Pääkirjoitus AIDS Hepatiittivaara Rokote B- hepatiittia vastaan Hammaslaboratorioliiton vuosikokous valukultalejeeringit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus AIDS Hepatiittivaara Rokote B- hepatiittia vastaan Hammaslaboratorioliiton vuosikokous valukultalejeeringit"

Transkriptio

1 hammas teknikko Pääkirjoitus AIDS Hepatiittivaara Rokote B- hepatiittia vastaan Hammaslaboratorioliiton vuosikokous valukultalejeeringit

2 TERVETULOA HAMMASVÄLINEPÄILLE! HAMMASLÄÄKETIEDE 1985, OSASTOLLAMME HAMMASALAN HÄMMÄSTYTTÄVIM- MÄT UUTUUDET JA KEHITYKSEN SELVIMMÄT SÄVE LET. PYSY KUULOLLA. TULE LABORATORIO-OSASTOLLEMME HAKEMAAN TIETOA TYÖHYGIENIAN ALALTA ERGONOMIASTA, VALAISTUKSESTA. PÖLYNPOISTOSTA. ALLERGI OISTA, ASEPTIIKASTA. MELUSTA... TAKUUMATERIAALEISTA TARKASTELTAVINA DEGU- LOR- JA DEGUDENT-KULLAT. VLVODENT-HAMPAAT. ISOSIT-FASAADIT. ITS-METALLIKERAMIIKKA. WLRO NIUM- JA WLRONIT-COCR:T. OCAP-AKRYYLIT... HÄMMÄSTELTÄVÄNÄ MYÖS HUIPPUTEKNIIKKAA: DEGUSSA. BEGO. OCLAR KAVO. DREVE. ZEISS... Siirry Kulzer valoaikaan Dentacolor VALOKOVETTEINEN K+B MATERIAALI Kehitetty valokovetteisesta DURAFILL-täytemateriaalista, joka on 8-vuoden kliinisten kokeiden kuluessa osoittautunut kulutuskestäväksi ja erittäin hyvin värinsä pitäväksi. 19 elävää väriä käyttövalmiit materiaalit, ei sekoitusta nopea polymerisointi sekuntia helppo muotoilla helppo kiillottaa kulutuskestävä reunatiivis edullinen Silicoater SIDOSMENETELMÄ Mahdollistaa reunatiiviiden K+B -töiden valmistamisen ilman mekaanisia retentioita. Dentacolor MUISTA PERJANTAIN KONSERTTI HAMMASTEKNI KOILLE JA -HOITAJILLE FINLANDIA-TALOLLA KELLO 20.00! SILICOATER-menetelmä perustuu metallin pinnalle aikaansaatuun SiOx-C-kerroksen, haftsilanin ja valokovetteisen DENTACOLOR opaakin kemialliseen sitoutumiseen. hiekkapuhallettu metallirunko :>Haftsilan -SiO x-ckerros 0,05-1 pm = 0,1 pm Kulzer VALOAIKA ON ALKANUT KYSY LISAA! TERVEISIN Oriola Oy Espoo: Helsinki: Joensuu: Oulu: Seinäioki: Tampere: Turku: Hammasväline heti palkalla Plandent oy

3 Hammaslääketiede Odontologi 1985 Hammasteknikkopäivät Yleisluennot rnuzy flexico / «s pehmeäksi Tsilikonijäävä pohjausainel Perjantai Kamarimusiikkisali 9.00 Näyttelyyn tutustuminen Avaussanat Suomen hammasteknikkojen keskusliitto r.y:n puh.joht. Markku Järvinen Kruunu- ja siltaprotetiikan indikaatiot ja kontraindikaatiot, prof. Antti Yli-Urpo Erikoistekniikat kruunu- ja siltaprotetiikassa, prof. Kalervo K Koivumaa Tauko Kevytsillat, metallinetsaus ja Maryland-silta, HTM Matti Savolainen Hammaskeramia yhdistelmäprotetiikassa HTM Esko Ahonen Osaproteesin kiinnitys jäännöshampaistoon valupinteillä ja kiinnittimillä EHL Tapio Putkonen Lauantai Kamarimusiikkisali 9.00 Näyttelyyn tutustuminen The nature of denture polymers Dr. I Eystein Ruyter Kokoprotetiikan nykyisiä kliinisiä ja laboratorioteknisiä suuntaviivoja, HLL Marten Segercrantz ja HT Jouko Pohjonen Hygienia hammaslaboratorioissa MMM Marja von Schoultz Värin ja muodon valinta, kuvaamataidon opettaja Paavo Keskinen Akryylifasetit; uusiminen ja korjaukset, HTM Matti Taiminen Fränkel-kojeen valmistus EHL Ritva Nevaste Implantaattien laboratoriotekniikasta HTM Lars Nordberg Hammasteknikkopäivät Demonstraatiot REGULAR SPECIAL FORMULA WAX FOR DR. LOUIS ALEXANDER COHN'S TECHNIQUE Suomessa: Hi H KULTA & TERÄS AMMAS OY Kalevankatu 3. A. Helsinki 10 Vaihde Lauantai Huone 21 Hammaskeramia yhdistelmäproteriikassa Demonstraation esittäjä: HTM Esko Ahonen klo Huone 24 Kevytsillat, metallinetsaus ja Maryland-silta Demonstraation esittäjä: HTM Matti Savolainen klo Huone 24 Osaproteesien kiinnitys jäännöshampaistoon valupinteillä ia kiinnittimillä Demonstaarion esittäjä: EHL Tapio Putkonen klo Perjantai Huone 21 Hammaskeramia yhdistelmäproretiikassa Demonstraation esittäjä: HTM Esko Ahonen klo Huone 24 Kevytsillat, metallin etsaus ja Maryland-silta Demonstraation esittäjä: HTM Matti Savolainen klo

4 SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITTO R Y. Kansakoulukatu 10 A Helsinki Puh: Vuosikerta 1985 Issn Toimitusneuvosto SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITON HALLITUS Päätoimittaja Leena Siirala puh pj. Harri Aalto, Kalevi Valo Seppo Miettinen Matti Savolainen Teppo Koskinen Eija Hägg Kari Markkanen Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. Itä-Hämeen Kirjapaino 1985 Hammasteknikkojärjestöjen yhteyshenkilöt Hammastekniset ry Pj. Raija Sarola, Helsinginkatu 7 A Helsinki 50, p. kot Sihteeri Riitta Saloranta Aalto 4 A Espoo 32 Puh. t I pj Markku Järvinen os. Sammonkatu 13, Tampere 54, p II pj Kalevi Ilkka os. Pakkahuoneenkatu 12, Oulu 10, p pj Teppo Koskinen os. Kaivosrinteentie 6 I 78, Vantaa 61, p Toiminnanjohtaja Leena Siirala Sammalkallionkuja 3 B 15, Espoo, puh Leif Wallen, Hevosmäki 33, Kirkkonummi, p Harri Aalto, Ristiaallokonkatu 7, Espoo, p Eerikki Vuorimies, Kauppakatu 3 A, Tampere 20, p Lars Nordberg, Vatakuja 1 B 21, Helsinki 20, p Kosti Uusitalo, Urakkatie D 11, Helsinki 68, p Matti Taiminen, Leningradinkatu 13 A 4, Turku 31, p Eija Hägg, Runeberginkatu 6 a F 3, Helsinki 10, p Riitta Saloranta, Aalto 4 A 14, Espoo 32, p Raija Sarola, Helsinginkatu 7 A 19, Helsinki 50, p. kot Erikoishammasteknikkoliitto ry Pj. Veli Heikkinen Rautatienkatu Oulu 10 puh Varapj. Harri Aalto Ristiaallokonkatu Espoo Puh Toiminnanjohtaja Harri Aalto Ristiaallokonkatu Espoo Puh Hammaslaboratorioliitto ry Pj. Lars Nordberg Vatakuja 1 B Helsinki 20 puh Toiminnanjohtaja Tapio Vasara Kansakoulunkatu 10 A Hki 21 puh Yllä oleva valokuvantapainen esittää minua, uutta toiminnanjohtajaanne. Olen Leena Siirala, 24-vuotias oikeustieteen kandidaatti ja aloitin uurastukseni hammasteknikoiden hyväksi helmikuussa. Liittomme toimisto on nykyisin Pienteollisuuden Keskusliiton tiloissa osoitteessa Kansakoulukatu 10 A 21, Helsinki. Kaikenlaiset asiat ja etenkin uudet ideat otetaan innolla vastaan puhelinnumerossa Hammasteknikkojärjestöt toimivat nyt samoissa tiloissa, mikä helpottaa huomattavasti yhteistyötä ia tiedonkulkua sekä toivottavasti myös muutoin tehostaa liiton toimintaa. Tämä vuosi on liittomme 60-vuotisjuhlavuosi, joten kaikki mukaan Kulosaaren Casinolle , jolloin liittomme viettää siellä varmasti ikimuistoisen 60-vuotisjuhlan (tarkemmin edempänä lehdessä). Juhlavuoden kunniaksi olemme myös valmistelleet matrikkelia, joka sisältää kaikki hammasteknisellä alalla toimivat henkilöt sekä useita artikkeleita liittomme toiminnasta menneinä vuosina. Matrikkelin piti alunperin valmistua jo helmikuussa, mutta liiton organisaatiomuutokset ovat hidastaneet työskentelyä niin, että nyt pyrimme saamaan matrikkelin ulos painosta vuosijuhlaan mennessä. Hammasteknikko-lehti ilmestyy edelleen entisen muotoisena, mutta lehden ilmestymistiheyttä pyritään lisäämään sen vuoksi, että liitto pystyisi entistä tehokkaammin tiedottamaan jäsenilleen hammasteknisen alan ajankohtaisista asioista sekä liiton tapahtumista. Tänä vuonna lehti ilmestyy viisi kertaa ja ensi vuonna toivottavasti kuusi kertaa. Liiton toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi vastaan päätoimittajana myös tämän lehden sisällöstä. Luonnollisesti tukenani ja turvanani on minua huomattavasti kokeneempi toimitusneuvosto. Liiton uudelleenorganisointi on vielä hieman kesken. Kevään aikana on tarkoitus perustaa jo aiemmista yhteyksistä mainittu uusi jäsenliitto, ns. yleinen ryhmä, joka on vielä vailla nimeä. Tästä asiasta on luvassa informaatiota heti, kun se on järjestyksessä. Mutta eipä anneta organisoinnista tulla pääasiaa, sillä itse toimintahan tässä on tärkeintä. Hammasteknisen alan kaikinpuolinen kehittäminen, kuten edunvalvonta- ja koulutuskysymysten järjestäminen, on sektori, jolla on paljon tehtävää ja toteutettavaa. Toivonkin, että te jäsenet aktiivisesti otatte minuun yhteyttä, sillä järjestö on juuri sellainen, miksi jäsenet sen tekevät. Terveisin, Leena Siirala 4 5

5 Hammaslaboratorioliitto ry:n vuosikokous Ähtärissä Hammaslaboratorioliiton vuosikokous pidettiin luonnonkauniissa Ähtärissä, Hotelli Mesikämmenessä paukkuvan helmikuisen pakkasen merkeissä. Vuosikokoukselle etsittiin uutta ilmettä runsaan ohjelman ia miellyttävän ympäristön merkeissä. Ja löytyihän sitä. Ähtärissä oli paikalla yli 70 henkilöä, useimmat perheineen. Palaute kokousjärjestelyistä oli myönteinen, joten Ähtärin kokousta tullaan pitämään uudella tavalla järjestettyjen vuosikokousten avauksena. Atk-esittely Lauantain keskeisin kokousaihe oli tutustuminen atk:n hyväksikäyttöön hammaslaboratoriossa. Aluksi laite/ohjelmatoimittajat esittelivät hammaslaboratorioihin soveltuvia atk-laitteistoja ja ohjelmistoja. Paikan päällä olivat seuraavat toimittajat: Tietoteekki Oy/ Hewlett Packard, PC Soft Ky/ Nokia, Hyötysoft Oy/Caypro, [Ines Oy/Canon ja Atk-myyntt Ky/Luxor. Laitteistojen hinnat ohjelmistoineen vaihtelivat mk. Esittelykierroksen jälkeen Ari Hänninen, Jorma Päivinen, Wolf Heiseler ja Lauri Roine kertoivat laboratorioissaan käytössä olevista atk-järjestelmistä saamistaan kokemuksista. Yhteenvetona kokemuksista voidaan todeta, että alkuvaikeuksien jälkeen järjestelmät ovat toimineet hyvin ja että atk on tullut jäädäkseen hammaslaboratorioihin. Tämän jälkeen siirryttiin kabinettitiloihin tutustumaan laitetoimittajien atk-laitteistoihin. Nekin laboratorion omistajat, jotka suhtautuivat aluksi epäluuloisesti atk-laitteistojen käyttökelpoisuuteen, vaikuttivat hyvin innostuneilta Muutamasta laitteistosta tehtiin kaupatkin näyttelyn yhteydessä. Hammasteknikko Lauri Roine kertoo laboratoriossaan käytössä olevasta Kitjoituskoneet konttotitöiden apuna Atk-näyttelyn jälkeen esitteli Enestam Brother kirjoituskoneita. Käsityöneuvos Mikko Rikkonen kertoi käytännön kokemuksista. Tatvikenäyttely Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin tatvikenäyttely. Näytteilleasettajina toimivat Dental Depot, Hammasväiine, L M. Dental sekä Plandent. Kokousyleisö tutustui näyttelyyn niin perusteellisesti, että välillä täytyi muistuttaa kokousohjelman muustakin sisällöstä Ajankohtaista Hammaslaboratorioliitosta Hammasteknikkomestari Lars Nordberg esitelmöi virustorjunnasta hammaslaboratoriossa. Esillä olivat erityisesti AIDS- ia hepatiittivirukset. Tämän jälkeen esiteltiin jäsentiedustelun tulokset, joista voitiin mm. todeta, että noin puolet laboratorioista on kiinnostunut atk:n hyväksikäytöstä laboratorioissa. 80 % piti ATK-laitteistosta mk:n laitteistoa sopivan hintaisena, mk ei ollut valmis uhraamaan kukaan. Kyselyn tuloksista voidaan edelleen todeta, että 84,5 % laskutuksesta kohdistuu hammaslääkäreihin ja 15,5 % suoraan käyttäjiin. Kolmasosa laboratorioista tekee työtä pelkästään lääkäreille. Sen sijaan vastanneista kukaan ei tehnyt töitä pelkästään käyttäjille. Luontopolku Lauantaina järjestettiin luontopolku, joka tosin kovan pakkasen vuoksi lyhennettiin 3 6 7

6 AIDS Myös hammaslääkärin ongelma Julkaistu aiemmin Suomen Hammaslääkärilehdessä 3/85 Käsityöneuvos, hammasteknikko Mikko Rikkonen kertoo muistikirjoituskoneista saaduista kokemuksista. km:sta 600 m:een. Kysymysten määrä kuitenkin säilytettiin ennallaan eli kahdeksana. Tietoa oli ia kilpailu oli tasainen, joten päädyttiin arvontaan. Arpa suosi Pekka Juurikkoa, josta tuli Tietonikkari Iltajuhlassa Pekalle luovutettiin Tietonikkaripatsas. Vuosikokous Hammaslaboratorioliiton puheenjohtaja valitaan toimeensa kaksivuotiskaudeksi. Hammasteknikkomestari Lars Nordberg valittiin liiton puheenjohtajaksi vuosi sitten Tampereella, joten hän jatkaa puheenjohtajana vielä ainakin kuluvan vuoden. Erovuorossa olleista johtokunnan jäsenistä Esko Ahonen, Pekka Juurikko ja Kosti Uusitalo valittiin uudelleen. Markku Järvisen tilalle valittiin Jukka Salonen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Nils Bang, Lauri Roine, Antti Ruponen ja Matti Taiminen. Kokouksessa oli esillä myös sääntöjen muutos. Päätettiin, että sääntöjä muutetaan siten, että kullekin johtokunnan varsinaiselle iäsenelle valitaan henkilökohtainen varamies. Puheenjohtaialle ei valita varamiestä. Lars Nordberg, puheeniohtaja Varsinainen jäsen Esko Ahonen Nils Bang Pekka Juurikko Lauri Roine Antti Ruponen Jukka Salonen Matti Taiminen Kosti Uusitalo Varajäsen Tapio Hyytinen Pauli Eloranta Heimo Kurunmäki Aarne Holopainen lapani Merinen Markku Järvitien Harri Loukonen Jarmo Pulkkinen Tapio Vasara Sirkka-Liisa Valle, LL Stina Syrjänen, dos. Jukka Suni, LL Antti Vaheri, vt.prof. Runsaat kolme vuotta sitten kuvattiin amerikkalaisille mieshomoseksuaaleille uusi tauti (1,2), joka sai nimekseen AIDS (Acquired Immune Deficiency Syndrome eli hankittu immuunipuutosoireyhtymä). Määritelmän mukaan AIDSilla tarkoitetaan tilaa, jossa potilas soluvälitteisen immuunivasteen heiketessä sairastuu opportunisti-infektioihin ja / tai tiettyihin kasvaimiin, ennen kaikkea Kaposin sarkomaan ja lymfoomaan. Lisäksi edellytetään, että potilaalla ei ole immuunivastetta heikentävää perustautia tai hoitoa. AIDSin epidemiologiaa Nämä kriteerit täyttäviä potilaita oli marraskuussa 1984 USA:ssa n ja Euroopassa n Pohjoismaissa on kuvattu 64 AIDS-potilasta, joista 5 Suomessa. Potilaista on kuollut 47 % ja ennen diagnosoiduista vain joka viides on hengissä. Suuri enemmistö sekä amerikkalaisista että eurooppalaisista potilaista on homoseksuaalisesti käyttäytyviä miehiä (73 %), joilla tartunta ilmeisesti on saatu seksuaaliteitse. Intravenöösien huumeiden käyttäjillä (USA:ssa 17 %, Euroopassa 2 %) tartunta on saatu kontaminoitujen neulojen välityksellä. Hemofiilikot (USA:ssa 1 %, Euroopassa 4 %) ovat saaneet sen kylmäkuivatussa plasmakonsentraatissa ja 1 % potilaista verensiirtojen yhteydessä. Sikiö voi saada tartunnan in utero tai perinataalikaudella ja heteroseksuaalinen nainen biseksuaalilta mieheltä. Sen sijaan ei terveydenhuoltohenkilökunnan keskuudessa ole ainuttakaan kiistattomasti työssä hankittua AIDStautitapausta, vaikka altistuneita on suuri määrä kuluneiden kolmen vuoden aikana. Haitilaisten ja keski-afrikkalaisten AIDS poikkeaa edellä kuvatusta mm. siinä, että potilaissa on sekä miehiä, naisia että lapsia, joka viittaa endeemiseen tautiin väestössä. AIDSin etiologia AIDSin aiheuttajana pidetään ihmisen T-lymfotrooppista virusta, tyyppi :a (HTLV ). HTLV : n kanssa identtisiä tai hyvin samankaltaisia viruksia ovat LAV (lymphadenopathy associated virus) ja IDAV (immune deficiency associated virus). HTLV :n vasta-aineita on osoitettu %:Ila AIDS-potilaista, n. 80 %:lla AIDSin esiasteita sairastavista sekä tutkimusaineistosta riippuen %:lla riskiryhmään kuuluvista terveistä henkilöistä. Myös itse virus on voitu eristää sekä terveistä että sairaista HTLV--vasta-ainepositiivisista ihmisistä. HTLV- kuuluu retroviruksiin, joiden tiedetään yleisesti aiheuttavan leukemioita eläinkunnassa. Kissan leukemiavirus (FeLV) on yleinen leukemioiden aiheuttaja kissalla, mutta yli puolessa tapauksista on kroonisen FeLVinfektion seurauksena leukemian sijasta kissan AIDS ("FAIDS"). Retrovirukset aiheuttavat lähes aina kroonisen infektion. Virukselle tyypillisen käänteiskopioijaentsyymin avulla RNA-muotoinen virusgenomi muutetaan DNA-muotoon, joka sijoittuu infektoituneen solun genomisen DNA:n geenien joukkoon. HTLV- infektoi spefisesti ihmisen valkosoluista auttaja T-soluja aiheuttaen niiden tuhoutumisen. Vaikuttaa siltä, että valtaosa HTLV--infektiosta on akuuttivaiheessa ohimenevä, jopa oireeton, eikä johda AID- Siin tai sen esiasteisiin. On kuitenkin mahdollista, että ohimenevänkin infektion sairastanut yksilö on tartuttava koko loppuelämänsä, ja että infektio myöhemmässä vaiheessa, vuosienkin kuluttua, voi aktivoitua kliiniseksi taudiksi. HTLV--infektion kliininen kuva vaihtelee oireettomasta viruksen kantajuudesta aina manifestiin AIDS:iin. Vain osalle tartunnan saaneista kehittyy oireita, joista tavallisimpia ovat suurentuneet imusolmukkeet. Näitä löytyy useimmiten leukakulmista, kaulalta, kainaloista ja nivustaipeista. Potilaalla on ns. lymfadenopatiasyndrooma eli LAS (3), kun yli kolme kuukautta kestäneitä suurentuneita imusolmukkeita tavataan useammasta kuin kahdesta nivustaipeiden ulkopuolisesta paikasta. Näillä po- 8 9

7 AIDS. AIDS. tilailla todetaan usein myös suun kandidoosia ja hypertrofista faryngiittia (4). Kun kuvaan tulee yleisoireita, kuten kuumeilua, ripulia tai painon laskua, on kyseessä ARC eli AIDS-related complex. Kun sitten potilas sairastuu vakavaan opportunisti-infektioon, lymfoomaan tai hänelle ilmestyy sinipunervia tuumoreita iholle ja limakalvoille Kaposin sarkooman muodossa, puhutaankin jo mainifestista AID- Sista. HTLV--infektioon liittyvät suumuutokset Immuunivasteen yleinen heikkeneminen aikaansaa muutoksia myös suun limakalvolla. HTLV--infektion yhteydessä mainittuja suun limakalvolla tavattavia sairauksia ovat hiivasieni-infektiot, em. Kaposin sarkooma sekä leukoplakiset leesiot. I. Suuontelon hiivasieniinfektio Suuontelossa on normaalisti useita hiivasienilajeja. Candida albicansia, talvallisinta niistä, löytyy etsittäessä jopa %:lla väestöstä, yleensä oireettomana. Kuitenkin joko yleisen tai paikallisen vastustuskyvyn heiketessä hiivasienen liikakasvu tai infektio ovat suuontelossa mahdollisia. Candida albicansin aiheuttamaa pseudomembranööttistä stomatiittia eli sammasta on kuvattu AIDSin esiasteitakin sairastavilla potilailla ja sen ilmestymistä on pidetty prognostisesti huonona merkkinä (5). Kun candida-infektio leviää ruokatorveen haavaisena esofagiittina, onkin kyseessä jo AIDSin kriteerit täyttävä opportunisti-infektio. Myös Suomessa on tutkittu hiivasieni-infektion esiintymistä homoseksuaalisten miesten suun limakalvolla (6). Alustavien tutkimustulosten mukaan voitiin yli puolella tutkituista todeta hiivasieniinfektio, jonka aiheuttajista tavallisin oli Candida albicans. Kliinisesti infektio ilmeni paksuna, tasaisena katteena koko kielen alueella. Poskien limakalvolla tavattiin eniten kroonista atrofista muotoa, missä oireena olivat punoitus sekä vaaleat epäsäännölliset vyöhykkeet. Subjektiivisista oireista tavallisimmat olivat suun aristus ja kielen kirvely. Immunosuppression ja kandidoosin välillä oli korrelaatio. Candidastomatiitin hoidoksi on käytetty paikallisesti amfoterisiini-b-imeskely tabletteja ja fungisidisia liuoksia. Vaikean stomatiitin ja esofagiitin hoitoon tarvitaan systeemilääkityksenä esimerkiksi ketokonatsolia. 2. Kaposin sarkooma lienee tunnetuin AIDSin yhteydessä tavattavista suumuutoksista. Ennen AIDS-oireyhtymän toteamista pidettiin Kaposin sarkoomaa, verisuonien pahanlaatuista kasvainta, erittäin harvinaisena vanhempien miesten maligniteettina. Nyttemmin sekä Kaposin sarkooman insidenssi että sairastuneiden potilaiden ikäjakauma ovat selvästi muuttuneet AID Sin leviämisen myötä. Kliinisesti Kaposin sarkooma ilmenee iholla ja limakalvoilla violetin- tai ruskeanpunaisina Iitteinä tai hieman kohollaan olevina läiskinä, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä pariin senttimetriin. Leesiot ovat yleensä aristamattomia ja kasvavat vähitellen tuumoreiksi. Tavallisimpia esiintymispaikkoja suuontelossa ovat suulaki, suunpohja sekä orafarynksin alue. Noin puolella Kaposipotilaista on todettu leesioita ihon lisäksi myös suuontelossa ja joskus ne ovat ensimmäinen oire, joka tuo potilaan lääkäriin. 3. Leukoplakia on limakalvonmuutos, joka ei irtoa alustaltaan ja jota ei voi diagnosoida muuksi sairaudeksi eikä leesioksi. Leukoplakiat on perinteisesti jaettu kahteen päätyyppiin: homogeeniseen ja nodulaariseen muotoon. Leukoplakiaa pidetään premalignina limakalvomuutoksena ja syöpätaipumus on selvästi voimakkain nodulaarisilla leukoplakioilla. Syyskuussa 1984 raportoitiin uusi leukoplakiatyyppi, ns. suun "karvainen" leukoplakia (7). Tämä uusi muoto kuvattiin immunosuppressioiduilla homoseksuaalisilla miehillä, joista muutamille myöhemmin kehittyi AIDS. Leesio sijaitsi tavallisimmin kielen sivussa, sen keskikolmanneksen alueella. Kliinisesti näyttivät valkoiset läiskät olevan huonosti rajoittuneita, pinnaltaan "karvaisia". Histologinen kuva oli identtinen ihon litteän syylän kanssa. Myös immunohistokemiallisin menetelmin voitiin syylävirus (HPV)-antigeenia todeta n. 80 %:ssa otetuista kudosnäytteis- tä. Elektronimikroskooppisissa tutkimuksissa löydettiin leukoplakia-alueelta lisäksi herpesryhmän viruksia. Candida albicans voitiin osoittaa useimmista leesioista ja se hävisi hoidolla. Valkoinen leukoplakiamuutos sen sijaan oli hoitoresistentti. Myös suomalaisessa tutkimusaineistossa esiintyy leukoplakiaa. Tavallisimpia sijaintipaikkoja olivat poskien limakalvot sekä kielen sivualueet. Immunohistokemiallisin menetelmin voitiin osoittaa syylävirusantigeeni leesiosta. Muutamassa tapauksessa myös kliinisesti hyvin vaatimattomat valkoiset limakalvojuovat olivat virusantigeenipositiivista ja täten mahdollisen leukoplakian esiasteita. Syyläviruksen esiintyminen suun limakalvolla on mitä ilmeisimmin orogenitaalikontaktin välittämän infektion seurausta. Koska tiedetään, että tietyt syylävirustyypit esiintyvät levyepiteelisyövässä, on todettuihin suuontelon virusleesioihin kiinnitettävä vakavaa huomiota. HTLV--infektion immunologiaa Tavallisimpia löydöksiä ovat absoluuttisesti alentunut T- auttajasolujen määrä ja siitä johtuva matala T-auttaja/estäjäsolujen suhde. Leukopenia, lymfopenia ja anergia ihotesteissä kuuluvat kuvaan, samoin kuin polyklonaalisesti kohonneet gammaglobuliiniarvot. Usein tavataan myös kohonneita beta-2-mikroglobuliiniarvoja sekä kiertäviä immuunikomplekseja. Mikään näistä löydöksistä ei ole spesifinen AIDSille. Yhdessä ne kuitenkin muodostavat tyypillisen immunologisen kuvan, joka karakterisoi AIDSiin liittyvää monimutkaista puolustusmekanismin häiriötä (8). HTLV- diagnostiikka HTLV--tartunnan seurauksena syntyy luonnollinen vasta-aine-responssi. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka pian vasta-aineet ilmaantuvat vereen ensitartunnan jälkeen. On viitteitä siitä, että jo n. 3 4 viikon kuluttua tartunnasta potilaalle kehittyy ohimenevä mononukleoosin kaltainen taudinkuva ja että vasta-aineet ilmaantuvat pian tämän jälkeen. Infektiota epäiltäessä on syytä kontrolloida HTL--vasta-aineet 2 3 kuukauden välein ainakin vuoden ajan. Vasta-ainemäärityksessä käytetään joko immunofluoresenssimenetelmää (IFAT) tai nykyään yleisemmin entsyymiimmunologista mittausta (EIA). Potilasseerumista tehdään laimennussarja vastaaineen kvantitoimiseksi, vaikkakaan vasta-ainepitoisuus ei näytä korreloivan HTLV-infektion kliiniseen kuvaan. Päinvastoin näyttää siltä, että AIDSin loppuvaiheessa vastaainepitoisuudet laskevat jopa mittaamattomiin aiheuttaen diagnostisia vaikeuksia. Osittain suuren herkkyytensä vuoksi EIA-menetelmä näyttää antavan lähes 10 % vääriä positiivisia tuloksia. Tämän vuoksi HTL--diagnostiikkaa tekevissä laboratorioissa on varmentavaksi tutkimukseksi otettu immunoblotting-menetelmä (Western blotting). Tämän menetelmän etuja ovat suuri herkkyys, mutta erityisesti mahdollisuus osoittaa virusantigeeneille spesifiset immuunivasteet. Vasta-aineiden luokkaspesifisistä vasteista ei ole toistaiseksi tietoa. Viruksen eristäminen tulee vain harvoin kyseeseen. Virus on eristetty perifeerisen veren ja imusolmukkeen lymfosyyteistä, siemennesteestä ja syljestäkin. Kuten edellä todettiin, on virus eristettävissä myös oireettomista vasta-ainepositiivisista ihmisistä. Onkin viitteitä siitä, että HTL- olisi useammin eristettävissä oireettomalta henkilöltä kuin esimerkiksi AIDS-potilaasta. Tavallisin eristyslähde on potilaan perifeerisen veren Ficoll- Isopaque-puhdistetut lymfosyytit, joita stimuloidaan PHA-lektiinillä ja T-soIukasvutekijällä (interleukiini-2, IL). Viruksen lisääntyminen osoitetaan määrittämällä ravintonesteestä käänteiskopioijaentsyymiaktiivisuus. Positiivinen eristystulos saadaan yleensä päivässä. Suomessa HTLV--diagnostiikka on pyritty keskittämään toisa(alta näytteiden infektiovaarallisuuden ja toisaalta erikoistekniikoita vaativien menetelmien vuoksi Auroran sairaalan viruslaboratorioon (Jukka Suni, puh ) ja Helsingin yliopiston virusopin laitokselle (Antti Vaheri, puh /280), joiden puoleen on syytä kääntyä 10 11

8 AIDS. AIDS. kos HTLV--diagnostiikkaa kevissa kysymyksissä. Hoito Spesifistä hoitoa AIDSiin ei ole. Toistaiseksi joudutaan keskittymään opportunistiinfektioiden ja Kaposin sarkooman kurissa pitämiseen. Interferonihoidolla on Suomessakin saatu suotuisia tuloksia viimemainitun hoidossa (9). Immunologista defektiä ei sen sijaan nykyisin menetelmin vielä voida korjata. Toiveita on asetettu mm. retroviruksiin vaikuttaviin lääkkeisiin, joita muutamia on jo ehditty alustavasti kokeilla. Erääksi ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan se, että koska geenimuodossa olevaa virus-dna:ta ei voida poistaa, lääkityksen tulisi olla elinikäinen. Varotoimenpiteet HTLV- muistuttaa monessa suhteessa hepatiitti-bvirusta (HBV). Riskiryhmät ovat identtiset: 1 1. Homoseksuaalisesti käyttäytyvät miehet 2. Suonensisäisiä huumeita käyttävät 3. Hemofilia- ja transfuusiopotilaat Tartuntatietkin ovat samat: 1. Veri ja verituotteet (Huom. kontaminoidut neulat!) 2. Siemenneste 3. Sylki Näin ollen hepatiitti-bpotilaihin ja heidän näytteisiinsä liittyviä ohjeita voidaan suoraan soveltaa AIDSiin. Ainoa käytännössä merkittävä ero näiden virusten välillä on se, että HTLV- on helpommin inaktivoitavissa kuin HBV. HTLV- tuhoutunee isäntäsolun ulkopuolella suhteellisen nopeasti, mihin viittaa mm. se, ettei virus leviä pisaratartuntana, vaikka se on eristettävissä syljestä. HTLV- voidaan inaktivoida esimerkiksi: 1. 1 tunnin lämpöinaktivaatiolla + 56 C:ssa prosenttisella etyylialkoholilla (10 min) 3. 0,1-prosenttisella natriumhypokloriitilla 4. 0,01-prosenttisella glutaraldehydillä. Näistä käsittelyistä mikään ei takaa HBV:n inaktivoitumista, vaan tähän tarvitaan esimerkiksi 5-prosenttinen kloramiiniliuos. Tartuntapotilaiden hammashoito on Suomessa suurelta osin järjestämättä. AIDS-ongelman ilmestyttyä asia on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Tarkoituksenmukaista olisi, että kuhunkin keskussairaalaan perustettaisiin tartuntatautipotilaiden hammashoitoyksikkö, jota puoltaa sekin, että valtakunnallisessa viisivuotissuunnitelmassa kaikkiin keskussairaaloihin tulee kliinisen mikrobiologian laboratorio ja infektiotautien erikoislääkäri. Näissä hammashoitoyksiköissä on mahdollista toteuttaa riittävä vastaanottotilojen ja laitteiden desinfektio sekä hoitohenkilökunnan työterveyssuojaus. Eräs ehdotus näiksi suojatoimiksi on Vantaan kaupungin terveysviraston ohje hepatiitti- B-vaaran torjumiseksi, joka julkaistaan tässä samassa lehdessä. On ilmeistä, että hoidettaessa varsinaisia AIDS-potilaita tartuntariski on varsin vähäinen kahdestakin syystä. Ensinnäkin siksi, että hoitohenkilökunta tietää suojautua adekvaatisti sekä myös siksi, että tartuttavuus on jo huomattavasti vähentynyt virusta kuljettavien solujen tuhouduttua. Suuremman riskin muodostavatkin ne oireettomat henkilöt, jotka eivät tiedä tai mahdollisesti kerro kantavansa virusta, kuten on laita myös näissä riskiryhmissä varsin yleisen hepatiitti-b-infektion suhteen. Näitä henkilöitä hammaslääkäri väistämättä yhä useammin tapaa vastaanotollaan. Tärkeimpiä suojatoimenpiteitä (kasvosuoja, hansikkaat, lasit) on siis syytä noudattaa myös omalla vastaanotolla työskenneltäessä. Kaiken kaikkiaan on syytä korostaa hammaslääkärin merkitystä ja vastuuta tutkittaessa ja hoidettaessa AIDS-riskiryhmän potilaita. Diagnoosin tekoon on oivat mahdollisuudet. Hammaslääkäri näkee suurehkon alueen kehon limakalvoa, joka pystyy heijastamaan myös potilaan immunologista yleistilaa ja sen heikkenemistä esimerkiksi suun kandidoosin, erilaisten virusinfektioiden ja jopa tuumorien muodossa. Resume AIDS-även tadläkarens problem AIDS (Acguired Immune Deficiensy Syndrome eller förvärvad immunbrist-syndrom) avser ett tillstind dä patienten, pä grund av att den cellförmedlade immuniteten är försvagad, insjuknar i opportunistiska infektioner och/ eller speciella tumörer, framför alit Kaposis sarkom och lymfom. I november 1984 fanns i USA ca och i Europa ca. 700 patienter som uppfyller dessa kriterier. I Norden har man beskrivit 64 AIDS-patienter av vilka 5 i Finland. Av patienterna har 47 % avlidit, och av de före diagnostiserade fallen är endas var femte vid liv. Av AIDS-patienterna är 73 % män med homoseksuellt beteende, brukare av intravenösä narkotika (USA 17 %, Europa 2 %), hemofiliker (USA 1 %, Europa 4 %) och av AIDS-patienterna har 1 % fätt smittan i samband med blodtransfusioner. Bland hälsovärdspersonalen finns inte ett enda AIDS-sjukdomsfall som obestridligen skulle ha infekterats vid tjänsteutövningen. Haitiernas och centralafrikanernas AIDS uppträder bäde hos män, kvinnor och barn. AIDS anses förorsakas av HTLV--virus vars antikroppar har pävisats hos % av AIDS-patienterna, hos ca 80 % av dem som lider av förstadium tili AIDS och hos % av friska personer som tillhör riskgruppen. Det verkar som om HTLV-infektionen i sitt akuta skede är övergäende t o.m. hos i största delen av de drabbade. Det är dock möjligt att även en person som insjuknat i en övergäende infektions är smittobärare resten av sitt liv. HTLV-:s kliniska bild varierar frän ett symptomifritt smittobärande tili manifest AIDS. Endas hos en del av dem som fätt smittan uppträder symptom, av vilka de vanligaste är förstorade lymfkörtlar, LAS (lymphadenopathy syndrome). Of ta ses oral kandidos och hypertrofisk faryngit. Dä feber, diarre eller viktminskning kommer med i hiiden är de fräga om ARC (AIDS-related-complee). Dä patienten insjuknar i en allvarlig opportunistisk infektion, lymfom eller kaposis sarkom taiat man om manifest AIDS. Tili de förändringar som uppträder pä den orala slemhinnan vid HTLV--infektionen hör candidainfektioner, Kaposis sarkom, som tili en början uppträder som oömma violetteller brunröda fläckar som smäningom utvecklas tili tumörer samt leukoplakier. Vid värden av AIDS fär man tillsvidare koncentrera sig pä att halla de opportuniska infektionerna och Kaposis sarkom i styr, dä ännu ingen specifik värd finns. HTLV- päminner pä mänga sätt om hepatit-bvirus. Riskgrupperna är identiska och smittovägarna är samma: blod och blodprodukter (kontaminerade nälar!), sperma och saliv. Sälunda kan skyddsätgärderna angäende hepatit-b-patienter och deras prov direkt tillämpas vid AIDS. HTLV- är lättare att inaktivera än hepatit-b-virus. Infektionspatienternas tandvärd i Finland är tili Stor del oorganiserad. De vore ändamälsenligt att vid varje centralsjukhus inrätta en tandvärdsenhet för infektionspatienter. Infektionsrisken i fräga om egentliga AIDS-patienter är relativt liten. En större risk utgör de symptomfria personer som inte vet om eller inte uppger att de är smittobärare. Slutligen betonas tandläkarens betydelse och ansvar vid värden och diagnostiseringen av patienter inom AIDS-riskgruppen. Tandläkaren kan genom inspektion av munslemhinnor uppskatta även patienten immunologiska tilistä nd och en försvaging av detta t.ex. i form av oral kandidos, olika virusinfektioner och t o.m. tumörer. Lähdeviitteet: 1) Centers for Disease Control. Pneumocystis pneumonia Los Angeles. MMWR. 1981; 30: ) Centers for Disease Control. Kaposi's sarcoma and Pneumocystis pneumonia among homosexual men NYC and California. MMWR. 1981; 30: ) Centers for Disease Control. Persistent, generalized lymhadenopathy among homosexual males MMWR 1982; 31: ) Valle, S-L et ai. Diversity 12 13

9 AIDS. HEPATIITTAARA. of the clinical Spectrum in HTLV- infection. Lancet, in press. 5) Klein R S et ai. Oral candidiasis in high-risk patients as the inttial manifestation of the acquired immunodeficiensy syndrome. N Engl J Med 1984; 31 1: ) Syrjänen S et ai. Julkaisematon havainto 7) Greenspan D et ai. Oral "hairy" leucoplakia in male homosexuals; Evidence of association wiht both papillomavirus and a herpesgroup virus. Lancet 1984; 2: ) Krohn, K. et ai. Immune functions in homosexual men wiht antibodies to HTLV- in Finland. Clin. exp. Immunol., in press 9) Repo H et ai. AIDSensimmäiset potilaat Suomessa. Duodecim : Kirjoittajat: Sirkka-Liisa Valle iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Auroran sairaala, trooppinen poliklinikka Nordenskiöldinkatu Helsinki 25 HEPATIITTAARA ONKO SITÄ? Julkaistu aiemmin Suomen Hammaslääkärilehdessä 3/85 Taina-Mari Kelomäki. HLL Hepatiitti on sana, joka helposti kavahduttaa hammashuollon henkilökuntaan kuuluvat olemaan varpaillaan. Hyvä näin, koska hepatiittipotilaiden hoidossa täytyy todella olla huolellinen ja suojautua tarkasti tartuntavaaran poistamiseksi Mutta hepatiittipotilaan hoidosta ei tarvitse tehdä ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Todellisen ongelman ja vaarallisen riskitekijän muodostavat ne potilaat, joiden ei tiedetä sairastavan hepatiittia tai olevan taudinkantajia, koska heitä hoidettaessa ei osata suojautua. Vantaan terveyskeskuksessa iouduttiin miettimään joitakin vuosia sitten miten selvitämme hoidettavaksemme tulleet venepakolaiset, joista huomattava osa (25 %) oli hepatiittipotilaita. Tartuntatautien terveydenhoitaja laati silloin ohjeet hoitavalle henkilökunnalle, esimiehille ia laitosapulaisille. Hän antoi myös ohjeet jätteiden hävittämisestä ja kartoitti hepatiittiriskiryhmiä Huomioitavat vaaratekijät Hammashuollon kokonaisuudessaan toiminta kuuluu Stina Syrjänen dosentti Kuopion yliopiston Hammaslääketieteen osasto PL Kuopio Jukka Suni erikoislää kliinisen virologian käri Auroran sairaala Helsinki Antti Vaheri vt. professori Helsingin yliopiston laitos Helsinki virusopin tartuntavaaralliseen toimintaan Tällöin on muistettava myös siivoustoimen osuus. Hepatiittipotilaan hoidon yhteydessä huomioitavia vaaratekijöitä ovat esimerkiksi veri, eritteet (mm. sylki), instrumentit, hoitovälineet, näyteastiat ja hoidossa syntyvät jätteet Toimenpiteet hoitolassa Jokaisen potilaan hoitojakson ensimmäisellä käynnillä varmistutaan, ettei potilas sairasta hepatiittia tai ole taudinkantaja. Erityisesti riskiryhmiin riskipotilaisiin kiinnitetään huomiota. Riskipotilaita ovat mm: vastikään ulkomailla käyneet, joilla on ollut väsymystä ja vatsakipuja keltaiset potilaat potilaat, joilla on silmien keltaisuutta laboratoriokokeella varmennetut HB.Ag-kantajat narkomaanit, kunnes HB. AG-negatiivisuus on todettu vangit, kunnes HB.AGnegatiivisuus on todettu Pienetkin epäilyt hepatitiskantajuudesta kirjataan hammashuoltokertomukseen. Asia varmistetaan tarvittaessa suoraan potilaalta kysymällä (Onko sairastanut keltatautia? Jos on, niin koska on sairastanut, missä on hoidettu ja onko taudinkantaja ). Asian ja taudin varmistuttua hammashuoltokertomukseen tehdään hepatiitti- ja muut värikoodimerkinnät (keltainen kolmio ja väriteippi) ja lyhyt selvitys tartunnasta tieto välitetään potilaan muihin asiakirjoihin ellei siellä ennestään ole merkintöjä tarkistetaan, että sairausvakuutuskortissa on merkintä sairaudesta silloin, kun diagnoosi on varmasti tiedossa tehdään tarvittavat erityissuojautumistoimenpiteet ennen hoitoa, hoidon aikana ja ser: jälkeen. Etillistoimenpiteet ennen hoidon toteuttamista Varustetaan erillinen hoitotarjotin (instrumentit, mikromoottorin kulmakappale, ruiskun kärki, tarveaineet). Käytetään kertakäyttöinstrumentteja ia välineitä mahdollisimman paljon. Suojataan kertakäyttöliinoilla pinnat ja esimerkiksi potilasroolin niskaosa. Suojataan ongelmalliset mikromoottorin, ruiskun ja imurin johdot kertakäyttösuojalla. Mikäli potilaita on useita tai hoito tulee olemaan pitkäaikaista, voidaan varata oma imurinletku näiden potilaiden hoitoon (edellyttäen tietysti, että letku on helposti ia hoitolan henkilökunnan vaihdettavissa). Puhelin, valaisimen ja instrumenttisillan kädensijat suojataan muovikalvolla. Hammaslääkäri ja hammashoitaja käyttävät suojaasuinaan kertakäyttötakkeja ja päähineitä, hyviä kasvo/suunsuojia sekä aina myös suojalaseja. Hyvät käsineet ovat välttämättömät koko ajan, eikä rannerenkaita, kelloa ja sormuksia tietenkään käytetä. Varataan erillinen "tartuntavaara" -tarralla varustettu roskapussi. Mikäli potilaita on paljon varataan erillinen (kertakäyttö) jäteastia. Hepatiittipotilaiden hoito keskitetään samalle päivälle tai jos on vain yksi potilas, varataan aina päivän viimeinen aika. Erillistoimet hoidon aikana Hoito suoritetaan mahdollisimman huolellisesti, varoen verenvuodon aiheuttamista. Mikäli kuitenkin syntyy veritahroja, laitetaan niiden päälle välittömästi 5 % kloramiinilla kasteltu vanutuppo, jonka annetaan kuivua tahran päällä. Erillistoimet hoidon jälkeen Suojavarusteet ja jätteet laitetaan tartuntavaara-tarralla varustettuun roskapussiin. Pinnat pyyhitään 5 % kloramiiniliuoksella. Puhelin tms. pyyhitään 80 % A I2T-liuoksella. Monikäyttöinstrumentit liotetaan vähintään 1 tunti 5 % kloramiiniliuoksessa, jonka jälkeen ne puhdistetaan normaalisti. Mahdollisesti muodostuva pyykki laitetaan omaan pyykkipussiinsa, jossa on tartuntavaara-tarra. Kertakäyttöinstrumentit ja -välineet liotetaan tunnin ajan 5 % kloramiiniliuoksessa ja laitetaan vasta sitten tartuntavaara-tarralla varustettuun roskapussiin. Kädet pestään sekä ennen että jälkeen käsineiden poisoton ensin tavallisella saippualiuoksella ja desinfioidaan sen jälkeen 10 % :11a paikallisantisepti-betadinella. Ilmoitukset työyhteisölle Hoidettavasta hepatiittipotilaasta on aina muistettava tiedottaa muille samassa toimipaikassa työskenteleville. Erityisen tärkeää on muistaa antaa laitosapulaiselle hänen tarvitsemansa kertakäyttöliinat ia 5 % kloramiiniliuos. Laitosapulaisille (siivous! yön tekijöille) annettu erillisohje Laitosapulaisille laadittiin erillinen ohje, joka on taulukossa I 14 15

10 Taulukko 1 SHVOUSTYÖNTEKIJÖILLE Henkilökohtaisesti sinulle keltatautitartuntaa epäiltäessä: Vahingon sattuessa, esim. neulanpisto sormeen, raapaisu tms., OTA YHTEYS esimieheen, tartuntatautien terveydenhoitajaan tai vitkalääkäriin (tartuntatautilääkäri). Tartuntatauteja sairastavan asiakkaan, potilaan, jälkisiivous Työntekijät: Siivousliinat: Siivousvälineet: Saniteettitilat ja käsienpesualtaat Ovien kahvat ja -pielet Hepatiitin (keltataudin) yhteydessä erikoisesti JAKELU: Siivoustyöntekijöille Käytetään siivouksen yhteydessä saastuneella alueella kertakäyttöistä suoiatakkia, käsineitä, kenkäsuojuksia ja tarvittaessa myös h i V, n i -1. I I I I,, i i,,, i i L*, i' i luivan ja suun suojutisia. Aina kertakäyttöisiä sekä kosteina desinfektioaineissa kasteltuna. Huonekohtaiset välineet, ainakin pitempiaikaisissa saastumistapauksissa. Käytön jälkeen puhdistus desinfektioaineilla tai kuumamenetelmällä. Erikoisesti epidemian aikoina huolehdi kunnollisesta WC:n ja altaiden sekä kraanojen puhdistamisesta. Käytä klooripitoisia puhdistusaineita. Muista myös erikoisesti silloin nämäkin puhdistaa. Kalusto, lattia- ja kosketuspinnat sekä WC-tilat pyyhitään 5 %:lla kloramiinilla. Kertakäyttöliinat tartuntavaara-tarralla (keltainen) varustettuun pussiin. Kloramiinijauheen ja laimennusohjeen antaa hepatitisvaarasta ilmoittanut henkilö tai esimies. Käsihygienia, kertakäyttökästneet ja huolellinen käsienpesu toimenpiteiden jälkeen. Ei rannekelloja, -renkaita tai sormuksia. Taulukko 2 TOIMINTAOHJE EPÄILTÄESSÄ HEPATITIS B (maksatulehdus, keltatauti) -TARTUNTAA B hepatiitin (HB.Ag-positiivisen hepatiitin) tartunta on mahdollinen, jos 1 henkilö on saanut HBAg-positiivista verta tai verituotetta 2 HB Ag-positiivista verellä tai eritteellä (sylki) tahriintunut neula tai terävä esine on pistänyt 3 HB Ag-positiivista verta tai eritettä on joutunut limakalvoille tai rikkinäiselle iholle (haavat, ihottumat ym.) JOS TARTUNTA ON OLLUT MAHDOLLINEN, HENKILÖKUNTA OTTAA YHTEYTTÄ ESIMIEHEENSÄ Mikäli hän ei ole paikalla tartuntatautien terveydenhoitajaan tartun tatautilääkäriin TOIMENPIDEOHJE JATKOTOIMIA HOITAVALLE 1 Varmista oliko asiakas todella hepatitis B-potilas tai -kantaja, eikä vain keltainen. Tarvittaessa otetaan asiakkaasta välittömästi näyte. 2 Tarkista onko henkilökuntaan kuuluva HB.Ag-kantaja Onko hänellä anti-hbs 3 Ktin negatiiviset näytevastaukset on saatu 4. Hyperimmunoglobuliini (SPR) viimeistään 7 vrk:n kuluttua tartunnansaantimahdollisuudesta. Tavallista gammaglobuliinia ei tule antaa. 5. Hyperimmunoglobuliini (Aunativ) 1 kk:n kuluttua edellisestä. 6 Verikoe 2 kk.n kuluttua tartunnansaantipäivästä. Jos positiivinen näyte (HB.Ag-kantaja) Ei toimenpiteitä Näytteiden oton yhteydessä kysele vointia (väsymys, pahoinvointi, vatsavaivat, niveloireet). 7. Hyperimmunoglobuliinia 3 kk:n kuluttua tartunnansaantipäivästä. Välittömät toimet vahingon sattuessa Mikäli suojautumisesta huolimatta syntyy tilanne, jossa henkilökunnalla on tartunnan saamisen vaara, tulee työntekijöiden ottaa välittömästi yhteys esimieheen, tartuntatautilääkäriin (virkalääkäriin) tai tartuntatautien terveydenhoitajaan, jolta työntekijä saa sitten tarkat menettelyohjeet. Esimiehille annettu ohje epäiltäessä hepatitis B-tartuntaa Taulukossa 2 on esimiehille laadittu menettelyohje tartuntavaaratapauksissa. Käytettävissä on tällä hetkellä hyperimmunoglobuliinin lisäksi hepatiittirokote, jotka yhdessä antavat suojan myös tartunnan tapahtumisen jälkeen, mikäli ne voidaan antaa ensimmäisen kerran viikon sisällä tartunnasta. Varustautuminen yllättäviin tapauksiin Jokaisessa hammashoitolassa on äkillistä tarvetta varten kloramiini-jauhepusseja ja niiden laimennusohje (50 gr jauhetta liotetaan litraan viileää vettä). "Tartuntavaara"-tarra ja kertakäyttösiivousliinat ovat myös välttämättömät jokaisessa toimipaikassa. 8. Verikoe 12 kk:n kuluttua tartunnansaantipäivästä HUOMIOI anafylaktisen shokin hoitovalmius immunoglobuliinia pistettäessä, kuten rokotuksiakin annettaessa. Lyhennykset HB Ag = hepatitis B pinta-antigeeni (entinen Au-antigeeni) anti-hb, = Vasta-aine HB,Ag:lle (entinen anti-au, Aunativ:ssa tätä) JAKELU: Toimipaikkojen esimiehet 16 17

11 HEPATIITTAARA. ROKOTE Lopuksi Vielä lopuksi haluan korostaa anamneesin tärkeyttä. Hyvä anamneesi vähentää "yllättävien hepatiittipotilaiden" määrää, koska vain niissä tapauksissa, joissa potilaan tiedetään sairastavan hepatiittia, voidaan suojautua ja suojaudutaan riittävästi. Hyvä suojaus ja huolellisuus hoidon aikana sekä asiallinen siivous ja instrumenttien tarkka käsittely minimoivat tartuntavaaran. Resutne Hepatitfara finns den? landvärdsverksamheten som helhet hör tili ett omräde med stora smittorisker. Härvid bör man komma ihäg även städverksamhetens andel. Faromoment som bör tas i beaktande vid värden av en hepatitpatient är t.ex. blod, sekret (saliv), instrument och atinan värdarsenal, provtagningskärl och avfall. Anamnesen är viktig vid det första besöket vid varje värdsperiod. Även smä misstankar registreras pä patientens tandvärdskort, och det bör utredas huruvida patienten är en bärare av hepatitvirus I artikeln ges räd angäende specialätgärder som behövs vid hepatitpatienternas tandvärd, ROKOTE B-HEPATIITTIA VASTAAN Julkaistu aiemmin Suomen Hammaslääkärilehdessä 3/85 Martti Valle, dos. Timo Klaukka, LL Hepatiitti B:tä voidaan nyt ehkäistä Suomessakin uudella rokotteella (H-B-Vax ), jonka teho on hyvä ja sivuvaikutukset ilmeisen vähäiset. Rokottamisessa kannattaa kuitenkin olla kriittinen, koska hepatiitti B ei meillä ole erityisen vaikea ongelma. Toisaalta selvästi riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden rokottamista ei pidä epäröidä. Maksatulehdusta voivat aiheuttaa hepatiittivirukset A, B, non-a non-b ja delta sekä sytomegalo- ja Epstein-Barrvirukset. Varsinaisista hepatiittiviruksista tyyppi A leviää lähinnä ulostekontaminaation kautta. Hepatiitti B eli seerumkeltatauti sen sijaan leviää viruksen kantajan veren, syljen tai sperman välityksellä. Kolmas hepatiittivirus non-a non-b on meillä toistaiseksi harvinainen. B-hepatiitti on vaikea maailmanlaajuinen ongelma. Sen yleisyys vaihtelee suurestikin maapallon eri puolilla: tietyillä kaukoidän alueilla taudinkantajia on useita kymme bäde före värden. under densamma samt efterät. Man bör även komma ihäg att meddela andra som tjänstgör pä samma arbetsplats om behandiade hepatitpatienter För städerskorna finns egna speciella instruktioner. Taina-Mari Kelomäki johtava ylihammaslääkäri Vantaan kaupungin terveysvirasto Unikkotie Vantaa niä prosentteja väestöstä ja joillakin paikoilla lähes koko väestö tulee sairastaneeksi taudin. Suomessa diagnosoidaan vuosittain tapausta ja viruksen kantajia on noin 0,2 % väestöstä. Taudin sairastaneita vasta-ainepositiivisia on noin 4 % väestöstä ja suurin osa tapauksista on subkliinisiä. Mainituista kolmesta hepatiittiviruksesta ensimmäisenä on tyyppi B nyt saanut spesifisen rokotteen. Myös muita kahta vastaan on kehitteillä ro- kotteita. Hepatiitti B -rokote on valmistettu B-hepatiitin kantajien seerumista, mikä on rokotteille poikkeuksellinen menetelmä. Uusi yhdistelmä- DNA-tekniikalla valmistettu hepatiitti B-rokote on jo kehitteillä. Vaikka viruksen kantajien joukossa on suhteellisen runsaasti miespuolisia homoseksuaaleja ei tarkoissakaan tutkimuksissa ole saatu viitettä AIDS:n leviämisestä rokotuksen välityksellä. Hepatiitti B-virusta on potilaan veressä taudin akuutissa vaiheessa sekä taudin kantajiksi jäävien potilaiden veressä kuukausien, jopa vuosien ajan. Kaikki nämä henkilöt voivat siten periaatteessa levittää tautia. Riskiryhmät Lääkintöhallituksen työryhmän suositusten ja rokotteesta saatujen viimeaikaisten kokemusten pohjalta on osoitettavissa ryhmiä, joiden keskuudesta voidaan rokottaa lääkärin arvion perusteella sairastumisvaarassa olevia henkilöitä. Yhteistä näille kaikille on se, että he työnsä puolesta tai muutoin joutuvat läheisesti tekemisiin B-hepatiittia sairastavien tai ko. virusta kantavien henkilöiden veren tai verituotteiden kanssa. Rokotettaviksi voidaan harkita seuraavia henkilöitä tai henkilöryhmiä: 1. Henkilöt, joiden epäillään neulanpisto- tai muissa tapaturmissa saaneen tartunnan B-hepatiitin kantajalta. 2. Henkilöt, joiden hepatiitti B -riski on työn laadun vuoksi kohonnut. Heille työnantajan tulisi kustantaa ennaltaehkäisevä rokotus. - Dialyysipotilaita hoitava ja käsittelevä henkilökunta. - Munuaissiirtoja suorittava henkilökunta (yksi leikkausryhmä/keskus). - Kunkin hammasklinikan yksi hoitoryhmä. Hepatiittitutkimuksia suorittavien viruslaboratorioiden henkilökunta. 3. Henkilöt, joiden hepatiitti B-riski voi olla työn laadun vuoksi kohonnut. - Kehitysvammalaitosten henkilökunta, erityisesti levottomien hoidokkien osastoilla työskentelevät. Rokotustarve tulisi tutkia ja harkita laitoskohtaisesti. 4. Potilaat, joiden hepatiitti B -riski on sairauden vuoksi kohonnut. - Hemo- ja peritoneaalidialyysipotilaat. 5. Henkilöt, joiden hepatiitti B -riski on muusta syystä kohonnut. Heille tulee tiedottaa rokotuksen mahdollisuudesta. HB,AG:n kantajan aviopuoliso. - Akuutin virushepatiitin sairastaneen äidin sekä narkomaaniviruksenkantajaäidin vastasyntynyt lapsi. - Pitkään endeemisellä alueella oleskelevat ja tällöin työssään tai muuten kantajien kanssa läheisessä kosketuksessa olevat. Miespuoliset homoseksuaalit. Lääkäri voi harkintansa mukaan suositella rokotusta myös muille sellaisille henkilöille, joiden mahdollisuus sairastua B-hepatiittiin on tavallista suurempi. Rokotus on vapaaehtoinen kuten kaikki muutkin rokotukset Suomessa. Seropositiivisia henkilöitä ei tietenkään kannata rokottaa. Neulanpisto- ja muissa työtapaturmissa sekä kantajaäidin vastasyntyneelle lapselle suositellaan myös hepatiitti B -immunoglobuliinin antamista ensimmäisen rokotuspistoksen yhteydessä. Immunoglobuliinin annos aikuiselle 1250 IU (5 ml) ja vastasyntyneelle 125 IU (0,5 ml). Hammaslääkäreiden rokottaminen USA:ssa on todettu, että praktiikan harjoittamisajan kasvaessa hammaslääkäreiden hepatiitti B -riski ja vasta-ainepositiivisten määrä lisääntyvät (1). Pohjoismaiset ja siten Suomeenkin paremmin sovellettavissa olevat tutkimukset sen sijaan eivät ole osoittaneet samaa ilmiötä (2,3). USA:ssa on myös todettu viruksen siirtymistä hammaslääkäristä potilaisiin (4). Tämän vuoksi on meilläkin harkittava varotoimenpiteitä, jos hammaslääkäri todetaan hepatiittiviruksen kantajaksi. Toisaalta ei myöskään saisi toistua se, ettei hepatiittivirusta kantava potilas voisi saada asianmukaista hammashoitoa. Hepatiitti B -tapausten määrä maassamme on viime vuosina laskenut siitä huolimatta, että diagnostiikka on tarkentunut ja sen käyttö yleis

12 ROKOTE... ERIKOISHAMMASTEKNIKKOKURSSI tynyt. Tapausten väheneminen lienee osaksi SPR:n veripalvelun ansiota, koska se tutkii rutiininomaisesti verenluovuttajat ja estää viruksenkantajien verenluovutuksen. Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmä suositteli kunkin hammasklinikan yhden hoitoryhmän rokottamista B-hepatiittia vastaan. Näiden ryhmien tulisi hoitaa tiedossa olevia viruksenkantajia, jolloin tartunnan vaara vähenisi olennaisesti. Ryhmät osallistuisivat myös opetukseen, jossa käsiteltäisiin rokotusten lisäksi muitakin varotoimenpiteitä, kuten aerosolien muodostuksen vähentämistä, suojainten ja kertakäyttövälineiden käyttöä, instrumenttien sterilointia sekä jätteiden dekontaminointia ja hävittämistä. Näitä asioita on tarkemmin käsitelty tämän lehden toisessa artikkelissa. Eräät yksityispraktiikkaa harjoittavat hammaslääkärit ovat jo ottaneet rokotuksen ja lupautuneet osaltaan hoitamaan tunnettuja viruksenkantajia. B-hepatiitin yleisyyttä maamme hammaslääkäreillä tulisi selvittää. Nykytietojen mukaan ei hammaslääkäreiden yleinen rokottaminen meillä tunnu perustellulta. Hepatiitti B on kuitenkin tartuntatauti, joten tilanne voi muuttua ja johtaa rokotussuositusten muuttamiseen. Myös rokotteet kehittynevät, mikä voi antaa aihetta tilanteen uuteen harkintaan. Teho ja sivuvaikutukset Rokote on amerikkalaisissa tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi: kolmella annoksella päästään immuniteettiin yli 90 % rokotetuista. Suojan kestoa ei tunneta vielä tarkoin, mutta sen otaksutaan pysyvän viitisen vuotta. Sivuvaikutuksina esiintyy joskus pistoskohdan arkuutta ja harvoin lievää lämmön nousua tai muita yleisoireita. Oireet poistuvat yleensä muutamassa päivässä. Rokottaminen Rokote annetaan tavallisesti pakaralihakseen. Jos potilaalla on syystä tai toisesta lisääntynyt verenvuotovaara on syytä rokottaa ihon alle. Rokotus koostuu kolmesta pistoksesta, joista kaksi ensimmäistä annetaan kuukauden välein ja kolmas puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä pistoksesta. Alle 10-vuotiaiden lasten kerta-annos on 0,5 ml, ja sitä vanhempien lasten sekä aikuisten annos 1 ml. Jos potilaan immuunivaste on alentunut, voidaan hänen annostaan joutua suurentamaan siten, että annetaan kaksi yhden millilitran annosta eri pistoskohtiin kullakin kerralla. Perussuoja voidaan myöhemmin vahvistaa tehosterokotuksella. Rokotetta saa lääkärin määräämänä Kansanterveyslaitoksen rokotelähettämöstä ( ). Yksi annos maksaa 180 markkaa eli aikuisen kolmen annoksen hinta on 540 markkaa. Rokotuksen indikaatiot kannattaa harkita tarkoin, koska hepatiitti B ei meillä ole kovin vaikea ongelma, minkä lisäksi rokotteen hinta hillitsee sen käyttöä. Selvien riskiryhmien rokottamista ei kuitenkaan pidä epäröidä. KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Mosley, J.W. ym. Hepatitis B vitus infections in dentists. N Engl J Med 1975, 293, Aldetshvile, J. ym. Hepatitis B vitus infections among Danish dentists. Jlnf Dis 1978, 137, Iwatson, S. ym. Vem böt vaccinetas mot hepatit B? Läkattidningen, 1983, 80, Handler, S. An outbteak of Hepatitis B in dental ptactice. Ann Int Med 1981, 95, Martti Valle dosentti Kansanterveyslaitos Timo Klaukka LL Kansaneläkelaitos Tämä artikkeli on julkaistu pääosin samansisältöisenä Suomen Lääkärilehäessä(1984:39:S188-9). Syyslukukaudella 1985 Valtion hammasteknikko-opisto toimeenpanee syyslukukaudella 1985 hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain tarkoittaman erikoishammasteknikkokurssin Kurssille ovat oikeutetut hakemaan: oppisopimusteitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 10 vuotta hammasteknikon ammatissa. Niiden hakijoiden, jotka eivät ole suorittaneet keskikoulun oppimäärää, tulee suorittaa keskikoulun oppimäärään kuuluvat fysiikka, kemia ja terveysoppi valtion nuoremman lehtorin pätevyyden omaavalle opettajalle. hammasteknikko-opistosta valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 5 vuotta hammasteknikon ammatissa. HAKEMUSLOMAKKEITA (yhteyteen ei liitetä todistuksia) saa hakea opiston kansliasta (helsinkiläiset) tai tilata virka-aikana, puh Hakemuslomake tulee lähettää toukokuun 5. päivään 1985 klo 12 mennessä osoitteella: Valtion hammasteknikko-opisto, Aleksis Kivenkatu 5, Helsinki 50 (ei kirjattuna). Jorma Lukkariniemi rehtori Erikoishammasteknikkoliiton KEVÄTOPINTOPÄÄT sekä VUOSIKOKOUS pidetään Aulangolla, Hämeenlinnassa. Tarkemmat tiedot myöhemmin EHTL:n jäsentiedotteesta. 20

13 PAIKKOJA AVOINNA Etsimme reipasta henkilöä Oulun Hammasteknikkoseuran järjestämälle Ruskaretkelle Kuusamoon. 60-VUOTISJUHLAMATRIKKELI Suomen Hammasteknikkojen Keskusliitto ry julkaisee 60-vuotisjuhlamatrikkelin. Matrikkeli valmistuu huhti toukokuun vaihteessa. Se sisältää liiton ja alan muiden järjestöjen tapahtumia ajalta , sekä monin tiedoin varustetun henkilöstöosan. Matrikkelin voi tilata hintaan 200 mk + postituskulut. Hakijoilta edellytämme: aloitekykyä (varaa matka ajoissa) kykyä itsenäiseen päätöksentekoon (lähdet, vaikka kukaan muu ei lähtisi) halua tulla toimeen iloisten ihmisten kanssa (vaikka olisit raivoraitis, et menettäisi mitään) kykyä itsenäiseen työskentelyyn (luennot, retket ja kilpailut jne., jne...) halua nauttia luonnosta (satoi tai paistoi) "Valituille" tarjoamme: ikimuistettavan viikonlopun Kuusamon jylhissä maisemissa kaksion kaikilla mukavuuksilla pankkisiirtolomakkeita mk??? hyvät etenemismahdollisuudet (luotettavat oppaat) luentosalit (mahdollisuus ottaa opikseen tai ei) ruokaa Kirjalliset (postikortti) tai suulliset (puhelin) ilmoittautumiset pyydämme toimittamaan mahd. pian seuraavasti: Tilaan matrikkelin ennakkohintaan 200 mk + postikulut lähetettäväksi sen jälkeen kun matrikkeli on valmistunut Tilaaja (tekstaten) Osoite (tekstaten) Päiväys ja allekirjoitus >C- Eht. Veli Heikkinen puh. 981/ Rautatienk OULU 10 Eht. Matti Keränen puh. 981/ Hallituskatu 11 Ht. Jouko Rantaniemi puh. 981/ Kauppurienkatu 11 B 52 OULUN HAMMASTEKNIKKOSEURA TAPAHTUMAKALENTERI EHT-liiton kevätopintopäivät sekä vuosikokous Aulangolla Hämeenlinnassa Hammastekniikan päivät Suomen Hammasteknikkojen Keskusliiton 60-vuotisjuhla ja liittokokous Helsingissä Hammaskeramian jatkokoulutuskurssi Helsingissä Oulun HT-seura/ruskaretki Kuusamoon Erikoishammasteknikoiden kansainvälinen kongressi Schvenningenissä Hollannissa syyskuussa

14 LM-DENTAL KULTAA LM-SOFT LM-HARD LM-HARD S LM-EXTRA MIDIX LM-MIKRO HARD LM- LM-CERAGOLD 1 LM-CERAGOLD 2 LM-CERAGOLD 3 LM- SOLDER PRE-CERAMIC LM-SOLDER HIGH LM-SOLDER MEDIUM LM-SOLDER LOW Tule Hammaslääketiede 85-päiville Finlandia-talolle LM:n osastolla no 10 voit tutustua uusimpiin LM-DENTAL kultaseoksiin ja osallistua samalla jännittävään kilpailuun. Tavataan Finlandia-talolla. LM-DENTAL Lääkintämuovi Oy Kullan myynti: Kuutamokatu 4 B42,02210 Espoo, puh Joulukuussa 1984 valmistuneet: Hammaslaborantit Kassinen likka Tapani, Kinnunen Vilho Veijo, Naumanen Raija Anneli, Nevala Sirpa Annikki, Panttila Heli Maarit, Ranta Tarja Helena, Rantamäki Päivi Tellefvo, Savolainen Pirjo Hannele, Alakokkila Pai vi Heljä Matjaana. Hammasteknikot Alm Seija Annette, Hanski Mirja Liisa Tuulikki, Ilmavalta Olli Veli, Kamula Anssi Sakari, Kasutinen Timo Olavi, Laine Jouko Juhani, Nutkkala Erja Pitkko Birgitta, Raami Auli Matjatta, Tahvanainen Pentti Juhani, Wichmann Jukka Markus, Väisänen Timo Anselmi. Erikoishammasteknikot Henriksson Ole Tapio, Holthöfer Henry Gerard, Karhunen Justus Antti Osmonpoika, Kari-Koskinen Yrjö Pekka Juhani, Koskinen Yrjö Taneli, Kukkonen Timo Teppo Tapio, Nurmi Pauli Antti Juhani, Oura A«///Risto, Rissanen Leo Kalevi, Selin Marja Kristiina, Tarvainen Juha Lauri, Vartiainen Juhani Ensio. SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITTO RY:N 60-VUOTISJUHLA : Liittokokous pidetään Helsingin Kauppakorkeakoulun juhlasalissa kello alkaen osoitteessa Runeberginkatu 14 16, Helsinki. Iltajuhlaa vietetään Kulosaaren Casinolla, osoite: Hopeasalmenpolku 1, Helsinki. Juhlan ohjelma on seuraava: Alkaen Pukeutuminen: Onnitteluiden vastaanotto Tervetuliaispuhe Juhlaillallinen Kunnianosoitukset Tanssia Tumma puku Juhla illallisineen maksaa 200 markkaa. Mukanaolosi tässä merkittävässä juhlassa varmistat maksamalla 200 markkaa keskusliiton tilille, PSP , mennessä. Merkitse postisiirtolomakkeen tiedonantoja-kohtaan 60-vuotisjuhla/oma nimesi, että tiedämme, ketkä ovat tulossa mukaan. TANDTEKNIKER TILL SVERIGE Vad säger Du om att arbeta i alt Helsingborg/Uppsala/ Ljusdalfrän norr tili söder behövs tandtekniker. Vi är tre lab i Sverige, som behöver tandtekniker. Du bör kunna guld/porslin och protes. Du behöver inte vara nägon stjärna men ha 5 10 ars erfarenhet i yrket och gätt teknikerskola. Vi erbjuder bra lön, bostad och trevliga arbetskamrater. Vära lab är privatägda inom Praktikertjänsts organisation i Sverige, vilket ger trygghet för oss alla. Välkommen att ringa tili Helsingborg Uppsala Ljusdal ElonNöjdh Pelle Ytterberg Torsten Albinsson Tel Tel Tel

15 Hammaslaboratorio Uudestakaupungista etsii palvelukseensa kahta hammasteknikkoa tai hammasteknikkoa ja hammastyön tekijää. Laboratorion vuokraus voi mahdollisesti myös tulla kysymykseen. Asiasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä Pekka Tättilään, puh , iltaisin tai UUTTA SUOMESSA Pohjaus potilaan odottaessa ainoastaan noin 20 minuutissa. Erillistä muotintekoa tai kipsimallia ei tarvita!! Don/u Pehmeä, kaksikomponenttinen, vinyylipohjainen hammasproteesien pohjausaine Dansu säilyy pehmeänä ja pysyy kiinni proteesissa jopa vuosikausia. Tarvittaessa materiaalia voidaan helposti lisätä. Ei ärsytä limakalvoja ja on helppo puhdistaa. Dansu ei vaadi mitään erityisiä välineitä, vain lämmintä vettä ja hieman painetta. Dansu on yhdysvaltalainen tuote ja on ollut menestyksellisesti käytössä USA:ssa, Länsi-Euroopassa ja Japanissa. Maahantuonti ja myynti: PL 132 T:MI ERNO ESPOO Tied. myös puhelimitse: (iltaisin) ERIKOISHAMMASTEKNIKOIDEN KANSAINVÄLINEN KONGRESSI pidetään tulevan vuoden (1985) syyskuussa SCHVENNIN- GEN'issä, HOLLANNISSA. Ohjelmassa mm. kongressi juhlatapahtumineen, luentoja, kansainvälistä yhdessäoloa sekä ohjelmaa myös puolisoille sekä jälkikasvulle. Mikäli järjestettävälle matkalle osallistuu tarpeellinen määrä osallistujia Suomesta tullan Liiton toimesta järjestämään paikalle simultaanitulkkaus suomeksi. Varaa siis osa lomastasi syyskuulle ja osallistu ainutlaatuiselle kongressimatkalle jolla tapaat kollegoita koko maailmasta. Tarkemmat tiedot järjestettävästä matkasta tullaan hyvissä ajoin julkaisemaan myöhemmin Hammasteknikkolehdessä sekä jäsentiedotteessa. Valukultalejeeringit MYYTÄVÄNÄ Luettelo 82 marraskuu Valukultalejeeringit, jotka täyttävät ISO 1562 (1976) standardin vaatimukset. Korvaa luettelon 70 marraskuulta Murtovenymän ja vetolujuuden määrityksessä on käytetty uutta ISO 1562 (1984) standardia. Tähdellä* merkityt tuotteet täyttävät vaatimukset, kun ne on lämpökäsitelty tuottajan ohjeen mukaan. Tuottajan kullekin lejeeringiile suosittelema juote on myös luettelossa. Missään valuseoksessa ei ole kadmiumia eikä yli 1 % nikkeliä. Näitä vaatimuksia ei ole ISO 1562 standardissa. Helsingissä 35 vuotta toiminut laajan asiakaspiirin omaava Eht:n VASTA ANOTTOLABORATORIO. Myymälähuoneisto 80 m 2. Kaikkine laitteineen ja kalustoineen sekä puhelinosakkeineen. Lähemmin: Eht Pertti Alho, puh tai laboratorio Tuote Tyyppi Tuottaja/jälleenmyyjä Juote Argenco 10 I Argen (PTY) Ltd. Argen 830 eller 750 Argenco 6 II Argen 830 elier 750 Argenco 2 Argen 830 eller 750 Argenco 7A* Argen 830 eller 750 PlatinLlovd G II BEGO Bremer Goidschlägerei Bego Gold Solder I eller II PlatinLloyd C Wilh. Herbst eller Preflux-U Gold Solder PlatinLloyd M eller Preflux-U Gold Solder Protor 2 Cendres & Metaux S. A. SNC 1. 2 eller 3 Neocast 3 SNC 1, 2 eller 3 Protor 3 SNC 1. 2 eller 3 Degulor C Degussa Pforzheim Degulor-Lot 0. 1 eller 2 Degulor M eller Unilot 1 eller 2 Degulor MO eller Unilot 1 eller 2 Degulor N F * eller Unilot 1 eller 2

16 IPG-615 Ador AX Ador BX Ador CX Ador CXR Ador DX I II lii Den-Met H. Drijfhout & Zoon's Edelmetaal Bedrijven B. V. 18K Slaglod eller J. S. Härdlod 820 CF eller -3 CF eller -3 CF-1.-2 eller -3 CF -1, -2 eller -3 CF -1, -2 eller -3 LM-Hard Sjödings 850 eller 82(1 LM-Hard S LM-Solder-High eller-lovv LM-Extra Hard Sjödings 850 eller 820 Nov ecor 2 A H. Mazoyer Solder 780 og 85(1 Aurofluid 2 Metaux Precieux SA Metalor Standard 2 eller 3 Aurofluid 3 Standard 2 eller 3 Apollo 3 Deodent 2 Pluto 2P Apollo 4 Apollo 4H Elephant Edelmetaal b.v. Elephant Solder J. 2 eller 3 Elephant Solder 1. 2 eller 3 Elephant Solder 1. 2 eller 3 Elephant Solder 1. 2 eller 3 Elephant Solder 1. 2 eller 3 Proth-Auro 22 Standard 2 eller 3 Mt-1 MT-Metalle GmbH Lot 1. 2 eller 3 Baker Inlay Medium Baker Inlay Hard Orplid soft Orplid medium Orplid medium hard Orplid C Orplid hard Orplid extra hard II I II Engelhard Corp. C. Hafner GmbH + Co. 650 fine 615 fine eller 650 fine Orplid 0, 1 eller 2 Orplid 0, 1 eller 2 Orplid 0, 1 eller 2 Orplid 0, 1 eller 2 Orplid 0. 1 eller 2 Orplid 0. 1 eller 2 NP\ -Drn A - A ] Thp T \A rvimnnn^ 800 eller 1~"9 Solder Nev-Oro A-l II in 809 f 7 eller v ' Solder 7. 1 V ' 1 S 1 L 1 Nev-Oro B-2 Balanced Line 650 Solder Nev-Oro G-3 Balanced Line 650 Solder "M) karat niutcmtd I Nordiska Dental AB Solder 20 kar Härdguld Ailiin L D UILU1U Solder 20 kar Härdguld CD Solder CF 850 eller CF 820 Härdeuld D Solder CF 850 eller CF 820 Härdguld E Solder CF 850 eller CF 820 Platinor G Platinor G Maingold G Maingold SG Maingold OG Maingold KF Hovvmedica A-5 Allov Hovvmedica A-9 Alloy Hovvmedica A-18 Alloy Special Inlay I Modulay II Firmilay Jelenko No. 7 RxA I. RxB II RxC Rx Mattinax GA I Mattibel G II Matticast R Mattident R Heimerle + Meule GmbH Heraeus Edelmetalle GmbH Hovvmedica. Inc. J. F. Jelenko & Co. Jeneric Industries. Inc. Johnson Matthey Metals Ltd. Platinor CF 1 eller 2 Platinor 1 CF eller 2 Maingold Lot 1. II eller Maingold Lot I. II eller Maingold Lot 1. II eller Maingold KF Lot 1 eller II Austenal Goldlot Nr eller Nr eller Nr / / /Color Blend 650/Color Blend Rx650 Rx650 Rx615 Rx6I5 Mattiflo Gl. G2 eller G3 Mattiflo Gl. G2 eller G3 Mattiflo Gl. G2 eller G3 Mattiflo Gl. G2 eller G3 Alfa I K. A. Rasmussen Hamar A'S Slaglodd eller 22 Beta II Slaglodd eller 22 Gamma Slaglodd eller 22 r\.i.n TV 1 V CI-ll,liA.Ca IQ ">ll nilr -)-> ueita Delta 2 biagiouu Slaglodd _U eller 22 Li Sjödings B-guld II AB John Sjöding JS750. JS820 eller JS850 Sjödings C-guld JS750. JS820 eller JS850 Sjödings C-3-guld JS750. JS820 eller JS850 Sjödings V-guld JS750 eller JS820 Sjödings Auco I-guld AK Sjödings D-guld JS750. JS820 eller JS850 Sjödings D-2-guld JS750. JS820 eller JS850 Sjödings E-guld JS750. JS820 eller JS850 Sterngold 1 II Sterngold, Div. of Sterndent 700 Fine Solder Sterngold Fine Solder Sterngold Fine Solder Resistor 1 I Usine Genevoise UGDO No. 2, 3 eller 4 Resistor 2 II de Degrossissage d'or UGDO No eller 4 Resistor 3 UGDO No. 2, 3 eller 4 UGDO C-guld 3 UGDO No. 2, 3 eller 4 Resistor 4 UGDO No eller 4 Or 400 UGDO No. 2, 3 eller 4 LM-Soft II LM-Dental Degulor lot 0. 1 eller 2 jatkuu seuraavassa numerossa 28

17 JOUKKOJULKAISU Värit, jotka sopivat Biodentin väreistä on tullut käsite koko Euroopassa. Väriskaala osoittaa tehokkuutensa potilaan hampaan värin määrittelyssä. Valittavana on 19 värivaihtoehtoa. Luonnollisia, kuultavia ja lämpimiä Biodent-värejä. Biodent I m - j f f 1 * 1 r r, i +C \) V c -x Biodent Biodent-väreistä löytyy täydellinen kokonaisuus nykyaikaiseen hammasprotetiikkaan: keramiikka, akryyli, hampaat, laitteet ja työmenetelmät. Biodent-järjestelmä on kehityksen kärjessä. Biodent mahdollistaa kaikki ratkaisut. Tämä merkitsee käytännössä varmaa ja järjestelmällistä työskentelyä. m Myynti: OY DENTALDEPOT AB DeTlrey Dentsply De Trey GmbH Postfach 2009 D-6200 Wiesbaden Hankasuontie HELSINKI 39 puh Sekä palvelukeskukset kautta maan

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

hammas teknikko ORIOLA OY WIRONITEXTRA-HARD Hammasväline VVIRONIUM VAHASTA TARKASTI SUUHUN TÄYDELLINEN COCR- OHJELMA

hammas teknikko ORIOLA OY WIRONITEXTRA-HARD Hammasväline VVIRONIUM VAHASTA TARKASTI SUUHUN TÄYDELLINEN COCR- OHJELMA hammas teknikko AIDS HTLV -III-infektion kliininen kuva Virushepatiit- 3 ^ 1986 ti Yrittäjäneläke Vastaavan hammasteknikon pätevyysvaatimukset TÄYDELLINEN COCR- OHJELMA VAHASTA TARKASTI SUUHUN VVIRONIUM

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Sairaalahygienia 18.03.2014

Sairaalahygienia 18.03.2014 Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 718/2013 vp Hepatiitti A-, hepatiitti B- ja tuberkuloosirokotteiden liittäminen osaksi kansallista rokotusohjelmaa Eduskunnan puhemiehelle Hepatiitti A on yleinen ns. huonon hygienian

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje SUOSITUS -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 116) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 3 2012 Suositus 3/2012 -tapauksen

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

IMOVAX POLIO Inaktivoitu poliorokote

IMOVAX POLIO Inaktivoitu poliorokote PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos Sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Koirahotelli Pikkujalo Kytötie 36 B 03100 NUMMELA HOITOSOPIMUS

Koirahotelli Pikkujalo Kytötie 36 B 03100 NUMMELA HOITOSOPIMUS 03100 NUMMELA HOITOSOPIMUS Koiran omistaja/haltija Henkilötunnus Lähiosoite Postinro ja toimipaikka Puhelin 1 Puhelin 2 Koira (jos koiria on enemmän, lisätään muut koirat lisälehdille) Hoitojakso Alkaa..200

Lisätiedot

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Viruskontaminaatioiden hallinta elintarviketuotannossa seminaari Maria Rönnqvist Helsingin yliopisto Maria Rönnqvist 23.4.2013

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Nobilis CAV P4 vet Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten kanoille

PAKKAUSSELOSTE. Nobilis CAV P4 vet Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten kanoille PAKKAUSSELOSTE Nobilis CAV P4 vet Injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten kanoille 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN

Lisätiedot

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84

(B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT. - (51) Kv.lk.4 -' A 61K 39/12. (24) Alkupäivä Löpdag 01.06.84 (B) (11) KUULUTUSJULKAISU UTLAGGNINGSSKRIFT C (45) PAÖntti Myörinetty Paten't - beviljats - (51) Kv.lk.4 "-' A 61K 39/12 (21) Patenttihakemus Patentansökning 842215 SUOMI-FINLAND (FI) Patentti- ja rekisterihallitus

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

OPAS KOTIPISTOSHOITOON

OPAS KOTIPISTOSHOITOON OPAS KOTIPISTOSHOITOON (asfotase alfa) 40 mg/ml injektioneste, liuos for injection 18 mg/0,45 ml 28 mg/0,7 ml 40 mg/1 ml 100 mg/ml injektioneste, liuos 80 mg/0,8 ml asfotaasialfa Tähän lääkkeeseen kohdistuu

Lisätiedot