Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen"

Transkriptio

1 Sisältö 1. Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen 1 2. Koulutuksen työelämäkytkentöjen edistäminen 6 3. Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen Valmiuksien edistäminen tutkimuksessa ja teknologiassa Koulutusohjelmien sekä oppimateriaalien ja -ympäristöjen kehittäminen 14

2

3 1.Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen Itä-Suomen muovi-metallikeskus (ISMM) Itä-Suomen Muovi-Metallikeskus rahoituksella on luotu Pohjois-Karjalaan muovi- ja metallialan osaamiskeskittymä kehittämällä alan koulutusta, kansainvälisiä yhteyksiä sekä toteuttamalla mittava investointiohjelma. Vuonna 1998 alkaa työvälinesuunnittelun ja -valmistuksen insinöörikoulutus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ensimmäisenä ja ainoana Suomessa. Teollisuus oli vahvasti mukana jo projektivaiheen suunnittelusta lähtien. Tällaiset olivat ISMM:n lähtökohdat sen pyrkiessä kehittämään Pohjois-Karjalan muovi- ja työvälineteollisuuden sekä Itä-Suomen muovi-metallikeskuksen verkoston perusedellytyksiä merkittäväksi keskittymäksi Suomessa. Hyvän hankkeen ISMM:stä tekee mm. se, että se voi harjoittaa mittavaa palvelutoimintaa yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa. Koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen käytössä on ylitetty normaali oppilaitoskulttuuri, jossa osataan vain laitteiden peruskäyttö. Näin kehitettiin uskottavuutta teollisuuden suuntaan ja käynnistettiin yrityksiin suuntautuva palvelutoiminta, jonka varaan keskuksen tulevaisuuden tekeminen perustuu. Palvelutoiminnan esimerkkinä on hankkeessa toteutettu muovituotteen ja työvälineen suunnittelun ja valmistuksen jatkolinja ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoina. Kohderyhmänä hankkeessa olivat muovi- ja työvälinealan yritykset, erityisesti leikkainalan, ruisku- ja painevalualan muotteja ja tuotteita tuottavat ja käyttävät, ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilöstö, tutkimus- ja kehittämiskeskukset Suomessa ja ulkomailla sekä muovi- ja työvälinealan järjestöt. Muovitekniikan opetusta lähtökohtana oli se, että sitä kehitetään juuri yritysten tarpeista lähtien. Toimiessaan yhteistyössä yritysten kanssa ISMM:n tavoitteena on avustaa erityisesti pk-yrityksiä saamaan alan kehitystulokset käyttöönsä ja kehittämään näin niiden kilpailukykyä. Verkostossa toimivat yritykset pyrittiin saamaan läheisempään keskinäiseen yhteistyöhön, mikä johtaisi suurempien osakokonaisuuksien toimituksiin. Yritysten palvelu- ja koulutustarpeet kartoitettiin klinikkatoiminnan markkinatutkimuksessa. ISMM käynnisti ensimmäisenä ammattikorkeakoulun koordinoiman klinikan Suomessa, joka toimii muovija työvälinevalmistuksen sekä -suunnittelun klinikkana. Kansainvälisissä tarkoituksissa Tiedepuiston innovaatiokeskusverkostoa Euroopassa (IRC) on hyödynnetty yrityskontaktien aikaansaamiseksi. Tästä tuloksena on laatuongelmiin keskittyvä pilottihanke englantilaisen yrityksen kanssa. Tuotekehitysprojektien toteuttaminen on myös ISMM:n toimintaa. Lisäksi keskus on markkinoinut pohjoiskarjalaisia alan yrityksiä Suomessa ja Ruotsissa, mikä on johtanut tarjouspyyntöihin. alan teollisuuden piirissä Suomessa. Kehittämistoimenpiteinä hankkeessa on tehty mm. seuraavaa: Kiillotuksen multimedia-tuote kaupallistettiin saksalaisen kiillotuslaitteita myyvän yrityksen toimesta Euroopan markkinoille vuonna Myös ruiskuvalutuotteen laadunhallinta-projektin viimeistely on tehty ISMM:n toimesta. Osana laadullista kehittämistä ISMM:lle hankkeen aikana laadittu ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä. Kokonaiskustannukset: ESR-osio (Koulutushanke nimeltä Osaava Pohjois-Karjala) mk ja EAKR investointiosio mk. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 11 Mmk. Hankkeen internetsivut: Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, JOENSUU Fax: Puhelin: Muotoilun osaamisen kehittäminen (MOK) Pohjoiskarjalaisten yritysten ongelmana on kokonaisvaltaisen tuotesuunnittelun puute. Yritykset ovat pieniä, joten resurssit ovat rajalliset muotoilun käyttöön, tuotevalikoiman suurentamiseen ja markkinointiin. MOK-hankkeen vahvuutena on ammattikorkeakoulun monialainen vuorovaikutus, tuotekehityksen osapuolien verkosto, materiaalien ja suunnittelutekniikoiden tuntemus ja kansainväliset yhteydet. Osaamisalueita ovat puu-, kivi-, muovi-, metalli-, tekstiilialat sekä ympäristötaide. Työpajoissa, studioissa ja laboratorioissa kohtaavat tieto, taito ja tekniikka. Taiteen ja tekniikan yhdistäminen tuo innovatiivisen otteen muotoiluun. Lähtökohtana on ihmisen ja ympäristön välinen tasapaino. Toteuttajaorganisaationa projektissa 1 on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja muotoilun koulutusyksikkö.

4 MOK perustettiin erilliseksi toimintayksiköksi muotoilijakoulutuksen tueksi sekä elinkeinoelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön lisäämiseksi. Toimintojen kehitystyö ja toteutus aloitettiin vuoden 1995 alkupuolella. Hankeen tehtävänä oli käynnistää projekteja ja olla mukana verkostoissa kehittämässä yhteistyömuotoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän välille. Tavoitteena oli hyödyntää opetusta ja oppimista siirtämällä kokemusta opetussuunnitelmiin sekä hyödyntää elinkeinoelämää kehittämällä työllisyyttä lisääviä, kilpailukykyisiä tuotteita ja mallistoja. Päämääränä oli myös se, että opitaan ymmärtämään toisiemme arvomaailmaa, ajatustapaa ja kieltä sekä rikastuttamaan luovuutta eri lähestymistavoilla. Hankkeessa pyrittiin herättämään opiskelijoiden kiinnostusta osallistua maakunnan kehittämiseen ja valmistumisensa jälkeen jäädä maakuntaan konsultiksi, yritysten palvelukseen tai itsenäiseksi yrittäjäksi osana verkostoa, joka projektityöskentelyssä tulee tutuksi. Esimerkiksi vuonna 1997 hankkeessa toimi 32 yritystä. Tiimityö korostui ja konkretisoitui hankkeessa seuraavasti: 1) Uusien tuoteinnovaatioiden luominen, osaaminen tuotteistaminen, soveltavien taiteen ja muotoilun käyttötapojen kehittäminen, uustuotannon aloittaminen ja uusien yritysten perustaminen; 2) Kokonaisvaltaisen tuotekehitystyön käynnistäminen olemassaolevien pk-yritysten kanssa ko. yrityksen yrityskulttuuria tukien; 3) Yhteisölähtöisten, paikallista aloitteellisuutta ja yhteisön kehityssuunnitelmia tukevien sekä paikan perinteistä kimpoavan kulttuurin tuotteistaminen tavoitteena moderni, laadukas muotoilu ja tuotanto. Hankkeessa keskeisinä teemoina olivat ympäristörakentaminen, perinteestä designiin, paikka ja tulevaisuus (environmental management) sekä ihmisen elinkaari. Teemoja lähestyttiin usealla tasolla. Tiimityöryhmillä oli osatavoitteena valmistumisen jälkeen pystyä työllistämään itsensä. Konkreettisena toimintana oli mm. osaprojektien koordinointi ja organisointi, koulutustilaisuuksien järjestäminen ja KAIKELLA MUOTOA -hankkeen hankesuunnitelman laatiminen ja rahoituksen järjestäminen. KAIKELLA MUOTOA on laaja foorumi ideoiden ja osaamisen kohtaamiseksi ja uudenlainen konsepti tuotekehityksen osapuolien todelliseksi verkostoitumiseksi. Se sisältää tuotekehitysvaiheet IDEAT TUOTTEIKSI ja TUOTTEET TODEKSI sekä seminaareja, koulutusta, asiantuntijapalveluita, näyttelyn ja vientiin tähtäävän jatkovaiheen. Hankkeen osaprojektien tilaajina on ollut yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä. Työskentely on tapahtunut projektikohtaisesti tiimi- tai yksilötyönä tilaajan edustajan tai edustajien, opiskelijan tai opiskelijoiden, opettajien, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja projektipäällikön välillä. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja muotoilun koulutusyksikkö, JOENSUU Fax: tai Puh: tai Design Park Design Park yrityspuistohanke on käynnistetty yliopiston ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen tehostamiseksi. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toteuttama hanke muodostuu kahdesta, vuosille ajoittuvasta toimintakokonaisuudesta: Design Park-yrityspuiston toimintaympäristön luominen (opetusministeriön rahoittama osio) ja Design Park yrittäjyys-, laatu- ja tuotekehitys koulutushanke (työministeriön rahoittama osio ). Kokonaisuudet ovat itsenäisiä, mutta kytkeytyvät toiminnallisesti yhteen ja toimivat samojen tavoitteiden suuntaan. Toimintaympäristön luomisessa perustettavien yritysten tueksi kehitettiin neuvonta- ja tietopalveluympäristö järjestämällä teknologisella linkityksellä pääsy olemassaoleviin tietoverkkoihin, tiedekunnan teollisen muotoilun laboratorioon, medialaboratorioon sekä tekstiili- ja vaatetusalojen tuotekehityslaboratorioon. Design Park- yrittäjyys-, laatu ja tuotekehityskoulutushankeessa kokeiltiin uudenlaista yrittäjyyttä edistävää toimintamallia. Yliopiston vahva, teoreettinen tieto ja tutkimuspohjainen osaaminen yhdistettiin käytäntöön siten, että tuloksena syntyi tuotannollisia ja suunnittelualan yrityksiä. Hanke palvelee näin ollen vuorovaikutteisesti sekä yliopistoa että yrittäjiä ja elinkeinoelämää, koska taiteiden tiedekunnan ajanmukaisin tietämys pystytään välittömästi hyödyntämään elinkeinoelämän puolella. Lisäksi yrityksiltä ja sidosryhmiltä saatu palaute voidaan nopeasti ottaa huomioon yliopiston perustutkimuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Hankkeen toimiva verkosto syntyi Rovaseudun yrityshautomon, alueen ammattikorkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän kesken. Hankkeen tavoitteena oli luoda yrityspuistoon noin uutta taideteollisen alan erikoistunutta yritystä. Hankkeessa toteutetulla koulutuksella uusia yrityksiä syntyi vuoden 1999 alkuun mennessä kuusi ja muilla tukipalveluilla seitsemän. 2

5 Innovatiivista hankkeesta oli uudenlaisen yhteistyö- ja organisointimallin kokeileminen. Design Parkissa toimivat yritykset muodostavat yhteistyöverkoston, jossa toimien niillä on mahdollisuus synergiaedun optimaaliseen hyödyntämiseen. Toisaalta aloittavilla yrityksillä on käytössään yliopiston yrityselämäyhteydet. Yliopiston perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välittömällä yhdistämisellä tähdättiin yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Tutkimustiedon tehokas soveltaminen yritysten toimintaan ei ole kaikilta osin toteutunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti johtuen mm. siitä, että yliopiston taiteiden tiedekunta on tiedekuntana suhteellisen uusi, johon ei vielä ole muodostunut tutkimusperinnettä. Joka tapauksessa aloittavien yritysten eloonjäämismahdollisuuksia on edistänyt yliopiston toimiva tukiympäristö laitteineen sekä neuvonta- ja tietopalveluineen. Alkaville yrityksille tarjottiin toimitila sekä saada käyttöön ajanmukaiset uuden teknologian mukaiset laitteet. Hankkeen sisältämän koulutuksen painopisteenä oli yrittäjyyden edistäminen, tuotekehityksen tehostaminen, yrityksen markkinointiviestinnän ja yrityksen imagon kehittäminen. Koulutuksen yhteydessä toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yliopiston ja yritysten vuorovaikutuksen muotoja ja vaikuttavuutta ja luoda selkeä käytäntö vuorovaikutuksen tehostamiseksi. Kokonaiskustannukset ovat mk mk Yhteystiedot: Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, ROVANIEMI Fax: Puh: tai Modernin tuotantotekniikan käyttöönotto eteläpohjalaisessa mekaanisessa puunjalostuksessa Miten luoda mekaanisen puutekniikan pk-yrityksille mahdollisuus kehittää tuotantotekniikkaansa perinteisestä puuseppäajattelusta kohti joustavaa ja virtautettua tuotantoa? Tämän kehittämishaasteen SeiTek, Seinäjoen ammattikorkeakoulun teknologia- ja yrityspalvelukeskus otti hankkeessa vastaan SeiTekin toiminta-ajatuksena on tukea alueen pk-yritystoimin-nan kehittymistä ja uusien syntymistä pohjautuen teknilliseen ja kaupalliseen osaamiseen sekä ajanmukaisiin ohjelmisto- ja laiteresursseihin. Yksi SeiTekin erityisosaamisalue on puutekniikan tuotantoteknologia. Niinpä hankkeessa SeiTekin tavoitteena olikin muodostaa puutekniikan laboratoriosta koneineen ja ohjelmistoineen kehittämisympäristö, joka toimii joustavasti yritysten yhteistyökumppanina. Hankkeen toteutus jakautui kahteen kokonaisuuteen sisältäen mm. oman osaamisen kehittämisen ja palveluiden tuotteistamisen siten, että yritystoimeksiannoissa ei harjoiteltu yritysten kustannuksella. Hankkeen aikana arvioitiin toteuttavan 10 yritysten kehittämishanketta, toteutunut luku oli kuitenkin lähes tuplasti tämä. Toteutuneet hankkeet olivat työmäärällisesti pienempiä kuin oli arvioitu, sillä monet yritykset eivät olleet aiemmin tehneet yhteistyötä oppilaitoksen kanssa ja ensimmäisessä hankkeessa lähdettiin varovaisesti liikkeelle. Monen yrityksen kanssa yhteistyö on hankkeen päätyttyä jatkunut. Hnake lisäsi merkittävästi SeiTekin tunnettavuutta ja nosti organisaation imago. SeiTekillä oli keskeinen rooli mm. Etelä-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta valmistellun mekaanisen puutekniikan kehittämisohjelman laatimisessa. Kehittämisohjelman kärkihanke oli puualan verkostoitunut alueellinen osaamiskeskus WINCENT, jota hallinnoi Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Makes ja jonka tärkeimmät solmupisteet muodostavat alueen puualan oppilaitokset. Hanke on myös innostanut noin kahtakymmentä eteläpohjalaista puualan pk-yritystä käyttämään ulkopuolista palvelua tuotteidensa ja tuotantonsa kehittämisessä. Tätä on edistänyt systemaattisesti tehty markkinointityö jalkautumalla yrityksiin ja projektin toimintamalli, joka on mahdollistanut palvelujen tarjoamisen yrityksille kohtuuhinnalla sekä hoitanut asiat yrityksen kannalta minimibyrokratialla. Parhaimmillaan oppilaitos voi toimia osana yrityksen kehitysosastoa. Samaa toimintamallia on sittemmin alettu käyttää muissakin SeiTekin projekteissa ja suunnitteilla olevassa puu- ja huonekalualan teknologiaklinikka -hankkeessa. Hankkeen aikana on otettu yhteyttä useisiin kymmeniin mekaanisen puutekniikan yrityksiin. Hankkeessa on työskennellyt lähes päätoimisesti projekti-insinööri sekä useita projekti-insinöörejä ja opetushenkilöstöä asiantuntijoina. Projektissa on toiminut myös useita insinööriopiskelijoita harjoittelijoina ja tekeillä on kaksi aihepiiriin liittyvää päättötyötä. Projektihenkilöstö on myös toiminut ja toimii edelleen 3

6 sivutoimisina tuntiopettajina tekniikan alan yksikössä, joka on yksi käyttökelpoinen tapa siirtää kehitettyä osaamista eteenpäin tuleville insinööreille. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: SeiTek, Törnäväntie 26, SEINÄJOKI Fax: Puh: / Teko-teknologiaosaamisen koulutusvaihtoehto Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen toteuttamassa hankkeessa lähtökohtana oli korkeakoulun tiivis yhteistyö alueen pienyrityksen kanssa. Tarkoituksena oli kehittää alueen yritysten ja Rauman opettajankoulutuslaitoksen välistä koulutus- ja asiantuntijavaihtoa sekä rakentaa opettajankoulutuksen ja yrityselämän yhteistyön pilottihankkeita. Alueen yritysten ja Rauman opettajakoulutuslaitoksen välinen koulutus- ja asiatuntijavaihto kattoi mm. opiskelijoiden perehtymisen alueen yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tavoitteena oli tällöin kehittää pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia koulutusohjelmia ja menetelmiä. Lisäksi lähtökohtana pidettiin sitä, että kehitettiin alueen yritysten teknologiaosaamista ja työnkehittämistä. Tämä sisälsi mm. yritysten uuteen teknologiaan ja teknologian siirtoon liittyvien koulutusjärjestelmien ja menetelmien kehittämistä. Opiskelijat tekivät esimerkiksi yrityksistä ja yritysten erilaisiin kehittymistarpeisiin projektitöitä, selvityksiä tai uudenlaisia teknologiasovelluksia sekä prototyyppejä. Työelämään perehdyttäminen hoidettiin hankkeessa mm. siten, että teknisen työn aineenopettajiksi valmistuvia ja valmistuneita opiskelijoita sijoitettiin harjoittelujaksolle yrityksiin. Harjoitteluun valmentavaan jaksoon sisällytettiin yritysten asiantuntijoiden luentoja. Näin yrityksien, elinkeinoelämän ja koulutuksen alueet voitiin niveltää paremmin yhteen. Yrityksiä koulutettiin hankkeessa hyödyntämään ja ottamaan käyttöön uutta teknologiaa ja tuotantomenetelmiä. Hankkeessa tarkoituksena oli lisäksi teknologia- ja osaamiskeskuksien luominen, tiedotuskanavien parantaminen sekä verkostopalvelujen kehittäminen. Tärkeä osa teknologiaopetuksen kehittämistä oli myös uusien koulutusmateriaalien kehittäminen ja tuottaminen teknologiaosaamiseen. Hankkeen alkuvaiheen aikana Rauman opettajankoulutuslaitos aloitti teknologiaosaamisen koulutusvaihdon, tekoprojektin, yhdessä Mikrolli Oy:n ja Kouluelektroniikka Oy:n kanssa. Toimintaa laajennettiin myöhemmin kattamaan lisää alueen pk-yrityksiä. Hankkeen ohjausryhmään jokaisella yrityksellä oli mahdollisuus nimetä jäsenensä. Yritysten valinnan ja kytkemisen hankkeeseen jälkeen hankkeessa perehdyttiin alueen yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja aloitettiin yritysten tarpeisiin soveltuvia koulutusohjelmia ja menetelmiä. Seuraavana vaiheena oli aloittaa työelämään perehdyttämisjaksot. Yritysten asiantuntijoiden luennot opiskelijoille pidettiin ennen opiskelijoiden sijoittumista yrityksiin harjoittelujaksoille. Olennainen osa hankkeen sisältöä oli myös toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos, Seminaarinkatu RAUMA Fax: Puh: vaihde / / Kenkäalan osaamisen ja palvelun kehittäminen Kenkäala on varsin työvoimavaltainen, sillä mm. kenkäparin valmistamiseen kuuluu noin 150 eri työvaihetta. Kenkäala on työvoimaltaan lisäksi hyvin naisvaltaista, naisten osuus alan henkilöstöstä on jopa noin 70 prosenttia. Alan palkkakulut ovat noin 35 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. 4

7 Kankaanpään ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Opekon toteuttamassa hankkeessa tavoitteena oli luoda edellytykset nykyisten jalkinealan työpaikkojen säilymiselle, työpaikkojen lisäykselle, uusien yritysten ja työpaikkojen luominen alihankinta sekä muita alan palveluita kehittämällä. Tavoitteena oli myös jalkinealan yritysten kehittäminen paremmin soveltamaan uutta teknologiaa ja verkoston luominen yhteisten palveluiden hyödyntämiseksi. Hankkeen kohderyhmä oli Satakunnassa kenkä-alalla toimivat keskeiset tahot, erityisesti pk-yritykset ja niiden johto sekä henkilöstö. Välillisenä kohderyhmänä olivat alan oppilaitokset. Mikä teki hankkeesta hyvän on mm. se, että hanketta toteuttava oppilaitos lähti toimimaan osaamiskeskuksena oman erityiskoulutusalansa mukaisesti. Hanke tuki näin ollen oppilaitoksen omaa koulutustoimintaa ja auttoi säilyttämään pienen koulutusalan erikoisosaamisen. Hankkeessa keskeisiä toimenpiteitä olivat mm. koulutuksen päivittäminen, päällekkäisyyksien poistaminen sekä yhteistyö ja markkinointiin liittyvien hankkeiden kehittäminen yrityksille. Lähtökohtana oli myös puuttuvan huolto-, korjaus- ja kunnossapitopalvelun luominen sekä varaosa- ja laiterekisterin kehittäminen alalle. Alalle piti tuottaa ja organisoida myös testaus- ja materiaalikehityspalveluita. Esimerkiksi testauksen osalta oli tärkeää tiivistää yhteistyötä kansainvälisiin alan organisaatioihin (esim. testauslaitos Satra). Kustannusten säästämiseksi alalla täytyi painottaa myös standardoinnin lisäämistä. Lisäksi tehokkaampi materiaalikäytön suunnittelu jätteen määrän vähentäminen tähtäsivät kustannussäästöihin. Mitä tulee kansainvälistymiseen niin teollisuusautomaation edistämistä pidettiin keskeisenä nimenomaisesti ulkomaisen alihankintatarpeen pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettiin myös sähköistä palveluverkkoa, jonka avulla siirrettiin yritysten välistä sekä alan tietoa kaikille hankkeessa toimiville yrityksille. Lähitulevaisuudessa tietoverkolla tullaan palvelemaan yritysten asiakkaita kaikessa kauppaan liittyvässä toiminnassa. Hankkeeseen kuuluvan palvelutoiminnan käynnistäminen kattoi huolto-, korjaamo-, ja kunnossapitopalvelut, varaosa- ja laitetoimittajarekisterin, materiaali- ja standardisointikehityksen aloittamisen sekä alihankinta tarpeiden kartoituksen. Alan opetusyhteistyö ja opintojaksojen valmistaminen, oppimateriaalin hankinta ja valmistaminen oli tärkeä osa hanketta. Hanke kattoi myös sähköisen palveluverkon kehittämisen, tarjoten sopivat laite- ja ohjelmaympäristöt sekä kehittämällä cad-suunnittelu, leikkuu- ja ompelu-automaatio. Alihankinta-palveluiden koulutus ja tarjonta sekä materiaalikehitys ja testaustoiminta olivat keskeisiä, kuten myös koulutus- ja kehittämistoiminnan laajentaminen ohjausryhmän ideoiden pohjalta, verkostoyhteistyön vakinaistaminen ja sen viimeistely toimintakuntoon sekä toimintaedellytysten luominen toiminnalle hankkeen päätyttyä. Hyvissä hankkeissa, kuten tässäkin painotettiin hankkeen arviointia ja raportointia. Hankkeelle luotiin laatupalautejärjestelmä, jossa kunkin erillisen osaprojektin lopussa kartoitettiin osallistujien palaute. Tärkeää hankkeen päätyttyä oli myös tarjota palveluja myös muille kuin hankkeeseen osallistuneille yrityksille. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Kankaanpään ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, KAKK, Asemakatu 7, KANKAANPÄÄ Fax: , Puh: Turvavalvojaprojekti Hanke lähti liikkeelle yritysmaailman aloitteesta. Yritysten näkökulmasta ensisijaisena motiivina on ollut työvoiman tarve kyseisissä tehtävissä. Toisaalta yrityksissä on ilmaistu halua nimenomaan vammaisten palkkaamiseen ja tätä kautta yhteiskunnalliseen sitoutumiseen. hanke ja eräs mukana oleva yritys osallistuu lisäksi yritysten sosiaalista sitoutumista käsittelevään eurooppalaiseen teemaryhmään. Employment/Horizon yhteisöaloiteohjelman hankkeessa yhdistettiin työnantajien tarpeita ja työtä tarvitsevien vammaisten tarpeita siten, että syntyy uusia työpaikkoja. Keskeistä tässä yhteensovittamisessa oli uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, jonka avulla voidaan ylittää liikuntavamman (pyörätuoli) mukanaan tuomat rajoitteet. Hankkeen kiinnostavuutta lisää vielä se, että kyseessä on samalla koko ammatti-ala, jonka työvoiman kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Hankkeen perusajatuksena oli kouluttaa liikuntavammaisista henkilöistä turvavalvojia tavaratalojen ja turvavalvontaa harjoittavien yritysten tarpeisiin. Turvavalvoja on työntekijä, jolla on valvomosta käsin yleiskuva koko liikehuoneistosta, teollisuuslaitoksesta tai muusta vastaavasta tilasta. Turvavalvoja tarkkailee sähköisen tekniikan, etenekin valvontakameroiden avulla esimerkiksi tavaratalon tapahtumia. Hänen tehtävänään on osaltaan taata yrityksen turvallisuutta ja palvelun joustavuutta mm. seuraamalla asiakasja tavaravirtoja, huolehtia asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta sekä estää myymälävarkauksia 5 yhteistyössä myymälävartijoiden ja vahtimestareiden kanssa.

8 Hankkeen lähtökohtana oli kehittää turvavalvojan ammatti liikuntavammaiselle soveltuvana työmahdollisuutena, jolla on kasvavat työmarkkinat. Tavoitteena oli myös kehittää kyseiseen ammattiin valmistava, vammaisten lähtökohdista suunniteltu oppisopimusohjelma. Kouluttavina ja työllistävinä yrityksinä olivat tavaratalot ja turvavalvonta-alan yritykset. Projektin aikana oppisopimuskoulutuksen suoritti yhteensä 60 henkilöä. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot Fax: Puh: Koulutuksen työelämäkytkentöjen edistäminen Koulutuksen työelämäkytkentöjen edistäminen Yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmien tekeminen; "KYKY-Häme" Miten selvittää pienten ja keskisuurten yhteistyöyritysten keskeisiä muutospaineita ja etsiä keinoja muutoksiin vastaamiseksi? Miten rakentaa tiivis yhteistyö alueen pk-yritysten kanssa, mikä auttaa jatkossa ammattikorkeakoulua ja alueen kauppaoppilaitoksia uudistamaan perus- ja täydennyskoulutustarjontaansa elinkeinoelämän tarpeita palvelevaksi. Miten oppia ja kehittää yrityskonsultoinnin menetelmiä ja käytäntöjä. Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia käynnistämällä KYKY-Häme-hanke. Hanke edisti monipuolisesti erilaisia yhteistyömuotoja. Näistä esimerkkejä ovat yrityksissä käynnistetyt opiskelijaprojektit, yrityskohtaisesti räätälöidyn koulutuksen aloittaminen, yritysten auttaminen verkostoitumaan ja edistämään vientiä sekä jatkuva opettaja-yritys yhteistyön edistäminen. Projektiin osallistuneista opettajista ja muista asiantuntijoista muodostui ammattikorkeakouluun vähitellen "seniorirengas", jolla on monipuolista kokemusta yritysyhteistyöstä. Tämä rengas on keskeinen voimavara ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön jatkuvalle kehittymiselle. Hanke jakaantui neljään vaiheeseen, joista esimerkiksi keittämissuunnittelu pk-yrityksille sisälsi ennakointiprojektin, johon kuuluu yritysjohdon valmennus sekä oppimistarveanalyysit ja ratkaisumallit. Siihen kuului myös työorganisaatioiden kehittäminen koskien inhimillisten voimavarojen ja yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnittelussa opettajien valmennus oli keskeistä. Tämä toteutettiin mm. kehittämällä uusia opetus-, oppimis- ja evaluointimenetelmiä. Yritysten henkilöstön koulutuksessa henkilöstön työtaitojen kehittäminen oli keskeistä. Yritysjohdolle tarkoitetuissa seminaareissa yritysjohtoa on valmennettu ymmärtämään yrityksen visioinnin ja strategioinnin tärkeys yritystoiminnan kehittämisessä sekä henkilöstön kehittämissuunnittelun merkitys. Henkilöstön kehittämisen pohjana täytyy olla selkeät suunnitelmat yrityksen kokonaiskehittämisestä. Jokainen projektiin lähtevä yritys sai yhden tai kaksi "omaa opettajaa", jotka konsultin tukemana tekivät yrityskohtaista työtä. Yritys-opettaja-kohtainen ryhmäytyminen on tapahtunut yritysseminaarissa. Seminaarin lisäksi on tehty yrityskäynti yrityksen nykytilan ja muutosten kartoittamiseksi. Yrityskäynnin tuloksena opettaja ja konsultti ovat tehneet kirjallisen muutosvoima-analyysin ja kartoittaneet alustavasti muutoksista aiheutuvia osaamistarpeita. Prosessi jatkui yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmien tekemiseen siten, että ensimmäisen yrityskäynnin tietoja syvennettiin toisella yrityskäynnillä erityisesti henkilöstön kehittämisen suuntaan. Opettaja ja konsultti ovat työstäneet yhdessä yrityskäynneillä saatuja tuloksia ja laatineet kolmatta yrityskäyntiä varten henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ehdotukset henkilöstön kouluttamiseksi. Yritysten muutosten ennakointia ja kehittämissuunnittelua on tukenut "Kyky-Häme" hankekoko-naisuuteen kuulunut alaprojekti; alueellinen osaamisen kehittäminen, jossa opettajat ovat kehittäneet erilaisilla koulutuksilla omaa konsulttiosaamistaan. Tämä lisäksi yrityksiin suunnattu työ on jatkunut omana projektinaan, yritysten räätälöitynä koulutuksena. Hankkeeseen on osallistunut yhteensä 44 yritystä. 6

9 Kokonaiskustannukset ovat mk mk Yhteystiedot: Hämeen ammattikorkeakoulu, HÄMEENLINNA Fax: - Puh: Varsinais-Suomen KYKY-projekti KYKY-hankkeen merkittävänä tuloksena olii oppilaitosten välisen yhteistyön kehittyminen. Hanke kavensi oppilaitosten ja työelämän välistä rajaa. Yhteistyö onkin ollut molemmille osapuolille hyödyllistä, sillä samalla kun työelämä on hyötynyt käynnissä olleista kehityshankkeista, niin myös oppilaitos on saanut käytännön kosketusta työelämään. Kehittämisprojektit ovatkin tuoneet uutta ja käytännönläheistä sisältöä myös oppilaitosten perusopetukseen. Turun ammattikorkeakoulun kannalta hanke oli merkittävä siinä mielessä, että se lähensi Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen va. ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä. Oppilaitosten opettajat ovat olleet enimmäkseen tyytyväisiä hankkeeseen. He ovat huomanneet, että yhteistyön myötä tietämys työelämän vaatimuksista on lisääntynyt. Samalla on huomattu, että oppilaitoksilla on myös konkreettista annettavaa yritysten kehittämisprosesseissa. Lähes kaikissa kehittämisprojekteissa käytettiin myös oppilastöitä, näin myös oppilaitosten opiskelijat pääsivät mukaan käytännönläheiseen projektityöhön. Turun ammattikorkeakoulun toteuttama Varsinais-Suomen KYKY-projekti on ollut puhtaasti kumppanuuteen perustuva hanke. Ammattikorkeakoulun kumppaneina ovat olleet luonnollisesti yhteistyöoppilaitokset, joita oli yhteensä kahdeksan. Projektissa mukana olleet 26 yritystä ovat luonnollisesti olleet myös kumppaneita hankkeen toteuttajaorganisaatiolle ja hankkeessa mukana oleville oppilaitoksille. Kumppanuus on ollut aitoa myös siinä mielessä, ettei hankkeen mikään osapuoli olisi kyennyt yksinään ongelmanratkaisuun, vaan siihen on tarvittu eri osapuolten asiantuntemusta. Varsinais-Suomen KYKY-projektin tavoitteena oli lisätä alueen oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Projektin avulla oppilaitosten ja yritysten väliseen toimintaan pyrittiin löytämään uusia menetelmiä, joilla työelämä saadaan voimakkaammin mukaan oppimis- ja opetusprosesseihin. Samalla tavoitteena oli se, että oppilaitosten valmennettavat opettajat kykenisivät toimimaan yritysten kenttätyössä kehityskonsultteina. Projektin tarkoituksena oli myös se, että oppilaitokset vahvistaisivat rooliaan alueellisina osaamis- ja kehittämiskeskuksina, jotka tuottaisivat alueen yrityksille koulutusta. Hanke alkoi syksyllä 1996 opettajille suunnatulla kehittämiskoulutuksella. Tavoitteena oli kouluttaa oppilaitosten opettajista työelämän konsultointitehtäviin kykeneviä asiantuntijoita, jotka pystyvät toimimaan asiakasyritysten erilaisissa kehittämishankkeissa. Koulutuksessa käsiteltiin mm. yrityksen ja liiketoimintaympäristön analysointitaitoja, strategisen suunnittelun ja kehittämistyön välineitä sekä laatuajatteluun ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä teemoja. Koulutuksen jälkeen opettajat hankkivat itselleen oman kohdeyrityksen tai yhteisön, joissa valittua ongelma-aluetta alettiin kehittää. Itse kehittämishankkeet olivat hyvin erilaisia, suuria tai pieniä projekteja. Kehittämishankkeiden onnistumista ohjasivat ja valvoivat kokeneet liikkeenjohdon konsultit. Yritysten kehittämisprojektien loputtua pidettiin jokaisessa oppilaitoksessa kehittämiskeskusteluja hankkeeseen osallistuvien opettajien ja oppilaitosten johdon kesken. Kehittämistyön tarkoituksena on konkretisoida ja luoda uusia näköaloja oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Lopullisena pyrkimyksenä oli oppilaitosten erityisosaamisalueiden tunnistaminen ja niiden kehittäminen. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Turun ammattikorkeakoulu, TURKU Fax: tai Puh: tai Naiset ja teollisuuden ammatillinen koulutus Miten saada tytöt laajentamaan kiinnostustaan teknisiin ammatteihin? Miten ammatillisen koulutuksen käytäntöjä voitaisiin kehittää naisten näkökulmasta? Miten vahvistettaisiin ammatillisissa oppilaitoksissa 7

10 opiskelevien naisten työpaikkakontakteja ja sitä kautta tuettaisiin heidän sijoittumistansa teollisuuden ammatteihin. Tässä Employment/Now ohjelmaan kuuluvan hankkeen keskeisimmät lähtökohdat. Ammatillinen koulutus ja työmarkkinat ovat Suomessa edelleen hyvin vahvasti segregoituneet. Muutosta on tapahtunut tuskin lainkaan. Segregaation purkaminen on tärkeää sekä työmarkkinoiden suuremman jouston että naisten työllistymismahdollisuuksien kannalta. Naisten työttömyys on jo saavuttanut miesten työttömyyden tason, vaikka se Suomessa pitkään oli alhaisemmalla tasolla kuin miesten työttömyys. Korkean teknologian alat ovat kasvualoja, joille naistenkin tulisi kasvavassa määrin hakeutua. Tyttöjen ammatinvalintanäkökulman laajentaminen, tyttöjen kiinnostuksen herättäminen myös teknisiä ja teollisuuden aloja kohtaan ja erityiskoulutus tytöille, jotta he pystyisivät kuromaan umpeen poikien etumatkan esimerkiksi tietotekniikassa, ovat kaikki tarpeen. Hankkeessa kehitettyjä työelämään tutustuttamismalleja voidaan ja tulee ottaa laajempaan käyttöön. Työelämään tutustuttamisen tarkoituksena on antaa nuorille ammatinvalintaratkaisujen pohjaksi kuvaa työskentelystä eri aloilla ja ammateissa. Jos tutustumiskohteiden valintaa ei ohjata, valinnat jakautuvat hyvin perinteisesti ja usein varsin puutteellisen työelämätuntemuksen perusteella. Tutustumisjaksojen sisältöjen kehittäminen on myös erittäin tärkeää, jotta jakso ei jäisi vain työpaikalla oleiluksi ja rutiinitöiden tekemiseksi, vaan antaisi kokonaiskuvaa alasta ja ammateista. Kummitoiminnasta saadut kokemukset ovat myös erittäin rohkaisevia. Sukupuolen mukaiseen eriytymiseen voidaan vaikuttaa positiivisten roolimallien avulla. Kummit ovat tästä hyvä esimerkki. Kummit ovat myös olleet hyvin innostuneita tehtävästään. Hankkeeseen osallistui 23 peruskoulua, 7 ammatillista oppilaitosta, 4 lukiota ja 16 yritystä kahdeksalla paikkakunnalla. Hankkeessa kehitettiin peruskoulujen työelämään tutustuttamisjaksoja niin, että tytöt tutustuivat ohjatusti teknisiin ja teollisuuden aloihin ja näiden alojen ammatilliseen koulutukseen. Peruskoulujen opinto-ohjaajien käyttöön laadittiin TET-toiminnan kehittämiskansio. Yrityksissä kehitettiin kummitoimintaa. Pääosa kummeista on naisia. Heitä on koulutettu tehtäväänsä ja he ovat toimineet työelämään tutustuttamisjaksojen vetäjinä ja käyneet kertomassa omasta ammatistaan kouluissa ja vanhempainilloissa. Hankkeessa laadittiin kansio myös kummitoimintaa varten. Peruskoulussa opiskeleville tytöille järjestettiin Tytöt ja tekniikka valinnaisaine-kursseja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kansainvälisenä yhteistyönä toteutettiin Insight into engineering -kurssi suomalaisille ja englantilaisille tytöille. Hankkeessa tuotettiin nuorille suunnattu video, jolla pyrittiin muuttamaan sukupuolen mukaista segregaatiota; myös yrityksille tehtiin video kummitoiminnasta. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet kiinteästi mukana projektin toteutuksessa oppilaitosten ja yritysten lisäksi. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Taloudellinen tiedotustoimisto, Pohjois-Esplanadi 35, HELSINKI Fax: Puh: Täydennyskoulutusohjelma fysioterapia-alan naisyrittäjille Fysioterapia-alan naisyrittäjille suunnatun täydennyskoulutusohjelman tavoitteena on ennakoivassa mielessä tukea pienen fysikaalisen hoitolaitoksen omistavia naisyrittäjiä kehittämään omaa osaamistaan vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin ja lisäämään yritystensä kilpailukykyä ja tuottavuutta. Näin turvataan sekä oma jaksaminen ja työllisyys että myös yrityksen toiminta ja tätä kautta muidenkin työllistyminen. Idea kurssin järjestämisestä tuli Suomen fysioterapiayrittäjät ry:ltä, joiden mielestä alalla kohonneet kustannukset ja yrittäjien alhainen hintapolitiikka on pakottanut yrittäjät tekemään yhä enemmän työtä. Kun alalla 80% yrittäjistä on jo pitkään työskennelleitä keski-ikää lähestyviä tai keski-ikäisiä naisia, on työtaakan kasvu käynyt monelle raskaaksi. Aikaa ei ole jäänyt itse yritystoiminnan tai itsensä kehittämiseen. Hanke valittiin hyväksi käytännöksi, koska siinä on rajattu kohderyhmä hyvin tarkasti ja paneuduttu juuri heille tärkeisiin ongelmiin. Kohderyhmäksi on valittu fysioterapia-alalla yrittäjinä työskentelevät naiset, koska alalla työskentelevät miehet ovat useimmiten nuoria ja heille on jo oman koulutuksen kautta tutumpaa mm. yrittämiseen liittyvät asiat. Hankkeessa on ollut hyvää myös se, että siinä on yhdistetty sekä jaksamiseen ja henkilökohtaiseen kasvamiseen liittyvä koulutus että myös yrityksen toimintaan ja kehittämiseen liittyvä koulutus. 8

11 Hanketta hallinnoi ja toteuttaa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus yhteistyössä Suomen fysioterapiayrittäjät ry:n kanssa. Koulutusohjelmassa opiskeli yhteensä 40 naisyrittäjää. Koulutukseen osallistuneet olivat kaikki yli 35-vuotiaita ja toimineet yrittäjinä vähintään 9 vuotta. Koulutus koostui osioista. Opinnoissa käsiteltiin mm. yrittäjyyttä ja yrityksen toiminnan tehostamista. Kolmantena osuutena koulutuksessa on ollut henkilökohtaisen yritystoiminnan kehittäminen. Tämä toteutettiin luomalla jokaiselle osallistujalle business plan, jolla yritystoimintaa on lähdetty kehittämään. Samalla henkilökohtaisen SWOT-analyysin avulla laadittiin jokaiselle osallistujalle opiskelu- ja kehittämissuunnitelma. Yrityksen kehittämisen onnistumista tuettiin yrityskohtaisilla konsultoinneilla. Hankkessa kaikkiin yrityksiin on tehty oma liiketoimintasuunnitelma. Samalla kaikille kurssilaisille on tehty henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Naisyrittäjät ovat myös verkkottuneet, ja luoneet sitä kautta esimerkiksi yhteisiä tuotteita. Kurssin myötä on kehitetty myös uusia yritysmuotoja ja tuotekonsepteja. Yrittäjät ovat kurssin myötä uskaltaneet nostaa myös hinnoitteluaan, joka on parantanut monen yrityksen tulosta ja kannattavuutta. Hankkeen seurauksena on syntynyt myös innovatiivisia uusia tuotekonsepteja, esimerkiksi muutama kurssilainen aloitti toiminnan, jossa he vastaanottavat romanialaisia kuntoutettavia Suomeen ja vievät vastaavasti suomalaisia Romaniaan. Monet muutkin yrittäjät ovat uudistaneet yrityksiään esimerkiksi luomalla monen palvelun kuntoutuskeskuksia. Innovatiivista hankkeessa on ollut myös uudenlaisten business-mallien ja laskentatoimen analyysimallien tuominen mikroyrityksiin. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Lemminkäisenkatu B, TURKU Fax: Puh: Ammattitaito-Suomen koulutusneuvonta ja koulutukseenohjaus Hanke on osa Ammattitaito-Suomi-hanketta. Molempien hankkeiden kohderyhmänä oli suomalaisten eri alojen yritysten ja niiden alihankkijoiden työntekijät. Hanke toteutettiin sähkö- ja telealan, kone- ja metallialan, puualan, graafisen alan sekä hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan yrityksissä. Hankkeessa kokeillun mallin avulla voidaan yritysten henkilöstön ammattitaitoa parantaa nykyistä tutkintojärjestelmää hyödyntäen sekä kannustaa henkilöstöä jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen. Tutkintojärjestelmän tunnettavuutta voidaan myös parantaa mallin avulla. Yhteistyöllä parannetaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä sekä kehitetään tutkintojärjestelmiä. Opetushallituksen toteuttamassa hankkeessa toiminnan lähtökohtana on se, että yritykset nimesivät toimintaa varten yrityskohtaiset vastuuhenkilöt. Vastaavasti yrityskohtaista neuvonnan ja ohjauksen suunnittelua ja toteutusta tukivat alakohtaiset asiantuntijat. Asiantuntijoiden työpanos ostettiin 13 eri oppilaitokselta, jotka edustavat eri aloja ja sijaitsevat eri puolilla Suomea. Hankkeeseen osallistuvassa yrityksessä valittiin ne osastot, työryhmät ja henkilöt, jotka osallistuvat koulutukseen. Toimintatapaan kuului yksilöllisyys ja yhteistyö, jolla luotiin pohjaa yrityskohtaisten tavoitteiden asettelulle ja toimintamallien suunnittelulle. Yrityksissä sovitettiin yhteen yritysten omat ja työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Henkilökohtaisten ammattitaitovalmiuksien ja tutkintojen asettamien osaamisvaatimusten vertailun tueksi sekä osaamis- ja täydennyskoulutustarpeiden määrittämisen avuksi kehitettiin tietokantaa (AT-Suomi Henkilöstön Osaamisen Tietojärjestelmä), jonka avulla henkilölle voitiin laatia kuvaukset henkilökohtaisesta osaamisesta. Työntekijä voi myös selvittää valmiuttaan suorittaa tavoitteekseen asettamansa tutkinto. Jos suoritettavat osaamis- ja osaamistarvevertailut nostivat esiin täydennyskoulutustarpeita, toimi erotuksena saatu osaamistarve-erittely suunniteltavan koulutuksen sisällön kuvauksena ja helpotti henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimista. Hankkeessa kehitettiin virallisten tutkintojen ja niiden osien käyttöä yrityskohtaisina työkaluina. Moduleista rakentuvissa tutkinnoissa voitiin yhdistää aikaisemmilla opinnoilla ja työssä oppimisella hankittu osaaminen. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukainen henkilöstön opiskelu toteutui siten, että yritykset hankkivat tarvittavan koulutuksen tai yrityksen työntekijät hakeutuivat itse julkisten tai yksityisten koulutuspalveluiden piiriin. Tutkinnot suoritettiin ammattitutkintolain mukaan hyväksytyissä tutkinnon 9 järjestäjäorganisaatiossa sekä tutkintoja vastaanottavissa oppilaitoksissa.

12 Hankkeessa oli esimerkiksi vuonna 1998 mukana 268 yritystä, joista 85 metalliteollisuuden yritystä, 65 sähkö- ja telealan, 21 puualan, 97 graafisen alan ja 14 hotelli- ja ravintola-alan yritystä. Yritysten valinnassa oli pyrkimyksenä keskittyä valtakunnallisesti merkittäviin yrityksiin. Suuret yritykset ovat liittäneet projektiin myös valikoidun joukon alihankkijayrityksiään. Yritykset tekivät hankkeessa henkilöstölleen ja alihankkijoidensa henkilöstölle ammattitavoitesuunnitelmat. Yritykset analysoivat yhdessä opetusalan asiantuntijoiden kanssa henkilöstönsä nykyisen ammattitaidon sekä määrittelivät henkilöstön kehittämistarpeen. Ammattitaidon arviointi tapahtui tutkintosuorituksin. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Opetushallitus, Hakaniemenkatu 2, HELSINKI Fax: Puh: Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen Saariston kulttuuri- ja tietoyhteiskuntahanke Hankkeen synty liittyi Velkuan kunnan huoleen paikallisen kulttuuri-identiteetin katoamisesta. Suomenkielisellä saaristoalueella ei ole ollut sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin ruotsinkielisellä alueella. Samoin saariston käytännön taidot ja tiedot olivat katoamassa, esimerkiksi merenkulkutaito ja jopa lasten soututaito eivät ole alueen asukkaille enää selviö. Kuntien opetus- ja kulttuuritoimien sekä koulujen yhteistyön myötä alueelle syntyi runsaasti uusia hankkeita ja käytäntöjä. Tätä yhteistyötä toteutettiin pääasiassa seuraavissa kunnissa: Askaisten, Kustavin, Merimaskun, Rymättylän, Taivassalon ja Velkuan kunnissa; Dragsfjärdin Rosalan koulun opettajat ovat lisäksi mukana etäopetuskoulutuksessa; kielisuihkukoulutusta- jossa tavoitteena on se, että alueen lapset tutustuisivat toiseen kotimaiseen kieleen entistä aikaisemmin ja samalla kynnys sen oppimiseen laskisi - annetaan koko Varsinais-Suomen saaristoalueella. Hankkeeseen kuuluvan etäopetus osa-projektin myötä alueen koulujen välinen yhteistyö sai uusia muotoja ja samalla kun kieltenopetuksessa koulujen palvelutasoa pystyttiin nostamaan. Kouluissa ja päiväkodeissa järjestettiin lisäksi alueen kulttuuriin liittyvää opetusta ja toimintaa. Osana hanketta tehtiin aluetta käsittelevä kirja, samoin internetiin tehtiin Loisto-niminen palvelu, jossa esitellään saariston luontoa, historiaa, perinnettä ja nykypäivää neljällä interaktiivisella koululaispolulla. Hankkeen tuloksiksi voidaan näin ollen laskea etäopetuksen saaminen alueen pienten koulujen pysyväksi työmuodoksi. Samoin hankkeen myötä alueen koulujen välinen yhteistyö on lisääntynyt, vaikka tämä ei ollutkaan tavoitteena. Hanke on ollut mukana myös saariston kestävän kehityksen toimintaohjelman laatimisessa. Kulttuuri- ja tietoyhteiskuntahanke perustui selkeästi kumppanuuteen. Mukana olevat pienet kunnat toteuttivat hankkeen yhdessä. Kuntien aktiivisuus eri toimissa kuitenkin vaihteli. Etäopetuksen osalta kumppanina oli Turun normaalikoulu ja kielisuihkukoulutuksen osalta puolestaan Åbo Akademi ja Åbolands kulturråd. Muita yhteistyökumppaneita olivat Varsinais-Suomen taidetoimikunta, Turun maakuntamuseo, Lounais-Suomen ympäristökeskus sekä alueen kansalais- ja työväenopistot. Hankkeen perijäksi perustettiin kuntien yhteinen kulttuuriyhteistyöryhmä, joka jatkaa hankkeen luomaa toimintaa myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi projektin myötä syntynyt Saaristokulttuurin teemaviikko on tarkoitus saada jokavuotiseksi tapahtumaksi. Hanke valittiin mallihankkeeksi, koska siinä pystyttiin nivomaan yhteen kolme toisistaan poikkeavaa osa-aluetta ja hanketta. Aluksi teennäiseltä vaikuttanut kolmen hankkeen yhdistämine osoittautui käytännössä toimivaksi, sillä hankkeen eri osat tukivat toisiaan. Lisäksi hanke on onnistunut lisäämään saariston väestön osaamista sekä monipuolistanut peruskoulutusta käyttäen hyväksi uutta teknologiaa ottaen saariston erityisolosuhteet selkeästi huomioon. Kokonaiskustannukset ovat mk 10

13 Yhteystiedot Fax: Puh: Tietomies Hanke valittiin mallihankkeeksi, koska siinä tarjotaan muutosvaihetta elävälle viljelijäväestölle ja haja-asutusalueiden asukkaille mahdollisuus oman elinkeinotoiminnan kannalta välttämättömien tietotekniikan taitojen kehittämiseen. Koulutuksen tarjoaminen haja-asutusalueilla monimuoto-opetuksena on tarjonnut joustavat opiskelun lähtökohdat sitomatta opiskelua aikaan tai paikkaan. Innovatiivista hankkeessa oli myös etätyömahdollisuuksien sekä alihankintapalvelujen tarjoamisen mahdollisuuksien kehittäminen. Hankkeen työllistymisvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta ko. väestöryhmien atk-taitojen kehittämisellä voidaan sekä tukea maaseudun työmahdollisuuksien kehittämistä että olemassa olevien työpaikkojen säilyttämistä. Tietomies projekti tukee etenkin alihankintatoiminnan mahdollisuuksia kehittäen verkottumista sekä kumppanuuden ja yhteistyön kehittämistä. Tietomies projektin tavoitteena oli tietotekniikan hyväksikäytön lisääminen haja-asutusalueella, maatalouden sivuelinkeinojen ja markkinoinnin lisääminen tietotekniikan avulla sekä paikallisväestön koulutuksen, yhteistoiminnan ja palvelujen lisääminen. Hankkeessa pyrittiin lisäksi kehittämään tietorakenteen monipuolistamista sekä itsehallintaa, edistämään tiedonkäyttöön liittyvää tasa-arvoa sekä tarjoamaan edellytykset sen ylläpitämiselle paikallistasolla. Hanke edisti nimenomaan naisten työllistymistä miestyövaltaisella maaseudulla. Lisäksi havaittiin, että etätyö vähensi työmatkaliikennettä ja tietoliikenteen hyväksikäyttö vähensi yleensä asiointitarvetta liikekeskuksissa. Maanviljelijöihin ja haja-asutusalueilla asuviin kohdentunut hanke toteutettiin vaiheittain siten, että ensin hanke kohdistui Orimattilaan ja Artjärveen. Sitten Padasjoelle ja Hartolaan ja lopuksi Hämeenkoskelle ja Kärkölään.. Tietomies projektin koulutettavat Tietosepot saivat yhtenäisen peruskoulutuksen tietokoneen ajokorttitasolle täydennettynä laitehallinta- ja tietoliikennejaksoilla. Lähtökohtana oli tarjota koulutukseen osallistujille atk-tukihenkilötaidot. Monimuoto-opetuksena toteutetun yhteisen perusjakson jälkeen oli erikoistumisjakso, jolloin osanottajilla oli mahdollisuus valita erikoisosaamisalue, johon he saivat koulutusta. Koulutus sisälsi myös opetusharjoittelua sekä henkilökohtaisen kylätutkimuksen alueen tarpeista ja mahdollisuuksista sekä omaan erikoistumisalaan liittyvistä markkinoista. Koulutus tarjosi erikoisosaamiskoulutusta varsinkin osaamisessa koskien alihankintatehtäviä. Jokaisen alueellisen projektin päätti tietomiespalvelujen markkinointi mm. osanottajien keräämien tietojen pohjalta. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot Fax: Puh: Tietotekniikan käytön soveltaminen yritysten logistisessa kehittämisessä Miten vahvistaa Kotkan-Haminan seudun konepajayritysten tietoteknistä osaamista, lisätä tietotekniikan käyttöä tuotannonohjauksessa ja yhteistyöyritysten välisessä tietojen siirrossa? Tähän kysymykseen pureutuvan hankkeen tavoitteena se on, että konepajoissa on käytössä Windows-pohjainen tuotannonohjausjärjestelmä ja sitä osataan käyttää mm. osaamalla siirtää piirustukset automaattikoneelle. Mitä tuli yritysten logistiseen kehittämiseen, logistiikalla tavoiteasettelussa tarkoitettiin yrityksen materiaali-, raha- ja informaatiovirtojen hallintaa sekä erilaista organisaatioiden välistä yhteistyötä tuotteiden arvoketjussa. Arvoketju on niiden prosessien ja ketjujen muodostama verkko, jonka tuloksena hyödyke siirtyy alihankkijoiden, valmistajan ja jakelukanavan kautta kuluttajalle. Logistiikka käsitti kuljettamisen lisäksi hankinnan suunnittelua, tietojen hallintaa, dokumentointia sekä laajalti muita lisäarvoa luovia palveluja. Hanke käynnistyi kartoittamalla hankkeessa mukana olevien yritysten osaamisen asteen, minkä pohjalta tehtiin yrityskohtaiset kehittämissuunnitelmat. Osana hanketta selvitettiin yritysten logististen 11

14 järjestelmien nykytilanne. Hanke edellytti tiettyjä laitteita, jotka puolestaan edellyttivät laitteiden sisäänajoja sekä henkilöstön kouluttamista. Lisäksi hankkeessa rakennettiin sähköisiä yhteyksiä yritysten välille ja testattiin yhteyksien toimivuutta. Kun projektissa mukana olevien yritysten logistiset järjestelmät saatiin nykyaikaistettua ja sisäänajettua siirrettiin yritysten välistä yhteydenpitoa sähköiseen muotoon. Tavoitteena oli, että erilaiset asiapaperit siirtyvät sähköisesti ja että mm. piirustukset lähetetään sähköisesti internetin välityksellä yrityksestä toiseen - päähankkijalta alihankkijalle ja päinvastoin. Toiminnan tavoitteena oli lisäksi se, että piirustusten tiedot siirtyvät automaattisesti aina kappaleen valmistavan yrityksen työstökoneelle asti. Hankkeesta teki hyvän käytännön se, että yhteistyömalli rakennettiin monialaiseksi kattaen alihankkija(t), päähankkijan, insinööritoimistoja, pankkeja ja tietotekniikkayrityksiä sekä kouluttajaorganisaationa toimivia oppilaitoksia. Hankeen lähtökohtana pidettiin sitä, että ainoastaan yhteistyöllä saavutetaan tavara-, tieto- ja rahavirtojen tehokkaampi hallinta sekä sidotun pääoman, työkustannusten, rutiinien ja virheiden vähentyminen sekä toimitusaikojen nopeutuminen. Hankkeessa huomattiin selkeästi, miten tiedon ja keskinäisen tuntemuksen parantuessa asiakaspalvelu, toiminnan laatu ja toiminnan joustavuus parantuivat. Verkostoitumisen kautta pystyttiin hallitsemaan suurempia kokonaisuuksia, mikä loi paremmat mahdollisuudet toiminnan jatkokehittelylle sekä menestymiseen laajenevilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Hyvänä tuloksena hankkeessa pidettiin myös sitä, että rakennettiin toimiva käytäntö tehokkaammalle sähköiselle tiedonsiirrolle ja kokonaislogistiikan hallinnalle. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot Fax: tai tai Puh: tai tai Valmiuksien edistäminen tutkimuksessa ja teknologiassa Valmiuksien edistäminen tutkimuksessa ja teknologiassa POWERIA-osaaminen Hankkeen syntyyn vaikutti merkittävästi Kemijärvellä toimivan Nokia-konserniin kuuluvan Salcomp Oy:n menestyksekäs liiketoiminta matkapuhelinten latureiden valmistajana. Suurin osa laturituotannosta tehdään Lapissa, jolloin yrityksen ympärille on kehittynyt tuotantoverkostoa, joka lisää yhäti vaatimuksia teknologian, tuottavuuden, laadun ja työvoiman osalta. POWERIA-osaaminen kehittämishankekokonaisuuden tavoitteena oli edistää laaja-alaisesti teholähteiden suunnitteluun ja tuotantoon erikoistuvaa yritystoimintaa Pohjois-Suomessa. Kokonaisuudessaan useiden eri organisaatioiden rahoittaman osaamisohjelman ytimenä olivat Salcomp Oy:n powerisuunnittelijoiden määrän lisääminen rekrytointi-, koulutus- ja kehitysohjelmalla, Rovaniemen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja koulutusmahdollisuuksien lisääminen, kehitysohjelmat laitehankintoineen ja räätälöidyt täydennyskoulutusohjelmat ja uudet suuntautumisvaihtoehdot. Edelleen keskeistä oli Koillis-Lapin ammattiopiston yhteyteen synnytettävä pilottitehdas ja koulutusyksikkö sekä valmistushenkilöstön syventävä koulutus. Kemijärven seudun osaamiskeskuksen (Kemijärven kaupunki) yhteistyössä Oulun yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Kemijärven ammattiopiston ja teollisuuden kanssa toteuttama hanke keskittyi siihen, miten kehittää teholähdealan tutkimusta-, tuotekehitystä- ja koulutusorganisaation toimintaa Kemijärven ja Rovaniemen alueelle. Hankkeen tarkoituksena oli myös kehittää tekniikan ja liikenteen koulutusalan opetusta elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi keskittyen etenkin siihen, miten yritys saa tarpeitaan varten koulutettua diplomi-insinööri- ja insinööritasoista henkilöstöä. POWERIA-osaaminen hanke on esimerkki hyvästä ja laajapohjaisesta kumppanuus- ja yhteistyöhankkeesta, johon saatiin sitoutettua useita eri osapuolia ja toteuttajatahoja. Kemijärven seudun osaamiskeskus toteutti ohjelmaperusteista kehittämisstrategiaa keskittyen painopistetoimialoille. Yksi tällaisista painopistealoista on ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja koulutus, jolla turvataan yrityksen kehittämismahdollisuudet ja valmiudet vastata tulevaisuuden vaatimuksiin. Keskeisenä ongelmana oli suunnittelijaresurssien saatavuus: teholähdesuunnittelijoiden saatavuus on yrityksen 12

15 liiketoiminnan kehittymisen kannalta erittäin merkittävä asia ja toisaalta sillä on merkitystä alueen vaikeasta työllisyystilanteesta johtuen. Ajatus hankkeen käynnistämisestä syntyi Salcomp Oy:n ja Kemijärven osaamiskeskuksen toimesta. Ohjelman kehittämiseen kytkettiin mukaan Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Rovaseutu-kuntayhtymä. Salcomp Oy esitti omat näkemyksensä koulutuksen sisällöstä ja ammattikorkeakoulu puolestaan työsti materiaalin kahdeksi koulutusohjelmaksi. Kyse on näin ollen esimerkkihankkeesta, jossa yhdistetään työelämän tarpeet henkilöstön osaamisesta koulutusorganisaation koulutussuunnitteluun. Samalla hanke oli myös ns. polis-tyyppinen hanke, jossa yhdistyivät alan tutkimus, professuuri, teollisuuden tuotannonkehitys ja koulutus. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot Fax: tai Puh: tai Opetuksen kehittäminen digitaalisessa signaalinkäsittelyssä ja metsäteollisuuden mittaustekniikassa Digitaalinen signaalinkäsittely on modernin tietoliikenne- ja automaatiotekniikan perusteknologia. Mittaustekniikka tarvitsee kehittyäkseen digitaalisen signaalinkäsittelyn huipputeknologiaa, kehitysjärjestelmiä ja niiden käyttäjiä. Niinpä tavoitteena onkin nostaa teknologian ja osaamisen tasoa signaalinkäsittelyssä niin, että voitiin luoda edellytyksiä uusien yritysten ja tuotteiden syntymiselle ja jotta mahdollistetaan nykyisten yritysten tietämyksen nostaminen tulevaisuuden projekteissa sekä riittävän korkeatasoisen opetuksen taso digitaalisessa signaalinkäsittelyssä Kainuussa. Hankkeen lähtökohdat perustuivat teollisuuden tarpeisiin. Nämä olivat mittaustekniikan ja erityisesti digitaalisen signaalinkäsittelyn soveltamisessa elektroniikassa ja metsäteollisuudessa. Niinpä oli luonnollista, että yhdessä paikallisten yritysten Valmet Automationin ja UPM Kymmenen kanssa Kajaanin ammattikorkeakouluun perustettiin In-Line-Pulp laboratorio, jossa voidaan tutkia paperimassan ominaisuuksia laboratoriomittakaavaan rakennetussa tehtaassa. Laitteistossa on samat ominaisuudet kuin paperitehtaassa, mutta pienoiskoossa. Tehdasta käyttää mm. Valmet Automation uusien anturien ja niistä saatavan digitaalisen signaalin testaukseen ja tutkimukseen. Yhdessä kuvankäsittelyyn erikoistuneen Mecano Group Oy:n kanssa kehitettiin vanerin oksaisuutta tutkiva konenäköön perustuva laitteisto. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on erillisillä projekteilla jo kehitetty digitaalisen signaalinkäsittelyn yleisiä puutteita. Tässä hankkeessa koulutettiin kahdeksan opettajaa; hankkeeseen osallistui neljä pk-yritystä, seitsemän korkeakoulua ja yliopistoa sekä kaksi tutkimuslaitosta. Lisäksi ammattikorkeakouluun perustettiin hankkeen ja siinä mukana olleiden yritysten vauhdittamana uusi suuntautumisvaihtoehto ohjelmistotekniikkaan ja moderni laitteisto digitaaliseen signaalinkäsittelyyn. Hankkeessa on kehitetty myös alueellista osaamista. Kajaani on nimittäin ollut jo vuosia elektroniikan ja erityisesti metsäteollisuuden mittaustekniikan keskittymä. Paikkakunnalla on useita alan huippuyrityksiä kuten Valmet Automation, Sensodec Oy ja Oulun yliopiston mittalaitelaboratorio. Toisaalta Kajaanin ammattikorkeakoulu on viime vuosina erikoistunut nimenomaan mittaustekniikkaan ja signaalinkäsittelyyn ja yhdessä yritysten kanssa ammattikorkeakoulun teknologisena päätehtävänä on ollut edistää digitaalisen signaalinkäsittelyn hyväksikäyttöä mittaustekniikassa ja tietoverkkotekniikassa. Toisena tehtävänä on ollut kehittää yhdessä yritysten kanssa digitaalisen signaalinkäsittelyn sovelluksia mittaustekniikassa. Tähän tehtävään liittyy myös henkilöstön kehittäminen. Tämän hankkeen avulla alueelle on saatu runsaasti sekä opettajien työharjoittelun että aiheeseen liittyvien kurssien, koulutustilaisuuksien ja seminaarien myötä uusinta tietoa digitaalisen signaalinkäsittelyn alalta. Tiedon lisäksi käyttöön on saatu uusinta ohjelmisto- ja laitetekniikkaa sekä paperimassan mittaukseen soveltuva tehdas-ympäristö Kajaanin ammattikorkeakoulun tiloihin ja kokonaan uusi ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehto mittaustekniikkaan. Projektista saatu tieto on selkeästi edistänyt Kajaanin ja sen ympäristön osaamista digitaalisessa signaalinkäsittelyssä. Kokonaiskustannukset ovat mk 13

16 Yhteystiedot: Kajaanin ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja liikenteen ala, Kuntokatu 5, KAJAANI Fax: Puh: Kotimaisten marjojen ja marjaviinien flavonoidit Miten parantaa Suomessa uuden toimialan viiniyrittämisen sekä marjojen jatkojalostuksen parissa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten kannattavuutta panostamalla mm. raaka-aineiden ja niistä saatavien tuotteiden tutkimukseen? Tämä oli hankkeen lähtokohta-asetelma, johon liittyi myös kysymys siitä, miten tutkimuksessa saatujen tulosten myötä saadaan ohjattua valmistusprosessia ympäristöä ja raaka-ainetta säästävään suuntaan nostaen samalla esiin raaka-aineista luonnollisesti lähtöisin olevien, terveydelle edullisten yhdisteiden ja ainesosien vaikutuksia. Hankkeessa tutkimuksessa saadut tiedot otettiin huomioon tuote- ja prosessikehityksessä niin Viinitietokeskuksessa kuin viiniyrittäjien ja muiden jatkojalostusyrittäjien parissa valmistautuen tulevaan, uusien innovatiivisten tuotteiden kehittämiseen ja lanseeraukseen Suomesta ulospäin osoittaen näin sitä erityisosaamista, jota meillä Suomessa on. Hanketta pidetään hyvänä mm. sen vuoksi, että hankkeen aikana ja sen toteutuksessa syntyi luonteva ja joustava kommunikointisuhde Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen ja fysiologian laitostensekä viinitietokeskuksen välille. Tämä lisäsi suorittajaosapuolten uskoa tutkimustulosten todellista hyödyllisyyttä kohtaan ja sitä kautta myös madalsi tutkijoiden kynnystä tarkastella esille nousevia ongelmia enemmän käytännön läheiseltä. Syntyvien osa- ja välitulosten käyttö ja siirtäminen viiniyrittäjille ja taas heidän omien kokemusten tuominen esille tasavertaisesti tutkimusta ohjaavassa mielessä on myös toiminut hankkeessa menestystekijänä. Onnistunutta hankkeessa oli myös se, että se edisti merkittävästi koillissavolaisten ja suomalaisten marjojen tuotantoa, jatkojalostusta ja tuotekehitystä sekä markkinointia tuottaen tietoa ja osaamista viinitietokeskuksen käyttöön seuraavilta aloilta: kotimaisten marjojen, marjaviinien ja muiden marjatuotteiden flavonoidisisältö ja sen vaikutukset tuotteiden laatuun ja terveellisyyteen; marjaviini-valmistuksen ja muun raaka-aineen prosessoinnin vaikutukset flavonoideihin ja fenolisiin yhdisteisiin. Em. tietoa hyödynnettiin puolestaan marjaviinivalmistusprosessin ohjauksessa, mikä tarjosi perusteet uusien lajikkeiden tai vanhojen erikoisempien lajikkeiden käyttöönotolle Hankkeessa painotettiin etenkin tilaviiniyrittäjien tuotetuntemuksen ja omaehtoisen kehittämiskyvyn lisäämistä. Tavoitteena oli kehittää suomalaisten marjojen tuotteistamista tuttujen maidon ja viljan arvokkaaksi jatkoksi. Lisäksi tarkoituksena oli vahvistaa ja ylläpitää suomalaisen raaka-aineen hyvää ja puhdasta mainetta Eurooppa-tasolla. Myös Viinitietokeskuksen toiminnan tunnettavuuden ja arvostuksen lisääminen sekä aseman vakiinnuttaminen alalla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti oli selkeästi hankkeen painopistealana. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Pohjois-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Viinitietokeskus (Muuruveden puutarhaja maaseutuoppilaitos) Fax: tai Puh: tai Koulutusohjelmien sekä oppimateriaalien ja -ympäristöjen kehittäminen Koulutusohjelmien sekä oppimateriaalien ja -ympäristöjen kehittäminen Russian Competence Kaupankäynnin kehittäminen Venäjän kanssa on Lapin elinkeinoelämän tärkeä tavoite. Jotta kaupankäyntiä14 voidaan lisätä, se edellyttää panostamista yritysten osaamiseen. Näin ollen tarvitaan asiantuntijoita, jotka

17 tunteva Venäjän oikeus- ja talousjärjestelmän sekä kulttuuriset erityispiirteet. Lapin yliopiston tavoitteena on kehittyä tällaiseksi pohjoisten asioiden asiantuntijaksi. Asiantuntemuksen kehittämiseksi hankkeessa pyrittiin kanavoimaan jo olemassa oleva tieto ja kokemukset uuteen Russian Competence maisteriohjelmaan. Russian Competence maisteriohjelman tavoitteena oli luoda Lapin yliopistoon pysyvää Venäjä-osaamista kehittäen venäjän kielen opetusta sekä tieteenalakohtaisia ja poikkitieteellisiä venäjä-osaamisen moduleja. Hankkeessa painotettiin erityisesti venäjän kielen opiskelua. Valmistuneet eivät saaneet Russian Competence-diplomia elleivät he suorittaneet hyväksytysti venäjän kielen koetta. Maisteriohjelman kehittämisen ohella hankkeen tavoitteena oli tiivistää yliopiston yhteistyötä Venäjän koulutusorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeessa keskityttiin myös opiskelijoihin pyrkien parantamaan heidän mahdollisuuksiaan sijoittua työelämään Lapin läänin alueelle joko yksityiselle tai julkiselle sektorille. Määrällisenä tavoitteena oli kouluttaa noin 30 Venäjä asiantuntijaa kolmen vuoden aikana. Yksittäiset kurssit olivat avoimia mm. ulkomaalaisille opiskelijoille ja hallinnon virkamiehiä eli sellaisille ihmisille, jotka tarvitsivat tietoa Venäjän olosuhteista ja mahdollisuuksista. Hankkeen kohderyhmänä olivat Lapin yliopistossa tutkintoaan jo suorittavat, työelämässä jo toimivat sekä muissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavat ihmiset. Koulutukseen valittavien kriteerinä oli soveltuva alempi korkeakoulututkinto tai vastaavat opinnot. Etusija annettiin venäjänkielen- taitoisille. Lisäksi edellytettiin hyvää englanninkielen taitoa, koska ohjelma toteutettiin osittain englannin kielellä. Sen lisäksi, että hankkeessa järjestettiin opiskelijoille koulutusta, hankkeessa luotiin myös infrastruktuuria sekä rakennettiin verkostoja uusiin yhteistyökumppaneihin. Infrastruktuurin rakentaminen merkitsi hankkeessa mm. sitä, että Lapin yliopistoon luotiin Venäjään liittyvän aineiston infrastruktuuri. Niinpä yliopiston kirjastoon hankittiin laaja eri aloja käsittävä kirjojen ja aikakauslehtien kokoelma, joka on kenen tahansa käytettävissä Hilla tietokannassa. Hankkeessa keskityttiin myös opetuksen laatuun tarjoten tehokasta opetusta käyttäen parhaita suomalaisia ja venäläisiä asiantuntijoita. Hyväksi käytännöksi hankkeessa osoittautui se, että kaikki opiskelijat olivat henkilökohtaisessa ohjauksessa. Koska opiskelijamäärä ei ollut liian suuri (27 opiskelijaa), voitiin jokaiselle räätälöidä henkilökohtainen opiskeluohjelma. Hankkeessa keskityttiin myös tekeillä olevien lopputöiden ohjaukseen. Hyvänä käytäntönä voitiin pitää myös hankkeen tehokasta tiedottamista ja yhteydenpitoa yrityksiin. Yhteydet venäläisiin korkeakouluihin niin Kuolan niemimaalla, Karjalassa ja Pietarissa tiivistyivät hankkeen aikana. Suomessa erityisen tiivistä oli yhteistyö Aleksanteri-instituutin kanssa valtakunnallisen maisterikoulun kehittämiseksi. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Lapin yliopisto, PL 122, ROVANIEMI Fax: Puh: ProTo: Project Tools For Learning Hankkeessa luotiin kokonaisvaltainen avoin telemaattinen projektimaisen opiskelun malliin pohjautuva oppimisympäristö joka toi opiskelumahdollisuuden lähelle opiskelijaa ja hänen arkista toimintaansa työelämässä. Lähtökohtana hankkeessa oli uusien opetus-, oppimis- ja evaluointimenetelmien kehittäminen. Tämä konkretisoitui hankkeessa siten, että kehitettiin työelämän aikuiskoulutukseen ja projektietäopiskeluun soveltuvien tietoverkossa toimivien työvälineiden tuotteistaminen internet- pohjaisessa avoimessa oppimisympäristössä sekä testattiin niiden toimivuutta aikuiskoulutuksessa sekä erityisesti työelämän tarpeista lähtevässä pk-yritysten henkilöstö- ja asiakaskoulutuksessa. Hanke käynnistyi ProTo-oppimisympäristön ja työkalujen esiversioiden kehittämisellä. Lisäksi toteutettiin arviointi neljässä telemaattisessa etäopetusprojektissa: Telematics for Teacher Training EU projekti (30 opiskelijaa); koulutusteknologian 15 opintoviikkoa (450 opiskelijaa), Opetushallituksen tilaama opettajien 5 opintoviikon koulutus (500 opiskelijaa). Yrityksiä varten hankkeessa kehitettiin erityinen ProTo-oppimisympäristö siihen liittyvine työkaluineen. Seuraavana vaiheena oli rakentaa pk-yritysverkosto pilottikoulutusta varten. Koulutuspilotti suunniteltiin ja toteutettiin erityisesti hanketta varten perustetussa pk-yritysverkostossa. Koulutuspilottiin kuului 15

18 oppimisympäristön toimivuuden arviointi sekä ohjelmiston ja toimintamallien testaaminen pilotissa. Koulutuspilottiin osallistui 12 yrityksestä 15 opiskelijaa Hankkeessa pidettiin hyvänä käytäntönä erityisesti sitä, että hankkeessa perustettiin sen tavoitteiden mukainen, projektiopiskelumalliin soveltuva ja toimiva innovatiivinen internet-opiskeluympäristö. Osana tätä kehittämistoimintaa oli yritysmaailmaan suunnattujen koulutusmenetelmien ja -mallien tutkimus, testaus ja käytännön toiminta, mikä tuotti uutta tietoa ja kehitysideoita sekä koulutussuunnittelun että menetelmien osalle. Lisäksi hankkeen myötä syntyi myös uudenlaisia yhteistyön malleja hanketta toteuttavan Oulun yliopisto sisälle. Kokonaiskustannukset ovat XX mk Yhteystiedot: Oulun yliopisto, Koulutusteknologian tutkimus ja kehittämisyksikkö, PL 2000, OULU Fax: tai Puh: tai Internetix (Yritys-Internetix ja Koulu-Internetix) Internetix-hanke koostuu kahdesta erillisestä hankkeesta eli Koulu-Internetixistä ja Yritys-Internetixistä. Hankkeiden tarkoituksena on luoda koulutuskenttää sekä työelämän koulutustarpeita palveleva ja täydentävä avoin oppimisympäristö Internet-verkkoon suurten joukkojen etäisyyksistä ja ajankohdasta riippumattomalle opiskelulle. Hanke on valtakunnallisesti merkittävä koulutusteknologian sovellushanke, joka toimii tiiviissä yhteistyössä maakunnassa käynnistyneiden opetusteknologisten hankkeiden kanssa. Koulu-Internetixin oppimateriaalit soveltuvat mm. lukioon, ammattikorkeakouluun, yrityskoulutukseen, media-assistenttikoulutukseen, yliopistojen täydennyskoulutukseen sekä työvoimakoulutukseen. Yritys-Internetixissä on tuotettu oppimateriaalia menetelmäopintoihin, tietojenkäsittelyyn ja yrittäjyys-teemaan; tietokantoja, ryhmätyökaluja, ja koulutusta, jossa yhteistyökumppaneina on ollut useita yliopistoja, korkeakouluja, ammattikorkeakouluja ja rinnakkaisprojekteja. Hankkeen menestys perustui mm. sen työllistävään vaikutukseen. Internetix-tiimin ydinryhmässä työskenteli päätoimisesti seitsemän henkilöä sekä sivutoimisesti asiantuntijoita, free lance -pohjaisia sisältötuottajia ja muuta projektihenkilöstöä, mm. harjoittelijoina kaikkiaan viisi henkilöä. Työllisyyden lisäämiseksi opiskelijoille tarjottiin yhä aktiivisemmin mahdollisuuksia osallistua työprosesseihin. Menestystekijänä hankkeessa oli myös sen vetovoimaisuus. Se herätti sekä alueellista kiinnostusta että kansallista kiinnostusta, mistä olivat osoituksena yhä lisääntyneet yhteistyöhankkeet muiden toimijoiden kanssa eri puolilla Suomea. Yhteistyösuhteita hanke on solminut eri tyyppisten oppilaitosten, yliopistojen ja muiden yhteisöjen kanssa. Hankkeen avulla on taustayhteisöt, maakunnan taso ja myös yhteistyökumppanit innostuivat panostamaan yhteiseen kehitystyöhön. Hanke on ollut myös innovatiivinen. Se on luonut aivan uusia oppimiskäytäntöjä ja mahdollistanut opintojen suorittamisen myös ns. väliinputoajaryhmille. Erityisesti pienten lukioiden ja kansanopistojen opintojen monipuolistaminen on lisännyt koulutuksen alueellista tasa-arvoisuutta. Hankkeen avulla on edistetty Etelä-Savon etätyöstrategiaa mm. tukemalla etätyötilojen saamista Mikkelin keskustaan. Hankkeen tuottama materiaali on helposti hyödynnettävissä myös muualla, sillä Internetixin tuottama html -pohjainen oppimateriaali soveltuu käytettäväksi myös muiden etäopetusteknologioiden kautta. Hanke on synnyttänyt aivan uuden toimintakentän, jonka parissa työllistyy enenevässä määrin henkilöitä, se mahdollistaa etäisyyksistä riippumatonta toimintaa ja hankkeen kautta on voitu luoda aivan uutta opetustarjontaa henkilöille, jotka aiemmin ovat olleet esim. lukio-opetuksen ulkopuolella. Lisäksi se on lisännyt opetuksen tasa-arvoisuutta tuomalla korkean laatutason myös pienille opetusryhmille ja syrjäisille alueille. Käyttäjämäärät hankkeessa kehitetyssä verkko-oppimisympäristössä ovat vaikuttavia. Esimerkiksi Internetixin käyttäjämäärä oli vuonna 1998 yli ihmistä. Loppuvuonna kävijöitä oli viikoittain yli Eniten opiskelijoita ilmoittautui Internetixin yhteistyölukioista. Yritysten ja ay-toimitsijoiden kiinnostus verkko-opiskeluun on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti. 16

19 Kokonaiskustannukset Yritys-Internetix hankkeessa ovat noin markkaa ja Koulu-Internetix hankkeessa noin markkaa Yhteystiedot Fax: tai tai Puh: tai tai Maitotilayrittäjäkoulutus Hankkeen tavoitteena oli valtakunnallisesti merkittävän maitoon perustuvan elinkeinotoiminnan kannattavuuden säilyttäminen laskevista hinnoista huolimatta sekä maitotilojen toiminnan turvaaminen myös jatkossa. Maakunnan maitovahvuuden säilyminen ja kehittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä koko maakunnalle. Maidontuotannossa olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen on perusteltua jo tiloilla olevan vahvan osaamisen ja tuotantoon tehtyjen investointien takia sekä koko maitotalousklusterin elinvoimaisuuden ja kehittymisen kannalta. Lisäksi hankkeessa pyrittiin luomaan edellytyksiä uudelle maitoon perustuvalle pienyritystoiminnalle. Hanke rakentui koulutushankkeesta ja siihen liittyvistä tilakohtaisista kehittämissuunnitelmista. Koulutusohjelma koostui kahdesta toimintamuodosta: ryhmäkoulutuksesta ja teemapäivistä. Ryhmäkohtaiseen koulutukseen osallistui maitotilayrittäjää tiivistä työskentelyä varten. Teemapäiväkokonaisuudessa puolestaan tuotiin esille ajankohtaisia laajempaa mielenkiintoa herättäviä teemoja, joissa olivat kouluttajina maan huippuasiantuntijat. Hankkeen kehittämissuunnitelmat toteutettiin opiskelijoiden omatoimisina kotitehtävinä sekä vuoden 1998 osalta myös maaseutuyritysneuvojien ohjaamina liiketoimintasuunnitelmilla. Pohjois-Savon ammatillinen instituutti, Maaseutuopetus, Peltosalmi (entinen Peltosalmen maaseutuopisto) toimivat projektissa toteuttajina Ylä-Savon alueella (10 kuntaa). Vastaavanlainen hanke toteutettiin vuonna 1997 Koillis-Savon alueella Muuruveden puutarha- ja maaseutuoppilaitoksen toimesta ja Suonenjoen alueella vastaavasta hankkeesta vastasi Suonenjoen ammatti-instituutti. Näillä hankkeilla oli yhteinen ohjausryhmä joka suunnitteli hankkeen toteuttamisen. Vuonna 1998 muissa hankkeissa koordinoijana oli Maito-Savo (osaamiskeskus). Hankkeen koulutusohjelman ensimmäiseen vaiheeseen vuonna 199 osallistui 108 henkilöä. Pienryhmäopetus toteutettiin Iisalmessa, Kiuruvedellä, Vieremällä ja Maaningalla. Vuonna 1998 koulutusohjelma jatkui kahdella pienryhmällä Iisalmessa ja Pielavedellä. Hankkeeseen ilmoittautui 41 yrittäjää vuonna Kaikkiaan hankkeeseen osallistui eri vaiheissa 143 tilaa joista todistuksen sai 111. Kehittämissuunnitelmien laatimista tehostettiin maaseutuyritysneuvojien ohjaamilla liiketoimintasuunnitelmilla. Suunnitelmassa tilan tulevaisuuden suunnitelmat koottiin yhteen kokonaisuuteen. Suunnitelman työstämisessä maaseutuyritysneuvojat ohjasivat yrittäjiä 1-2 päivää/tila. Hankkeessa toteutettiin vuonna 1998 kaikkiaan 16 liiketoimintasuunnitelmaa. Lisäksi hankkeeseen osallistuneista 68 tilalla oli jo ennestään tai jossakin muussa hankkeessa toteutettu liiketoimintasuunnitelma. Aloite hankkeen käynnistämisestä tuli jo aiemmin alan koulutusta Pohjois-Savossa järjestäneiden organisaatioiden yhteistyöryhmältä, jossa olivat edustettuina maatalouden koulutusta antavat oppilaitokset (3 kpl), maitoa ostavat osuuskunnat, Pohjois-Savon maaseutukeskus, Valio Oy, Ylä-Savon instituutti ja maitotilayrittäjät. Yhteistyöryhmässä olivat mukana kaikki alueella toimivat keskeiset alan organisaatiot. Tämä yhteistyöfoorumi koettiin erittäin tärkeäksi kaikkien mukana olleiden organisaatioiden taholta, koska se selkeytti työnjakoa ja auttoi kehittämään uusia hankkeita. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot Fax: Puh: Yrittäjyysyliopisto 17

20 Joensuun yliopiston yrittäjyysyliopisto-projekti pohjautuu laajaan yrittäjyysnäkemykseen, jossa yrittäjyys ilmenee joko yritystoimintana tai sisäisenä yrittäjyytenä toisen palveluksessa. Malli eroaa muiden yliopistojen yrittäjyysopinnoista siinä, että nämä opinnot eivät keskity yrityksen taloustieteeseen. Painopisteenä on kehittymisprosessi, jossa keskitytään kunkin osallistujan osaamisen kehittämiseen työelämän ja yritystoiminnan tarpeita vastaavaksi. Yrittäjyysyliopiston tavoitteena oli luoda yliopiston sisälle uudenlainen koulutusmalli, joka edistää opiskelijoiden työelämään sijoittumista ja valmiuksia perustaa oma yritys nostamalla osanottajien strategisia taitoja, yrittäjävalmiuksia sekä innovaatio- ja kommunikaatiokykyä. Tavoitteena oli synnyttää akateemisen osaamiseen pohjautuvaa yritystoimintaa (100 uutta yritystä kymmenessä vuodessa), valmentaa opiskelijoita toimimaan yrittäjähenkisesti toisen palveluksessa sekä synnyttää itsenäistä osaamista ja asiantuntijuutta. Lisäksi tavoitteena oli lisätä yliopiston, yritysmaailman ja julkisten organisaatioiden välistä yhteistyötä ja innostaa opiskelijoita olemaan aktiivisesti yhteydessä oman alansa yrityksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa ns. Joensuun mallin luomista, jossa uuden yrittäjyyshankkeen koordinoinnista vastaa Joensuun yliopiston Ura- ja yrittäjyyspalvelut yhteistyössä mm. tutkimus- ja kehittämispalveluiden kanssa. Mallin tavoitteena on luoda uudenlainen yhteistyöverkosto, joka koostuu useista eri maakunnallisista toimijoista, joihin kuuluu mm. Joensuun yliopisto, Uusyrityskeskus, TE-keskus, Pohjois-Karjalan liitto, Joensuun Tiedepuisto, BIC Carelia (Business Innovation Centre), Lipertek, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä eri yhteistyöhankkeet. Keskeisen osan käynnissä olevaa yrittäjyysyliopistohanketta ovat muodostaneet yliopisto-opiske-lijoille järjestettävät yrittäjyysopinnot. Nämä opinnot on hyväksytty sivuaineeksi kaikissa Joensuun yliopiston tiedekunnissa. Opinnot ovat jakautuneet neljän tyyppisiin opintoihin: 1) Yrittäjyyteen orientoivat opinnot, 2) Yrittäjyyteen valmentavat strategiaopinnot, 3) Yrityksen perustamiseen tähtäävät opinnot ja 4) Vapaavalintaiset opinnot. Yrittäjyyteen orientoivat opinnot ovat olleet kaikille avoimia ja niitä on järjestetty keväästä 1998 lähtien yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Strategiaopintoihin on vuosittain otettu uutta opiskelijaa. Keskeisenä kehittämisalueena jatkossa tulee olemaan edellä mainitun Joensuun mallin eteenpäin vieminen. Tässä mallissa kartoitetaan jo olemassa olevat hyödynnettävät alueelliset voimavarat sekä muodostetaan tämän pohjalta uusi synergiaa tuottava yhteistyöverkosto. Joensuun malliin liittyen on kehitetty opetuksen ja oppimisen arviointia kohti kollaboratiivista arviointijärjestelmää, jossa huomioidaan sekä opiskelijan, opiskelijaryhmän, kouluttajan että ulkopuolisten sidosryhmien näkökulma. Tätä arviointijärjestelmää käytetään jatkossa toimintojen edelleen kehittämiseen. Opiskelijoille tehdyn arvioinnin perusteella huomattiin, että yrittäjyysyliopiston vaikuttavuus näyttää painottuvan enemmän elämäntilanteen ja urasuunnittelun selkiintymiseen sekä suhdeverkoston ja kommunikointitaitojen kehittymiseen kuin puhtaasti työllistymiseen. Varsinaisten työllisyysvaikutusten määrällisiä mittareita ovat mm. perustetut yritykset (tällä hetkellä 14) sekä esimerkiksi. se, kuinka moni opiskelijoista uskoo jossakin vaiheessa perustavansa oman yrityksen. Keskusteluissa on käynyt ilmi, että tällaisten opiskelijoiden osuus on lähes puolet. Kokonaiskustannukset ovat vuositasolla projektisuunnitelman mukaisesti markka Yhteystiedot: Joensuun yliopisto Fax: tai Puh: KYKY-Osaamisen kehittämiskonsultin koulutus, KYKY-hankkeiden sateenvarjohanke Kyky-koulutushankkeen kehittäjä on ollut Teknillinen korkeakoulu Koulutuskeskus Dipoli, jossa käynnistettiin Kyky pilottiprojekti vuonna Pilotin jälkeen on toteutettu toinen 1,5 vuoden 20 ov:n koulutusohjelma, jonka sisältö on suunniteltu TKK Koulutuskeskus Dipolissa. Ohjelmasta on myös räätälöity ja toteutettu tilaustyönä yksi ammattikorkeakolukohtainen versio. Hanke on valtakunnallinen, mutta ensimmäisessä vaiheessa erityinen panostus on Turun, Hämeen ja Vaasan alueilla. Kyky-koulutusohjelmat ovat valmentaneet ensisijaisesti opettajista Osaamisen kehittämiskonsultteja, jotka pystyvät auttamaan pk-yrityksiä tuottavuuden parantamisessa ja henkilöstön kehittämisessä. Yritysten liiketoimintaprosessien tarkasteluun on liitetty konsultatiivinen ote, josta on laajemminkin hyötyä yrityksiä 18 analysoitaessa esimerkiksi opetustilanteessa. Hankkeessa alueille saatiin henkilöitä, jotka pystyvät

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENESTYSTARINOITA 30 HYVIKSI HANKKEIKSI VALITTUA RAKENNERAHASTOHANKETTA

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENESTYSTARINOITA 30 HYVIKSI HANKKEIKSI VALITTUA RAKENNERAHASTOHANKETTA Esipuhe 1. JOHDANTO OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENESTYSTARINOITA 30 HYVIKSI HANKKEIKSI VALITTUA RAKENNERAHASTOHANKETTA 2. KOULUTUKSEN JA YRITTÄJYYDEN YHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN 2.1 Itä-Suomen muovi-metallikeskus(ismm)

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA TALOKS www.taloks.fi TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA 2008 Hankkeen tavoitteet Kehittää alan koulutustarjontaa siten että pystytään vastaaman työelämän osaamistarpeisiin riippumatta siitä missä päin Suomea

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Liite 3 Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot