Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen"

Transkriptio

1 Sisältö 1. Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen 1 2. Koulutuksen työelämäkytkentöjen edistäminen 6 3. Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen Valmiuksien edistäminen tutkimuksessa ja teknologiassa Koulutusohjelmien sekä oppimateriaalien ja -ympäristöjen kehittäminen 14

2

3 1.Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen Itä-Suomen muovi-metallikeskus (ISMM) Itä-Suomen Muovi-Metallikeskus rahoituksella on luotu Pohjois-Karjalaan muovi- ja metallialan osaamiskeskittymä kehittämällä alan koulutusta, kansainvälisiä yhteyksiä sekä toteuttamalla mittava investointiohjelma. Vuonna 1998 alkaa työvälinesuunnittelun ja -valmistuksen insinöörikoulutus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ensimmäisenä ja ainoana Suomessa. Teollisuus oli vahvasti mukana jo projektivaiheen suunnittelusta lähtien. Tällaiset olivat ISMM:n lähtökohdat sen pyrkiessä kehittämään Pohjois-Karjalan muovi- ja työvälineteollisuuden sekä Itä-Suomen muovi-metallikeskuksen verkoston perusedellytyksiä merkittäväksi keskittymäksi Suomessa. Hyvän hankkeen ISMM:stä tekee mm. se, että se voi harjoittaa mittavaa palvelutoimintaa yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa. Koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen käytössä on ylitetty normaali oppilaitoskulttuuri, jossa osataan vain laitteiden peruskäyttö. Näin kehitettiin uskottavuutta teollisuuden suuntaan ja käynnistettiin yrityksiin suuntautuva palvelutoiminta, jonka varaan keskuksen tulevaisuuden tekeminen perustuu. Palvelutoiminnan esimerkkinä on hankkeessa toteutettu muovituotteen ja työvälineen suunnittelun ja valmistuksen jatkolinja ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoina. Kohderyhmänä hankkeessa olivat muovi- ja työvälinealan yritykset, erityisesti leikkainalan, ruisku- ja painevalualan muotteja ja tuotteita tuottavat ja käyttävät, ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilöstö, tutkimus- ja kehittämiskeskukset Suomessa ja ulkomailla sekä muovi- ja työvälinealan järjestöt. Muovitekniikan opetusta lähtökohtana oli se, että sitä kehitetään juuri yritysten tarpeista lähtien. Toimiessaan yhteistyössä yritysten kanssa ISMM:n tavoitteena on avustaa erityisesti pk-yrityksiä saamaan alan kehitystulokset käyttöönsä ja kehittämään näin niiden kilpailukykyä. Verkostossa toimivat yritykset pyrittiin saamaan läheisempään keskinäiseen yhteistyöhön, mikä johtaisi suurempien osakokonaisuuksien toimituksiin. Yritysten palvelu- ja koulutustarpeet kartoitettiin klinikkatoiminnan markkinatutkimuksessa. ISMM käynnisti ensimmäisenä ammattikorkeakoulun koordinoiman klinikan Suomessa, joka toimii muovija työvälinevalmistuksen sekä -suunnittelun klinikkana. Kansainvälisissä tarkoituksissa Tiedepuiston innovaatiokeskusverkostoa Euroopassa (IRC) on hyödynnetty yrityskontaktien aikaansaamiseksi. Tästä tuloksena on laatuongelmiin keskittyvä pilottihanke englantilaisen yrityksen kanssa. Tuotekehitysprojektien toteuttaminen on myös ISMM:n toimintaa. Lisäksi keskus on markkinoinut pohjoiskarjalaisia alan yrityksiä Suomessa ja Ruotsissa, mikä on johtanut tarjouspyyntöihin. alan teollisuuden piirissä Suomessa. Kehittämistoimenpiteinä hankkeessa on tehty mm. seuraavaa: Kiillotuksen multimedia-tuote kaupallistettiin saksalaisen kiillotuslaitteita myyvän yrityksen toimesta Euroopan markkinoille vuonna Myös ruiskuvalutuotteen laadunhallinta-projektin viimeistely on tehty ISMM:n toimesta. Osana laadullista kehittämistä ISMM:lle hankkeen aikana laadittu ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä. Kokonaiskustannukset: ESR-osio (Koulutushanke nimeltä Osaava Pohjois-Karjala) mk ja EAKR investointiosio mk. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 11 Mmk. Hankkeen internetsivut: Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, JOENSUU Fax: Puhelin: Muotoilun osaamisen kehittäminen (MOK) Pohjoiskarjalaisten yritysten ongelmana on kokonaisvaltaisen tuotesuunnittelun puute. Yritykset ovat pieniä, joten resurssit ovat rajalliset muotoilun käyttöön, tuotevalikoiman suurentamiseen ja markkinointiin. MOK-hankkeen vahvuutena on ammattikorkeakoulun monialainen vuorovaikutus, tuotekehityksen osapuolien verkosto, materiaalien ja suunnittelutekniikoiden tuntemus ja kansainväliset yhteydet. Osaamisalueita ovat puu-, kivi-, muovi-, metalli-, tekstiilialat sekä ympäristötaide. Työpajoissa, studioissa ja laboratorioissa kohtaavat tieto, taito ja tekniikka. Taiteen ja tekniikan yhdistäminen tuo innovatiivisen otteen muotoiluun. Lähtökohtana on ihmisen ja ympäristön välinen tasapaino. Toteuttajaorganisaationa projektissa 1 on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja muotoilun koulutusyksikkö.

4 MOK perustettiin erilliseksi toimintayksiköksi muotoilijakoulutuksen tueksi sekä elinkeinoelämän ja koulutuksen välisen yhteistyön lisäämiseksi. Toimintojen kehitystyö ja toteutus aloitettiin vuoden 1995 alkupuolella. Hankeen tehtävänä oli käynnistää projekteja ja olla mukana verkostoissa kehittämässä yhteistyömuotoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän välille. Tavoitteena oli hyödyntää opetusta ja oppimista siirtämällä kokemusta opetussuunnitelmiin sekä hyödyntää elinkeinoelämää kehittämällä työllisyyttä lisääviä, kilpailukykyisiä tuotteita ja mallistoja. Päämääränä oli myös se, että opitaan ymmärtämään toisiemme arvomaailmaa, ajatustapaa ja kieltä sekä rikastuttamaan luovuutta eri lähestymistavoilla. Hankkeessa pyrittiin herättämään opiskelijoiden kiinnostusta osallistua maakunnan kehittämiseen ja valmistumisensa jälkeen jäädä maakuntaan konsultiksi, yritysten palvelukseen tai itsenäiseksi yrittäjäksi osana verkostoa, joka projektityöskentelyssä tulee tutuksi. Esimerkiksi vuonna 1997 hankkeessa toimi 32 yritystä. Tiimityö korostui ja konkretisoitui hankkeessa seuraavasti: 1) Uusien tuoteinnovaatioiden luominen, osaaminen tuotteistaminen, soveltavien taiteen ja muotoilun käyttötapojen kehittäminen, uustuotannon aloittaminen ja uusien yritysten perustaminen; 2) Kokonaisvaltaisen tuotekehitystyön käynnistäminen olemassaolevien pk-yritysten kanssa ko. yrityksen yrityskulttuuria tukien; 3) Yhteisölähtöisten, paikallista aloitteellisuutta ja yhteisön kehityssuunnitelmia tukevien sekä paikan perinteistä kimpoavan kulttuurin tuotteistaminen tavoitteena moderni, laadukas muotoilu ja tuotanto. Hankkeessa keskeisinä teemoina olivat ympäristörakentaminen, perinteestä designiin, paikka ja tulevaisuus (environmental management) sekä ihmisen elinkaari. Teemoja lähestyttiin usealla tasolla. Tiimityöryhmillä oli osatavoitteena valmistumisen jälkeen pystyä työllistämään itsensä. Konkreettisena toimintana oli mm. osaprojektien koordinointi ja organisointi, koulutustilaisuuksien järjestäminen ja KAIKELLA MUOTOA -hankkeen hankesuunnitelman laatiminen ja rahoituksen järjestäminen. KAIKELLA MUOTOA on laaja foorumi ideoiden ja osaamisen kohtaamiseksi ja uudenlainen konsepti tuotekehityksen osapuolien todelliseksi verkostoitumiseksi. Se sisältää tuotekehitysvaiheet IDEAT TUOTTEIKSI ja TUOTTEET TODEKSI sekä seminaareja, koulutusta, asiantuntijapalveluita, näyttelyn ja vientiin tähtäävän jatkovaiheen. Hankkeen osaprojektien tilaajina on ollut yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä. Työskentely on tapahtunut projektikohtaisesti tiimi- tai yksilötyönä tilaajan edustajan tai edustajien, opiskelijan tai opiskelijoiden, opettajien, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja projektipäällikön välillä. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja muotoilun koulutusyksikkö, JOENSUU Fax: tai Puh: tai Design Park Design Park yrityspuistohanke on käynnistetty yliopiston ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen tehostamiseksi. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toteuttama hanke muodostuu kahdesta, vuosille ajoittuvasta toimintakokonaisuudesta: Design Park-yrityspuiston toimintaympäristön luominen (opetusministeriön rahoittama osio) ja Design Park yrittäjyys-, laatu- ja tuotekehitys koulutushanke (työministeriön rahoittama osio ). Kokonaisuudet ovat itsenäisiä, mutta kytkeytyvät toiminnallisesti yhteen ja toimivat samojen tavoitteiden suuntaan. Toimintaympäristön luomisessa perustettavien yritysten tueksi kehitettiin neuvonta- ja tietopalveluympäristö järjestämällä teknologisella linkityksellä pääsy olemassaoleviin tietoverkkoihin, tiedekunnan teollisen muotoilun laboratorioon, medialaboratorioon sekä tekstiili- ja vaatetusalojen tuotekehityslaboratorioon. Design Park- yrittäjyys-, laatu ja tuotekehityskoulutushankeessa kokeiltiin uudenlaista yrittäjyyttä edistävää toimintamallia. Yliopiston vahva, teoreettinen tieto ja tutkimuspohjainen osaaminen yhdistettiin käytäntöön siten, että tuloksena syntyi tuotannollisia ja suunnittelualan yrityksiä. Hanke palvelee näin ollen vuorovaikutteisesti sekä yliopistoa että yrittäjiä ja elinkeinoelämää, koska taiteiden tiedekunnan ajanmukaisin tietämys pystytään välittömästi hyödyntämään elinkeinoelämän puolella. Lisäksi yrityksiltä ja sidosryhmiltä saatu palaute voidaan nopeasti ottaa huomioon yliopiston perustutkimuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Hankkeen toimiva verkosto syntyi Rovaseudun yrityshautomon, alueen ammattikorkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän kesken. Hankkeen tavoitteena oli luoda yrityspuistoon noin uutta taideteollisen alan erikoistunutta yritystä. Hankkeessa toteutetulla koulutuksella uusia yrityksiä syntyi vuoden 1999 alkuun mennessä kuusi ja muilla tukipalveluilla seitsemän. 2

5 Innovatiivista hankkeesta oli uudenlaisen yhteistyö- ja organisointimallin kokeileminen. Design Parkissa toimivat yritykset muodostavat yhteistyöverkoston, jossa toimien niillä on mahdollisuus synergiaedun optimaaliseen hyödyntämiseen. Toisaalta aloittavilla yrityksillä on käytössään yliopiston yrityselämäyhteydet. Yliopiston perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välittömällä yhdistämisellä tähdättiin yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Tutkimustiedon tehokas soveltaminen yritysten toimintaan ei ole kaikilta osin toteutunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti johtuen mm. siitä, että yliopiston taiteiden tiedekunta on tiedekuntana suhteellisen uusi, johon ei vielä ole muodostunut tutkimusperinnettä. Joka tapauksessa aloittavien yritysten eloonjäämismahdollisuuksia on edistänyt yliopiston toimiva tukiympäristö laitteineen sekä neuvonta- ja tietopalveluineen. Alkaville yrityksille tarjottiin toimitila sekä saada käyttöön ajanmukaiset uuden teknologian mukaiset laitteet. Hankkeen sisältämän koulutuksen painopisteenä oli yrittäjyyden edistäminen, tuotekehityksen tehostaminen, yrityksen markkinointiviestinnän ja yrityksen imagon kehittäminen. Koulutuksen yhteydessä toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yliopiston ja yritysten vuorovaikutuksen muotoja ja vaikuttavuutta ja luoda selkeä käytäntö vuorovaikutuksen tehostamiseksi. Kokonaiskustannukset ovat mk mk Yhteystiedot: Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, ROVANIEMI Fax: Puh: tai Modernin tuotantotekniikan käyttöönotto eteläpohjalaisessa mekaanisessa puunjalostuksessa Miten luoda mekaanisen puutekniikan pk-yrityksille mahdollisuus kehittää tuotantotekniikkaansa perinteisestä puuseppäajattelusta kohti joustavaa ja virtautettua tuotantoa? Tämän kehittämishaasteen SeiTek, Seinäjoen ammattikorkeakoulun teknologia- ja yrityspalvelukeskus otti hankkeessa vastaan SeiTekin toiminta-ajatuksena on tukea alueen pk-yritystoimin-nan kehittymistä ja uusien syntymistä pohjautuen teknilliseen ja kaupalliseen osaamiseen sekä ajanmukaisiin ohjelmisto- ja laiteresursseihin. Yksi SeiTekin erityisosaamisalue on puutekniikan tuotantoteknologia. Niinpä hankkeessa SeiTekin tavoitteena olikin muodostaa puutekniikan laboratoriosta koneineen ja ohjelmistoineen kehittämisympäristö, joka toimii joustavasti yritysten yhteistyökumppanina. Hankkeen toteutus jakautui kahteen kokonaisuuteen sisältäen mm. oman osaamisen kehittämisen ja palveluiden tuotteistamisen siten, että yritystoimeksiannoissa ei harjoiteltu yritysten kustannuksella. Hankkeen aikana arvioitiin toteuttavan 10 yritysten kehittämishanketta, toteutunut luku oli kuitenkin lähes tuplasti tämä. Toteutuneet hankkeet olivat työmäärällisesti pienempiä kuin oli arvioitu, sillä monet yritykset eivät olleet aiemmin tehneet yhteistyötä oppilaitoksen kanssa ja ensimmäisessä hankkeessa lähdettiin varovaisesti liikkeelle. Monen yrityksen kanssa yhteistyö on hankkeen päätyttyä jatkunut. Hnake lisäsi merkittävästi SeiTekin tunnettavuutta ja nosti organisaation imago. SeiTekillä oli keskeinen rooli mm. Etelä-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta valmistellun mekaanisen puutekniikan kehittämisohjelman laatimisessa. Kehittämisohjelman kärkihanke oli puualan verkostoitunut alueellinen osaamiskeskus WINCENT, jota hallinnoi Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Makes ja jonka tärkeimmät solmupisteet muodostavat alueen puualan oppilaitokset. Hanke on myös innostanut noin kahtakymmentä eteläpohjalaista puualan pk-yritystä käyttämään ulkopuolista palvelua tuotteidensa ja tuotantonsa kehittämisessä. Tätä on edistänyt systemaattisesti tehty markkinointityö jalkautumalla yrityksiin ja projektin toimintamalli, joka on mahdollistanut palvelujen tarjoamisen yrityksille kohtuuhinnalla sekä hoitanut asiat yrityksen kannalta minimibyrokratialla. Parhaimmillaan oppilaitos voi toimia osana yrityksen kehitysosastoa. Samaa toimintamallia on sittemmin alettu käyttää muissakin SeiTekin projekteissa ja suunnitteilla olevassa puu- ja huonekalualan teknologiaklinikka -hankkeessa. Hankkeen aikana on otettu yhteyttä useisiin kymmeniin mekaanisen puutekniikan yrityksiin. Hankkeessa on työskennellyt lähes päätoimisesti projekti-insinööri sekä useita projekti-insinöörejä ja opetushenkilöstöä asiantuntijoina. Projektissa on toiminut myös useita insinööriopiskelijoita harjoittelijoina ja tekeillä on kaksi aihepiiriin liittyvää päättötyötä. Projektihenkilöstö on myös toiminut ja toimii edelleen 3

6 sivutoimisina tuntiopettajina tekniikan alan yksikössä, joka on yksi käyttökelpoinen tapa siirtää kehitettyä osaamista eteenpäin tuleville insinööreille. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: SeiTek, Törnäväntie 26, SEINÄJOKI Fax: Puh: / Teko-teknologiaosaamisen koulutusvaihtoehto Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen toteuttamassa hankkeessa lähtökohtana oli korkeakoulun tiivis yhteistyö alueen pienyrityksen kanssa. Tarkoituksena oli kehittää alueen yritysten ja Rauman opettajankoulutuslaitoksen välistä koulutus- ja asiantuntijavaihtoa sekä rakentaa opettajankoulutuksen ja yrityselämän yhteistyön pilottihankkeita. Alueen yritysten ja Rauman opettajakoulutuslaitoksen välinen koulutus- ja asiatuntijavaihto kattoi mm. opiskelijoiden perehtymisen alueen yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tavoitteena oli tällöin kehittää pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia koulutusohjelmia ja menetelmiä. Lisäksi lähtökohtana pidettiin sitä, että kehitettiin alueen yritysten teknologiaosaamista ja työnkehittämistä. Tämä sisälsi mm. yritysten uuteen teknologiaan ja teknologian siirtoon liittyvien koulutusjärjestelmien ja menetelmien kehittämistä. Opiskelijat tekivät esimerkiksi yrityksistä ja yritysten erilaisiin kehittymistarpeisiin projektitöitä, selvityksiä tai uudenlaisia teknologiasovelluksia sekä prototyyppejä. Työelämään perehdyttäminen hoidettiin hankkeessa mm. siten, että teknisen työn aineenopettajiksi valmistuvia ja valmistuneita opiskelijoita sijoitettiin harjoittelujaksolle yrityksiin. Harjoitteluun valmentavaan jaksoon sisällytettiin yritysten asiantuntijoiden luentoja. Näin yrityksien, elinkeinoelämän ja koulutuksen alueet voitiin niveltää paremmin yhteen. Yrityksiä koulutettiin hankkeessa hyödyntämään ja ottamaan käyttöön uutta teknologiaa ja tuotantomenetelmiä. Hankkeessa tarkoituksena oli lisäksi teknologia- ja osaamiskeskuksien luominen, tiedotuskanavien parantaminen sekä verkostopalvelujen kehittäminen. Tärkeä osa teknologiaopetuksen kehittämistä oli myös uusien koulutusmateriaalien kehittäminen ja tuottaminen teknologiaosaamiseen. Hankkeen alkuvaiheen aikana Rauman opettajankoulutuslaitos aloitti teknologiaosaamisen koulutusvaihdon, tekoprojektin, yhdessä Mikrolli Oy:n ja Kouluelektroniikka Oy:n kanssa. Toimintaa laajennettiin myöhemmin kattamaan lisää alueen pk-yrityksiä. Hankkeen ohjausryhmään jokaisella yrityksellä oli mahdollisuus nimetä jäsenensä. Yritysten valinnan ja kytkemisen hankkeeseen jälkeen hankkeessa perehdyttiin alueen yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja aloitettiin yritysten tarpeisiin soveltuvia koulutusohjelmia ja menetelmiä. Seuraavana vaiheena oli aloittaa työelämään perehdyttämisjaksot. Yritysten asiantuntijoiden luennot opiskelijoille pidettiin ennen opiskelijoiden sijoittumista yrityksiin harjoittelujaksoille. Olennainen osa hankkeen sisältöä oli myös toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos, Seminaarinkatu RAUMA Fax: Puh: vaihde / / Kenkäalan osaamisen ja palvelun kehittäminen Kenkäala on varsin työvoimavaltainen, sillä mm. kenkäparin valmistamiseen kuuluu noin 150 eri työvaihetta. Kenkäala on työvoimaltaan lisäksi hyvin naisvaltaista, naisten osuus alan henkilöstöstä on jopa noin 70 prosenttia. Alan palkkakulut ovat noin 35 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. 4

7 Kankaanpään ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Opekon toteuttamassa hankkeessa tavoitteena oli luoda edellytykset nykyisten jalkinealan työpaikkojen säilymiselle, työpaikkojen lisäykselle, uusien yritysten ja työpaikkojen luominen alihankinta sekä muita alan palveluita kehittämällä. Tavoitteena oli myös jalkinealan yritysten kehittäminen paremmin soveltamaan uutta teknologiaa ja verkoston luominen yhteisten palveluiden hyödyntämiseksi. Hankkeen kohderyhmä oli Satakunnassa kenkä-alalla toimivat keskeiset tahot, erityisesti pk-yritykset ja niiden johto sekä henkilöstö. Välillisenä kohderyhmänä olivat alan oppilaitokset. Mikä teki hankkeesta hyvän on mm. se, että hanketta toteuttava oppilaitos lähti toimimaan osaamiskeskuksena oman erityiskoulutusalansa mukaisesti. Hanke tuki näin ollen oppilaitoksen omaa koulutustoimintaa ja auttoi säilyttämään pienen koulutusalan erikoisosaamisen. Hankkeessa keskeisiä toimenpiteitä olivat mm. koulutuksen päivittäminen, päällekkäisyyksien poistaminen sekä yhteistyö ja markkinointiin liittyvien hankkeiden kehittäminen yrityksille. Lähtökohtana oli myös puuttuvan huolto-, korjaus- ja kunnossapitopalvelun luominen sekä varaosa- ja laiterekisterin kehittäminen alalle. Alalle piti tuottaa ja organisoida myös testaus- ja materiaalikehityspalveluita. Esimerkiksi testauksen osalta oli tärkeää tiivistää yhteistyötä kansainvälisiin alan organisaatioihin (esim. testauslaitos Satra). Kustannusten säästämiseksi alalla täytyi painottaa myös standardoinnin lisäämistä. Lisäksi tehokkaampi materiaalikäytön suunnittelu jätteen määrän vähentäminen tähtäsivät kustannussäästöihin. Mitä tulee kansainvälistymiseen niin teollisuusautomaation edistämistä pidettiin keskeisenä nimenomaisesti ulkomaisen alihankintatarpeen pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettiin myös sähköistä palveluverkkoa, jonka avulla siirrettiin yritysten välistä sekä alan tietoa kaikille hankkeessa toimiville yrityksille. Lähitulevaisuudessa tietoverkolla tullaan palvelemaan yritysten asiakkaita kaikessa kauppaan liittyvässä toiminnassa. Hankkeeseen kuuluvan palvelutoiminnan käynnistäminen kattoi huolto-, korjaamo-, ja kunnossapitopalvelut, varaosa- ja laitetoimittajarekisterin, materiaali- ja standardisointikehityksen aloittamisen sekä alihankinta tarpeiden kartoituksen. Alan opetusyhteistyö ja opintojaksojen valmistaminen, oppimateriaalin hankinta ja valmistaminen oli tärkeä osa hanketta. Hanke kattoi myös sähköisen palveluverkon kehittämisen, tarjoten sopivat laite- ja ohjelmaympäristöt sekä kehittämällä cad-suunnittelu, leikkuu- ja ompelu-automaatio. Alihankinta-palveluiden koulutus ja tarjonta sekä materiaalikehitys ja testaustoiminta olivat keskeisiä, kuten myös koulutus- ja kehittämistoiminnan laajentaminen ohjausryhmän ideoiden pohjalta, verkostoyhteistyön vakinaistaminen ja sen viimeistely toimintakuntoon sekä toimintaedellytysten luominen toiminnalle hankkeen päätyttyä. Hyvissä hankkeissa, kuten tässäkin painotettiin hankkeen arviointia ja raportointia. Hankkeelle luotiin laatupalautejärjestelmä, jossa kunkin erillisen osaprojektin lopussa kartoitettiin osallistujien palaute. Tärkeää hankkeen päätyttyä oli myös tarjota palveluja myös muille kuin hankkeeseen osallistuneille yrityksille. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Kankaanpään ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, KAKK, Asemakatu 7, KANKAANPÄÄ Fax: , Puh: Turvavalvojaprojekti Hanke lähti liikkeelle yritysmaailman aloitteesta. Yritysten näkökulmasta ensisijaisena motiivina on ollut työvoiman tarve kyseisissä tehtävissä. Toisaalta yrityksissä on ilmaistu halua nimenomaan vammaisten palkkaamiseen ja tätä kautta yhteiskunnalliseen sitoutumiseen. hanke ja eräs mukana oleva yritys osallistuu lisäksi yritysten sosiaalista sitoutumista käsittelevään eurooppalaiseen teemaryhmään. Employment/Horizon yhteisöaloiteohjelman hankkeessa yhdistettiin työnantajien tarpeita ja työtä tarvitsevien vammaisten tarpeita siten, että syntyy uusia työpaikkoja. Keskeistä tässä yhteensovittamisessa oli uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, jonka avulla voidaan ylittää liikuntavamman (pyörätuoli) mukanaan tuomat rajoitteet. Hankkeen kiinnostavuutta lisää vielä se, että kyseessä on samalla koko ammatti-ala, jonka työvoiman kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Hankkeen perusajatuksena oli kouluttaa liikuntavammaisista henkilöistä turvavalvojia tavaratalojen ja turvavalvontaa harjoittavien yritysten tarpeisiin. Turvavalvoja on työntekijä, jolla on valvomosta käsin yleiskuva koko liikehuoneistosta, teollisuuslaitoksesta tai muusta vastaavasta tilasta. Turvavalvoja tarkkailee sähköisen tekniikan, etenekin valvontakameroiden avulla esimerkiksi tavaratalon tapahtumia. Hänen tehtävänään on osaltaan taata yrityksen turvallisuutta ja palvelun joustavuutta mm. seuraamalla asiakasja tavaravirtoja, huolehtia asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta sekä estää myymälävarkauksia 5 yhteistyössä myymälävartijoiden ja vahtimestareiden kanssa.

8 Hankkeen lähtökohtana oli kehittää turvavalvojan ammatti liikuntavammaiselle soveltuvana työmahdollisuutena, jolla on kasvavat työmarkkinat. Tavoitteena oli myös kehittää kyseiseen ammattiin valmistava, vammaisten lähtökohdista suunniteltu oppisopimusohjelma. Kouluttavina ja työllistävinä yrityksinä olivat tavaratalot ja turvavalvonta-alan yritykset. Projektin aikana oppisopimuskoulutuksen suoritti yhteensä 60 henkilöä. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot Fax: Puh: Koulutuksen työelämäkytkentöjen edistäminen Koulutuksen työelämäkytkentöjen edistäminen Yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmien tekeminen; "KYKY-Häme" Miten selvittää pienten ja keskisuurten yhteistyöyritysten keskeisiä muutospaineita ja etsiä keinoja muutoksiin vastaamiseksi? Miten rakentaa tiivis yhteistyö alueen pk-yritysten kanssa, mikä auttaa jatkossa ammattikorkeakoulua ja alueen kauppaoppilaitoksia uudistamaan perus- ja täydennyskoulutustarjontaansa elinkeinoelämän tarpeita palvelevaksi. Miten oppia ja kehittää yrityskonsultoinnin menetelmiä ja käytäntöjä. Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia käynnistämällä KYKY-Häme-hanke. Hanke edisti monipuolisesti erilaisia yhteistyömuotoja. Näistä esimerkkejä ovat yrityksissä käynnistetyt opiskelijaprojektit, yrityskohtaisesti räätälöidyn koulutuksen aloittaminen, yritysten auttaminen verkostoitumaan ja edistämään vientiä sekä jatkuva opettaja-yritys yhteistyön edistäminen. Projektiin osallistuneista opettajista ja muista asiantuntijoista muodostui ammattikorkeakouluun vähitellen "seniorirengas", jolla on monipuolista kokemusta yritysyhteistyöstä. Tämä rengas on keskeinen voimavara ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön jatkuvalle kehittymiselle. Hanke jakaantui neljään vaiheeseen, joista esimerkiksi keittämissuunnittelu pk-yrityksille sisälsi ennakointiprojektin, johon kuuluu yritysjohdon valmennus sekä oppimistarveanalyysit ja ratkaisumallit. Siihen kuului myös työorganisaatioiden kehittäminen koskien inhimillisten voimavarojen ja yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnittelussa opettajien valmennus oli keskeistä. Tämä toteutettiin mm. kehittämällä uusia opetus-, oppimis- ja evaluointimenetelmiä. Yritysten henkilöstön koulutuksessa henkilöstön työtaitojen kehittäminen oli keskeistä. Yritysjohdolle tarkoitetuissa seminaareissa yritysjohtoa on valmennettu ymmärtämään yrityksen visioinnin ja strategioinnin tärkeys yritystoiminnan kehittämisessä sekä henkilöstön kehittämissuunnittelun merkitys. Henkilöstön kehittämisen pohjana täytyy olla selkeät suunnitelmat yrityksen kokonaiskehittämisestä. Jokainen projektiin lähtevä yritys sai yhden tai kaksi "omaa opettajaa", jotka konsultin tukemana tekivät yrityskohtaista työtä. Yritys-opettaja-kohtainen ryhmäytyminen on tapahtunut yritysseminaarissa. Seminaarin lisäksi on tehty yrityskäynti yrityksen nykytilan ja muutosten kartoittamiseksi. Yrityskäynnin tuloksena opettaja ja konsultti ovat tehneet kirjallisen muutosvoima-analyysin ja kartoittaneet alustavasti muutoksista aiheutuvia osaamistarpeita. Prosessi jatkui yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmien tekemiseen siten, että ensimmäisen yrityskäynnin tietoja syvennettiin toisella yrityskäynnillä erityisesti henkilöstön kehittämisen suuntaan. Opettaja ja konsultti ovat työstäneet yhdessä yrityskäynneillä saatuja tuloksia ja laatineet kolmatta yrityskäyntiä varten henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ehdotukset henkilöstön kouluttamiseksi. Yritysten muutosten ennakointia ja kehittämissuunnittelua on tukenut "Kyky-Häme" hankekoko-naisuuteen kuulunut alaprojekti; alueellinen osaamisen kehittäminen, jossa opettajat ovat kehittäneet erilaisilla koulutuksilla omaa konsulttiosaamistaan. Tämä lisäksi yrityksiin suunnattu työ on jatkunut omana projektinaan, yritysten räätälöitynä koulutuksena. Hankkeeseen on osallistunut yhteensä 44 yritystä. 6

9 Kokonaiskustannukset ovat mk mk Yhteystiedot: Hämeen ammattikorkeakoulu, HÄMEENLINNA Fax: - Puh: Varsinais-Suomen KYKY-projekti KYKY-hankkeen merkittävänä tuloksena olii oppilaitosten välisen yhteistyön kehittyminen. Hanke kavensi oppilaitosten ja työelämän välistä rajaa. Yhteistyö onkin ollut molemmille osapuolille hyödyllistä, sillä samalla kun työelämä on hyötynyt käynnissä olleista kehityshankkeista, niin myös oppilaitos on saanut käytännön kosketusta työelämään. Kehittämisprojektit ovatkin tuoneet uutta ja käytännönläheistä sisältöä myös oppilaitosten perusopetukseen. Turun ammattikorkeakoulun kannalta hanke oli merkittävä siinä mielessä, että se lähensi Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen va. ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä. Oppilaitosten opettajat ovat olleet enimmäkseen tyytyväisiä hankkeeseen. He ovat huomanneet, että yhteistyön myötä tietämys työelämän vaatimuksista on lisääntynyt. Samalla on huomattu, että oppilaitoksilla on myös konkreettista annettavaa yritysten kehittämisprosesseissa. Lähes kaikissa kehittämisprojekteissa käytettiin myös oppilastöitä, näin myös oppilaitosten opiskelijat pääsivät mukaan käytännönläheiseen projektityöhön. Turun ammattikorkeakoulun toteuttama Varsinais-Suomen KYKY-projekti on ollut puhtaasti kumppanuuteen perustuva hanke. Ammattikorkeakoulun kumppaneina ovat olleet luonnollisesti yhteistyöoppilaitokset, joita oli yhteensä kahdeksan. Projektissa mukana olleet 26 yritystä ovat luonnollisesti olleet myös kumppaneita hankkeen toteuttajaorganisaatiolle ja hankkeessa mukana oleville oppilaitoksille. Kumppanuus on ollut aitoa myös siinä mielessä, ettei hankkeen mikään osapuoli olisi kyennyt yksinään ongelmanratkaisuun, vaan siihen on tarvittu eri osapuolten asiantuntemusta. Varsinais-Suomen KYKY-projektin tavoitteena oli lisätä alueen oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Projektin avulla oppilaitosten ja yritysten väliseen toimintaan pyrittiin löytämään uusia menetelmiä, joilla työelämä saadaan voimakkaammin mukaan oppimis- ja opetusprosesseihin. Samalla tavoitteena oli se, että oppilaitosten valmennettavat opettajat kykenisivät toimimaan yritysten kenttätyössä kehityskonsultteina. Projektin tarkoituksena oli myös se, että oppilaitokset vahvistaisivat rooliaan alueellisina osaamis- ja kehittämiskeskuksina, jotka tuottaisivat alueen yrityksille koulutusta. Hanke alkoi syksyllä 1996 opettajille suunnatulla kehittämiskoulutuksella. Tavoitteena oli kouluttaa oppilaitosten opettajista työelämän konsultointitehtäviin kykeneviä asiantuntijoita, jotka pystyvät toimimaan asiakasyritysten erilaisissa kehittämishankkeissa. Koulutuksessa käsiteltiin mm. yrityksen ja liiketoimintaympäristön analysointitaitoja, strategisen suunnittelun ja kehittämistyön välineitä sekä laatuajatteluun ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä teemoja. Koulutuksen jälkeen opettajat hankkivat itselleen oman kohdeyrityksen tai yhteisön, joissa valittua ongelma-aluetta alettiin kehittää. Itse kehittämishankkeet olivat hyvin erilaisia, suuria tai pieniä projekteja. Kehittämishankkeiden onnistumista ohjasivat ja valvoivat kokeneet liikkeenjohdon konsultit. Yritysten kehittämisprojektien loputtua pidettiin jokaisessa oppilaitoksessa kehittämiskeskusteluja hankkeeseen osallistuvien opettajien ja oppilaitosten johdon kesken. Kehittämistyön tarkoituksena on konkretisoida ja luoda uusia näköaloja oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Lopullisena pyrkimyksenä oli oppilaitosten erityisosaamisalueiden tunnistaminen ja niiden kehittäminen. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Turun ammattikorkeakoulu, TURKU Fax: tai Puh: tai Naiset ja teollisuuden ammatillinen koulutus Miten saada tytöt laajentamaan kiinnostustaan teknisiin ammatteihin? Miten ammatillisen koulutuksen käytäntöjä voitaisiin kehittää naisten näkökulmasta? Miten vahvistettaisiin ammatillisissa oppilaitoksissa 7

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENESTYSTARINOITA 30 HYVIKSI HANKKEIKSI VALITTUA RAKENNERAHASTOHANKETTA

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENESTYSTARINOITA 30 HYVIKSI HANKKEIKSI VALITTUA RAKENNERAHASTOHANKETTA Esipuhe 1. JOHDANTO OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENESTYSTARINOITA 30 HYVIKSI HANKKEIKSI VALITTUA RAKENNERAHASTOHANKETTA 2. KOULUTUKSEN JA YRITTÄJYYDEN YHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN 2.1 Itä-Suomen muovi-metallikeskus(ismm)

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA TALOKS www.taloks.fi TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA 2008 Hankkeen tavoitteet Kehittää alan koulutustarjontaa siten että pystytään vastaaman työelämän osaamistarpeisiin riippumatta siitä missä päin Suomea

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Liite 3 Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot