Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Siikajoen kunnan lausunto ja muistutus Koskienergia Oy:n vesilain mukaiseen lupahakemukseen, Ruukin voimalaitoksen rakentaminen Siikajokeen (dnro PSAVI/80/04.09/2012) 3467/12.123/2014 KHALL 203 Koskienergia Oy on aluehallintovirastoon jät tä mäl lään hakemuksella hakenut lupaa vesivoimalaitoksen, poh ja pa don ja kalatien rakentamiseen Siikajoen Ruu kin kos keen. Hakemuksen täydennyksessä hakija on muuttanut ha ke mus ta siten, että Ruukinkosken alaosalle suunniteltu poh ja pa to on jätetty pois, samoin kuin hakemuksessa esitetty ka la tie voimalaitoksen yhteydessä olevan säännöstelypadon ohit se. Koskienergia Oy:n hakemuksen mukaan lupaa haetaan Ruu kin kosken vesivoimalaitoksen uudelleen rakentamiseen ny kyi sen voimalaitoksen paikalle. Vanha ja huonokuntoinen voi ma lai tos puretaan, ylä- ja alakanavassa tehdään per kauk sia ja säännöstelypadon rakenteet uusitaan tai kun nos te taan tarpeen mukaan. Hankkeessa otetaan käyttöön Ruu kin kos ken koko vesivoima. Hankkeen kustannusarvio on noin 5,5 milj.. Voimalaitokseen asennetaan yksi tai kaksi Kaplan-turpiinia, joi den yhteenlaskettu rakennusvirtaama on noin 40 m3/s. Ai na kin toinen turpiineista on täyssäätöinen. Sää det tä vyy den ansiosta laitoksen läpi voidaan ajaa pieniäkin virtaamia. Voi ma lai tos ta voidaan käyttää tehokkaasti säätöenergian tuo tan toon. Koneiston käyttöalueen alaraja on valittavasta ko neis to rat kai sus ta riippuen 4 8 m3/s. Voimalaitoksen kokonaisteho keskimääräisellä pu tous kor keu del la 3,5 m ja rakennusvirtaamalla 40 m3/s on 1,1 MW, vuo tui nen energian tuotto on noin MWh Ruukinkosken ylä- ja alavedenkorkeudet eivät tule muut tu maan. Kanavia laajennetaan siten, etteivät virtaushäviöt ka na vas sa merkittävästi muutu rakennusvirtaaman nostosta huo li mat ta. Vedenkorkeus voimalaitoksen ylä- ja ala ka na vis sa ei olennaisesti

2 muutu nykyisestä. Pohjapatoon ja ka la tie hen ei tehdä muutoksia. Säännöstelypadon aukkomittoja ja kynnyskorkeuksia ei muuteta. Koskienergia Oy:n hakemuksen mukaan Ruukinkoskeen juok su tetaan vettä kosken niskalla sijaitsevan kiinteän poh ja pa don kautta aina vähintään 5 m3/s, jos tulovirtaama on yli 5 m3/s. Juoksutus vastaa Siikajoen keskialivirtaamaa Ruu kin kos kes sa. Tulovirtaaman ollessa alle 5 m3/s, koko tu lo vir taa ma johdetaan pohjapadon kautta Ruukinkoskeen. Tu lo vir taa man ollessa yli 45 m3/s, juoksutetaan laitoksen ra ken nus vir taa man ylittävä virtaama pääsääntöisesti poh japa don kautta Ruukinkoskeen. Osa virtaamasta voidaan juok sut taa laitoksen yhteydessä olevan padon luukkujen kaut ta. Hakemuksen mukaan esitetty juoksutus turvaa Ruu kin kos ken vesityksen nykyisellään keskialivirtaamaa pienemmillä vir taa mil la. Isommilla virtaamilla kosken vesimäärät pie ne ne vät, kun nykyistä suurempi osa virtaamasta voidaan hyö dyn tää energiantuotannossa. Ruukinkoskeen ei muodostu hank keen johdosta seisovan veden alueita, vaan koski säi lyy virtavetenä. Voimalaitoksen yläkanavaa perataan noin 300 m per kauk sen ulottuessa Siikajoen pääuomaan asti. Yläkanavan per kauk sen pohjan leveys on noin 5 m, pohjan korkeus noin NN + 40,6 m ja luiskien kaltevuus 1:2. Rautatiesillan koh dal la tapahtuvasta yläkanavan laajennustyöstä sovitaan sillan omis ta jan kanssa. Voimalaitoksen alakanavaa perataan noin 70 metriä. Alakanavan perkauksen pohjan leveys on noin 5 m, pohjan korkeus noin NN + 37,0 m ja luiskien kal te vuus 1:2. Perkausmassat läjitetään hakijan omistamalle kiin teis töl le RN:o 2:53 tulokanavan itärannalle. Hakemuksen mukaan, koska Siikajoen koko virtaama kes kiali- ja sitä pienemmillä virtaamilla ohjataan koskiuomaan, han ke ei heikennä nykyisen kalatien toimintaa. Ruu kin kos ken luonnonuoma toimii hankkeen toteuttamisen jälkeenkin ka lo jen syönnös-, lisääntymis- ja poikasalueena. Kosken ala osal la voidaan tarvittaessa tehdä pienimuotoista kosken poh jan muotoilua koskesta tulevan virtaaman ohjaamiseksi ala ka na van suulle. Hankkeella ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen. Ruu kin kos keen esitetty vähimmäisvirtaama 5 m3/s turvaa kosken ve si tyk sen. Kaikki hankkeessa toteutettavat rakenteet sijoitetaan ha ki jan omistamille alueille. Käyttö- tai lunastusoikeutta muiden omis ta miin maa- tai vesialueisiin ei tarvita.

3 Koskienergia Oy:n hakemuksen mukaan hankkeessa on tar koi tus ottaa käyttöön yhteiseen vesialueeseen Ruu kin kos ki ( ) kuuluva vesivoima. Toiselle kuuluvan ve si voi man pysyvästä käyttöoikeudesta hakija on esittänyt kor vat ta vak si 67,00 /kw. Vesilain 13 luvun 11 :n mu kai nen 1,5-kertaisuus huomioon otettuna korvausesitys on 100,50 /kw. Kj:n esitys: Kunnanhallitus päättää antaa Koskienergia Oy:n asiassa seuraavan lausunnon: Lausuntonaan Koskienergia Oy:n vesilain mukaisesta lu pa ha ke mukses ta Ruukin voimalaitoksen uusimisesta ja ra ken ta mi ses ta Siikajoen kunta toteaa, ettei sillä ole varsinaisesta voi ma lai tos asias ta huomautettavaa. Voimalaitos kaikkine ra ken tei neen on vuosikymmenten myötä saavuttanut va kiin tu neen aseman osana Siikajoen taajamarakennetta. Siikajoen kunnan muistutus vesivoiman osaomistajana ha kemuk ses ta Muistutuksena Koskienergia Oy:n hakemukseen Siikajoen kun ta lausuu seuraavaa: Siikajoen kunta ei vastusta vesivoiman pysyvän käyt tö oi keu den myöntämistä Koskienergia Oy:lle. Siikajoessa ole vat voimalaitokset ovat vakiinnuttaneet asemansa vuo si kym men ten myötä ja ovat osa Suomen säh kön tuo tan to ka pa si teet tia. Pienten voimalaitosten erityinen merkitys säh kön tuo tan nos sa on niiden säätövoimaominaisuus, jolloin pie nen kin vesivoimalan arvo on erityinen. Vesivoiman li sää mi nen on edullisinta olemassa olevien laitosten uusimisen yh tey des sä, jolloin laitteiden modernisoinnilla saadaan voi ma lan tehoa huomattavasti lisättyä ja se saadaan parem min vastaamaan nykyiseen vesivoimasähkön tuo tan to ta paan, erityisesti säätövoiman tuottamiseen. Koskienergia Oy:n hakemuksen mukainen alakanavan ruoppaus ja uu del leen muotoilu parantaa veden virtausta ja vähentää veden pin nan nousua voimalan imuputkessa, jolloin yhdessä lait teis ton uusimisen ja modernisoimisen kanssa nämä toi men pi teet parantavat vedestä saatavaa tehoa ja lisäävät hank keen kannattavuutta. Tällä on hankittavan, osakaskunnan omis tuk ses sa olevan vesivoiman arvoon nostava vaikutus.

4 Vesivoimarakentamisen kannalta Suomen kaikkein kan nat ta vim mat kohteet on jo joko rakennettu tai kos kien suo je lu lail la suojeltu. Jäljellä olevista vesivoimarakentamisen mah dol li suuk sis ta edullisimpia hankkeita ovat tehonnosto ole mas sa olevan voimalaitoksen pääkoneistojen pe rus kor jauk sen tai uusimisen yhteydessä sekä perkaukset ja yläveden nos to. Alan kirjallisuudessa vesivoimaloiden erityisinä etuina lue tel laan - korkea hyötysuhde, - käyttövarmuus ja pitkä ikä, - vesivoima on uusiutuva luonnonvara, - ei ilmansaasteita, - nopea käynnistys ja kuormitus sekä - voimayhtiön näkökulmasta muihin sähköntuotantotapoihin ver rat tuna lähes ilmainen polttoaine, - vesivoimalat ovat tuotantokustannuksiltaan erityisen edul li sia pitkän käyttöikänsä ansiosta sekä energiajärjestelmän toi mi vuu den ja käyttövarmuuden kannalta - vesivoimalla on voimatuotannossa erityisasema sen sää tö omi naisuuk sien vuoksi. Energiamarkkinat ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuo den aikana huomattavasti. Energian hintataso on ylei ses ti noussut. Vesivoiman arvoon vaikuttavat säh kö mark ki noi den avautuminen, globaali talouskasvu, energian tuo tan non ja siirtotoiminnan eriyttäminen, päästökauppa sekä uu siu tu vien energiamuotojen arvostus. Nämä tekijät vai kut ta vat tukkusähkön hintaan, joka on noussut huomattavasti esim. elinkustannusindeksiä voimakkaammin. Tukkusähkön hin ta on kolminkertaistunut vuodesta 1997 vuoteen 2010 ja on edelleen nousussa. Muutokset vesivoiman käyvässä arvos sa eivät ole väliaikaisia tai hetkellisiä muutoksia. Nämä te ki jät ovat muuttaneet energiamarkkinan kokonaan toi sen lai sek si kuin neljännesvuosisata sitten asia oli. Ilmastonmuutoksen vaikutus vesivoiman käyt tö mah dol li suuk siin tulee Suomessa olemaan Lappia lukuun ottamatta po si tii vi nen. Ilmastomuutosmallien perusteella sademäärä li sään tyy tulevaisuudessa ja sillä on suora vaikutus ve si voi ma lai tok sen tulokseen. Etelä- ja keskisessä Suomessa lu men sulamisvesitulvien suuruus pienenee merkittävästi joh tuen lauhemmista talvista. Ilmastomallien mukaan al ku syk sy tullee olemaan kuivaa, mutta syksyn sateiden li sään tyes sä loppusyksyn virtaamat tulevat kasvamaan. Talvisin suu rem pi osuus sateista tulee vetenä ja lunta sulaa talven ai ka na enemmän, joten talviaikaiset veden korkeudet ja

5 vir taa mat kasvavat selvästi. Ilmastonmuutos tulee parantamaan vesi voi man hyötykäyttöä. Vesivoiman raaka-ainekustannus on pieni ja hii li diok si di pääs töt vähäisiä. Vesivoimaa käytetään erityisesti ar vok kaa na säätövoimana kulutushuippujen aikana. Vesivoiman sää det tä vyy den arvioidaan olevan jatkossa nykyistäkin mer kit tä väm pi tekijä. Erityisesti tuulivoiman tuotannon ja toi saal ta sääolojen vaihtelujen lisääntymisen seurauksena säh kö jär jes tel mä tarvitsee lisää joustavuutta. Vesivoima on tähän tar koi tuk seen ylivertainen energiamuoto. Nopeasti rea goi va na vesivoima on paitsi uusiutuvaa energiaa mutta ennen muu ta tärkeää säätövoimaa. Suomessa on melko vähäiset mah dol li suu det lisätä vesivoimaenergian tuotantoa uusia iso ja voimalaitoksia perustamalla. Vesivoiman arvo muuttuu sähkön markkinahinnan myötä. Elin kustan nus in dek sin muutos ei kuvaa koskivoiman arvon muu tos ta pitkällä aikavälillä. Sähkönhinnan ja erityisesti kos ki voi man hinnankehitys on ollut huomattavasti elin kus tan nus in dek sin muutosta voimakkaampaa. Koskivoiman hin ta ke hi tys on ollut varovaisestikin ajatellen seit sen ker tai nen, kun sähkön hinnankehitys arvioidaan 1,5-kertaiseksi vuo si na Sähköntuotannossa erityinen tarve on tullut myös sää tö ener gial le, jolla säädellään sähkön käytön kulutushuippuja. Sää tö ener giaa tuotetaan erityisesti mm. vesivoimalla ja sen ar vo ja hinta on moninkertainen normaaliin pe rus voi ma säh köön verrattuna. Vesivoiman arvo päästöttömänä säätökykyisenä tuo tan to muo to na tulee kasvamaan uusiutuvan tuotannon ta voit tei den tuodessa enenevässä määrin säätökyvytöntä tuotantoa mark ki noil le. Säädettävyydeltään vesivoima on ylivertainen ta pa tuottaa sähköä. Siirryttäessä yhä vähäpäästöisempään ener gian tuo tan toon investoinnit kohdentuvat mm. tuu li voi maan ja ydinvoimaan, joiden säädettävyys on heikko. Ve si voi man tärkein rooli sähköntuotannossa on sen sää tö omi nai suus, jolla voidaan vastata sähkön kulutushuippuihin tuot ta mal la sähköä verkkoon sillä hetkellä, kun kulutus on suu rin. Vesivoimatuotanto on suurimmillaan aamulla ja illal la, jolloin kulutus on suurin, ja pienimmillään yöllä. Säh kö ver kon tehon muutokset ovat suuria ja vesivoimatuotannolla nii hin kyetään reagoimaan nopeasti. Korvaus vesivoimasta

6 Koskienergia Oy:n vesivoimalaitosten vesioikeudelliset luvat ovat edelleen voimassa. Yhtiöltä kuitenkin puuttuu yk si tyis oi keu del li nen käyttöperuste vesivoimaan. Vesivoiman omis ta ja na Siikajoen kunta vaatii, että vesivoiman pysyvästä käyt tö oi keu des ta on maksettava käyvän hinnan mukainen täy si korvaus, vesilain mukaisesti puolitoistakertaisena. Kor vaus tulee maksaa myös aiemmasta vesivoiman käyt tä mi ses tä. Nykyiseen vesilakiin, niin kuin aiempaankin, sisältyvä mah dol li suus myötää yksityiselle taholle käyttöoikeus toisen ve si voi maan merkitsee poikkeamista vesivoiman omistajan omai suu den suo jas ta. Juuri tätä säännöstä varten aiempaa ja nykyistä vesilakia säädettäessä on tarvittu erillistä pe rus tus lain sää tä mis jär jes tyk ses sä tehtyä valtuuslakia. Tämänkin vuok si korvaus vesivoiman pysyvän käyttöoikeuden myön tä mi ses tä on ehdottomasti perustuttava luvan myön tä mis het ken mukaiseen vesivoiman arvoon ottaen huomioon ve si voi ma tuo tan toon liittyvät positiiviset odotukset, eikä niin kuin Kos ki ener gia Oy:n hakemuksessa, neljännesvuosisata sit ten koskiensuojelulain toimeenpanossa vallinneeseen ar voon. Vaikka energiatalouteen liittyy julkisoikeudellisia piirteitä sii nä mielessä, että energian kohtuullisen saannin tur vaa mi nen on yleisen edun mukaista, on vesivoima kuitenkin yk si tyi sen omistusoikeuden kohde, eikä sitä voida pakkotoimin an taa toisen hyödynnettäväksi muutoin kuin täyttä kor vaus ta vastaan. Vesivoiman omistajan omaisuudensuojasta poik kea mi nen edellyttää nimenomaista säännöstä. Tällaista ei vesilaissa ole, päinvastoin vesivoiman ottaminen toisen käyt töön edellyttää korvauksen maksamista puo litois ta ker tai se na. Huomattava on myös, että tässä tapauksessa Koskienergia Oy ei ole hakemassa pysyvää käyttöoikeutta ra ken ta mat to maan vesivoimaan, vaan yksityisessä omistuksessa ole vaan enemmistöosaan rakennetusta vesivoimasta. Kos ki ener gia omistaa itse vain pienen vähemmistöosan ve si voi mas ta. Koskienergia Oy:n tarjous vesivoiman arvosta on ala-ar voi nen. Nyt käsiteltävänä olevasta vesivoimaomaisuudesta on mää rät tä vä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi kor vaus, vesilain perusteella korvaus maksetaan puo li tois ta ker tai se na. Käypä arvo määritellään markkinahinnan mu kai ses ti. Kun yksityisomaisuutta siirretään liiketaloudelliseen yk si tyi seen käyttöön, kysymys on käyvän hinnan mää rit tä mi ses tä ja yksityisomaisuuden korvaamisesta vesilain ja lu nas tus lain mukaisesti.

7 Käypä arvo tulee määritellä lunastuslain 44 :n 1 momentin mu kaises ti ajankohtana, jolloin ratkaisu korvauksesta teh dään. Korvaus on suoritettava rakennetun vesivoiman ny kyi sen markkinahinnan perusteella ottaen huomioon yhtiön mah dol li suus käyttää vesivoimaa kaupallisessa tar koi tuk ses sa hyväkseen, jolloin vesivoiman arvo tulee määrätä käyt töön otettavissa olevan vesivoiman mukaisesti. Kos ki ener gia Oy:n vesivoimalaitoksen rakenteet ja koneistot uu sitaan ja samalla nostetaan niiden rakennusvirtaamaa huo mat ta vas ti. Teho- ja energialisäys on huomattava, yhteensä noin 3400 kw. Vesilain 11 luvun 5 :n 1 momentin mukaisesti vahingosta, jo ta tarkoitetaan mainitun luvun 3 :n 1 5 kohdissa, on suo ri tet ta va täyttä arvoa vastaava korvaus. Milloin korvausta suo ri te taan kiinteän omaisuuden tai siihen kuuluvan osan luo vut ta mi ses ta taikka kiinteään omaisuuteen perustetusta käyt tö oi keu des ta eikä vesilaissa ole toisin säädetty, on kor vaus ta määrättäessä sovellettava yleisen pak ko lu nas tus lain sää dän nön eli kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuk sien lunastuksesta annetun lain (lunastuslaki) säännöksiä korvauk sen määräämisen perusteista. Korvaaminen ja arviointimenetelmän valinta perustuvat kor vaus arvioin tia sääntelevään lainsäädäntöön, tässä ta pauk ses sa ensisijaisesti vesilakiin ja toissijaisesti lunastuslakiin. Läh tö koh ta na on, että korvaus arvioidaan ensimmäisessä vai hees sa täyttä korvausta vastaavasti ja korvaus mää rä tään maksettavaksi vesilain 13 luvun 11 :n mukaisesti puo li tois ta ker tai se na. Täysi korvaus määritetään ensisijaisesti käy pään hintaan perustuen. Käyvällä hinnalla tarkoitetaan koh tees ta paikkakunnalla todennäköisesti maksettavaa hin taa vapailla markkinoilla. Lunastusuhka, voimalan hait ta vai ku tuk set ja tilapäiset hintavaihtelut eivät saa vaikuttaa hintaan. Koskivoiman omistajan kannalta koskiosuuden myynti ja vuok raus ovat mahdollisia tapoja saada tuottoa omai suu des taan. Kauppa-arvossa ja vuokratuottoarvossa on mu ka na sellainen tulevaisuuteen kohdistuva odotusarvo, joka pe rus tuu sopimuksentekoajankohdan tietämykseen. Ve si voi man pysyvän käyttöoikeuden luovutus tulee korvata ra ken ne tun vesivoiman arvona nykyisten ja uusittavien voi ma lai tos ten käytössä. Korvaus on suoritettava pysyvän käyt tö oi keu den myöntämisen ajankohdan arvon mukaisena eli ra ken ne tun vesivoiman nykyisen markkinahinnan perusteella. Käy pä arvo tässä tilanteessa on se arvo, joka

8 markkinoilla mää räy tyi si tasavahvojen osapuolten neuvottelemaksi hin nak si vesivoiman käyttöoikeudesta. Suomessa vesivoimaa mahdollisesti sisältävien maa- ja ve si aluekaup po jen lukumäärä on viimeiseksi kuluneen 20 vuo den ajalta niin vähäinen, ettei niiden perusteella voi tehdä pää tel miä vesivoiman hintatasosta. Kauppojen puuttuminen mer kit see myös sitä, ettei kauppahintamenetelmää voida käyt tää. Kun koskiosuuksien tai koskitilojen mark ki na ti lan tees ta ei saada suoraa tietoa toteutuneiden kauppojen pe rus teel la, on markkinatilannetta tarkasteltava yleisemmän ener gia mark ki nan hintakehityksen perusteella. Koskienergia Oy esittää vesivoiman pysyvästä käyt tö oi keu des ta korvaukseksi 67 /kw ja vesilain puolitoistakertaisuus huo mi oon ottaen 100,50 /kw. Korvausesitys on huo mat ta van alhainen ja kokonaan perustelematon. Ilmeisesti kor vaus esi tys on johdettu neljännesvuosisata sitten tehdystä kos kien suo je lu lain toteuttamisesta ja silloin maksetuista kor vauk sis ta. Tällainen arvonmäärittämistapa ei ota huomioon uu sia nykyaikaan kuuluvia vesivoiman arvoon vaikuttavia te ki jöi tä. Siikajoella lunastustoimituksessa koskiensuojelukorvausten ta sok si määrättiin 490 mk/kw eli nykyrahassa 125 /kw. Kos kien suo je lu lain mukaisissa korvauksissa ei sovellettu puo li tois ta ker tai suut ta. Jos koskiensuojelukorvauksen muut taa vesilain 13 luvun 11 :n mukaisesti puolitoistakertaiseksi oli si 125 /kw puolitoistakertaisena 187,50 /kw. Kos kien suo je lu lais sa säädettiin laissa nimettyjen vesivoimakäytön ul ko puo lel le jääneiden koskien ja jokiosuuksien suo je le mi ses ta ja suojelusta vesivoiman omistajille ja käyttöoikeuden hal ti joil le maksettavista korvauksista. Kos kien suo je lu kor vauk set määrättiin vain vesivoiman luonnonmukaisen ni mel lis te hon perusteella. Asiassa on kysymys voimalaitoksen omistajan ja ve si voi man omistajan välisestä suhteesta, eikä koskiensuojelulain mu kai ses ta tilanteesta, niin kuin Koskienergia Oy:n ha ke muk sen mukainen korvaustarjous näyttää olevan. Yhtiön kor vaus tar jous näyttää perustuvan ikivanhaan val tio va rain mi nis te riön päätökseen maatilaan kuuluvien eräiden etuuk sien arvon perusteista etuuden verotusarvoa mää ri tet täes sä. Ko. päätös on annettu vuonna KHO totesi Ii joki-pää tök ses sään (KHO 2642, dnro 420/1/11), että tätä etuu den verotusarvon määrittämistapaa ei voida nykyaikana käyt tää vesivoiman käypää arvoa määritettäessä. Esi mer kik si maatilan tai rakennetun tontin käypää arvoa mää ri tet täes sä kenenkään mieleen

9 ei tule määrittää arvoa ve ro tus ar von perusteella. Koskienenergia Oy yrittää nyt tällaista. Voimayhtiö (Revon Sähkö, sittemmin Vattenfall ja nykyisin Kos kiener gia) on saanut tehtyä muutamia ve si voi ma kaup po ja alhaiseen hintaan yksittäisten vesivoiman omistajien kans sa. Kaikki kaupat on tehty kiinteistökaupan muodossa, mut ta selvästikin kaupan esisopimuksena. Kaikkiin kaup poi hin on liitetty kaupan esisopimukselle tunnusomainen lau su ma: Mikäli myöhemmin Pöyryn tai Ruukin vesivoimalaitosten uu del leen rakentamista koskevien vesilain mukaisten lu pa ha ke mus ten yhteydessä määrätään jollekin toiselle ve si voi man omistajalle suurempi korvaus kuin em. Oy Ve si ra ken ta jan lausunnossa on arvioitu, sitoutuu ostaja maksamaan kor vaus ten erotuksen myyjälle. Koskienergia Oy:n tekemiä vesivoiman kaupan esi so pi muk sia ei voida käyttää arvonmäärityksessä vesivoiman lo pul lis ta arvoa määrättäessä. Näissä kaupan esisopimuksissa on ve si voi man arvo määritetty koskiensuojelulain mukaiseen kor vaus pe rus tee seen ja aikaan perustuen sekä unohdettu jo pa muuttaa arvot indeksillä nykyhetkeen. KHO tyrmäsi Ii jo ki-pää tök ses sään tällaisen arvonmäärittämistavan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Iijoen ve si voi man arvosta Korkein hallinto-oikeus on linjannut vuonna 2013 an ta mal laan päätöksellä KHO 2642, dnro 420/1/11 rakennetun joen ve si voi man arvon määrittämistä. Kyseessä oli Iijoen ve si voi man arvon määrittäminen metsähallituksen omistuksessa ole val ta n. 11 %:n osuudelta joen kokonaisvesivoimasta. Ha ki jan, PVO-Vesivoiman korvausesitys oli perustettu kos kien suo je lu lain mukaiseen korvaustasoon, jolloin hakijan kor vaus esi tys oli n. 1,35 miljoonaa euroa. KHO:n lopullinen pää tös korvauksista oli n. 11,5 miljoonaa euroa (eli 970 /kw). Em. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan kor vaus käyttöoikeuden perustamisesta toisen omistamaan ve si voi maan tulee määrittää vesivoiman käyvän hinnan, eli mark ki na hin nan perusteella. Asiassa ei ole sovellettavana kos kien suo je lu la ki. KHO:n päätöksen perustelujen mukaan:

10 Kun kysymys on rakentamattoman vesivoiman kor vaa mi sesta, lähtökohtana on pidettävä ve si voi ma osuu den todennäköistä luovutushintaa riip pu mat to mien osapuolten välillä. Tuotto-odotukset luon nol li ses ti vaikuttavat niihin kauppahintoihin, joita mah dol li set ostajat olisivat vesivoimaosuuksista valmiita mak sa maan. Sähkön hinnan 2000-luvulla ta pah tu nut nousu heijastuu osaltaan myös ve sivoi ma osuuk sien hintaan. Vanhojen koskiosuuskauppojen perus teel la määritetty käypä hinta ei elin kus tan nus in dek sil lä korjattunakaan vastaisi lunastuslain 30 :n 1 mo men tis sa tarkoitetulla tavalla luovuttajan täyttä me ne tys tä. Tämän vuoksi arvioiminen on pe rus tet ta va omaisuuden tuottoon. Siikajoen kunnan vaatimukset Voimayhtiö (Revon Sähkö, sittemmin Vattenfall ja nykyisin Kos kiener gia) ei ole maksanut vesivoiman omistajalle ve si voi man käyttämisestä lainkaan korvausta. Voimayhtiön ja ve si voi man omistajan kesken on tehty 1980-luvun al ku vuo si na sopimus kalataloushaittojen pienentämisestä ka lan is tu tus vel voit teel la. Muusta ei ole sovittu pääasiassa sen vuok si, että voimayhtiö on aina tarjonnut vain sopimusta ve si voi man kaupasta halpaan hintaan ja vesivoiman omistaja on toi vo nut määräaikaista vesivoiman käyttöoikeussopimusta. Nyt kun yhtiö on pakkotoimin hakemassa vesivoiman py sy vää käyttöoikeutta, tulee korvausasiat saattaa viimein kun toon myös aiemman vesivoiman käytön osalta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (KHO 2642, dnro 420/1/11) viitaten, Siikajoen kunta vaatii vesivoiman py sy vän käyttöoikeuden luovuttamisesta pää tök sen te ko ajan koh dan mukaista täyttä korvausta vesilain puo li tois ta ker tai suus huomioon ottaen. Viitaten em. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen pe rus tei siin, koskiensuojelulain mukainen korvaustaso Sii ka joel la 125 /kw eli puolitoistakertaisena 187,50 /kw, on ve si voi man nykyarvoksi aivan liian alhainen. Kyseisessä Ii jo ki-pää tök ses sä Korkein hallinto-oikeus nosti kos kien suo je lu lain mukaisen vesivoiman luonnonmukaisen nimellistehon pe rus teel la määritetyn vesivoiman arvon n. viisinkertaiseksi. Ii joel la vesivoiman arvoksi määrättiin 970 /kw. Samalla tavalla laskien Siikajoella vesivoiman luon non mu kai sen nimellistehon mukainen arvo 125 /kw olisi 638 /kw ja puolitoistakertaisena 956 /kw. Siikajoen kunta vaa tii omistamansa vesivoiman pysyvän käyt tö oi keu den

11 menettämisestä käyvän hinnan mukaista täyttä kor vaus ta, vesilain mukainen puolitoistakertaisuus huo mi oon ottaen 956 euroa/kw. Korko Korvaukselle tulee laskea lain mukainen 6 %:n korko lu pa ha ke muksen jättämishetkestä alkaen kor vauk sen maksuhetkeen asti. Ennen lupa-asian ratkaisua aiheutunut edunmenetys Vesilain 13 luvun 7 :n 2 momentin mukaan lu pa vi ran omai nen voi hakemusasian ratkaistessaan käsitellä myös vaa ti muk sen, joka koskee samasta toiminnasta ennen lu pa-asian ratkaisemista aiheutuneiden edunmenetysten, ns. van ho jen vahinkojen korvaamista. Hallituksen esityksessä ve si lain kokonaisuudistamiseksi (HE 277/2009 vp.) 13 luvun 7 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa asiasta todetaan: Lupaviranomainen voisi, katsoessaan esimerkiksi kor vaus vaa ti muksen käsittelemisen lupahakemuksen yhteydessä ai heut ta van viivästystä tai sen muutoin olevan epä tar koi tuk sen mu kais ta, jättää 3 momentin nojalla lupa-asian käsittelyn yh tey des sä esitetyn vaatimuksen tutkimatta. Tällöin kor vaus ta olisi vaadittava lupaviranomaisessa erikseen vireille pan ta val la hakemuksella. Tämän kaltainen menettely on kui ten kin vesioikeudellisen samanaikaisuusperiaatteen vas tais ta, ja siihen tulisi suhtautua pidättyväisesti. Koska voimayhtiö ei ole maksanut vesivoiman tä hän as ti ses ta käyttämisestä korvausta, Siikajoen kunta vaatii nyt samassa yhteydessä vesivoiman aiemmasta kor vauk set ta käyttämisestä korvausta 10 vuoden ajalta lu pa ha ke muk sen jättämistä edeltävältä ajalta. Täl le korvaukselle tulee laskea lain mukainen 6 %:n kor ko kymmenen vuoden ajalta korkoa korolle laskien. Li säk si sekä pääomaosuudelle että korko-osuudelle tulee alkaen laskea ja maksaa lain mukainen 6 %:n korko korkoa korolle laskien korvauksen mak su het keen saakka. Kulujen korvaaminen

12 Siikajoen kunta vaatii kulujensa korvaamista laillisine kor koi neen asian hoitamisesta aluehallintovirastossa. Vesilain 11 luvun 23 :n 1 momentissa olevan pääsäännön mu kaan asianosaiset vastaavat omista kuluistaan lu pa vi ran omai ses sa. Saman pykälän 2 momentin mukaan asian osai sel la on oikeus saada korvaus kuluistaan, jos hänen on ollut tar peen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hä nel le aiheutuu hankkeesta korvattavaa edunmenetystä, tai jos kulujen korvaamiseen on muutoin erityistä syytä. Koskienergia Oy:n hakemus on korvausperiaatteiden osalta yli malkai nen ja vallitsevan oikeuskäytännön vastainen. Siinä ei ole lainkaan otettu huomioon Korkeimman hal lin to-oi keu den uutta linjausta vesivoiman arvon määrityksessä. Sii ka joen kunnalla on ollut erityinen syy paneutua hakemuksesta täy sin poikkeavaan oikeuskäytäntöön ja sen vaikutuksiin nyt kä si tel tä vä nä olevassa asiassa. Kun otetaan huomioon pak ko toi mi oi keu des ta johtuva asian laatu, tulee Sii ka joen kunnan kulut lupaviranomaisessa 744 euroa, kor va ta täysimääräisesti. Kh:n päätös: Hyväksyttiin. Liite 7.