Valtatien 15 parantaminen välillä Rantahaka - Kouvola. Yleissuunnitelma.

Transkriptio

1 YLEISSUUNNITELMAN 1 (23) Valtatien 15 parantaminen välillä Rantahaka - Kouvola. Yleissuunnitelma. Kotka, Anjalankoski, Valkeala ja Kouvola. Kaakkois-Suomen tiepiiri on lähettänyt hyväksyttäväksi yleissuunnitelman valtatien 15 parantamiseksi välillä Rantahaka (valtatie 7) - Kouvola (Käyrälampi). Suunnitelmassa tie esitetään parannettavaksi vaiheittain keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi pääosin nykyiselle paikalleen. Suunnitelman laatiminen on aloitettu ennen maantielain voimaantuloa, joten sen käsittelyssä noudatetaan yleistielainsäädäntöä. Hyväksymispäätös Valtatien 15 parantamisen yleissuunnitelma välillä Rantahaka - Kouvola hyväksytään jatkosuunnittelun perustaksi tiepiirin esityksen pohjalta seuraavasti: Valtatie parannetaan 2+2 -kaistaiseksi tieksi rakennettavien Keltakankaan ja Kiehuvan eritasoliittymien välillä ja Tehontien sekä Käyrälammen eritasoliittymien välillä. Valtatiejakson muulle osuudelle rakennetaan eteläsuuntaan viisi ja pohjoissuuntaan kuusi ohituskaistaa. Vastakkaiset ajosuunnat näillä tieosuuksilla erotetaan toisistaan keskikaiteella. Valtatie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Tien vaakaja/tai pystygeometriaa parannetaan nykyisen tien läheisyydessä paikoitellen Juurikorven liittymän ja Inkeroisten eritasoliittymän välillä ja lyhyellä tieosuudella Inkeroisten eritasoliittymän pohjoispuolella. Lisäksi valtatien korkeusasemaa alennetaan Ylänummen ja Keltakankaan eritasoliittymien kohdilla. Nopeustasotavoitteena valtatiejakson suunnittelussa on 100 km/h luukuun ottamatta tieosuutta Tehontien eritasoliittymän alueelta valtatien 6 pohjoispuolelle. Tärkeimpien maanteiden liittymät valtatiehen rakennetaan tai parannetaan eritasoliittymiksi. Valtatiejaksolle jäävät maanteiden tasoliittymät ovat perustyypeiltään pääliikennesuunnassa kanavoituja ja kääntymiskaistoin varustettuja T -liittymiä.

2 YLEISSUUNNITELMAN 2 (23) Tavoitetilanteessa valtatiejaksolla on seuraavat maanteiden ja katujen eritasoliittymät ja tasoliittymät: E 1 Leikarin eritasoliittymä Nykyistä maantien 170 eritasoliittymää parannetaan lisäämällä ramppi ja poistamalla valtatieltä vasemmalle kääntyminen. E 2 Ylänummen eritasoliittymä Uusi maanteiden 3582 ja 3712 eritasoliittymä rakennetaan nykyisen tasoliittymän pohjoispuolelle. E 3 Inkeroisten eritasoliittymä Uusi maanteiden 3544 ja 3721 eritasoliittymä rakennetaan nykyisen tasoliittymän paikalle. E 4 Keltakankaan eritasoliittymä Uusi maanteiden 353 ja 371 eritasoliittymä rakennetaan nykyisen tasoliittymän paikalle. E 5 Rautakorven eritasoliittymä Uusi maanteiden 3594 ja eritasoliittymä rakennetaan nykyisen tasoliittymän pohjoispuolelle. E 6 Kiehuvan eritasoliittymä Uusi maanteiden 367 ja eritasoliittymä rakennetaan nykyisen tasoliittymän paikalle. Tehontien eritasoliittymä Tehontien (katu) nykyisen eritasoliittymän ramppeihin tehdään valtatien lisäkaistojen vaatimat muutokset. Tykkimäen eritasoliittymä Karjalankadun (katu) nykyisen eritasoliittymän ramppeihin tehdään valtatien lisäkaistojen vaatimat muutokset. Käyrälammen eritasoliittymä Valtatien 6 nykyisen eritasoliittymän ramppeihin tehdään valtatien 15 lisäkaistojen vaatimat muutokset. Juurikorven tasoliittymä Maantien tasoliittymä rakennetaan noin 200 m nykyistä pohjoisemmaksi. Marinkylän tasoliittymä Nykyinen maantien ja yksityistien nelihaaraliittymä porrastetaan T -liittymiksi.

3 YLEISSUUNNITELMAN 3 (23) Rantatien tasoliittymä Rantatien (katu) nykyinen tasoliittymä valtatiehen Käyrälammen eritasoliittymän pohjoispuolella siirretään uuteen paikkaan, ja Lautarontie liitetään valtatiehen Rantatien kautta. Valtatielle rakennetaan erilliset kevyen liikenteen väylät Leikarin ja Ylänummen välille sekä Rautakorven ja Kiehuvan liittymäalueille. Nykyistä kevyen liikenteen väylästöä täydennetään yhtenäiseksi Tehontien ja Lautarontien välisellä alueella. Muilla tieosuuksilla pyritään valtatien suuntainen kevyt liikenne ohjaamaan päätien suuntaiselle rinnakkaiselle tieverkolle. Linja-autopysäkit kulkuyhteyksineen sijoitetaan liittymien tai alikulkukäytävien yhteyteen. Valtatiejaksolla olevia Uronlammen ja Perämaan levähdys- ja pysäköintialueita kehitetään parempitasoisiksi. Valtatien rinnakkaisen tiestön hallinnollinen luokitus ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä ottaen huomioon valtatien parantamisen vaiheittain toteuttaminen ja tarpeet ohjata valtatien suuntaista hidasta, kevyttä ja/tai muuta paikallista liikennettä rinnakkaiselle tiestölle. Melusuojausta rakennetaan yleissuunnitelman periaatteiden pohjalta lähes 5,5 kilometrin pituudelta kohteisiin, joista tärkeimpiä ovat taaja-asutukset Tavastilassa, Inkeroisissa, Keltakankaalla, Rautakorvessa ja Tykkimäessä sekä Käyrälammen virkistysalue. Pohjavesisuojausta rakennetaan Kouvolassa Tornionmäen 1. luokan pohjavesialueelle noin 1,5 kilometrin matkalle. Leikarin ja Tehontien väliselle valtatieosuudelle rakennetaan riista-aidat, jonka lisäksi eläinten liikkumista pyritään ohjaamaan valtatien alikulkukäytävien kautta. Valtatien parannustoimenpiteiden mitoituksessa Rantahaan ja Perämaan välillä otetaan huomioon erikoiskuljetukset. Perämaalta pohjoiseen erikoiskuljetusten reitti ohjataan maanteiden ja sekä valtatien 15 ja maantien välille toteutettavan uuden tieyhteyden kautta radan yli valtatielle 6 Häkämäkeen. Erikoiskuljetusten järjestely Perämaalta pohjoiseen ei sisälly yleissuunnitelmaan, vaan se toteutetaan erillisenä hankkeena. Valtatien liittymät valaistaan kuten myös valtatieosuudet Leikarin - Ylänummen välillä ja Tykkimäen alueella. Valtatieosuus varustetaan tarvittavilla liikenteen telemaattisilla hallintajärjestelmillä (sään, kelin ja liikenteen seuranta, nopeusrajoitukset, tiedotustaulut). Valtatie voidaan parantaa yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti kolmessa vaiheessa, joiden sisältö tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Kustannukset Yleissuunnitelmassa esitettyjen valtatien parantamistoimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu alustavasti runsaat 70 miljoonaa euroa (maku-ind. 110,4; v = 100). Arvio ei sisällä erikoiskuljetusten reitin muutoksista aiheutuvia kustannuksia eli Aitomäen ratasillan kiertä-

4 YLEISSUUNNITELMAN 4 (23) vän uuden tieyhteyden kustannuksia (n. 1,2 milj. euroa). Ensimmäisen toteuttamisvaiheen kustannuksiksi on arvioitu noin 42 milj. euroa. Tiehanke on kokonaisuutena ja vaiheittain toteutettuna liikennetaloudellisesti kannattava (hyöty-/kustannussuhde 1,3 1,4). Noin kaksi kolmannesta hankkeen arvioiduista rahamääräisistä hyödyistä on onnettomuuskustannusten säästöjä. Kuntien yhteenlasketuksi osuudeksi hankkeen kokonaiskustannuksista on arvioitu alustavasti noin 1 milj. euroa (ilman alv). Kustannusten jakamisesta sovitaan tarkemmin toteutusvaiheittain tiesuunnitelmien laadintavaiheissa. Valtatien parantaminen on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vaiheessa: Toteutusvaihe I (40,1 miljoonaa euroa) Tieosuuksille Keltakangas - Kiehuva ja Tuohikorpi - Inkeroinen rakennetaan molemmille kaksi ohituskaistaparia ja niistä seuraavat tie-, yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt sekä välille Keltakangas - Kiehuva rakennetaan riista-aidat ja melusuojausta. Keltakankaan, Rautakorven ja Kiehuvan tasoliittymät parannetaan eritasoliittymiksi sekä Inkeroisten ja Marinkylän tasoliittymät T -liittymiksi. Tieosuudelle Leikari - Ylänummi rakennetaan ohituskaista ja sen vaatimat tie-, yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt sekä tievalaistus. Ylänummen tasoliittymä muutetaan kahdeksi T - liittymäksi. Tieosuudelle Tehontie - Lautarontie tehdään liittymä-, kaista- ja kevyen liikenteen järjestelyt, rakennetaan tievalaistus, melusuojaus ja pohjaveden suojaus. Tieosuudelle Leikari - Lautarontie toteutetaan liikenteen telematiikkajärjestelmät. Toteutusvaihe II (11,4 miljoonaa euroa) Tieosuuksille Ylänummi - Tuohikorpi ja Inkeroinen - Keltakangas rakennetaan molemmille ohituskaistaparit ja niiden vaatimat tie-, yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt sekä riista-aidat ja välille Inkeroinen - Keltakangas melusuojausta. Juurikorven tasoliittymä parannetaan. Valtatiejaksolla toteutetaan tarpeelliset muutokset telematiikkajärjestelyihin. Toteutusvaihe III (19,3 miljoonaa euroa) Tieosuudella Keltakangas - Kiehuva ohituskaistatie parannetaan 2+2 -kaistaiseksi tieksi. Tieosuudella Kiehuva - Tehontie rakennetaan ohituskaistapari ja sen vaatimat tie-, yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt sekä riista-aidat ja melusuojausta.

5 YLEISSUUNNITELMAN 5 (23) Leikarin eritasoliittymää parannetaan ja Inkeroisten sekä Ylänummen tasoliittymät muutetaan eritasoliittymiksi. Rakennetaan kevyen liikenteen väylä välille Tehontie - Käyrälampi. Valtatiejaksolla toteutetaan tarvittavat muutokset telematiikkajärjestelyihin. Aikaisempi suunnittelu ja vaihtoehtotarkastelut Tiejakson parantamiseksi laadittiin v tarveselvitys, jossa esitettiin vaihtoehdot ja kehittämistoimenpiteet vaiheistuksineen. Tiepiiri esitti ensimmäiseksi toteutusvaiheeksi valtatien parantamista paikallaan säännöllisin välein sijoitettavin ohituskaistoin ja tavoitetilanteeksi ns. leveäkaistatietä. Keskushallinnon tekemässä hankepäätöksessä hyväksyttiin tiejakso kehitettäväksi siten, että valtatie parannetaan nykyiselle paikalleen peruspoikkileikkauksena 10,5 / 7,5 m ja varustettuna säännöllisin välein sijoittuvin ohituskaistoin, jolloin mahdollisuus leveäkaistatielle tulevaisuudessa ei sulkeudu pois. Tiehankkeen toteuttaminen vaiheittain todettiin väistämättömäksi hankkeen suuruuden vuoksi ja ensimmäisessä vaiheessa tulisi ensisijaisesti parantaa liittymiä sekä tehdä muitakin liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Valtatiejaksolle v laaditun kehittämisselvityksen perustana olivat pääteiden kehittämisen uusimmat periaatteet. Selvityksessä tiejaksoa esitettiin kehitettäväksi säännöllisin välein sijoitettavin keskikaiteellisin ohituskaistoin, parannettavaksi ns. kapeaksi nelikaistaiseksi tieksi liikennemääriltään vilkkaimmalla osuudella Keltakangas - Kiehuva ja pääliittymät esitettiin kehitettäviksi eritasoliittymiksi. Tiehallinnon johtoryhmä hyväksyi pääteiden kehittämisen periaatteet raportin Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat pohjalta. Päätöksellä on hyväksytty yhteysvälikohtaiset tavoitetasot ja toteutusten vaiheistukset lähtökohdiksi pääteiden kehittämisen tarkempaan jatkosuunnitteluun ja ohjelmointiin sekä muuhun maankäytön suunnitteluun. Valtatien 15 tavoitetilaksi (v. 2030) ko. yhteysvälillä on raportissa kirjattu seuraavaa: Rantahaan - Keltakankaan välille jatkuva keskikaiteellinen ohituskaistatie (kaistoja 2+1), Keltakankaan - Kiehuvan välille kapea kaistainen keskikaiteellinen tie eritasoliittymin, Kiehuvasta Kouvolaan keskikaiteellinen ohituskaistatie (kaistoja 2+1) tasoliittymin osin kaistaisena ja Kouvolan kohdalle kilometri 2+2 -kaistaista tieosuutta. Valtatiejaksolla vilkkaimmat liittymät ovat tavoitetilanteessa eritasoliittymiä, mutta paikoin on tasoliittymiäkin. Valtatien parantamisen toimenpiteet on raportissa ryhmiteltyinä kahteen toteuttamisvaiheeseen. Tiejakson parantamisen yleissuunnittelun käynnistyessä Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen tiepiirin pyynnöstä antamassa lausunnossa ( ) todetaan, että kyseessä olevaan hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun

6 YLEISSUUNNITELMAN 6 (23) Nykyiset olosuhteet ja hankkeen vaikutukset lain (468/1994, muutos 1999) mukaista vaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeesta vastaavan tulee kuitenkin olla riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista ja ympäristökeskus edellyttääkin lausunnossaan riittävien ja hankkeen kannalta olennaisten vaikutusselvitysten tekemistä jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleissuunnitelmassa esitetyt arviot ympäristövaikutuksista perustuvat pääasiassa aiempien suunnitteluvaiheiden laajoihin ympäristöselvityksiin ja niihin tehtyihin tarkennuksiin yleissuunnittelun aikana. Tie- ja liikenneolosuhteet Valtatie 15 on Kymenlaakson tärkein etelä-pohjoissuuntainen päätie, jonka merkitys on suuri mm. maakunnan suurteollisuuden kuljetuksille Haminan ja Kotkan satamiin. Tiejakso välittää lisääntyvässä määrin myös Vaalimaan raja-asemalle suuntautuvaa kansainvälistä liikennettä. Valtatiejakso Rantahaka - Kouvola on rakennettu pääosin luvulla ja vain yksittäisiä valtatieliittymiä on parannettu. Tien ominaisuudet eivät enää riittävästi vastaa kasvaneen liikenteen vaatimuksiin. Valtatiejakso on sen tieverkolliseen asemaan ja liikennemääriin nähden kapea, tien geometriassa on paikoin puutteita ja yksityistie- sekä maatalousliittymiä on tiejaksolla paljon. Liikenne jonoutuu etenkin arkisin raskaan liikenteen suuren määrän ja vajavaisten ohitusmahdollisuuksien vuoksi. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL v. 2005) valtatiellä on välillä ajoneuvoa/vrk liikenteen ollessa vilkkainta arkipäivinä. Raskasta liikennettä on määrällisesti paljon, noin ajon/vrk ja sen osuus kokonaisliikenteestä on erittäin merkittävä (keskim %, arkisin %). Eniten liikennettä on Anjalankoskella Rautakorven ja Kiehuvan liittymien välillä. Raskaan liikenteen nopeus laskee monin paikoin matalalle ja vilkkaimpien tasoliittymien liikenteellinen toimivuus heikkenee entisestään liikennemäärien kasvaessa. Viimeisimmällä 10 -vuotisjaksolla liikenteen kasvu tiejaksolla on ollut valtatieverkolla todettua keskimääräistä kasvua selvästi suurempaa erityisesti raskaan liikenteen osalta. Tieosan merkitys raskaan liikenteen reittinä on erittäin suuri. Kokonaisliikenteen ennustetaan kasvavan tiejaksolla vähintään 35 % vuoteen 2030 mennessä, jolloin valtatien liikennemäärät olisivat tieosuudesta riippuen autoa/vrk. Merkittävä ongelma valtatiejaksolla on heikko liikenneturvallisuustaso. Tiejaksolla on tapahtunut vuosittain keskimäärin 13 henkilövahinkoonnettomuutta ja vähintään yksi liikennekuolema. Liikennekuolemista yhdeksän kymmenestä on tapahtunut ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksissa. Liikennekuolemien tiheys ja niihin joutumisen riski ovat tiejaksolla suurimpia vilkkaimpien pääteiden joukosta, henkilövahinkoja tapahtuu keskimääräistä enemmän ja tieosalla on sattunut paljon myös

7 YLEISSUUNNITELMAN 7 (23) eläinonnettomuuksia. Raskaan liikenteen ohittamistarve on liikenteen lisääntyessä kasvattanut onnettomuusriskiä. Nelihaaraliittymissä on selkeitä liikenneturvallisuusongelmia heikkojen liittymäratkaisujen ja suurten liikennemäärien vuoksi. Ajoneuvoliikenteen turvallisuusongelmien lisäksi tiejaksolla on turvallisuuden suhteen heikot kevyen liikenteen olosuhteet valtatien suunnassa ja sen poikki. Maataloudenkin kannalta liikenteelliset olosuhteet ovat huonohkot, sillä mm. pirstaleiset tilarakenteet ja peltojen lisääntynyt vuokraus ovat lisänneet liikkumista valtatien ympäristössä. Tien parantamisella voidaan ehkäistä arkiliikenteen ruuhkautumista liikenteen kasvusta huolimatta, jolloin mm. työmatka-, asiointi- sekä tavaraliikenteen olosuhteet paranevat merkittävästi. Eritasoliittymillä ja ohituskaistoilla varustetun tien liikenteellinen palvelutaso ennustetilanteessakin on vähintään tyydyttävä. Nelikaistaiset tieosuudet ja säännöllisin välein sijoitettavat ohituskaistat mahdollistavat raskaan ja muun hitaamman liikenteen ohittamisen vähentäen jonoutumista. Valtatien palvelutaso paranee myös siten, että Uronlammen levähdysalueita kehitetään luonnonympäristöön ja maisemaan (lampi, Uronjoki) painottuvasti sekä varustelultaan paremmiksi. Edellytykset nykyisten huoltoasemien (Rautakorpi, Keltakangas) palvelujen ylläpitämiseen säilyvät tai parantuvat. Liikenneturvallisuus paranee merkittävästi ja etenkin kuolemanonnettomuuksien riski vähenee, sillä erityisesti kohtaamis- ja ohitusonnettomuuksien arvioidaan vähenevän keskikaiteiden ansiosta. Arvion mukaan liikennekuolemien määrä vähenisi nykyisestä yli puolella liikenteen merkittävästä kasvusta huolimatta, jolloin vuosittain vältyttäisiin yhdeltä liikennekuolemalta. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän nykytilanteeseen verrattuna yli kolmanneksella, jolloin vuoden 2030 tasolla tapahtuisi arviolta kuusi henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vähemmän kuin nykyisin. Toteuttamisvaiheen I toimenpiteiden arvioidaan vähentävän henkilövahinko-onnettomuuksia vajaalla kolmanneksella ja liikennekuolemien määrää lähes puolella. Ympäristöolosuhteet Valtatien välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita luontokohteita. Koska tie parannetaan pääosin nykyisellä paikallaan ja taajamien ulkopuolella, ovat vaikutukset luontoon ja maisemaan melko vähäisiä. Ympäristörakentamista tarvitaan vain eritasoliittymäalueilla ja erikoiskohteissa kuten esim. levähdysalueilla, melusuojauskohteissa ja vesistöjen ylityksissä. Pitkiä yhtenäisiä rinnakkaistiejaksoja voidaan tarvittaessa elävöittää kasvillisuudella ja sopivalla tiegeometrialla. Kouvolassa on tarpeellista suojata yhdyskunnan vedenoton kannalta tärkeä Tornionmäen pohjavesialue.

8 YLEISSUUNNITELMAN 8 (23) Valtatien melualueella (yli 55 dba) asuvien määrää voidaan melusuojauksilla vähentää noin 85 asukkaalla. Suunnitellun melusuojauksen toteuduttua melualueille jäisi noin 130 asukasta, joista eniten asuisi Leikarin alueella ilman meluntorjuntaa maantiellä 170. Muissa kohteissa asutuksen suojaaminen kokonaisuudessaan alle 55 db:n liikennemelun tason vaatisi meluesteiden korottamista noin 6 m:n korkuisiksi, jolla olisi huomattavat maisemalliset ja kustannuksia lisäävät vaikutukset. Laajoista liittymä- ja tiejärjestelyistä johtuen asukkaiden sekä maa- ja metsätalouden kulkuyhteydet pitenevät paikoin valtatien lähiympäristössä. Kulkuyhteydet tulevat kuitenkin nykyistä selvästi turvallisemmiksi kattavien tiejärjestelyjen ja valtatietä risteävien teiden eritasoratkaisujen ansiosta. Jatkosuunnittelussa pyritään lisäksi lieventämään paikalliselle maa- ja metsätalousliikenteelle mahdollisesti aiheutuvia haittoja laatimalla selvitys kiinteistövaikutusten osalta sekä tilusjärjestelyjen ja hankeuusjaon käyttömahdollisuudesta tiehankkeessa. Kaavoitus Suunnittelualue sijoittuu v vahvistetun Kymenlaakson seutukaavan alueelle. Maakuntavaltuuston hyväksymä ensimmäinen maakuntakaava (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt) on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kymenlaakson toisen maakuntakaavan (Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto) laadinta on aloitettu keväällä Siinä käsitellään maaseutualueita ja yhteysverkoston kokonaisuutta sekä taajama-aluevarauksia ensimmäisen maakuntakaavan ulkopuolelle rajatuilta osin. Valtatien parantamissuunnitelma ei ole ristiriidassa maakunnallisten kaavojen kanssa. Suunnittelualueen eteläosassa on voimassa Kotkan kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava. Anjalankosken kaupunginvaltuuston hyväksymä Anjalankosken taajamayleiskaava (lainvoimainen , Ekoparkin laajennusalueen osalta , ei voimassa pienellä alueella Kymijoen länsirannalla / kh ) käsittää Anjalankosken ja Inkeroisten taajama-alueet sekä itäosissa valtatien 15 lähialueineen noin 16 km:n pituudelta. Valtatie on kaavassa nykyisellä paikallaan ja eritasoliittymät on osoitettu Inkeroisten taajaman kohdalle, Keltakankaalle ja Rautakorven kohdalle. Kouvolan kaupunkia koskeva ohjeellinen yleiskaavallinen suunnitelma vuodelta 2001 on pohjana osayleiskaavoitukselle. Suunnittelualuetta koskevan Tykkimäki - Tehola osayleiskaavan valtuusto on hyväksynyt oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka on yhteensopiva yleissuunnitelman kanssa. Valtatien 6 pohjoispuolella yleissuunnitelmaa koskee valtuuston hyväksymä oikeusvaikutteiseksi tarkoitettu

9 YLEISSUUNNITELMAN 9 (23) Käyrälampi - Utunmäki osayleiskaava ( ), jossa Lautarontien uusi järjestely on osoitettu yleissuunnitelman mukaisesti. Anjalankoskella valtatie 15 sivuaa Inkeroisten ja Myllykosken taajamien asemakaavoitettuja alueita. Lisäksi valtatien 15 itäpuolella tiehen rajautuu maakunnallisen jätteenkäsittelylaitos Ekoparkin asema-kaava-alue. Kouvolassa valtatie 15 sijoittuu suurelta osin asemakaavoitetulle alueelle. Kotkan kaupungin ja Valkealan kunnan alueilla ei ole suunnittelualuetta koskevia asemakaavoja. Yleissuunnitelmassa esitetyt ratkaisut tukeutuvat yleis- ja asemakaavoihin. Muutamissa kohdissa yleissuunnitelman ratkaisut poikkesivat suunnittelun valmistuttua vähäisesti voimassa olevista asemakaavoista, mutta kaavoja on tarvittavilta osin sittemmin kumottu tai/ja muutettu tien suunnitelmaan sopiviksi. Asemakaavojen muutostarpeet ovat koskeneet lähinnä Inkeroisten ja Keltakankaan eritasoliittymien alueita sekä Käyrälammen aluetta: Inkeroisten eritasoliittymän alue ja valtatieosuus siitä pohjoiseen Eritasoliittymän aikaisemman muodon pohjalta laadittu asemakaava liittymän ympäristössä ja valtatien varrella liittymäalueelta pohjoiseen (pl saakka) on kumottu (lainvoima ). Valtatietä koskettava asemakaava paaluvälillä noin on myös kumottu (lainvoima ). Asemakaavallista ristiriitaa yleissuunnitelman suhteen ei ko. kohteissa ole. Keltakankaan eritasoliittymän alue Eritasoliittymän alueella olleesta asemakaavasta osa on kumottu ja osa kaavoitettu uudelleen. Asemakaavalla ja sen muutoksella (lainvoima ) mahdollistetaan yleissuunnitelman mukaiset valtatien parannustoimenpiteet. Käyrälammen alue Valtatien 6 ja Lautarontien välisellä alueella asemakaavaa tarkistetaan muuttuneiden liittymäratkaisujen ja katulinjausten pohjalta. Kuulemismenettely Yleissuunnitelmaa laadittaessa on kiinteistön omistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattu mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Yleissuunnitelmaa on esitelty kahdesti yleisötilaisuuksissa Kotkassa, Anjalankoskella ja Valkealassa (samanaikaisesti Kouvolan asukkaat) ja lisäksi Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkatyövaliokunnalle. Yleissuunnitelman on ollut yleisesti nähtävillä Kotkassa ja Anjalankoskella , Kouvolassa ja Valkealan

10 YLEISSUUNNITELMAN 10 (23) kunnassa Nähtävillä olon aikoina niille, joiden oikeutta tai etua suunnitelma koskee, on varattu tilaisuus muistutusten tekemiseen. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta on lähetetty kirjallinen ilmoitus suunnittelualueen niille maanomistajille tai haltijoille, joiden asuinpaikka on ollut tiedossa toisessa kunnassa. Suunnitelmasta on hankittu yleisistä teistä annetun asetuksen 14 :n mukaisesti Kotkan, Anjalankosken ja Kouvolan kaupunkien sekä Valkealan kunnan, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen, Ratahallintokeskuksen, Kymenlaakson liiton ja Museoviraston lausunnot. Lausuntonsa ovat lisäksi antaneet Gasum Oy, SKAL:n Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry sekä hyväksymisesityksen jälkeen Kouvolan seudun kuntayhtymä. Muistutukset Suunnitelmasta on sen nähtävillä olon aikana jätetty yhteensä 13 muistutusta: Kotkasta muistutukset 1-5, Anjalankoskelta 6-11 ja Valkealasta Esko Heino vastustaa yksityistien Y 5 linjaamista metsänsä halki ja esittää tien linjaamista omistamansa kiinteistön 1:152 pohjoisrajaa pitkin tilan haitallisen pilkkoutumisen välttämiseksi (vt 15 pl vas.). Tien kulkiessa entisen navetan ja traktorivajan takaa se ei häiritsisi naapurin pihapiiriä ja vältyttäisiin hajalleen jäävistä parin aarin maapalasista. Kotkan kaupunki toteaa, että yksityistien Y 5 sijaintia koskeva muistutus tulee huomioida tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiepiiri toteaa, että muistutuksessa esitetty pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon jatkosuunnittelussa. Yksityistiejärjestelyt tarkentuvat tiesuunnitelman laatimisvaiheessa, jolloin ko. järjestelytkin tarkistetaan ja ne hyväksytään tiesuunnitelman hyväksymispäätöksellä. 2. Tauno Päärnilä toteaa, että Ylänummen eritasoliittymän suunnitelmassa maantien 3712 (Lakiakankaantie) ja sen vierelle suunnitellun yksityistieyhteyden Y 6 järjestely ulottuu tilan Uutela 13:50 pihapiirin alueelle (pl oik., mt 3712:n pl ). Hoidetulta pihalta joudutaan tällöin poistamaan koivukuja, pihapuut ja istutukset, jotka suojaavat etenkin meluhaitalta sekä näkö- ja tuulihaitoilta. Suunnitelmaa esitetään tarkistettavaksi siten, että vanha pihapiiri voisi säilyä koskemattomana. Jos suunnitelma toteutuu kartassa esitetysti, toivotaan pihaalueen ja maantien väliin pihapuiden tilalle meluseinää melutorjunta- ja näköesteeksi (liitteenä kartta ja valokuvia selosteineen). Kotkan kaupunki toteaa, että liittymien sijainti ja melusuojauksen tarve tulee ratkaista tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiepiiri toteaa muistutuksen koskevan Ylänummen liittymän parantamista eritasoliittymäksi vv Toteutusvaiheessa I tasoliittymää pa-

11 YLEISSUUNNITELMAN 11 (23) rannetaan porrastamalla, jolloin maantie 3582 (Tavastilantie) pysyy nykyisellä paikallaan ja maantien 3712 liittymää siirretään lähes 200 m nykyisestä pohjoiseen. Muistuttajan piha-alueeseen ei tällöin kohdistu rakentamistoimenpiteitä. Myöhempää toteutusvaihetta varten eritasoliittymäratkaisua kuitenkin voidaan tarkistaa jatkosuunnittelussa siten, että rakentamistoimenpiteet eivät ulotu piha-alueelle: valtatietä risteävien maanteiden 3582 / 3712 linjausta siirretään pohjoiseen ja tarkistetaan rampin R 1 muotoilua. Alueen mahdollisen asemakaavoituksen yhteydessä tarkistetaan tieratkaisun toteuttamiskelpoisuus ja aluevaraustarve. 3. Risto, Alli ja Raino Hänni sekä Raija Kauranen toteavat, ettei suunnitelmassa ole tieliittymää heidän peltopalstoilleen Hänni 5:35, jotka sijaitsevat molemmin puolin valtatietä (pl vas. ja oik.). Peltopalstoille vaaditaan tieoikeutta (liitekartta). Kotkan kaupunki toteaa, että tila sijaitsee valtatien molemmin puolin ja itäpuoliselle palstalle on yleissuunnitelman mukaan mahdollista kulkea rakennettavan yksityistien Y 9 kautta. Valtatien länsipuolisen tilan kulkuyhteys tulee ratkaista tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiepiiri toteaa, että muistutuksessa vaadittu kulkuyhteys järjestetään valtatien länsipuolisellekin tilan osalle ulottamalla yksityistie Y 10 tilan rajalle. Yksityistiejärjestelyt tarkentuvat tiesuunnitelmaa laadittaessa, jolloin ko. järjestelytkin tarkistetaan. Toteutusvaiheessa I kiinteistölle johtavat yhteydet pysyvät nykyisellään ja muutokset niihin on esitetty toteutusvaiheeseen II. 4. Tauno Päärnilä esittää tarkennuksia yksityistiejärjestelyihin plv oik. perusteena, että tiloille 4:19, 1:5, 10:26 ja 10:10 tulisi järjestää yhdystie valtatieltä katkeavia liittymiä korvaamaan. Valtatietä käytetään liikkumiseen pelloille ja metsäalueille. Yhteysjärjestelyiksi esitetään yksityistien Y 12 jatkamista pohjoiseen valtatien itäpuolella Uronlammen levähdysalueen taitse yksityistielle Y 16 palvelemaan Urontien osakkaita, yksityistien Y 17 eteläosan (n. 150 m) poistamista ja yksityistien Y 16 suuntaisliittymän (Uronlammen liittymä) poistamista valtatieltä (liitekartta). Hitailla ajoneuvoilla ajettaessa (mm. puimurit, traktorit, metsätyökoneet) käytettäisiin mieluiten tieyhteyttä Y 9 - Y 12 liikenteen vilkkauden ja vaarallisuuden vuoksi. Kotkan kaupunki toteaa, että kulkuyhteydet tiloille tulee ratkaista tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiepiiri toteaa, että muistuttajan esittämät yhteydet lienee mahdollista ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Yksityistiejärjestelyt tarkentuvat tiesuunnitelman laatimisvaiheessa ja ko. järjestelytkin tarkistetaan. Toteutusvaiheessa I kiinteistöille johtavat yhteydet pysyvät nykyisellään ja

12 YLEISSUUNNITELMAN 12 (23) muistutuksessa esitetyt yhteydet on tarkoitus järjestellä vaiheessa II. Suunnitelmassa esitetty yksityisteiden Y 16 ja Y 18 suuntaisliittymäpari on alueen maankäytön kannalta tarpeellinen kohtuuttomien kiertotiehaittojen välttämiseksi ja liittymämahdollisuuden takaamiseksi alueelta valtatielle. Liittymämahdollisuuden toteuttaminen levähdysalueen kautta ei ole tarkoituksenmukaista. 5. Erkki Santapukki toteaa, että Uronlammen levähdyspaikasta etelään valtatien itäpuolen metsäpalstoille ei ole suunnitelmassa kulkuyhteyttä (noin plv oik.). Yhtenä alueen maanomistajana muistuttaja ehdottaa ajouratietä tiloille levähdysalueelta etelään hirviaidan vierustaa pitkin. Kotkan kaupunki toteaa muistutuksen koskevan samaa aluetta kuin muistutus 4. Uronlammen levähdyspaikan itäpuolisten tilojen kulkuyhteydet tulee ratkaista tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiepiiri viittaa vastineeseen muistutuksesta Hilkka Kortela (psta Arja Nukarinen) ja Kauko Kortelan perikunta (Urpo Kortela omasta ja Risto Kortelan psta, Arja Nukarinen os. Kortela ja Raila Häkli os. Kortela) esittävät, että Inkeroisten eritasoliittymä suunnitelman mukaisena pilkkoo haitallisesti heidän kotipeltoaan, aiheuttaa suurta meluhaittaa kotitalolle ja koko pihapiirin rauha häiriintyisi (pl vas.). Eritasoliittymää pidetään ylimitoitetun suurena liikenteen vähyyden vuoksi. Muistuttajien mielestä Inkeroinen - Liikkala tieyhteys voisi mennä suoraan valtatien yli siten, että liitynnät valtatiehen tehtäisiin normaaleina kiihdytyskaistoina, jolloin vältyttäisiin kohtuuttoman suurilta liittymäkaarilta. Anjalankosken kaupunki toteaa, että Inkeroisten liittymässä yhdistyvät valtatiehen maantiet 3544 (Inkeroinen - Tehtaanmäki) ja 3721 (Inkeroinen - Liikkala). Liittymän parantamisesta on yleissuunnitelmassa esitetty kolmen vaihtoehdon vertailu, valittu liittymätyyppi VE 1 suosii Kotkan ja Inkeroisten välistä pääliikennevirtaa ja eritasoliittymän rakentaminen on ajoitettu toteuttamisvaiheeseen III. Valtatien kaikki eritasoliittymät on suunniteltu samantyyppisinä perusverkon eritasoliittyminä, mutta valitun perusratkaisun tilalle pitäisi vielä tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä tutkia muita vaihtoehtoja. Tiepiiri toteaa, että Inkeroisten eritasoliittymä on ajoitettu toteuttamisvaiheeseen III. Toteutusvaiheessa I liittymän turvallisuutta parannetaan porrastamalla liittymä siten, että maantien 3721 tulohaara siirretään noin 180 m pohjoiseen ja samalla toteutetaan väliaikainen kevyen liikenteen alikulkukäytävä linja-autopysäkkeineen liittymäalueelle. Rakentamistoimet rajoittuvat valtatien itäpuolelle eikä niillä ole vaikutusta muistuttajien esittämiin tiloihin tai muihin olosuhteisiin.

13 YLEISSUUNNITELMAN 13 (23) Eritasoliittymät on suunniteltu koko valtatietiejaksolle yhtenäisyyden vuoksi perusverkon samaa eritasoliittymätyyppiä soveltaen. Vain erityisistä syistä voidaan Inkeroisten eritasoliittymän ratkaisuksi valita valtatien länsipuolella vähemmän tilaa vaativat suorat rampit. Tällä voidaan säästää peltoaluetta ja vähentää muistuttajien esittämiä haittoja. Eritasoliittymän tyypin muuttamista harkitaan jatkosuunnittelussa tuolloin ajankohtaisten maankäytöllisten ja muiden lähtökohtien pohjalta. Tämä tapahtuu alueen mahdollisen asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin eritasoliittymäratkaisu tarkennetaan ja myös tutkitaan vähemmän tilaa tarvitsevan eritasoliittymäratkaisun toteutusmahdollisuus. 7. Rauno Tenhamo toteaa, että valtatien 4 -kaistaistaminen poistaa yksityistieliittymän Siltapolku - Jänishaikulantien kohdalta. Uusi kulkuyhteys Karjalankulmantien alikulkukäytävän kautta lisää matkaa muistuttajan pelloille 2 km, josta pysyvästä haitasta maataloudelle muistuttaja tulee vaatimaan korvausta (tilakeskus pl vas.). Anjalankosken kaupunki toteaa, että korvausvaatimus tulee ottaa huomioon tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiepiiri toteaa, että lunastus- ja korvausasiat päätetään maantietoimituksessa. 8. Jouko ja Orvokki Salomaa esittävät, että Siltapolun liittymän poistaminen valtatieltä ja tieyhteyksien järjestäminen yleissuunnitelman mukaisesti aiheuttaisi heidän omistamansa asuinkiinteistön Sorsarinne Rno 9:449 käytölle suurta haittaa (pl vas.). Kiinteistöllä on v talviasuttavaksi rakennettu kaksikerroksinen asuinpinta-alaltaan yli 90 neliömetriä suuri vapaa-ajanasunto, joka on sähkö- ja uunilämmitteinen ja varustettu saunalla sekä wc-tiloilla. Kiinteistöllä on porakaivo, uudehko hirsinen ulkorakennus ja suurehko puutarha omaan käyttöön. Koko kesäkauden käytön lisäksi asunnossa käydään viikoittain talvellakin ja oleskellaan juhlapyhinä. Matka kiinteistölle yleissuunnitelman mukaisesti Kirstinkallion kautta pitenisi nykyisestä noin kilometrillä. Tämän korvaavan tieyhteyden (Sorsajoen silta ja Siltapolku) ylläpito kustannuksineen jäisi heidän nykyisestä ylläpitovapautuksestaan poiketen ilmeisesti yksin muistuttajien vastuulle seurauksella, että asuinrakennusta ei voisi talvella enää käyttää lumenaurauksen todennäköisesti jäädessä hoitamatta mm. kustannussyistä. Muistutuksessa pyydetään suunnitelman tarkistamista siten, että kulkuyhteydet kiinteistölle paranisivat, sillä muutoin saattaa olla edessä kiinteistön lunastus kalliina toimenpiteenä (liitteenä otteita seutu- ja yleiskaavakartoista).

14 YLEISSUUNNITELMAN 14 (23) Anjalankosken kaupunki toteaa, että mahdollinen uusi tieyhteys tulee suunnitella tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiepiiri toteaa, että yksityistiejärjestelyt tarkentuvat tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä, ko. järjestelytkin tarkistetaan ja ne hyväksytään tiesuunnitelman hyväksymispäätöksessä. Yhteydet tilalle Myllykosken keskustan suunnasta Kirstinkalliontien ja Siltapolun kautta ovat kohtuulliset. Mahdolliset haittakorvausasiat päätetään maantietoimituksessa. 9. Tomi Tykkä vaatii meluesteen valtatien varteen tilansa kohdalle (liitekartta) asuinrakennuksen sijaitessa lähellä tietä (pl oik.). Anjalankosken kaupunki toteaa, että meluaidan rakentaminen tulee huomioida tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiepiiri tarkistaa tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä melusuojauksen tarpeen ja mahdollisuudet sen toteuttamiseen. 10. Juha Tompuri, Paavo Huusari, Pertti Huusari, Anita Huusari (allekirj. puuttuu), Juhani Huusari, Jaakko Huusari (allekirj. puuttuu), Rauno Huusari ja Markku Huusari ovat jättäneet yhteisen muistutuksen koskien valtatien keskikaiteella varustettua nelikaistaista osuutta välillä Keltakangas - Rautakorpi (kartat 25, 26 ja 27 sekä 125, 126 ja 127 / toteutusvaihe I). Vaikka keskikaiteellinen tieosuus on suunniteltu sekaliikennetieksi, tulee jalankulku- ja pyöräliikenne liikenneturvallisuuden vuoksi ehdottomasti kieltää tieosuudella ja ohjata se suunnitelluille rinnakkaisteille (Y 41, Y 45 ja Y 49). Valtatien itäpuolelle suunniteltu jatkuva yksityistieyhteys välillä Hasunkulmankuja / Hevosmäentie - Aitomäentie (ent. pt 14613) esitetään muutettavaksi paikallistieksi (nyk. maantieksi) ja suunniteltavaksi tasonsa edellyttämällä tavalla vähintään kevytpäällysteisenä. Perusteluna esitetään olevan väärin, että yhteiskunta siirtäisi vastuun yleisen liikenteen hoitamisesta harvoille yksityisille maanomistajille. Sorsajoen kohdalla rinnakkaistie tulee suunnitella jouhevasti ja tarkoituksenmukaisesti Tykän (Ranta - Tapola) talon itäpuolitse (Y 45, plv ) ja tarkistaa tielinjausta Anjankujan pohjoispuolella (Y 49, plv ). Helenantien ja Karjalankulmantien kohdalla olevassa kaarteessa on valtatien leventäminen järkevää ulkokaarteen puolelle meluhaittojen lieventämiseksi ja alikulun (S 30) korkeusaseman vuoksi. Muistutuksen liitekartalla esitetään muutoksia yksityisteiden ja kevyen liikenteen järjestelyihin Karjalankulmantien - Helenantien alueella. Valtatien alitus (S 30) pitäisi sijoittaa suunnitelmassa esitettyä vähän pohjoisemmaksi korkeammalle valtatien kohdalle, Karjalankulmantien Y 47 porrastaminen T -liittyminä rinnakkaistiehen selkeyttäisi liikennettä sekä parantaisi olennaisesti liikenneturvallisuutta ja linja-autopysäkkien sijoit-

15 YLEISSUUNNITELMAN 15 (23) taminen nykyisen Karjalankulmantien liittymiin valtatielle vastakkain vähentäisi rakennuskustannuksiakin. Yksityistie Y 46 tulee tarpeettomana poistaa, koska yhteys Kirstinkalliontielle on jo olemassa (Karjalankulmatie - Kurkimäentie - Kirstinkalliontie) tai suunnitteilla (Kurkimäenkehä) ja tilusvaihdot vähentävät myös ko. tien tarvetta. Rinnakkaistiestölle ei tule sallia tarpeettoman jyrkkiä mutkia (Y 48, Y 49). Anjalankosken kaupungilla ei ole huomauttamista muistutuksen esityksiin. Etenkin kevytliikenteen kieltäminen valtatiellä ja rinnakkaistien muuttaminen paikallistieksi tulee ottaa huomioon. Tiepiiri pitää tarpeellisena kevyen liikenteen kieltämistä valtatien keskikaiteellisilla nelikaistaisilla ja kolmikaistaisilla ohituskaistaosuuksilla. Kevyelle liikenteelle muodostetaan jatkuva viitoitettu yhteys päätien tuntumaan erillisiä kevyen liikenteen väyliä ja rinnakkaisia yksityistieosuuksia pitkin. Rinnakkaistiet on esitetty yleissuunnitelmassa yksityistiejärjestelyinä, ne tarkentuvat tiesuunnitelman laatimisvaiheessa ja muistutuksessa esitetyt tarkistusehdotukset pyritään ottamaan huomioon. Valtatien yksityiskohtainen parannusratkaisu suhteessa valtatien nykyiseen tierakenteeseen sekä alikulkukäytävien sijainnit ja toteutusratkaisut suunnitellaan yksityiskohtaisesti tiesuunnitelmaa laadittaessa. Tiepiiri yhtyy siihen, että valtatien parantamisesta aiheutuva yksityistieverkon huomattava laajentuminen ja tiestön ylläpitokustannusten lisääntyminen siirtävät tienpitorasitusta yksityistiekunnille ja maanomistajille. Rinnakkaisteiden tienpitovastuu ja teiden hallinnollinen luokittelu ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä, jolloin siihen pyritään löytämään kaikille osapuolille tasapuolinen ratkaisu. 11. Juha Pokki toteaa, että Karjalankulmalta ym. tuleva tie Y 49 on suunniteltu jatkumaan ennen tietä J 23 oikealle kohti muistuttajan taloa yhtyen talolta lähtevään tiehen. Yksityistie Y 49 ehdotetaan jatkettavaksi suoraan yhtymään tiehen J 23 jo osittain valmiille tiepohjalle. Levennettävälle tielle mahtuisivat autojen lisäksi jalankulkijatkin, joille lisäksi on valtatien toisella puolella väylä alikulkuineen (J 24). Tie J 23 voisi yhtyä sopivasti uusiin liittymiin esim. Katteluksentien kautta. Jos ehdotettu ratkaisu ei ole mahdollinen, ehdotetaan meluseinää tien Y 49 ja talon väliin (pl oik.). Anjalankosken kaupunki toteaa, että esitetty linjausmuutos tai meluseinän rakentaminen tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tiepiiri toteaa, että yksityistiejärjestelyjä tarkennetaan tiesuunnitelman laatimisvaiheessa ja ko. järjestelytkin tarkistetaan sekä hyväksytään tiesuunnitelmassa. Rautakorven taajama-alueella on tarpeen toteuttaa erilliset kevyen liikenteen väylät valtatien molemmin puolin. Valtatien leventyessä nykyisestä sekä melusuojauksen sijoittuessa sen ja asutuk-

16 YLEISSUUNNITELMAN 16 (23) sen väliin, on yksityistieyhteys sijoitettavissa tilanpuutteen vuoksi taajaasutuksen itäpuolelle. Tie Y 49 voitaneen sijoittaa maakaasuputkilinjojen länsipuolelle, jolloin risteämiset putkilinjan kanssa vähenevät. 12. Anneli, Markku ja Ville Loikala sekä Vihertyöpalvelu Loikala Oy toteavat, että valtatieltä on suunnitelmassa yhteys heidän omistamalleen tilalle Rno 10:366 Rautakorven liittymän kautta (pl oik., Y 59). Tilalta haluttaisiin kulkea valtatielle jatkossa Perämaan liittymästä, koska mm. postilaatikko on Niittyjoentien varressa ja tärkein asiointisuunta on Kouvolaan. Järjestelyn voisi toteuttaa jatkamalla maakaasulinjan pumppuasemalle menevää tietä tilalle (liitekartta). Muistuttajat eivät mielellään haluaisi tieyhteytensä liittyvän Perämaan sorakuopille johtavaan yhteyteen siellä ilmenneen epätoivottavan toiminnan vuoksi. Valkealan kunta puoltaa muutosesitystä. Tiepiiri toteaa, että muistutuksessa esitetty voitaneen ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Yksityistiejärjestelyt tarkentuvat ja hyväksytään tiesuunnitelman laatimis- ja käsittelyvaiheessa ja ne ajoittuvat toteutusvaiheeseen III. 13. Iris Tamminen ehdottaa muutosta Vääräpäänkujan alueen yksityisjärjestelyihin. Yksityistieyhteys Y 64 olisi muistuttajan mielestä edullisempaa linjata sähkölinjan reunaa pitkin (karttaliite) valtatien tasoliittymän ja Niinimäentien välillä (plv vas.). Vääräpäänkuja kulkee nyt muistuttajan pihan poikki (tilat 4:88 ja 4:94) ja ehdotettu järjestely rauhoittaisi tilannetta siltä osin. Muistutuksessa viitataan sähkölinjan varteen jo aikaisemmin aloitetun tieuran mahdolliseen hyväksikäyttöön tiejärjestelyssä. Valkealan kunta ilmoittaa ( , täydennys/korjaus kunnan lausuntoon) sen edustajan Vääräpäänkujalle tekemässä maastokatselmuksessa ( ) todetun, että muutosesityksen mukainen linjausvaihtoehto ei ole toteutettavissa ilman kohtuutonta haittaa Niittylä - tilan 4:116 omistajalle, sillä muutosesityksen mukainen tielinjaus kulkisi hänen pihansa läpi. Kunta pitää yleissuunnitelman tiejärjestelyä parempana ja toivoo tiejärjestelyjen toteuttamisen aikaistamista, jolloin poistuisi Vääräpäänkujan ja valtatien erittäin vaarallinen liittymä. Tiepiiri toteaa, ettei muistuttajan esittämä vaihtoehto näytä mahdolliselta. Yksityistiejärjestelyt tarkentuvat tiesuunnitelman laatimisvaiheessa ja ko. järjestelytkin tarkistetaan. Yleissuunnitelman mukaiset järjestelyt on tarkoitus toteuttaa vaiheessa III. Tiepiiri seuraa näkemäolosuhteiltaan huonojen liittymien tilannetta ja pyrkii liittymien parantamiseen tarvittaessa liikenneturvallisuuden sitä edellyttäessä.

17 YLEISSUUNNITELMAN 17 (23) Lausunnot Kotkan kaupunki pitää yleissuunnitelman tavoitteita oikeina eikä suunnitelmasta ole huomauttamista. Suunnittelualueella on voimassa valtuuston hyväksymä yleiskaava, jonka kanssa valtatien parantamisen yleissuunnitelma ei ole ristiriidassa. Asemakaavoja ei suunnittelualueella ole. Valtatien parannustoimenpiteisiin toivotaan ryhdyttävän mahdollisimman pian. Anjalankosken kaupunki pitää suunnitelman päätavoitteiksi asetettuja liikenneturvallisuuden oleellista parantamista ja liikenteen sujuvuuden turvaamista oikeina. Myllykosken Rautakorven liittymän ja Kiehuvan liittymän välisen liikenteellisesti kuormitetuimman valtatieosuuden rakentaminen nelikaistaiseksi ja tärkeimpien liittymien rakentaminen eritasoliittymiksi varmistavat tavoitteisiin pääsemisen. Lausunnossa toivotaan tiehankkeen mahdollisimman pikaista toteuttamista vedoten etenkin valtatien huonoon liikenneturvallisuustasoon. Tiehankkeen vaiheittain toteutusta suunnitelmassa esitetysti pidetään perusteltuna. Valtatien parantamisen alustavasti arvioiduista kustannuksista kaupungin osuus on euroa. Kustannuksista käydään yksityiskohtaiset neuvottelut tiesuunnitelmaa laadittaessa. Kaupunki pitää hyvänä suunnitelmassa esitettyä erikoiskuljetusten järjestelytapaa, jolloin erikoiskuljetukset voivat siirtyä Inkeroisten keskustan pääkaduilta valtatielle. Osana erikoiskuljetusreittiä suunnitelmassa esitetään erillishankkeena toteutettavaa uutta tieyhteyttä, jonka toteuttamista toivotaan mahdollisimman pikaisesti. Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat uusien kevyen liikenteen väylien ja rinnakkaistieyhteyksien vuoksi. Keskikaide vaikeuttaa suunnitelmassa todetusti kevyen liikenteen tilannetta siten, ettei sen ole suositeltavaa käyttää valtatietä. Liikenneturvallisuussyistä tulisi harkita kevyen liikenteen kieltämistä kokonaan valtatieltä. Keskikaideratkaisu johtaa laajoihin rinnakkaistietarpeisiin ja nämä tiet on merkitty yksityisteiksi, joiden hoidosta vastaisivat yksityiset. Näin mittavia tieosuuksia ei voida hoitaa yksityisteinä, vaan oikea ratkaisu rinnakkaistiejärjestelyissä on valtion hallinnoimat tiet. Voimassa olevan Kymenlaakson seutukaavan alueen lisäksi tielinjaus on Anjalankoskella paikoin yleis- ja asemakaava-alueella. Kaupunki tekee tarvittavilta osin kaavamuutokset suunnitelman mukaisesti. Ympäristön kannalta on tärkeää, että valtatien varressa melualueella sijaitsevaa asutusta varten rakennetaan melusuojaus. Valtatie on Karjalankulma / Peräkangas pohjavesialueen luoteisosassa. Pohjavesialueen virtausolosuhteet eivät ole tiedossa ja tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä tulee tarkistaa pohjaveden suojaustarve. Tiepiiri viittaa vastineeseensa muistutuksesta 10 koskien kaupungin esittämiä näkemyksiä valtatien muuttumisesta keskikaiteelliseksi. Valtatie sivuaa lausunnossa mainittua 1. -luokan pohjavesialuetta pohjoispäässä noin 800 m:n matkalla. Valtatien parantaminen tällä osuudella

18 YLEISSUUNNITELMAN 18 (23) on esitetty toteutettavaksi vaiheessa III. Virtausolosuhteet pohjavesialueella selvitetään alueen pohjoispäässä, suojaustarve määritellään toteutusvaihetta I koskevan tiesuunnitelman yhteydessä ja suojaustoimenpiteiden toteutuksesta päätetään laadittavan selvityksen perusteella erikseen. Kouvolan kaupunki pitää tärkeänä valtatien 15 pikaista parantamista. Huono liikenneturvallisuustilanne ja suuri raskaan liikenteen määrä edellyttäisivät toimenpiteitä lähes välittömästi ja liikenteen haitat tienvarren asutukselle tulee minimoida. Lausunnossa puolletaan suunniteltuja meluntorjunta- ja pohjavesiensuojeluratkaisuja Tykkimäen alueella ja pidetään tärkeänä niiden toteuttamista vaiheessa I. Lautarontien ja Rantatien liittymien yhdistäminen vähentää liittymiä valtatieltä ja helpottaa liikkumista camping -alueelle. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee tutkia tarkemmin vaihtoehtoisiakin ratkaisuja kevyen liikenteen yhteydelle Tehontien ja Karjalankadun väliselle alueelle. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon mahdollisesti rakennettava teollisuusrata Tehontien pohjoispuolella valtatien ali itään. Suunnitelmasta puuttuvat kevyen liikenteen yhteydet Tehontiestä etelään. Ongelmana on pääradan alittava silta, joka tulisi saneerata raitin sijoittamiseksi valtatien rinnalle. Suunnitelmassa todetaan kevyen liikenteen yhteyksien Tehontiestä etelään tukeutuvan rinnakkaistieyhteyksiin. Näiden yhteyksien osalta tulee varautua reittien viitoittamiseen asianmukaisesti ja kunnossapidosta huolehtimiseen läpi vuoden. Tiepiiri toteaa, että muutokset kevyen liikenteen verkolle välillä Tehontie - Karjalankatu on esitetty tehtäväksi toteutusvaiheessa III. Verkolliset ratkaisut tarkistetaan senhetkisten maankäytöllisten ja kevyen liikenteen olosuhteiden pohjalta. Tiesuunnitelmassa pyritään vielä selvittämään mahdollisuudet toteuttaa Tykkimäen alueen kevyen liikenteen järjestelyt kokonaan jo toteutusvaiheessa I. Valkealan kunta toteaa, että yleissuunnitelmassa on hyvin huomioitu valtatien 15 merkittävimpänä ongelmana liikenneturvallisuus ja jatkuvasti kasvavan liikenteen tarpeet. Hanketta pidetään erittäin tärkeänä ja sen toteuttamista esitetään suunnitelman aikataulua huomattavasti nopeammin keväällä 2004 perustetun erillisen neuvottelukunnan esittämällä tavalla. Kunnassa on suunnittelualueella voimassa vain Kymenlaakson seutukaava (vahvistettu v. 2001), joka on yhdenmukainen yleissuunnitelman kanssa. Muistutuksia pidetään lausunnossa perusteltuina, mutta myöhemmässä kirjeessä ei muistutuksessa 13 esitettyä muutosesitystä puolleta.

19 YLEISSUUNNITELMAN 19 (23) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus toteaa, että kokonaisuutena tarkasteltuna yleissuunnitelma on laadittu asiantuntevasti sekä perustellusti ja siinä on otettu huomioon nykyisen tien keskeiset liikenteelliset ja liikenneturvallisuuteen liittyvät ongelmat. Ympäristöolosuhteisiin on kiinnitetty asianmukaista huomiota. Ympäristön kannalta keskeinen on tavoite, että tienpidon ja liikenteen aiheuttamat riskit pohjavedelle etenkin vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla sekä meluhaitat vähenevät selvästi nykytilanteeseen verrattuna ja että luonnon arvokohteet säilyvät. Liikenteen meluhaitat vähenevät asutuskeskittymien ja Käyrälammen virkistysalueen kohdille tehtävillä melusuojauksilla. Yksittäistenkin kiinteistöjen osalta on jatkossa syytä tarkastella tarvittavia meluntorjuntatoimenpiteitä ja -suojauksia. Yleissuunnitelmassa esitettyjä meluntorjuntatoimenpiteitä tulee tehostaa ja täsmentää jatkossa. Valtakunnallisten meluntorjuntatavoitteiden mukaan liikenteen aiheuttamia melutasoja alennetaan olevilla asuinalueilla niin, että melun päiväajan keskiäänitaso on korkeintaan 55 db. Poikkeaminen siitä voidaan tehdä tapauskohtaisen arvioinnin perusteella niin, että yksittäisten asuntojenkaan pihan oleskelualueilla melun päiväajan keskiäänitaso ei ylitä tasoa 65 db. Jatkosuunnittelussa tavoitteeksi tuleekin ottaa se, että ohjearvot alittaviin melutasoihin pyritään kaikilla asumiseen varatuilla alueilla. Ratkaisun niissä yksittäistapauksissa, joissa meluntorjuntaa ei voida toteuttaa ohjearvon mukaisesti, tulisi perustua erityisiin syihin ja perusteellisiin selvityksiin eikä vain viittaukseen kustannuksista. Jatkosuunnittelun yhteydessä (ml. uudet rinnakkaistieyhteydet ym. tiejärjestelyt) tulee luonnonoloihin kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi päivittää arvokkaiden luontokohteiden sekä uhanalaisten ja erityistä suojelua vaativien lajien esiintymistietoja hankkeen vaikutusalueelta. Hankkeen mahdolliset vaikutukset Natura verkostoon kuuluviin alueisiin / täydennysalueisiin tulee selvittää ja ottaa huomioon. Inkeroisten liittymän itäpuolella oleva Rainionmäen alue (Natura tunnus FI , Rainionmäki ja Sammalsuonpelto, kohdetiedot liitteenä) kuuluu ehdotukseen Natura verkoston täydentämiseksi (ympäristöministeriö ). Tornionmäen pohjavesialueen yksityiskohdat ja suojauksen laajuus kuuluu myös jatkossa tarkasteltaviin asioihin. Tiepiiri toteaa, että melutason ohjearvon 55 db alittaminen kaikilla nykyisin asumiseen käytetyillä alueilla aiheuttaa esitettyjä melusuojauksia selvästi järeämpiä ratkaisuja. Tämä aiheuttaisi maisemallisia haittoja ja lisäisi hankkeen kustannuksia suojausten korottamisten ja alueen huonojen pohjaolosuhteiden vuoksi. Kaikkien yli 55 db:n meluvyöhykkeelle jäävien asuntojen suojaaminen melulta edellyttäisi mm. sitä, että Leikarin alueella melusuojausta pitäisi laajentaa myös maantien 170 suuntaan ja Inkeroisten - Rautakorven välillä esitettyjä 3-4 m korkeita meluesteitä pitäisi korottaa noin 6 m:n korkuisiksi. Yleissuunnitelmassa esi-

20 YLEISSUUNNITELMAN 20 (23) tetyn meluntorjunnan toteuduttua asuinkiinteistöjä ei jää yli 65 db:n melun ohjearvon alueelle ja vain muutamia yksittäisiä kiinteistöjä jäisi yli 60 db:n melualueelle (arviolta 12 asukasta). Tiesuunnitelmavaiheessa melusuojaustoimenpiteet tarkistetaan siten, että yli 60 db:n melualueella sijaitsevat asuinkiinteistöt pyritään suojaamaan melulta. Mahdollisuuksien mukaan melusuojausta toteutetaan myös db:n melutasojen alueilla oleville kiinteistöille riippuen paikallisista olosuhteista, käytettävissä olevista maamassoista ja suojauskustannuksista. Tiesuunnitteluvaiheessa päivitetään arvokkaiden luontokohteiden sekä uhanalaisten ja erityistä suojelua vaativien lajien esiintymistiedot. Tiehankkeen mahdolliset vaikutukset Natura verkostoon kuuluviin alueisiin / täydennysalueisiin otetaan jatkosuunnittelussa huomioon. Kymenlaakson liitto toteaa, että vahvistetussa seutukaavassa valtatien 15 ja Lautarontien liittymä on osoitettu eritasoliittymäksi. Jos liikennemäärät ko. kohdalla kasvavat, on liittymän toteuttamisen eritasossa oltava edelleen mahdollista. Tiepiiri toteaa, että yleissuunnitelman mukainen tasoliittymän parantamisratkaisu ei sulje pois eritasoliittymän toteuttamisen mahdollisuutta. Eritasoliittymän tarve käsitellään laadittaessa alueelle yleis- ja asemakaavoja. Ratahallintokeskus toteaa, että valtatien kehittäminen voidaan tehdä lähes kokonaan nykyisellä paikallaan ja että valtatiejakso risteää Kouvola - Luumäki -rataosaa Kouvolan ratapihan itäpuolella sekä Juurikorpi - Hamina -rataosaa Ylänummella. Yleissuunnitelman mukaan valtatien korkeusasemaa lasketaan Ylänummella rautatien alituskohdassa, jotta korkeat erikoiskuljetukset mahtuvat sillan ali. Ratahallintokeskuksella ei ole huomauttamista ko. järjestelyyn. Kouvola - Luumäki -radan ja valtatien risteämiskohtaan ei ole suunnitelman mukaan tulossa muutoksia. Museovirasto toteaa, että suunnitelma-alueelta tai aivan sen välittömästä läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kotkan ja Anjalankosken alueilla kiinteiden muinaisjäännösten inventointitiedot ovat kuitenkin vanhentuneita ja virasto edellyttää tiesuunnitelma-alueen muinaisjäännösten - esihistoriallisten ja historiallisen ajan muinaisjäännösten - inventointia muinaismuistolain (295/63) 13 :n mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista. Inventointitulosten perusteella päätetään erikseen jatkotutkimusten tarve ja tiepiiriä pyydetään olemaan asiasta yhteydessä virastoon hyvissä ajoin ennen tienrakentamista. Tiepiiri huomioi esille tuodut seikat jatkosuunnittelussa.