MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

Transkriptio

1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2005 MEK E:

2 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL Helsinki Puh Fax Tuomas Santasalo Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh Fax santasalo@tuomassantasalo.fi ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

3 Matkailukohteiden kävijämäärät SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2005 Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus 6 Statistical information on visitors, basis of calculation and reliability Matkailukohteiden luokitus 7 Tourist attraction classification Kävijämäärien kehitys 11 Trend in number of visitors Kävijämäärien kuukausivaihtelut 13 Monthly variation in number of visitors Ulkomaiset kävijät 30 Foreign visitors Kävijämäärät alueellisesti 34 Number of visitors by region Suhdannenäkymät vuodelle Outlook for visitors in 2006 SUURIMPIEN MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT RUOTSISSA, HOLLANNISSA JA ITÄVALLASSA 46 NUMBER OF VISITORS TO THE BIGGEST TOURIST ATTRACTIONS IN SWEDEN, THE NETHERLANDS AND AUSTRIA

4 2 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 TAULUKOIDEN KOODIEN SELITYKSET 53 KEY TO SYMBOLS Taulu 8 Matkailukohteiden kävijämäärät kohderyhmittäin Table 8 Number of visitors to tourist attractions, Taulu 9 Matkailukohteiden kävijämäärät maakunnittain Table 9 Number of visitors to tourist attractions by region, Taulu 10a Maksulliset matkailukohteet, joiden kävijämäärä yli henkeä Table 10a Tourist attractions charging anentrance fee with over visitors, b Maksuttomat matkailukohteet, joiden kävijämäärä yli henkeä b Tourist attractions with free entry with over visitors, 2005 Taulu 11 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja kohderyhmittäin Table 11 Visitors to tourist attractions per month, 2005 Taulu 12 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain Table 12 Visitors to tourist attractions by region per month, 2005 Taulu 13 Matkailukohdehakemisto 91 Table 13 Index of attractions

5 Matkailukohteiden kävijämäärät NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, 2005 Since 1985, the Finnish Tourist Board has published a report on the number of visitors to Finnish tourist attractions. Most of the attractions in the report are either open all year round or only in the summer. The report also contains information on the numbers of skiers visiting the 14 largest ski resorts in Finland. In addition to round-the-year tourist attractions, the trend in the number of visitors to festivals, cultural events and housing fairs, which are important for tourism, is also dealt with. The trend in visitor numbers for all tourist attractions in the database over the years is examined in the report. The tourist attractions are classified in the data by type and region. Information about visitor numbers for 2005 was received from 90 per cent of the 472 tourist attractions in the database. Some of the attractions that did not reply were closed last year and others had shut down. Information is obtained directly from the attractions, so the reliability of the data depends on the calculation methods used by each attraction. Tourist numbers are not, therefore, entirely comparable, but comparability between attraction types is good. The methods used for calculating the number of visitors to an attraction are shown in tables 9-11, which are attached. In 2005, the tourist attractions in the report were visited by 34.7 million visitors. Specialized shops had the most visitors per year. These attractions are, however, different from others and, therefore, not entirely comparable. The most popular of the actual tourist attractions are spas and leisure centres, which had a total of 2.9 million visitors in Amusement parks were visited by 2.2 million people last year, while festivals and cultural events drew 2 million visitors. The churches included in the report had 1.8 million tourists. The most popular individual tourist attractions in Finland in 2005, excluding the roadside tourist service centres and cinema complexes, were Linnanmäki Amusement Park, Suomenlinna Sea Fortress, Särkänniemi Adventure Park, Korkeasaari Zoo, Temppeliaukio Church and Uspenski Cathedral, each one with more than 0.5 million visitors. In 2005, 51 % of the tourist attractions lost visitors. A growth in visitors was achieved by 35 % of the attractions. Concentrations of visitor numbers at tourist attractions were checked throughout the whole of Finland. The attractions that were busiest in terms of visitor numbers were concentrated in two areas. The southern concentration was in the area formed by Helsinki, Tampere and Vaasa and in Lapland there was a similar concentration from western Lapland to Kuusamo. In eastern Finland there was a more modest concentration of tourist attractions between Imatra, Kuopio and Kajaani. In the summertime, visitor numbers to tourist attractions are weighted quite clearly in favour of southern and west Finland. Northern Finland is better at collecting visitors during the wintertime. The predicted increase in 2005 for tourist attractions is on average 7.5 %. 55% of the attractions forecast that the number of visitors will remain at the same level as in The biggest growth is expected by recreational attractions and zoos.

6 4 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Most of the visitors to tourist attractions are from Finland. In total, about 3.8 million foreign tourists visited the places included in the report in 2005, which is about 11 % of all the visitors to attractions. Churches have the largest numbers of foreign visitors, with about 64 % of all visitors coming from abroad. Castles and fortifications are also of interest to foreigners. Attractions that interest foreigners are situated in the Helsinki, Tampere and Turku districts and in Lapland. Elsewhere, the impact of Finnish visitors is greater. Germans make up the largest group of foreign visitors, Swedes the second largest and Russians the third largest. The report compared the biggest tourist attractions in Finland, Sweden, The Netherlands and Austria. The level of visitor numbers to the most popular tourist attractions in these countries seem to be very much the same in relation to the population.

7 Matkailukohteiden kävijämäärät MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2005 NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2005 Matkailun edistämiskeskuksen matkailukohteiden kävijämääräselvitystä on julkaistu vuodesta 1985 lähtien. Kävijämääräselvitykseen otetaan vuosittain mukaan uusia kohteita tai kohderyhmiä. Vuosittain myös osa vanhoista kohteista jätetään kävijämäärätietojen puuttumisen tai toiminnan lopettamisen vuoksi selvityksestä pois. Tässä selvityksessä on mukana 479 matkailukohdetta. Kohteille lähetettiin kysely vuoden 2005 kävijämääristä ja pyydettiin samalla tarkistamaan ja täydentämään edellisvuosien tietoja. Tilastossa mukana olevista matkailukohteista pääosa on ympärivuotisia kohteita. Suuri osa muista kohteista toimi vain kesäkauden ja pieni joukko vain talvikauden. Tilastossa talvimatkailukohteina on Suomen 14 suurinta hiihtokeskusta, joiden kävijämäärätiedot perustuvat hissilippujen myyntiin. Kiinteiden rakennettujen matkailukohteiden lisäksi mukana ovat valtakunnallisesti merkittävät festivaali- ja kulttuuritapahtumat. Valitettavasti kaikkia merkittäviä festivaaleja ja kulttuuritapahtumia ei ole saatu vastaamaan kyselyyn. Tapahtumat ovat yleensä päivän tai muutaman mittaisia. Asuntomessut sen sijaan vaihtavat paikkakuntaa vuosittain, mutta tapahtuman luonne säilyy samana. Tänä vuonna selvitykseen pyydettiin mukaan yhteensä 24 uuden kohteen tiedot. Näistä tutkimukseen uusina kohteina saatiin yhteensä 14 kohdetta, joista viisi on festivaalit ja kulttuuritapahtumat -ryhmään kuuluvia tapahtumia. Kävijämääriltään merkittävimpiä uusia mukaan tulleita matkailukohteita ovat mm. Ankkarock, Kylpylä-hotelli Ylläs Saaga, Tuorlan majatalo, Eukonkannon MM-kisat ja Jyrkkäkosken ruukki sekä juuri toimintansa aloittanut Suomen maatalousmuseo Sarka. Unescon maailmanperintökohteista mukaan saatiin nyt myös Sammallahdenmäki, vaikka sen kävijämäärä vuositasolla on melko vaatimaton. Museoiden kohdeluokka täydentyi tänä vuonna yhteensä kuudella kohteella. Luonnontieteen keskusmuseon kävijämäärät pienenivät, kun museorakennus suljettiin korjauksen vuoksi syksyllä 2005 ja museo tulee olemaan pari vuotta suljettuna. Merkittäviä, selvityksen ulkopuolelle jääviä kohteita ovat Unescon maailmanperintökohteista Petäjäveden puukirkko ja Vanhan Rauman keskusta, joista ei ole saatu kävijämäärätietoja. Selvityksessä mukana olevista matkailukohteista valtaosa vastaa kävijämääräkyselyyn. Hiihtokohteiden kävijämäärätiedot saadaan keskitetysti Suomen hiihtokeskusyhdistyksestä. Festivaaleista ja kulttuuritapahtumista pääosa vastaa itse kävijämääräkyselyyn, mutta osa kävijämäärätiedoista saadaan Finland Festivals -järjestöltä. Tänä vuonna kävijämäärätiedot saatiin 425 matkailukohteesta eli 88,7 % selvityksessä mukana olevista kohteista. Osa kohteista, joista vuoden 2005 kävijämäärätietoja ei saatu, oli vuonna 2005 kiinni tai lopettanut toimintansa. Liitteessä olevassa matkailukohdehakemistossa on yhteystiedot kaikista selvityksessä mukana olevista kohteista.

8 6 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus Statistical information on visitors, basis of calculation and reliability Selvityksessä käsitellään kävijämäärätietoja vuosilta Liitetauluissa 8-9 ovat kävijämäärätiedot tarkasteluvuosilta kohderyhmittäin ja maakunnittain. Tiedot puuttuvat niiden kohteiden kohdalta, jotka eivät ole vastanneet tai ovat olleet koko vuoden kiinni. Kävijämäärät ilmoitetaan edellisvuosien tapaan sekä kohdeluokittain että maakunnittain. Kävijämäärätiedot ovat kohteiden itse ilmoittamia ja ne eivät ole kaikilta osin vertailtavissa toistensa kanssa. Kohdeluokittaiset kävijämäärätiedot ovat yleensä keskenään vertailukelpoisia, koska samantyyppisissä kohteissa käytetään pääosin samoja laskentamenetelmiä. Kävijämäärätietojen luotettavuuteen vaikuttaa käytetty laskentamenetelmä. Osa kohteista saa tarkan kävijämäärän pääsylipputietojen tai laskureiden avulla, osa määrittelee kävijämäärätietonsa henkilökunnan arvion perusteella. Kohteiden kävijämäärälaskentaa vaikeuttavat mm. ilmaiskävijät sekä eri kohteiden yhteisliput. Yhteislippujen käyttö monipisteisissä matkailukohteissa vaikeuttaa kokonaiskävijöiden arvioimista. Särkänniemen Elämyspuistossa kesäkaudella lasketaan kaikki alueella vierailevat Elämyspuiston asiakkaiksi. Lisäksi asiakkaiden käydessä Akvaariossa, Planetaariossa, Delfinaariossa, Lasten eläintarhassa, Näsineulassa tai Sara Hildenin taidemuseossa, heidät kirjataan kävijöiksi myös näissä kohteissa. Elämyspuistossa käy kesäkaudella matkailijaa ja talvikaudella näissä erilliskohteissa matkailijaa. Elämyspuiston kävijämäärät tilastossa on kuitenkin ilmoitettu vain kesäkauden kävijöiden mukaan, jotta vertailtavuus muihin huvipuistoihin säilyy. Kylpylöiden kävijämäärät ovat allasosaston käyttäjiä. Joissakin kylpylöissä kävijämäärälaskentaa vaikeuttaa hotelliasiakkaiden vapaa allasosaston käyttö. Näiden osalta allasosaston kävijämääriä on usein jouduttu arvioimaan. Hiihtokeskusten kävijämäärät on laskettu myytyjen hiihtohissilippujen määristä eli kävijämäärät koskevat laskettelijoita. Taulukoissa 8-10 on lyhenteellä ilmoitettu, mitä laskentatapaa kussakin kohteessa on käytetty. Kävijämäärälaskenta perustuu noin 33 % kohteista puhtaaseen pääsylippujen myyntiin. Saman verran käyttää laskentamenetelmänä pääsylippujen myyntiä ja tätä tukevia muita menetelmiä. Esimerkiksi ilmaiskävijät saatetaan kirjata erikseen. Vajaassa 19 %:ssa kohteista on käytössä joko yksistään tai muiden menetelmien yhdistelmänä kassatapahtumiin perustuva laskenta. Kassatapahtuman muodostaa tavallisesti oheistuotteiden myynti (esimerkiksi kahvila- tai huoltamomyynti), mutta joillakin kohteilla kassatapahtumaksi kirjautuu myös pääsylippujen myynti. Optisia henkilölaskureita on käytössä noin 14 % kohteista. Kahdeksalla prosentilla kohteista kävijämäärien seuranta on ainoastaan tukkimiehen kirjanpidon varassa. Noin 11 %:lla kohteista kävijämääräseuranta perustuu ainakin osittain henkilökunnan arvioon. Matkailukohteita on pyydetty antamaan arvio kävijämäärätietojensa luotettavuudesta. Tämä laskentatarkkuus on ilmoitettu laskentatavan ohella tauluissa Selvityksessä mukana olevista kohteista 76 % ilmoittaa kävijämäärätietonsa luotettavuuden hyväksi, jolloin kohteen ilmoittama kävijämäärä poikkeaa alle viisi prosenttia todellisesta kävijämäärästä. Kohtuullisena (ero todellisiin kävijämääriin 5-10 %) antamaansa laskentatarkkuutta pitää 26 % kohteista ja tyydyttävänä (ero %) noin viisi prosenttia kohteista. Tätä huonommaksi kävijämääriensä luotettavuuden arvioi

9 Matkailukohteiden kävijämäärät ainoastaan neljä kohdetta. Noin kolmessa prosentissa kohteista joko ei ole tietoa kävijämäärien luotettavuudesta tai kysymykseen ei ole vastattu. Pääsylippujen myyntiin ja optisiin laskureihin perustuvia kävijämääriä voidaan yleensä pitää luotettavina. Kassatapahtumiin perustuvat kävijämääräarvioinnit sen sijaan saattavat heittää hyvinkin paljon. Kassatapahtumiin perustuvan laskennan luotettavuus riippuu pitkälti siitä, miten kassatapahtumat muutetaan kävijämääriksi. Osa kohteista käyttää samaa laskentaperustetta, mutta vakiintunutta käytäntöä laskennasta ei ole. Tienvarsikohteet poikkeavat luonteeltaan muista kohdetyypeistä. Tienvarsikohteet (lukuun ottamatta viinitiloja) ovat lähinnä automatkailijoiden levähdyspaikkoja. Kohteissa ei ole pääsymaksua ja kävijämäärät niissä nousevat suuriksi. Kävijämäärien laskenta näissä kohteissa perustuu useimmiten kassatapahtumiin. Tienvarsikohteisiin on luokiteltu myös vierasvenesatamat ja niiden kävijämäärät on ilmoitettu venekuntina eli varsinaisia henkilökävijöitä kohteissa on todellisuudessa ilmoitettua enemmän. Tienvarsikohteista opastuskeskuksista mukana on enää Janakkalan Linnatuuli, kun muut ryhmään kuuluneet kohteet eivät enää vastaa kyselyyn. Vajaa kymmenen matkailukohdetta ei halua kävijämäärätietojaan julkisuuteen. Näiden kohteiden tietoja on käytetty ainoastaan yhteenvetoja laskettaessa ja karttoja laadittaessa. Liitteissä ei-julkiset kohteet on sijoitettu taulukoiden loppuun ja niiden kävijämäärä-, laskentatarkkuus- sekä laskentatapatiedot on peitetty. Tietojaan salassa pitäviä kävijämääräkohteita ei tulla enää ensi vuonna sisällyttämään tilastoon. Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Matkailukohteiden luokituksella mahdollistetaan toiminnoiltaan samantyyppisten kohteiden kävijämäärätietojen vertailu. Kohteet on luokiteltu yhdeksään pääryhmään, jotka jakautuvat edelleen alaryhmiin. Luokitusta ei ole pariin vuoteen muutettu. Kaikki tarjolla olevat matkailukohteen on pystytty luokittelemaan käytössä olevaan luokitukseen. Kohteen toiminnallinen sisältö on tärkein kriteeri luokitusta määriteltäessä, jotta eri kohteiden tietoja voitaisiin vertailla keskenään yhtäpitävästi. Luokka Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Class 1 PERHE- JA HARRASTUSKOHTEET FAMILY AND RECREATIONAL ATTRACTIONS 11 Huvipuistot Amusement parks 12 Puuhamaat Theme parks 13 Harrastuskohteet Recreational attractions 15 Hiihtokeskukset Ski resorts 2 ELÄINKOHTEET ANIMAL PARKS 21 Eläintarhat Zoos 22 Muut eläinkohteet Other animal parks

10 8 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät VAPAA-AIKAKESKUKSET JA LEISURE CENTRES AND EVENTS SUURTAPAHTUMAT 31 Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 32 Pelikasinot Casinos 33 Festivaalit ja kulttuuritapahtumat Festivals and cultural events 34 Asuntomessut Housing fairs 35 Elokuvakeskukset Cinema complexes 4 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET SCIENTIFIC AND EDUCATIONAL ATTRACTIONS 41 Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions 42 Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres 5 TIENVARSIKOHTEET JA ROADSIDE TOURIST SERVICE CENTRES AND SHOPS MYYMÄLÄT 51 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres 52 Erikoismyymälät Specialized shops 53 Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres 54 Viinitilat Vineyards 55 Vierasvenesatamat Harbours for visiting boats 6 NÄYTTELYKOHTEET EXHIBITIONS 61 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 62 Taidenäyttelyt ja -keskukset Art exhibitions and centres 63 Automuseot Car museums 64 Laivat Ships 7 RAKENNUKSET BUILDINGS 71 Näkötornit Lookout towers 73 Kartanot Mansions 79 Muut rakennukset Other buildings 8 MUSEOT MUSEUMS 81 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 82 Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums 83 Ulkomuseot Open-air museums 84 Erikoismuseot Specialized museums 85 Taidemuseot Art museums 9 LUOSTARIT JA KIRKOT MONASTERIES, CONVENTS AND CHURCHES 91 Luostarit Monasteries and convents 92 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions

11 Matkailukohteiden kävijämäärät Kävijämäärätilaston matkailukohteiden alueellista sijoittumista on tarkasteltu seuraavan sivun kartalla. Matkailukohteet jakautuvat eri puolelle Suomea, mutta selviä keskittymiä on suurten kaupunkien kohdalla. Kun kohteet on sijoitettu todellisen sijaintinsa mukaisesti, matkailukeskittymissä kohteiden pisteet ovat päällekkäin. Kuva 1 Matkailukohteet vuonna 2005 Figure 1 Tourist attractions, 2005

12 10 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005

13 Matkailukohteiden kävijämäärät Kävijämäärien kehitys Trend in number of visitors Kävijämääräselvityksessä mukana olevissa kohteissa vieraili vuonna 2005 yhteensä 34,7 miljoonaa matkailijaa. Kokonaiskävijämäärä on pienentynyt viime vuodesta vajaalla miljoonalla kävijällä. Eniten kävijöitä vierailee erikoismyymälöissä. Näiden kohteiden kävijöistä osa ei kuitenkaan ole matkailijoita vaan kauppojen asiakkaita, joten kävijämäärät eivät näissä kohteissa ole muiden kohteiden kanssa vertailukelpoisia. Pääasiassa matkailijoita palvelevista matkailukohteista suurin alaryhmä ovat kylpylät ja vapaa-aikakeskukset, joilla oli yhteensä 2,9 miljoonaa kävijää. Alaryhmään kuuluu muutama kaupungin kylpylätyyppinen uimahalli, joten osa kävijöistä on kaupungin asukkaita. Tämänkin ryhmän kokonaiskävijämäärä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Huvipuistoissa kävi viime vuonna yhteensä 2,2 miljoonaa kävijää, festivaalien ja kulttuuritapahtumien kerätessä vajaa 2 miljoonaa kävijää. Selvityksessä mukana olevissa kirkoissa vieraili vuonna 2005 yhteensä 1,8 miljoonaa kävijää, missä oli kasvua edellisestä vuodesta. Selvityksessä mukana olevat kirkot ovat matkailullisesti merkittävimpiä kirkkoja Suomessa. Listalta kuitenkin puuttuu monia merkittäviä kirkkokohteita, joiden kävijätietoja ei seurata tai lasketa. Taulu 1 Matkailukohteiden kävijämäärät vuonna 2005 Table 1 Number of visitors to tourist attractions in 2005 Kohteiden lkm Number of attractions Kävijät Visitors Kohde Attraction Yhteensä Total Vastanneet Answered Kävijät yhteensä Visitors in total Kävijät per kohde Visitors per attraction 11 Huvipuistot Amusement parks Puuhamaat Theme parks Harrastuskohteet Recreational attractions Hiihtokeskukset Ski resorts Eläintarhat Zoos Muut eläinkohteet Other animal parks Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres Pelikasinot Casinos Festivaalit ja kulttuuritapahtumat Festivals and cultural events Asuntomessut Housing fairs Elokuvakeskukset Cinema complexes Tiede- ja opetuskohteet Science and educational attractions Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres Erikoismyymälät Specialized shops Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres Viinitilat Vineyards Vierasvenesatamat Harbours for visiting boats Erikoisnäyttelyt Special exhibitions Taidenäyttelyt ja -keskukset Art exhibitions and centres Automuseot Car museums Laivat Ships Näköalatornit Lookout towers Kartanot Mansions Muut rakennukset Other buildings Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums Ulkomuseot Open-air museums Erikoismuseot Specialized museums Taidemuseot Art museums Luostarit Monastries and convents Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions KAIKKI KOHTEET ALL ATTRACTIONS

14 12 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Keskimäärin matkailukohteissa vierailee vuosittain noin matkailijaa. Tienvarsien matkailukohteet eli opastuskeskukset, erikoismyymälät ja muut matkailukohteet ovat keskimäärin suurimpia matkailukohteita Suomessa. Varsinaisista matkailukohteista suurimpia ovat huvipuistot, joissa vieraili vuonna 2005 keskimäärin yli puoli miljoonaa kävijää. Muita keskimääräistä suurempia matkailukohteita ovat mm. eläintarhat, kirkot ja kasino, joissa kaikissa kävi viime vuonna keskimäärin yli matkailijaa. Kirkkojen keskimääräinen kävijämäärä ylitti jo vuotuisen matkailijan rajan. Elokuvakeskuksista mukana tänäkin vuonna on vain suurin, jossa kävijöitä oli vajaa 1,4 miljoonaa. Suurimmat yksittäiset matkailukohteet Suomessa olivat vuonna 2005 Linnanmäen huvipuisto, Särkänniemen elämyspuisto, Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko, Uspenskin katetraali ja Korkeasaaren eläintarha, joissa kaikissa kävi yli puoli miljoonaa vierailijaa. Kävijämääräselvityksessä mukana olevista muista matkailukohteista eniten kävijöitä oli Veljekset Keskinen Oy:n kyläkaupalla ja sen eri kohteissa yhteensä (5,8 miljoonaa kävijää), Finnkinon Tennispalatsin elokuvakeskuksella (1,4 miljoonaa kävijää), Pukaron Paroni (noin ) ja Jyväskylän AaltoAlvarilla ( kävijää). Uusista matkailukohteista suurimmat olivat Ankkarock kävijää ja Tuorlan Majatalo kävijällään. Oulun asuntomessuilla vieraili yli kävijää. Keskimääräisiltä kävijämääriltään pienimpiä matkailukohteita ovat vierasvenesatamat, automuseot ja taidenäyttelyt, joissa kaikissa oli keskimäärin alle kävijää. Alle kävijämäärän kohteita ovat ulkomuseot, kartanot sekä viinitilat. Matkailukohteiden vuoden 2005 kävijämääriä verrattiin edellisvuoden vastaaviin. Keskimäärin tilaston kokonaiskävijämäärät laskivat edellisvuodesta 1,2 prosenttia, joka on noin 1000 matkailijaa vähemmän kohdetta kohden. Kaiken kaikkiaan kävijämäärät pienenivät tilaston kohteissa kävijällä. Viime vuoden kävijämääräkehitys oli selvästi monilta osin laskevaa edellisen matkailuvuoden kehitykseen nähden. Selvästi pienemmällä joukolla kävijämääräkehitys kasvoi edellisestä vuodesta, mutta niissäkin kohteissa kasvu ei ollut kovinkaan vahvaa. Vuonna 2005 keskimääräisesti eniten kävijämääriään kasvattivat edelleen kasino (+8 %), mutta kasvu oli jo hitaampaa kuin vuonna Kirkkojen kävijämäärät kasvoivat (+6 %). Suurelle osalle kohteista keskimääräinen kävijämäärän muutos vaihteli kolme prosenttia suuntaan tai toiseen. Suurin pienennys kävijämäärissä oli asuntomessuilla, kun ne pidettiin Oulussa. Suurissa matkailukohderyhmissä kuten huvipuistot, kylpylät, kulttuurihistorialliset museot ja eläintarhat menettivät kävijöitään yli 6 % edellisestä vuodesta. Yksittäisien kohteiden kävijämäärämuutoksia tarkasteltaessa suuria kävijämäärien suhteellisia kasvulukuja oli yksittäisissä pienissä kohteissa, mutta usein niissä kävijämäärien absoluuttiset määrät jäivät pieniksi. Merkittävästi kävijämääriään kasvattivat Muumimaailma, joka kasvatti kävijämääräänsä 20 % eli noin kävijällä. Hiihtokeskuksista Levi kasvatti myös kävijämääräänsä 21 % eli vajaa kävijällä muista hiihtokeskuksista poiketen. Festivaaleista Ruisrock, Tuska-festivaali, Ilosaarirock ja Turun musiikkijuhlat kasvattivat vahvasti kävijämääriään. Museoista erityisesti Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa ja Turun taidemuseo onnistuivat kasvattamaan kävijämääräänsä yli 150 %. Kirkkojen kävijämäärissä Helsingin tuomiokirkko palautti oman kävijämääränsä aikaisemmalle tasolle ja Tuomiokirkon Krypta kasvatti selvästi kävijämääräänsä.

15 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 2 Kävijämäärien kehitys vuodesta 2004 vuoteen 2005 Figure 2 in number of visitors from 2004 to 2005 KASINOT, Casinos KIRKOT JA MUUT KIRKOLLISET KOHTEET, Churches and other religious attractions TAIDENÄYTTELYT JA -KESKUKSET, Art exhibitions and centres ERIKOISMYYMÄLÄT, Specialized shops ERIKOISNÄYTTELYT, Special exhibitions TIENVARSIEN MATKAILUKOHTEET, Roadside tourist service centres VIERASVENESATAMAT, Harbours for visiting boats HIIHTOKESKUKSET, Ski resorts KARTANOT, Mansions PUUHAMAAT, Theme parks AUTOMUSEOT, Car museums HARRASTUSKOHTEET, Recreational attractions MUUT ELÄINKOHTEET, Other animal parks KANSALLISPUISTOT JA LUONTOKESKUKSET, National parks and nature centres ULKOMUSEOT, Open-air museums TIENVARSIEN OPASTUSKESKUKSET, Roadside information centres FESTIVAALIT JA KULTTUURITAPAHTUMAT, Festivals and cultural events TAIDEMUSEOT, Art museums LUOSTARIT, Monastries and convents TIEDE- JA OPETUSKOHTEET, Science and educational attractions NÄKÖALATORNIT, Lookout towers LINNAT, Castles and fortresses MUUT RAKENNUKSET, Other buildings VIINITILAT, Vineyards HUVIPUISTOT, Amusement parks KYLPYLÄT, Spas and leisure centres ELOKUVAKESKUKSET, Cinema complexes LAIVAT, Ships KULTTUURIHISTORIALLISET MUSEOT, Cultural history museums ERIKOISMUSEOT, Specialized museums ELÄINTARHAT, Zoos ASUNTOMESSUT, Housing fairs -29 % -9 % -10 % -7 % -7 % -8 % -8 % -6 % -2 % -2 % -2 % -3 % -3 % -3 % 0 % -1 % -1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 3 % 3 % 3 % 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 8 % 6 % -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kävijämäärien kuukausivaihtelut Monthly variation in number of visitors Matkailukohteiden kävijämäärät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain. Vilkkain sesonki painottuu kesään ja tällöin erityisesti heinäkuuhun. Selvityksessä mukana olevissa kohteissa noin 51 % vierailijoista käy kesäkauden eli touko-elokuun aikana. Heinäkuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijöistä on noin 20 %. Vaikka tilastossa on mukana selviä talvimatkailukohteita niiden paino näkyy lähinnä perhe- ja harrastuskohteiden kehityskuvassa alku- ja loppuvuoden kävijämääräkehityksessä. Kokonaiskehityksessä ei ole ollut suurempia muutoksia, mutta talvimatkailu huippu nostaa maaliskuun kokonaiskävijämäärää selvästi suuremmaksi kuin aikaisempina vuosina. Eläin- ja näyttelykohteiden kävijämäärät painottuvat kaikkein selvimmin kesäkauteen. Touko-elokuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijöistä on eläinkohteissa 80 % ja näyttelykohteissa 60 %. Osa eläin- ja näyttelykohteista onkin auki vain kesäisin. Tasaisimmin vuoden aikana vierailijoita käy tienvarsikohteissa, kylpylöissä sekä museoissa. Tienvarsikohteiden osalta on huomattava, että ryhmässä ovat mukana myymälät, ja aikaisemmin mukana olleet tienvarsien matkailupalvelupisteet ovat jääneet pois, joten myymälöiden sesongit näkyvät kävijöiden keskimäärissä. Etenkin joulukuu nousee merkittäväksi kuukaudeksi. Vapaa-aikakeskuksissa ja suurtapahtumissa kävijämäärät levittyvät kohtalaisen tasaisesti ympäri vuoden johtuen mukana olevista kylpylöistä. Kuitenkin kesäaika painottuu voimakkaasti myös tässä pääryhmässä, koska mukana olevat tapahtumat eli asuntomessut sekä festivaalit ja kulttuuritapahtumat järjestetään pääosin kesällä. Toukokuu on

16 14 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 museoille hieman vilkkaampi kuukausi kuin kesäkuu johtuen luokkaretkeläisistä, kun taas elokuu painottuu vilkkaana kuukautena ulkomaisten kävijöiden suosimissa kirkoissa. Kesäkuukausien ja etenkin heinäkuun suosio nousee selvästi esiin myös maakuntakohtaisessa tarkastelussa. Yksittäiset festivaalit ja kulttuuritapahtumat houkuttelevat matkailijoita maakuntaan tietyn kuukauden tai viikon aikana. Heinäkuussa kävijämääriä kasvattaa Varsinais-Suomessa Ruisrock, Satakunnassa Pori Jazz, Kymenlaaksossa Kotkan Meripäivät, Etelä-Savossa Savonlinnan Oopperajuhlat, Etelä-Karjalassa Imatran Big Band Festival, Pohjois-Karjalassa Ilosaarirock, Etelä-Pohjanmaalla Tangomarkkinat sekä Keski- Pohjanmaalla Kaustinen Folk Music Festival. Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kävijämäärät ovat jakautuneet muita maakuntia tasaisemmin koko vuodelle. Kanta-Hämeessä tienvarsikohteet jakavat kävijämääriä tasaisesti ympäri vuoden ja Päijät- Hämeessä Messilä ja Sibeliustalo tasaavat kävijöitä koko vuodelle. Päijät-Hämeessä heinäkuun muutos aikaisemmista vuosista johtuu pitkälti Tähtihovin tienvarsikohteen jäämisestä pois tilastosta. Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kylpylät pitävät yllä kävijämääriä myös kesäkauden ulkopuolella samoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, joissa myös hiihtokeskukset tasaavat vuosittaisia matkailumääriä. Lapissa luonnollisesti hiihtokohteiden vuoksi kävijämäärät painottuvat talveen ja kevääseen, mutta myös joulumatkailu näkyy Lapin kävijämääräluvuissa. Alkukesällä ja -syksyllä kävijämäärät laskevat voimakkaasti, mutta maaliskuu talvella ja heinäkuu kesällä ovat kävijämäärältään vilkkaimmat kuukaudet. Kuukausikohtaisissa liitetauluissa ovat mukana vain ne kohteet, jotka ovat ilmoittaneet kuukausittaiset kävijätietonsa. Kuukausien vaihteessa järjestettyjen festivaalien ja kulttuuritapahtumien kävijämäärät on sijoitettu sen kuukauden kohdalle, johon suurin osa tapahtumasta on ajoittunut. Seuraavien sivujen kuukausikuvissa on pylväällä kuvattu vuoden 2005 kävijämäärien kuukausivaihtelua. Viivalla kuvataan vuosien keskimääräisten kuukausikävijöiden vaihtelua. Suuret erot vuoden 2005 kuukausikävijöissä verrattuna keskiarvoon johtuvat useimmiten joidenkin kohteiden kuukausikävijämäärien puuttumisesta joiltakin vuosilta.

17 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuvat 3-11 Kävijämäärät kuukausittain ja kohdetyypeittäin vuonna 2005 sekä keskiarvot vuosilta Figures 3-11 Monthly visitors to tourist attractions in 2005 and average for Kuva 3 Figure 3 Perhe- ja harrastuskohteet Family and recreational attractions Perhe- ja harrastuskohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 4 Figure 4 Eläinkohteet Animal parks Eläinkohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

18 16 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kuva 5 Figure 5 Vapaa-aikakeskukset ja suurtapahtumat Leisure centres and events Vapaa-aikakeskukset ja suurtapahtumat kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo Kuva 6 Figure 6 Tiede- ja opetuskohteet Science and educational attractions Tiede- ja opetuskohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2004 Keskiarvo 01-04

19 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 7 Figure 7 Tienvarsikohteet ja myymälät Roadside tourist service centres and shops Tienvarsikohteet ja myymälät kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 8 Figure 8 Näyttelykohteet Exhibitions Näyttelykohteet kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

20 18 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kuva 9 Figure 9 Rakennukset Buildings Rakennukset kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 10 Figure 10 Museot Museums Museot kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

21 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 11 Figure 11 Luostarit ja kirkot Monastries and convents Luostarit ja kirkot kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

22 20 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kuvat Kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain vuonna 2005 sekä keskiarvot vuosilta Figures Monthly visitors to tourist attractions in 2005 and average for Kuva 12 Figure 12 Uusimaa Uusimaa kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 13 Figure 13 Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

23 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 14 Figure 14 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 15 Figure 15 Satakunta Satakunta kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

24 22 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kuva 16 Figure 16 Kanta-Häme Kanta-Häme kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 17 Figure 17 Pirkanmaa Pirkanmaa kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

25 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 18 Figure 18 Päijät-Häme Päijät-Häme kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 19 Figure 19 Kymenlaakso Kymenlaakso kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

26 24 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kuva 20 Figure 20 Etelä-Karjala South Karelia Etelä-Karjala kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 21 Figure 21 Etelä-Savo South Savo Etelä-Savo kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

27 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 22 Figure 22 Pohjois-Savo North Savo Pohjois-Savo kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 23 Figure 23 Pohjois-Karjala North Karelia Pohjois-Karjala käivjöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

28 26 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kuva 24 Figure 24 Keski-Suomi Central Finland Keski-Suomi kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 25 Figure 25 Etelä-Pohjanmaa South Ostrobothnia Etelä-Pohjanmaa kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

29 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 26 Figure 26 Pohjanmaa Ostrobothnia Pohjanmaa kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 27 Figure 27 Keski-Pohjanmaa Central Ostrobothnia Keski-Pohjanmaa kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

30 28 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kuva 28 Figure 28 Pohjois-Pohjanmaa North Ostrobothnia Pohjois-Pohjanmaa kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 29 Figure 29 Kainuu Kainuu kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

31 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 30 Figure 30 Lappi Lapland Lappi kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo Kuva 31 Figure 31 Ahvenanmaa Åland Ahvenanmaa kävijöitä kuukausi Kuukausittaiset kävijämäärät 2005 Keskiarvo 02-05

32 30 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Ulkomaiset kävijät Foreign visitors Matkailukohteissa kävijät ovat pääasiassa kotimaan matkailijoita. Ulkomaisia matkailijoita kohteissa seurataan suhteellisina osuuksina. Kohteita on pyydetty arvioimaan ulkomaisten matkailijoiden osuus kaikista kävijöistä. Ulkomaalaisten osuuden selvittäminen on hankalaa ja tiedot perustuvat arvioon, joten tulokset ovat pääosin suuntaa antavia. Kohteista 79 % ilmoitti ulkomaisten kävijöiden osuuden vuodelta Vuonna 2005 selvityksessä mukana olevissa matkailukohteissa vieraili yhteensä noin 3,8 miljoonaa ulkomaista kävijää, joka on noin 11 % kaikista matkailukohteiden kävijöistä. Kuva 32 Ulkomaisten kävijöiden osuus keskimäärin kohdetyypeittäin vuonna 2005 Figure 32 Percentage of foreign visitors on average by tourist attraction, 2005 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet, Churces and other religious attractions Laivat, Ships Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Pelikasinot, Casinos Tienvarsien matkailukohteet, Roadside tourist service centres Harrastuskohteet, Recreational attractions Kartanot, Mansions Kulttuurihistorialliset museot, Cultural history museums Taidemuseot, Art museums Kansallispuistot ja luontokeskukset, National parks and nature centres Puuhamaat, Theme parks Erikoismuseot, Specialized museums Näköalatornit, Lookout towers Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres Eläintarhat, Zoos Tiede- ja opetuskohteet, Science and educational attractions Muut rakennukset, Other buildings Luostarit, Monastries and convents Muut eläinkohteet, Other animal parks Ulkomuseot, Open-air museums Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Taidenäyttelyt ja -keskukset, Art exhibitions and centres Viinitilat, Vineyards Automuseot, Car museums Huvipuistot, Amusement parks Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres Festivaalit ja kulttuuritapahtumat, Festivals and cultural events Vierasvenesatamat, Harbours for visiting boats Erikoismyymälät, Specialized shops 7 % 6 % 5 % 5 % 5 % 3 % 2 % 12 % 10 % 8 % 8 % 7 % 7 % 18 % 18 % 16 % 16 % 15 % 15 % 14 % 12 % 12 % 24 % 24 % 23 % 21 % 30 % 42 % 64 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 55 % 60 % 65 % 70 % Ulkomaisten kävijöiden osuus on suurin kirkoilla, joiden kävijöistä noin 64 % on ulkomaalaisia. Laivojen kävijöistä ulkomaalaisia on keskimäärin 42 %. Ulkomaalaisten osuus näissä kohteissa on merkittävästi kasvanut vuodesta Linnojen ja linnoitusten kävijöistä noin kolmannes ja kasinon kävijöistä neljännes on ulkomaalaisia. Ulkomaisten kävijöiden suhteellinen osuus on pienin erikoismyymälöissä, vierasvenesatamissa sekä festivaaleilla ja kulttuuritapahtumissa. Huvipuistot eivät myöskään houkuttele merkittävästi ulkomaalaisia. Määrällisesti eniten ulkomaisia kävijöitä on kirkoilla, joissa käy vuosittain yhteensä lähes 1,2 milj. ulkomaista kävijää. Kylpylöissä ulkomaisten kävijöiden määrä on yli , linnoissa ja linnoituksissa sekä erikoismuseoissa yli Yli ulkomaista kävijää on myös erikoismyymälöillä, kulttuurihistoriallisilla museoilla, taidemuseoilla, tienvarsien opastuskeskuksilla, muilla rakennuksilla, tienvarsien matkailukohteilla sekä

33 Matkailukohteiden kävijämäärät eläintarhoilla. Selvityksessä mukana olevissa vierasvenesatamissa sekä automuseoissa käy vuosittain alle tuhat ulkomaalaista. Ulkomaisten matkailijoiden suosimia yksittäisiä kohteita ovat Joulupukin kammari/joulupukin pajakylä, Temppeliaukion kirkko Suomen rakennustaiteen museo ja Uspenskin katedraali, joissa ulkomaalaisten kävijöiden osuus on 70 % tai enemmän. Muita yksittäisiä kohteita, joissa vähintään puolet kävijöistä on ulkomaalaisia ovat Helsingin tuomiokirkko, Hvitträsk, Porvoon tuomiokirkko, Arktikum, Alvar Aalto -museo ja Siida-saamelaismuseo. Määrällisesti eniten ulkomaisia kävijöitä yksittäisistä kohteista oli Tempeeliaukion kirkko, jossa vieraili ulkomaalaista turistia vuonna Muita merkittäviä ulkomaalaisten suosimia paikkoja olivat Uspenskin katedraali kävijää, Joulupukin kammari/joulupukin pajakylä sekä Suomenlinna ja Helsingin tuomiokirkko ylittivät ulkomaisen kävijän rajan. Kuva 33 Ulkomaiset kävijät kohdetyypeittäin vuonna 2005 Figure 33 Foreign visitors by tourist attraction, 2005 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet, Churces and other religious attractions Tienvarsien matkailukohteet, Roadside tourist service centres Kylpylät ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Kulttuurihistorialliset museot, Cultural history museums Erikoismyymälät, Specialized shops Erikoismuseot, Specialized museums Taidemuseot, Art museums Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres Huvipuistot, Amusement parks Tiede- ja opetuskohteet, Science and educational attractions Muut rakennukset, Other buildings Muut eläinkohteet, Other animal parks Puuhamaat, Theme parks Eläintarhat, Zoos Kansallispuistot ja luontokeskukset, National parks and nature centres Pelikasinot, Casinos Näköalatornit, Lookout towers Festivaalit ja kulttuuritapahtumat, Festivals and cultural events Harrastuskohteet, Recreational attractions Kartanot, Mansions Luostarit, Monastries and convents Laivat, Ships Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Viinitilat, Vineyards Ulkomuseot, Open-air museums Taidenäyttelyt ja -keskukset, Art exhibitions and centres Automuseot, Car museums Vierasvenesatamat, Harbours for visiting boats

34 32 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Ulkomaisten kävijöiden määrän lisäksi selvitettiin heidän kansallisuuttaan. Kohteita pyydettiin listaamaan järjestyksessä ulkomaalaisten kävijöiden kolme yleisintä kansallisuusryhmää. Saksalaiset saivat kaikkein eniten mainintoja, mutta lähes yhtä paljon mainintoja saivat ruotsalaiset - tosin ruotsalaiset saivat eniten yleisimmän kansallisuuden mainintoja. Kolmanneksi yleisin kansallisuusryhmä suomalaisissa matkailukohteissa vuonna 2005 olivat venäläiset ja neljänneksi yleisin hollantilaiset. Merkittävää muutosta tässä ei ole tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kuva 34 Figure 34 Kohteissa vierailevien ulkomaalaisten yleisimmät kansallisuusryhmät The most common nationalities of foreign visitors Saksalaiset, Germans Ruotsalaiset, Swedes Venäläiset, Russians Hollantilaiset, Dutchmen Japanilaiset, Japanese Baltianmaalaiset, Balts Norjalaiset, Norwegians Britit, Britons Usalaiset, Americans Ranskalaiset, Frenchmen Muut, Other Mainintoja/Mentions Yleisin, The most common Toiseksi yleisin, Second common Kolmanneksi yleisin, Third common Kuvan 35 prosenttiosuudet kuvaavat eri kansallisuusryhmien saamia yhteenlaskettuja mainintoja kohteissa. Kohdetyypeittäin tarkasteltuna ruotsalaiset ovat yleisin ulkomaalaisten ryhmä tienvarsikohteissa ja myymälöissä sekä perhe- ja harrastuskohteissa. Saksalaiset ovat yleisin ulkomaalaisryhmä näyttelykohteissa, tiede- ja opetuskohteissa, rakennuskohteissa sekä museoissa. Venäläiset olivat yleisin ulkomaalaisryhmä eläinkohteissa. Luostareissa ja kirkoissa käy saksalaisia ja venäläisiä yhtä paljon. Baltianmaalaisia matkailijoita käy eniten eläinkohteissa sekä vapaa-aikakeskuksissa ja tapahtumissa. Hollantilaisia matkailijoita taas kiinnostavat selkeästi eniten tiede- ja opetuskohteet sekä rakennukset. Eniten japanilaisia taas käy kirkoissa ja muissa kirkollisissa kohteissa.

35 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 35 Figure 35 Yleisimpien kansallisuusryhmien prosenttiosuudet eri kohdeluokissa Percentage of most common nationalities by tourist attraction type Perhe- ja harrastuskohteet, Family and recreational attractions Eläinkohteet, Animal parks Vapaa-aikakeskukset ja suurtapahtumat, Leisure centres and events Tiede- ja opetuskohteet, Science and educational attractions Tienvarsikohteet ja myymälät, Roadside service centres and shops Näyttelykohteet, Exhibitions Rakennukset, Buildings Museot, Museums Luostarit ja kirkot, Monastries and churches 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ruotsalaiset, Swedes Venäläiset, Russians Baltianmaalaiset, Balts Saksalaiset, Germans Hollantilaiset, Dutchmen Japanilaiset, Japanese Muut ulkomaalaiset, Other foreigners Alaluokittain tarkasteltuna saadaan tarkempia kuvauksia ulkomaalaisten kansallisuudesta. Kartanoissa, viinitiloilla, vierasvenesatamissa ja taidenäyttelyissä käy erityisesti ruotsalaisia. Automuseot, harrastuskohteet, kasino, kansallispuistot, erityisrakennukset ja luostarit ovat saksalaisten suosimia kohteita. Eläintarhoissa käy erityisesti venäläisiä matkailijoita. Grand Casino Helsinki kerää merkittävästi ulkomaalaisia kävijöitä myös Kaukoidästä, etenkin kiinalaisia, vietnamilaisia ja thaimaalaisia. Ulkomaisten matkailijoiden suosimissa kirkoissa käy ruotsalaisia, saksalaisia, venäläisiä ja japanilaisia suhteellisen tasaisesti.

36 34 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kävijämäärät alueellisesti Number of visitors by region Matkailu on alueellista toimintaa. Kävijämääräselvityksessä mukana olevista kohteista voidaan saada alueellisella tarkastelulla kokonaiskuva matkailun alueellisesta jakautumisesta sekä siitä, minkä tyyppinen matkailu painottuu maan eri osissa. Alueellista analyysia varten matkailukohteet on tallennettu paikkatietojärjestelmään ja kävijämääriä on tarkasteltu alueellisina muuttujina. Kunkin matkailukohteen kävijämääriä tarkasteltiin kohteen sijaintipaikassa. Isaritmitarkastelulla kävijämäärät toisiaan lähellä olevissa kohteissa tulkitaan alueen kävijämääriksi. Tällöin alueet, joissa kävijämäärät valtakunnan tasolla nousevat merkittäviksi, näkyvät vahvasti punaisina alueina. Vuoden 2004 vastaavan tarkasteluun verrattuna menetelmää on muutettu siten, että matkailukohteiden ryppään arvoista lasketaan eräänlainen keskiluku, mikä tasaa niiden painoarvoa, jos alueella on hyvin eri kokoisia kohteista. Vastaavasti yksittäinen suuri kohde antaa voimakkaamman arvon alueelle. Vahvasti punertavilla alueilla on siis kohteissa suuri kävijämäärä. Kävijämääräkeskittymät kaikkien tilastossa mukana olleiden matkailukohteiden kohdalla näyttävät keskittyvän kahteen merkittävään matkailualueeseen. Eteläinen matkailuvyöhyke muodostuu Uudeltamaalta Pohjanmaalle ja siihen kuuluu osittain myös Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi. Toinen vastaava vahva matkailualue muodostuu Länsi- Lapista Kuusamoon. Alueet, joissa matkailukohteiden kävijämäärät jäävät pieneksi ja kohteiden verkko on harva, näkyvät kuvassa valkoisina ja sinisinä. Pohjoispohjanmaan eteläosa, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo jäävät kävijämääriltään vaatimattomiksi. Ahvenanmaa ei myöskään erotu merkittävänä matkailualueena, koska sieltä mukana olevat matkailukohteet ovat kävijämääriltään pieniä. Kuva 36 Figure 36 Matkailukohteiden kävijämääräkeskittymät 2005, Kaikki kohteet Concentration of visitor numbers at tourist attractions 2005, All attractions

37 Matkailukohteiden kävijämäärät

38 36 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 Kun tarkastellaan maksullisten matkailukohteiden alueellisia kävijämääriä, Etelä- Suomen matkailukohdekeskittymä jakautuu Uudenmaan ja Pirkanmaan keskittymiksi. Myös Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalan pohjoisosiin syntyy selvät keskittymät. Länsi-Lapissa ja Kuusamossa säilyy selvät maksullisten matkailukohteiden keskittymät. Ulkomaisten kävijöiden määrä laskettiin kohteiden antaman suhdeluvun perusteella kokonaiskävijämäärästä. Tällöin saadaan kuva siitä, minkä alueen kohteet selvästi vetävät ulkomaisia matkailijoita. Helsingin ja Turkun seudut eteläisessä Suomessa nousevat tässä vahvoiksi pisteiksi. Pohjois-Suomessa Pohjois-Lappi ja erityisesti Rovaniemen seutu ovat ulkomaisten matkailijoiden suosiossa. Rovaniemellä erityisesti Joulupukin pajakylä vetää ulkomaalaisia. Itä-Suomessa ulkomaalaisten mielenkiinto kohteissa ilmenee vyöhykkeenä rajan tuntumassa. Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomen luoteisosissa tienvarsien matkailukohteet kiinnostavat ulkomaalaisia. Kuva 37 Figure 37 Matkailukohteiden kävijämääräkeskittymät 2005, Kävijät maksullisissa kohteissa Concentration of visitor numbers at tourist attractions 2005, Visitors to attractions subject to fee Kuva 38 Figure 38 Matkailukohteiden kävijämääräkeskittymät 2005, ulkomaiset kävijät Concentration of visitor numbers at tourist attractions 2005, Foreign visitors