Lausuntopyyntö. Lausuntopyyntökysely. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Transkriptio

1 Lausuntopyyntökysely Vastausaika :49:16 Lausuntopyyntö 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Marika Puusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Marika Puusa 4. Onko vastaaja 5. Esityksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistettäisi vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti koordinoidusti ja yhtenäisin perustein. Onko uudistus tarpeellinen?

2 6. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Valviran näkemyksen mukaan terveydenhuollon palveluiden (erityisesti vaativien ja harvinaisempien toimenpiteiden) keskittäminen suurempiin toimintayksiköihin on maassamme tarpeen laadun, potilasturvallisuuden ja riittävän osaamisen varmistamiseksi. Päivystysyksiköiden tarkan lukumäärän sijaan vieläkin tärkeämpää on varmistaa mm. päivystyksen laatu, läpimenoaikojen kohtuullisuus, henkilöstön riittävä osaaminen sekä asianmukainen potilasprofilointi. Tärkeää on myös kehittää potilaiden jatkohoitoprosesseja (erityisesti kroonisesti sairaiden potilaiden kohdalla) niin, että päivystyskäynti muodostaa jo kotiuttamista toimeenpantaessa perusterveydenhuollon/kotihoidon ja tarvittaessa myös sosiaalitoimen (palvelutarpeen arviointi) kanssa yhtenäisen kokonaisuuden ja hoidon jatkuvuus sekä palvelun saatavuus varmistetaan. 7. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisestä (39 ), ensihoitopalvelun sisällöstä (40 ) ja ensihoitokeskuksesta (46 ). Ovatko ehdotetut säännökset tarkoituksenmukaisia? 8. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Ehdotetut muutokset tuovat sote-integraation tiiviimmin osaksi ensihoitoa. Muutoksilla pyritään vastaamaan mm. väestön ikääntymiseen ja laitoshoidon purkamiseen, mikä on sinänsä hyvä asia. Ensihoitoa koskevien pykälien muutosehdotuksien arviointia hankaloittaa osin se, ettei käytössä ole tietoa siitä, miten ensihoitoasetusta ehdotetaan muutettavaksi (asetus tullee lausuntokierrokselle syksyllä 2016). Valvira toteaa, että ensihoitopalveluiden suunnittelun ja koordinoinnin tehostaminen erityisvastuualueiden puitteissa on perusteltua ensihoidon ja päivystyksen yhteistyön ja erityisvastuualueen väestön ensihoitopalvelujen saannin yhdenvertaisuuden parantamisen näkökulmasta. Terveydenhuoltolain ehdotetun 39 :n 3 momentin perusteella sairaanhoitopiiri määrittelee ensihoidon palvelutasopäätöksessä mm. tavoitteet väestön tavoittamisajoista erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen valmistelun mukaisesti. Valviran tekemässä ensihoitoa koskevassa selvityksessä 2:2014 sairaanhoitopiirien välillä todettiin olevan suuria vaihteluita sekä asetetuissa tavoittamisaikatavoitteissa että niiden toteuttamisessa. Ehdotukset olisivat askel palvelujen saannin yhdenvertaisuuden parantamisessa. Ensihoitokeskuksella ei ole juridista määräämis- tai valvontavaltaa sairaanhoitopiireihin nähden, mutta valvontaviranomaiset voisivat perustaa tarvittaessa tähän säännökseen valvontatoimiaan. Edelleen tulee kuitenkin varmistaa se, että erityisvastuualueen ja/tai sairaanhoitopiirin asettamat tavoitteet vastaavat väestön tosiasiallista palvelutarvetta, eikä tavoitteita aseteta liian alhaisiksi vain siksi, että siten saadaan säästettyä resursseja. Terveydenhuoltolain 40 :ssä kuvattuun ensihoitopalvelun määritelmään ehdotetaan lisättäväksi hoidon tarpeen arviointi osana ensihoitoa. Nykyisessä päivystysasetuksessa todetaan, että terveydenhuollon ympärivuorokautisessa päivystysyksikössä hoidon tarpeen arvion tekee laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Pykälä säilyisi nykymuotoisena myös nyt lausunnoilla olevassa päivystysasetusluonnoksessa. Nykyisessä päivystysasetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ensihoito tekee hoidon kiireellisyyden ensiarvion. Valviran näkemyksen mukaan ensihoito voi tehdä hoidon kiireellisyyden ensiarvion, mutta varsinaisen hoidon tarpeen arvion tulee jatkossakin tehdä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on aina mahdollisuus pyytää lääkäri paikan päällä tutkimaan potilas. Ensihoito on kiireellistä hoitoa ja arviointia, ja se edellyttää riittävää osaamista ja vankkaa kokemusta, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu. Hoidon tarpeen arvioinnin laajentaminen koskemaan koko ensihoitoa (ensihoitajan koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta) on huomattava potilasturvallisuusriski, koska kaikilla ensihoidossa työskentelevillä ei ole riittävää koulutusta ja kokemusta hoidon tarpeen arvion tekemiseen, kaikki ensihoidossa työskentelevät eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, eikä ensihoidossa ole pääasiallisesti mahdollista saada lääkäriä paikalle tutkimaan potilasta. Valvira on ollut jo pidempään huolestunut mm. siitä, että ensihoidon arvioinnin perusteella on lisääntyvästi ja useissa tapauksissa jätetty kuljettamatta hoitopaikkaan potilaita, jotka olisivat selkeästi tarvinneet lääkärin tutkimusta ja hoitoa. Valvira on saattanut huolensa mm. sairaanhoitopiirien ensihoidosta vastaavien lääkäreiden ja omien ensihoidon pysyvien asiantuntijoidensa tietoon. Valvira näkemyksen mukaan pykälää tulisi muuttaa siten, että hoidon tarpeen arvion tilalle kirjataan hoidon kiireellisyyden ensiarvio. Valvira katsoo, että erityistä huomiota tulee kiinnittää sekä lainsäädännössä että käytännössä siihen, että ensihoitajilla tulee aina hoidon kiireellisyyttä arvioitaessakin olla mahdollisuus ja velvollisuus ohjauksen mukaisesti konsultoida päivystävää ensihoitolääkäriä, jolla on riittävä ammattitaito ja osaaminen konsultaatioihin vastaamiseen. Ensihoidosta vastaavan lääkärin on myös valvottava, että konsultaatiot toteutetaan tarkoitetulla tavalla ja tilanteissa, joissa konsultointi on tarpeen. Ensihoitolääkärin konsultaatiot ovat rinnastettavissa etälääkäripalveluihin ja ovat vaativaa ja kokemusta edellyttävää toimintaa, minkä vuoksi konsultaatiota ei tule jättää lääketieteen opiskelijoiden tai kokemattomien lääkäreiden hoidettavaksi. Lainsäädännön valmistelussa tulisi myös huomioida, että digitalisaation maksimaalinen hyödyntäminen (mm. videokuvayhteys) lisää entisestään potilasturvallisuutta kaikissa konsultaatiotilanteessa. 9. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (45 ) Onko ehdotettu säännös tarkoituksenmukainen?

3 10. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Säädösluonnoksissa ehdotettu leikkaustoiminnan keskittäminen vaikuttaa Valviran näkemyksen mukaan hyvin perustellulta. Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, keskitettäisiin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, eli käytännössä nykyisiin keskussairaaloihin. Keskittämistä perustellaan potilasturvallisuuteen, kustannusten hillintään ja työvoiman riittävyyteen liittyvillä syillä. Hallituksen esityksen luonnoksessa viitataan mm. tutkimustietoon siitä, että keskittäminen ja toimenpidekohtaisen volyymin kasvattaminen parantavat potilasturvallisuutta sekä hoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Keskittäminen merkitsisi mm. nykyisissä aluesairaaloissa tapahtuvan leikkaustoiminnan siirtämistä keskussairaaloihin. Tämä saattaa johtaa yksityisen terveydenhuollon tarjonnan lisääntymiseen mm. sitä kautta, että nykyisin aluesairaaloissa toimivia kirurgeja siirtyy yksityissektorille jo olemassa oleviin tai perustettaviin yrityksiin. Vaikka hallituksen esityksen luonnoksessa on sinänsä käsitelty melko laajasti ehdotettujen muutosten vaikutuksia, ei tällaista mahdollista seurausta ole nostettu esille. Valvira toteaa, että keskittämisellä tavoitellut vaikutukset saattavat ainakin osittain vesittyä, jos leikkauksia voidaan ostopalveluina tai muutoin hankkia yksityissektorilta keskittämisvaatimuksen estämättä. Riski tähän lisääntyy olennaisesti valmisteilla oleva valinnanvapausjärjestelmän myötä. Vastaavanlaisia merkkejä siitä, että keskittämisiä koskevia säännöksiä kierretään ostopalveluiden kautta, on havaittavissa leikkaustoiminnan lisäksi myös mm. synnytystoiminnassa. Lainsäädännön valmistelussa tulisikin huolehtia siitä, että keskittämisvaatimuksia ei voida ainakaan julkisen rahoituksen piiriin kuuluvassa toiminnassa kiertää yksityissektorin kautta. Leikkaustoiminnan keskittämistä olisi tarpeen käsitellä säännöksen perusteluissa laajemmin, sillä muutosta on tulkittu jossain määrin eri tavoin esimerkiksi sen suhteen, voiko aluesairaalatyyppisiin sairaaloihin jäädä jotain tähystys- ja tai päiväkirurgista toimintaa, ja jos, minkä vaativuustason toimintaa. Yksityissektorilla ollaan jo rakentamassa kyseisille paikkakunnille korvaavaa em. toimintaa. Ehdotuksessa esitetään, että erityistason sairaanhoidon käsitteestä luovuttaisiin. Erikoissairaanhoidon keskittämisestä säädettäisiin muilta osin kuin leikkaustoiminnan ja päivystyksen osalta valtioneuvoston asetuksella kuten nykyisin erityistason sairaanhoidon keskittämisestä, mutta asetuksessa ei todennäköisesti tulla määrittelemään nykyisellä tarkkuustasolla harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan keskitettäviä hoitoja. Keskittäminen olisi nykyistä velvoittavampaa (terveydenhuoltolain 45 :n nykyinen voidaan muutettaisiin muotoon tulee ), mutta jäisi tarkemmin pääosin sovittavaksi yliopistosairaaloiden kesken ja (aluetason osalta) erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ehdotukset vaikuttavat perustelluilta. Lähinnä teknisluonteisena seikkana voidaan todeta, että vaikka erityistason sairaanhoidon käsitteestä on esitysluonnoksen mukaan tarkoitus luopua, se esiintyy myös (ainakin) terveydenhuoltolain 42.1 :ssä, joka ei ole mukana luonnoksessa. 11. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa kiireellisestä hoidosta (50 ) Onko ehdotettu säännös tarkoituksenmukainen? 12. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Päivystykseen ehdotetut muutokset vaikuttavat perustelluilta, mutta ehdotettu päivystyksen järjestämisen porrasteisuus edellyttää järjestäjiltä hyvää tiedottamista alueen väestölle. Nykyisen päivystysasetuksen perusteella on ollut epäselvyyttä siitä, mitä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen järjestäminen merkitsee käytännössä esim. toimintojen fyysisen sijainnin suhteen ja organisatorisesti. Myöskään nyt lausunnoilla olevista säännösehdotuksista asia ei ilmene nykyisiä säännöksiä enempää. Säännöksiä olisi syytä selkeyttää tässä suhteessa. Valviran näkemyksen mukaan yhteispäivystysten tulisi olla myös käytännössä potilaan näkökulmasta fyysisesti ja toiminnallisesti raja-aidattomasti toimivia todellisia yhteispäivystyksiä. Nykyisin osa ns. yhteispäivystyksistä toimii tosiasiallisesti siten, että niissä on erikseen perusterveydenhuollon linja ja erikoissairaanhoidon linja. Ehdotuksen mukaan kunnan tai tarvittaessa kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikaisen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. Se, milloin järjestämisvelvollisuus käytännössä olisi olemassa, jää kuitenkin esityksen perusteella epäselväksi. Lisäksi Valvira toteaa, että on syytä huolehtia siitä, että perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta ei muodostu tosiasiallisesti jälleen hajautetuksi päivystysjärjestelmäksi. Valvontaviranomaiset ovat jo pitkään olleet huolissaan siitä, että etulinjassa päivystystyötä tekemässä on potilasturvallisuuden kannalta liian kokemattomia lääkäreitä ja hoitajia. Säännösten mukaan myös hoidon tarpeen arvioinnin voi muualla kuin ympärivuorokautisissa päivystysyksiköissä tehdä nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilökin. Lainsäädännöllä pitäisi sitovasti varmistaa, että myös kiireellistä hoitoa antavissa terveyskeskuksissa toiminta edellyttää riittävää osaamista ja pätevyyttä henkilöstöltä.

4 Ehdotusten perusteella jää epäselväksi, onko potilasvirtoja ja hoitopaikkojen valintaa tarkoitus kunnan informaatio-ohjauksen lisäksi ohjata kiireellisessä hoidossa mahdollisesti muulla tavoin, vai onko potilaalla valinnanvapaus hakeutua terveyskeskuksen kiireellisen hoidon vastaanotolle tai johonkin päivystysyksikköön. Kansalaisten yhdenvertaisuus laadukkaan kiireellisen hoidon saamisessa tulisi turvata niin, etteivät he, joko säännöksistä aiheutuvan tai sairaanhoitopiirin suunnitteleman toimintaverkon rakenteen takia, joudu eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, asuvatko he laajan vai suppeamman päivystysyksikön lähellä tai riippuen siitä, mihin vuorokaudenaikaan he sairastuvat. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköihin keskitettäisiin hallituksen esitysluonnoksen mukaan mm. naistentaudit ja synnytykset, myös riskisynnytykset ja vastasyntyneiden tehostettu valvonta. Säädöstekstissä riskisynnytysten keskittämistä ei sinänsä mainita, mutta hallituksen esityksestä saattaa saada kuvan siitä, että kaikki 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä voisivat hoitaa riskisynnytyksiä. Tätä ei kuitenkaan liene tarkoitettu? Nykytilanteessa riskisynnytykset on keskitetty pääasiassa viiteen yliopistolliseen sairaalan, mikä on Valviran näkemyksen mukaan jatkossakin perusteltua. Päivystysleikkaukset keskitettäisiin esityksen mukaan pääsääntöisesti laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköihin. Synnytysten osalta sektioista (keisarileikkaukset) noin 40 % on suunniteltuja ja 60 % on päivystysleikkauksia, eli tämä vaikuttaisi myös synnytystoiminnan keskittämiseen, mikä on perusteltua. Leikkaustoimintaa voisi kuitenkin hallituksen esityksen mukaan olla myös yksiköissä, joissa on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys. Tämä on kannatettavaa synnytyksiä ajatellen, mikäli matkat synnytyssairaalan muutoin muodostuisivat liian pitkiksi. Kiireelliseen sairaanhoitoon kuuluu myös kiireellinen suun terveydenhuolto. Kiireellisen hoidon perusteita ja päivystyksen erikoisalakohtaisia edellytyksiä koskevan asetusluonnoksen 2 :n mukaan ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuusja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Asetusluonnoksen suun terveydenhuoltoa koskevassa 20 :ssä todetaan, että terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa määriteltyjen sairaanhoitopiirin kuntayhtymien, jotka on velvoitettu järjestämään laajan päivystyksen yksikkö, on yöpäivystystä lukuun ottamatta huolehdittava, että laillistetun hammaslääkärin palvelut ovat saatavilla laajan päivystyksen yksikön yhteydessä. Valvira pitää hyvänä, että suun terveydenhuolto on säännöksissä mainittu omana erikoisalanaan. Lähipalveluina toteutettavaa kiireellistä vastaanottotoimintaa on tarpeen vahvistaa. Epäselväksi kuitenkin jää milloin palvelujen saatavuuden katsotaan edellyttävän kiireellisten suun terveydenhuollon palvelujen järjestämistä lähipalveluina iltaisin ja viikonloppuisin. 13. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa sosiaalihuollon tarpeen arvioinnista (53 a ) Onko ehdotettu säännös tarkoituksenmukainen? 14. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Valvira pitää sinänsä kannatettavan sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kytketään entistä tiiviimmin yhteen, ja että myös terveydenhuollossa olisi 53 a :n mukaan yhä enenevässä määrin myös arvioitava henkilön sosiaalihuollon tarvetta. Jos/kun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös potilaan mahdollinen sosiaalihuollon tarve, arvio tulisi kirjata myös potilasasiakirjoihin sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin. Arviointia koskevien merkintöjen laatimisvelvollisuus olisi perusteltua kirjata siten myös potilasasiakirjoista annettuun asetukseen sekä lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Hallituksen esityksen valmisteluun liittyvissä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä kuulemistilaisuuksissa erityisesti terveydenhuollon edustajat nostivat vahvasti esiin potilaiden tunnistetun tarpeen saada vahvemmin sosiaalihuollon osaamista ja tukea erikoissairaanhoidon ja muun terveydenhuollon päivystystilanteissa. Asiakkaiden arvioitiin hyötyvän erityisesti yhteisistä palvelupisteistä, joista olisi mahdollista saada akuutti-tilanteessa apu moniammatilliselta tiimiltä. Terveydenhuollossa tehtävän sosiaalityön ja kunnallisen sosiaalityön välistä raja-aitaa nähtiin tarvetta madaltaa ja tiivistää yhteistyökäytäntöjä. Kaikissa sairaanhoitopiireissä työskentelee sosiaalityöntekijöitä, mutta vain harvalla sairaanhoitopiirillä on kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystyksestä. 15. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipäivystyksestä (29 ) Onko ehdotettu säännös tarkoituksenmukainen? 16. Voitte perustella edellistä vastaustanne.

5 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran yhdessä 2016 keväällä tekemä kysely sosiaalipäivystysyksiköille osoitti, että sosiaalipäivystyksen järjestämisen tavat vaihtelevat suuresti. Suurella osalla sosiaalipäivystyksiä (pää)asiakasryhmänä ovat tällä hetkellä lastensuojelun asiakkaat. Lasten ja nuorten kriisitilanteiden hoitamisen rinnalla sosiaalipäivystyksen asiakasryhmiä ovat mm. välittömän huolenpidon tarpeessa olevat vanhukset, sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaat. Vanhusten kotihoidon lisääntyminen on lisännyt myös terveydenhuollon kanssa yhteisen päivystystyön merkitystä. Yhteistyön tarve on noussut esiin myös kriisityössä sekä akuuttien päihdepalvelujen yhteydessä, kuten ensisuojapalveluissa ja mielenterveystyössä. Sosiaalipäivystyskyselyn mukaan työssä keskeisimmäksi koetut yhteistyökumppanit ovat poliisi ja hätäkeskus. Tärkeimpinä yhteistyötahoina terveydenhuollon puolella sosiaalipäivystyksen työntekijät näkivät ensihoidon. Suurimmalla osalla sosiaalipäivystyksistä ei ole kokemusta terveydenhuollon kanssa järjestetystä yhteispäivystyksestä ja vastaajille oli epäselvää mitä yhteistyöllä terveydenhuollon päivystyksen kanssa tarkoitetaan. Lähes 80 prosenttia sosiaali- ja terveysministeriön tekemään sairaanhoitopiirien sosiaalityön kyselyyn vastanneista terveyssosiaalityön edustajista oli sitä mieltä, että sairaanhoitopiirin hoitotyössä ei osata riittävästi hyödyntää sosiaalityön voimavaroja. Vastaajien mukaan sosiaalityön osaamisalueita ei hoitotyössä tunneta riittävän hyvin eivätkä kaikki sosiaalityötä tarvitsevat ohjaudu sosiaalityöntekijän arvioon. Suunniteltu uudistus ei edellyttäisi koko sosiaalipäivystystoiminnan siirtämistä toteutettavaksi terveydenhuollon yhteydessä, mutta toimivat yhteistyökäytännöt tulisi luoda myös terveydenhuollon yksiköihin. Ehdotuksen mukaan sosiaalipäivystystä olisi järjestettävä sekä terveydenhuoltolain mukaisen laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Lakiehdotus on lähtenyt ajatuksesta, että sosiaalipäivystystä järjestetään terveydenhuollon päivystyksen yhteydessä. Valviran näkemyksen mukaan on kannatettavaa, että aina kun se on mahdollista, päivystykset toimisivat fyysisesti samoissa tiloissa. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan tule pitää täysin ehdottomana, jos sen johdosta jouduttaisiin esimerkiksi purkamaan nykyisiä hyvin toimivaksi osoittautuneita ratkaisuja. Yksiköiden fyysisestä sijainnista riippumatta tärkeää onkin ensi sijassa toimiva ja ajantasainen tietojenvaihto eri toimijoiden välillä. (ks. sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksen yhteistyöstä myös kohdan 14 vastaus). Sosiaalipäivystyksen järjestäminen yhdessä terveydenhuollon päivystyksen kanssa ei kuitenkaan saa vaarantaa sosiaalihuollon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämistä. Erityisesti on huolehdittava siitä, että kotikäynnit ja muut päivystysluonteiset tehtävät pystytään järjestämään. Nykyisin voimassa oleva lainsäädäntö ei estä sairaaloissa toimivien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työn toteuttamista osana kunnan sosiaalitoimen työtä. Valvira toteaa, että olisi kannatettavaa ja tulevan sote-uudistuksen ja maakuntahallinnon näkökulmastakin hyvä, jos sairaalassa tehtävä sosiaalityö järjestettäisiin kunnan sosiaalitoimen kautta siten, että sairaaloiden sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat voivat muun työnsä ohella tehdä sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisia päätöksiä ja palvelutarpeen arviointeja Ottaen huomioon sen, ettei kentällä toimijoilla ole tällä hetkellä juurikaan kokemusta eikä yhteistä näkemystä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispäivystyksistä Valvira katsoo, että lainsäädännöllä on säädettävä täsmällisesti järjestämisen tavoitteista. 17. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalvelujen järjestämisestä muiden palvelujen yhteydessä (33 a ) Onko ehdotettu säännös tarkoituksenmukainen? 18. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Valvira katsoo, että säännös on tarkoituksenmukainen, mutta ei riittävä. Sosiaalihuollon palvelut pitäisi järjestää pääosin lähellä asiakasta. Ongelmia on nykyisin ollut erityisesti terveyskeskuksissa, joissa tällaista matalan kynnyksen sosiaalihuollon palvelua ei ole useinkaan ollut käytettävissä. Puutteita on kuitenkin ilmennyt myös erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon kotiin tai asumispalveluyksikköön siirtyvien palvelujen järjestämisessä, niiden viiveettömyydessä ja saumattomuudessa. 19. Vapaamuotoisia huomioita esityksestä. Uudistuksen ehdotukset ovat pääpiirteissään oikeasuuntaiset ja kannatettavat, mutta niin mittavia, että niiden kaikkia vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Valvira pitää hallituksen esitystä päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistamisesta ja sen tavoitetta potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden takaamiseksi hyvinä niin sosiaali- kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon näkökulmasta lain kannatettavana tavoitteena on turvata sosiaalihuollon yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus terveydenhuollon rinnalla, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamisessa sekä turvata tuen saantia ihmisten omissa arkiympäristöissä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa ja edistää monialaista yhteistyötä ja sen myötä turvata sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä sen vastuulle ja osaamiseen kuuluvissa asioissa. 20. Vapaamuotoiset huomionne liitteenä olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetusluonnoksen 5 :ssä esitetään, että sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala, voivat väestön palvelutarpeesta niin johtuessa perustaa enemmän kuin yhden ympärivuorokautisen päivystävän yhteispäivystysyksikön sairaaloidensa yhteyteen. Valvira toteaa, että luonnoksen perusteella jää epäselväksi, tarkoitetaanko

6 useita täyden/yleis- palvelun yksiköitä vai erikoisalakohtaisia tai tiimikohtaisia yhteispäivystysyksiköitä. Asetuksen synnytyksiä ja lastentauteja koskevaa pykälää (esityksen 18 ) ehdotetaan muutettavaksi siten, että 2 momentin 5 kohta poistettaisiin. Nykyisen asetuksen 14 :n 2 momentin 5 kohdassa todetaan, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa on oltava vastasyntyneiden hoitoon perehtynyt lääkäri välittömässä valmiudessa antamaan hoitoa vastasyntyneelle, jos synnytyksiä hoitavaan toimintayksikköön on keskitetty riskisynnyttäjien hoito. Nyt kyseessä olevassa ehdotuksessa ei ole perusteltu, miksi tämä kohta on jätetty pois. Jos kyseessä on se seikka, että riskisynnytyksiä hoitavissa yksiköissä on yleensä ollut vastasyntyneiden hoitoon perehtynyt lääkäri paikalla sairaalassa (riskisynnytykset keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin) ja kyseinen asetuksen kohta on siten turha, on muutos perusteltu. (ks. voimassa olevan asetuksen perustelumuistion teksti alla). Muutoin 5 kohta tulisi säilyttää, eli jatkossakin tulisi edellyttää, että riskisynnytyksiä hoitavassa yksikössä tulee olla välittömästi saatavilla vastasyntyneiden hoitoon perehtynyt lääkäri. Nykyisen asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että muissa kuin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vastasyntyneiden hoito turvataan siten, että vastasyntyneiden hoidosta vastaavana työpaikkapäivystäjänä sairaalassa toimii vastasyntyneiden hoitoon perehtynyt lääkäri, joka voi olla kokenut lastentauteihin erikoistuva lääkäri ja lastentautien erikoislääkäri. Hänen takapäivystäjänään toimii vapaamuotoisessa päivystyksessä lastentautien erikoislääkäri, joka on vastasyntyneiden hoitoon perehtynyt, usein neonatologian erikoiskoulutuksen saanut erikoislääkäri. Tämä toimintamalli on osoittautunut laadukkaan hoidon turvaavaksi, koulutuksellisesti toimivaksi ja se on samalla kustannustehokas. Mainitun 18 :n 3 momenttiin on lisätty, että STM voi myöntää luvan poiketa 1 momentissa vaaditusta noin 1000 vuosittaisen synnytyksen minimimäärästä myös, jos erityisvastuualueen palveluverkon tarkoituksenmukaisuus sitä edellyttää. Synnytyssairaaloiden tulee edelleen täyttää kaikki muut 2 momentin kriteerit. Valvira pitää tätä lisäystä perusteltuna ja kannatettavana.