OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENESTYSTARINOITA 30 HYVIKSI HANKKEIKSI VALITTUA RAKENNERAHASTOHANKETTA

Transkriptio

1 Esipuhe 1. JOHDANTO OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENESTYSTARINOITA 30 HYVIKSI HANKKEIKSI VALITTUA RAKENNERAHASTOHANKETTA 2. KOULUTUKSEN JA YRITTÄJYYDEN YHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN 2.1 Itä-Suomen muovi-metallikeskus(ismm) Tavoite Muotoilun osaamisen kehittäminen (D'ART) Tavoite Design Park Tavoite Modernin tuotantotekniikan käyttöönotto eteläpohjalaisessa mekaanisessa puunjalostuksessa Tavoite 5b 2.5 Teko-projekti; teknologiaosaamisen koulutusvaihtoehto Tavoite Kenkäalan osaamisen ja -palvelun kehittäminen Tavoite 5b 2.7 Turvavalvojaprojekti Employment/Horizon 3. KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄKYTKENTÄJEN EDISTÄMINEN 3.1 Yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmien tekeminen; "KYKY-Häme" Tavoite Varsinais-Suomen KYKY-projekti Tavoite Naiset ja teollisuuden ammatillinen koulutus Employment/Now 3.4 Täydennyskoulutusohjelma fysioterapia-alan naisyrittäjille Tavoite Ammattitaito-Suomen koulutusneuvonta ja koulutukseenohjaus Tavoite 4 4. TIETOYHTEISKUNTAKEHITYKSEN EDISTÄMINEN 4.1 Saariston kulttuuri- ja tietoyhteiskuntahanke Tavoite 5b 4.2 Tietomies Tavoite 5b 4.3 Tietotekniikan käytön soveltaminen yritysten logistisessa kehittämisessä Tavoite 2 5. VALMIUKSIEN EDISTÄMINEN TUTKIMUKSESSA JA TEKNOLOGIASSA 5.1 POWERIA-osaaminen Tavoite Opetuksen kehittäminen digitaalisessa signaalinkäsittelyssä ja metsäteollisuuden mittaustekniikassa Tavoite Kotimaisten marjojen ja marjaviinien flavonoidit Tavoite 6 6. KOULUTUSOHJELMIEN SEKÄ OPPIMATERIAALIEN JA -YMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN 6.1 Russian Competence Interreg 6.2 ProTo: Project Tools For Learning Tavoite Internetix (Yritys-Internetix ja Koulu-Internetix) Tavoite Maitotilayrittäjäkoulutus Tavoite 5b 6.5 Yrittäjyysyliopisto Tavoite KYKY-Osaamisen kehittämiskonsultin koulutus, KYKY-hankkeiden sateenvarjohanke Tavoite Tekstiili- ja vaatetusalan uusi verkostomainen koulutus Adapt

2 6.8 International Director PD II Tavoite Laaturengas Tavoite MediaStudio Tavoite P&K -sektorin WWW-pohjainen opetusmateriaalikirjasto Tavoite Esitys- ja informaatiotekniikan simulaatio jaettuna suunnittelu- ja oppimisympäristönä (EVÄS) Tavoite 4 Esipuhe Alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhtenäisyyttä, vähentää eri alueiden kehityseroja ja tukea heikoimmin kehittyneitä alueita. Alueellisten erojen ollessa suuria on tärkeää panostaa sellaisen osaamisen kehittämiseen, joka lähtee alueiden omista vahvuuksista. Euroopan unionin rakennepolitiikassa osaamisen monialainen kehittäminen korostuu. Tämä tulee esille jo rakennepolitiikan perustehtävässä, missä tavoitteena on edistää epäsuotuisten alueiden kilpailukyvyn kehittymistä ja työpaikkoja luovaa kestävää kasvua. Kokemus Euroopan unionin rakennerahastojen merkityksestä Suomen aluekehitykselle on ollut lupaava. Rahoituskaudella Suomessa on käynnistynyt monia tärkeitä rakennerahastohankkeita, jotka ovat lisänneet osaamista mm. koulutuksen ja työelämän yhteyksien kehittämisessä, elinikäisen oppimisen edistämisessä, valmiuksien edistämisessä soveltavassa tieteessä ja teknologiassa, kulttuuriympäristön ja kulttuuriteollisuuden sekä tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Rakennerahastohankkeet ovat edistäneet osaamisalojen innovatiivista kehittämistä sekä toimialan kehittämisen että toimijoiden verkottamisen näkökulmasta. Rakennerahastohankkeissa kehitetyt parhaat käytännöt ovat parhaimmillaan sellaisia, joita voidaan edelleen kehittää sekä sopeuttaa uusille toimialoille ja laajempiin toimijoiden verkostoihin. Tässä julkaisussa kuvatut 30 opetusministeriön osa- tai kokonaisrahoittamaa rakennerahastohanketta edistävät merkittävästi osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä keskittymällä koulutus- ja kulttuuripolitiikan tärkeisiin toimintoihin. Koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen toteutuu mm. oppilaitosten ja yritysten monialaisessa kehittämistoiminnassa. Elinikäisen oppimisen ja tietoyhteiskunnan kehittämisen lähtökohdat toteutuvat monissa osaamisen infrastruktuurin ja sisältötuotannon kehittämishankkeissa. Tämä julkaisu osoittaa sen, miten monialaista ja laadullisesti merkittävää osaamista rakennerahastovaroin toteutetuissa hankkeissa on syntynyt. Julkaisu antaa yleiskuvan opetusministeriön hallinnonalan parhaista käytännöistä etenkin koulutushankkeiden osalta sekä toimii ideoiden lähteenä uuden ohjelmakauden rakennerahastohankesuunnitteluun. Julkaisun on toimittanut suunnittelija Merja Niemi opetusministeriöstä. Lisäksi kiitokset julkaisun rakentumisesta kuuluvat opetusministeriön hallinnonalan alueviranomaisille eli lääninhallituksille ja opetusministeriön koordinaattori Virve Kempille menestyksekkäästä yhteistyöstä sekä teknisestä toteutuksesta toimistosihteeri Tarja Pökkylälle opetusministeriöstä. Lämmin kiitos kuuluu myös hankkeiden toteuttajille, jotka ovat voineet vaikuttaa siihen, miten hanketta tässä julkaisussa esitellään. Helsingissä toukokuussa 1999 Juha Mäntyvaara Neuvotteleva virkamies

3 1. Johdanto Hyvien käytäntöjen kartoitus ESR-hankkeista aloitettiin keväällä Asia oli hyväksytty tavoite 3 ja 4 -ohjelmien seurantakomiteassa. Tavoitteena oli tunnistaa ja löytää alueilta hyviä käytäntöjä ESR-hankkeista. Hyvin onnistuneita projektikäytäntöjä etsittiin, jotta näiden ideoita voitaisiin soveltaa muissa projekteissa, levittää ja hyödyntää muidenkin alueiden kuin toteutusalueen hankkeissa samoin kuin valtakunnallisissa hankkeissa ja kansallisten politiikkojen kehittämistyössä sekä uuden rakennerahastokauden ohjelmia valmisteltaessa. Hyvien hankkeiden tuli olla työllisyysvaikutuksiltaan hyviä, innovatiivisia, kumppanuusperiaatteeseen nojautuvia sekä äskettäin päättyneitä tai sellaisessa toteutusvaiheessa olevia, että edellä mainittuja tekijöitä olisi mahdollista arvioida. Kartoitettavat hankkeet jaettiin neljään teemaan: 1) Yrittäjyyden, erityisesti mikroyrittäjyyden edistäminen 2) Työpaikkalähtöiset työvoiman ja työyhteisöjen kehittämishankkeet 3) Työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen 4) Osaamisen edistäminen Hyvien hankkeiden kartoitus päätettiin toteuttaa valtakunnallisena (kattaen tavoiteohjelmat ja yhteisöaloiteohjelmat) siten, että ensin toteutettiin hyvien hankkeiden kartoitus kokeiluna Pohjois- Karjalan ja Varsinais-Suomen TE-keskusten alueilla. Opetusministeriössä valittiin Pohjois- Karjalasta viisi ja Varsinais-Suomesta neljä hyvää hanketta. Pohjois-Karjalasta tuli hankekuvaukset seuraavista opetusministeriön rahoittamista hankkeista: Itä-Suomen muovimetallikeskus, Yrittäjyysyliopisto, Muotoilun osaamisen kehittäminen. Varsinais-Suomesta tuli hankekuvaukset seuraavista opetusministeriön rahoittamista hankkeista: Varsinais-Suomen KYKY-projekti, Täydennyskoulutusohjelma fysioterapia-alan naisyrittäjille, Saariston kulttuuri- ja tietoyhteiskuntahanke. Yhteisöaloiteohjelmista keskityttiin Adapt ja Employment -ohjelmiin, joista seuraavat opetusministeriön rahoittamat hankkeet valittiin: Turvavalvojaprojekti, Naiset ja teollisuuden ammatillinen koulutus, Tekstiili- ja vaatetusalan uusi verkostomainen koulutus. Joulukuussa 1998 hyvien hankkeiden kartoitus laajennettiin koko maahan. Asiasta tiedotettiin myös tavoite 3 ja 4 -ohjelmien seurantakomiteoiden kokouksessa. Opetusministeriö päätti menetellä hyvien käytäntöjen kartoittamiseksi omien hankkeidensa osalta siten, että opetusministeriö valitsi lääneittäin hyviä hankkeita. Lääninhallitusten sivistysosastot saivat tehtäväkseen laatia hankekuvaukset yhteistyössä hankkeiden toteuttajien kanssa. Etelä-Suomen läänistä seuraavat mallihankkeet tulivat valituiksi: Ø International Director PD II Ø Tietotekniikan käytön soveltaminen yritysten logistisessa kehittämisessä Ø Tietomies Ø P&K -sektorin www-pohjainen opetusmateriaalikirjasto Ø Yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmien tekeminen Ø KYKY-Häme Ø KYKY - Osaamisen kehittämiskonsultin koulutus Ø MediaStudio Ø Laaturengas Ø Ammattitaito-Suomen koulutusneuvonta ja koulutukseenohjaus

4 Länsi-Suomen läänistä valittiin mallihankkeiksi seuraavat hankkeet: Ø Esitys- ja informaatiotekniikan simulaatio jaettuna suunnittelu- ja oppimisympäristönä Ø Teko-projekti - teknologiaosaamisen koulutusvaihto Ø Kenkäalan osaamisen ja palvelun kehittäminen Ø Modernin tuotantotekniikan käyttöönotto eteläpohjalaisessa mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa Itä-Suomen läänistä valittiin seuraavat mallihankkeet: Ø Yritys-Internetix ja Koulu-Internetix Ø Kotimaisten marjojen ja marjaviinien flavonoidit Ø Maitotilayrittäjäkoulutus Oulun läänistä tulivat valituiksi seuraavat hankkeet: Ø ProTo: Project Tools for Learning Ø Opetuksen kehittäminen digitaalisessa signaalikäsittelyssä ja metsäteollisuuden mittaustekniikassa Lapin läänistä valittiin seuraavat kolme mallihanketta: Ø Design Park Ø POWERIA-osaaminen Ø Russian Competence Opetusministeriön hallinnonalan mallihankkeet jaoteltiin niiden sisällön osalta tässä julkaisussa viiteen ryhmään. Ryhmät rakennettiin siten, että ne edustavat teemoiltaan opetusministeriön rakennerahastotoiminnan painopistealoja. Ryhmät ovat seuraavat: Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen, Koulutuksen työelämäkytkentöjen edistäminen, Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen, Valmiuksien edistäminen tutkimuksessa ja teknologiassa sekä Koulutusohjelmien sekä oppimateriaalien ja -ympäristöjen kehittäminen. 2. Koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyksien kehittäminen Yrittäjyyden lisäämiseksi on tarpeen kehittää innovatiivisia yrittäjyyden malleja, joissa yrittäjyyskoulutus ja yrittäjyydelle myönteisen ilmapiirin edistäminen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa ovat keskeisiä painopisteitä. Tällaiset uudet yrittäjyyden mallit sisältävät mm. verkottumista, paikalliseen kulttuuriin perustuvaa yhteistyötä ja yrittäjyyttä. Koulutuksen ja yrittäjyyden yhtymäkohtana on usein yritysten tarpeisiin soveltuva koulutus informaatiopalvelujen kehittämisestä sekä tietoverkkojen hyödyntämisestä. Teknologisen kehityksen tuloksena yritysten investoinnit ja tuotanto kasvaa lisäten uusia työmahdollisuuksia. Tietoverkkojen hyödyntäminen on usein tärkeintä yritysten kansainvälistymisessä, mutta menestyksekkäälle yritykselle myös kansallinen sekä alue- ja paikallistasot ovat tärkeitä tasoja tietoyhteiskunnan toteuttamisessa. Kansainvälinen kilpailu, nopeasti muuttuvat teknologiat ja markkinat sekä voimakkaat sosiaaliset ja taloudelliset muutokset vaikuttavat yrittäjyyteen ja työelämään. Niinpä yrittäjyyden uusien mallien kehittämisessä painopisteitä ovat yritysten muutosprosesseja tukevat taidot, joista esimerkkeinä ovat

5 kyky jatkuvaan oppimiseen, innovatiivisuus, osaamisen monialainen kehittäminen ja verkostoituminen. Yrityksille suunnatussa koulutuksessa usein koulutusorganisaation vahva teoreettinen tieto tai tutkimuspohjainen osaaminen yhdistetään yritykselle sopivalla tavalla käytäntöön siten, että tuloksena syntyy yrityksiä palvelevaa osaamista. Yritykset eivät kuitenkaan ole prosessissa passiivisina vastaanottajina vaan vaikuttavat merkittävästi jo yrityskoulutuksen suunnitteluvaiheessa. Yritysten koulutuksesta saama osaaminen palvelee näin ollen vuorovaikutteisesti sekä koulutusorganisaatiota että yrityksiä ja elinkeinoelämää, koska asiantuntijoiden ajanmukaisin tietämys pystytään välittömästi hyödyntämään elinkeinoelämän puolella yritysten kehittymistarkoituksiin. Koulutusorganisaatiot voivat puolestaan hyödyntää yrittäjyyden toimintatapoja opetustyössään sekä rakentaa yrityssimulaatioita oppimisen monipuolistamiseksi. 2.1 Itä-Suomen muovi-metallikeskus (ISMM) Itä-Suomen muovi-metallikeskus rahoituksella on luotu Pohjois-Karjalaan muovi- ja metallialan osaamiskeskittymä kehittämällä alan koulutusta, kansainvälisiä yhteyksiä sekä toteuttamalla mittava investointiohjelma. Vuonna 1998 alkoi työvälinesuunnittelun ja - valmistuksen insinöörikoulutus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ensimmäisenä ja ainoana Suomessa. Teollisuus oli vahvasti mukana jo projektivaiheen suunnittelusta lähtien. Tällaiset olivat ISMM:n lähtökohdat sen pyrkiessä kehittämään Pohjois-Karjalan muovi- ja työvälineteollisuuden sekä Itä-Suomen muovi-metallikeskuksen verkoston perusedellytyksiä merkittäväksi keskittymäksi Suomessa. Hyvän hankkeen ISMM:stä tekee mm. se, että se voi harjoittaa mittavaa palvelutoimintaa yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa. Koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen käytössä on ylitetty normaali oppilaitoskulttuuri, jossa osataan vain laitteiden peruskäyttö. Näin kehitettiin uskottavuutta teollisuuden suuntaan ja käynnistettiin yrityksiin suuntautuva palvelutoiminta, jonka varaan keskuksen tulevaisuuden tekeminen perustuu. Palvelutoiminnan esimerkkinä on hankkeessa toteutettu muovituotteen ja työvälineen suunnittelun ja valmistuksen jatkolinja ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoina. Kohderyhmänä hankkeessa olivat muovi- ja työvälinealan yritykset, erityisesti leikkainalan, ruisku- ja painevalualan muotteja ja tuotteita tuottavat ja käyttävät, ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilöstö, tutkimus- ja kehittämiskeskukset Suomessa ja ulkomailla sekä muovi- ja työvälinealan järjestöt. Muovitekniikan opetuksen lähtökohtana oli se, että sitä kehitetään juuri yritysten tarpeista lähtien. Toimiessaan yhteistyössä yritysten kanssa ISMM:n tavoitteena on avustaa erityisesti pk-yrityksiä saamaan alan kehitystulokset käyttöönsä ja kehittämään näin niiden kilpailukykyä. Verkostossa toimivat yritykset pyrittiin saamaan läheisempään keskinäiseen yhteistyöhön, mikä johtaisi suurempien osakokonaisuuksien toimituksiin. Yritysten palvelu- ja koulutustarpeet kartoitettiin klinikkatoiminnan markkinatutkimuksessa. ISMM käynnisti ensimmäisenä ammattikorkeakoulun koordinoiman klinikan Suomessa, joka toimii muovi- ja työvälinevalmistuksen sekä -suunnittelun klinikkana. Kansainvälisissä tarkoituksissa Tiedepuiston innovaatiokeskusverkostoa Euroopassa (IRC) on hyödynnetty yrityskontaktien aikaansaamiseksi. Tästä tuloksena on laatuongelmiin keskittyvä pilottihanke englantilaisen yrityksen kanssa. Tuotekehitysprojektien toteuttaminen on myös ISMM:n toimintaa. Lisäksi keskus on markkinoinut pohjoiskarjalaisia alan yrityksiä Suomessa ja Ruotsissa, mikä on johtanut tarjouspyyntöihin alan teollisuuden piirissä Suomessa. Kehittämistoimenpiteinä hankkeessa on tehty mm. seuraavaa: Kiillotuksen multimedia-tuote kaupallistettiin saksalaisen kiillotuslaitteita myyvän yrityksen toimesta Euroopan markkinoille

6 vuonna Myös ruiskuvalutuotteen laadunhallinta-projektin viimeistely on tehty ISMM:n toimesta. Osana laadullista kehittämistä ISMM:lle on hankkeen aikana laadittu ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä. Kokonaiskustannukset: ESR-osio (Koulutushanke nimeltä Osaava Pohjois-Karjala) mk ja EAKR investointiosio mk. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin mk. Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, JOENSUU Fax: Puhelin: Hankkeen internetsivut: Muotoilun osaamisen kehittäminen (D ART) Pohjoiskarjalaisten yritysten ongelmana on kokonaisvaltaisen tuotesuunnittelun puute. Yritykset ovat pieniä, joten resurssit ovat rajalliset muotoilun käyttöön, tuotevalikoiman suurentamiseen ja markkinointiin. Muotoilun osaamisen kehittäminen -hanke toimi nimellä Muotoilun palvelukeskus D'ART Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun erillisyksikkönä. Keskeisenä tehtävänä oli elinkeinoelämän tukeminen ja muotoilutietoisuuden edistäminen sekä muotoilun ja muotoilijoiden käytön lisääminen. Hanke perustettiin erilliseksi toimintayksiköksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna 1994 aloitetun muotoilijakoulutuksen tueksi. Tehtäväksi määriteltiin käynnistää projekteja ja olla mukana verkostoissa, jotka kehittävät yhteistyömuotoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän välille. Tavoitteet asetettiin kaksisuuntaisesti: ensinnäkin opetusta ja oppimista hyödytetään siirtämällä yritysyhteistyöstä saatua kokemusta opetussuunnitelmiin ja toiseksi elinkeinoelämää hyödytetään osallistumalla tuotekehitysprojekteihin sekä työllisyyttä lisäävien, kilpailukykyisten tuotteiden ja mallistojen kehittämiseen. D'ART on toiminut vuodesta Pyrkimyksenä on ollut tuoda muotoilu osaksi yritysten ja yhteisöjen toimintastrategiaa sekä imagoa. Muotoilutietoisuutta ja muotoilun käyttöä on edistetty järjestämällä asiantuntijapalveluita, seminaareja ja koulutusta. D'ART on ollut mukana tuotekehitysverkostojen yhteistyössä ja näyttelyiden järjestämisessä. D ART on myös KaikellaMuotoa -projektin pääorganisoija. D ARTissa tehtiin tuotekehitykseen liittyvää monialaista tiimityötä tarve- ja asiakaslähtöisesti, sillä valmista mallia tähän ei ollut. Työtiimi ja toimintatapa rakennettiin mahdollistamaan kehittyvä prosessi, jossa yhdistettiin voimavaroja ja osaamista tavoiteltavaan lopputulokseen pääsemiseksi. Lisäksi hankkeessa luotiin uusia konsepteja toimintaympäristön kehittämiseksi ja toiminnan syventämiseksi. D ARTin toiminta voidaan jaotella kohderyhmien mukaan seuraavaan kuuteen kokonaisuuteen: yritys-, yksilö- ja yhteisölähtöiset tuotekehitysprojektit, verkostotuotantoprojektit sekä yhteistyötoiminta että tiedotustoiminta. D ARTin projekteissa toimi yrittäjiä, suunnittelun ja markkinoinnin asiantuntijoita, keksijöitä, taiteilijoita, käsityöläisiä, tutkijoita, opiskelijoita, opettajia sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muuta henkilöstöä. Opiskelijoiden osallistuminen projekteihin liittyi

7 työharjoitteluun, harjoitustöihin ja opinnäytetöihin sekä opintoihin kuuluviin projektitöihin. Esimerkiksi vuonna 1997 hankkeessa toimi 32 yritystä. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot D ART Fax: Puh: Sähköposti: Leena.Aaltonen@ncp.fi Hankkeen internetsivu: Design Park Design Park yrityspuistohanke on käynnistetty yliopiston ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen tehostamiseksi. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toteuttama hanke muodostuu kahdesta, vuosille ajoittuvasta toimintakokonaisuudesta: Design Park yrityspuiston toimintaympäristön luominen (opetusministeriön rahoittama osio) ja Design Park yrittäjyys-, laatu- ja tuotekehitys koulutushanke (työministeriön rahoittama osio ). Kokonaisuudet ovat itsenäisiä, mutta kytkeytyvät toiminnallisesti yhteen ja toimivat samojen tavoitteiden suuntaan. Toimintaympäristön luomisessa perustettavien yritysten tueksi kehitettiin neuvonta- ja tietopalveluympäristö järjestämällä teknologisella linkityksellä pääsy olemassa oleviin tietoverkkoihin, tiedekunnan teollisen muotoilun laboratorioon, medialaboratorioon sekä tekstiili- ja vaatetusalojen tuotekehityslaboratorioon. Design Park -yrittäjyys-, laatu ja tuotekehityskoulutushankkeessa kokeiltiin uudenlaista yrittäjyyttä edistävää toimintamallia. Yliopiston vahva, teoreettinen tieto ja tutkimuspohjainen osaaminen yhdistettiin käytäntöön siten, että tuloksena syntyi tuotannollisia ja suunnittelualan yrityksiä. Hanke palvelee näin ollen vuorovaikutteisesti sekä yliopistoa että yrittäjiä ja elinkeinoelämää, koska taiteiden tiedekunnan ajanmukaisin tietämys pystytään välittömästi hyödyntämään elinkeinoelämän puolella. Lisäksi yrityksiltä ja sidosryhmiltä saatu palaute voidaan nopeasti ottaa huomioon yliopiston perustutkimuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Hankkeen toimiva verkosto syntyi Rovaseudun yrityshautomon, alueen ammattikorkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän kesken. Hankkeen tavoitteena oli luoda yrityspuistoon noin uutta taideteollisen alan erikoistunutta yritystä. Hankkeessa toteutetulla koulutuksella uusia yrityksiä syntyi vuoden 1999 alkuun mennessä kuusi ja muilla tukipalveluilla seitsemän. Innovatiivista hankkeesta oli uudenlaisen yhteistyö- ja organisointimallin kokeileminen. Design Parkissa toimivat yritykset muodostavat yhteistyöverkoston, jossa toimien niillä on mahdollisuus synergiaedun optimaaliseen hyödyntämiseen. Esimerkkinä tästä synergiaedun hyödyntämisestä on se, että aloittavat yritykset voivat kytkeä yliopiston yrityselämäyhteydet omaan käyttöönsä. Lisäksi hankkeessa parannettiin yritysten kilpailukykyä yhdistämällä yliopiston perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen toimintoja. Tutkimustiedon tehokas soveltaminen yritysten toimintaan ei ole kaikilta osin kuitenkaan toteutunut asetettujen tavoitteiden mukaisesti johtuen mm. siitä, että yliopiston taiteiden tiedekunta on tiedekuntana suhteellisen uusi, johon ei vielä ole muodostunut tutkimusperinnettä. Joka tapauksessa aloittavien yritysten eloonjäämismahdollisuuksia on edistänyt yliopiston toimiva tukiympäristö laitteineen sekä neuvonta- ja tietopalveluineen. Alkaville yrityksille tarjottiin toimitila sekä saada käyttöön ajanmukaiset uuden teknologian mukaiset laitteet.

8 Hankkeen sisältämän koulutuksen painopisteenä oli yrittäjyyden edistäminen, tuotekehityksen tehostaminen, yrityksen markkinointiviestinnän ja yrityksen imagon kehittäminen. Koulutuksen yhteydessä toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yliopiston ja yritysten vuorovaikutuksen muotoja ja vaikuttavuutta ja luoda selkeä käytäntö vuorovaikutuksen tehostamiseksi. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, ROVANIEMI Fax: Puh: tai Modernin tuotantotekniikan käyttöönotto eteläpohjalaisessa mekaanisessa puunjalostuksessa Miten luoda mekaanisen puutekniikan pk-yrityksille mahdollisuus kehittää tuotantotekniikkaansa perinteisestä puuseppäajattelusta kohti joustavaa ja virtautettua tuotantoa? Tämän kehittämishaasteen SeiTek, Seinäjoen ammattikorkeakoulun teknologiaja yrityspalvelukeskus otti hankkeessa vastaan. SeiTekin toiminta-ajatuksena on tukea alueen pk-yritystoiminnan kehittymistä ja uusien yritysten syntymistä pohjautuen teknilliseen ja kaupalliseen osaamiseen sekä ajanmukaisiin ohjelmisto- ja laiteresursseihin. Yksi SeiTekin erityisosaamisalue on puutekniikan tuotantoteknologia. Niinpä hankkeessa SeiTekin tavoitteena olikin muodostaa puutekniikan laboratoriosta koneineen ja ohjelmistoineen kehittämisympäristö, joka toimii joustavasti yritysten yhteistyökumppanina. Hankkeen toteutus jakautui kahteen kokonaisuuteen sisältäen mm. oman osaamisen kehittämisen ja palveluiden tuotteistamisen siten, että yritystoimeksiannoissa ei harjoiteltu yritysten kustannuksella. Hankkeen aikana arvioitiin toteutettavan kymmenen yritysten kehittämishanketta, mutta toteutunut luku oli kuitenkin lähes kaksinkertainen. Toteutuneet hankkeet olivat työmäärällisesti pienempiä kuin oli arvioitu, sillä monet yritykset eivät olleet aiemmin tehneet yhteistyötä oppilaitoksen kanssa, niinpä ensimmäisessä hankkeessa lähdettiin varovaisesti liikkeelle. Monen yrityksen kanssa yhteistyö on hankkeen päätyttyä jatkunut. Hanke lisäsi merkittävästi SeiTekin tunnettavuutta ja nosti organisaation imagoa. SeiTekillä oli keskeinen rooli mm. Etelä-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta valmistellun mekaanisen puutekniikan kehittämisohjelman laatimisessa. Kehittämisohjelman kärkihanke oli puualan verkostoitunut alueellinen osaamiskeskus WINCENT, jota hallinnoi Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Makes ja jonka tärkeimmät solmupisteet muodostavat alueen puualan oppilaitokset. Hanke on myös innostanut noin kahtakymmentä eteläpohjalaista puualan pk-yritystä käyttämään ulkopuolista palvelua tuotteidensa ja tuotantonsa kehittämisessä. Tätä on edistänyt systemaattisesti tehty markkinointityö "jalkautumalla" yrityksiin ja projektin toimintamalli, joka on mahdollistanut palvelujen tarjoamisen yrityksille kohtuuhinnalla sekä hoitanut asiat yrityksen kannalta mahdollisimman vähällä byrokratialla. Toimintamallissa oppilaitos voi parhaimmillaan toimia osana yrityksen kehitysosastoa. Samaa toimintamallia on sittemmin alettu käyttää muissakin SeiTekin projekteissa ja suunnitteilla olevassa puu- ja huonekalualan teknologiaklinikka -

9 hankkeessa. Hankkeen aikana on verkotuttu useisiin kymmeniin mekaanisen puutekniikan yrityksiin. Hankkeessa on työskennellyt lähes päätoimisesti projekti-insinööri sekä useita projekti-insinöörejä ja opetushenkilöstöä asiantuntijoina. Hankkeessa on toiminut myös useita insinööriopiskelijoita harjoittelijoina. Hankkeen henkilöstö on myös toiminut ja toimii edelleen sivutoimisina tuntiopettajina tekniikan alan yksikössä, mikä menettely on yksi käyttökelpoinen malli siirtää kehitettyä osaamista eteenpäin tuleville insinööreille. Tuloksena hankkeesta on lisäksi kaksi hankkeen aihepiirin liittyvää tekeillä olevaa päättötyötä. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: SeiTek, Törnäväntie 26, SEINÄJOKI Fax: Puh: / Hankkeen internetsivu: Teko-projekti; teknologiaosaamisen koulutusvaihtoehto Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen toteuttamassa hankkeessa lähtökohtana oli korkeakoulun tiivis yhteistyö alueen pienyrityksen kanssa. Tarkoituksena oli kehittää alueen yritysten ja Rauman opettajankoulutuslaitoksen välistä koulutus- ja asiantuntijavaihtoa sekä rakentaa opettajankoulutuksen ja yrityselämän yhteistyön pilottihankkeita. Alueen yritysten ja Rauman opettajakoulutuslaitoksen välinen koulutus- ja asiantuntijavaihto kattoi mm. opiskelijoiden perehtymisen alueen yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tavoitteena oli tällöin kehittää pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia koulutusohjelmia ja menetelmiä. Lisäksi lähtökohtana pidettiin sitä, että kehitettiin alueen yritysten teknologiaosaamista ja työnkehittämistä. Tämä sisälsi mm. yritysten uuteen teknologiaan ja teknologian siirtoon liittyvien koulutusjärjestelmien ja menetelmien kehittämistä. Opiskelijat tekivät esimerkiksi yrityksistä ja yritysten erilaisiin kehittymistarpeisiin projektitöitä, selvityksiä tai uudenlaisia teknologiasovelluksia sekä prototyyppejä. Työelämään perehdyttäminen hoidettiin hankkeessa mm. siten, että teknisen työn aineenopettajiksi valmistuvia ja valmistuneita opiskelijoita sijoitettiin harjoittelujaksolle yrityksiin. Harjoitteluun valmentavaan jaksoon sisällytettiin yritysten asiantuntijoiden luentoja. Näin yrityksien, elinkeinoelämän ja koulutuksen alueet voitiin niveltää paremmin yhteen. Yrityksiä koulutettiin hankkeessa hyödyntämään ja ottamaan käyttöön uutta teknologiaa ja tuotantomenetelmiä. Hankkeessa tarkoituksena oli lisäksi teknologia- ja osaamiskeskuksien luominen, tiedotuskanavien parantaminen sekä verkostopalvelujen kehittäminen. Tärkeä osa teknologiaopetuksen kehittämistä oli myös uusien koulutusmateriaalien kehittäminen ja tuottaminen teknologiaosaamiseen. Hankkeen alkuvaiheen aikana Rauman opettajankoulutuslaitos aloitti teknologiaosaamisen koulutusvaihdon, Tekoprojektin, yhdessä Mikrolli Oy:n ja Kouluelektroniikka Oy:n kanssa. Toimintaa laajennettiin myöhemmin kattamaan lisää alueen pk-yrityksiä. Hankkeen ohjausryhmään

10 jokaisella yrityksellä oli mahdollisuus nimetä jäsenensä. Yritysten valinnan ja kytkemisen hankkeeseen jälkeen hankkeessa perehdyttiin alueen yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja aloitettiin yritysten tarpeisiin soveltuvia koulutusohjelmia ja menetelmiä. Seuraavana vaiheena oli aloittaa työelämään perehdyttämisjaksot. Yritysten asiantuntijoiden luennot opiskelijoille pidettiin ennen opiskelijoiden sijoittumista yrityksiin harjoittelujaksoille. Olennainen osa hankkeen sisältöä oli myös toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos, Seminaarinkatu 1, RAUMA Fax: Puh: vaihde / / Kenkäalan osaamisen ja palvelun kehittäminen Kenkäala on varsin työvoimavaltainen, sillä mm. kenkäparin valmistamiseen kuuluu noin 150 eri työvaihetta. Kenkäala on työvoimaltaan lisäksi hyvin naisvaltaista, naisten osuus alan henkilöstöstä on jopa noin 70 prosenttia. Alan palkkakulut ovat noin 35 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Kankaanpään ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Opekon toteuttamassa hankkeessa tavoitteena oli luoda edellytykset nykyisten jalkinealan työpaikkojen säilymiseen, työpaikkojen lisäämiseen, uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseen alihankintapalveluja ja muita alan palveluita kehittämällä. Tavoitteena oli myös jalkinealan yritysten kehittäminen paremmin soveltamaan uutta teknologiaa sekä verkoston luominen yhteisten palveluiden hyödyntämiseksi. Hankkeen kohderyhmänä oli Satakunnassa kenkäalalla toimivat keskeiset tahot, erityisesti pk-yritykset ja niiden johto sekä henkilöstö. Välillisenä kohderyhmänä olivat alan oppilaitokset. Mikä teki hankkeesta hyvän on mm. se, että hanketta toteuttava oppilaitos lähti toimimaan osaamiskeskuksena oman erityiskoulutusalansa mukaisesti. Hanke tuki näin ollen oppilaitoksen omaa koulutustoimintaa ja auttoi säilyttämään pienen koulutusalan erikoisosaamisen. Hankkeessa keskeisiä toimenpiteitä olivat mm. koulutuksen päivittäminen, päällekkäisyyksien poistaminen sekä yhteistyö ja markkinointiin liittyvien hankkeiden kehittäminen yrityksille. Lähtökohtana oli myös puuttuvan huolto-, korjaus- ja kunnossapitopalvelun luominen sekä varaosaja laiterekisterin kehittäminen alalle. Alalle piti tuottaa ja organisoida myös testaus- ja materiaalikehityspalveluita. Esimerkiksi testauksen osalta oli tärkeää tiivistää yhteistyötä kansainvälisiin alan organisaatioihin (esim. testauslaitos Satra). Kustannusten säästämiseksi alalla täytyi painottaa myös standardoinnin lisäämistä. Lisäksi tehokkaampi materiaalikäytön suunnittelu jätteen määrän vähentäminen tähtäsivät kustannussäästöihin. Mitä tulee kansainvälistymiseen niin teollisuusautomaation edistämistä pidettiin keskeisenä nimenomaisesti ulkomaisen alihankintatarpeen pienentämiseksi. Hankkeessa kehitettiin myös sähköistä palveluverkkoa, jonka avulla siirrettiin yritysten välistä sekä alan tietoa kaikille hankkeessa toimiville yrityksille. Lähitulevaisuudessa tietoverkolla tullaan palvelemaan yritysten asiakkaita kaikessa kauppaan liittyvässä toiminnassa. Hankkeessa palvelutoiminnan käynnistäminen kattoi huolto-, korjaamo-, ja kunnossapitopalvelut, varaosa- ja laitetoimittajarekisterin, materiaali- ja standardisointikehityksen aloittamisen sekä alihankintatarpeiden kartoituksen. Alan opetusyhteistyö ja opintojaksojen valmistaminen,

11 oppimateriaalin hankinta ja valmistaminen olivat tärkeä osa hanketta. Hanke kattoi myös sähköisen palveluverkon kehittämisen tarjoten sopivat laite- ja ohjelmaympäristöt sekä kehittämällä cad-suunnittelu, leikkuu- ja ompelu-automaatio. Alihankintapalveluiden koulutus ja tarjonta sekä materiaalikehitys ja testaustoiminta olivat keskeisiä, kuten myös koulutus- ja kehittämistoiminnan laajentaminen ohjausryhmän ideoiden pohjalta, verkostoyhteistyön vakinaistaminen ja sen viimeistely toimintakuntoon sekä toimintaedellytysten luominen toiminnalle hankkeen päätyttyä. Hankkeelle luotiin laatupalautejärjestelmä, jossa kunkin erillisen osaprojektin lopussa kartoitettiin osallistujien palaute. Tärkeää hankkeen päätyttyä oli tarjota palveluja myös muille kuin hankkeeseen osallistuneille yrityksille. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Kankaanpään ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, KAKK, Asemakatu 7, KANKAANPÄÄ Fax: , Puh: Turvavalvojaprojekti Turvavalvojakoulutus on uusi väylä vammaisille ja vajaakuntoisille kouluttautua työelämään sekä saada vakituinen ammatti arvostetulta ja kehittyvältä alalta. Yksilöllisesti räätälöidyssä 15 opintoviikon koulutuksessa opiskelija pätevöityy turvavalvonta-alan ammattilaiseksi. Hanke lähti liikkeelle yritysmaailman aloitteesta ja yritysten omilla ehdoilla: ensisijaisena tarkoituksena oli saada pätevää henkilökuntaa ja toisena halu palkata vammaisia ja vajaakuntoisia kyseisiin tehtäviin ja sitä kautta integroida ja sitouttaa heidät yhteiskuntaan. Employment/Horizon yhteisöaloiteohjelman hankkeessa yhdistettiin työnantajien tarpeita ja työtä tarvitsevien vammaisten tarpeita siten, että syntyi uusia työpaikkoja. Keskeistä tässä yhteensovittamisessa oli uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, joiden avulla voitiin ylittää liikuntavamman mukanaan tuomia rajoitteita. Hankkeen kiinnostavuutta lisäsi vielä se, että kyseessä oli samalla ammattiala, jonka työvoiman kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Hankkeen perusajatuksena oli kouluttaa liikuntavammaisista henkilöistä turvavalvojia tavaratalojen ja turvavalvontaa harjoittavien yritysten tarpeisiin. Turvavalvoja on työntekijä, jolla on valvomosta käsin yleiskuva koko liikehuoneistosta, teollisuuslaitoksesta tai muusta vastaavasta tilasta. Turvavalvoja tarkkailee sähköisen tekniikan, etenekin valvontakameroiden avulla esimerkiksi tavaratalon tapahtumia. Hänen tehtävänään on osaltaan vastata yrityksen turvallisuudesta ja palvelun joustavuudesta mm. seuraamalla asiakas- ja tavaravirtoja, huolehtimalla asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta sekä estämällä myymälävarkauksia yhteistyössä myymälävartijoiden ja vahtimestareiden kanssa. Hankkeen lähtökohtana oli kehittää turvavalvojan ammatti liikuntavammaiselle soveltuvana työalaksi, jolla alalla on kasvavat työmarkkinat. Tavoitteena oli myös kehittää kyseiseen ammattiin valmistava, vammaisten lähtökohdista suunniteltu oppisopimusohjelma. Kouluttavina ja työllistävinä yrityksinä olivat tavaratalot ja turvavalvonta-alan yritykset. Hankkeen aikana oppisopimuskoulutuksen suoritti yhteensä 30 henkilöä.

12 Hanke osallistuu myös työministeriön erikseen rahoittamaan yritysten sosiaalista tietoisuutta ja yhteiskunnallista vastuuta käsittelevän teemakokonaisuuden kehittämiseen sekä TEKESin tukemaan monivalvomoprojektiin, jonka tavoitteena on suunnitella, valmistaa ja testata Monivalvomo-niminen koulutus- ja työympäristö liikuntarajoitteisille henkilöille. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Jyväskylän yliopisto täydennyskoulutuskeskus. PL 35, JYVÄSKYLÄ Fax: Puh: tai Sähköposti: ikonen@cone.jyu.fi Hankkeen internetsivu: 3. Koulutuksen työelämäkytkentöjen edistäminen Muutokset työelämässä ovat asettaneet uusia vaatimuksia koulutustason nostamiseen. Näihin vaatimuksiin koulutusjärjestelmän on kyettävä vastaamaan joustavasti ja työelämän muutoksia tukien. Työelämän nopeat muutokset edellyttävät muutoinkin suurempaa koulutusjärjestelmän joustavuutta ja huomion kiinnittämistä elinikäisen oppimisen periaatteen käytännön toteuttamiseen. Tässä muuttuvassa tilanteessa koulutusjärjestelmän pitää uudistua, jotta koulutuksen työelämävastaavuutta voidaan lisätä. Lisäksi tarvitaan koulutuksesta työelämään siirtymisen toimenpiteiden kehittämistä ja tehostamista sekä erityistoimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutuksen työelämäkytkentöjä voidaan edistää mm. kehittämällä menetelmiä opiskelun ongelmien tunnistamiseksi, uudistamalla ohjaus- ja työpajatoimenpiteitä sekä kehittämällä uusia toimia, joilla tuetaan opintojen loppuun saattamista. Koulutuksen sisältöjen pitää kehittyä vastaamaan yhä enemmän työelämän vaatimuksia etenkin ammatillisessa koulutuksessa. Näin ollen pyrkimyksenä on myös lisätä työelämän luottamusta koulutuksessa saatuun ammatilliseen osaamiseen. Tämä edellyttää yhteistyötä koulutuksen ja elinkeino- ja muun työelämän yhteistyön osalta. Lisäksi tarvitaan koulutuksen laadun vaikuttavuuden varmistamista. Koulutuksen ja työelämän yhteyksien kehittämisessä tärkeää on myös työpaikalla tapahtuvan koulutuksen laajentaminen toteuttamalla osan koulutuksesta työssäoppimisena tai työharjoitteluna työpaikalla sekä edistämällä oppisopimuskoulutuksen laajentamista. 3.1 Yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmien tekeminen; "KYKY-Häme" Miten selvittää pienten ja keskisuurten yhteistyöyritysten keskeisiä muutospaineita ja etsiä keinoja muutoksiin vastaamiseksi? Miten rakentaa tiivis yhteistyö alueen pk-yritysten kanssa, mikä auttaa jatkossa ammattikorkeakoulua ja alueen kauppaoppilaitoksia uudistamaan perus- ja täydennyskoulutustarjontaansa elinkeinoelämän tarpeita palvelevaksi. Miten oppia

13 ja kehittää yrityskonsultoinnin menetelmiä ja käytäntöjä. Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia käynnistämällä KYKY-Häme-hanke. Hanke edisti monipuolisesti erilaisia yhteistyömuotoja. Näistä esimerkkejä ovat yrityksissä käynnistetyt opiskelijaprojektit, yrityskohtaisesti räätälöidyn koulutuksen aloittaminen, yritysten auttaminen verkostoitumaan ja edistämään vientiä sekä jatkuva opettajayritys yhteistyön edistäminen. Projektiin osallistuneista opettajista ja muista asiantuntijoista muodostui ammattikorkeakouluun vähitellen "seniorirengas", jolla on monipuolista kokemusta yritysyhteistyöstä. Tämä rengas on keskeinen voimavara ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön jatkuvalle kehittymiselle. Hanke jakaantui neljään vaiheeseen, joista esimerkiksi "kehittämissuunnittelu pk-yrityksille" sisälsi ennakointiprojektin, johon kuuluu yritysjohdon valmennus sekä oppimistarveanalyysit ja ratkaisumallit. Siihen kuului myös työorganisaatioiden kehittäminen, koskien inhimillisten voimavarojen ja yrityskohtaisten henkilöstön kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnittelussa opettajien valmennus oli keskeistä. Tämä toteutettiin mm. kehittämällä uusia opetus-, oppimis- ja evaluointimenetelmiä. Yritysten henkilöstön koulutuksessa henkilöstön työtaitojen kehittäminen oli keskeistä. Yritysjohdolle tarkoitetuissa seminaareissa yritysjohtoa on valmennettu ymmärtämään yrityksen visioinnin ja strategioinnin tärkeys yritystoiminnan kehittämisessä sekä henkilöstön kehittämissuunnittelun merkitys. Henkilöstön kehittämisen osalta on korostettu sitä, että kehittämisen pohjana täytyy olla selkeät suunnitelmat yrityksen kokonaiskehittämisestä. Jokainen hankkeeseen lähtevä yritys sai yhden tai kaksi "omaa opettajaa", jotka konsultin tukemana tekivät yrityskohtaista työtä. Yritys-opettaja -kohtainen ryhmäytyminen toteutettiin yritysseminaarissa. Seminaarin lisäksi tehtiin yrityskäynti yrityksen nykytilan ja muutosten kartoittamiseksi. Yrityskäynnin tuloksena opettaja ja konsultti tekivät kirjallisen muutosvoimaanalyysin ja kartoittivat alustavasti muutoksista aiheutuvia osaamistarpeita. Tämä prosessi jatkui siten, että laadittiin yrityskohtainen henkilöstön kehittämissuunnitelma. Suunnitelman laatimisessa ensimmäisen yrityskäynnin tietoja syvennettiin toisella yrityskäynnillä keskittyen erityisesti henkilöstön kehittämiseen. Opettaja ja konsultti työstivät yhdessä yrityskäynneillä saatuja tuloksia ja laativat kolmatta yrityskäyntiä varten henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ehdotukset henkilöstön kouluttamiseksi. Yritysten muutosten ennakointia ja kehittämissuunnittelua tuki "Kyky-Häme" hankekokonaisuuteen kuulunut alaprojekti; alueellinen osaamisen kehittäminen, jossa opettajat kehittivät erilaisin koulutustoimin omaa konsulttiosaamistaan. Tämän lisäksi yrityksiin suunnattu työ jatkui omana projektinaan, yritysten räätälöitynä koulutuksena. Hankkeeseen osallistui yhteensä 44 yritystä. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Hämeen ammattikorkeakoulu, Wetterhoffinkatu 2, HÄMEENLINNA Fax: Puh: tai Hankkeen internetsivu:

14 3.2 Varsinais-Suomen KYKY-projekti KYKY-hankkeen merkittävänä tuloksena oli oppilaitosten välisen yhteistyön sekä työelämäyhteyksien kehittyminen. Hanke kavensi oppilaitosten ja työelämän välistä rajaa niin, että yhteistyö oli molemmille osapuolille hyödyllistä. Samalla kun työelämä hyötyi kehityshankkeista, niin myös oppilaitos sai käytännönläheistä sisältöä opetustyöhön ja oppilaat todelliseen elinkeinoelämään liittyviä tehtäviä. Opetussuunnitelmissa vuorovaikutus yritysten kanssa muuttui jokapäiväiseksi toiminnaksi, niinpä oppilaitos kykeneekin yhä paremmin tarjoamaan sellaista koulutusta, joka vastaa elinkeinoelämän tarpeita myös tulevaisuudessa. Turun ammattikorkeakoulun kannalta hanke oli merkittävä myös siinä mielessä, että se lähensi Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen va. ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä. Turun ammattikorkeakoulun toteuttama Varsinais-Suomen KYKY-projekti oli selkeästi kumppanuuteen perustuva hanke. Ammattikorkeakoulun kumppaneina olivat luonnollisesti yhteistyöoppilaitokset, joita oli yhteensä kahdeksan. Projektissa mukana olleet 26 yritystä olivat luonnollisesti myös kumppaneita hankkeen toteuttajaorganisaatiolle ja hankkeessa mukana oleville oppilaitoksille. Kumppanuus oli aitoa myös siinä mielessä, ettei hankkeen mikään osapuoli olisi kyennyt yksinään ongelmanratkaisuun, vaan siihen tarvittiin eri osapuolten asiantuntemusta. Varsinais-Suomen KYKY-projektin tavoitteena oli lisätä alueen oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä sekä kehittää oppilaitosten ja yritysten väliseen toimintaan uusia menetelmiä, joilla työelämä saatiin kiinteämmin mukaan oppimis- ja opetusprosesseihin. Samalla tavoitteena oli se, että oppilaitosten valmennettavat opettajat kykenisivät toimimaan yritysten kenttätyössä kehityskonsultteina. Lisäksi projektin tarkoituksena oli se, että oppilaitokset vahvistaisivat rooliaan alueellisina osaamis- ja kehittämiskeskuksina, jotka tuottaisivat alueen yrityksille koulutusta. Hanke alkoi syksyllä 1996 opettajille suunnatulla kehittämiskoulutuksella. Tavoitteena oli kouluttaa oppilaitosten opettajista työelämän konsultointitehtäviin kykeneviä asiantuntijoita, jotka pystyvät toimimaan asiakasyritysten erilaisissa kehittämishankkeissa. Koulutuksessa käsiteltiin mm. yrityksen ja liiketoimintaympäristön analysointitaitoja, strategisen suunnittelun ja kehittämistyön välineitä sekä laatuajatteluun ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä teemoja. Koulutuksen jälkeen opettajat hankkivat itselleen oman kohdeyrityksen tai yhteisön, joissa valittua ongelma-aluetta alettiin kehittää. Itse kehittämishankkeet olivat hyvin erilaisia, suuria tai pieniä projekteja. Kehittämishankkeiden onnistumista ohjasivat ja valvoivat kokeneet liikkeenjohdon konsultit. Opettajien kokemukset koko hankkeesta olivat pääosin myönteisiä. Yritysten kehittämisprojektien loputtua pidettiin jokaisessa oppilaitoksessa kehittämiskeskusteluja hankkeeseen osallistuvien opettajien ja oppilaitosten johdon kesken. Kehittämistyön tarkoituksena on konkretisoida ja luoda uusia näköaloja oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Lopullisena pyrkimyksenä oli oppilaitosten erityisosaamisalueiden tunnistaminen, palvelutuotteiden tuotteistaminen sekä erityisosaamisen ja palvelutuotteiden kehittäminen. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Turun ammattikorkeakoulu, TURKU Fax: Puh: (täydennyskoulutus- ja palvelujohtaja Martti Telkki)

15 3.3 Naiset ja teollisuuden ammatillinen koulutus Miten saada tytöt laajentamaan kiinnostustaan teknisiin ammatteihin? Miten ammatillisen koulutuksen käytäntöjä voitaisiin kehittää naisten näkökulmasta? Miten vahvistettaisiin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien naisten työpaikkakontakteja ja sitä kautta tuettaisiin heidän sijoittumistansa teollisuuden ammatteihin? Tässä Employment/Now ohjelmaan kuuluvan hankkeen keskeisimmät lähtökohdat. Ammatillinen koulutus ja työmarkkinat ovat Suomessa edelleen hyvin vahvasti segregoituneet. Segregaation purkaminen on tärkeää sekä työmarkkinoiden suuremman jouston että naisten työllistymismahdollisuuksien kannalta. Naisten työttömyys on jo saavuttanut miesten työttömyyden tason, vaikka se Suomessa pitkään oli alhaisemmalla tasolla kuin miesten työttömyys. Korkean teknologian alat ovat kasvualoja, joille naistenkin tulisi yhä enemmän hakeutua. Tyttöjen ammatinvalintanäkökulman laajentaminen, tyttöjen kiinnostuksen herättäminen myös teknisiä ja teollisuuden aloja kohtaan ja erityiskoulutus tytöille, jotta he pystyisivät kuromaan umpeen poikien etumatkan esimerkiksi tietotekniikassa, ovat kaikki tarpeen. Hankkeessa kehitettyjä työelämään tutustuttamismalleja voidaan ja tulee ottaa laajempaan käyttöön. Työelämään tutustuttamisen tarkoituksena on antaa nuorille ammatinvalintaratkaisujen pohjaksi lisätietoa työskentelystä eri aloilla ja ammateissa. Jos tutustumiskohteiden valintaa ei ohjata, valinnat jakautuvat hyvin perinteisesti ja usein varsin puutteellisen työelämätuntemuksen perusteella. Tutustumisjaksojen sisältöjen kehittäminen on myös erittäin tärkeää, jotta jakso ei jäisi vain työpaikalla oleiluksi ja rutiinitöiden tekemiseksi, vaan antaisi kokonaiskuvaa alasta ja ammateista. Niinpä kummitoiminnasta kokonaisuudessaan saadut kokemukset ovat olleet erittäin rohkaisevia. Sukupuolen mukaiseen eriytymiseen voidaan vaikuttaa positiivisten roolimallien avulla. Kummit ovat tästä hyvä esimerkki. Kummit ovat myös olleet hyvin innostuneita tehtävästään. Hankkeeseen osallistui 23 peruskoulua, seitsemän ammatillista oppilaitosta, neljä lukiota ja 16 yritystä kahdeksalla paikkakunnalla. Hankkeessa kehitettiin peruskoulujen työelämään tutustuttamisjaksoja niin, että tytöt tutustuivat ohjatusti teknisiin ja teollisuuden aloihin ja näiden alojen ammatilliseen koulutukseen. Peruskoulujen opinto-ohjaajien käyttöön laadittiin TETtoiminnan kehittämiskansio. Yrityksissä kehitettiin kummitoimintaa. Pääosa kummeista on naisia. Heitä on koulutettu tehtäväänsä ja he ovat toimineet työelämään tutustuttamisjaksojen vetäjinä ja käyneet kertomassa omasta ammatistaan kouluissa ja vanhempainilloissa. Hankkeessa laadittiin kansio myös kummitoimintaa varten. Peruskoulussa opiskeleville tytöille järjestettiin Tytöt ja tekniikka valinnaisainekursseja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kansainvälisenä yhteistyönä toteutettiin Insight into engineering -kurssi suomalaisille ja englantilaisille tytöille. Hankkeessa tuotettiin nuorille suunnattu video, jolla pyrittiin muuttamaan sukupuolen mukaista segregaatiota; myös yrityksille tehtiin video kummitoiminnasta. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet kiinteästi mukana projektin toteutuksessa oppilaitosten ja yritysten lisäksi. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Taloudellinen tiedotustoimisto, Pohjois-Esplanadi 35, HELSINKI Fax: Puh: Hankkeen internetsivu:

16 3.4 Täydennyskoulutusohjelma fysioterapia-alan naisyrittäjille Fysioterapia-alan naisyrittäjille suunnatun täydennyskoulutusohjelman tavoitteena oli ennakoivassa mielessä tukea pienen fysikaalisen hoitolaitoksen omistavia naisyrittäjiä kehittämään omaa osaamistaan vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin ja lisäämään yritystensä kilpailukykyä ja tuottavuutta. Näin turvataan sekä oma jaksaminen ja työllisyys että myös yrityksen toiminta ja tätä kautta muidenkin työllistyminen. Idea koulutuksen järjestämisestä tuli Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry:ltä, joiden mielestä alalla kohonneet kustannukset ja yrittäjien alhainen hintapolitiikka on pakottanut yrittäjät tekemään yhä enemmän työtä. Kun alalla 80% yrittäjistä on jo pitkään työskennelleitä keskiikää lähestyviä tai keski-ikäisiä naisia, on työtaakan kasvu käynyt monelle raskaaksi. Aikaa ei ole jäänyt itse yritystoiminnan tai itsensä kehittämiseen. Hanke valittiin hyväksi käytännöksi, koska siinä on rajattu kohderyhmä hyvin tarkasti ja paneuduttu juuri heille tärkeisiin ongelmiin. Kohderyhmäksi on valittu fysioterapia-alalla yrittäjinä työskentelevät naiset, koska alalla työskentelevät miehet ovat useimmiten nuoria ja heille on jo oman koulutuksen kautta tutumpaa mm. yrittämiseen liittyvät asiat. Hankkeessa oli hyvää myös se, että siinä yhdistettiin sekä jaksamiseen ja henkilökohtaiseen kasvamiseen liittyvä koulutus että myös yrityksen toimintaan ja kehittämiseen liittyvä koulutus. Hanketta hallinnoi ja toteuttaa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus yhteistyössä Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry:n kanssa. Koulutusohjelmassa opiskeli yhteensä 40 naisyrittäjää. Koulutukseen osallistuneet olivat kaikki yli 35-vuotiaita ja toimineet yrittäjinä vähintään yhdeksän vuotta. Koulutuksessa käsiteltiin mm. yrittäjyyttä ja yrityksen toiminnan tehostamista. Kolmantena osuutena koulutuksessa oli henkilökohtaisen yritystoiminnan kehittäminen. Tämä toteutettiin luomalla jokaiselle osallistujalle liiketoimintasuunnitelma (business plan), joka toimi lähtökohtana yritystoiminnan kehittämisessä. Samalla henkilökohtaisen SWOT-analyysin avulla laadittiin jokaiselle osallistujalle opiskelu- ja kehittämissuunnitelma. Yrityksen kehittämisen onnistumista tuettiin yrityskohtaisilla konsultoinneilla. Hankkeen tuloksena voidaan todeta, että kaikkiin yrityksiin tehtiin oma liiketoimintasuunnitelma. Samalla kaikille kurssilaisille tehtiin henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Hankkeessa toimivat naisyrittäjät verkottuivat ja tekivät sitä kautta esimerkiksi yhteisiä tuotteita. Koulutuksen myötä kehitettiin myös uusia yritysmuotoja ja tuotekonsepteja. Tuloksena on myös se, että yrittäjät uskalsivat koulutuksen myötä nostaa myös hinnoitteluaan, mikä paransi monen yrityksen tulosta ja kannattavuutta. Hankkeella oli tärkeä työllistävä vaikutus. Mukana olleisiin 38 yritykseen syntyi koulutuksen aikana yli 70 uutta työpaikkaa, mikä merkitsi noin 50 % lisäystä lähtötilanteeseen verrattuna. Innovatiivista hankkeessa oli uudenlaisten liiketoimintamallien ja laskentatoimen analyysimallien luominen mikroyrityksiin. Uusien tuotekonseptien kehittely jatkuu yrityksissä, mielenkiintoisia palveluyrityksiä on syntymässä ja työpaikkojen määrä on edelleen lisääntymässä. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Lemminkäisenkatu B, TURKU Fax: Puh:

17 3.5 Ammattitaito-Suomen koulutusneuvonta ja koulutukseenohjaus Hanke on osa Ammattitaito-Suomi -hanketta. Molempien hankkeiden kohderyhmänä oli suomalaisten eri alojen yritysten ja niiden alihankkijoiden työntekijät. Hanke toteutettiin sähkö- ja telealan, kone- ja metallialan, puualan, graafisen alan sekä hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan yrityksissä. Hankkeessa kokeillun mallin avulla voidaan yritysten henkilöstön ammattitaitoa parantaa nykyistä tutkintojärjestelmää hyödyntäen sekä kannustaa henkilöstöä jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen. Tutkintojärjestelmän tunnettavuutta voidaan myös parantaa mallin avulla. Keskeistä hankkeessa oli myös se, että yhteistyöllä parannetaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä sekä kehitetään tutkintojärjestelmiä. Opetushallituksen toteuttamassa hankkeessa toiminnan lähtökohtana on se, että yritykset nimesivät toimintaa varten yrityskohtaiset vastuuhenkilöt. Vastaavasti yrityskohtaista neuvonnan ja ohjauksen suunnittelua ja toteutusta tukivat alakohtaiset asiantuntijat. Asiantuntijoiden työpanos ostettiin 13 eri oppilaitokselta, jotka edustavat eri aloja ja sijaitsevat eri puolilla Suomea. Hankkeeseen osallistuvassa yrityksessä valittiin ne osastot, työryhmät ja henkilöt, jotka osallistuvat koulutukseen. Toimintatapaan kuului yksilöllisyys ja yhteistyö, jolla luotiin pohjaa yrityskohtaisten tavoitteiden asettelulle ja toimintamallien suunnittelulle. Yrityksissä sovitettiin yhteen yritysten omat ja työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Henkilökohtaisten ammattitaitovalmiuksien ja tutkintojen asettamien osaamisvaatimusten vertailun tueksi sekä osaamis- ja täydennyskoulutustarpeiden määrittämisen avuksi kehitettiin tietokantaa (AT-Suomi Henkilöstön Osaamisen Tietojärjestelmä), jonka avulla henkilölle voitiin laatia kuvaukset henkilökohtaisesta osaamisesta. Työntekijä voi myös selvittää valmiuttaan suorittaa tavoitteekseen asettamansa tutkinto. Jos suoritettavat osaamis- ja osaamistarvevertailut nostivat esiin täydennyskoulutustarpeita, toimi erotuksena saatu osaamistarve-erittely suunniteltavan koulutuksen sisällön kuvauksena ja helpotti henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimista. Hankkeessa kehitettiin virallisten tutkintojen ja niiden osien käyttöä yrityskohtaisina työkaluina. Moduleista rakentuvissa tutkinnoissa voitiin yhdistää aikaisemmilla opinnoilla ja työssä oppimisella hankittu osaaminen. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukainen henkilöstön opiskelu toteutui siten, että yritykset hankkivat tarvittavan koulutuksen tai yrityksen työntekijät hakeutuivat itse julkisten tai yksityisten koulutuspalveluiden piiriin. Tutkinnot suoritettiin ammattitutkintolain mukaan hyväksytyissä tutkinnon järjestäjäorganisaatiossa sekä tutkintoja vastaanottavissa oppilaitoksissa. Hankkeessa oli esimerkiksi vuonna 1998 mukana 268 yritystä, joista 85 metalliteollisuuden yritystä, 65 sähkö- ja telealan, 21 puualan, 97 graafisen alan ja 14 hotelli- ja ravintola-alan yritystä. Yritysten valinnassa oli pyrkimyksenä keskittyä valtakunnallisesti merkittäviin yrityksiin. Suuret yritykset ovat liittäneet projektiin myös valikoidun joukon alihankkijayrityksiään. Yritykset tekivät hankkeessa henkilöstölleen ja alihankkijoidensa henkilöstölle ammattitavoitesuunnitelmat. Yritykset analysoivat yhdessä opetusalan asiantuntijoiden kanssa henkilöstönsä nykyisen ammattitaidon sekä määrittelivät henkilöstön kehittämistarpeen. Ammattitaidon arviointi tapahtui tutkintosuorituksin.

18 Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Opetushallitus, Hakaniemenkatu 2, HELSINKI Fax: Puh: Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen Oppilaitokset ovat uudella vuosituhannellakin tärkein opiskelu- ja kohtaamispaikka, eikä vähiten myös siksi, että ne palvelevat yhä enemmän työelämän ja eri ikäisten väestöryhmien osaamistarpeita. Oppilaitoksista on tullut oppimisen innovaatiokeskuksia, joilla on vastuuta esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä. Oppilaitoksiin investoidun uuden tekniikan ansiosta opiskelumahdollisuudet ovat monipuolistuneet ja tiedonhankintamenetelmät lisääntyneet. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti opiskeluun kuuluu avoimuus ja mahdollisuus opiskella missä ja milloin vain - ajasta ja paikasta riippumatta. Osana tietoyhteiskuntakehitystä onkin se, että jyrkkä erottelu opiskelun, työelämän ja vapaa-ajan välillä on murtunut. Koska oppiminen on elinikäinen tehtävä, se voi edetä työn ja vapaa-ajan rinnalla tai vuorotella niiden kanssa. Elinikäisen oppimisen periaatteisiin kuuluun myös oppimisen uudet haasteet. Niinpä ihmisillä on oltava sellainen perustietojen ja -taitojen taso, jonka varaan he voivat rakentaa jatkuvan uuden oppimisen. Heillä on myös oltava taidot suunnitella ja toteuttaa omaa oppimistaan kaikkia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Lisäksi heidän tulisi olla kiinnostuneita käyttämään näitä taitojaan. Opetusministeriön laatimassa uudessa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille korostetaan monialaista, kansainvälistä ja verkostomaista oppimista. Tällaista verkottumista ovat jo toteuttaneet mm. virtuaaliyliopistot ja -koulut sekä tutkimusorganisaatiot. Verkottumiseen liittyy myös se, että tietoyhteiskuntavalmiudet voitaisiin taata kaikille. Tähän valmiudet antavaan koulutukseen liittyy oleellisesti kansalaisten medialukutaidon kehittäminen sekä tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittäminen. Lisäksi julkaisussa todetaan tavoitteena olevan se, että Suomessa on usean korkeakoulun ja oppilaitoksen yhteisiä, verkostopohjaisia koulutus- ja tutkimusyhtymiä, joissa on mukana myös yrityksiä. Tällaiset koulutus- ja tutkimusyhtymät tuottavat korkealaatuisia korkeamman, toisen ja perusasteen koulutuspalveluja sekä kytkeytyvät kiinteästi tutkimustoimintaan. Palveluihin kuuluu myös koko opetusalaan kohdentuva verkkokäyttöliittymä neuvonta-, ohjaus-, oppimateriaali- ja koulutustoimintoineen. 4.1 Saariston kulttuuri- ja tietoyhteiskuntahanke Hankkeen synty liittyi Velkuan kunnan huoleen paikallisen kulttuuri-identiteetin katoamisesta. Suomenkielisellä saaristoalueella ei ole ollut sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin ruotsinkielisellä alueella. Samoin saariston käytännön taidot ja tiedot olivat katoamassa, esimerkiksi merenkulkutaito ei ole alueen asukkaille enää selviö.

19 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimijoiden sekä oppilaitosten yhteistyön myötä alueelle syntyi runsaasti uusia hankkeita ja käytäntöjä. Tätä yhteistyötä toteutettiin pääasiassa seuraavissa kunnissa: Askaisten, Kustavin, Merimaskun, Rymättylän, Taivassalon ja Velkuan kunnissa. Dragsfjärdin Rosalan koulun opettajat olivat lisäksi mukana etäopetuskoulutuksessa. Hankkeessa koko Varsinais-Suomen saaristoalueella käytetyssä kielisuihkukoulutuksen tavoitteena oli se, että saariston asukkaat tutustuisivat toiseen kotimaiseen kieleen yhä aikaisemmin ja samalla kynnys sen oppimiseen laskisi. Hankkeeseen kuuluvan etäopetuksen osaprojektin myötä alueen oppilaitosten välinen yhteistyö sai uusia muotoja samalla kun kieltenopetuksessa oppilaitosten palvelutasoa pystyttiin nostamaan. Oppilaitoksissa järjestettiin lisäksi alueen kulttuuriin liittyvää opetusta ja toimintaa. Osana hanketta tehtiin aluetta käsittelevä kirja, samoin internetiin tehtiin Loisto-niminen palvelu, jossa esitellään saariston luontoa, historiaa, perinnettä ja nykypäivää neljällä interaktiivisella polulla. Loiston tietopankkiin on koottu saaristoaiheisia artikkeleita, tekstikatkelmia, kuvia ja linkkejä. Painopiste on Askaista, Kustavia, Merimaskua, Rymättylää, Taivassaloa ja Velkuaa esittelevässä aineistossa. Hankkeen tuloksiksi voidaan näin ollen laskea etäopetuksen saaminen alueen pienten oppilaitosten pysyväksi työmuodoksi. Samoin hankkeen myötä alueen oppilaitosten välinen yhteistyö on lisääntynyt, vaikka tämä ei ollutkaan tavoitteena. Hanke on ollut mukana myös saariston kestävän kehityksen toimintaohjelman laatimisessa. Kulttuuri- ja tietoyhteiskuntahanke perustui selkeästi kumppanuuteen. Mukana olleet pienet kunnat toteuttivat hankkeen yhdessä. Kuntien aktiivisuus eri toimissa kuitenkin vaihteli. Etäopetuksen osalta kumppanina oli Turun normaalikoulu ja kielisuihkukoulutuksen osalta puolestaan Åbo Akademi ja Åbolands kulturråd. Muita yhteistyökumppaneita olivat Varsinais-Suomen taidetoimikunta, Turun maakuntamuseo, Lounais-Suomen ympäristökeskus sekä alueen kansalaisja työväenopistot. Hankkeen perijäksi perustettiin kuntien yhteinen kulttuuriyhteistyöryhmä, joka jatkaa hankkeen luomaa toimintaa myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi projektin myötä syntynyt "Saaristokulttuurin teemaviikko" on tarkoitus saada jokavuotiseksi tapahtumaksi. Hanke valittiin mallihankkeeksi, koska siinä pystyttiin nivomaan yhteen saariston erilaiset toimijat toteuttamaan yhteistyössä saariston kulttuurista ja tietoyhteiskuntaperusteista kehittämistä. Lisäksi hanke on onnistunut lisäämään saariston väestön osaamista sekä monipuolistanut koulutusta käyttäen hyväksi uutta teknologiaa ottaen saariston erityisolosuhteet selkeästi huomioon. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Merimaskun kunta, MERIMASKU Fax: Puh: Sähköposti: hannanur@wakkanet.fi Hankkeen internetsivu: Tietomies Hanke valittiin mallihankkeeksi, koska siinä tarjotaan muutosvaihetta elävälle viljelijäväestölle ja haja-asutusalueiden asukkaille mahdollisuus oman elinkeinotoiminnan kannalta välttämättömien tietotekniikan taitojen kehittämiseen. Koulutuksen tarjoaminen

20 haja-asutusalueilla monimuoto-opetuksena on tarjonnut joustavat opiskelun lähtökohdat sitomatta opiskelua aikaan tai paikkaan. Innovatiivista hankkeessa oli myös etätyömahdollisuuksien sekä alihankintapalvelujen tarjoamisen mahdollisuuksien kehittäminen. Hankkeen työllistymisvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta ko. väestöryhmien atk-taitojen kehittämisellä voidaan sekä tukea maaseudun työmahdollisuuksien kehittämistä että olemassa olevien työpaikkojen säilyttämistä. Tietomies projekti tukee etenkin alihankintatoiminnan mahdollisuuksia kehittäen verkottumista sekä kumppanuuden ja yhteistyön kehittämistä. Tietomies projektin tavoitteena oli tietotekniikan hyväksikäytön lisääminen haja-asutusalueella, maatalouden sivuelinkeinojen ja markkinoinnin lisääminen tietotekniikan avulla sekä paikallisväestön koulutuksen, yhteistoiminnan ja palvelujen lisääminen. Hankkeessa pyrittiin lisäksi kehittämään tietorakenteen monipuolistamista sekä itsehallintaa, edistämään tiedonkäyttöön liittyvää tasa-arvoa sekä tarjoamaan edellytykset sen ylläpitämiselle paikallistasolla. Hanke edisti nimenomaan naisten työllistymistä miestyövaltaisella maaseudulla. Lisäksi havaittiin, että etätyö vähensi työmatkaliikennettä ja tietoliikenteen hyväksikäyttö vähensi yleensä asiointitarvetta liikekeskuksissa. Maanviljelijöihin ja haja-asutusalueilla asuviin kohdentunut hanke toteutettiin vaiheittain siten, että ensin hanke kohdistui Orimattilaan ja Artjärveen. Sitten kohdealueina olivat Padasjoki ja Hartola ja lopuksi Hämeenkoski ja Kärkölä. Tietomies projektin koulutettavat Tietosepot saivat yhtenäisen peruskoulutuksen tietokoneen ajokorttitasolle täydennettynä laitehallinta- ja tietoliikennejaksoilla. Lähtökohtana oli tarjota koulutukseen osallistujille atk-tukihenkilötaidot. Monimuoto-opetuksena toteutetun yhteisen perusjakson jälkeen oli erikoistumisjakso, jolloin osanottajilla oli mahdollisuus valita jokin erikoisosaamisalue, johon he saivat koulutusta. Koulutus sisälsi myös opetusharjoittelua sekä henkilökohtaisen "kylätutkimuksen" alueen tarpeista ja mahdollisuuksista sekä omaan erikoistumisalaan liittyvistä työmarkkinoista. Koulutus tarjosi erikoisosaamiskoulutusta varsinkin osaamisessa koskien alihankintatehtäviä. Jokainen alueellinen projekti päättyi tietomiespalvelujen markkinointiin mm. osanottajien keräämien tietojen pohjalta. Kokonaiskustannukset ovat mk Yhteystiedot: Kansansivistystyön liitto Lahden seudun opintojärjestö, Hämeenkatu 15, LAHTI Fax: Puh: tai (projektipäällikkö Erkki Luumi) Sähköposti: ekiteki@sci.fi 4.3 Tietotekniikan käytön soveltaminen yritysten logistisessa kehittämisessä Miten vahvistaa Kotkan-Haminan seudun konepajayritysten tietoteknistä osaamista, lisätä tietotekniikan käyttöä tuotannonohjauksessa ja yhteistyöyritysten välisessä tietojen siirrossa? Tähän kysymykseen pureutuvan hankkeen tavoitteena se on, että konepajoissa on käytössä Windows-pohjainen tuotannonohjausjärjestelmä ja sitä osataan käyttää mm. osaamalla siirtää piirustukset automaattikoneelle. Mitä tuli yritysten logistiseen kehittämiseen,