokeskukset, National parks and nature centres Hiihtokeskukset, Ski resorts Muut rakennukset, Other buildings Tiede- ja opetuskohteet, Science and educational attractions Näkötornit, Lookout towers Taidemuseot, Art museums Asuntomessut, Housing fairs Erikoismyymälät, Specialized shops Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres Harrastuskohteet, Recreational attractions Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Luostarit, Monastries and convents Festivaalit ja kulttuuritapahtumat, Festivals and cultural events Elokuvakeskukset, Cinema complexes Kirkot ja muut kirkolliset kohteet, Churches and other religious attractions Muut eläinkohteet, Other animal parks Kartanot, Mansions Vierasvenesatamat, Harbours for visiting boats Puuhamaat, Theme parks Taidenäyttelyt ja -keskukset, Art exhibitions and centres Automuseot, Car museums Laivat, Ships Viinitilat, Vineyards -32 % -37 % -10 % -13 % -14 % -15 % -19 % -1 % -2 % -5 % 17 % 16 % 12 % 11 % 10 % 10 % 9 % 9 % 8 % 6 % 6 % 5 % 3 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 26 % -50 % -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kävijämäärien kuukausivaihtelut Monthly variation in number of visitors Matkailukohteiden kävijämäärät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain. Vilkkain sesonki painottuu kesään ja tällöin erityisesti heinäkuuhun. Selvityksessä mukana olevissa kohteissa noin 51 % vierailijoista käy kesäkauden eli touko-elokuun aikana. Heinäkuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijöistä on noin 20 %. Eläin- ja näyttelykohteiden kävijämäärät painottuvat kaikkein selvimmin kesäkauteen. Toukoelokuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijöistä on eläinkohteissa 81 % ja näyttelykohteissa 63 %. Osa eläin- ja näyttelykohteista onkin auki vain kesäisin. Tasaisimmin vuoden aikana vierailijoita käy tienvarsikohteissa, kylpylöissä sekä museoissa. Tienvarsikohteiden osalta on huomattava, että ryhmässä ovat mukana myymälät, ja aikaisemmin mukana olleet tienvarsien matkailupalvelupisteet ovat jääneet pois, joten myymälöiden sesongit näkyvät kävijöiden keskimäärissä. Etenkin joulukuu nousee merkittäväksi kuukaudeksi. Perhe- ja harrastuskohteissa hiihtokeskuksien vaikutuksesta kävijämäärät painottuvat kesän ohella myös talvikauteen. Vapaa-aikakeskuksissa ja suurtapahtumissa kävijämäärät levittyvät kohtalaisen tasaisesti ympäri vuoden johtuen mukana olevista kylpylöistä. Kuitenkin kesäaika painottuu voimakkaasti myös tässä pääryhmässä, koska mukana olevat tapahtumat eli asuntomessut sekä festivaalit ja kulttuuritapahtumat järjestetään pääosin kesällä. Toukokuu on museoille hieman vilkkaampi kuukausi kuin kesäkuu johtuen luokkaretkeläisistä, kun taas elokuu painottuu vilkkaana kuukautena ulkomaisten kävijöiden suosimissa kirkoissa. Kesäkuukausien ja etenkin heinäkuun suosio nousee selvästi esiin myös maakuntakohtaisessa tarkastelussa. Yksittäiset festivaalit ja kulttuuritapahtumat houkuttelevat matkailijoita maakuntaan tietyn kuukauden tai viikon aikana. Heinäkuussa kävijämääriä kasvattaa

15 Matkailukohteiden kävijämäärät Satakunnassa Porin Jazz, Kymenlaaksossa Kotkan Meripäivät, Etelä-Savossa Savonlinnan Oopperajuhlat, Etelä-Karjalassa Imatran Big Band Festival, Pohjois-Karjalassa Ilosaarirock, Etelä-Pohjanmaalla Tangomarkkinat sekä Keski-Pohjanmaalla Kaustinen Folk Music Festival. Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä- Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kävijämäärät ovat jakautuneet muita maakuntia tasaisemmin koko vuodelle. Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vilkkaat tienvarsikohteet jakavat kävijämääriä tasaisesti ympäri vuoden ja Päijät-Hämeessä Tähtihovin lisäksi Messilä sekä Sibeliustalo tasaavat kävijöitä koko vuodelle. Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kylpylät pitävät yllä kävijämääriä myös kesäkauden ulkopuolella samoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, joissa myös hiihtokeskukset tasaavat vuosittaisia matkailumääriä. Lapissa luonnollisesti hiihtokohteiden vuoksi kävijämäärät painottuvat talveen ja kevääseen, mutta myös joulumatkailu näkyy Lapin kävijämääräluvuissa. Alkukesällä ja -syksyllä kävijämäärät laskevat voimakkaasti, mutta heinäkuu on kävijämäärältään vilkkain kuukausi. Kuukausikohtaisissa liitetauluissa ovat mukana vain ne julkiset kohteet, jotka ovat ilmoittaneet kuukausittaiset kävijätietonsa. Kuukausien vaihteessa järjestettyjen festivaalien ja kulttuuritapahtumien kävijämäärät on sijoitettu sen kuukauden kohdalle, johon suurin osa tapahtumasta on ajoittunut. Seuraavien sivujen kuukausikuvissa on pylväällä kuvattu vuoden 2004 kävijämäärien kuukausivaihtelua. Viivalla kuvataan vuosien keskimääräisten kuukausikävijöiden vaihtelua. Suuret erot vuoden 2004 kuukausikävijöissä verrattuna keskiarvoon johtuvat useimmiten joidenkin kohteiden kuukausikävijämäärien puuttumisesta joiltakin vuosilta.

16 14 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuvat 3-11 Kävijämäärät kuukausittain ja kohdetyypeittäin vuonna 2004 sekä keskiarvot vuosilta Figures 3-11 Monthly visitors to tourist attractions in 2004 and average for Kuva 3 Figure 3 Perhe- ja harrastuskohteet Family and recreational attractions Perhe- ja harrastuskohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 4 Figure 4 Eläinkohteet Animal parks Eläinkohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

17 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 5 Figure 5 Vapaa-aikakeskukset ja suurtapahtumat Leisure centres and events Vapaa-aikakeskukset ja suurtapahtumat kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 6 Figure 6 Tiede- ja opetuskohteet Science and educational attractions Tiede- ja opetuskohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

18 16 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuva 7 Figure 7 Tienvarsikohteet ja myymälät Roadside tourist service centres and shops Tienvarsikohteet ja myymälät kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 8 Figure 8 Näyttelykohteet Exhibitions Näyttelykohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

19 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 9 Figure 9 Rakennukset Buildings Rakennukset kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 10 Figure 10 Museot Museums Museot kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

20 18 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 Kuva 11 Figure 11 Luostarit ja kirkot Monastries and convents Luostarit ja kirkot kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Helmikuu 70 89 578 481 662 519 373 373 170 172 46 52

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 KOTIMAASSA MATKUSTANEET 75 % teki lomamatkan kotimaassa viime kesänä Oletko käynyt aikaisemmin samassa kohteessa? 30-50 vuotiaista 80 % teki lomamatkan kotimaassa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics 2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics Suomalainen teatterikenttä 18 VOS-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera ja rahoituslain ulkopuoliset teatterit 2013

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ensirekisteröinnit 5/2013 3.6.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2013 05/2012 (%) (%) 1-05/2013 1-05/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 10 228 7 316 39,8

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo t Alaraja: % Min: 38.87 3.7 4.4 67 99 Tuloksellisuus Yläraja: 9 % Max: 8 8 8.66 3859 4 kulmakerroin.5..5 8 4 Max. pistemäärä: 6 M - M Omien tulojen M Kävijät / M3 n M Kävijämäärä max: ammatillinen osuus

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot