MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS

Transkriptio

1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS TUOMAS SANTASALO Ky: MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2000 MEK E:

2 Tilaukset Tiedustelut Matkailun edistämiskeskus PL Helsinki Puh Fax Tuomas Santasalo Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh Fax ISBN ISSN

3 Matkailukohteiden kävijämäärät SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2000 Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus 5 Information about visitor statistics, calculation and reliability Matkailukohteiden luokitus 7 Tourist attraction classification Kävijämäärien kehitys 9 Trend in number of visitors Kapasiteetin käyttöasteen kehitys 12 Trend in capacity utilization rate Kävijämäärien kuukausivaihtelut 14 Monthly changes in number of visitors Ulkomaiset kävijät 30 Foreign visitors Pääsymaksut vuonna Entrance charges in 2001 Suhdannenäkymät vuodelle Outlook for visitors in 2001 HUVIPUISTOJEN, ELÄINTARHOJEN SEKÄ KYLPYLÖIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN KÄVIJÄMÄÄRÄKEHITYS 34 LONG-TERM TREND IN NUMBER OF VISITORS TO AMUSEMENT PARKS, ZOOS AND SPAS Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

4 2 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 TAULUKOIDEN KOODIEN SELITYKSET 38 EXPLANATION OF SYMBOLS Taulu 3 Matkailukohteiden kävijämäärät kohteittain Table 3 Number of visitors to tourist attractions, Taulu 4 Matkailukohteiden kävijämäärät maakunnittain Table 4 Number of visitors to tourist attractions by region, Taulu 5 Matkailukohteet, joiden kävijämäärä ylitti henkeä Table 5 Tourist attractions with over 100,000 visitors, 2000 Taulu 6 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja kohteittain Table 6 Monthly visitors to tourist attractions, 2000 Taulu 7 Matkailukohteiden kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain Table 7 Monthly visitors to tourist attractions by region, 2000 Taulu 8 Pääsymaksuiltaan kalleimmat matkailukohteet Table 8 Attractions with highest entrance charges, 2001 Taulu 9 Huvipuistojen, eläintarhojen ja kylpylöiden kävijämäärien kehitys Table 9 Trend in the number of visitors to amusement parks, zoos and spas in Taulu 10 Matkailukohdehakemisto 90 Table 10 Index of attractions Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

5 Matkailukohteiden kävijämäärät NUMBER OF VISITORS TO FINNISH TOURIST ATTRACTIONS, 2000 The structure of the visitor statistics has now been altered and made more comprehensive by including all attraction types. Most of the attractions included are still all-year or summer attractions, but the addition of the ten largest ski resorts will add to the statistics' coverage. In addition to regular tourist attractions, we have also included Finland Festivals because of their importance to tourism. In the survey material the tourist attractions have been classified by both attraction type and region. This survey covers the number of visitors to tourist attractions between 1997 and In addition, it shows trends in the number of visitors to amusement parks, zoos and spas from 1985 to The database currently comprises 421 attractions, 89 % of which supplied the Finnish Tourist Board with their visitor statistics for Some of the attractions that failed to answer were closed last year or have closed down altogether. Since the number of visitors is obtained directly from the tourist attractions, the reliability of the data depends on the methods of calculation used and is therefore not entirely comparable. Some of the attractions base their calculations on income from admission tickets or counters, which is very exact, whereas others largely use staff estimates. The calculation methods used are indicated in Appendices 3-5. The attractions that responded to the survey were visited by a total of almost 27 million people. Roadside attractions and information centres had the most visitors. However, these are not actual attractions, and are therefore not fully comparable with the others. The most popular attractions were spas and leisure centres, with a total of almost 2.5 million visitors last year. Other attractions to pass the million-visitor mark included Finland Festivals, amusement parks, churches, art museums, ski resorts, specialized museums and castles. The attractions to show the most growth in the number of visitors were art exhibitions and museums, churches, and scientific and educational attractions, whereas the steepest fall was evident in the number of visitors to special buildings and lookout towers. Long-term monitoring shows that Linnanmäki Amusement Park and Korkeasaari Zoo were the only attractions with more visitors today than 15 years ago. With the exception of a few big spas, the average number of spa visitors has been on a downward curve since Half the attractions expect growth in the number of visitors in 2001 and 45 % expect the number to remain at last year's level. The average growth expectation for 2001 is four per cent. The number of visitors to attractions varies greatly from one season to another. In terms of tourism, the summer months, particularly July, are very important. Family and animal attractions and Finland Festivals are largely attractions for the summer season, whereas roadside attractions and spas tempt visitors more evenly throughout the year. Although most visitors are Finns, attractions recorded over three million foreign visitors, which is about ten per cent of the total number in the survey. There are certain attractions with far more foreign visitors than Finns, such as the tourist icebreaker Sampo in Kemi and the large churches in Helsinki, i.e. Uspensky Cathedral, Temppeliaukio Church and Helsinki Cathedral. Over 70 % of the visitors to these attractions are foreign. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

6 4 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

7 Matkailukohteiden kävijämäärät MATKAILUKOHTEIDEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 2000 NUMBER OF VISITORS TO TOURIST ATTRACTIONS, 2000 Matkailun edistämiskeskuksen ensimmäinen matkailukohteiden kävijämääräselvitys julkaistiin vuonna Vuosittain tietokantaan otetaan uusia kohteita tai kohderyhmiä ja osa kohteista jää tietojen puutteiden tai toiminnan lopettamisen vuoksi kannasta pois. Kannassa on tällä hetkellä 421 matkailukohdetta. Näille lähetettiin kysely vuoden 2000 kävijämääristä ja pyydettiin samalla tarkistamaan ja täydentämään edellisvuosien tietonsa. Kävijämäärätilaston rakennetta muutettiin entistä kattavammaksi. Tilastossa mukana olevista matkailukohteista pääosa on ympärivuotisia tai kesäkauden kohteita. Hiihtokeskusten mukaantulo täydentää myös talvikohteet kattavaksi kokonaisuudeksi. Talvikohteista aiemmin mukana ovat olleet vain lumilinnat. Hiihtokeskusten laskennan perustana on tänä vuonna poikkeuksellisesti hiihtokausi eli talvi 1999/kevät 2000 eikä kalenterivuosi 2000 kuten muilla kohteilla. Hiihtokeskusten kävijämäärät ovat näin ollen vertailukelpoisia vain keskenään. Mukana ovat matkailukohteiden lisäksi Finland Festivals -tapahtumat, jotka ovat matkailullisesti merkittäviä tapahtumia. Kantaan saatiin tänä vuonna mukaan 19 uutta kohdetta, joista suurimman osan muodostavat uutena alaryhmänä hiihtokeskukset. Vuoden 2000 kävijämääräselvitykseen otettiin aluksi mukaan 10 suurinta hiihtokeskusta, mutta näiden määrää on tarkoitus lisätä jatkossa. Vanhoista pääryhmistä poistui alaryhmä seikkailukohteet. Uusista kohteista eniten julkisuudessa ovat olleet viime vuonna avattu Kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo Lahdessa sekä vuotta aiemmin avattu Kongressija kylpylähotelli Caribia Turussa. Tilastosta poistetaan vuosittain ne kohteet, jotka eivät ole olleet toiminnassa tai joilta ei kolmeen vuoteen olla saatu kävijämääriä. Kannassa olevista matkailukohteista suurin osa vastaa kävijämääräkyselyyn vuosittain. Tänä vuonna kävijämäärätiedot saatiin 377 matkailukohteelta, joten vastausprosentiksi tuli 89. Osa vastaamatta jättäneistä kohteista oli viime vuoden kiinni tai on lopettanut toimintansa. Kävijämäärätiedot, laskentatapa ja luotettavuus Information about visitor statistics, calculation and reliability Kävijämäärätiedot liitetauluissa ovat vuosilta Tiedot puuttuvat niiden kohteiden kohdalta, jotka jättivät vastaamatta tai olivat koko vuoden kiinni. Kävijämäärät ilmoitetaan edellisvuosien tapaan sekä kohdeluokittain että maakunnittain. Kävijämäärät ovat kohteiden itsensä ilmoittamia ja niiden luotettavuus vaihtelee käytetystä laskentatavasta riippuen. Osa kohteista saa tarkan kävijämäärän pääsylipputulojen ja erilaisten laskureiden avulla, mutta joidenkin kohteiden tiedot perustuvat henkilökunnan arvioon. Kohteet eivät aina kaikilta osin pysty seuraamaan kävijämääriään. Laskentaa vaikeuttavat mm. ilmaiskävijät sekä eri kohteiden yhteisliput. Kohdeluokkien kävijämäärätiedot ovat kuitenkin keskenään varsin vertailukelpoisia, koska samantyyppisissä kohteissa käytetään pääosin samoja laskentamenetelmiä. Kylpylöiden kävijämäärät ovat allasosaston käyttäjiä. Joissakin kylpylöissä kävijämäärälaskentaa vaikeuttaa etenkin hotelliasiakkaiden allasosaston käyttö. Näiden kohdalla allasosaston käyttöä onkin monasti jouduttu arvioimaan. Hiihtokeskusten kävijämäärät on laskettu myytyjen hiihtohissilippujen määristä, eli kävijämäärät koskevat laskettelijoista. Taulukoissa 3-5 on ilmoitettu, mitä laskentatapaa kussakin kohteessa on käytetty. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

8 6 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Suurella osalla kohteista kävijämäärien laskenta perustuu eri menetelmien yhdistelmiin. Yksittäisistä menetelmistä kaikkein käytetyin on pääsylippujen myyntiin perustuva kävijämäärälaskenta. Kohteista 59 % laskee kävijämääränsä pääsylippujen perusteella. Luotettavuuden lisäämiseksi nämä kohteet käyttävät kuitenkin myös muita laskentatapoja pääsylipputietojen ohella. Useissa kohteissa esimerkiksi ilmaiskävijät joudutaan kirjaamaan erikseen. Pääsylippuja laskentamenetelmänään käyttävistä yli puolet käyttää tukena myös muita laskentamenetelmiä. Joka kolmannessa kannan matkailukohteessa käytetään ainakin osittain kassatapahtumiin perustuvaa laskentamenetelmää. Kassatapahtumana kirjautuu yleensä oheistuotteiden myynti, esimerkiksi kahvila- tai huoltamomyynti, mutta joillakin kohteilla kassatapahtumana saattaa olla myös pääsylippujen myynti. Optisia laskureita on käytössä runsaalla kymmenesosalla kohteista. Tukkimiehen kirjanpitoa käytetään yleensä muiden laskentatapojen tukena, tosin yhdeksällä prosentilla eli 37 kohteella kävijämäärien seuranta on pelkästään tukkimiehen kirjanpidon varassa. Ainoastaan kolmella kohteella kävijämäärät perustuvat puhtaaseen henkilökunnan arvioon. Sen sijaan 11 % eli 47 kohteista ilmoitti kävijämääräseurantansa olevan ainakin osittain henkilökunnan arvion varassa. Neljä prosenttia kohteista ei yksilöinyt laskentamenetelmäänsä. Matkailukohteita pyydetään antamaan arvio myös kävijämäärätietojensa luotettavuudesta. Tämä laskentatarkkuus on ilmoitettu laskentatavan ohella tauluissa 3-5. Noin kaksi kolmasosaa kannassa olevista kohteista pitää kävijämäärätietojensa luotettavuutta hyvänä. Tällöin kohteiden ilmoittama kävijämäärä eroaa todellisista kävijämääristä alle 5 %. Kohtuullisena (ero 5-10 %) antamaansa laskentatarkkuutta piti neljännes kohteista ja tyydyttävänä (ero %) noin kymmenen prosenttia kohteista. Tätä huonompana kävijämääriensä luotettavuutta pitää ainoastaan kolme kohdetta. Kolme prosenttia kohteista ei antanut arviota kävijämääriensä laskentatarkkuudesta. Pääsylippujen myyntiin ja optisiin laskureihin perustuvia kävijämääriä voidaan pitää yleensä luotettavina. Kassatapahtumiin perustuvat kävijämääräarvioinnit sen sijaan saattavat heittää hyvinkin paljon. Kassatapahtumiin perustuvan laskennan luotettavuus riippuu pitkälti siitä, miten kassatapahtumat on muutettu kävijämääriksi. Arvioon perustuvat kävijämäärät eroavat luonnollisesti jonkin verran todellisista kävijämääristä. Tienvarsikohteet poikkeavat luonteeltaan varsin suuresti muista kohdetyypeistä. Tienvarsikohteet (lukuun ottamatta viinitiloja) ovat lähinnä automatkailijoiden levähdyspaikkoja. Kohteissa ei ole lainkaan pääsymaksua ja niissä käy erittäin paljon matkailijoita, joten kävijämäärien laskenta näissä kohteissa ei ole yksiselitteistä. Osa matkailukohteista ei halua kävijämäärätietojaan julkaistavan. Näiden kohteiden tietoja on käytetty ainoastaan yhteenvetoja laskettaessa. Liitteissä ei-julkiset kohteet on sijoitettu taulukoiden loppuun ja niiden kävijämäärä-, laskentatarkkuus- sekä laskentatapatiedot on peitetty. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

9 Matkailukohteiden kävijämäärät Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Matkailukohteiden luokituksen tarkoituksena on mahdollistaa toiminnoiltaan saman tyyppisten kohteiden kävijämäärätietojen vertailu. Kohteet on luokiteltu yhdeksään pääryhmään, jotka jakautuvat edelleen alaryhmiin. Matkailukohteista seikkailukohteet poistettiin ja uutena ryhmänä mukaan otettiin hiihtokeskukset. Luokka Matkailukohteiden luokitus Tourist attraction classification Class 1 PERHE- JA HARRASTUS KOHTEET FAMILY AND RECREATIONAL ATTRACTIONS 11 Huvipuistot Amusement parks 12 Puuhamaat Theme parks 13 Harrastuskohteet Recreational attractions 15 Hiihtokeskukset Ski resorts 2 ELÄINKOHTEET ANIMAL PARKS 21 Eläintarhat Zoos 22 Muut eläinkohteet Other animal parks 3 VAPAA-AIKAKESKUKSET JA LEISURE CENTRES AND EVENTS SUURTAPAHTUMAT 31 Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres 32 Pelikasinot Casinos 33 Finland Festivals Finland Festivals 4 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET SCIENTIFIC AND EDUCATIONAL ATTRACTIONS 41 Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions 42 Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres 5 TIENVARSIKOHTEET JA MYYMÄLÄT ROADSIDE TOURIST SERVICE CENTRES AND SHOPS 51 Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres 52 Erikoismyymälät Specialized shops 53 Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres 54 Viinitilat Vineyards Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

10 8 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät NÄYTTELYKOHTEET EXHIBITIONS 61 Erikoisnäyttelyt Special exhibitions 62 Taidenäyttelyt Art galleries 63 Automuseot Car museums 64 Laivat Ships 7 RAKENNUKSET BUILDINGS 71 Näkötornit Lookout towers 72 Muut rakennukset Other buildings 8 MUSEOT MUSEUMS 81 Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses 82 Kulttuurihistorialliset museot Historical, cultural and ja maakuntamuseot provincial museums 83 Ulkomuseot Open-air museums 84 Erikoismuseot Specialized museums 85 Taidemuseot Art museums 9 LUOSTARIT JA KIRKOT MONASTERIES, CONVENTS AND CHURCHES 91 Luostarit Monasteries and convents 92 Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churches and other religious attractions Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

11 Matkailukohteiden kävijämäärät Kävijämäärien kehitys Trend in number of visitors Vuonna 2000 kävijämääräkyselyyn vastanneissa matkailukohteissa vieraili yhteensä 26,8 miljoonaa kävijää. Eniten kävijöitä vetävät tienvarsien opastus- ja matkailukohteet sekä kylpylä- ja vapaaaikakeskukset. Kylpylöiden viime vuoden yhteenlaskettu kävijämäärä oli runsaat 2,4 miljoonaa. Muita yli miljoonan kävijän ylittäneitä kohderyhmiä olivat Finland Festivals -tapahtumat, huvipuistot, kirkot, taidemuseot, hiihtokeskukset (10 suurinta), erikoismuseot sekä linnat. Taulu 1 Matkailukohteiden kävijämäärät vuonna 2000 Number of visitors to tourist attractions in 2000 Kohteiden lkm Number of attractions Kävijät Yhteensä Vastanneet Visitors Kävijät per 2000 yhteensä kohde Together Answered together Visitors per attraction 11 Huvipuistot Amusement parks Puuhamaat Theme parks Harrastuskohteet Recreational attractions Hiihtokeskukset Ski resorts Eläintarhat Zoos Muut Eläinkohteet Other animal parks Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres Casinot Casinos Finland Festivals Finland Festivals Tiede- ja opetuskohteet Scientific attractions Kansallispuistot ja luontokeskukset National parks and nature centres Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres Erikoismyymälät Specialized shops Tienvarsien opastuskeskukset Roadside information centres Viinitilat Vineyards Erikoisnäyttelyt Special exhibitions Taidenäyttelyt Art galleries Automuseot Car museums Laivat Ships Näkötornit Lookout towers Erityisrakennukset Architectural buildings Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses Kulttuurihistorialliset museot Cult. hist. museums Ulkomuseot Open-air museums Erikoismuseot Specialized museums Taidemuseot Art museums Luostarit Monasteries and convents Kirkot ja muut kirkolliset kohteet Churhces and other religious attractions Kaikki kohteet All attractions Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

12 10 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Tienvarsien opastuskeskukset ovat matkailukohteista suurimpia myös yksittäisinä kohteina, sillä yhdessä tienvarsikohteessa käy vuosittain keskimäärin yli puolitoista miljoonaa kävijää. Varsinaisista matkailukohteista suurimpia ovat huvipuistot, eläintarhat, casinot, kirkot ja erikoismyymälät, joissa kaikissa käy keskimäärin yli kävijää vuosittain. Edellisvuosien tapaan suurimmat yksittäiset matkailukohteet olivat viime vuonna Linnanmäen huvipuisto, Suomenlinna, Korkeasaaren eläintarha, Temppeliaukion kirkko, Särkänniemen elämyspuisto sekä Uspenskin katedraali. Näillä kaikilla oli yli kävijää. Kymmenestä suurimmasta kohteesta kahdeksan sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Tänä vuonna mukaan otetuista kymmenestä hiihtokeskuksesta listaan kärkipäähän sijoittuivat Ruka ja Levi yli kävijällä. Muista uusista kohteista eniten kävijöitä puoleensa vetivät Lahden Sibeliustalo sekä Kongressi- ja kylpylähotelli Caribia Turussa, niinikään runsaalla kävijällä. Kävijämääriltään pienimpiä matkailukohteita ovat auto-, ulko- ja kulttuurihistorialliset museot sekä viinitilat, joissa kaikissa kävi viime vuonna keskimäärin alle kävijää. Selvityksessä mukana olevien kohteiden keskimääräinen kävijämäärä vuonna 2000 oli Matkailukohteiden kävijämäärien kehitysanalyysissä vertailtiin keskenään niitä kohteita, joista on saatu tietoa sekä vuodelta 1999 että Kehitystietoa saatiin 347 matkailukohteesta. Kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta lähes puolessa matkailukohteista ja kuudella prosentilla ne pysyivät ennallaan. Laskua kävijämäärissä oli 44 prosentilla kohteista. Matkailukohteiden kävijämäärät kasvoivat eniten taidenäyttelyillä ja -museoilla, kirkoilla sekä tiedeja opetuskohteilla, joilla kasvua oli kullakin yli kymmenys. Eniten kävijämääriään ovat menettäneet erityisrakennukset, kansallispuistot sekä näkötornit. Myös harrastuskohteet sekä lapsiperheille suunnatut puuhamaat ja muut eläinkohteet menettivät kävijöitään viime vuonna. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

13 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 1 Kävijämäärien kehitys vuodesta 1999 vuoteen 2000 Change in number of visitors from 1999 to 2000 Taidenäyttelyt, Art galleries 15 % Kirkot ja muut kirkolliset k., Churhces and other religious attractions 14 % Taidemuseot, Art museums 13 % Tiede- ja opetuskohteet, Scientific attractions 11 % Kulttuurihistorialliset museot, Cult. hist. museums 8 % Casinot, Casinos 6 % Luostarit, Monasteries and convents 5 % Viinitilat, Vineyards 4 % Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses 2 % Erikoismyymälät, Specialized shops 2 % Eläintarhat, Zoos 2 % Erikoismuseot, Specialized museums 2 % Huvipuistot, Amusement parks 0 % Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres -1 % Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions -1 % Automuseot, Car museums -2 % Tienvarsien matkailukohteet, Roadside service centres -3 % Ulkomuseot, Open-air museums -3 % Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres -4 % Finland Festivals -4 % Muut Eläinkohteet, Other animal parks -6 % Laivat, Ships -6 % Puuhamaat, Theme parks -10 % Harrastuskohteet, Recreational attractions -11 % Näkötornit, Lookout towers -17 % Kans.puistot ja luontokesk., National parks and nature centres -17 % Erityisrakennukset, Architectural buildings -25 % -30 % -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

14 12 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kapasiteetin käyttöasteen kehitys Trend in capacity utilization rate Matkailukohteiden käyttöastetta ja sen kehitystä on arvioitu aukiolokuukausien mukaan. Otettaessa huomioon ainoastaan kohteiden aukiolokuukaudet, saadaan oikeampi kuva kohteiden kapasiteetin käytön kehityksestä, kuin jos tarkastellaan koko vuoden kävijämääriä. Kapasiteetin käyttöasteen kehitys on yhtä suuri kuin kokonaiskehitys, mikäli kohteiden aukiolokuukausien määrä ei ole muuttunut. Muutosta kuitenkin tapahtuu aina, sillä osa kohteista saattaa olla osan vuodesta suljettuna esim. remontin vuoksi. Lisäksi uusia kohteita avataan ja vanhoja suljetaan, mikä vaikuttaa kohdeluokkien aukiolokuukausien määrään. Kapasiteetin käyttöasteen kehitys on laskettu ainoastaan sellaisista kohteista, joista on saatavissa tiedot molemmilta vuosilta 1999 sekä Tällaisia kohteita oli kannassa tänä vuonna 347 kpl, mikä on yli 80 prosenttia koko kannasta. Kun kaikki kohteet lasketaan yhteen, ovat kävijämäärät aukiolokuukautta kohden pysyneet edellisvuoden tasolla, eli matkailukohteissa käy keskimäärin noin kävijää yhtä aukiolokuukautta kohden. Taulussa 10 on ilmoitettu vuoden 2000 aukiolokuukaudet kohteittain. Aukiolokuukaudet on ilmoitettu täysinä kuukausina. Yhdeksi täydeksi kuukaudeksi lasketaan kuukausi, jolloin kohde on ollut auki vähintään 14 kalenteripäivää. Varsinaisista matkailukohteista korkeimmat kapasiteetin käyttöasteet on huvipuistoilla, joissa käy keskimäärin yli kävijää aukiolokuukautta kohden. Seuraavina tulivat Finlands Festivalstapahtumat runsaalla kävijällä aukiolokuukautta kohden. Finland Festivals -kohteiden aukioloajanjaksoksi on merkitty yksi kuukausi, siinäkin tapauksessa vaikka tapahtuma kestäisi alle 14 vuorokautta. Yli hengen keskimääräiseen käyttöasteeseen ylsivät erikoismyymälät, eläintarhat sekä kirkot ja muut kirkolliset kohteet. Huvipuistojen sekä Finlands Festivals -tapahtumien parhaat kapasiteetin käyttöasteet selittynevät pitkälti näiden kohteiden aukiolokuukausien rajoittuessa parhaimpaan kesäsesonkiaikaan. Tienvarsikohteiden käyttöasteet olivat korkeampia kuin varsinaisilla matkailukohteilla. Niissä vieraili viime vuonna keskimäärin yli kävijää kuukaudessa. Käyttöastettaan edellisestä vuodesta ovat eniten kasvattaneet taidenäyttelyt ja -museot, kirkot ja muut kirkolliset kohteet sekä tiede- ja opetuskohteet. Nämä kaikki pystyivät parantamaan käyttöastettaan yli kymmenyksellä edellisvuoden tasosta. Kirkkojen ja kirkollisten kohteiden käyttöastetta nostattivat näkyvästi Helsingin Tuomikirkon kryptan suurnäyttelyt Taide ja Meri sekä Krakovan seimet ja itse tuomiokirkon aukiolo vuoden 2000 jokaisena päivänä kellon ympäri. Vuoden aikana Tuomiokirkon kryptan kävijämäärä nousi lähes kävijällä ja Tuomiokirkon kävijämäärä lähes kävijällä. Ennen vuoden 1998 remonttia kirkon kävijämäärät olivat olleet laskusuunnassa. Kapasiteetin käyttöaste on pudonnut eniten erityisrakennuksilla, lähes neljänneksen edellisestä vuodesta. Muita kohteita, joilla kapasiteetin käyttöaste on laskenut runsaasti, olivat kansallispuistot ja luontokeskukset sekä näkötornit, joilla laskua oli kummallakin lähes viidennes edellisestä vuodesta. Erityisrakennusten käyttöasteen laskuun vaikutti eniten. Kemin lumilinnan kävijämäärän lasku ja kansallispuistojen kohdalla Metsähallituksen palvelupiste Etiäisen kävijämäärän väheneminen. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

15 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 2 Keskimääräisten kävijämäärien kehitys aukiolokuukautta kohden vuonna 2000 Average growth in number of visitors in 2000, excluding the months attractions were closed Kirkot ja muut kirkolliset k., Churhces and other religious attractions Taidenäyttelyt, Art galleries Taidemuseot, Art museums Tiede- ja opetuskohteet, Scientific attractions Kulttuurihistorialliset museot, Cult. hist. museums 15 % 15 % 14 % 11 % 10 % Casinot, Casinos Luostarit, Monasteries and convents Viinitilat, Vineyards Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Erikoismyymälät, Specialized shops Eläintarhat, Zoos Huvipuistot, Amusement parks 6 % 5 % 4 % 2 % 2 % 2 % 0 % Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Erikoismuseot, Specialized museums Automuseot, Car museums Tienvarsien matkailukohteet, Roadside service centres Ulkomuseot, Open-air museums Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres Finland Festivals Muut Eläinkohteet, Other animal parks Laivat, Ships Puuhamaat, Theme parks Harrastuskohteet, Recreational attractions -1 % -1 % -1 % -2 % -3 % -3 % -4 % -4 % -6 % -6 % -8 % -11 % Näkötornit, Lookout towers Kans.puistot ja luontokesk., National parks and nature centres -17 % -18 % Erityisrakennukset, Architectural buildings -25 % -30 % -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

16 14 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kävijämäärien kuukausivaihtelut Monthly changes in number of visitors Matkailukohteiden kävijämäärät vaihtelevat merkittävästi kuukausittain. Matkailullisesti vilkkain sesonki ajoittuu kesään ja etenkin heinäkuulle, jolloin suurella osalla suomalaisista on kesäloma. Kannassa olevissa kohteissa käy kesäkuukausien (kesäkuu - elokuu) aikana lähes kaksi kolmasosaa kaikista vuoden vierailijoista. Yksinään heinäkuun osuus koko vuoden kävijämääristä on runsas kolmannes. Ympärivuotisissa kohteissa sekä kesäkohteissa talvijakso on huomattavasti kesää hiljaisempi. Tuloksia tarkasteltaessa pitää kuitenkin ottaa huomioon se, että hiihtokohteista ei ole vielä saatu kuukausitilastoja, jotka osoittaisivat talvikohteiden kannalta vilkkaimmat matkailukuukaudet. Vuoden 2001 tilastoon saadaan jo tarkempi kokonaiskuva talvikohteiden eri kuukausien matkailullisesta merkityksestä. Kuukausikohtaisissa tauluissa 6-7 ovat mukana vain ne kohteet, jotka ovat antaneet kuukausikohtaiset kävijätiedot ja joiden tiedot ovat julkisia. Kuukausien vaihteessa järjestettyjen Finland Festivals -tapahtumien kävijämäärät on sijoitettu sen kuukauden kohdalle, johon pääosa tapahtumasta on ajoittunut. Merkittävimmin kesäkuukausille painottuneita kohteita ovat perhe- ja eläinkohteet sekä näyttelykohteet. Touko-elokuun kävijöiden osuus koko vuoden kävijämääristä perhe- ja eläinkohteissa on noin 90 % ja näyttelykohteissa 80 %. Matkailukohteista suuri osa toimii ympärivuotisesti. Poikkeuksen tekevät perhekohteiden ryhmään sijoitetut hiihtokeskukset sekä rakennusten ryhmän lumilinnat, jotka ovat avoinna ainoastaan talvikuukausina. Muiden perhekohteiden aukiolokuukaudet painottuvat pitkälti kesäkuukausiin. Tienvarsikohteiden, kylpylöiden, museoiden sekä tiede- ja opetuskohteiden kävijämäärät jakaantuvat muita tasaisemmin vuoden eri kuukausille. Kesäkuukausien ja etenkin heinäkuun suosio nousee selvästi esiin myös maakuntakohtaisessa tarkastelussa. Yksittäiset Finland Festival -tapahtumat houkuttelevat matkailijoita sen kuun tai sen tietyn viikon aikana, jolloin tapahtuma maakunnassa järjestetään. Heinäkuussa Porin Jazz kerää sankan joukon yleisöä Satakuntaan samoin kuin Imatran Big Band Festivaali Etelä-Karjaan. Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa kävijämäärät ovat jakautuneet muita maakuntia tasaisemmin koko vuodelle. Touko-elokuun osuus koko vuoden kävijöistä jää näissä maakunnissa alle puoleen. Keski-Suomessa sijaitseva Laukaanhovi sekä Keski- ja Pohjois- Pohjanmaan kylpylät pitävät yllä kävijämääriä myös kesäsesongin ulkopuolella. Vaikka Kainuussa kesä- ja heinäkuu nousevat kävijämäärissä muita korkeammalle, tasoittavat maakunnassa sijaitsevat kylpylät kuukausikävijämääriä muiden kuukausien osalta. Lapissa Kemin lumilinna sekä hiihtolomamatkaajat kasvattavat kevään kävijämääriä maaliskuussa. Lisäksi joulumatkailu ja etenkin Joulupukin kammarin/pajakylän vierailijat näkyvät Lapin korkeassa kävijämääräluvussa joulun aikaan. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

17 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuvat 3-11 Kävijämäärät kuukausittain ja kohdetyypeittäin vuonna 2000 sekä keskiarvot vuosilta Monthly visitors to tourist attractions in 2000 and average for Kuva 3 Figure 3 PERHE- JA HARRASTUSKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Family and recreational attractions, monthly visitors keskiarvo average Kuva 4 Figure 4 ELÄINKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Animal parks, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

18 16 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kuva 5 Figure 5 VAPAA-AIKAKESKUKSET JA SUURTAPAHTUMAT Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Leisure centres and events, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 6 Figure 6 TIEDE- JA OPETUSKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Scientific and educational attractions, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

19 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 7 Figure 7 TIENVARSIKOHTEET JA MYYMÄLÄT Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Roadside tourist service centres and shops, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII * Keskiarvon poikkeama vuonna 2000 toteutuneista kävijämääristä johtuu Heinolan Tähtihovin poisjäännistä tämän vuoden tilastoista. Kuva 8 Figure 8 NÄYTTELYKOHTEET Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Exhibitions, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

20 18 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kuva 9 Figure 9 RAKENNUKSET Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Buildings, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 10 Figure 10 MUSEOT Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Museums, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

21 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 11 Figure LUOSTARIT JA KIRKOT Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Monasteries, convents and churches, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

22 20 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kuvat Kävijämäärät kuukausittain ja maakunnittain vuonna 2000 sekä keskiarvot vuodelta Monthly visitors to tourist attractions in 2000 and average for Kuva 12 Figure 12 UUSIMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Uusimaa, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 13 Figure 13 ITÄ-UUSIMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Itä-Uusimaa, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

23 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 14 Figure 14 VARSINAIS-SUOMI Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Varsinais-Suomi, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 15 Figure 15 SATAKUNTA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Satakunta, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

24 22 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kuva 16 Figure 16 HÄME Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Häme, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 17 Figure 17 PIRKANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Pirkanmaa, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

25 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 18 Figure 18 PÄIJÄT-HÄME Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Päijät-Häme, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII * Keskiarvon poikkeama vuonna 2000 toteutuneista kävijämääristä johtuu Heinolan Tähtihovin poisjäännistä tämän vuoden tilastoista. Kuva 19 Figure 19 KYMENLAAKSO Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Kymenlaakso, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

26 24 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kuva 20 Figure 20 ETELÄ-KARJALA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 South Karelia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 21 Figure 21 ETELÄ-SAVO Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 South Savo, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

27 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 22 Figure 22 POHJOIS-SAVO Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 North Savo, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 23 Figure 23 POHJOIS-KARJALA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 North Karelia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

28 26 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kuva 24 Figure 24 KESKI-SUOMI Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Cetral Finland, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 25 Figure 25 ETELÄ-POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 South Ostrobothnia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

29 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 26 Figure 26 VAASAN RANNIKKOSEUTU Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Coastal Vasa, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 27 Figure 27 KESKI-POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Central Ostrobothnia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

30 28 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kuva 28 Figure 28 POHJOIS-POHJANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 North Ostrobothnia, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 29 Figure KAINUU Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Kainuu, monthly visitors 2000 keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

31 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuva 30 Figure LAPPI Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Lapland, monthly visitors 2000 keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 31 Figure 31 AHVENANMAA Kuukausittaiset kävijämäärät 2000 Åland, monthly visitors keskiarvo average I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

32 30 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Ulkomaiset kävijät Foreign visitors Suurin osa matkailukohteiden vierailijoista on kotimaisia matkailijoita. Kyselyyn vastanneita pyydettiin kuitenkin myös arvioimaan heidän kohteissaan vierailleiden ulkomaisten matkailijoiden osuutta. Kyselyyn vastanneista 62 % ilmoitti ulkomaalaisten osuuden kävijöistään. Ulkomaalaisten osuuden selvittäminen on usein hyvin hankalaa ja tämän vuoksi niiden määrä perustuukin usein arvioon. Näin ollen tulokset ovat vain suuntaa antavia. Vuonna 2000 tietokannassa olevissa matkailukohteissa kävi yhteensä yli kolme miljoonaa ulkomaista kävijää, mikä on lähes kymmenesosa kaikista matkailukohteiden kävijöistä. Matkailukohteista Kemissä sijaitseva Matkailujäänmurtaja Sampo sekä Helsingin suuret kirkot Uspenskin katedraali, Temppeliaukion kirkko sekä Tuomiokirkko houkuttelevat vuosittain suuren määrän ulkomaisia kävijöitä. Näissä kohteissa ulkomaalaisten osuus kaikista kävijöistä oli yli 70 prosenttia. Muita kohteita, jotka houkuttelivat ulkomaisia matkailijoita kotimaisia enemmän olivat Kirkkonummen ateljeekoti Hvitträsk, Rovaniemen Santapark, Jyväskylän Alvar Aalto -museo sekä Muuramen saunakylä. Porvoon Tuomiokirkossa, viinitila Tjudö Vingårdissa sekä Tankavaaran Kultakylässä vieraista puolet olivat ulkomaisia. Pääsymaksut vuonna 2001 Entrance charges in 2001 Kohteiden pääsymaksut koskevat kuluvaa vuotta Osaan kohteista ei ole pääsymaksua lainkaan ja osaan kohteista riittää pelkkä sisäänpääsylippu. Joissakin kohteissa matkailija saattaa pääsymaksun lisäksi joutua lunastamaan vielä erillisiä lippuja kuten esimerkiksi huvipuistojen laitelippuja. Pääsymaksuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Taulussa 2 on esitetty vuonna 2001 aikuisilta perittävien pääsymaksujen vaihteluvälit kohdetyypeittäin. Luvuissa ei ole huomioitu ilmaiskohteita, joihin lukeutuvat kansallispuistot, luontokeskukset, tievarsien opastuskeskukset sekä kirkot Turun tuomiokirkon kirkkomuseota lukuun ottamatta. Tämän lisäksi huomiotta on jätetty hiihtokeskusten hissilippujen vaihteluvälit. Kallein kohde on aikaisempien vuosien tapaan Matkailujäänmurtaja Sampo. Tämän lisäksi kalleimpiin kohteisiin lukeutuvat Finlands Festivals -ryhmään kuuluvat Savonlinnan musiikkijuhlat sekä kesän musiikkifestivaaleista Turun Ruisrock sekä Kauhajoen Nummirock. Liitetaulussa 8 on listattu sisäänpääsyliput aikuisten kalleimman lipun hinnan perusteella. Kohteita, joiden perimä pääsymaksu ylittää sata markkaa, ovat Matkailujäänmurtaja Sampo, Santapark sekä Finlands Festivals- tapahtumat. Muiden kohteiden sisäänpääsymaksut ovat alle sata markkaa. Niistä korkeimpia pääsymaksuja keräävät kylpylät sekä erilaiset lasten puuhamaat. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

33 Matkailukohteiden kävijämäärät Taulu 2 Matkailukohteiden sisäänpääsymaksujen vaihteluväli vuonna 2001, aikuisten lippu mk Adult entrance charges for tourist attractions in 2001, FIM Huvipuistot Amusement parks Puuhamaat Theme parks Harrastuskohteet Recreational attractions Eläintarhat Zoos Muut eläinkohteet Other animal parks Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset Spas and leisure centres Pelikasinot Casinos 10 Finland Festivals Finland Festivals Tiede- ja opetuskohteet Scientific and educational attractions Tienvarsien matkailukohteet Roadside tourist service centres 20 Erikoismyymälät Specialized shops 7-10 Viinitilat Vineyards Erikoisnäyttelyt Special exhibitions Taidenäyttelyt Art galleries Automuseot Car museums Laivat Ships Näkötornit Lookout towers Muut rakennukset Other buildings Linnat ja linnoitukset Castles and fortresses Kulttuurihistorialliset museot Historical and cultural museums 5-40 Ulkomuseot Open-air museums 6-30 Erikoismuseot Specialized museums Taidemuseot Art museums 5-40 Luostarit Monasteries and convents 20 Suhdannenäkymät vuodelle 2001 Outlook for visitors in 2001 Matkailukohteita pyydetään vuosittain arvioimaan oman kohteensa kävijämääräkehitystä tulevana kautena eli tässä tapauksessa vuonna Kävijämääräkyselyyn vastanneista 80 % antoi oman arvionsa tälle kaudelle, joten suhdannearviota voidaan pitää kohtuullisen kattavana. Matkailukohteet ennustavat kävijämääriensä kasvavan keskimäärin hieman edellisvuoden ennustuksia maltillisemmin. Puolet kaikista kohteista odottaa kasvua vuoden 2000 kävijämääriin ja 45 % kohteista odottaa kävijämääriensä pysyvän edellisvuoden tasolla. Ainoastaan kuusi prosenttia ennustaa laskua. Keskimäärin kohteet ennustavat vuodelle 2000 neljän prosentin kasvua. Suhdannekatsauksessa tarkasteltiin lähemmin myös kohteiden kävijämääräodotuksia alaluokittain ja maakunnittain. Tarkasteluun otettiin mukaan vain kohteet, joilta saatiin ennuste vuodelle Syynä suuren kasvun tai laskun ennustukseen ovat usein mm. aukiolokuukausien muuttuminen, remontti, erikoisnäyttely tai juhlavuosi. Suurinta kävijämäärien kasvua ennustavat tänä vuonna muut eläinkohteet, taidenäyttelyt sekä näkötornit, jotka odottavat kasvua keskimäärin lähes 10 %. Yli viiden prosentin kasvua ennustavat yli puolet kaikista kohteista. Luottamustaan tulevaan ovat edelliseen vuoteen verrattuna eniten kasvattaneet harrastuskohteet, muut eläinkohteet, näkötornit, automuseot sekä huvipuistot. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

34 32 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kirkkojen ja kirkollisten kohteiden kokonaiskävijämäärien ennustetaan nousevan edellistä vuotta maltillisemmin, samoin taidemuseoiden. Kirkkojen kävijämääräennustuksiin vaikuttanee pitkälti Helsingin Tuomiokirkon erityisaukioloajat vuonna Vuoden 2000 ajan oli Helsingin Tuomiokirkko avoinna vuorokauden ympäri, mikä kasvatti kävijämäärää edellisestä vuodesta lähes henkilöllä. Kuva 32 Kävijämääräennustukset kohdeluokittain vuodelle 2001 Outlook for visitors in 2001 Muut Eläinkohteet, Other animal parks 9 % Taidenäyttelyt, Art galleries Näkötornit, Lookout towers 8 % 8 % Automuseot, Car museums Kulttuurihistorialliset museot, Cult. hist. museums 7 % 7 % Huvipuistot, Amusement parks 6 % Erityisrakennukset, Architectural buildings Puuhamaat, Theme parks Kylpylä- ja vapaa-aikakeskukset, Spas and leisure centres Erikoisnäyttelyt, Special exhibitions Finland Festivals Erikoismuseot, Specialized museums Viinitilat, Vineyards Laivat, Ships 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Luostarit, Monasteries and convents Tiede- ja opetuskohteet, Scientific attractions Casinot, Casinos 4 % 4 % 4 % Erikoismyymälät, Specialized shops Kans.puistot ja luontokesk., National parks and nature centres Tienvarsien matkailukohteet, Roadside service centres Kirkot ja muut kirkolliset k., Churhces and other religious attr. 3 % 3 % 3 % 3 % Harrastuskohteet, Recreational attractions 2 % Linnat ja linnoitukset, Castles and fortresses Eläintarhat, Zoos Ulkomuseot, Open-air museums 1 % 1 % 1 % Tienvarsien opastuskeskukset, Roadside information centres Taidemuseot, Art museums 0 % 0 % 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 10 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

35 Matkailukohteiden kävijämäärät Kuten vuotta aiemmin, myös tänä vuonna keskimääräisten kävijämäärien ennakoidaan kasvavan lähes kaikissa maakunnissa. Ainoastaan Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon kävijämäärien ennustetaan pysyvän vuoden 2000 tasolla. Suurimmat kasvuodotukset ovat Pirkanmaalla, Satakunnassa sekä Lapissa, joissa kohteet ennustavat kävijämääriensä kasvavan kussakin noin kymmenyksellä. Itä- Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla sekä Etelä-Savossa kävijämäärien ennustetaan kasvavan noin kuudella prosentilla. Muissa maakunnissa kävijämäärien ennustetaan kasvavan alle viisi prosenttia. Kuva 33 Kävijämääräennustukset maakunnittain vuodelle 2001 Outlook for visitors by region in 2001 Pirkanmaa 10 % Satakunta Lappi, Lapland 8 % 9 % Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa, South Ostrobothnia Etelä-Savo, South Savo 6 % 7 % 6 % Etelä-Karjala, South Karelia Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa, North Ostrobothnia Häme Varsinais-Suomi Ahvenanmaa, Åland Vaasan rannikkoseutu, Coastal Vasa Uusimaa Pohjois-Karjala, North Karelia Keski-Suomi, Central Finland Keski-Pohjanmaa, Central Ostrobothnia Kainuu 4 % 4 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 2 % 2 % 1 % Päijät-Häme, Päijät-Häme Pohjois-Savo, North Savo 0 % 0 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

36 34 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 HUVIPUISTOJEN, ELÄINTARHOJEN SEKÄ KYLPYLÖIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN KÄVIJÄMÄÄRÄKEHITYS LONG-TERM TREND IN NUMBER OF VISITORS TO AMUSEMENT PARKS, ZOOS AND SPAS Matkailukohteiden kävijämääriä on kerätty nyt jo 16 vuoden ajan. Näistä tiedoista syntynyt tietokanta mahdollistaa kävijämääräkehityksen tarkastelun myös pidempien aikasarjojen avulla. Tarkoitus on seurata vuosittain muutamien kävijämääräluokkien kehitystä. Ensimmäiseen pitkän aikavälin vertailuun otettiin mukaan huvipuistojen, eläinkohteiden sekä kylpylöiden kävijämäärät. Huvipuistoista sekä eläinpuistoista on saatavissa hyvin tietoa aina vuodesta 1985 lähtien, sen sijaan kylpylöiden vertailu mahdollistuu vasta vuodesta 1993 eteenpäin. Kuva 34 Huvipuistojen kävijämääräkehitys vuodesta 1985 vuoteen 2000 Trend in number of visitors to amusement parks from 1985 to kävijää, visitors Wasalandia Tykkimäki Särkänniemi Linnanmäki Huvipuistotoiminta kehittyi voimakkaasti luvulla. Linnanmäki oli saavuttanut miljoonan kävijämäärän rajan ja Särkänniemikin oli hyvässä vedossa. Vuonna 1986 ovensa avasi Tykkimäki ja pari vuotta myöhemmin Wasalandia. Samaan aikaan markkinoille tuli myös lukuisia pienempiä puuhamaita kilpailemaan osittain samoista asiakasryhmistä. Uusien kohteiden myötä huvipuistot pystyivät kasvattamaan kävijämääriään kokonaisuutena, tosin kasvu tapahtui osittain vanhojen kohteiden kustannuksella. Vaikka luvun alun lama laski huvipuistojen kävijämääriä voimakkaasti, säilyivät kaikki neljä kuitenkin markkinoilla. Laman jälkeen kävijämäärät ovat heilahdelleet molempiin suuntiin, mutta kokonaiskävijämäärä ei kuitenkaan ole saavuttanut vuosikymmenen vaihteen kahden miljoonan kävijän tasoa. Pitkän aikavälin trendi, joka on laskettu pienimmän neliöjuuren menetelmällä, näyttää olevan hivenen laskussa. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

37 Matkailukohteiden kävijämäärät Huvipuistoista ainoastaan Linnanmäki on kyennyt kasvattamaan kävijämääränsä vuoden 1990 tasolle, ja se tavoittaa tänä päivänä yli 50 % huvipuistojen kokonaiskävijämäärästä. Parin viimeisen vuoden aikana huvipuistojen kävijämäärät ovat pysyneet noin 1,8 miljoonan kävijän tasolla. Kuva 35 Linnanmäen ja Särkänniemen kävijämääräkehitys vuodesta 1985 vuoteen 2000 Trend in number of visitors to amusement parks from 1985 to ,00 miljoonaa kävijää, million visitors 1,50 1,64 1,65 1,70 1,66 1,63 1,59 1,54 1,45 1,35 1,39 1,51 1,51 1,54 1,53 1,43 1,38 1,00 0,50 0, Kahden suurimman huvipuiston, Linnanmäen ja Särkänniemin, kävijämäärien kehitys näyttää hivenen laskeneen viimeisen 15 vuoden aikana. Kuvasta nähdään, että näiden kahden huvipuiston yhteenlaskettu kävijämäärä on heilahdellut 1,5 miljoonan kävijän molemmin puolin etenkin luvulla. Viimeisen kahden vuoden ajan on Linnanmäen ja Särkänniemen yhteenlaskettu kokonaiskävijämäärä pysynyt runsaan 1,5 miljoonan kävijän tasolla. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001

38 36 MEK Matkailukohteiden kävijämäärät 2000 Kuva 36 Eläintarhojen kävijämääräkehitys vuodesta 1985 vuoteen 2000 Trend in number of visitors to zoos from 1985 to 2000 kävijää, visitors Ranua Ähtäri Korkeasaari Eläintarhojen kokonaiskävijämäärä on pitkällä aikavälillä ollut selvästi nouseva. Vuosittaiset kävijämäärät ovat vaihdelleet voimakkaasti, mutta kokonaismäärä on kasvanut neljännesmiljoonalla puolivälin puolesta miljoonasta nykyiseen kävijään. Pienet kohteet ovat kuitenkin menettäneet suhteellisesti osuuttaan kasvaneista kävijämääristä. Ranuan ja Ähtärin eläinpuistot eivät ole kyenneet saavuttamaan luvun lopun korkeita kävijämääriään. Korkeasaaren eläintarhan kävijämäärien kehitys määrääkin hyvin pitkälle koko eläintarharyhmän kokonaiskävijämääräkehityksen. Aivan kuten huvipuistojen kohdalla, myös eläintarhoista maan suurin kohde on pystynyt selkeästi kasvattamaan kävijämääriään. Matkailun edistämiskeskus/santasalo Ky 2001