Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat
|
|
- Jussi Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Vetovoimatekijöiden analyysi Matkailukohteiden toimintaympäristö Tuotetarjonta ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Kokonaiskilpailukyky (matkailukonseptin analyysi) Tuotekehittelyn potentiaali matkailukohteena Johtopäätökset suhteessa Etelä-Savon matkailun aluerakenteeseen ja sen tulevaisuuden matkailukonseptin kehityspotentiaaliin
3
4 (Osuuskunta Vuonis 2013)
5 Toimintaympäristö Pielisen itärannan järvenrantakylä Vuonislahti vakiintui omaksi kyläkunnakseen jo 1650 luvulla. Vuonislahti sijaitsee Kolin kansallismaisemassa. Rakennemuutos kouraisi 1960-luvulta alkaen ja jatkuu edelleen, mutta laimeampana. Asukkaita on nykyään vajaa 200 (kotitalouksia noin 80), mutta lomaasukkaat lähes 3x kylän asukasmäärän kesäisin. Matkailullisesti kylän sijainti on hyvä, sillä Kolin kansallispuisto ja matkailukeskus näkyy vastarannalla linnuntietä vesitse noin 7 km päässä ja kylän läpi kulkee Joensuu-Kontiomäki rautatie. Lieksan keskustaajamaan matkaa on noin 27 km ja maakuntakeskus Joensuuhun 80 km. Kyläalue on tiivis ja selväpiirteinen rakenteeltaan (nauhakylämäinen), jossa suuri osa kyläasutuksesta sijoittuu järven rannan puolelle, mutta toiminnallisesti sen vaikutus ulottuu myös lähikyliin (Koli, Vuonisjärvi, Kelvä, Lapalie, Sarkkila).
6 Toimintaympäristö Kylän peruspalvelut: majoitus- ja ravintolapalvelut (Kestikievari Herranniemi), kyläkauppa, kylätoimintakeskus Kukko Oy (kyläläisten omistama yhtiö, jossa lounaskahvila ja talonmiespalvelua, kioski, kokous-, näyttely- ja hoitotiloja) ja vanhusten hoitokoti (Pielisen Helmikoti), vuokra-asuntoyhtiö (nykyisin yksityinen). Täydentävät palvelut: Laivaranta, vierasvenelaiturit, seurojentalo ja sen vieressä tanssilava, valaistu hiihtolatu, taitelijaresidenssi Hupeli, joka palvelee lähinnä kuva taiteilijoita, kirjoittajia ja tutkijoita, Vuonisrantateatteri, uimaranta, laajakaista(tulossa 2014). Yritystoiminta: Kylän pienyritystoiminta on varsin vilkasta. Toimivia matkailuyrityksiä on 7 kpl, muita palveluyrityksiä 2-3kpl, toimivia maatiloja kylällä on 4 kpl ja muita yrityksiä mm. kauppa- ja kirjanpitoalalla, hoito- ja hoiva-alalla, enemmälti pienimuotoista käsityöläisyyttä ja myös ammattikalastusta. Harrastustoiminta: Kalastus, metsästys, kesäteatteri, käsityöt, ratsastus, veneily, musiikki, talkoot (tapahtumien järjestäminen).
7 Toimijat Kylän kehittämisessä toimivat yhdistykset/osuuskunnat: Osuuskunta Vuonis (Vuonis-kylämatkailu) yhteistoimintaverkosto, jossa on mukana 15 matkailuyritystä, myös lähikyliltä. Osuuskunnan tehtävänä on hoitaa yrittäjien yhteismarkkinointia ja myyntiä (matkanjärjestäjäoikeudet ja 10% provisio). Se vastaa myös matkailun ohjelmapalveluista, varauksista, opastuksista ja esittelyistä. Vuonislahden kyläseura ry. Vastaa kylällä kylätoiminnasta. Kylän yhdistysten katto-organisaatio (Yhdistysten yhdistys). Kyläseura on kylän edunvalvoja ja hankkeiden koordinoija. Lieksan teatteriyhdistys ry Toteuttaa yhdessä Vuonislahden toimijoiden kanssa pääosan Vuonis-teatterin näytännöistä.
8 Toimijat Kylän kehittämisessä toimivat yhdistykset/ osuuskunnat: Vuonislahden Taiteilijatalo ry (perustettu 2005). Rakennutti, hallinnoi ja myy taiteilijaresidenssiä sekä harjoittaa kulttuuritoimintaa kylällä (mm. teatteriesitykset ja kustannustoiminta sekä yhteistyötä mm- Pielinen Soi kamarimusiikkifestivaalin kanssa). Vuonislahden Marttayhdistys ry (+ Partamartat). Monipuolisen marttatoiminnan ylläpitäminen kylällä. SF-Caravan Pielisen Karjala (Rekiniemen alue) Vuonislahden Kylätoimintakeskus Kukko Oy Vuonislahden Urheilijat ry Vuonislahden työväenyhdistys ry Vuonislahden kalastusalueen osakaskunta (rantakalaillat) Sarkkila Vuoniskylien vesiosuuskunta. Kylän vesihuollon ylläpitäminen. Vuonislahden Erä ry (v.1962 perustettu). Seura edistää kestävän käytön periaatteeseen perustuva metsästystä ja riistanhoitoa ja on aktiivisesti mukana metsästyskoirien jalostustoiminnassa järjestämällä metsästyskoirakokeita osallistumalla koiranäyttelyihin ja koirien kasvatustoimintaan.
9 Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Kestikievari Herranniemi kylällä v lähtien Rautatie kylälle 1909 ja säännöllinen vesiliikenne Pielisellä yhdessä Kolin löytämisen kanssa avasivat tien matkailun kehitykselle (mm. ylisoutu, veneja laivaliikenne Vuonislahdesta Kolille) luvulla kylällä toimi 30 ihmistä työllistänyt tiilitehdas. Vuonislahden kylätoimikunta perustettiin Osuuskunta Vuonis perustettiin v ja avasi tien uudelle myönteiselle kehityskululle. Vuonislahdessa tiedostettiin se, ettei kylän tulevaisuus synny itsestään eikä myöskään poliittisilla päätöksillä. Tulevaisuus on kyläläisissä ja se tehdään kylällä, johon kehitykseen tarvitaan tueksi myös uusia asukkaita ja toimijoita. Valtakunnallisen kylämatkailuhankeen yksi pilottikylistä kansallisessa hankkeessa. Vuonislahti julkaisee omaa kylälehteä (Ilmestyy kolme kertaa vuodessa, 2500 kpl + nettijakelu) Hyödynnetty tehokkaasti julkista investointi- ja kehittämisrahoitusta (ELY keskuksen yritystuet ja Leaderin kehittämisrahoitus).
10 Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Investoinnit viimeisen 10 vuoden aikana kylän kehittämiseen ja matkailuun noin 1.8 M. Herranniemi, Hanhiniemi ja Hupeli Vuoden kylä Suomessa Vuonis -teatteri valmistui Kestikievari Herranniemen rantaan 2008, jonka jälkeen siellä on käynyt katsojia jo yhteensä noin katsojaa eri esityksissä (Suomen Sodan sankarista Olli Tiaisesta kertova näytelmä / noin 4500 katsojaa ja Simpauttaja / noin katsojaa) Kyläkaava valmisteilla ohjaamaan kylän yhdyskuntarakentamista ja kehittämistä.
11 Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Kotimainen yhteistyö; Koli yhteistyö, Lauttasaari Seura, Lieksan työpooli, Kylämatkailuhanke (MMM), Metsähallitus, PKKY, Itä-Suomen yliopisto, Lieksan kaupunki (joiltain osin). Kansainvälinen yhteistyö; Ballyhoura (Irlanti), Sitia (Kreeta), Järvämaa (Viro), Tallinna Nömmen kaupunginosa, Japanin yhteistyö paikallisen kontaktin kautta.
12 Vetovoimatekijät Luonnonvetovoima: Pielisen suurjärvi, Kolin ja Patvinsuon kansallispuistot (Metsähallitus), sisävesien pisin jäätie talvella Vuonislahti -Koli. Kulttuurivetovoima: Eeva Ryynäsen (ed.mennyt) taiteilijakoti, kirjailija Heikki Turusen tuotanto, Lieksan teatterin esitykset Vuonis - rantateatterissa, Taiteilijaresidenssi Hupeli, Pielinen Soi kamarimusiikkifestivaali, paikalliset käsityöt. Majoitus- ravitsemus ja liikennepalvelut: Herranniemen perinteikäs kestikievari, Kirkkolan tilan aitta- ja aamiaismajoitus, Loma-Pielisen lomamökit saaressa, Nuutilan loman mökki- ja maatilamajoitus, Piekoli Oy majoitusta Pielisen saaressa, Vuonislahden Hanhiniemi Oy lomamökit, Hotelli Pielinen. Vuonislahden Soroppi Oy (lounaskahvila). Majoitustilaa kesäaikaan kaikkiaan Vuonislahdessa ja sen lähialueilla mantereella / saarimökeissä noin 250 vuodepaikkaa sekä Rautatie-, vesi- ja maantieyhteys.
13 Vetovoimatekijät Ohjelmapalvelut ja tapahtumat: Vuonislahden Muikkumarkkinat ( kerran), joka yhdistää karnevaalin, elinkeinotoiminnan ja visioinnin. Sen yhteydessä Pielisen altaan symposium, jossa pohditaan kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä asioita, Pielisen jäähiihto 17. kerran v. 2013, Pielinen Soi kamarimusiikkifestivaalin tapahtumia Vuonislahdella, Paaterin iltahiihto, äitien- ja isänpäivä- sekä joulujuhlat, Karelia- Soutu kulkenut Vuonislahden kautta, Kolin retket kirkkoveneellä ja erilliset (esim. eri hankkeiden) koulutustapahtumat Herranniemessä, VuonisSoikoon (pelimannitapahtuma), taidenäyttelyt ja taideleirit. Karavaanareiden tapahtumat kuten karavaanaritreffit ja tanssit.
14 Tuotetarjonta Kärkituotteet (erottautumistekijät): Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri, kirjailija Heikki Turunen paikallisena kulttuuripersoonana, Pielinen Soi -kamarimusiikkifestivaali, Vuonislahden 26. muikkumarkkinat, Pielisen altaan symposium, Kestikievari Herranniemi monine palveluineen, SF-Caravan Rekiniemi. Kehittyvät kärkituotteet: Pielisen jäätien hyödyntämiseen liittyvät tapahtumat (talvella 1. kerran kokeiltu Kolin jäätien juoksukisa), Vuonis-rantateatteri, kulttuurimatkailutuotteet: taideleirit, näyttelyt ja tutkimustoiminta. Erityisosaamisalueet: Kylätoiminnan ja -matkailun koulutuspaketit, jotka perustuvat kylän vahvaan kehittämistoimintaan, tapahtumatuotanto, käsityöläisyys.
15 Tuotetarjonta Matkailupalvelujen perustana; Kestikievari Herranniemi, Vuonislahden Taiteilijatalo ry, Kirkkolan tila, Kuivalan, Hotelli Pielinen, Islanninhevostalli, Loma Pielinen, Nuutilan Loma, Paaterin Galleri & Kahvila, Partesan International Oy, Piekoli Oy, Tarina-ahon talo, Tyynelän Torppa, Vuonislahden kyläkauppa, Vuonislahden Hanhiniemi Oy, Ympäristö Vunas Ay. Yhteistoiminta-alueen muut yritykset; Koli Activ Oy/Ilovoltti Oy, Metsähallitus, Elämyspiha Pikkukili, Perinnetalo Isäntärenki, Karjalan Kuohu, Haapalahden Lomakoti.
16 Tuotekysyntä (asiakkaat) Vuositasolla Vuonis -alueella liikkuu noin matkailijaa/vierailijaa mukaan lukien kaikki alueen tapahtuma- ja matkailutarjonta. Alueelta ei ole viimeaikoina tehty markkinatutkimusta, joten ei täysin selvyyttä siitä, että miten asiakkaat löytävät kohteen. Osa tukee netin houkuttelemana, osa on yritysten kanta-asiakkaita ja osa erilaisten kumppanuussuhteiden välityksellä. Osa tulee suoraan maakunnallisen matkailuyhtiön välittämänä. Jokainen yritys tekee myös suoraa kauppaa. Kotimaiset: teatterivieraat, karavaanarit, kesämökkiläiset, satunnaiset matkailijat, ryhmämatkailijat, projektivieraat, kulttuurimatkailijat (Eva Ryynäsen taiteilijakoti, mutta myös muut kylän taidetapahtumat), Muikkumarkkinavieraat (pääasiassa maakunnasta). Ulkomaiset: Venäläiset, britit, japanilaiset (paikallinen yhteys), saksalaiset. Näistä ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa.
17 Matkailukonsepti - vahvuudet Taustalla pitkä talous- ja matkailuhistoria (kestikievaritoiminta) ja Kolin sekä Pielisen perusvetovoima > Polkuriippuvuus on suotuisa kylän kehitykselle ja matkailua ei tarvitse enää harjoitella. Vahvoja aitoja vetovoimatekijöitä kylällä ja sen lähialueella > Ei tarvitse tukeutua keinotekoiseen, vaan ollaan reilusti aitoja. Kylällä on toiminut ja toimii edelleen kansallisesti profiloituneita kulttuuripersoonia > Personoivat sitä henkilötasolla matkailukohteena. Kylällä on kulttuurista syvyyttä ja henkeä (ei yksin profiloivien taiteilijoiden ansiosta) kokonaisnäkemyksessä ja tekemisessä > Ruokkii arvojen ja normien joustavuutta, tekemisen laajakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta. Matkailun uusi kehitysjakso liikkeelle paikallisesta organisoitumisesta ja kehitysmyönteisen asenteen omaksumisesta >Myönteinen kehitykseen pyrkivä asenne ja tahto ratkaisee kaiken tekemiseen.
18 Matkailukonsepti -vahvuudet Matkailun ja muun elinkeinotoiminta kehitys kytkeytyy olennaisilta osilta koko kylän kehittymiseen viihtyisänä asuin-, palvelu-, vapaa-ajan ja työn tekemisen kylänä > Kaikki liittyy kaikkeen, myös matkailu (kylämatkailun konseptin toteuttaminen). Kylän toimijat ovat olleet hyviä oppimaan uutta ja soveltamaan sitä omiin tarkoituksiin > Uteliaisuus uutta kohtaan ruokkii innovatiivisuutta ja uusiutumista. Kylä on ollut vetovoimainen asiantuntijoiden ja taiteilijoiden suhteen > Syntynyt hyviä pitkäaikaisia kumppanuussuhteita, jotka ovat hyödyntäneet kylän osaamisen ja kontaktien kehitystä (mm. Kotiseutuliitto, yksittäiset henkilöt kuten arkkitehti Heikki Kukkonen).
19 Matkailukonsepti -vahvuudet Kattava palveluketju, joka täydentää hyvin toinen toistaan > Yhteistyön organisoituminen tuottaa vahvan tuotepaletin. Kylä houkuttelee paluumuuttajia > Kylällä riittää omastakin takaa työvoimapotentiaalia (myös tukipalvelut muuttajille). Houkutus ollut vähäistä koulun lakkauttamisen jälkeen! Monipuolinen hanketoiminta > Resurssien allokointi ollut kaiken aikaa tehokasta. Vuonislahdessa yhteistyön henki ja -kyky ollut hyvä ja siksi kyetään tiiviiseen yhteistyöhön > Puhalletaan yhteen hiileen ja jokainen tekee oman osansa niin hyvin kuin osaa ja siten saadaan arvoketju kestävän laadukkaaksi. Vuonislahdella on taitavia sosiaalisia kutojia > Muutamat kylän kehittäjät sitovat sujuvasti henkilökohtaisilla suhdeverkoillaan ulkopuolisia toimijoita mukaan kylän kehittämistoimintaan. Brändinimi Vuonis> Jossain mitassa jo vakiintunut ja tunnettu Suomessa.
20 Matkailukonsepti - heikkoudet Kylä osa laajempaa rakennemuutosaluetta (selviääkö kylä, jos väestö ympärillä vähenee ja ikääntyy?) Matkailukysyntä painottuu vahvasti kesään (Koli helpottaa talvea) Kolin äärellä, mutta myös varjossa oleminen kun se on kehittymässä Riittääkö vetovoima, palvelutaso, brändi ja logistiikka kestävään kilpailukykyyn? Kiristyvä kilpailu asettaa niukkojen resurssien keskellä paineita uusiutumiselle. Tila rajallista ja täydennys- sekä uudisrakentaminen ongelmallista kylän parhaalla rantahyödykkeellä > Arvokas tonttimaa rajoittaa osin rakentamista ja myös tulomuuttoa. (vrt. kyläyleiskaavoitus) Vuokra-asunnoille tarvittaisiin kylälle lisää paluu- ja uusmuuttajille Edellä kulkeminen on aina haastavaa > Syö jatkuvasti henkisiä ja toiminnallisia resursseja.
21 Matkailukonsepti - uhkat Kylätoimijoiden väsyminen matkailun kehittämiseen ja matkailutoimijoiden väsyminen kylän kehittämiseen. Matkailuinvestointien hiipuminen. Uusiutumisen lukkiutuminen niin henkilö- kuin osaamistasolla (toimijat vanhenevat ja uusia innokkaita tekemis-/oppimishaluisia ei ole jatkamaan). Kunnan henkisen/toiminnallisen tuen puute ja välinpitämättömyys paikallista kehittämistä kohtaan. Perusinfrastruktuurin puutteet (mm. teiden huono kunto, laajakaistayhteydet). Palveluiden jatkuva keskittäminen, jossa yksin kylän rajallinen kysyntä ja resurssit eivät riitä ylläpitämään kuin tietyn määrän peruspalveluita.
22 Kilpailukyvyn osatekijät Luonnonresurssit (Koli, Pielinen, Ruunaa) osin erinomaiset. Osin saavutettavuus huono (Itä-Suomi sijainti, kehnohkot tieyhteydet) Matkailuperinteet vahvat, joka luo jatkuvuutta. Riittävän tiheä mikroyrityskanta alueella, joka pitää yllä matkailukehityksen kilpailudynaamisia edellytyksiä. Kulttuurinen ja monitaitoinen kylä. Matkailua palveleva infrastruktuuri riittävä (vaikka kehittämistä on edelleen mm. talviaikaisessa majoituskapasiteetissa). Laajahko kirjo erilaisia matkailupalveluja, etenkin vetäviä tapahtumia. Kylällä vahva kehittämisfilosofiana kylämatkailukylänä. Selkeä käsitys kylän kehityksen ja matkailun kohtalonyhteydestä, mutta onko eteenpäin johtavaa ja yhteisesti jaettua suurta näkymää.
23 Kilpailukyvyn osatekijät Matkailun kehittämistoimintaan riittävän organisoitunut ja verkostoitunut kohde. Vieraanvaraisuus kyläyhteisössä erittäin hyvällä tasolla. Laatutonni käytössä ja pitkä matkailutoiminta tuo tietyn varman perusosaamistason, mutta edelleen sillä saralla kehitystyötä voi jatkaa. Alue on hinnoittelultaan kohtuullisen kilpailukykyinen vaikkakin on vaikea arvioida hinta/laatu-suhteen merkitystä ilman tarkempaa hintavertailua. Vuonis-brändi on jo olemassa (ainakin pienessä mittakaavassa). Turvallinen kyläkohde. Markkinasidoksissa edelleen kehittämistä (sosiaalinen media ja muut markkinointi- sekä myyntikanavat).
24 (Kuivalainen 2011)
25 Matkailukonsepti Vuonislahdessa on haettu kilpailuetua optimoimalla niukkoja resursseja ja sovittamalla luontevasti kylän sekä matkailun kehittämistoiminnot yhteen. Arvoketjut (palvelujärjestelmät) ovat tämän lähtökohdan vuoksi paikallisesti toimivia ja tukevat koko kylän elinvoiman säilyttämisestä. Samalla käytettävissä olevilla suhteellisen niukoilla resursseilla (palveluilla) saadaan tuotettua parasta mahdollista houkuttelevaa arvoa potentiaalisille asiakkaille. Kylän yritykset/osuuskunta Vuonis eivät pärjää välttämättä puhtaassa hintaja reaalisessa kilpailukyvyssä (esim. markkinointi tai korkea tietotaito), mutta kylläkin innovatiivisessa ja palvelun sisältöön liittyvissä laatutekijöissä kun puhutaan ainutkertaisista sekä moniaistisista luonto- ja kulttuurielämyksistä. Asiakkaan saama arvo on tältä osin hyvin kunnossa. Ylivoimaista kilpailullista etumatkaa Vuonislahdella ei kuitenkaan välttämättä ole matkailukohteen sijainnista, toiminnan sesonkipainotteisuudesta (kesä), infrastuktuurista (esim.tiestö ja rakennuskannan kunto) ja brändistä (vasta osin tunnettu) johtuen.
26 Matkailukonsepti Kylän matkailuyrityksillä on jo paljon kanta-asiakkaita, kylän kehittämisellä ystäviä ja kumppaneita ja yleensä sellaisia suhdeverkostoja, joka tuottaa jo yksistään tietyn perusasiakaskunnan kylälle. Kylällä on myös uutta kehittyvää matkailupotentiaalia, jonka luova maksimointi voi tuottaa uutta entistä kestävämpää kilpailuetua. Vuonislahden kylämatkailukonseptilla on potentiaalia kehittyä edelleen vahvaksi kansalliseksi brändiksi, mutta toisaalta samanaikaisesti kehittyvät muut vastaavat kylämatkailukohteet, joka edellyttäisi uusia investointeja, satsauksia osaamiseen, myynti- ja markkinointitoiminnan kehittämiseen jne. Onko kylällä ja sen yrittäjillä tämän jatkuvan kehittämisen prosessimyllyn pyörittämiseen taloudellisia resursseja, fyysistä ja henkistä voimaa sekä löytyykö tähän tukea myös muilta alueen toimijoilta kuten esimerkiksi Lieksan kaupungilta? Entistä tiiviimmillä yhteistyöllä sisäisesti ja ulkoisesti sekä toisaalta innovatiivisen edelläkävijän roolissa pysyttelemällä kylällä ja sen matkailuyrittäjillä on edelleen mahdollisuus säilyä kuitenkin riittävän kilpailukyisenä markkinoilla.
27 Matkailukonsepti Vuonislahdessa täytyisi kenties edelleen terävöittää omaa markkinointiviestinnällistä ja tuotannollista kärkeään kuten niin useissa suomalaisissa matkailukohteissa. Kaikkien mahdollisuuksien potentiaalia ei ole vielä maksimaalisesti hyödynnetty tässä suhteessa, etenkään sosiaalista mediaa. Erityisesti näyttäisi avautuvan mielenkiintoisia näkymiä laajentaa/syventää kulttuurituotantoa ja kenties teemoittaa kylämatkailukylänä se entistä vahvemmin maaseudun monikulttuuriseksi kyläksi, miksipä ei jopa tavallaan metatasolla omaksi kulttuuriseksi selviytymistarinakseen, jonka kuvaksissa on kunnostautunut juuri Heikki Turunen monissa romaaneissaan. Kulttuurin etu on siinä, että se vetää puoleensa niin individuaali- kuin etenkin ryhmämatkailijoita. Vuonis - rantateatteri, Taitelijaresidenssi Hupeli tai Pielinen Soi kamarimusiikkitapahtuma tai myös Muikkumarkkinat ovat olleet hyviä avauksia tähän suuntaan. Se, että kehitys jatkuu myönteisenä, edellyttää uusien haasteiden ja markkinakilpailun tunnistamista sekä jatkamista entistä osaavammin sillä kylämatkailun tiellä millä on lähdetty brändäämään Vuonista niin, että sen asema Suomen yhtenä kylämatkailun kärkikohteena edelleen säilyy. Vuonislahti vaikuttaisi olevan myös tässä mielessä potentiaalia tiivistää sisäistä ja ulkoista yhteistyötä, myös kansainvälisesti, mutta myös etenkin Kolin ja Ruunaan suuntaan.
28 (Kuivalainen 2011) Matkailukonseptin osatekijät
29 Esimerkki tuoteverkostosta (Kuivalainen 2013)
30 Johtopäätökset Vuonislahti Vuonislahdessa yhdistyvät toisiinsa kylä-, luonto-, kulttuuri- ja maaseutumatkailu sekä kylän kehittäminen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Matkailun elinkeinolliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat koko kylän kehittämiseen ja päinvastoin. Matkailun kokonaiskonsepti koostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä pienistä palveluista, joita paikalliset yrittäjät ja yhdistystoimijat yhdessä tuottavat sekä markkinoivat. Kyse on tiheästä, palapelin palasia yhteen sitovasta, sosiaalisesta (yhteisöllisestä) verkostosta, jonka takatuuppareita ovat vanhat jo toimivat eimatkailulliset yhdistykset ja toisaalta uudempi matkailuyhdistys. Vaikka kyseessä on verkosto, se tarvitsee jonkun kokoavan (tiivistävän) paikan fokuksekseen (paikallisen matkailukohteen), jonne investoinnit pääasiassa kohdistuvat ja jonka ympärille koko brändi rakentuu. Vuonislahden kohdalla se on koko kylän keskusta, jossa sijaitsevat Kylätoimintakeskus Kukko, Seurojentalo, Taitelijaresidenssi Hupeli ja varsinaisena peruspalvelujen (ruokailu-, majoitus- ja muut oheispalvelut) tuottajana kylän näkyvimmällä paikalla Kestikievari Herranniemi, jonka pihapiirissä sijaitsee myös Vuonisteatteri.
Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN
Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista
LisätiedotVuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI
Vuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama
LisätiedotValtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.
Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua
LisätiedotKyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus. 6. - 7.9.2012 Lieksan Vuonislahdessa
Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6. - 7.9.2012 Lieksan Vuonislahdessa Yleistä Maaseudun maankäytön suunnittelu on tullut ajankohtaiseksi maaseudun alueellisen eriytymisen vuoksi. Kaupunkiseutujen
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotKylämatkailu ja Kylään.fi. Porvoo
Kylämatkailu ja Kylään.fi Porvoo 9.10.2018 MATKAILU- JA YMPÄRISTÖVALMENNUS ENTRA OY Matkailun valmennus-, asiantuntija- ja kehittämispalvelut yli 30 vuoden kokemuksella. Monipuoliset markkinointipalvelut
LisätiedotKylämatkailu Ylä-Karjalan matkailukylät
Kylämatkailu Ylä-Karjalan matkailukylät 29.10.2018 MATKAILU- JA YMPÄRISTÖVALMENNUS ENTRA OY Matkailun valmennus-, asiantuntija- ja kehittämispalvelut yli 30 vuoden kokemuksella. Markkinointipalvelut mm.
LisätiedotSyvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta
Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen
LisätiedotToimeksiannossa tarkasteltavat asiat
Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Vetovoimatekijöiden analyysi Matkailukohteiden toimintaympäristö Tuotetarjonta ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Kokonaiskilpailukyky (matkailukonseptin analyysi)
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotKEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN
KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
Lisätiedot6,1 km 8,75. Haikolan talo oikealla. Rautatien ylitys
1 Kyltti Höljäkkä 6 kohti Höljäkkää. Tie muuttuu sorasta asfaltiksi (tie nro 5261). Oikealle Kohtavaarantie Tie muuttuu soraksi 12 NURMES 470 m Hyvärilä 2 6,1 Haikolan talo 8,75 Rautatien ylitys 17,6 Tie
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotMafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun
LisätiedotTIETOA, TAITOA, OPPIA
MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu
LisätiedotCase: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009
Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen Johanna Hietanen 29.10.2009 Kylämatkailuhanke Peräseinäjoella Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry hallinnoi Osa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotPerustietoja Ähtäristä
Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotAineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista
Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä
Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
Lisätiedotelinvoimaa maaseudulta
elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotKysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen
Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä
LisätiedotVaskion kyläkyselyn tuloksia
Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotMitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille
Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotKeski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja
Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotKestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion
LisätiedotLeaderrahoituksen. yritystuet
Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotPuistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki
Puistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki Sisältö Alueen elinvoima keskiössä 3 Kotkan vetovoiman kriittiset tekijät 6 Puistotoimi, kotiseutuylpeys, matkailu ja uudet
LisätiedotOulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010
Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
LisätiedotImatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotPIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN
Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotKULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
LisätiedotKainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotCulture EDEN in Finland -kilpailu
KILPAILULOMAKE Kohdetta edustava taho täyttää kilpailulomakkeen. Lomakkeen kaikkiin kohtiin tulee vastata. Tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään ensisijaisesti kohteitten arviointiin, jonka
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotESKOLAN KYLÄPALVELU OY
ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotPäijänne unescon biosfäärialueeksi
Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotMASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova
MASTER PLAN Rositsa Bliznakova etela-konnevesi.fi/master-plan/ suunniteltiin Rautalammin Konneveden matkailualueen palveluvarustusta, sekä otettiin suuntaa tulevaisuuden matkailullisiin ja virkistyskäytöllisiin
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotUutta vetovoimaa bisnekseen.
Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI
LisätiedotKaupunginvaltuusto
2014, Kuusamon kaupunki Hyvinvoiva Elinvoimainen Uusiutuva ja innovatiivinen Kehittyvä Kansainvälinen ja verkostoitunut Kaikkien aikojen Kuusamo Suvaitsevainen ja hyväksyvä Kaupunkistrategia Aktiivinen
LisätiedotMaaseutumatkailusta elinvoimaa
Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu
LisätiedotMaaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen. Kysely yrittäjille kesäkuu 2018
Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Kysely yrittäjille kesäkuu 2018 Matkailijamäärät tammi-huhtikuussa 2018 verrattuna tammihuhtikuuhun 2017 maaseutumatkailuyrityksissä Arvio tulevasta kysynnästä
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotAsukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja
Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta
LisätiedotPitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön
Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön Hankkeen julkinen kuvaus Nevalyly ympäristöineen on Metsähallituksen omistuksessa. Alueella sijaitsee huonokuntoinen kota ja pienelle matkaa on
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotText. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014
Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotGOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014
GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa
LisätiedotVipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa
Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 11.5.2017 Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotVantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta
Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
Lisätiedot