Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 10/2019 Viranomaisyhteistyö harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluissa 246/54/2017

Transkriptio

1 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 10/2019 Viranomaisyhteistyö harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluissa 246/54/2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sisäministeriö,

2

3

4 LAUSUNTO ISAVI/3376/2019 Itä-Suomi Pelastustoimi ja varautuminen - vastuualue Valtiontalouden tarkastusvirasto Johtava tuloksellisuustarkastaja Mikko Koskinen PL HELSINKI Tarkastuskertomusluonnos Viranomaisyhteistyö harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluissa Valtiontalouden tarkastusvirasto pyytää Itä-Suomen aluehallintoviraston lausuntoa Tarkastuskertomusluonnoksesta Viranomaisyhteistyö harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluissa. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueen pelastuslaitosten toimintaa ohjaavissa toimenpiteissä ja asiakirjoissa HARVA-alueiden yhteistyöhön on ohjattu pääsääntöisesti yleisellä tasolla niissä asioissa, joissa ohjausta on annettu. Yhteistyön käytännön toteutus on jäänyt Itä-Suomen osalta pitkälti pelastuslaitosten omaan harkintaan ja omalle vastuulle. Viranomaisyhteistyöllä on pyritty turvaamaan HARVA-alueilla mm. pelastustoimen palveluja, samaan aikaan kun eri viranomaisten toiminnan painopistettä on suunnattu muuttoliikkeen vaikutuksesta kasvukeskuksiin ja taajamiin. Itä-Suomen aluehallintovirasto on edistänyt yhteistyötä Itä-Suomen valmiustoimikunnassa ISAVIn toimialueella. Lisäksi esimerkiksi Pohjois-Karjalassa pelastuslaitos on vienyt viranomaisyhteistyötä eteenpäin maakunnallisessa valmiusryhmässä yhdessä poliisin ja rajavartioston kanssa. Näin on lopulta päädytty eri toimijoiden väliseen operatiiviseen yhteistyöhön esim. poliisin ja rajavartioston yhteispartioinnissa tai pelastustoimen osalta ensivastetoiminnassa sekä siihen perehdyttämisessä poliisin ja rajan partioille. Tämän lisäksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on ottanut tehtäväkseen vapaaehtoisten paikallisten kylien pelastusryhmien organisoinnin, niiden varustamisen ja kouluttamisen. Aluehallintovirastolla ei ole ollut viime vuosina aivan selkeää kuvaa siitä mitä siltä odotetaan asian suhteen. Tehtävärooli onkin painottunut enemmän lakisääteisiin varautumisen tehtäviin ja jäänyt vähäisemmäksi laaja-alaisissa arjen turvallisuuden kysymyksissä, joiden on nähty kuuluvan paremminkin paikallisen pelastuslaitoksen tehtäviksi. Johtajan sijainen, pelastusylitarkastaja Kai Horelli Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka kirjaamo.ita@avi.fi Maaherrankatu 16 Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 C Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

5 1 (3) SM SMDno Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n lausuntopyyntö sisäministeriölle Sisäministeriön lausunto valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomusluonnokseen koskien viranomaisyhteistyötä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluissa Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on vuosina 2018 ja 2019 tehnyt tuloksellisuustarkastuksen viranomaisyhteistyöhön harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluissa. VTV on pyytänyt sisäministeriöltä lausuntoa tarkastuskertomusluonnoksesta. pyynnön tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että kertomukseen ei sisälly asia- tai tulkintavirheitä, joilla olisi vaikutusta tarkastuksen kannanottoihin, sekä kuulla sisäministeriön näkemykset tarkastusviraston alustaviin kantoihin. Sisäministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa näkemyksensä asiassa ja lausuu seuraavaa: Yleiset huomiot kertomusluonnoksen asiasisältöä koskien Sisäministeriön arvion mukaan tarkastuskertomusluonnoksessa ei ole merkittäviä asia- tai tulkintavirheitä, joilla olisi vaikutusta tarkastuksen kannanottoihin. Tarkastushavainnot vastaavat sisäministeriön näkemystä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen tilanteesta. Yksityiskohtaiset huomiot Luonnoksen kertomusosasta esitetään korjattavaksi ainakin sivuilla 14 ja 15 käytetty termi "perustehtävä". Termin voidaan asiayhteydestä ja lukijasta riippuen tulkita tarkoittavan joko esimerkiksi lakisääteistä tehtävää, lakisääteisestä tehtävästä suoraan juontuvaa tehtävää tai vakiintunutta toimintatapaa tai -mallia. Näin ollen sen merkitys jää tässä asiayhteydessä epätarkaksi. Toteamus esitetään korjattavaksi esimerkiksi muotoon "Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle on ollut yksi Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteista". Kirkkokatu 12, Helsinki PL 26, Valtioneuvosto Vaihde

6 Sisäministeriö 2 (3) SM SMDno Huomiot tarkastusviraston alustavista kannanotoista Sisäministeriö pitää tarkastusviraston alustavia kannanottoja ja suosituksia sinällään perusteltuina, vaikkakaan niiden suhde tarkastushavaintoihin ei kaikilta osin ole johdonmukainen tai selkeä. Tarkemmat perustelut tälle näkemykselle on esitetty alla. Kannanotoissa on kuitenkin erinomaisesti todettu, että "pelkällä yhteistyön yleisellä korostamisella ei voida ohittaa niukkoihin resursseihin, osaamiseen ja toimivaltarajoihin liittyviä ongelmia ja ratkaista nopean avunsaannin ongelmia syrjäisillä seuduilla. Viranomaisyhteistyön kyky turvata nopea apu on rajallinen erityisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävissä". Sisäministeriön näkemyksen mukaan turvallisuuden alueellisen jakautumisen osalta tarkalleen yhdenmukaisten palvelujen tuottamisen sijaan keskeistä on maan eri osissa asuvan väestön yhdenvertaisuus lopputuloksen eli heidän nauttimansa turvallisuuden tason osalta. Tällä tarkoitetaan sitä, että viranomaistoimijat sekä yksin että yhdessä sovittavat toimintansa alueellisten erityispiirteiden - tässä tapauksessa väestötiheyden - mukaan siten, että väestön nauttima turvallisuus on mahdollisimman yhdenvertainen eri alueilla, eli keinot ja palvelujen tuottamisen tapa voivat perustellustikin poiketa toisistaan alueiden välisessä vertailussa. Luonnoksessa vahvasti esiin nostetun turvallisuussuunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi siihen, miten usein tai miten suuri osa alueen väestöstä kohtaa erilaisia turvallisuusongelmia, kuten väkivaltaa tai onnettomuuksia, ja tällä tavoin osaltaan vastata harvaan asuttujen alueiden haasteisiin. Myös tehokas yhteinen varautuminen arjen rikoksia ja häiriöitä laajempiin tilanteisiin vähentää niistä aiheutuvia haittoja. Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä tehtävä turvallisuussuunnittelu tai varautuminen voivat kuitenkin hyvin rajallisesti vastata siihen, miten laajasti ja nopeasti apua on yksilölle saatavilla hädän hetkellä. Avun saantiin liittyvät haasteet harvaan asutulla seudulla ovatkin pääosin suoraan riippuvaisia palveluja tuottavien viranomaisten resursseista. Turvallisuussuunnittelu ja varautuminen eivät myöskään ole resurssiriippumattomia eikä viranomaisilta edellytettävää panostusta niihin voida hoitaa pelkästään kohdentamalla työpanosta uudelleen. Kannanotoissa esitetään, että "sisäministeriön tulee jatkossa tuoda esiin sitä, että alueellisen ja paikallisen turvallisuuden ohjaamisessa tarvitaan selkeitä rakenteita ja vahvaa koordinaatiota". Kannanotosta ei suoraan ilmene, missä yhteydessä ja tarkoituksessa rakenteiden ja koordinaation esiin tuomista esitetään: turvallisuussuunnittelusta vastaaville kunnille tai sisäministeriön hallinnonalan viranomaisille ohjaustarkoituksessa vai ministeriöiden työssä, jossa esimerkiksi voitaisiin laatia asiaa koskevia normeja tai tehdä asiaa koskevia toimivalta-, rakenne- tai resurssiuudistuksia. Tältä osin sisäministeriö toivoo tarkennusta ja yksiselitteisempää ilmaisua viraston kannanottoon. Lähtökohtaisesti ministeriö suhtautuu myönteisesti viraston esitykseen tarkastella turvallisuuden hallintaa ja suunnittelua tarkemmin mahdollisten tulevien hallintouudistusten säädösvalmistelussa. Kannanotoissa todetaan, että "viranomaisyhteistyön hyötyjä tai vaikuttavuutta ei ole systemaattisesti arvioitu, joten seurannalle asetetut tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Toiminnan hyötyjä onkin arvioitu lähinnä viranomaisten palvelukyvyn sekä asiakashyötyjen näkökulmasta".

7 Sisäministeriö 3 (3) SM SMDno Sisäministeriön näkemyksen mukaan mainitut asiakashyödyt ovat keskeisiä vaikuttavuuden indikaattoreita, joten tältä osin ministeriö toivoo virastolta tarkennusta kannanottoon. Sisäministeriö haluaa tuoda esiin, että se on vuoden 2018 ja 2019 aikana uudelleen käynnistänyt alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun valtakunnallisen koordinaation toimintoja sisäisen turvallisuuden strategiassa päätettyjen toimenpiteiden perusteella. Tämä on osin huomioitu kertomusluonnoksessa, mutta koska tarkastusajankohtana näiden toimeenpano oli vasta käynnistymässä, esitetään kannanotoissa sellaisia toimenpiteitä, jotka lausunnonantohetkellä ovat jo käynnissä tai valmisteilla. Tällaisia ovat esimerkiksi turvallisuussuunnittelun kansallisten linjausten toimeenpano yhteistyössä kuntien ja muiden paikallis- sekä aluetason toimijoiden kanssa sekä turvallisuussuunnittelun tilan valtakunnallinen seuranta ja arviointi. Sisäministeriössä on lisäksi vuosina 2018 ja 2019 ollut käynnissä hanke hallinnonalan strategisen tason ohjauksen kehittämiseksi. Yksi hankkeen tavoitteista on ollut edistää yhteiskunnallisesti merkittävien sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden toimeenpanoa hallinnonalalla. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus ja siihen liittyvä viranomaisyhteistyö on yksi kokonaisuus, jota tullaan tarkastelemaan uuden ohjausmallin toimeenpanon käynnistyessä. Kehittämisjohtaja Harri Martikainen Strategiapäällikkö Ari Evwaraye Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Sisäministeriö klo 08:15. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Valtiontalouden tarkastusvirasto kansliapäällikkö Ilkka Salmi SM/pelastusosasto SM/poliisiosasto SM/maahanmuutto-osasto SM/rajavartio-osasto SM/sisäisen tarkastuksen yksikkö