MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS"

Transkriptio

1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2001 MEK E:

2 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL Helsinki Puh Fax Tuomas Santasalo Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh Fax ISBN ISSN

3 Matkailukohteiden kävijämäärät SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2001 Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus 5 Statistical information about visitors, calculation and reliability Matkailukohteiden luokitus 7 Tourist attraction classification Kävijämäärien kehitys 10 Trend in number of visitors Kapasiteetin käyttöasteen kehitys 13 Trend in capacity utilization rate Kävijämäärien kuukausivaihtelut 15 Monthly variation in number of visitors Ulkomaiset kävijät 31 Foreign visitors Pääsymaksut vuonna Entrance charges in 2002 Suhdannenäkymät vuodelle Outlook for visitors in 2002 KULTTUURIKOHTEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN KÄVIJÄMÄÄRÄKEHITYS 35 LONG-TERM TREND IN NUMBER OF VISITORS TO CULTURAL ATTRACTIONS Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

4 2 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 TAULUKOIDEN KOODIEN SELITYKSET KEY TO SYMBOLS Taulu 3 Matkailukohteiden kävijämäärät kohteittain Table 3 Number of visitors to tourist attractions, Taulu 4 Matkailukohteiden kävijämäärät maakunnittain Table 4 Number of visitors to tourist attractions by region, Taulu 5 Matkailukohteet, joiden kävijämäärä ylitti henkeä 2001 Table 5 Tourist attractions with over 100,000 visitors, 2001 Taulu 6 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja kohteittain 2001 Table 6 Monthly visitors to tourist attractions, 2001 Taulu 7 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain 2001 Table 7 Monthly visitors to tourist attractions by region, 2001 Taulu 8 Kulttuurikohteiden kävijämäärien kehitys Table 8 Trend in the number of visitors to cultural atttractions in Taulu 9 Table 9 Matkailukohdehakemisto Index of attractions Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

5 Matkailukohteiden kävijämäärät NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, 2001 The Finnish Tourist Board has surveyed numbers of visitors to tourist attractions since Included in the survey are all-year, summer and winter attractions. In addition to regular tourist attractions, we have also included Finland Festivals because of their importance to tourism. In the survey material, the tourist attractions have been classified by both attraction type and region. This survey covers the number of visitors to tourist attractions between 1998 and In addition, it shows trends in the number of visitors to cultural attractions from 1985 to The cultural attractions are cultural history and provincial museums and castles, monasteries and churches. The database currently comprises 420 attractions, 89% of which supplied the Finnish Tourist Board with their visitor statistics for Some of the attractions that failed to answer were closed last year or have closed down altogether. Since the number of visitors is obtained directly from the tourist attractions, the reliability of the data depends on the methods of calculation used and is therefore not entirely comparable. Some of the attractions base their calculations on income from admission tickets or counters, which is very exact, whereas others largely use staff estimates. The calculation methods used are indicated in Appendices 3-5. The attractions that responded to the survey were visited by a total of almost 27.1 million people. Roadside attractions and information centres had the most visitors. However, these are not actual attractions, and are therefore not fully comparable with the others. The most popular attractions were spas and leisure centres, with a total of almost 2.5 million visitors last year. Amusement parks had a total of over 2 million visitors last year. Other attractions to pass the million-visitor mark included Finland Festivals, churches, art museums, ski resorts, specialized museums and castles. The attractions to show the most growth in the number of visitors were animal parks (not zoos), scientific and educational attractions and amusement parks. The steepest fall was evident in the number of visitors to art exhibitions, special buildings and zoos. Long-term monitoring shows that there has been a growth in the number of visitors to cultural attractions with the exception of provincial museums, where the average number of visitors has fallen slightly. The number of visitors to cultural attractions has otherwise been rising very steadily. The appeal of individual attractions has been increased by exhibitions with different themes, and repairs and development of attractions. The average growth expectation for 2002 is four per cent. 40% of the attractions expect growth in the number of visitors and 47% expect the number to remain at last year's level. Nine per cent of attractions, which is slightly higher than last year, expect the number of visitors to fall compared with last year. The number of visitors to the attractions varies greatly from one season to another. In terms of tourism, the summer months, particularly July, are very important. Family and animal attractions and Finland Festivals are largely attractions for the summer season, whereas roadside attractions and spas tempt visitors more evenly throughout the year. Although most visitors are Finns, attractions recorded over three million foreign visitors. The number of foreign visitors went up by over 200,000 compared with the previous year. The tourist icebreaker Sampo in Kemi, the large churches in Helsinki, i.e. Helsinki Cathedral, Uspensky Cathedral and Temppeliaukio Church, are all favoured by foreign visitors. Over 70% of the visitors to these attractions are foreign, compared with an average of just over ten per cent for the other attractions. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

6 4 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

7 Matkailukohteiden kävijämäärät MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2001 NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2001 Matkailun edistämiskeskuksen matkailukohteiden kävijämääräselvitystä on julkaistu vuodesta Tietokantaan otetaan vuosittain uusia kohteita tai kohderyhmiä ja osa kohteista jää tietojen puutteiden tai toiminnan lopettamisen vuoksi kannasta pois. Kannassa oleville matkailukohteille lähetettiin kysely vuoden 2001 kävijämääristä ja pyydettiin samalla tarkistamaan ja täydentämään edellisvuosien tietonsa. Kannassa on tällä hetkellä 420 matkailukohdetta. Tilastossa mukana olevista matkailukohteista pääosa on ympärivuotisia tai kesäkauden kohteita. Viime vuonna ensimmäistä kertaa mukaan tulleista 10 suurimmasta hiihtokeskuksesta saatiin tänä vuonna myös kuukausikohtaiset kävijämäärätiedot. Hiihtokeskusten laskennan perustana on nyt muiden kohteiden tapaan kalenterivuosi. Varsinaisten matkailukohteiden lisäksi mukana ovat Finland Festivals -tapahtumat, joiden matkailullinen merkitys on suuri. Kantaan saatiin tänä vuonna mukaan 21 uutta kohdetta. Merkittävän uuden alaryhmä muodostavat kartanot, joita otettiin aluksi mukaan kymmenen. Niin ikään uusia, yksittäisiä kohteita otettiin mukaan kymmenkunta. Näistä Helsingin Gardenia avattiin viime vuonna. Museokantaa täydennettiin mm. Mannerheim - ja Lenin -museoilla. Tänä vuonna jatkettiin viime vuonna käyttöön otettua, valikoitujen kohderyhmien pitkän aikavälin kävijämääräseurantaa. Tällä kertaa tarkastelun kohteina olivat suurimmat kulttuurihistorialliset ja maakuntamuseot, linnat, luostarit sekä kirkot. Kannassa olevista matkailukohteista suurin osa vastaa kävijämääräkyselyyn vuosittain. Tänä vuonna kävijämäärätiedot saatiin 373 matkailukohteelta ja vastausprosentiksi tuli 89. Osa vastaamatta jättäneistä kohteista oli kiinni tai on lopettanut toimintansa vuoden 2001 aikana. Liitetiedoissa olevaan Matkailukohdehakemistoon (Taulu 9) otettiin mukaan myös kohteiden internet -osoitteet. Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus Statistical information about visitors, calculation and reliability Kävijämäärätiedot liitetauluissa ovat vuosilta Tiedot puuttuvat niiden kohteiden kohdalta, jotka jättivät vastaamatta tai olivat koko vuoden kiinni. Kävijämäärät ilmoitetaan edellisvuosien tapaan sekä kohdeluokittain että maakunnittain. Kohteet ilmoittavat itse kävijämääränsä ja tietojen luotettavuuteen vaikuttaa kussakin kohteessa käytetty laskentapa. Osa kohteista saa tarkan kävijämäärän pääsylipputietojen tai laskureiden avulla, osa määrittelee kävijämäärätietonsa henkilökunnan arvion perusteella. Kohteiden kävijämäärälaskentaa vaikeuttavat mm. ilmaiskävijät sekä eri kohteiden yhteisliput. Kohdeluokkittaiset kävijämäärätiedot ovat kuitenkin keskenään varsin vertailukelpoisia, koska samantyyppisissä kohteissa käytetään pääosin samoja laskentamenetelmiä. Kylpylöiden kävijämäärät ovat allasosaston käyttäjiä. Joissakin kylpylöissä kävijämäärälaskentaa vaikeuttaa etenkin hotelliasiakkaiden allasosaston käyttö. Näiden kohdalla allasosaston käyttöä onkin monasti jouduttu arvioimaan. Hiihtokeskusten kävijämäärät on laskettu myytyjen hiihtohissilippujen määristä, eli kävijämäärät koskevat laskettelijoita. Taulukoissa 3-5 on ilmoitettu, mitä laskentatapaa kussakin kohteessa on käytetty. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

8 6 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kävijämäärälaskenta perustuu osassa kohteista eri menetelmien yhdistelmiin. Menetelmistä käytetyin on pääsylippujen myyntiin perustuva kävijämäärälaskenta. Tätä menetelmää käyttää noin 60 % kohteista. Luotettavuuden lisäämiseksi lähes kolmasosa käyttää pääsylippujen ohella myös muita laskentamenetelmiä. Esimerkiksi ilmaiskävijät kirjataan useissa kohteissa erikseen. Kolmas kannassa olevista matkailukohteista käyttää kävijämäärälaskennan perustana ainakin osittain kassatapahtumia. Kassatapahtuman muodostaa tavallisesti oheistuotteiden myynti (esimerkiksi kahvila- tai huoltamomyynti), mutta joillakin kohteilla kassatapahtumaksi kirjautuu myös pääsylippujen myynti. Optisia laskureita on käytössä joka kymmenellä kohteella. Yhdeksällä prosentilla kohteista kävijämäärien seuranta on pelkästään tukkimiehen kirjanpidon varassa. Samoin yhdeksällä prosentilla kohteista kävijämääräseuranta perustuu ainakin osittain henkilökunnan arvioon. Kolme prosenttia kohteista ei yksilöinyt laskentamenetelmäänsä. Matkailukohteita pyydetään antamaan arvio myös kävijämäärätietojensa luotettavuudesta. Tämä laskentatarkkuus on ilmoitettu laskentatavan ohella tauluissa 3-5. Kaksi kolmesta kannassa olevasta kohteesta pitää kävijämäärätietojensa luotettavuutta hyvänä. Tällöin kohteen ilmoittama kävijämäärä poikkeaa alle 5 % todellisesta kävijämäärästä. Kohtuullisena (ero 5-10 %) antamaansa laskentatarkkuutta piti vajaa neljännes kohteista ja tyydyttävänä (ero %) joka kymmenes kohteista. Tätä huonompana kävijämääriensä luotettavuutta pitää ainoastaan yksi kohde. Pääsylippujen myyntiin ja optisiin laskureihin perustuvia kävijämääriä voidaan pitää yleensä luotettavina. Kassatapahtumiin perustuvat kävijämääräarvioinnit sen sijaan saattavat heittää hyvinkin paljon. Kassatapahtumiin perustuvan laskennan luotettavuus riippuu pitkälti siitä, miten kassatapahtumat on muutettu kävijämääriksi. Arvioon perustuvat kävijämäärät eroavat luonnollisesti jonkin verran todellisista kävijämääristä. Tienvarsikohteet poikkeavat luonteeltaan muista kohdetyypeistä. Tienvarsikohteet (lukuun ottamatta viinitiloja) ovat lähinnä automatkailijoiden levähdyspaikkoja. Kohteissa ei ole pääsymaksua ja kävijämärät niissä nousevat suuriksi. Kävijämäärien laskenta näissä kohteissa perustuu useimmiten kassatapahtumiin. Osa matkailukohteista ei halua kävijämäärätietojaan julkaistavan. Näiden kohteiden tietoja on käytetty ainoastaan yhteenvetoja laskettaessa. Liitteissä ei-julkiset kohteet on sijoitettu taulukoiden loppuun ja niiden kävijämäärä-, laskentatarkkuus- sekä laskentatapatiedot on peitetty. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

9 Matkailukohteiden kävijämäärät Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Matkailukohteiden luokituksella mahdollistetaan toiminnoiltaan saman tyyppisten kohteiden kävijämäärätietojen vertailu. Kohteet on luokiteltu yhdeksään pääryhmään, jotka jakautuvat edelleen alaryhmiin. Matkailukohteista uutena ryhmänä otettiin tämän vuoden selvitykseen mukaan kartanot rakennusten pääryhmään. Luokka Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Class 1 PERHE- JA HARRASTUSKOHTEET FAMILY AND RECREATIONAL ATTRACTIONS 11 Huvipuistot Amusement parks 12 Puuhamaat Theme parks 13 Harrastuskohteet Recreational attractions 15 Hiihtokeskukset Ski resorts 2 ELÄINKOHTEET ANIMAL PARKS 21 Eläintarhat Zoos 22 Muut eläinkohteet Other animal parks 3 VAPAA-AIKAKESKUKSET JA LEISURE CENTRES AND EVENTS SUURTAPAHTUMAT 31 Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 32 Pelikasinot Casinos 33 Finland Festivals Finland Festivals 4 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET SCIENTIFIC AND EDUCATIONAL ATTRACTIONS 41 Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions 42 Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres 5 TIENVARSIKOHTEET JA MYYMÄLÄT ROADSIDE TOURIST SERVICE CENTRES AND SHOPS 51 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres 52 Erikoismyymälät Specialized shops 53 Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres 54 Viinitilat Vineyards Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

10 8 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät NÄYTTELYKOHTEET EXHIBITIONS 61 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 62 Taidenäyttelyt Art galleries 63 Automuseot Car museums 64 Laivat Ships 7 RAKENNUKSET BUILDINGS 71 Näkötornit Lookout towers 73 Kartanot Mansions 79 Muut rakennukset Other buildings 8 MUSEOT MUSEUMS 81 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 82 Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums and ja maakuntamuseot provincial museums 83 Ulkomuseot Open-air museums 84 Erikoismuseot Specialized museums 85 Taidemuseot Art museums 9 LUOSTARIT JA KIRKOT MONASTERIES, CONVENTS AND CHURCHES 91 Luostarit Monasteries and convents 92 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions Kävijämäärätilaston matkailukohteiden alueellista jakaumaa on tarkasteltu maakunnittain seuraavan sivun kartalla. Matkailukohteet jakautuvat eri puolelle Suomea, mutta selviä keskittymiä on suurten kaupunkien kohdalla. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

11 Matkailukohteiden kävijämäärät Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

12 10 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kävijämäärien kehitys Trend in number of visitors Vuonna 2001 kävijämääräkyselyyn vastanneissa matkailukohteissa vieraili yhteensä 27,1 miljoonaa kävijää. Eniten kävijöitä vetävät tienvarsien opastus- ja matkailukohteet, kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset sekä huvipuistot. Kylpylöiden viime vuoden yhteenlaskettu kävijämäärä oli runsaat 2,5 miljoonaa ja huvipuistoissa kävi hieman yli 2 miljoonaa kävijää. Muita yli miljoonan kävijän ylittäneitä kohderyhmiä olivat Finland Festivals -tapahtumat, kirkot, taidemuseot, hiihtokeskukset (10 suurinta), erikoismuseot sekä linnat. Taulu 1 Matkailukohteiden kävijämäärät vuonna 2001 Number of visitors to tourist attractions in 2001 Kohteiden lkm Number of attractions Kävijät Kävijät per 2001 yhteensä kohde Yhteensä Vastanneet Visitors Visitors per Together Answered together attraction 11 Huvipuistot Amusement parks Puuhamaat Theme parks Harrastuskohteet Recreational attractions Hiihtokeskukset Ski resorts Eläintarhat Zoos Muut Eläinkohteet Other animal parks Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres Casinot Casinos Finland Festivals Finland Festivals Tiede- ja opetuskohteet Scientific attractions Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres Tienvarsien matkailukohteet Roadside service centres Erikoismyymälät Specialized shops Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres Viinitilat Vineyards Erikoisnäyttelyt Special exhibitions Taidenäyttelyt Art galleries Automuseot Car museums Laivat Ships Näkötornit Lookout towers Kartanot Mansions Erityisrakennukset Architectural buildings Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses Kulttuurihistorialliset museot ja maakuntamuseot Cultural history museums Ulkomuseot Open-air museums Erikoismuseot Specialized museums Taidemuseot Art museums Luostarit Monasteries and convents Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churhces and other religious attractions Kaikki kohteet All attractions Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

13 Matkailukohteiden kävijämäärät Tienvarsien opastuskeskukset ovat matkailukohteista suurimpia myös yksittäisinä kohteina, sillä yhdessä tienvarsikohteessa käy vuosittain keskimäärin yli 1,6 miljoonaa kävijää. Varsinaisista matkailukohteista suurimpia ovat huvipuistot, eläintarhat, casinot, kirkot ja muut kirkolliset kohteet sekä erikoismyymälät, joissa kaikissa käy keskimäärin yli kävijää vuosittain. Edellisvuosien tapaan suurimmat yksittäiset varsinaiset matkailukohteet olivat viime vuonna Linnanmäen huvipuisto, Särkänniemen elämyspuisto, Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko, Korkeasaaren eläintarha, Uspenskin katedraali sekä Tiedekeskus Heureka. Näissä kaikissa kävi vuoden aikana yli vierailijaa. Kävijämääräselvityksessä ensimmäistä kertaa mukana olevista kohteista eniten kävijöitä oli Tampere -talolla vajaat kävijää sekä Forssan Vesihelmellä vajaat vuotuista kävijää. Kartanokohteiden kävijämäärät jäivät pääosin alle kävijään. Poikkeuksen tästä tekivät Mustion linna, jossa kävijöitä oli viime vuonna runsas sekä Louhisaaren kartanolinna ja Liedon Vanhalinna, joiden kävijämäärä oli noin Kävijämääriltään pienimpiä matkailukohteita ovat auto-, kulttuurihistorialliset- ja ulkomuseot sekä viinitilat. Näissä alaryhmissä on keskimäärin alle kävijää vuosittain. Vuoden 2001 selvityksen uusien kohteiden, kartanoiden, keskimääräinen kävijämäärä jäi alle Selvityksessä mukana olevien kohteiden keskimääräinen kävijämäärä vuonna 2001 oli noin Matkailukohteiden kävijämäärien kehitysanalyysissä vertailtiin keskenään niitä kohteita, joista on saatu tietoa molemmilta edellisiltä vuosilta. Kehitystietoa saatiin 337 matkailukohteesta. Kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta puolessa matkailukohteista ja ne pysyivät ennallaan kahdeksassa kohteessa. Laskua kävijämäärissä oli 48 prosentilla kohteista. Suurimman kävijämääräkasvun kirjasivat viime vuonna muut eläinkohteet, joilla kasvua oli 30 %. Tiede- ja opetuskohteissa vieraili noin 20 % ja huvipuistoissa noin kymmenyksen suurempi kävijäjoukko. Eniten kävijämääriään edellisvuoteen ovat menettäneet taidenäyttelyt, erityisrakennukset ja eläintarhat, joilla laskua oli kymmenyksen verran. Myös taidemuseot ja erikoisnäyttelyt kirjasivat edellistä vuotta pienemmät kävijämääräsaldot. Yksittäisistä kohteista kävijämääriään eniten kasvatti Heureka Tiedekeskus Vantaalla, jolla kävijämäärät olivat kasvaneet yli kävijällä edellisestä vuodesta. Särkänniemen kasvaneet kävijämäärät eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen, mikä johtuu kohteen kävijämäärien laskutavan muutoksesta. Muita kävijämääriään yli matkailijalla edellisestä vuodesta kasvattaneita kohteita olivat mm. Särkänniemen delfinaario, Pirkanmaan aluetaidemuseo, kylpylähotelli Rauhalahti Kuopiossa, Turun taidemuseo sekä Kotkan meripäivät. Suurista kirkoista Helsingin tuomiokirkon kävijämäärät kasvoivat kävijällä ja Temppeliaukion kirkon kävijämäärät kävijällä. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

14 12 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 1 Kävijämäärien kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2001 Change in number of visitors from 2000 to 2001 Muut eläinkohteet, Other animal parks 30 % Tiede- ja opetuskohteet, Scientific attractions 18 % Huvipuistot, Amusement parks 13 % Viinitilat, Vineyards Näkötornit, Lookout towers 7 % 6 % Finland Festivals Ulkomuseot, Open-air museums Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres 4 % 4 % 4 % Erikoismuseot, Specialized museums 3 % Kans.puistot ja luontokesk., National parks and nature centres 3 % Automuseot, Car museums Harrastuskohteet, Recreational attractions 3 % 3 % Kirkot ja muut kirkolliset k., Churches and other religious attractions 3 % Tienvarsien matkailukohteet, Roadside service centres Luostarit, Monasteries and convents 2 % 2 % Erikoismyymälät, Specialized shops 1 % Casinot, Casinos Kulttuurihistorialliset museot, Cult. hist. museums 1 % 0 % Laivat, Ships -1 % Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres -2 % -3 % Puuhamaat, Theme parks Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions -4 % -5 % Taidemuseot, Art museums -8 % Eläintarhat, Zoos Erityisrakennukset, Architectural buildings -9 % -10 % Taidenäyttelyt, Art galleries -11 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

15 Matkailukohteiden kävijämäärät Kapasiteetin käyttöasteen kehitys Trend in capacity utilization rate Matkailukohteiden käyttöastetta ja sen kehitystä on arvioitu aukiolokuukausien mukaan. Seurannassa tarkastellaan ainoastaan kohteiden aukiolokuukausia, koska näin saadaan oikeampi kuva kohteiden kapasiteetin käytön kehityksestä. Kapasiteetin käyttöasteen kehitys on yhtä suuri kuin kokonaiskehitys, mikäli kohteiden aukiolokuukausien määrä ei ole muuttunut. Muutosta kuitenkin tapahtuu aina, sillä osa kohteista saattaa olla osan vuodesta suljettuna esim. remontin vuoksi. Lisäksi uusia kohteita avataan ja vanhoja suljetaan, mikä vaikuttaa kohdeluokkien aukiolokuukausien määrään. Kapasiteetin käyttöasteen kehitys on laskettu ainoastaan sellaisista kohteista, joista on saatavissa tiedot molemmilta vuosilta 2000 sekä Tällaisia kohteita oli kannassa tänä vuonna 337 kpl, mikä on 80 prosenttia koko kannasta. Kun kaikki kohteet lasketaan yhteen, ovat kävijämäärät aukiolokuukautta kohden nousseet hieman edellisvuodesta. Vuonna 2001 matkailukohteissa kävi keskimäärin noin kävijää yhtä aukiolokuukautta kohden. Taulussa 9 on ilmoitettu vuoden 2001 aukiolokuukaudet kohteittain. Aukiolokuukaudet on ilmoitettu täysinä kuukausina. Yhdeksi täydeksi kuukaudeksi lasketaan kuukausi, jolloin kohde on ollut auki vähintään 14 kalenteripäivää. Varsinaisista matkailukohteista ylivoimaisesti korkeimmat kapasiteetin käyttöasteet on huvipuistoilla. Huvipuistoissa käy keskimäärin kävijää aukiolokuukautta kohden, kun seuraavina tulevilla kirkoilla ja muilla kirkollisilla kohteilla kapasiteetin käyttöasteet ovat noin kävijää aukiolokuukautta kohden. Varsinaisista matkailukohteista poikkeavilla Finlands Festivals- tapahtumilla sekä tienvarsien matkailukohteilla oli runsaat kävijää aukiolokuukautta kohden. Kaikkien edellä mainittujen luokkien kapasiteetin käyttöasteet ovat nousseet edellisvuodesta. Huvipuistojen sekä Finlands Festivals -tapahtumien parhaat kapasiteetin käyttöasteet selittynevät pitkälti näiden kohteiden aukiolokuukausien rajoittuessa parhaimpaan kesäsesonkiaikaan. Lisäksi Finland Festivals -kohteiden aukioloajanjaksoksi on merkitty yksi kuukausi siinäkin tapauksessa, vaikka tapahtuma kestäisi alle 14 vuorokautta. Ohikulkevaan liikenteeseen tukeutuvien tienvarsien opastuskeskusten käyttöasteet olivat jälleen viime vuonna yli kuukausittaisen kävijän tasolla. Suurimman käyttöasteen kasvun kirjasivat tänä vuona muut eläinkohteet, Finland Festivals -kohteet, tiede- ja opetuskohteet sekä huvipuistot. Nämä kaikki pystyivät parantamaan käyttöastettaan reilusti edellisvuoden tasosta; muut eläinkohteet jopa 30 %. Huvipuistojen käyttöasteen nousuun vaikutti mm. Särkänniemen elämyspuiston laskentatavan muutos, josta johtuen Särkänniemen elämyspuiston vuoden 2001 kävijämäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin verrattuna. Kapasiteetin käyttöaste on pudonnut eniten erityisrakennuksilla, taidenäyttelyillä, taidemuseoilla ja eläintarhoilla, kullakin noin kymmenyksen edellisestä vuodesta. Myös kuusi muuta kohderyhmää kirjasi kapasiteetin käyttöasteen laskua, tosin näillä lasku jäi alle viiteen prosenttiin. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

16 14 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 3 Keskimääräisten kävijämäärien kehitys aukiolokuukautta kohden vuonna 2001 Average growth in number of visitors in 2001, excluding the months attractions were closed Muut eläinkohteet, Other animal parks 30 % Finland Festivals 24 % Tiede- ja opetuskohteet, Scientific attractions Huvipuistot, Amusement parks 13 % 19 % Viinitilat, Vineyards Näkötornit, Lookout towers Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres Ulkomuseot, Open-air museums Erikoismuseot, Specialized museums Harrastuskohteet, Recreational attractions Kirkot ja muut kirkolliset k., Churches and other religious attractions Luostarit, Monasteries and convents Tienvarsien matkailukohteet, Roadside service centres Kans.puistot ja luontokesk., National parks and nature centres Erikoismyymälät, Specialized shops Casinot, Casinos 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 3 % 3 % 2 % 2 % 2 % 1 % 1 % Kulttuurihistorialliset museot, Cult. hist. museums 0 % Laivat, Ships Puuhamaat, Theme parks Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Automuseot, Car museums Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Eläintarhat, Zoos Taidemuseot, Art museums -1 % -2 % -2 % -2 % -3 % -5 % -9 % -9 % Taidenäyttelyt, Art galleries Erityisrakennukset, Architectural buildings -11 % -13 % -25 % -15 % -5 % 5 % 15 % 25 % 35 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

17 Matkailukohteiden kävijämäärät Kävijämäärien kuukausivaihtelut Monthly changes in number of visitors Matkailukohteiden kävijämäärät vaihtelevat kuukausittain. Matkailullisesti vilkkain sesonki ajoittuu kesään ja etenkin heinäkuulle kesäloma-aikaan. Kannassa olevissa kohteissa käy kesäkuukausien (kesäkuu - elokuu) aikana puolet kaikista vuoden vierailijoista ja yksinään heinäkuun osuus koko vuoden kävijämääristä on viidennes. Kohteista eläin- ja näyttelykohteet painottuvat selvimmin kesäkaudelle. Touko-elokuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijämääristä on eläinkohteissa noin 90 % ja näyttelykohteissa 80 %. Kesän merkitys on hieman pienentynyt aiemmista vuosista, koska kantaan on tänä vuonna saatu mukaan myös suurimpien hiihtokohteiden kuukausitilastot. Hiihtokeskusten kuukausitilastojen mukaan tulon ansiosta perhe- ja harrastuskohteiden kävijämäärät tasoittuvat paremmin koko vuodelle, etenkin alkuvuoden kävijämäärät ovat viime vuotta korkeammat. Tienvarsikohteiden, kylpylöiden, museoiden sekä tiede- ja opetuskohteiden kävijämäärät jakaantuvat muita tasaisemmin koko vuodelle. Kesäkuukausien ja etenkin heinäkuun suosio nousee selvästi esiin myös maakuntakohtaisessa tarkastelussa. Yksittäiset Finland Festival -tapahtumat houkuttelevat matkailijoita sen kuun tai sen tietyn viikon aikana, jolloin tapahtuma maakunnassa järjestetään. Heinäkuussa kävijämääriä kasvattaa Satakunnassa Porin Jazz, Kymenlaaksossa Kotkan Meripäivät, Etelä-Savossa Savonlinnan Oopperajuhlat, Etelä-Karjalassa Imatran Big Band Festivaali, Etelä-Pohjanmaalla Tangomarkkinat sekä Keski- Pohjanmaalla Kaustinen Folk Music Festival. Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kävijämäärät ovat jakautuneet muita maakuntia tasaisemmin koko vuodelle. Touko-elokuun osuus koko vuoden kävijöistä jää näissä maakunnissa alle puoleen. Keski-Suomessa sijaitseva Laukaanhovi sekä Pohjois-Savon sekä Pohjois-Pohjanmaan kylpylät pitävät yllä kävijämääriä myös kesäsesongin ulkopuolella. Vaikka Kainuussa heinäkuu nousee kävijämäärissä muita korkeammalle, tasoittavat maakunnassa sijaitsevat kylpylät kuukausikävijämääriä muiden kuukausien osalta. Lapissa Kemin lumilinna sekä hiihtolomamatkaajat kasvattavat kevään kävijämääriä etenkin maaliskuussa. Lisäksi joulumatkailu ja etenkin Joulupukin kammarin/pajakylän vierailijat näkyvät Lapin korkeassa kävijämääräluvussa joulun aikaan. Kuukausikohtaisissa tauluissa 3-11 ovat mukana vain ne julkiset kohteet, jotka ovat ilmoittaneet kuukausikohtaiset kävijätietonsa. Kuukausien vaihteessa järjestettyjen Finland Festivals -tapahtumien kävijämäärät on sijoitettu sen kuukauden kohdalle, johon pääosa tapahtumasta on ajoittunut. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

18 16 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuvat 3-11 Kävijämäärät kuukausittain ja kohdetyypeittäin vuonna 2001 sekä keskiarvot vuosilta Monthly visitors to tourist attractions in 2001 and average for Kuva 3 Figure 3 PERHE- JA HARRASTUSKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Family and recreational attractions, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 4 Figure 4 ELÄINKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Animal parks, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

19 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 5 Figure 5 VAPAA-AIKAKESKUKSET JA SUURTAPAHTUMAT Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Leisure centres and events, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 6 Figure 6 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Scientific and educational attractions, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

20 18 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 7 Figure 7 TIENVARSIKOHTEET JA MYYMÄLÄT Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Roadside tourist service centres and shops, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 8 Figure 8 NÄYTTELYKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Exhibitions, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

21 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 9 Figure 9 RAKENNUKSET Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Buildings, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 10 Figure 10 MUSEOT Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Museums, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

22 20 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 11 Figure LUOSTARIT JA KIRKOT Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Monasteries, convents and churches, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

23 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuvat Kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain vuonna 2001 sekä keskiarvot vuosilta Monthly visitors to tourist attractions in 2001 and average for Kuva 12 Figure 12 UUSIMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Uusimaa, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 13 Figure 13 ITÄ-UUSIMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Itä-Uusimaa, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

24 22 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 14 Figure 14 VARSINAIS-SUOMI Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Varsinais-Suomi, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII * Keskiarvon poikkeama vuonna 2001 toteutuneista kävijämääristä johtuu Naantalin Muumimaailman poisjäännistä tämän vuoden tilastoista. Kuva 15 Figure SATAKUNTA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Satakunta, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

25 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 16 Figure 16 KANTA-HÄME Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Häme, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 17 Figure 17 PIRKANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Pirkanmaa, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

26 24 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 18 Figure 18 PÄIJÄT-HÄME Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Päijät-Häme, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII * Keskiarvon poikkeama vuonna 2001 toteutuneista kävijämääristä johtuu Heinolan Tähtihovin poisjäännistä viime ja tämän vuoden tilastoista. Kuva 19 Figure 19 KYMENLAAKSO Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Kymenlaakso, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

27 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 20 Figure 20 ETELÄ-KARJALA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 South Karelia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 21 Figure 21 ETELÄ-SAVO Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 South Savo, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

28 26 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 22 Figure 22 POHJOIS-SAVO Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 North Savo, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 23 Figure 23 POHJOIS-KARJALA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 North Karelia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

29 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 24 Figure 24 KESKI-SUOMI Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Cetral Finland, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 25 Figure 25 ETELÄ-POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 South Ostrobothnia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

30 28 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 26 Figure 26 POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Ostrobothnia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 27 Figure 27 KESKI-POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Central Ostrobothnia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

31 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 28 Figure 28 POHJOIS-POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 North Ostrobothnia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 29 Figure 29 KAINUU Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Kainuu, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

32 30 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kuva 30 Figure 30 LAPPI Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Lapland, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 31 Figure 31 AHVENANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2001 Åland, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

33 Matkailukohteiden kävijämäärät Ulkomaiset kävijät Foreign visitors Matkailukohteiden vierailijoista suurin osa on kotimaan matkailijoita. Kohteita pyydetään kuitenkin ilmiottamaan myös ulkomaisten matkailijoiden osuus kaikista kävijöistä. Kolme neljästä ilmoitti ulkomaisten kävijöiden osuuden viime vuodelta. Ulkomaalaisten osuuden selvittäminen on hankalaa ja tiedot perustuvat usein arvioon. Tulokset ovat siten suuntaa antavia. Vuonna 2001 tietokannassa olevissa matkailukohteissa vieraili yhteensä runsaat 3,2 miljoonaa ulkomaista kävijää, mikä on yli 10 % kaikista matkailukohteiden kävijöistä. Ulkomaisten matkailijoiden suosimia kohteita ovat etenkin Kemissä sijaitseva Matkailujäänmurtaja Sampo sekä Helsingin suuret kirkot Tuomiokirkko, Uspenskin katedraali sekä Temppeliaukion kirkko. Näiden kohteiden viime vuoden kävijöistä kolme neljästä oli ulkomaalaisia. Muita kohteita, jotka houkuttelivat ulkomaisia matkailijoita kotimaisia enemmän olivat Rovaniemen Santapark, Joulupukin kammari/joulupukin pajakylä sekä Arktikum, Ahvenanmaan Önningebymuseet, Porvoon tuomiokirkko, Kirkkonummen ateljeekoti Hvitträsk, Muuramen saunakylä, Jyväskylän Alvar Aalto -museo sekä Finlandia -talon infoshop Helsingissä. Absoluuttisesti mitattuna ylivoimaisesti eniten ulkomaalaisia matkailijoita kävi Temppeliaukion kirkossa sekä Uspenskin katedraalissa, molemmissa yli kävijää. Muita yli ulkomaalisen kävijän kohteita olivat Joulupukin kammari Rovaniemellä, Suomenlinna sekä Helsingin ja Porvoon tuomiokirkot. Tienvarsikohteista Tähtihovin kävijöistä arvioidaan olleen 7 % ulkomaalaisia ja näin ollen se ylsi yli ulkomaisen kävijän joukkoon. Pääsymaksut vuonna 2002 Entrance charges in 2002 Kohteiden pääsymaksut koskevat kuluvaa vuotta Osaan kohteista on vapaa sisäänpääsy, osaan riittää pelkkä sisäänpääsylippu ja joissakin kohteissa matkailija saattaa pääsymaksun lisäksi joutua lunastamaan erillisiä lippuja kuten esimerkiksi huvipuistojen laitelippuja. Pääsymaksujen vuosittaiset muutokset ovat olleet maltillisia. Selvityshetkellä, alkuvuodesta 2002, eivät etenkään kaikki kesäkohteet olleet vielä tehneet hinnoittelupäätöksiään, joten osan kohdalla hinta puuttui tai sille oli annettu tietty liukumaväli. Euroon siirtyminen nosti hieman pääsylippujen hintoja, nousu on ollut kuitenkin normaalin vuotuisen hintakorotuksen suuruinen. Taulussa 2 on esitetty vuonna 2002 aikuisilta perittävien pääsymaksujen vaihteluvälit kohdetyypeittäin. Luvuissa ei ole mukana ilmaiskohteita, joihin lukeutuvat tienvarsien opastuskeskukset, kansallispuistot, luontokeskukset (poikkeuksena Kolin kansallispuisto/ luontokeskus Ukko), viinitilat sekä kirkot Turun tuomiokirkon kirkkomuseota sekä Keuruun vanhaa kirkkoa lukuun ottamatta. Myöskään hiihtokeskusten hissilippuja ei ole sisällytetty tarkasteluun. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

34 32 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Taulu 2 Matkailukohteiden sisäänpääsymaksujen vaihteluväli vuonna 2002, aikuisten lippu euroa Range of adult entrance charges to tourist attractions in 2002, EUR Huvipuistot Amusement parks 2,50-15 Puuhamaat Theme parks 4-20 Harrastuskohteet Recreational attractions 0-7 Eläintarhat Zoos 5-12 Muut eläinkohteet Other animal parks 3,50-5 Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 4,20-15 Pelikasinot Casinos 5 Finland Festivals Finland Festivals Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions 3,50-12,50 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres Erikoismyymälät Specialized shops 1,5 Viinitilat Vineyards 5-15 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 2-7 Taidenäyttelyt Art galleries 5-15 Automuseot Car museums 3,50-5,50 Laivat Ships 3-156,41 Näkötornit Lookout towers 2-4 Kartanot Mansions 2,50-12 Muut rakennukset Other buildings 5-10 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 2-5 Kulttuurihistorialliset museot Historical and cultural museums 1-20 Ulkomuseot Open-air museums 1,50-4,50 Erikoismuseot Specialized museums 1,50-20 Taidemuseot Art museums 1-8 Luostarit Monasteries and convents 3,5 Suhdannenäkymät vuodelle 2002 Outlook for visitors in 2002 Matkailukohteita pyydetään vuosittain arvioimaan oman kohteensa kävijämääräkehitystä tulevana kautena eli tässä tapauksessa vuonna Kävijämääräkyselyyn vastanneista 91 % antoi oman arvionsa tälle kaudelle, joten suhdannetarkastelu on kattava. Matkailukohteet ennustavat vuodelle 2002 keskimäärin neljän prosentin kasvua. Runsaat 40 % vastanneista kohteista odottaa kävijämääriensä kasvavan ja 47 % kohteista odottaa kävijämääriensä pysyvän edellisvuoden tasolla. Yhdeksän prosenttia matkailukohteista odottaa kuluvan vuoden kävijämäärien laskevan edellisestä vuodesta, mikä on hieman suurempi joukko kuin viime vuonna. Suhdannekatsauksessa tarkastellaan lähemmin myös kohteiden kävijämääräodotuksia alaluokittain ja maakunnittain. Tarkasteluun otettiin mukaan vain kohteet, joilta saatiin ennuste vuodelle Syynä suureen kasvuun tai laskuun ennusteissa ovat usein mm. aukiolokuukausien muuttuminen, remontti, erikoisnäyttely tai juhlavuosi. Suurinta kävijämäärien kasvua ennustavat tänä vuonna kartanot ja eläintarhat, jotka odottavat reilun kymmenyksen kasvua. Muutoin kasvuodotukset ovat edellisvuotta maltillisempia. Tänä vuonna kolmannes kohdeluokista odottaa yli 5 % kasvua, kun viime vuonna vastaavaa kasvua odotti yli puolet kohdeluokista. Kuudessa kohdeluokassa kävijämäärien odotetaan kääntyvän laskuun kuluvana vuonna. Suurinta laskua odottavat tiede- ja opetuskohteet. Tähän vaikuttanee pitkälti Vantaan Tiedekeskus Heurekan ennustama kävijämäärien lasku viime vuoden huiman suosion saavuttaneen Dinosaurus -näyttelyn jälkeen. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

35 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 32 Kävijämääräennustukset kohdeluokittain vuodelle 2002 Outlook for visitors in 2002 Kartanot, Mansions Eläintarhat, Zoos 12 % 12 % Puuhamaat, Theme parks Harrastuskohteet, Recreational attractions Kulttuurihistorialliset museot, Cult. hist. museums Tienvarsien matkailukohteet, Roadside service centres Viinitilat, Vineyards Finland Festivals Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres 7 % 7 % 6 % 5 % 5 % 5 % 5 % 4 % Casinot, Casinos Kans.puistot ja luontokesk., National parks and nature centres Taidemuseot, Art museums Ulkomuseot, Open-air museums Kirkot ja muut kirkolliset k., Churches and other religious attr. Erikoismyymälät, Specialized shops Automuseot, Car museums Taidenäyttelyt, Art galleries Erikoismuseot, Specialized museums Luostarit, Monasteries and convents Erityisrakennukset, Architectural buildings Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses 3 % 3 % 2 % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % Huvipuistot, Amusement parks Laivat, Ships Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres -1 % -1 % -2 % Näkötornit, Lookout towers Muut eläinkohteet, Other animal parks -3 % -3 % Tiede- ja opetuskohteet, Scientific attractions -12 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

36 34 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Kävijämäärien ennakoidaan viime vuosien tapaan kasvavan suurimmassa osassa maakuntia. Puolessa maakunnista kasvua ennustetaan kuitenkin olevan alle 5 %. Suurimmat kasvuodotukset ovat Itä-Uudellamaalla sekä Satakunnassa, joissa kohteiden kävijämäärien odotetaan kasvavan lähes viidenneksellä. Muita yli 5 % kasvua ennustavia maakuntia ovat Kymenlaakso, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Vaasan rannikkoseutu. Uudellamaalla kävijämäärien ennustetaan pysyvän vuoden 2001 tasolla ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa kävijämäärien ennakoidaan hieman laskevan edellisestä vuodesta. Kuva 33 Kävijämääräennustukset maakunnittain vuodelle 2002 Outlook for visitors by region in 2002 Itä-Uusimaa Satakunta 18 % 18 % Kymenlaakso 10 % Keski-Pohjanmaa, Central Ostrobothnia 7 % Vaasan rannikkoseutu, Coastal Vasa 6 % Pohjois-Pohjanmaa, North Ostrobothnia 5 % Etelä-Karjala, South Karelia 4 % Pohjois-Savo, North Savo 3 % Lappi, Lapland 3 % Kainuu 3 % Etelä-Pohjanmaa, South Ostrobothnia 2 % Etelä-Savo, South Savo 2 % Häme 1 % Ahvenanmaa, Åland 1 % Keski-Suomi, Central Finland 1 % Varsinais-Suomi 1 % Uusimaa 0 % Pohjois-Karjala, North Karelia -1 % Pirkanmaa -2 % Päijät-Häme -4 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

37 Matkailukohteiden kävijämäärät KULTTUURIKOHTEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN KÄVIJÄMÄÄRÄKEHITYS LONG-TERM TREND IN NUMBER OF VISITORS TO CULTURAL ATTRACTIONS Matkailukohteiden kävijämääriä on kerätty vuodesta 1985 lähtien. Näistä tiedoista syntynyt tietokanta mahdollistaa kävijämääräkehityksen tarkastelun pidemmällä aikavälillä. Viime vuonna alkaneessa kävijämäärien pitkän aikavälin kehitystarkastelussa olivat huvipuistot, eläinkohteet sekä kylpylät. Tänä vuonna tarkastelun kohteena ovat kulttuurikohteet, joita tässä yhteenvedossa ovat kulttuurihistoriallisten ja maakunnallisten museoiden lisäksi linnat ja linnoitukset, luostarit sekä kirkot. Osa kulttuurikohteista on tietokannassa luokiteltu muihin kohdeluokkiin, joten ne jäävät tarkastelun ulkopuolelle (mm. Turun linna, Arktikum ja Siida) Museoiden ja linnojen kävijämäärätietoja on alusta asti, muiden kulttuurikohteiden tiedot ovat lyhyemmältä ajanjaksolta. Tietoja on kuitenkin siinä määrin, että niillä voidaan kuvata kulttuurikohteiden kiinnostavuutta matkailukohteina sekä sitä, miten kiinnostus niitä kohtaan on vuosien aikana muuttunut. Kannassa on nykyisin noin 90 kappaletta kulttuurihistoriallisia kohteita. Noin kolmannes on ollut mukana alusta lähtien. Kulttuurikohteita tarkasteltiin myös niiden alueellisen sijoittumisen mukaan. Tarkastelussa olevat kulttuurikohteet sijaitsevat suurelta osin vanhoissa kaupungeissa ja kulttuuriympäristöissä. Museoita on muita kulttuurikohteita määrällisesti enemmän ja ne sijaitsevat tasaisemmin ympäri maan kaupunkeja ja kuntakeskuksia. Lapin museot on luokiteltu muihin erikoismuseoihin eivätkä näy kuvassa. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

38 36 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2001 Linnojen kävijämäärätietoja on vuodesta 1985 lähtien. Aineistossa hallitsevana on ollut Suomenlinnan kävijämäärät. Linnojen kokonaiskävijämäärä pysytteli kävijän tasolla vuoteen 1996 asti. Vuonna 1997 Suomenlinnassa tehtiin korjaustöitä, eikä kohteen kävijämääriä siltä vuodelta laskettu. Korjaustöiden jälkeen linnojen kokonaiskävijämäärät nousivat Suomenlinnan kasvaneen kävijämäärän ansiosta yli miljoonaan vuotuiseen kävijään. Tämän jälkeen linnojen kävijämäärät ovat pysytelleet hyvin tasaisesti miljoonan kävijän tasolla. Kuva 34 Linnojen ja linnoitusten kävijämääräkehitys vuodesta 1985 vuoteen 2001 Trend in the number of visitors to castles and fortresses from 1985 to kävijää, visitors Hämeen linna Olaviin linna Turun kaupungin historiallinen museo Suomenlinna * Suomenlinnassa tehtiin korjaustöitä vuonna Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

39 Matkailukohteiden kävijämäärät Tietokannassa on 23 kulttuurihistoriallista museota. Kävijämäärältään merkittävimmät näistä ovat Suomen kansallismuseo sekä Amurin työläismuseokortteli Tampereella. Myös Museokeskus Vapriikissa sekä Luostarinmäen käsityöläismuseossa vuotuiset kävijämäärät ylittivät yli kävijän. Museoiden kävijämäärät ovat vaihdelleet jossain määrin vuosittain, mutta suurimpien kulttuurihistoriallisten museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä on pysytellyt pitkään samalla tasolla. Kokonaiskävijämäärään vaikutti selvästi Suomen kansallismuseon lähes kolme vuotta kestänyt kunnostustyö. Kansallismuseon kävijämäärät kasvoivat heti yli vuotuiseen kävijään kunnostustyön valmistuttua vuonna 2000 ja seuraavana vuonna kävijämäärä lähestyi jo kävijää. Myös muiden kulttuurihistoriallisten museoiden suosio on viime vuosina lähtenyt kasvuun. Kuva 35 Kymmenen suurimman kulttuurihistoriallisten museoiden kävijämääräkehitys vuodesta 1989 vuoteen 2001 Trend in the number of visitors to the ten largest cultural history museums from 1989 to kävijää, visitors Museokeskus Vapriikki Kuopion museo Ainola Savonlinnan maakuntamuseo Hvitträsk Ålands museum Rauman museo Amurin työläismuseokortteli Luostarinmäen käsityöläismuseo Suomen kansallismuseo * Museokeskus Vapriikin toiminta käynnistyi vuonna Suomen kansallismuseota peruskorjattiin vuosina Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2002

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2000 MEK E:41 2001 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 09-417 6911 Fax 09-4176 9266

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2002 MEK E:45 2003 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 09-417 6911 Fax 09-4176 9266

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2006 MEK E:54 2007 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki Puh. 010 6058 000

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2005 MEK E:50 2006 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 010 6058 000 Fax 010 6058 333

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2004 MEK E:49 2005 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL 625 00101 Helsinki Puh. 09-417 6911 Fax 09-4176 9266

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2007 MEK E:57 2008 Tilaukset Matkailun Edistämiskeskus Töölönkatu 11 A PL 625 00101 Helsinki puh. +358 10 6058 000 fax +358 10 6058 333 mek@mek.fi

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, October Overnight stays at accommodation establishments increased by per cent in October The total number of overnight stays at Finnish accommodation

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2012, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 45 per cent in December 2012 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by 1.9 per cent in July 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, September Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.0 per cent in September The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 201 Accommodation statistics 201, May Nights spent by foreign tourists in Finland up by 11 per cent in May 201 Overnight stays by foreign tourists continued increasing at Finnish

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 201 Accommodation statistics 201, July Nights spent by resident tourists increased by 3.7 per cent in July 201 Overnight stays by resident tourists increased by 3.7 per cent in July

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2014, October Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 1. per cent in October The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, April Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 4.4 per cent in April The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Museokäynnit vuonna 2018

Museokäynnit vuonna 2018 Museokäynnit vuonna 2018 Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7 127 513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit

Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit TILASTOKORTTI 2/2017 Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna 2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2017 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin jälleen kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa museokohteissa yhteensä

Lisätiedot

Accommodation statistics 2011

Accommodation statistics 2011 Transport and Tourism 2012 Accommodation statistics 2011 Foreign demand for accommodation services grew by ten per cent in 2011 In 2011, the demand for accommodation services grew by four per cent from

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Accommodation statistics 2013

Accommodation statistics 2013 Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013 Foreign demand for accommodation services grew by one per cent in 2013 In 2012, a record limit of 20 million overnight stays was reached, and the

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2018 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Museokäynnit vuonna 2018

Museokäynnit vuonna 2018 Sivu 1 / 6 Museokäynnit Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7127513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin edellisenä

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / Mil. euros, in nominal

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

HARJOITUS- PAKETTI A

HARJOITUS- PAKETTI A Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat lokakuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 18.11.1997 413 Puukaupassa ennätysvauhti lokakuussa Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Alueelliset vastuumuseot 2020

Alueelliset vastuumuseot 2020 Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo

Ryhmä. Pistemäärä yht. Mittariarvo. Museo t Alaraja: % Min: 38.87 3.7 4.4 67 99 Tuloksellisuus Yläraja: 9 % Max: 8 8 8.66 3859 4 kulmakerroin.5..5 8 4 Max. pistemäärä: 6 M - M Omien tulojen M Kävijät / M3 n M Kävijämäärä max: ammatillinen osuus

Lisätiedot

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Helmikuu 70 89 578 481 662 519 373 373 170 172 46 52

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics 2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics Suomalainen teatterikenttä 18 VOS-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera ja rahoituslain ulkopuoliset teatterit 2013

Lisätiedot