Korkeasti koulutettujen palvelut - työryhmä. Neuvotteleva virkamies Johanna Laukkanen

Transkriptio

1 Korkeasti koulutettujen palvelut - työryhmä Neuvotteleva virkamies Johanna Laukkanen

2 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys ja yrittäjyys osasto asetti alkaen korkeasti koulutettujen työvoima- ja yrittäjyyspalveluja kehittävän yhteistyöryhmän. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa korkeasti koulutettujen työttömyyden alentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä palveluihin liittyvän yhteistyön parantamiseen. Ryhmän toimikausi päättyy Ryhmän tehtävät määriteltiin seuraavasti: seurata korkeasti koulutettujen työllisyystilannetta kehittää erityisesti työ- ja elinkeinoviranomaisten palveluja korkeasti koulutetuille koordinoida, kehittää ja selkeyttää palveluja muiden toimijoiden kanssa valmistella toimintaan liittyvät kehittämisehdotukset

3 Ryhmän kokoonpano Ryhmään on nimetty seuraavat edustajat: Neuvotteleva virkamies Kai Koivumäki, TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto/toki Neuvotteleva virkamies Johanna Laukkanen, TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto/toki Ylitarkastaja Ahti Avikainen, TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto/typa Erikoissuunnittelija Pertti Linkola, TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto/typa Ammatinvalintapsykologi Liisa Jaakkonen, Helsingin TE toimisto, Kluuvi Työvoimapalveluasiantuntija Hannu Lehti, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kehittämispäällikkö Kirsti Kylä -Tuomola, OKM Asiamies Heidi Hännikäinen, Agronomiliitto Urapalveluiden yksikönjohtaja Sari Taukojärvi, Tekniikan Akateemiset, TEK Työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, Akava ry Suunnittelija Leena Itkonen, Helsingin Yliopiston urapalvelut Projektipäällikkö Olli Pekkanen, Metropolian Ammattikorkeakoulun Työelämäpalvelut

4 Korkeasti koulutettujen työllisyystilanteesta Korkeasti koulutettujen työttömyysluvut ovat kääntyneet laskuun lukuun ottamatta tutkijakoulutuksen suorittaneita. Syyskuussa 2011 oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömänä laskentapäivänä kun vastaava luku vuotta aiemmin oli Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli työttömänä kun heitä vuotta aiemmin oli Tutkija-asteella työttömien määrä oli 849 ja viime vuonna vastaavaan aikaan 819. Suuria työttömien ryhmiä ovat mm. insinöörit (4095 työtöntä syyskuussa), tradenomit (1925), filosofian maisterit (hum.) (1727), diplomi-insinöörit (1609), kauppatieteilijät (1279) ja filosofian maisterit (luonn.) (1167). Työttömyyden lasku alkoi alemmilta koulutusasteilta syksyllä 2010 ja saavutti ylemmät koulutusasteet vuoden vaihteeseen mennessä. Ainoastaan kaikkein korkeimmin koulutettujen eli tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyys on ollut vielä kuluvankin vuoden aikana kasvussa. Taloustilanne on kuitenkin huonontunut syksyllä 2011 erittäin nopeasti ja vuodelle 2012 on odotettavissa taantuma, joka näkynee myös työttömyyden kasvuna jopa jo vuoden alusta lähtien.

5 Korkeasti koulutettujen palvelut- erityiskysymyksiä Ryhmän erityiskysymykset nivoutuvat tiiviisti yhteiskunnan ja työelämän suurempiin muutoksiin ja laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Esimerkiksi työurien pidentäminen liittyy keskeisesti korkeakoulutukseen hakeutuvien, siellä olevien ja valmistuvien ohjaukseen: nuoret halutaan nopeasti opiskelemaan ja valmistumaan, valmistumisen jälkeen työelämään sekä pysymään työelämässä pidempään. Osin korkeasti koulutettujen palveluiden haasteet nousevat esiin korkeakoulutettujen lukumäärästä, ryhmän aiempaa suuremmasta heterogeenisyydestä ja siitä, että korkeasti koulutettujen työpaikat keskittyvät tietyille maantieteellisille alueille. Korkeakoulutetuilla on koulutusalan sisällä suurta heterogeenisyyttä liittyen uratilanteisiin ja - tavoitteisiin sekä alalle sijoittumiseen. Korkeasti koulutetut löytävät itsensä monista yhteiskunnan uusista työtehtävistä, joissa ei ole taustatukena ammattikuntahistoriaa sadoilta vuosilta eikä vakiintuneen ammattikunnan sosiaalista asemaa ja yleistä käsitystä tehtävän sisällöstä. Koulutus ei välttämättä suoraan vastaa työmarkkinoita vaan oma urapolku pitää etsiä ja luoda itse. Tämä on tilanne etenkin niin sanottujen generalistitutkinnon suorittaneiden osalta (verrattuna professioalan tutkinnon, esimerkiksi opettajan, lääkärin tai sairaanhoitajan tutkintoihin). Tämä luo omat haasteensa tarjolla oleville korkeasti koulutettujen ohjaus- ja neuvontapalveluille. Myös työnteon tavat ja tulonmuodostus ovat monimuotoistuneet. Yksittäisen ihmisen toimeentulo ei tule enää välttämättä yhdestä lähteestä, vaan toimeentulo palkansaajana, freelancerina tai yrittäjänä voi koostua useista erilaisista osista. Korkeakoulutetut myös vaihtavat työtehtäviä, työnantajia ja alaa, jopa uraa entistä useammin. Heidän työnsä eivät ole kaikilta osin samalla lailla aikaan ja paikkaan sidottuja kuin aiemmin. Työelämässä menestyminen edellyttää kaikilta työntekijöiltä ja työnhakijoilta ura- ja työnhakutaitoja, jotka voidaan nähdä myös eräänlaisina kansalaistaitoina. Työnhaun ja urasuunnittelun tekniikkaa voidaan opettaa, mutta sisällön urasuunnitelmille tuottaa ja uravalinnat tekee korkeasti koulutettu itse.

6 Edellä mainituista seikoista johtuen vaateet korkeasti koulutettujen palveluille ovat moninaiset. Palvelun tarjoajien tulisi tuntea korkeakoulutusta, korkeasti koulutettujen työmarkkinoita ja korkeakoulutettujen sisällä olevia hyvin erilaisia ryhmiä ja tyyppejä. Palveluita tulisi tarjota paitsi kotimaisilla kielillä myös englanniksi, mahdollisesti myös muilla kielillä. Ohjaus- ja neuvontatyön tekevien keskeinen tehtävä on voimaannuttaa korkeasti koulutettu asiakas niin, että tämä voi rakentaa positiivisella tavalla omaa tulevaisuuttaan ja kykenee tekemään tilanteensa vaatimia valintoja.

7 Korkeasti koulutettujen palvelujen kehittäminen Ryhmän työskentely on painottunut tiedon hankkimiseen ilmiöstä korkeasti koulutettu työelämässä ja kokonaistilanteen hahmottamiseen. Ryhmä on kuullut asiantuntijoina sopivaksi katsomiaan tahoja, kuten Luovan talouden strateginen hanke, Valoa -hanke, Cimo jatem/typa, työperäinen maahanmuutto & Eures ja SYL. Lisäksi raportissa on huomioitu TE-toimistojen korkeakouluneuvojien näkemyksiä, joita on käyty läpi pidetyssä valtakunnallisissa korkeakouluneuvojien neuvottelupäivillä. Työryhmätyöskentely on vahvistanut keskusteluyhteyttä eri toimijoiden välillä. Myös konkreettiset yhteistyön muodot - aivan ruohonjuuritasollakin - ovat lisääntyneet verkoston toimijoiden eri kokoonpanoilla ( Elopäivät, TalentUra, Nuove-projekti). Ilmiön hahmottamiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan eri toimijoiden välistä säännöllistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa jatkossakin, koska muutos on pysyvää. Tarvitaan jatkuvaa vuoropu-helua korkeasti koulutettujen ohjaus- ja neuvontapalvelun kehittämiseksi eri organisaatioissa. Koulutusyhteistyön laajentaminen olisi aiheellista, jotta saadaan tietoa uraohjausalan uusimmista menetelmistä ja teorioista kustannustehokkaasti. Uraohjaajien ammatillisen osaamisen ja kehittymisen varmistaminen on keskeistä.

8 Ryhmä järjesti Urapolulla eteenpäin työpajan, jossa pureuduttiin yhdessä syvemmälle teemoihin, joiden koettiin olevan kipupisteitä korkeasti koulutettujen uraohjaus- ja palvelutoiminnassa. Valtakunnallinen osanottajajoukko työsti ryhmissä aiheita: alkukartoitus, työnhaku- ja urataidot, asiakasryhmät ja -tyypit. Työryhmien tulokset on tarkoitettu käytännön ohjaustyötä tekevien työn avuksi ja työskentelyprosessien kehittämiseksi. Poliittiseen vaikuttamiseen painottunut työryhmä laati ehdotuksia siitä miten käytännön palvelutyöstä saadut opit ja kokemukset välittyisivät nykyistä paremmin poliittiseen vaikuttamiseen ja strategisten linjausten tekemiseen kaikkien toimijoiden omissa organisaatioissa. Rahoituksella tulisi ohjata oppilaitoksia kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota valmistuneiden työllistymiseen, jolloin myös työllistymistä ja urakehitystä tukevat palvelut saisivat nykyistä tärkeämmän roolin. Ohjauksellisia resurssien suuntaamista koulutuksen ja työelämän nivelvaiheisiin pidettiin myös työryhmässä tärkeänä.

9 Korkeasti koulutettujen osaaminen vaatii jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. Tämä on haaste työttömäksi jääneelle sekä määräaikaisessa työsuhteessa olevalle, joka on käytännössä työttömyysuhan alainen. Työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamien palveluiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon korkeasti koulutettujen ryhmän ominaispiirteet. Korkeasti koulutettujen työvoimapoliittisten koulutusten tulisi olla vahvasti työelämälähtöistä ja vaikuttavaa (esim FEC-koulutus) Korkeasti koulutetuissa on ryhmiä ja työtehtäviä, joiden osaamisalueet ovat kapea-alaisia. Heidän työllistymisensä vaatii yksilöllisesti ja joustavasti rakennettuja omaehtoisia opintokokonaisuuksia. Kehittämistarpeiden pohjalta Korkeasti koulutettujen palvelut työryhmä tekee toimenpide-ehdotuksia. Loppuraportti valmistuu joulukuun aikana ja se käsitellään virkamiesjoryssa