Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Opinto-opas

Transkriptio

1 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Opinto-opas Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelma Paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma Kauppatieteiden koulutus

2 Postiosoite Puhelin Faksi Sähköposti Internet Toimitus: Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio (017) * (vaihde) Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta (017) , Opintoasioiden osasto (017) , , , , , (017) (tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) /opiskelu tiedekunnan www-osoite /itka amanuenssi Seija Partanen, amanuenssi Paavo Pakoma, hallintopäällikkö Jyrki Wessman, hallintosihteeri Satu Turunen. opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen ja suunnittelija Hanna Turkki viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kirjakas 2005 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 7 1 Kuopion yliopisto Esittely Yliopiston hallinto Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Yleistä Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan laitokset Kauppatieteiden laitos Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt 26 2 Opintojen ohjaus Opintojen ohjausjärjestelmä Neuvontapalvelut Yleinen opintoneuvonta Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan neuvontapalvelut Muut opiskelun tukipalvelut Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) Kielikeskus Urapalvelut Kansainvälisten asioiden osasto Koulutus- ja kehittämiskeskus Kesäyliopisto Muut palvelut Opiskelu Opinto-oikeudet Opinto-oikeuden siirto ja opiskelijavalinta Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös Ilmoittautuminen yliopistoon Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset Lukujärjestykset Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin HOPS Opintojen korvaavuudet Valmistuminen 45 4 Tutkintorakenneuudistus Yleistä Siirtymäajan hallinta 47

4 5 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavat koulutukset/opetussuunnitelmat Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman tutkintorakenne ja opetussuunnitelmat Tutkinnot Tutkintorakenne ja tavoitteet Opintojen sisältö Pääaineopinnot Kieli- ja viestintäopinnot Sivuaineiden opinnot Vapaasti valittavat opinnot Harjoittelu Tutkimus Tutkielma, harjoitusaine ja kypsyysnäyte Siirtyminen Kuopion yliopiston, Joensuun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun välillä Valtakunnallinen joustava opinto-oikeus (JOO) Opintojaksotaulukot Opetus lukuvuonna Kauppatieteellisen koulutuksen sekä paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelman tutkintorakenteet ja opetussuunnitelmat Kauppatieteellinen koulutus Tutkinnot Itä-Suomen kauppatieteellinen verkosto Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon kokonaisuus Kaikille yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Sivuaineopinnot KTK-tutkinnossa Pk-yritysten johtaminen -pääaineen perus- ja aineopinnot Pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta -pääaineen perus- ja aineopinnot Pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus -pääaineen perus- ja aineopinnot Yrittäjyys-pääaineen perus- ja aineopinnot Kauppatieteiden maisterin tutkinto Kauppatieteiden maisterin tutkinnon kokonaisuus Kieliopinnot, opiskelu ulkomailla ja yritystyöskentely Kaikille yhteiset opinnot Sivuaineopinnot KTM-tutkinnossa Pk-yritysten johtaminen -pääaineen syventävät opinnot Pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta -pääaineen syventävät opinnot Pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus -pääaineen syventävät opinnot Yrittäjyys-pääaineen syventävät opinnot Suositeltava opintojen eteneminen kauppatieteellisessä koulutuksessa 92

5 5.2.2 Paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma Tutkinnot Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon kokonaisuus Kieli- ja viestintäopinnot Yleiset menetelmä- ja teoriaopinnot Sivuaineopinnot YTK-tutkinnossa Yrittäjyys-pääaineen perus- ja aineopinnot Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon kokonaisuus Pakolliset metodiopinnot Yrittäjyys-pääaineen aine- ja syventävät opinnot Suositeltava opintojen eteneminen paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelmassa Opintojen suunnittelu Yleiset opiskeluun liittyvät ohjeet Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat Tutkielmatyöskentely Yritystyöskentelyt ja opinnot ulkomailla Sivuainekokonaisuudet Yleistä sivuaineiden valinnasta Liiketaloustieteelliset sivuaineet kauppatieteiden laitoksen opiskelijoille Tiedekunnan tarjoama sivuaineopetus Matematiikka Tilastotiede Kauppatiede Tietojenkäsittelytiede Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet Kieli- ja viestintäopinnot Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa Avoin yliopisto-opetus ja erillisarvosanat Kesäyliopisto JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) Ulkomaille vaihtoon Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu Valtakunnalliset Aasian opinnot Suomen virtuaaliyliopisto Pohjois-Savon Urheiluakatemia Muut Tutkintoasetus 123

6 9 Ohjeet ja määräykset 9.1 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Tutkielman hallinnointi Käytännön ohjeita tutkielman kirjoittajalle Ohjeita kypsyysnäytettä eli virallista äidinkielen koetta varten Säännöt opinnäytetyönä laadittavan pro gradu -tutkielman julkisuudesta Kauppatieteiden koulutusohjelman ja paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelman siirtymäsäännökset siirryttäessä uuteen tutkintorakenteeseen Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman siirtymäsäännökset siirryttäessä uuteen tutkintorakenteeseen Opiskelija oikeusturva Opintojen arviointi Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva Korvaavuudet ja hyväksilukeminen Opintojen vanheneminen Palautejärjestelmät Jatko-opiskelijaksi Tieteellinen jatkokoulutus Tutkinnot, tutkintovaatimukset ja jatko-opintoihin hakeutuminen 160 LIITE 1 Opintojaksokuvaukset LIITE 2 WWW-osoitteita LIITE 3 Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita ja malleja LIITE 4 Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

7 Lukijalle Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa kykeneväksi palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. (Yliopistolaki 645/97). Opinto-opas on opiskelijan tärkeä työkalu. Eniten hyödyt siitä, kun tutustut ja syvennyt siihen jo heti opintojen alkuvaiheessa. Tämä opas on tarkoitettu oman alasi opiskelijoiden käsikirjaksi lukuvuodelle Eri tiedekuntien opinto-oppaat ovat rakenteeltaan samanlaiset. Siten tieto on helposti löydettävissä tarvitessasi jonkin muun tiedekunnan opinto-opasta. Kaikki opinto-oppaat on julkaistu yliopiston www-sivulla /opiskelu. Opinto-oppaaseen on koottu keskeisimmät opiskeluun liittyvät asiat mm. opintojen suunnittelu ja ohjausjärjestelmä, tutkintorakenteet, opiskelua koskevat ohjeet ja säännöt jne. Jotta siitä olisi Sinulle mahdollisimman paljon hyötyä, toimi näin: tutustu aluksi oppaan sisällysluetteloon lue tarkkaan myös kaikille opiskelijoille tarkoitetut yhteiset osat seuraa laitoksesi/tiedekuntasi ilmoitustauluja ja www-sivuja ( ) käytä opasta hyödyksesi, palaa siihen aina uudelleen ja uudelleen, säästät omaa ja muiden aikaa älä siis unohda opasta kirjahyllyyn, siitä on hyötyä Sinulle koko opiskeluajaksi älä myöskään unohda opiskelun www-sivuja; /opiskelu tarjoaa runsaasti ajankohtaista tietoa, käytä Internetiä rinnan opinto-oppaan kanssa (erityisesti opiskelijoiden Wossikka-palvelu) Uusille opiskelijoille jaetaan johdantokurssin alussa syksyllä uuden opiskelijan opas (Opiskeluinfo), joka on hyvä opas opintojen alussa; ellet ole sitä saanut, nouda omasi opintoasioiden osastosta. Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan kalenteri (KYY-kalenteri) on myös oivallinen tietolähde, saat myös sen opintojen alussa. Jollet löydä opinto-oppaasta tarvitsemaasi tietoa, älä epäröi ottaa selvää, Sinua neuvovat: tiedekunnan opintoasiainpäällikkö/koulutuspäällikkö opintoasioiden osasto yleisesti puh , , , , ja , opintotukiasioissa puh ja opintoneuvojat oppimiskeskuksessa puh ja tuutori tai opiskelutoverit opettajat urapalveluissa palvelupäällikkö ja uraohjaaja puh ja Oppaassa on runsaasti käyttökelpoista ja ajankohtaista tietoa myöskin yliopiston opettajille ja muille opetuksen kanssa tekemisiin joutuville työntekijöille. Opas on maksullinen ja sitä on saatavilla opintoasioiden osastosta.

8 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopion seudulla. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on HOPSin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa HOPS-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikille opiskelijoille tehdään HOPS opintojen alussa. Mikä on HOPS ja HOPSista saamasi hyöty? HOPSilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). HOPS mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. HOPSia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu HOPSin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja HOPS-työskentelyn käynnistäjänä. Koulutuksen alkuvaiheessa käydään läpi yksityiskohtaisesti ao. koulutukseen liittyvä opintojen ohjausjärjestelmä ja hyödynnetään yliopiston uusien opiskelijoiden johdantokurssin (Johdatus yliopisto-opintoihin) luentoja ja otetaan käyttöön Uuden opiskelijan opas. Osallistumalla ja olemalla aktiivinen perehdytät itsesi näiden opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi ja näin opintojen aloittaminen myös helpottuu. 8 KUOPION YLIOPISTO

9 Lukijalle Oppaassa käytettyä sanastoa Bologna prosessi ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnot JOO-opinnot korkeakoulututkinto koulutusala koulutusohjelma voimaan tullutta tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofi an lisensiaatti) ja FT (filosofi an tohtori) tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. OPINTO-OPAS

10 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta on opetuksen mitoituksen peruste uuden voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työ- korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt opintopiste Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. 10 KUOPION YLIOPISTO

11 Lukijalle määrän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (fi losofi an maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. OPINTO-OPAS

12 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston uusi hallintojohtosääntö tuli voimaan ( /hallinto/laki/hallintojohtosaanto.pdf ). 1.2 Yliopiston hallinto Hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä. Hallitukseen kuuluvat rehtori, kaksitoista yliopistoon kuuluvaa muuta jäsentä ja yksi yliopistoon kuulumaton jäsen, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vararehtoreilla on läsnäoloja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Kaksitoista yliopistoon kuuluvaa jäsentä valitaan seuraavasti: professorit valitsevat keskuudestaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla neljä jäsentä ja muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä. Kuopion yliopiston ylioppilaskunta valitsee neljä opiskelijajäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen. Hallitus kutsuu yliopistoon kuulumattoman jäsenen ja hänen varajäsenensä rehtorin esityksestä. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa. Rehtori ja kaksi vararehtoria valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopiston rehtori on professori Matti Uusitupa, tutkimuksesta vastaava ensimmäinen vararehtori on professori Pentti Kalliokoski ja opetuksesta vastaava toinen vararehtori on laatupäällikkö, FT Sirpa Suntioinen. Meneillään oleva toimikausi jatkuu saakka. Hallintokeskuksessa on hallinto- ja henkilöstöosasto, talousosasto, opintoasioiden osasto, kansainvälisten asioiden osasto, suunnittelu- ja kehittämisosasto, tutkimus- ja innovaatiopalveluosasto sekä viestintäosasto. Osastot voivat jakaantua yksiköihin. Hallintokeskuksen tehtävänä on tuottaa yliopiston toimintayksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille niiden tarvitsemia palveluja, joiden tuottaminen keskitetysti on taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös huolehtia rehtorin, vararehtorien ja hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja tiedekuntia sekä yliopiston muita toimintayksiköitä hallinnollisissa asioissa. Hallintokeskus vastaa yleisestä hallinnon kehittämisestä yliopistossa sekä hallintokeskuksen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallintokeskuksen toimintaa johtaa hallintojohtaja. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani tai varadekaanit, joiden toimikausi on kolme vuotta, sekä tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 14 tai 18 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi professoreita, muita opettajia ja tutkijoita sekä muuta henkilöstöä sekä lisäksi 3-5 opiskelijaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: arvioida ja kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä; tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen 12 KUOPION YLIOPISTO

13 1 Kuopion yliopisto perusteista; päättää tiedekunnalle myönnettyjen määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan laitosten ja laitosryhmien perustamisesta ja lakkauttamisesta; hyväksyä laitosten henkilöstöpoliittiset suunnitelmat; valita yksiköiden virkaan nimitettyjen professoreiden joukosta tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi dekaani ja tiedekuntaneuvoston virkaan nimitettyjen professorijäsenten joukosta varadekaani tai varadekaanit; määrätä laitosten johtajat ja muut esimiehet, ellei määräämistä ole delegoitu dekaanin tehtäväksi; tehdä esitys tai antaa lausunto tiedekunnan viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta sekä viran nimestä, opetusalasta ja tehtäväpiiristä ja niiden muuttamisesta sekä viran siirtämisestä; päättää tiedekunnan opetusvirkojen opetusalan täsmentämisestä; tehdä esitys hallintokeskukselle virkojen haettavaksi julistamisesta sekä tehdä esitys virkojen julistamisesta uudelleen haettavaksi tai hakuajan jatkamisesta; käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat ja tehdä virkaehdotus professorin virkaan tai esitys viran täyttämiseksi kutsusta tai päättää virantäyttöasian raukeamisesta sekä esitys professorin virkaan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen; antaa opetustaidon arviointia koskevat ohjeet ja arvostella opetusnäytteet; nimittää tiedekunnan virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto sekä nimittää dosentit virkasuhteeseen; tehdä esitys hallitukselle professoreille ja tutkimusjohtajille myönnettävästä virkavapaudesta yli kahdeksi vuodeksi; myöntää virkavapaudet yli kaksi vuotta kestäviin virkavapauksiin nimittämälleen henkilökunnalle; tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista; hyväksyä yksityiskohtaiset valintaperusteet ja valita opiskelijat tiedekuntaan; hyväksyä tutkintojen ja opintojen tavoitteita ja sisältöä sekä opetusta ja opinto-suorituksia koskevat tarkemmat määräykset; hyväksyä opetussuunnitelmat perus- ja jatkotutkintoja ja muita opintoja varten lukuun ottamatta kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmia; käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatin tutkimusta koskevat asiat sekä hyväksyä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat; nimittää valintatoimikunnan ja koulutussuunnittelutoimikuntien jäsenet; päättää promootion järjestämisestä; valita promoottorit sekä myöntää kunniatohtorin arvo; käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtävien edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken; käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin tai varadekaanin tai laitoksen johtajan ratkaistavaksi päätösvaltaansa kuuluvia asioita. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaani päättää myös opiskelijoiden ottamisesta ja antaa todistuksen tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista. Tiedekunnan kanslia ja sen tehtävät Yliopiston jokaisessa tiedekunnassa on kanslia. Tiedekunnan kanslian tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätösvaltaan tai toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa dekaania, varadekaania ja laitoksia hallintoasioiden hoidossa. Kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Laitokset Tiedekunnassa on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitos on yliopiston toiminnan perusyksikkö, jonka tehtävänä on harjoittaa tutkimustoimintaa ja yhteistyössä koulutussuunnittelutoimikunnan ja mahdollisen jatkokoulutustoimikunnan sekä tutkijakoulutuksen ja ammatillisten jatkokoulutuksen toimikuntien kanssa huolehtia sen vastuulla olevien perus- ja jatkokoulutuksen opintojaksojen järjestämisestä sekä kehittämisestä, ja muiden opintojen antamisesta sekä tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tulevan lukuvuoden opetussuunnitelmaksi. Laitoksen johtajaksi ja varajohtajaksi nimittää tie- OPINTO-OPAS

14 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta dekuntaneuvosto laitoksen henkilökuntaa kuultuaan toimikaudekseen laitoksen professorin viran haltijan tai hoitajan tai laitoksen muun tohtorin tutkintoon (arvoon) oikeuttavat opinnäytteet omaavan virkamiehen. Opiskelijavalintatoimikunta Jokaisessa yliopiston tiedekunnassa on oma opiskelijavalintatoimikuntansa. Opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on tehdä tiedekunnalle esitys tiedekunnan koulutusohjelmien ja pääaineiden (valintayksiköiden) opiskelijavalintaperusteiksi sekä tiedekuntaan valittaviksi opiskelijoiksi. Lisäksi opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on yhteistyössä tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikuntien kanssa arvioida ja kehittää tiedekunnan opiskelijavalintoja sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä. Opiskelijavalintatoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenet nimittää tiedekuntaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijavalintatoimikuntaan nimitetään puheenjohtajan lisäksi 6 10 jäsentä, joista vähintään yhden kolmanneksen tulee olla tiedekunnan opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikunta Koulutuksen suunnittelua arviointia ja kehittämistä varten tiedekunnat asettavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan koulutussuunnittelutoimikuntia. Koulutussuunnittelutoimikunnan tehtävänä on mm. esitysten tekeminen vuotuisiksi koulutusohjelmien ja pääaineiden opetussuunnitelmiksi, koulutuksen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä yliopiston opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa, tiedekunnan opiskelijavalintojen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä tiedekunnan valintatoimikunnan kanssa sekä muut tiedekuntaneuvoston koulutussuunnittelutoimikunnalle määräämät tehtävät. Koulutussuunnittelutoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, joista puolet on opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikuntaan tulee kuulua opintojen toteuttamisesta keskeisesti vastaavia opettajia ja eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (Arvike) tehtävänä on mm. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijärjestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arviointia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten ja koko yliopiston opetuksen kehittämisen pohjaksi, kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestelmää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa, tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksille ja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista, tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnittelua ja organisointia, tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lausuntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä hankkeista, valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesitykset rehtorille, antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeet edellisen lukuvuoden syyskuun loppuun mennessä, seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista perusopetuksessa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto toimii kiinteässä yhteistyössä yliopiston oppimiskeskuksen ja koulutussuunnittelutoimikuntien ja valintatoimikuntien kanssa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori ja siihen kuuluu mm. kolme ylioppilaskunnan nimeämää opiskelijajäsentä. Erilliset laitokset Erillinen laitos on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Erillisellä laitoksella on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan tai sen tehtävä perustuu lainsäädäntöön (esim. kansanterveyden tutkimuslaitos, kielikeskus, koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopiston apteekki ja valtakunnallinen koe-eläinkeskus). Erillisen laitoksen hal- 14 KUOPION YLIOPISTO

15 1 Kuopion yliopisto lintoa hoitavat johtokunta ja johtaja, kielikeskuksen hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Tarkemmat määräykset erillisten laitosten toiminnasta ja hallinnosta annetaan erillisessä johtosäännössä. Palveluyksiköt, tiedekuntien tutkimus- ja palvelulaitokset Palveluyksikkö on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Palveluyksiköllä ja sen laitoksilla on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Yliopistossa on palveluyksikkönä tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP), johon kuuluvat itsenäisinä palvelulaitoksina kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus. Palveluyksikön ja sen palvelulaitosten hallinnosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Tiedekunnissa voi olla omia tai tiedekuntien yhteisiä tutkimus- tai palvelulaitoksia. Rehtori vahvistaa laitokselle tiedekunnan esityksestä ohjesäännön, mikäli yksikön toiminta poikkeaa olennaisesti 37 :n mukaisesta laitoksen tehtävän määrittelystä. Tiedekunta vastaa laitoksen kehittämisestä. OPINTO-OPAS

16 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta 16 KUOPION YLIOPISTO

17 1.3 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Yleistä 1 Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto on terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopisto. Bioteknologian, biotieteiden ja biolääketieteen osaaminen on vahvaa. Yliopiston uusimpia aluevaltauksia ovat informaatioteknologia ja kauppatieteet. Lähitulevaisuudessa yliopiston profi ilia täydentävät terveys- ja ympäristötekniikka. Yliopisto edistää hyvinvoinnin ja elämisen laadun parantumista koko maassa ja alueellista elinvoimaisuutta erityisesti itäisessä Suomessa. Tiedekunta suuntautuu tukemaan yritystoiminnan uusiutumista savupiipputeollisuudesta tietoyhteiskunnan palveluteollisuudeksi. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta on perustettu Tiedekuntaan kuuluvat kauppatieteiden, tietojenkäsittelytieteen sekä matematiikan ja tilastotieteen laitokset. Tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa ylempänä korkeakoulututkintona yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja fi losofi an maisterin tutkinnon sekä alempina korkeakoulututkintoina yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon. Jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja fi losofi an lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekunnassa on seuraavat alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavat koulutukset: tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelma (LuK, FM) informaatiotekniikan koulutusohjelma (LuK, FM) kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus (KTK, KTM) paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma (YTK, YTM) Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnan laitokset Kauppatieteiden laitos kouluttaa kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maistereita ja tohtoreita elinkeinoelämän, erityisesti paikallisten yritysten ja muiden organisaatioiden tarpeisiin. Matematiikan ja tilastotieteen laitos opettaa matematiikan ja tilastotieteen perustaidot kaikille yliopiston opiskelijoille ja tuottaa matemaattisen mallintamisen osaajia. Tietojenkäsittelytieteen laitos kouluttaa tietojenkäsittelytieteen maistereita ja tohtoreita kasvavan alan tarpeisiin. Tutkimus suuntautuu ohjelmistokehitykseen, mittausjärjestelmiin ja algoritmiikkaan. Tiedekunnan alueellinen merkitys on suuri. Tiedekunta turvaa akateemisesti koulutetun työvoiman saatavuutta Pohjois-Savossa. Näin tiedekunta luo edellytyksiä yritysten sijoittumiselle alueelle ja uusien yritysten syntymiselle. Koulutuksen kautta tutkimustieto leviää alueen elinkeinoelämän hyväksi. Yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistuvat yritykset saavat uusinta tutkimustietoa toimintansa kehittämiseen. OPINTO-OPAS

18 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos Esittely Kauppatieteiden laitoksen perustehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus ja opetus seuraavilla alueilla: 1. pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan johtaminen erityisesti Kuopion yliopistolle ja sen vaikutusalueelle tärkeillä toimialoilla 2. uuden, erityisesti osaamisperustaisen liiketoiminnan synnyttäminen ja kehittäminen 3. kasvu- ja kansainvälistymiskykyisen liiketoiminnan kehittäminen ja edistäminen 4. yrittäjyys ja alueellinen kehittäminen. Laitos vahvistaa vaikutusalueellaan liiketoimintaosaamista sekä edistää Kuopion yliopistossa olevan ja kehitettävän osaamisen kaupallistamista, uusien yritysten syntyä ja jo toimivien yritysten kasvua ja kehitystä. Kauppatieteiden laitoksella toimii lisäksi Verkkoliiketoimintayksikkö. Verkkoliiketoimintayksikkö Verkkoliiketoimintayksikön tutkimus ja opetus keskittyvät informaatioteknologian liiketoiminnallisiin sovellutuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on paitsi tieteellinen korkeatasoisuus, myös tutkimustulosten sovellettavuus käytännön liiketoiminnassa. Yksikkö järjestää myös verkkoliiketoiminnan sivuaineopetusta. Verkkoliiketoimintayksikössä työskentelee elektronisen liiketoiminnan professori, assistentti sekä tutkijoita. Lisätietoa Verkkoliiketoimintayksiköstä löytyy kauppatieteiden laitoksen kotisivulta. Koulutusohjelmat Kauppatieteiden laitoksella voi suorittaa sekä kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin että yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa on neljä pääainevaihtoehtoa: pk-yritysten johtaminen, pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta, pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus sekä yrittäjyys. Kauppatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja voi suorittaa kaikissa edellä mainituissa pääaineissa. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin valmistaa Paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma. Koulutusohjelmassa pääaineena on yrittäjyys. Yrittäjyyden pääainevaatimukset Paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelmassa korostavat KTM -tutkinnon yrittäjyys -pääainetta enemmän yritysten roolia alueiden kehittäjinä. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja tai vaihtoehtoisesti fi losofi an tohtorin tutkinnon voi suorittaa yrittäjyyden pääaineessa. Kauppatieteiden laitoksen tutkimuksen painopistealueet Kauppatieteiden laitoksella toteutettava tutkimus kohdistuu erityisesti vaativaan pk-liiketoimintaosaamiseen ja sen edistämiseen. Tutkimuksen painopistealueita ovat: - pk-yritysten johtaminen ja kehittäminen - kuluttaja- ja yritysmarkkinointi 18 KUOPION YLIOPISTO

19 1 Kuopion yliopisto - pk-yritysten kansainvälistyminen - pk-yritysten rahoitus - uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja kehittäminen - yrittäjyys ja liiketoimintalähtöinen alueellinen kehittäminen - tutkimusperustainen liiketoiminta - verkkoliiketoiminta. Kauppatieteiden laitoksen henkilökunta Nimi Oppiaine/ toimintayksikkö Puhelin ja sähköposti Antikainen, Anu pk-yritysten johtaminen ma. assistentti Anu.Antikainen@uku.fi avoin pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus lehtori Eriksson, Päivi pk-yritysten markkinointi professori, KTT ja kv-liiketoiminta Paivi.Eriksson@uku.fi Heiskanen, hallinto Eeva-Riitta EevaRiitta.Heiskanen@uku.fi hallintosihteeri Kantanen, Teuvo pk-yritysten markkinointi ja lehtori, KTT, kv-liiketoiminta Teuvo.Kantanen@uku.fi laitoksen varajohtaja Kinnunen, Kari pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus lehtori, KTL Kari.Kinnunen@uku.fi Kuivalainen Olli pk-yritysten markkinointi ja ma. professori, kv-liiketoiminta KTT Laukkanen, Tommi verkkoliiketoimintayksikkö tutkija, KTM Tommi.Laukkanen@uku.fi Lauronen, Jari verkkoliiketoimintayksikkö professori, TkT, Jari.Lauronen@uku.fi laitoksen johtaja Littunen, Hannu yrittäjyys/ paikallistalouksien ma. professori, kehittämisen ko. Hannu.Littunen@uku.fi KTT Miettinen, Minna hallinto palvelusihteeri Minna.Miettinen@uku.fi OPINTO-OPAS

20 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Miettinen, Nina verkkoliiketoimintayksikkö ma. assistentti, MSc Niskanen, Jyrki pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus professori, KTT Palo-oja, pk-yritysten markkinointi ja Outi-Maaria kv -liiketoiminta ma. assistentti, KTM Partanen, Seija opintohallinto amanuenssi, KTM Pasanen, Mika pk-yritysten johtaminen ma. professori, KTT Piel, Christina kanslia, kansainväl. asiat, hallinto osastosihteeri Ritvanen, Nina pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus assistentti, KTM Tanninen, Hannu alue- ja kansantaloustiede lehtori, KTT vv Tihula, Sanna pk-yritysten johtaminen assistentti, KTM vv (tutkija) Varis, Miika yrittäjyys assistentti, YTM Dosentit: Haahti, Antti, KTT Hietikko, Esa TkT Kivisaari, Sirkku, KTT Koiranen, Matti, KTT Niittykangas, Hannu, KTT Tuntiopettajat: Eerola, Heikki, KTT Kajalo, Sami, KTT Keränen, Reijo, FT Komppula, Raija, prof. Kääriäinen, Kimmo, dos., TT Laakkonen, Jukka, oik.kand., varatuomari Laine, Juhani, KTT Laurinkari, Juhani, prof., VTT, Dr. rer. soc. oec.tk, HuK 20 KUOPION YLIOPISTO

21 1 Kuopion yliopisto Niskanen, Mervi, KTT Savolainen, Taina, KTT prof. Tiainen, Timo, YTL Tiusanen, Tauno, prof., Ph.D Kauppatieteiden laitoksen sijainti: Microteknia 2, IT-talo, G-rappu, 1. kerros. Ks. myös laitoksen Internet-sivut: /laitokset/yrit. OPINTO-OPAS

22 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esittely Matematiikan ja tilastotieteen laitos perustettiin tiedekuntaan , sitä ennen matematiikka oli osa tietojenkäsittelytieteen ja sovelletun matematiikan laitosta. Matematiikan ja tilastotieteen laitos vastaa matematiikan ja tilastotieteen opetuksesta Kuopion yliopistossa. Laitos ei anna pääaineopetusta, vaan laitos tukee ja täydentää eri tiedekuntien koulutusohjelmia tarjoamalla niille sivuaineopetusta. Tutkimuksen painopistealoja ovat: Säätö- ja systeemitekniikan matematiikka sekä biotieteiden ja informaatiotekniikan matematiikka. Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen henkilökunta Katuosoite Microkatu 1, F-rappu, 2.krs (Microteknia, IT-talo) Postiosoite PL 1627, Kuopio Internet /mattil/ Laitoksen johtaja Professori Markku Nihtilä Laitoksen varajohtaja Lehtori Kalevi Selkäinaho Kanslia Hallintosihteeri Satu Turunen Professorit Lehtorit Markku Nihtilä, TkT Kalevi Selkäinaho, FT, dos. Jouko Tervo, FT, dos. 22 KUOPION YLIOPISTO

23 1 Kuopion yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Esittely Tietojenkäsittelyopin pääainekoulutus aloitettiin vuonna Aluksi opetusta annettiin sovelletunmatematiikanlaitoksen toimesta yhtenä fysiikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdoista. Tietojenkäsittelytieteen ja sovelletun matematiikan laitos perustettiin vuonna Vuoden 2002 alussa laitos siirtyi uuteen informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekuntaan ja vuoden 2003 alusta laitoksen nimi lyheni Tietojenkäsittelytieteen laitokseksi. Laitoksen tehtävänä on antaa tietojenkäsittelytieteen ja informaatiotekniikan opetusta sekä harjoittaa tutkimustoimintaa. Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelma sisältää kolme eri suuntautumisvaihtoehtoa: tietojenkäsittelytieteen linja, ohjelmistotekniikan linja ja tieto- ja tietoliikennetekniikan linja. Tämän lisäksi annetaan tietojenkäsittelytieteen sivuaineopetusta. Vuoden aloituspaikasta ovat opiskelijamäärät kasvaneet. Vuonna 2006 on tietojenkäsittelytieteen perusopiskelijoille varattu 70 aloituspaikkaa. Henkilökuntaa on 52, joista opettajia on 33, tutkijoita on 12 ja muissa tehtävissä 7 henkilöä. Keskeisimpiä tutkimusaloja ovat ohjelmistotekniikka, ohjelmistotuotanto, rakenteiset dokumentit, rinnakkaisuus ja kommunikaatio, älykkäät päätöksenteon tukijärjestelmät, mittausjärjestelmät ja sulautetut järjestelmät. Perus- ja soveltavassa tutkimuksessa tehdään yhteistyötä yli tiedekuntarajojen sekä yritysten kanssa. Tietojenkäsittelytieteen laitos sijaitsee Microtekniassa, D siiven 1. ja 2. kerroksessa. Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelma Samanaikaisesti kun tietojenkäsittely on tullut osaksi lähes kaikkia ammatteja, varsinaisten tietojenkäsittelyn ammattilaisten tarve on voimakkaasti lisääntynyt. Tietojenkäsittelijöitä tarvitaan mm. ohjelmisto- ja elektronikkateollisuudessa, kaupassa ja muissa yrityksissä, hallinnossa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Yliopistot kouluttavat tietojenkäsittelyn ammattilaisia, jotka pystyvät itsenäisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan atk-järjestelmiä, kehittämään uusia tiedonkäsittelyn menetelmiä ja opettamaan atk:n hyväksikäyttäjiä. Heiltä vaaditaan paitsi välittömästi hyödynnettäviä ammatillisia taitoja, myös teoreettisia valmiuksia kehittää uusia ratkaisuja ja sopeutua joustavasti uusiin tilanteisiin. Vain vahva teoreettinen ja metodologinen perusta turvaa ammattitaidon säilymisen laitteistojen, ohjelmistojen ja työn jatkuvasti muuttuessa ja kehittyessä. Tietojenkäsittelytiede on menetelmätiede, joka tutkii tiedon esittämistä, tiedonkäsittelyn menetelmiä, tietojärjestelmiä sekä tietokoneita ja niiden hyväksikäyttöä. On tärkeää ymmärtää, että tietojenkäsittelytiede ei ole vain laitteiden ja ohjelmistojen käyttöä eri sovellusalueilla, vaan menetelmätiede, joka on keskeisiltä osiltaan sovelluksista riippumaton ja varsin abstrakti. Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman tutkintorakenne ja opetussuunnitelma löytyy luvusta 5.1. Henkilökunta Puhelin (017) /vaihde Katuosoite Microkatu 1 D, 1. ja 2. kerros (Microteknia) Postiosoite PL 1627, Kuopio Internet Kanslia Toimistosihteeri Merja Leppänen, puh. (017) Osastosihteeri Leila Tiihonen, puh. (017) OPINTO-OPAS

24 Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Laitoksen johtaja Laitoksen varajohtajat Professori Tapio Grönfors Amanuenssi Suunnittelija Laboratorioinsinööri ATK-suunnittelija Professorit Tutkimusjohtajat Tutkimuskehitysjohtaja Lehtorit Yliassistentit Tutkijaopettajat Assistentit Tutkimusjohtaja Seppo Lammi Professori Martti Penttonen Pakoma Paavo, VN Hartikainen Riitta, FM Pitkänen Jukka, FM Lyytinen Hannu, fi l.yo Ahonen Jarmo, FT Eerola Anne, FT Grönfors Tapio, FT, varadekaani Kilpeläinen Pekka, FT Penttonen Martti, FT Lammi Seppo, FT, ma, lehtori vv. Mursu Anja, KTT, (ajalla ), yliassistentti vv. Pesonen Erkki, FT, ma, lehtori vv. Rönkkö Mauno, FD, (ajalla ), yliassistentti vv. Hotti Virpi, FT, ma, lehtori vv. Hyppönen Konstantin, FM, ma. (IMPIT-koordinaattori) Niemeläinen Asko, FK, ma. Räsänen Piia, FM, ma. Haataja Keijo, DI Honkanen Risto, FL Leinonen Paula, FT, ma. Mursu Anja, KTT, (vv ) Päivinen Niina, FL, ma, assistentti vv. Rönkkö Mauno, FD, (vv ) Lintula Heli, FM, ma. Pohjolainen Pentti, FM, ma. Saarelainen Miia-Maarit, FM Surakka Esa, FM, insinööri (Varkaus) Ek Merja, FM Hassinen Marko, FM Heikkilä Sari, FM, ma. Heikkinen Liisa, FK, ma. Koponen Timo, FM, ma. Laitinen Timo, MMM, FM, ma. Miettinen Aki, FM, ma. Nieminen Janne, FM, ma. Penttinen Tommi, FM Pietiäinen Katja, FM (lukioyhteistyö) Saesmaa Mikko, FM, ma. 24 KUOPION YLIOPISTO

25 1 Kuopion yliopisto Tutkijat Tutkijakoulutettava Dosentit Jäntti Marko, FM, ma. Karhunen Harri, FM, ma. Kekäläinen Jani, FM, ma. Marttila-Kontio Maija, FM, ma., assistentti vv. Minkkinen Irmeli, FM, ma. Ponomarev Oleg, FM, ma. Savolainen Paula, KTM, ma. Toivanen Marika, FM, ma., assistentti vv. Toroi Tanja, FM, ma., assistentti vv Tuhkanen Rauno, FM, ma. Vertanen Olli, FM, ma. Tervo Heli, FM, ma, vv. Grönfors Tapio, FT (tietojenkäsittelytiede) Juhola Martti, FT (tietojenkäsittelytiede) Korpela Mikko, TkT (tietojenkäsittelytiede) Linna Matti, FT (tietojenkäsittelytiede) Oja Erkki, professori (tietojenkäsittelytekniikka) Penttonen Martti, professori (tietojenkäsittelytiede) Sere Kaisa, FT (tietojenkäsittelytiede) OPINTO-OPAS